Vapaus, November 10, 1953

              Sivu 2 ', Tiistaina, marrask. 10 p, — Tuesday, Nov. 10,1953
Otsan of Flonifih Canadians. Es-taUUbed
Nov. 6, 1917. Authorized
M second class mail by the Post
Office Department, Ottawa. Pub-lUhed
thrice -nreekly: Tuea^ys
Tbutsdays and Saturdays l^Vapaus
Babtohlng Company Ltd.; at 100-102
Stan St, W.;fiudbury, Ont., Canada.
.Telephone^:.Business Office 4r4264
Editorial Office 4^^4265. Manager
E.SuksL Editor W / a i u n d . MalUng
address:; Box r69;} Stidbury^iOntario.
Adve^tising rates upon applicatlon.
Translation free of charge.
Canadassa: 1 vk. 7X0 6 kk. S.75
YhdysvaUoissa: l vk. 8X>0 6 kk. 4.30
Suomessa ivk. 8.S0 6 kk. 4.75
Ettei heidän muistonsa unhottuisi
Huomenna, marraskuun 1 f päivänä, vietetään a.seJeponäivää, jol­loin
järjestetään kunniaparaateja ensimmäiies-sä ja toisessa maail­mansodassa
^kaatuneiden^^^^^^ puheita
heidän kunniakseen ja jäljestetään kahrlen minuutin työn ja toimin­nan
tauko. Sanomattakin on selvää, että täkäläiset maanmiehemme
osallistuvat muiden canadalai,sten kanssa näihin muistojuhliin, sillä
ne ovat osana meistä itsestämme, kaska kerran on totta, että lukuisia
•"nuoriikaisiamme kaatui:Ganadjjn asevoimissa'toisessa maail^
; s a taisteltaessa kansallisen vapautemme ja in^^
säilyttämisen puolesta.
Tänä aselepopäiviinä. tuke kuluneek.->i 35 vuotta ensimmäisen
maailmansodan päättymisestä, runsas kahdeksan vuotta toisen maail-ifmansodan
päättynTisestit ja^ n
muksen allekirjoittamisesta.
Ne äidit, jotka «r/at' päissä sodissa menettäneet poikansa, ne
vaimot, jotka ovat menettäneet miehensä, ja ne lapset, jotka ovat so­dissa
menettäneet Isänsä, eivät koskaan saa; takaisin ' rakkaimpiaan.
Mutta heidän taakkansa tulee varmaan,helpommaksi kantaa jos-; he
.saavat vakuutuksen siitä että-'kolmatta maailmansotaa' ei tule, sillä.
he eivät halua kenenkään enää kärsivän sellaisia suruja ja huolia,
minkä läpi he ovat ifsc joutuneet menemään.
" Varmaa myös on, että jos sodissa kaatuneet nuorukaisemme
voisivat i)uhua, he h u u taisivat y h teen ääneen: Neuvotel kaa vai tojen/
keskeii-.vaikka sata. vuotta, sillii neuvot lelujen a ikana ja avulla .sääs-.
tetään korvaamattomia ihmislienkiä, ja niinollen vaikeimmatkin neu­vottelut
ovat helpoimpia kuin .••-ota, mikä tarkoittaisi miljoonien
diuortenja.vanhain ihmisten enjienaikaistaku(>lemaa, ehkä koko ih­miskunnan
tuhoutumista.
• T^^
Icmme," meidän täytyy. luvata itsellemme, että me tulemme monin .
Verroin tehostamaan toimintaamme- kansainvälisen rauhan .säilyttä­miseksi,-
mikävtäiiä kertaa tarkoittaa, ensitilassa työskentelyä '•yes'!-
äänien. hankkimiseksi suurvaltojen neuvotteIueIuioluk.sen tueksi/^^^ : ^
Sudbury-McKimin vaalien tausta
Mistä on .syvällisemmin kysymys Sudburyn ja McKimin tule-
: vissa kunnalli.svaalei.ssa.' .Siinä^ kannattaa harkita.
