Vapaus, November 10, 1953

              m»
''ff , •
f r - .
i
Sivu 2 Tiistaina, marrask. 10 p. Tuesday, Nov. 10,1953
ipHiiiH
Ot8«D öf Fbmish Canadians. Es-tatUtfjed
Nov. 6, 1917. Authorized
M seoond class mail by the Post
Office Department. Ottawa. Pub-litfjed
thrice veddy: Tuecdays
Tbtmday^ and Säturdays by Vapaus
PtfMlahtog Company Ltd., at 100-102
BtaD 8t. W., fiudbury. Ont., Canada.
Telephone^' BusUiess Office 4-4284
Editorial Office 4^=4265. Manager
E.SaksL Editor V.^^EUtuuL Ualling
address: Box 69, Sudbury, Ontario. Adve^tlsing rates opon appllcattoa.
TranaMtlön free of charge.
TILAUSHINNAT:
Canadassa: 1 vk. 7JOO 6 kk. S.75
YhdyjsvaUoiBM: 1 vk. 8JOO 6 kk. 4.30
Suomessa 1 vk. 8.50 6 kk. 4.7S
Eftei heidän muistonsa unhottuisi
Huomenna, nnarraskuun 11 päivänä, vietetään aseJeponäiväa, jol­loin
järjestetään kunniaparaateja cn.simmäi.ses.sä ja toisessa maail­mansodassa
kaatuneiden' nuorukaisten haudoille, pidetään puheita
heidän- kunniakseen ja järjestetään kahden mjnuutjn työn ja toimin­nan
tauko. Sanomattakin on .selvää, että täkäläiset maanmiehemme
osallistuvat muiden canadalai.slen kanssa näihin muistojuhliin, sillä
ne ovat osana meistä itsestämme, ko.ska kerran on totta, että lukuisia
: nuorukaisiamme kaiitui Canadan asevoimissa toi.ses.s^^^^
sa taisteltaessa kansallisen vapautemme ja inhimillisten vapauksien
säilyttämisen puolesta.
Tänä asQlepopäivanä. tulee kuluneeksi 35 vuotta en.simmäisen
mansodan päättymisestä ja neljä kuukautta Korean välirauhasopi-muksen
allekirjoittamisesta.
Ne äidit; jotka rrvat-näi.s.sä .sodi.-..sa menettäneet poikansa, ne
:>^^^
dissa menettäneet isänsä, eivät koskaan saa takaisin rakkaimpiaan.'
Mutta heidän taakkansa tule^
..saavat vakuutuksen siitä,,että kolmatta maailmansotaa
he eivät halua kenenkään enää kärsivän sellaisia suruja ja huolia,
minkä läpi he ovat it.-ie joutuneet menemään.
'' Varmaa myös ori,- että jos sodissa kaatuneet nuorukaisemme
voisivat puhua, he huutaisivat yhteen ääneen: Neuvotelkaa valtojen
kesken.'vaikka: sat
tetään korvaamattomia ihmishenkiä, ja niinollen vaikeimmatkin neUr
:votlelut ovat helpoimpia kuin sota, mikä tarkoittaisi miljoonien
nuorten ja vanhain ihraisten m
miskunnan tuhoutumista.
Tehdessämme tänään kunniaa soda.ssa kaatuneille nuorukaisil-
•lemmey^meicKin täytyy, luvata itsellemme, et^ monin
• verroin tehosta rauhan; säilyttä--
mJseksi, mikä tällä kertaa tarkoittaa ensitilassa työ.-.kentelyä'"yes''-
äänien hankkimiseksi suurvaltojen neuvotleluehdoluksen tueksi.
«SM
Sudbury-McKimin vaalien tausta
Mistä on i.y\'ällisemmin ky.->yniys Sudburyn ja McKimin tule­vissa
kunnallisvaaleissa?; Siinä.on ky.^y harkita.
: . S u d l ) u r y n ja McKimin kuiinalliselämänleimaarantavana piirtee­nä
on tällä kertaa .se, että kulissien takana laaditaan uusia ansoja
veronmaksajain aseman edelleen huonontamiseksi. Tämän salaveh-keilyn,'
ja sitä se todell isuuf Icssa on,, tarkoituksen a on sälyttää kotien- •
omistajille entistä suurempi verotaakka samalla kun V
raattisia oikeuksia rajoitetaan.
Näiden paheellisten suunnitelmien takana on ilmeisesti yhdys­valtalaisten
rahaniiesteir kontrolloirhai neo. Ontarion maakuntahalli'-^
tus, täkäläinen kauppakamari ja Star-lehti.
• i Sudburyn ja McKiniiir kuin nopeata vauh-. •
tia kriisitilannetta kohti. Tämiin kriisin/y
asia, että vaikka tällä alueella on miltei k
nallisverot asukasta kohti Ontarion multiin kaupunkeihin verraUunay,
• kotien; omistajien ;Äannettava on kuitenkin korkeam;^
missään muussa Ontarion kaupungissa; Tuloksena on se, että Sud-buryssa
ja McKim kunnassa käytetään varoja vähemmän kuin mis­sään
Ontarion kaupungissa •icrveyshuoltoa ja ajanvietetoimin taa-v^^
ten.
Kotien omistajain korkean verotaakan perustana on taas se, että
amerikkalaisten rahamiesten kontrolloima Inco ei maksa juuri laili-kaan
kunnallisveroa, ja Ontarion maakuntahallituk.selta saadaan-vain^^:
'armopaloja niistä veroista, mitä se tältä teollisuudelta perii. Vält­tyäkseen
kunnallisverojen mak.samisesta, Inco on aikoinaan perus­tanut
^'llaisia yhtiön kauppaloita kuin esim. Copper Cliff. Tästä
huolimatta kolme jokaisesta neljästä työläisestä asuu Sudburyssa
ja McKimissa. Toisin sanoen, kunnat, joille Inco ei maksa juuri ni­meksikään
kunnallisveroa.^ joutuvat kuitenkin^^^v^
märit, vedet, koulut, kadut ja kynunenct muut palvelut ,sen työläi­sille.