. Sudljuryn:ja McKimin. kunnalli.selämhnleimaaTantavana piirtee­nä
on tällä kertaa .se, että kulissien takana laadit<xan uusia an.soja
• veronmaksajain a.seman edelleen huonontamiseksi. / Tämän -.salaveh-
; k e i l y n > jasitä.se todellisuude.ssaoni tarkoituksena on sälyttää kotien-^v
omistajille entistä suurempi verotaakka samalla kun viiestön demok­raattisia
oikeuksia rajoitetaan,
; "^^^^vN paheellisien, suunnitelmien takana on ilmeisesti yhdys-valtalaisten-
rahamiesten konlr()]Ioiraa-rnGo; O
' tus, täkäläinen kaujjpakaniari ja Star-lehti.
Sudburyn ja .McKimin kunnalli.stlämä on-meno.ssa nopeata vauh­tia
kriisitilannetta kohti.; v^T^^
asia, että vaikka tällä alueella on miltei kaikkein alhaisemmat kun-
:;nallisverot asukasta kohti Ontarion nnrihin kaupunkeihin verratt^^
. k o t i e n omistajia
missään muussa Ontarion kaupungissa; Tuloksena: on se, että Sud-:
.. buryssa ja McK kunnassa ;kayteiiidn varoja- vähemmän kuin -mi.s-
• sään Ontarion kaupungissa, terveyshuoltoa ja ajanvietetoinu'ntaa var­ten.
on taas se, että
amerikkalaisten rahamiesten kontrolloima Inco ei maksa juuri lain-^:
kaan;kunnalli.s\'eroa. ja Ontarion maakuntahallitukselta saadaan vain
; armopaloja niistä veroista, niitä se;tältä teollisuudelta perii. Vält- -
tyäkseen kunnallis\'erojen niaksamisesta, ;ln^
tanut ^llaisia yhtiön kauppaloita kuin esim. Copper Cliff. Tästä
huolimatta kolme jokaisesta neljästä tyijläisestä asuu Sudburys.sa
ja .ÄIcKimis.sa.,Ci'oisin sanoen, kunnat.Joille IncO: ei maksa; j •
meksikään kunnallisveroa.^: joutuvat kuitenkin varaaniaanlikavie-r
märit,ve<let, koulut / kadut Ja kynmienet muut palvelut sen: työläir
sille.' Tässä on syy; miksi työläisten ja; yleensä ko^
verot ovat korkeat ja kohoavat yhä!
Tästä myös johtuu kunnalliseliimämme kriisin kehitys. Mutta
:• tämän kriisin:v"fratkaisemiseksi!v
• kuntahallituk.sen ja sen. toimenhaltijainkin kanssa r^r-uusia'^salajuonia
pikkuihmisten a->eman edelleen huonontamiseksi.
Tämän *,alajuonen ensimmäisenä askeleena on se, että Sudbu-ryssa
"järjestettiin muka tehokkaamman-hallinnon: irinvissä kaupungin- .
johtajan virka jota vi.^scistä syi^^tä sanotaan ''kirjuri-valvojan'' vi­raksi.
Syy, miksi muodostettiin niin sanottu "kirjuri-valvojan*^' virka
: on;siinä,;että.varsinaiseen kaupunginjohtajan viran.muodostamia^
olisi täytynyt alTstaa valitsijain hnäksytläväksi tai hyljättäväksi.
Si\-ulaki, joka oikeuttaa tauKui viran muodostamisen, antaa "kirjuri-v^^^
diklaattorimaiset valtuudet, mutta siitä huolimatta ;
•i tämä :sK'ulaki-höyryjyriittiin val^
kolmannessa lukemisessa noin I5„minuutin kuluessa!
Tämän salajuonen toinen vaihe on jo .selvästi kehitt\Tnässä sii­hen
suuntaan, että "kirjuri-valvoja" .saataisiin myös McKimin po­moksi)
huolelli.sestikiertäcn^i k : Copper,Cliff in ra joja.- Täten
' valmistellaan.todella laajakantoista hyökkäystä lämän-.alueen kotien-
; -.omistajia vastaan siinä'mielessä että Incon.^^
' kunnallisverojen keräämistä vastaan, ja että maakuntahallitus ei
joutuisi myöntämään suurempia apurahoja kotienomistajain vero­taakan
huojentamiseksi, "Kirjuri-valvojan'' toimen vakaannutta­minen
tarkoittaa sitä, että väestöllä ei ole enää tehokasta protesti- '
,mahdollisuutta vallitsevien epäkohtien suhteen.
Kaikki nämä suunnitelmat tehdään sitä lähestyvää kriisikautta
varten, joka Incon ja Starin mielestä tulee olemaan hyvin myrskyi­nen
Sudburyssa ja- McKimissa, , Samalla kertaa on paikallaan huo­mioida,
eikä se suinkaan o l e sattuma, e t t ä Sudburyn nykyinen ' " k i r -
j i i r i-valvöja'' Pat Murphy-oli sitä ennen Ontarion maakuntahallituk-
'sen kunnallislautakunnan. Pohjois-Ontärion jaoston johtajana.
- -' Sudburyn ja MtKim kuntien kehittyvä kriisi voidaan kuitenkin
ratkaista ja A'ältlää demokraattisella l a v a l l a . Sc edellyttää ensinnä­kin,
että liitetään Copper Cliff Sudburyyn. jotta voidaan välittö-r^
mästi veroittaa Incon suuria omaisuuksia. Se tekisi hetikohtaisesti
ihähdolliscksi kotien omistajain verotaakan huojentamiscn ja silti
YLEISÖN
KIRJEITÄ
Tässä daaafo9S»"JtiIkalstaan, yleisö
kirjeitä ja ne Bilfl edustavat kirJoitU-jato
mieUpiteitä. Kirjeet pitäisi ra­joittaa.
Jos mabdolUsto, 200 sanaan.
Tähän osastoon läbetettyjä kirjeitä
ef palauteta. ' • • •
ELÄMÄ, OPETTAA
: Tämä. Pörcupmen alueen. k-jltaJcal-,
vcjstyöläMen lakko - qn tuonut esille
monia asioita. Esitän tassi yhden,
jonk:; utkon avartaneen kasityksL'^,
Fnmisten elamääri oij tullut y t s i t y l s i -i
j a unlolta, jotka kitsiUelevät avun­antoa.
A i : . u l i € i n . m ; n o!i Canadan suoma­l
a i s i l l a eiillä kysymys, että .suo.ma-l
ä i s t cn :pi Laisi' ösallLstua unloiden. r a -
kenta.'>i5£een. Se aiheutti erimieli­syyltä
j a j o h t i nirnitte)y.ihln ja L i o i t -
t e l u i h l n .
; L a k k o on tuonut es)lie ky.syrnyksen
millä inälcsetaan lainat, Joita on l a k -
k o l a i s i l i a . On lainananto yhdistyk­siä,
o-.asU:ja ja päajarje^to Ne jou­tuvat
nyt käsittelemään laK'.iolaisten
avUf.tusa.sIaa. NiLsr,ä vanhoillinen
aines hyökikääcdistys.Tilellscmpää a i ­nesta
vastaan. -Ne ovat yhtei?kun-nalU.
sia kysymyksiä,:jotka t&tcn tule-^
vat esille,
Ihml-.et clvat Icaikki ole ,saman-l
a l s t a elämää eläviä, v a l k b a olemme
työläisiä, l'o3silla on lamoja ym.,
mutta ne eivät kuulu-tähän. Porcu-.
p.nen alueen elinsuoni, kaivostyö, on
pysähdyksissä j a se vaikuttaa yhteis-.
kunnallLseeu elämään Ja ela.mä puo­lestaan
vaa-tii s i l l e kuuluvan o.san ja.
v a a t i i jäi-jesta.-nään mLstä tulee • e l i n - .
voknaa. — M a i n a n , TL-nmins.