Tässä on syy, miksi, työläisten ja yleensä kotienomistajain
verot ovat korkeat ja kohoavat yhä!
Tästä myös johtuu kunnalli^elämämme kriisin kehitys. Mutta
tämän kriisin "'ratkaisemiseksi" on tehty — yhteistoiminnassa maa­kuntahallituksen
ja: sen toimenhaltijainkin ^kanssa — uusi^^^ .salajuonia
pikkuihmisten aseman edelleen huonontamiseksi.
Tämän s:i!ajuonen ensimmäisenä askeleena on se, että Sudbu-
•ryssa järjestettiin..niukä teh()kkaaranian Ivallinnonnimt^^^^
johtajan virka jota visseistä syistä sanotaan "kirjuri-valvojan" vi­raksi.
Syy, miksi muodostettiin niin sanottu "kirjuri-valvojan" virka
«on siinä, että varsinaisen kaupunginjohtajan viljan nvuodostami^^^
biisi täytynyt alfstaa valitsijain hyväksyttäväksi tai hyljättäväksi.
;;Sivulaki; joka oikeuttaa itämhn viran niuodostamisen.:^^a .•'•kirjuri^
; valvojalle'', mil^ siitä; huolimatta
tämä sivulaki höyryjyrättiin valtuustossa ensimmäisessä, toisessa ja
kolmannessa lukemisessa noin 15 minuutin kuluessa!
Tämän salajuonen toinen vaihe on jo selvästi kehittymässä sii­hen
suuntaan, että "kirjuri-valvoja" saataisiin myös McKimin ]}o-moksi,
huolellisesti kiertäen kuitenkin Copper Clitfin rajoja. Täten
v-alniistellaan todella laajakaiiloista.hyökkäystä tämän alueen kotien-somistajia
vastaan siinä-niielessä että Incon suuret, voitot^^t^
kunnallisverojen keräämistä vastaan, ja että maakuntahallitus ei
joutuisi myöntämään suurempia . apurahoja kotienomistajain vero­taakan
huojeutamiseksi. "Kirjuri-v.iKojan"' toimen vakaannutta­minen
tarkoittaa sitä, että väestöllä ei ole enää tehokasta protesti-mahdollisuutta
vallitsevien epäkohtien suhteen.
Kaikki nämä suunnitelmat tehdään sitä lähestyvää kriisikautta
varten, joka Incon ja Starin mielestä tulee olemaan hyvin myrskyi­nen,
Sudburyssa. j a McKimissa. Samalla kertaa on paikallaan huo­mioida,
eikä se suinkaan ole sattuma, että Sudburyn nykyinen '"kir­juri-
valvoja" Pat ^lurphy oli sitä ennen Ontarion maakuntahallituk­sen
? kunnallislautakunnan vPohjois-Ontarion'jaostona
YLEISÖN
KIRJEITÄ
T i u ä ottutoan Jalkalsiaan yleisön
kfrJeiU Ja ne sUs edustavat fcirJoitU-Jaln
mieUpiteitä. Kirjeet pitäisi ra>
Jolttaa, JM mabdolUsta, 200 sanaan.
Tihlkn osastoon läbetettyjä kirjeitä
el palauteta. • • •
EJLJO/IÄ OPETTAA
Tämä Porcupinen alueen L-altakal-vc.
stydläistw lakko on tuonut esille
monia asioita. Esitän tässä' yhden,
johk.i.;iiEicon avartaneen kä-sitylcsir,.
rnmisten elämään o,i tullut yk-sitylsiä;
j a untolta, jotka ka.-iittelevat avun­antoa.
Aii.uLvemmin oli Canadan • suoma­laisilla
esillä kysymys, että ^uo-Tia-laisten
pitäisi o&allLstua unloicJen ra-kenta.-
iiJseen. Se aiheutti . e r i m i e l i -
.syyttä ja Johti nimlttelyihin ja Lioit-telujhln.
Xakko on tuonut esille kysymyksen
millä :maksetaan lamat,: jolta on .lak­kolaisilla.
. .On lainananto yhdistyk­siä,
ova-stcja j a pääjärje>to. Ne jou­tuvat,
nyt käsittelemään lak'iolaisten:
av ustusa.siaa/; '' Niissä vanhoillinen
äinfcs hyökJkää cdlstya.TiIc-liscmpäa a i ­nesta
vastaan. Ne ovat yhteiskun-nallLsia
kysymyksiä, jotka tatcn tule­vat
esille.
• Ihmliet eivät kaikki ole .saman­laista
elämää eläviä, valkLu oleanme
työläisiä. Toisilla on lainoja ymi,
mutta ne eivät kuulu tähän. Porcu-p;
nen • alueen elinsuoni, kaivostyö, on
pysähdyksls-sä•.Ja: se vaikuttaa yhteis-.
kuiUiallLseen:elämään j a elama puo­lestaan
vaatii sille kuuluvan vosan ja
vaatii järjestä-Tiään mLstä:tulee • elin-vounaa.
— Mainan, Timmins".
PIENI OIKAISU
. . T i i s t a i n a marraskuun ,3 pnä k i r ­joitti
nimimerkki Metsämies" :Hea rs-'
tlsta mm:
Kävimme katsomassa: sitä Suomir
Filmin kuulua tuotetta Savotan,San­n
i a ' . . .* Haluan oikaistai että mainit­t
u filmiä ei ole tuottanut Suomi-Pilflii
vaan Suomen Pilmiteoliisuas (S. F.)
— K .