PIENI OIKAISU
T i i s t a i n a marraskuun 3 pnä kir-r
j ö i t t i nimimerkki Metsämies" Hear-s-:;
tLsta m m : •
Kävimme katsomas.sa sita Suomi-:
F i l m i n kuulua tuotetta Savotan San-:
n i ä ' . . . • H a l u a n oikaista; e t t ä m a i n i t ­tu;
filmiä ei o l e t u o t t a n u t S u o m i - P i l mi
v a a n Suomen Pibniteollisuu-s (S. F.)
— K .
Kysymyksiä ja
vastauksia
'm
Salcsan demoloaattlsen tasavai'
; U n > perostamlsm'- 4
jolidosta • oU tasavallan;; Suomessa
toInUTa'l(auppaediiitiist«rjärjestä-:
nyt Jokaktinn 7 pälränä juhlavas­taanoton,;;
jossa: edasfnstön. Johtaja
'; 1^
ti seuraavan puheen: '
K u n . i i o i t e t u t vieraat, r a k k a a t yistä-vät!
. • • '
: S a l l " < a a m J n u n kiittää Teitä i k u t -
smiinoudaXtami.'5esta.'ja'lausua T e i ­dät
sydämellisesti tervetulleiksi.
:Sak-:an kansa viettää: tänään Sak­san:
demokraattisen . t a s a v a l l a n , pe-:
ni3ta.nii.sen neljältä.-vuosipäivää.
S i t o a n nuori, demckraattmen tasa­v
a l t a edustaa ;riä£oUisen hitleriläisen
fiodan raunioista^, syntynyttä uutta
demokraattista S a l c s a a . : E n s i .kerran
.Sakss.-i' •historiassa,- o n näin ."jyntynyt
tödeliav • demokraattinen ; j a • r a u h a a -
ra:<a<.tava valtio, jossa työtätekevä
kansa itse määrää kohtalostaan.
Tämä uusi Sak.sa o n päättänyt; h y l ­j
ä t ä hävittävän • hyökkäyssodan i v a n ­han
imperialistisen t i e n Euroopassa
j a lähteä i i u l k e m a a n , u u t t a rauhan,
demokratian /ja kaikkien kansojen:
i.unsäa ystävyydessä harjoiiettavan:
yhte.stoLminnn tietä..
k o k o Saksan : k a n s a n etujen m u ­kaisesti
hallit uk.senime o n S a k s a n de­mokraattisen
: t a s a v a l l a n ' perustamia
s^sta lint-.fen noudattanut p o i i t i i k k a a;
j o k a palvelee r a u l i a n säilyttämistä.
. Se toivoo ystävällisiä suhteita L'ai'k-;
k i i n i n : i h : n ;maihin, j o t k a ovat valmiit;
solmimaan tällaiset'suhteet keskunäi-sen
kunnioituksen i j a ta.sa-arvoisuu--,
d t n pohjislla^; •Tämä' muiden baiiso-'
j e n -kanssa, harjoitettavan••• r a u h a n ­omaisen
: ,ja asiallisen yhteistoimin-;
n a n politiikka on saanut ilmauksensa
niyöii, - u p p a e d u s t u s t o j e n , v a i h t a m i -
se--.;a • 'Sak,san' demokraattisen tasa­v
a l l a n , j a SUO.TI en tasavallan •valilla,
j a niiden toimirman toivomme edelr
leen parantavan - s u h t e i t a rnoleanpicn
maiden välillä, ^
K u n , tanaan.- teemme- yhteenvedon
kulmieiden neljän; vuoden :, ajalta,,
voimme ylpeinä luoda, silmäyksen
Saksan diinokraatt.sen;: tasavallan
,työlälstea Ja talonpoilken sitkeän
työff^ s a a v u t u k s i i n . Väestön elintaso
o n kohonnut vuosi vtiodelta. Myös
k u l t t u u r i o n L«5hlttynytr vauhdilla.