Kysymyksiä ja
vastauksia
= Kysymys:^ Onko -Hallowe'en. iltana
nuorisolla oikeus suorittaa sellaisia
ilkitöitä,- kuten farmiseutujen teiden
vieressä olevien postilaatikoiden: i r t i ­repimisiä,
ja vahingoitaa ihmisten
omaisuutta? — X , W:-?ltef:sh. Ont.
Vastaus: E i ole. Hallowe'en i^Ian
"pahanteon" pitäisi raijoittuaiviatto-nilin
kepposiin ja sen sellaiseen, y a r -
sinälsia ilkitöitä Ja omaisuuksien .va­hingoittamisia;
vastaan on nuorisoa
varoitettavaja sellaisen'sattuessa sii­tä
huomautettavakln. Toisaalta,; jos
muistelemme kukin: omaa ftuoruut-tanime,
n i i n tokkohan sitä aina muis-tettiiii
d l ä kirjaimellisesti säädösten
ja määräysten puitteissa, vaikka m i ­t
ä ä n ' v a r s i n a i s t a ' p a h a a ja rikollista ei;
aiottukaan tehdä.
Mitä muut sanovat
Saksan demolcraatttsen tasaval­lan
perosfamisen 4-vnotispäivän
Johdosta oli tasavallan' Soomesss
: toimiva kanppaedosttistojär
; •:: nyt lokainian. 7 päivänä 'juhlavas-
;rtaanoton. Jossa edoistnston Johtaja
.: kaopallinen nenvos;IIan9Bahr pi­ti
seuraavan puheen:
Kunnioitetut vieraat, rakkaat ystä­vät!
Sallikaa minun kiittää Teitä kut­suni
noudattamisestaaja; lausua Tei­dät
sydämellisesti tervetulleiksi.
Sak-an kansa viettää tänään Sak-
.san;'demoxraattisen. tasavallan.:^
msta.iii.sen neljättä vuosipäivää.^
••..SAsan nuori demokraattinen tasa-.;
.valta edustaa rikollisen hitleriläisen
sodan raunioista :i syntynyttä", .untts:
demokraattista- Saksaa.:..Ensi-.kerran
Saksa-n hLstoriassa on-:näin. i3>'ntynyt
todelJ a demoki:aattinen ,: j a • rauhaa­rakastava
.valtio/, jossa ..työtäte^
kansa itse mäaraä kehtalostaan.
Tämä uusi Saksa on p ä ä t t ä n y t hyl­j
ä t ä hävittävän hyökkäyssodan ,van--
han imperialistisen :'tien Euroopassa
ja lähteä kulkemaan uutta rauhan;,
demokratian . j a kaikkien., kansojen
i.vinssa: ystävyydessä .harjoitettavan
yhte>-toL:n;nnn tietä.
Koko 6aksa n kansan etujen mu­kaisesti
halriiuk.senime, on Saksan de­mokraattisen
tasavallan perustami-;
.s^ifcaKntven noudattanut politiiklcaai
•joka palvelee, rauhan säilyttämistä.: ;:.
. S e toivoo ystävällisiä suhteita baik-;
kiin niihin maihin, jotka .ovat: valmiit
i-ol.munaan .-tällaiset .suhteet ke£ki.".äl-"
sen . kunnioiiuk-scn j a ta.sa-arvoiftuu-den.
pohjalla. Tämä muiden :k'anso-jen
kanssa harjoitettavan ' rauhan-.:
omaisen jav asiallisen - yhteistoimin-;
nan politiikka on saanut ilmauksensa
myös iluuppaedustustojen vaihtamia.
•ses>?a Sak.5an . demokraattisen , tasa-valliiii
ja- Suo.-nen Uisavallan välillä,,
j a niiden toiminnan toivomme edelr
leen-parantr.van suhteita molanplcn
maiden välillä.
Kun tänään teemme yhteenvedon
kuluiieiden -neljän - vuoden: - ajalta;
voimme ylpeinä luoda silmäyksen.
Sakean -.'dimokraatt sen tasa vallan
^työläisten ja talonpoiiken sitkeän
työn-^ £aavutuk.»iln. Väestön elintaso
on.kohonnut vuosi »ruodelta. Myös
kulttuuri .on kehittynyt vauhdilla,
..Jonka.veroista Saksassa ei:erir.en ole
tunnettu.
. • Nämä saavutukset ovat olleet' mah­dollisia
vain Neuvostoliiton ja kan­sandemokraattisten
maiden suuren­moisen
avun ansiosta.
tervehtivät ilolla kajkk-i rauhaara­kastavat
saksalaiset.
Saksan demokraattisen tasavallan
hallitusvaltuuskunnan karissa: t ä m än
vuoden elokuussa käytyjen neuvot-telujeii
tuloksena on neuvoslonallitus:
jälleen antanut: Sat'ian: demokraatti­selle
tasavallaUe j a koko Saksan kan­salle
tavattoman su-^irta apua. Se
luopuu &jt£LÄ0Tvaussuörituksi5ta:;täm-
Sen uuden suuntauksen tarkoituk- mikuun 1 päiväsiä 1954. luovuUai
.sena, josta Saksan -demokraattisen
^tasavallarv hallitus tei.»: päätöksen, ke^
Isäkuun vi päivänä -1953/ on :• taloudel-:
listen^jaiK3liittisten:.0i0jen.paranta­minen,
ja se t ä h t ä ä edellytysten luo­miseen
- Saksan pikaiselle • jälleenyh-dLjtämäselle.
Jo lyhyen ajan kuluttua ovat vä­estön
elinehdot tasavallassamme o-leellisestl
parantunet;: Kevyttä teol­lisuutta
; ja-asuinrakemiustoiniintaa
on::alettu kehittää entistä-inopeam^:
rnin.
,-.:Yi.cavaniäiden::;-kanssa solmittujen;
lisakauppa.soplniust.en avulla on A'öitu
parantaa merkittävästi elinr j a k u -
lutustai-vikehuoltca. Muttu ku:kki
tama on vasta alkua. Tätä poLt-iik
kaa: tullaan lähikuukausien aikana,
jatkamaan entistä voimakkaaimnin; .
. Meidän tärkein, kunsallincn.tehtä-
;vä!Tirns on yhtenäisen demouräattisen
ja rauhaäiraikastavari valtion: luomi­nen.
Saksan kansa saa siinä Neu-vo-
stoliitolta erikoisen suurta tukea-
;::Elokuun: 15- päivän nootissaan -S-,
N T L : n hallitus esitti länsivalloille
jälleen kor&reettisia ehdotuksia Sak»-;
san kansallisen , y h tenäisyyden pa-:
lautLamiseksi ja; ehdotti; e t t ä kuuden
kuulcauden kuluessa aloitettaisiin
rauhaj;sopin\u.?neuvottelut. ::Kauhai>
jakansojen'yhteisymmärryksen asial­le
uskollisena -neuvostohallitus eh-.
dotti uudessa nootLss-aan syyskuun 28
päivänä: 1953- ulkon:ihlsterikonferens-sia;.
jassa olisi - käsiteltävä: ;ja ratkais­tava
.sekä toimenpiteitä, jännityksen
lieventämiseksi: kansainvälisissä suh-,
teissä e t t ä r n y ö s käikLva- Saksan^ ky-sym.
j'st"a koskevia ongelmia, rauhan, jn
kansojen 'turvallisuuden, .etujen - mu-.
kaisesti.
^ Nämä ehdotukset ya.staavat.syvästi:
kansamme -kansallisia etuja: j a niitä
3ak.san - demokraat tise.S£a tasavalldssa
olevat neuvostoliittolaiset osakeyhtiöc
Saksan:L'dnsan omaisuudeksi, alentaa
miehityskuätannukset.:.:-.5--: prosenttiin
.Sa.i5an demoJcraattisen tasavallan
bua'jettituloi.5ta ja anua antetksi
käi-kki •sodanjälkeiset :'velat.. Tämä
apu, joka vastaa 13,6 miljardin Sak­san
markun aineellista/ ar\-oa ja
•jota täydennetään vielä luotoilla;.te­kee'rrxahdonisek-
si-kohottaa vielä^nor
peammiu tasavaltamme väestön elm.-^
täsoä jä luoda-siten: olosuhteet, joita
myös .koiim.iamme lan-siosatäa: fcläiat
«aksalaiset-- tervehtivät :> esimci-':'ik5i
kelpaavina.
Saksan kansan oikeutetut vaati­mukset
rauhasta j a yhtenais3^'destä
cvatkalkkienrauhaarakastavien kun-
£0 j en etu j en mukaisia j a. sa a v.at ^Ur;
tähden' niiden knnatukäen,; silla kan­sat
tietavat, että j-htenäinen, demo­kraattinen
j a rauhaarakastava Saksa
merkitsee.-rauhan säilymistä Friroo-passa'.--£
ak.<-:an.'.demokraattinen tasar
valta, joka tänään astuu olemassa-,
olonsa' viidentee.i • vuoteen, -^ja-: kän­sämme
kaikki i demoki-aattiset - voimat
ovat tietoisiavastuustaan toisten-kan­sojen.-
edessä: -ja'- tulevat käyttämään
kolo voimansa oikean asiamme :ja
rauhan hyväksi.
.'Olemme vakuuttuneita-siitä,,, että
myös - Saksan. demokraattisen tasar-..
vaJlan: ja - Suomen tasavallan välisten
taloudellisten suhteiden hoita..'riinen:ja
kehittäminen, jolle- kauppaediistus-.
tomme.:toL-ninta on omistettu- vastaa
kansojemme etuja ja. palvelee rauhaa.
Arvoisat vieraat ja rakkaat ystä­vät,
sallinette::minun: Saksan demo:-
l.vaatlisen .' tasavallan:;- pei-ustamLsen
4 vuaslpäivän johdo.sta kohottaamal-jani.-:
k:,^i3c.j-o.-nme ystävyydelle, rau­han
asialle.
Sotaurakat tuottavat
jättiläismäisiä
liikevoittoja
New York. — /Muutamat ihmiset
saavat aseistautumiskiihkonnlcUstan-nuksella
suuria seskauksia. U. S.
Steel, "yhdysvaltain s u u r i n / t e r ä k s en
tuottaja, ilmoitti lokakuun 28 ^pnä.
etta syyskuussa päättyneen neljän­nesvuoden
aikana olivat sen voitot
piioltäsuiu:ammat:kuinA; edellisenä:
vuonna.
'Yhtiön ikmcituksen mukaan oh 3
kuukauden voitto 61.7 miljoonaa dol­laria.
Yhdeksän kuukauden \oitto
oli «165.1 miljconaa,; Osakkeen oniis-tajat
salvat $5.66 osaketta -kohti.
SITÄ
TERVEEUis
Muuan kaliXomialaäl!;
lahti kerran -
Ja viipyi silla matfauia.-
vää. Sitten hän
saalista.
Kuka aloitti Korean sodan
Silmäys amerikkalaisen sanomalehtimiehen
I, F. Stonen Koreasta kirjoittamaan kirjaan
SELLAISIA OVAT PETTURIT
K i r j u r i , joka petti maansa v. 1946,
j a antautui välikappaleeksi' kommu^.
nistivastälsen noltajahdin • aloittamlr.
seksi CanadasSa: Igor Gouzenko:—
haluaa kovasti nähdä .McCarthyn 11-
mlantorahoja.
T ö r c n t o S t a r - l e h d e n . ; poliisiasiain
raportterl Gwyn Thomas kirjoitti
mainitussa lehdessä lokakuun 30 p n ä :
"Käytettyään noin $100 000 'suurel­lisesti
eläen' Neuvostoliiton salamerk­ki-
kirjuri ilgor.Gouzenko,: Joka teki
Ilmiantoja vakolluliigan suhteen kah-:;
deksän vuotta sitten, antaa nyt -hcl-hoojilleen
päänvaivaa.