Jonka veroista Saksassa el ennen; ole
tunnettu.
Nämä saavutukset ovat olleet m a h ­d
o l l i s i a v a i n Neuvostoliiton ja k a n ­sandemokraattisten'
maiden Luuren-moLsen
avun a n s i o i t a.
;,: S e n : : l i u d e n . suuntauksen taxkoitukr
.sena,:. Josta Sakean demokraattisen
tasiivallariliallitUä teknpaätöksen ke^
Sakuun 11 päivänä 1953, o n taIoudel4
l i s t e n J a p o l i i t t i s t e n oiujen p a r a n t a ­minen,
j a se tähtää edellytysten luo­miseen
Saksan pikaiselle jälleenyh­distämiselle.
.r. J o lyhyen a j a n k u l u t t u a ovat vä-r
eston elmeiidot tasavallassamme-o--
leelllsesti^ parantunet. Kevyttä teol­l
i s u u t t a j a asuinrakemiustoiniintaa
: o n a l e t t u kehittää, entistä, nopeamr
rnin.
Yaiiävämaiden kanssa solniittujen
lisäkauppa-soplmusten. a v u l l a on v o i tu
parantaa: merkittävästi: e l i n - Ja k u -
l u t u s t a r / i k e h u o l t c a , : : : M u t t u luikki^
tämä o n vasta alkua. Tätä poht-iik
kaa: - t u l l a a n lähikuukausien aikana
j a t k a m a a n entistä v o i m a k k a a i n m i n j ::
Meidän t ä r k e i n ; L u n s a l l l n c n t e l i t ä -
ivärr.ma on; yhtenäisen uemosriiattisen
Ja rauhaaraikastavan v a l t i o n ; - l u o m if
nen. Saksan kansa saa : s i i n a : N e u -
vo.?toliitolta erikoisen suurta: t u k e a T
E l o k u u n 15 päivän-nootissaan S-N
T L : n hallitus • e s i t t i : länsivalloille;
jälleen'konkreettisia; elidotuksia, S a b -
san kansallisen yhtenäisyyden pa­lauttamiseksi
j a ehdottii e t t ä kuuden
kuukauden kuluessa;: a l o i t e t t a i s i in
:auhai.sopin\u.^neuvottelut. Kauhan
j a kansojen yhteisymmärryksen • a s i a l ­le
u s f j U i s e n a neuvostohallitus eh­d
o t t i uudessa nootissaan syyskuun 28
päivänä: 1953 ulkoministerikonfei-ens-^:
sia^; jassa o l i s i käsiteltävä Ja rati-caiSf
t a v a .sekä, toimenpiteitä jännityksen
lieventämiseksi kansainvälisissä suh­teissa
e t t ä m y ö s k a i k b i a S a k s a n k y -
symysta koskevia ongelmia r a u h a n j':i
kansojen turvallisuuden etujen n i u -
k a i s e s l i ,
- ' Nämä ehdotukset vastaavat syväsi;
kansamme k a n s a l l i s i a etuja j a niitä
tervehtivät ilolla kaikk-i rauhaara­kastavat
saksalaiset.