'"Yksi heistä (Gouzenkon. holhoojis­ta)
sanoi tänään, e t t ä h ä n on huolis­saan
Gouz«ikon viimeaikaisista edes-ottamisista,
hänen rahojensa vähen­tymisen
vuoksi.
"Hän" näyttää Ulan puhehaluiselta,
jä rahaa saadakseen hän cn valmis
sanomaan mitä- tahansa! olkoon se
totta tai el".
Holhoojat uskovat Gouzenkon i l ­maisseen
halun mennä Washingto-n
i i n - McCarthyn;' avustajaksi rahan
hankkimistarkoituksessa."
Sellainen on petturi — The Cana­dian
Tribune.
Suuremmat tavaravaras-tot
ikuin koskaan eiiiien
Ottawa. — Myymättömien teolli­suustuotteiden
varastot Canadassa
ovatkas\'aneetsuurenui:;iksikiun kos­kaan
aikaisemmin. Hallitus tilas­totietojen
vvirasto::tledoltti:lokak. 31
pnä. että elokuun lopu=öa oli tava­roita
$3.985,800,000 ar/osta varastois­sa.
. Tämä cn $278 miljoonan dollarin
arvosta enemmän kuin samana a i ­kana
viime vuonna.
; Tykit eivät enää pnhu Koreassa.
.Kuitenkaan' eivät aseteposopiniuk-;
sen: edellyttämät toimenpiteet lö-^:
lopullisen .rauhan ;turv^
edisty edes tyydyttävästi. Esite­tään
syytöksiä ja yastasyytöksiä;
Ja niiden: yhteydessä heitetään
myö!» erilaisia väitteitä Korean so­dan
synnystä. Asian tätä puolta
valaisee oheinen CalebJ.: Ander­sonin
kirjoittama artikkeli. Se on
alunperin julkaistu Kuotsin Puu-
• ja metsätyöiäisten Liiton julkai­sussa
"SIA" ja siinä seloste-
. :. taan amerikkalaisen; sanomalehti­miehen
I. F, Stonen kirjoittamaa
kirjaa.
Kun Korean sota puhk'3si kesä­kuussa
1950 olivat jotakuinkin kaikki
ei-konamim:stitv valmiita « p i t ä m ä än
pohjols-korealaisten vmarssia E;telä-
Koreaan::uutena todisteena iNeuvosr
toliiton hyökkäävistä tark'oitixsperlstä..
Sitä mieltä oli myös amerikkalainen
sanomalehtimies I. F . Stone joka s l l -
l o m o l i huomatun amerikkalaisen air
kakauslehden :"Nationin•' • Washingto.-
nin-tolmituksen: palvelukuessa.. Mut-r
ta.;Sodan pitkittyessä alkoi Stone, jor
ka on Johannes :-Wickmanin tyyppiä
:nen analysoiva poliittinen kirjoittajai
löytää .aivan liian' paljon vastavetoja
amerikkalaisten viralliseen: selvitte-lyjTi
sodasta. Hän, alkoi- tarkoin tut-;
k'la:;sotat:edonantoja j a ikirjeenvalh-taajien
kuvavuksla amerikkalaisissa,;
englantilaisissa Ja; ranskalaisissa: leh-^
dissa ja* alkoi siten vähitellen kat­sella
f-otaa. sen syitä ja tarkoitus­periä.
toisestanakokulmastav:;.: TarMs-ii
tetun'käsityksensä: han - on:; esittänyt
350 sivua paksussa kirjassaan :."The
hiddenliistory of the Korean war"
f Korean sod.an kätketty historia).
:: Tämän-vuoden ahistä lähtien: 1; ; P i
Stone on julkaissut poliittista viik--
l"jlehteä "I. F . SDcne's Weekly".
Stone epäilee nyttemmin, että
venäläisillä ei ollut sormiaan Ko­rean
pelinavauksessa. Hänen kä-sityitsensä
mukaan venäläisillä ei
;: ollut mitään mielenldintöa<'saada'
sotaa Korealle, ci myöskään kii­nalaisilla,
jotka suunnittelivat
maihinnousua Formosalle.
Hän nojautuu' myös amerikkalal-s
im : lähteisiUI mm. republikaanisen
senaattorin H . Alexander Snuttiin ra-porttiiir,:\
joka: julkaistiin'MacAtthurifa,
senaatm kuulustelun yhteydessä. Se-j
i a a t t o r l , joka vuoden • 1949 lopulla
vieraili : Tokiossa MacArthurin: vie-:
raana ja kävi hänen "erikoisesta
ineuvostoon" myös • Syngmanv Rheen
luona Koreassa, esittää. Siteeratussa
raportLssaan saaneensa Kauko-Idässä
vieraillessaan tietoja, joiden mukaan;
i i i i n ;: venäläiset kuin biinalaisetkiin
yrittivät estää sen,-,'6ttä :Korean yti-,
distäminen : ratkaistiin: asevoimin.
Stone korostaa myös venäläisten tie-i
täneen; että sosiaaliset jataloudelli-?
set olosuhteet olivat- Etelä-Koreassa
sellaiset, e t t ä etelä-korealaihen tasa -
valta joka tapauksessa kommunisti-;
sen propagandan edessä (? V V3)
putoaisi syliin kuin kjTJsä hedelmä.
: P c h j o i s - K o r e a oli toteuttanut i pit­källe
menevän ^maareformin ja - luo­nut
aasialaisen mi ttapuun - muk^al^n
katsoen suhteellisen elintason, Jonka
myös: Y K : n raportin laatijat vahvls-:
:tavat.. Vastakohta Pohjois- Ja Etelä-.'