: Saksan demokraattisen a a s a v a l l an
h a l l i tusvaltuuskunnan kanssa tämän
vuode.-i:- elokuussa käytyjen: neuvot­t
e l u j en t u i o k s e n a o n n e u v o s t o n a l l i t us
j ä l l e en antanut Sakyan demokraatti^
selle tasavallalle j a koko S a k s a n kan­s
a l l e tavattoman suurta a p u i . Se
Juopuu sotakorvaussuorituksista tam^
mikuun 1 päivästä 1954, luovuttaa
Saksan demokraattisessa tasavalli.ssa'
olevat: neuvostoliittolaiset csakeyhtiöc.
s a k s a n kunsan omaisuudeksi; alentaa
miehityskustannukset , 5 p r o s e n t t i in
v S i i s a n demokraattisen: .tasavallan
bud'jettitulolsta ja : antaa, antetksi
k a i k k i sodanjälkeiset velat. Tämä
a.pu, joka vastaa 13.6 m i l j a r dm Sak-
. s a n m a r k u n : aineellista , ar\'pa ja
j o t a ; t ä y d e n n e t ä ä n vielä, InotoiiJa, te-^
•• kee mahdolliseksi k o h o t t a a viela fio-peammiu.
tasa valtamme väestön elin­tasoa
Ja luoda s i t en olosuhteet; Joita:
myös kotimaamme - länsiosassa fclä'»at
-saksalaläefc. -tervelitivat. 'esime;kiksi
kelpaavina.
; ' ; S 9 k s a n . kansan oikeutetut vaatiT
mukset ,rauhasta j a yhtenäisyydestä
ovat k a i k k i e n rauhaarakastavi.en:k'änT
sojen etujen mukaisia: j a : saavat ^ n -
tähden niiden, knnatuksen; s i i l a k a n -
.sat tietavat, että 5-htenäinen. demo­k
r a a t t i nen ja :ratihaarakastava Saksa
merlr.tsee, r a u h a n säilymistä F,-aroo^
passH'. -Sak-van; demokraattmen-: tasa­v
a l t a , Joka tänään astuu- olemassa^
•olonsa Viidenteen vuoteen; ja k a n -
sa--nme k a i k k i demokraattiset, voimat,
ovat t i e t o i s i a vastuustaan toisten k a n - :
sojen edSssä ja tulevat käyttämään
kolo;:;voimansa, oikean • asiamme ja;
r a u h a n hyväksi.
Olemme vakuuttuneita sutä, että
myös Sak-san demokraattisen, tasa-:
V2.!lan j a Suomen tasavallan välisten
t a l o u d e l l i s t en .suhteidc-n h o i t a m i n e n ja
kehittäminen; jolle kauppaedilstus-tomme
t o i m i n t a o n omistettu .va.staa,
ka.isojemme etuja j a palvelee rauhaa.
:: A r v o i s a t ; v i e r a a t , j a rakkaat; ystä­vät,
sallinette m i n u n 'Saksan - demo-,
•i;vaattisen tasavallan, .pei-ustamisen
4 vuasipaivän johdo.sta kohottaa m a l ­jani
•k:.~sc-jo.nme--ystavyyäfille, vrau-.
h a n asialle.
Sotaurakat tuottavat .
jättiläismäisiä
liikevoittoja
Xew Vork. — Muutamat Nimiset
, s a a v a t aseistautuxnlskiihkon : k u s t a n -
n u k s e l l a suuria s & k a u k s i a . ' U . S .
S t e e l , Y h d y s v a l t a i n s u u r i n ' teräksen
t u o t t a j a , ' " I t m o i t t i l o k a i u u n 28 pnä.
e t t ä syyskuussa /päättyneen neljän-:
nesvuoden- a i k a n a : o l i v a t sen - voitot
p u o l t a suuremmat - k u i n edellisenä
vuonna.
Y h t i ö n iLmcituksen mUkaan oh 3
'kuukauden voitto 61;7 m i l j o o n a a dol-;:
l a n a . Yhdeksän kuukauden voitto
o l i •$IG5.1 m i l j c o n a a . ' Osakkeen oaiis-t
a j a t saivat $5.€6 osaketta k o h t i.
SITÄ
•Kysymys: Onko Hallowe'en. i l t a na
' n u o r i s o l l a nikeus: suorittaa sellaisia
Ilkitöitä, kuten; farmiseutujen teiden
vieressä olevien postilaatikoiden, i r t i -
Tsgimisiä, : j a ; : vahingoitaa ihmisten
omaisuutta? — X . Wibltef:sh, O n t .