Korean välillä on mielikuvitukselli­nen;
: Etelä-Koreassa ei ollut toteui
tettu mitään maareformia ja kun
amenkkalaiset Eisenhowerin neuvos­ta
olivat vetäneet pois. miehi tysjeukri.
konsa Etelä-Koreasta, he j ä t t i v ä t v a l ­lan
:: vanhalle -Japanilais-mleliselle
suurmaanomistajaluok'alle.
Se kurjuus, jossa Etelä-Korean
: - väki cli, aiheutti sen, että: Syng-
;-manRhce: yritti mahdollisimman
: pitkälle ,lykätä Etelä-Korean: 5 lei-
V: siä vaaleja j kun : ne. pidettiin ke-
: väällä 1930 . hän ^menetti parla-
::mentaarisen enemmistönsä. IJu-
.den parlamentin 210 paikasta pre-
: sidentin -kannattajilla oli vain 45
paikkaa.
•Samoin 'i-uin ChTang Xai-shek.toi­voi
: Syngman Rheekin,: e t t ä • amerilu
kalalset • auttaisiva t :-hantä ' h ä n e n : ar^
velutta.vassa asemassaan. Hänellä oli
mielihaluja sotaan;: Stone on :;sen
vuoksi :, taipuvainen uskomaan. . että
- pohjoLs-korealainen seUtys,. Syngman^
Rheen provosoidusta hyökkäyijscstä
Pohjols-Koreaan on totuudenmukai­nen.
:Miten hyvänsä, :tusk'ln. on kui­tenkaan
epäilystä sileä,- e t t ä jos Y K
clisitunkeutimutvEtelä-Koreaan nii­den
sosiaalisten j a taloudellisten epä­kohtien
johdosta; jotka Etelä-Koreas­sa
vallitsivat, niin" USArn ja Länsi-
Euroopan yle;nen mielipide. ei olisi
.vaatinut: Y K n i a s i o i h m : puuttumista
Syngman Bheen puolella.
i Mutta tapahtumat Koreassa osoit­tivat,
etta amerikkalaiset tahtoivat
toisin j a e t t ä Syngman .Rhee, mikäli
hän tietoisesti ::oli laskelmoinut saa-vansia
amcr-kkalaisLsta apua inädän-tyneen
halUntonsa tuelisi oli laskel­moinut
oikein. Amerikan hallitus j a
lehdistö maalasivat ;heti: pohjois-ko-realaisten.:
timkeutumisen Etelä-Ko-:
reaan jonkinlaiseksi . ulkomaiseksi
kaappauksek-ji, j a Tiniman asetti y^;-
K : n f alt accomplin (— tapahtunut
tosiasia — VS). eteen antamalla mää^'
rayksen vahttömästä sotilasavusta
etelä-korealaisillei ilman .että olisi
kuten oli asian l3itav.Kashmirissa ja
Palestiinassa — yritetty soveltaa v ä -
'lltybtoimenpiteitä.,: Tästä:kehitykses­tä-:
samoin kuin Korean ^tulevistakin
tapahtumista Stone asettaa raskajm-:.
.man • vastuun' MacArthurin ja John
Fcster Duliesin harteille.
C]ausewitzin k«äsitystä, että sota
on vain politiikkaa toisln;-tolmenpi-:
tein; on harvoin .valaistu paremmin
kuin:;Koreassa..' Saadakseen, aikaaii
:,"ehkä'sysoda.n','.: kommunismia::. vas-taari
:2kIacAi^hur: :peloi
neitä maamiehiaän slUä, :ettäi ••'aasia-:
laiset laumat": hj'ökkäslvät Koreaan-;
han::järjesti .taL':illisia perääntymisiä
:-^. kUmjrutustaistelun.;:Seoulista tam-:
mikuussa 1951. "Tämä perääntymi­nen:'
herättää kansaamme kotona e-:
rjammänkuinv mikään muu", lausui
kenraali :Ridgi^'ay • —;'ja:: hän .yritti
provosoida. K i i n a a : j a Neuvostolittoä
tunkeutumalla,: heille tärkeälle;Jalu-;
joelle jne. Miten vähäUä h ä n oli
onnistua muuttaa^ Korean sodan kol­manneksi'
maailmansodaksi,, .san .voi-;
vat. sanoa .vasta::tulevaisuuden histo­rioitsijat.
Stonen kirja antaa todis­teen
siCtä, että sodan politisoitunu't
ylijohto: telii parhaansa. laa:jen taak­seen
konfliktia, ja e t t ä se el sima
onnisttmut, -sen "Stone -lukee: muiden
voLT!i£-.n,:ennenkr.i!cl-.'3a englantilaLs-tc-
n,.; -mutta:: jossakin .määrin myös
Trumanin "ansioksi.
: Stonen esitys Trumanin osuudesta
-Korean sotaan kuuluu kirjan m.ielen-'
kiintoisimpiin lukuihin..: Stone on va-kuu-
l/timut,. e t t ä Truman ei • tahdo so-^
taa, mutta' hänestä tuli toisten voi­mien
välikappale; - voimien, «jotka oli­vat,
häntä •v3in-iak'Kaa,mpia,: ja Joutui
siten 1, pelkäämään •ra.uhaa: melkein
yhtä paljo- ~kuin sotaa.
:-Hänen käsityksensä :^
Trumanin '•hallituksella: o l i sekä sisä-e
t t ä ulkopoliittisia-huolia. Republi-
-kaanit syy tbivät: h ä n t ä siitä,: e t t ä Pair'
; Deal oli kommunistinen; - miten h ä n ;
olisi paremmin voinut osoittaa ame-
:rikkaliiisuuttaan'.ku.:n: vastustamalla
kommunismia? •:' "Sitäpaitsi - Korean
sota .loi •.työmahdollisuuksia.: synnytti
ennennäkemättömän korkeaiunjunkr
tuurin. : Ulkopolitiikan, piirissä Vaati
y3nha::repubUkaan.nen kaarti; .joka:
«aksehvaltojen:: voittaessa: oli propa­goinut
"eristyneisyyttä", mutta Hit­ler,
n tappion; ja.. Neuvostoliiton:: vöit-tojcn
jälkeen oli .muuttunut, "kan­sainväliseksi'!,
päättävämpääesiinty-
,.mistä.uudeleensyntynyttä kommunis-.
tistarsutuvaltaa vastaan.:: He: vaati­vat
Salt-an ja Japanin uudelleen-aseistamista.
Mikäli Korean sotaa
ei olisi tullut, eivät ranskalaiset olisi
ehka .millomkaan hyväksyneet; Sak­san
aselstamlÄta, eivätLu Tyynenme­ren
valtio». Japanin. Kommunisti-kauhu
antoi' vauhtia varustautiuni-f
elle. sekä Amerikassa- e t t ä Länsi-Eii -
roopassa.
Truman joutui pulman eteen. Jos
— Sina kai kadotit
nen naapurinsa.
- E n , minä.p3^i3 g.,
jan.
- N o . m i s s ä s t t ^ a r l b r ,
— Kun jäljet rupcj:^':
hian tucrei-isi luovun p^.,
r:^J:™:^;fS;;|B
OLIKO IL.M.IX W
Opettaja kertoi tUniUhj
kuvaksi kelpaavasta ni.^
aamulla kolme Jjsrtaa ea
ta ui leveän rirran yliT
Pojat purskahtaa: aföl
maan. •
— Mita nauramista v^t
syi opettaja narkasiyiu^l
• •'''^ir:;^^!. ^"^^iri^iiiaiejteiffitl
eiVuinufSn^
seen yile vaattsensa, j a ij
jättänyt toiselle raniaii;,;
räs oppilaista.
USA:n elinkustan-nukset
ovat nyt
ennätyskorkeudessa
Washinirlon. — US.^-n i
doitti lokakuun 2D.pnä'
tannusindcisi n.usi SYTI
teen tnnaty£.:orlieuKen S;j
jas perättäinen kuuiaus, i
lustannuiset noii3i\al}j<
aina. uuden..ennät.vksen:-
Westminsterin os.
seurustelutilaisuus
maiTaskuun 28 pnä|
VVcstminster. — Osasal
sessa päätimme järjestää
.tilaisuuden: Russell-hotfUi'!
•tossa märraEkuun ;28.pM i
iPoivon kai-iikicn suonial:
heitä j a kauLua antavan ]
me kanncitukscii. — SL
hänellä ei ehka ollutia:^'
viä tarkoitusperiä, ma-lma
-toivoa myöskään.-rauiiaa.:.
merkiti:-i.si-.'.tyoi.iomy3'ttä.
TrumHiista tuli yksiiirrti.
pitalismin sisai-steii Tiitmicjl
Stohe.siteeraa tas.sä yliteji
taamiä;' mistä' '.sanoista.:
. joita 8. armeijan ylifäi
' Flee t lau-sai. tammikuussa |
: sii: vierailleelle filiiipiu
tuuskuimalle: "Koiea (
naus. Täytyy olla
t ä ä l l ä t a i sitten jossakin 1
Lau::unncn_ sisältö paija.=;
nen mukuan sen, mika kali?
rean tapausten taakse,
Silla \d] n kun Pir
käytiin rauhanneu',ot:e
:kenraaU::Van' FleetXife-lec
kalstussa artikkelisarjassa,
rean .«ota "on meille
kealla paikalla, oiiiialla ajs
ja oikeiden luttoutimeideas
(totaalista sotaa vo.tts::!
: j os - kommunistit-' eivät; tiyriJ
distynytta vapaata ]a vä
:reaä; ja rauhaa .toian i
la nnta-milla".
On chLu lisättävä, e;:ä f
Korean - kansalleplisi ,oll|
senrpad, joa Korean in!e.'v
oksi millo.nkaan tapaht;
rean kansan s.tten kesän:
mat kärsiinyl-iset ovat
mat, että sanat puuttiTsij
kuvaamiseen. Mutta se cat
vasti asia, jolle ei panna
noa — ei ainakaan sotatu
sa.
PÄIVÄN PAKINA
Taisi sattua arkaan paikkaan
> mästi veroittaa Incon suuria othaisuuksia. Se tekisi "hetiköhtalsesti •
-mahdolliseksi kotien omistajain verotaakan huojentamisen ja silti
jalle" tänji vuonna annettuja diklaattorimai^ia valtuuksia. , Toisena
' tehtävänä on se. että vaaditaan Copper Cliffin liittämistä Sudbur\'>'n.
Lukijat muistanevat, kuinka me
pariviikkoa sitten t ä l l ä palstalla hiu­kan
-rusikoimme torontolaisen sota­huudon
herra: toimittajaa takaperoi­sesta
suhtautumisesta työläisten lak-:
kotaisteluLhin.
Ne jotka; ovat seurailleet mainittua
aviisipahaista. ovat; myöskin "saaneet
tcdeta; ..kuinka m
tuon lehden V toimittajan karvat pys­tyyn
ja pani hänet ärheiitelemään
kuin vihainen rakki.
' Kuitenkin me sanoimme ainoas­taan
sen mitä kaikki asioita seiuan-neet
työläiset muutenkin tiesivät.
Muistutimme, siltä .häpeällisestä^t
vasta jolla lehti, suhtautui aikoinaan
Ontarion': metsätyöiäisten-: yleislak-:
koon-ja:»jälkeenpäin muihin'-: metsä­miesten
kamppailuihin, i
iMistutimme sen nimasta asen­teesta
;:KirklandLaken..vkaivosmiesten
.3 lakon' aikana Ja kaiken lisäksi sen
vihamielisestä 'asenteesta järjestynel-v
t ä nikkelinkaivajla vastaan.
: Kerroimme rkuli^kA' se on', toisinaan
'lihaisen rakin tavoin, ärhennellyt
työläisiä" vastaan - t y ö n a n t a j a i n puz^i
lesta;:ja. toishiaah^taas-vikissytehäntäf
koipien välissä; kuten.suurta surkeut-.
taan häveten.
Vaikka nämä kaikki ovat paUio-'
musteella: Väpaa-Sanan palstoille mo-:;
neen kertaan p r ä n t ä t t y j ä , nosti nils-^
tä muistuttaminen sen toimittajan
juurjulmaan raivoon. -
Erikoisesti se n ä y t t ä ä raivostuneen
siltä..: kun ..rohkenimme :huömäuttaa,
että sen suhtautuminen nyt käynnis-'
sä olevaan. Porcupinen alueen kaivos­miesten
suureen lakkoon on: ollut'^e-nemmän
tai vähemmän häntä koi­pien
välissä luikkimista.
Mainitsimme nimittäin, että yleis­ten
.uutisten-:, julkaisemisen ohella: se
ei ole määritellyt selvästi omaa kan­taansa
lakkoon,"~mutta ei ole arvan­nut
hyökätäkään lakkoilalsia vas­taankaan,
kun siellä on 'omakin leh­mä
ojassa".
Kuten sanottu, julmistui sotahuu-
,don:toimitus tuosta'aivan pois.;suun-:
niltaan j a riensi antariiaan sellaisen
hiiomautuksen, että se on lakkolals-;
ten puolesta. Samalla se.,ryhtyl epä­toivoiseen
hyökkäykseeif"tätä meidän
lehteämme ja enkolsestlkln sen luki­jakuntaa
' vastaan, tekemällä vlit-itauksia,:
rikkurolnnista ;ym. lakkoväs-taisesta
toiminnasta. . ,
Jckalnen .tietää, e t t ä a i v a n turha
on Vapaa Sanan toimittajn yrittää
osoittaa, että Vapaus olisi miUom-kaan
asettunut työläisten Ja' työhän-tajaln
välisessä yhteenotossa työnan­tajain
puolelle. Sellaista tapausta
kim on kertakaikkiaan mahdoton löy­tää.
'
Siinä suhteessa Vapaa Sanan toi­mittaja
painiskeli aivan turhaan.
Mutta hyökätessään "punaisia" ja
"kommunisteja' vastaan, joita Vapaa
Sanan toimittaja 'tietaa'/ olevan
rnyöskin Porcupinen :läkkoalueella: se
toivoi saavansa jotakin aikaan^
Katsokaas, t ä h ä n mennessä lakko­laisten
rintama on ollut melkeinpä
kirjaimellisesti; sanoen. sätaproSentti-
.<=en luja. Lukuunottamatta melkein­pä
yhden käden sormilla luettavia
rikkureita, ovat aina'£in suomalaiset
seis::neet yhtenä miehenä lakon taka-::
n a . ' "
Eroa ei ole tehnyt se, ovatko he
nykyisen union kannattajia ja Jäse­niä
tai ei. K a i k k i ovat olleet sitä
mieltä, että kun välttämättömyys on
ajanut taisteluun, niin se myöskin on
vietävä yhteisin'voimin voittoon."
Vapaa Sanan toimituskin näytti
honanneen sen ja niinpä se .uskolll-'
sena vanhcille perinteilleen r5'htylkin
taas sovittelemaan "munkkirensslä"
rattaisiin.' Tässä mielessä se nosti
••kommunisti" Ja ' punaisuus" syytök-'
set, samalla" kun vakuutti olevansa
lakkolaisten puolella.
Kuten lehdellemme plkku-uutisia
lakkoalueelta lähettelevä Tlmminsln
"mainari' aivan o.kein' sanoö^ pitä­vät
lakkolaiset Vapaa Sanan toimi­tuksen
.purkausta tucmittavaha ha-
Joltusyrltyksenä.
Tähän me.anessä lakkolaisten kes­kuudessa
ei ole^väitelty eikä keskus-;
tcltu "punaisuudesta" enempää kuin
'valk;isuudestakaan", vaan kalkki
ovat.ykslmielisssti tehneet parhaan-:
sa, lakkorintaman "pitämiseksi 'mah-dolhsimman
eheänä. ' '
.Jä eheänä,se on pysynytkin'.
mm
•Mamari" sanookin e'.-|
Sana halua .si menereliä
niin sen tulisi, tilata laöJi
majasta nkkuriluettelo .'Jä
se, siltä sitten saisivat t
set' kum '•»aiko.setfan''
mansa.
Me puolestamme yäc
liseiti "mainariu" esitj-l'--^^
pa kysymyksessä ku^i 'f'
siintyköön 'nan miniä «3
hansa, niin lakon
tautumalla han on liarÄ"
työkansan :;siimissai
Mutta vaikka Vapaa w-tus
c-nkin jo '•! annut i
Pofcujjinen kulta-alussi
kysvmyksessa,' olemme .T
tamaan sen - ja niino*.
kin myöskin la^kolai«:j^
jättäisi^ tuon ha joit'
ainakin lakon ajaisi ]a
mään parhaansa JaSioi^^
ymmärryksen lujittami^^j
Kuten taman meiö-
.päätoimittaja viime
mautti, meidän
ja haluias ryhtymä^^*'^
kanssa kilpailuun
mistoiminnassa.
se olisi rehellistä ja i ^ * *^
(Hyväksyisimioe
vaikka Vapaa Sanafl^
ja.kalvaisi meitä w?»-^J
kuinka ilkeästi lahan-^:
mystei' yiite.vdessa,.>Jl
Porcupinen lakkolao-ei^, i
tisi kilpailemaan 30=^
voittoon viemiseksi.
^ Siis yhteistoimiri=3B 1
neri^'kaivosmiesten ö^/T
päätökseen.:-Kulknrff^