Vastaus: E i ole. Hallowe'en i^Ian
: " p a h a n t e o n " pitäisi raijoittuä viatto­m
i i n kepposiin j a sen. sellaiseen; ^Varr-sinaislä
ilkitöitä Ja omaisuuksien v a ­h
i n g o i t t a m i s i a vastaan on nuorisoa
v a r o i t e t t a v a .ja sellaisen sattuessa s i i ­tä
.huomautettavakin. Toisaalta,; jos
muistelemme k u k i n ; omaa - ftuoruutr
tamme;niin.tokkohan.sitä'aina ;muis-t
e t i i i n e l i a . kirjaimellisesti-säädösten
Ja määräysten puitteissa.. v a i k k a m i ­t
ä ä n /varsinaista'pahaa j a r i k o l l i s t a ei
a i o t t u k a a n tehdä.
Mitä muut sanovat
Kuka aloitti Korean sodan
Silmäys amerikkalaisen sanomalehtimiehen
I. F, Stonen Koreasta kirjoittamaan kirjaan
SELLAISIA OVAT PETTURIT
K i r j u r i , ' j o k a p e t t i ' m a a n s a v. 1946.
j a antautui välikappaleeksi - k o m m u ­nistivastaisen:
n o i t a j a h d i n : a l o i t t a m i ­seksi
CanadasS^tt Igor Gouzenko--r:
haluaa kovasti nähdä M c C a r t h y n . i l -:
miantorahoja.
: Tor i n t o .Star-lehden poliisiasiain
r a p o r t t e r i . G w y n Thomas kirjoitti
mainitussa lehdessä l o k a k u u n 30 pnäi:
•:: '.'Käytettyään n o i n $100 000 'suurel­lisesti
e]äen'-Neuvostoliiton salamerk­k
i - k i r j u r i Igor Gouzenko, . Joka : t e k i
i l m i a n t o j a ; v a k o i l u l i i g a n suhteen kah>
deksan vuotta sitten, antaa nyt h c l -
hoojilleen päänvaivaa.
:'-YksJ. h e i s t ä (Gouzenkon holhoojis-taV;
sanoi t ä n a ä n . e t t ä hän o n - i i u o l i s -
s a a n G o u z e n k o n viimeaikaisista edes-ottnmisista,
hänen rahojensa vähen­tymisen
vuoksi.
: '*Hän: näyttää l i l a n puhehaluiseUa,^^
j a rahaa saadakseen - h ä n • c n . v a l m i s
s a n o m a a n : m i t ä tahansa; :olkoon se,
totta t a i ei-.'
Holhoojat uskovat Gouzenkon i l ­maisseen
h a l u i i : mennä 'VVashihgto-n
l l n M c C a r t h y n avustajaksi r a h an
hankkimistarkoitukscssa."
; ; , S e l l a i n en on petturi ,—.-.Tlie;Cana-:
d i a n T r l b u n e.
Suuremmat tavaravaras-tot
ikuin koskaan ennen
. Ottawa. — Myymättömien teolli­suustuotteiden
- v a r a s t o t - , Canadassa
ovat k.i5vaheet suurenuniksi k i u n kos­k
a a n aikaisemmin. Hallitus ti Jas-totietdjen.
vvirasto tiedoitti lokak. 31
pnä, että elokuun lopussa oli t a v a ­r
o i t a $3,985,800.000 ar/osta varastoi^,
sa..; Tämä . cn $278 m i l j o o n a n d o l l a r in
nrvosta enemmän ^ k u i n samana y a i ­k
a n a viime vuonna. '
Tykit eivät e r ä ä puhu Koreassa.
Kuitenkaan eivät aseleposopimuk­sen
edellyttämät toimenpiteet lor;
pullisen rauhan turvaamiseksi
edisty: edes t.vydyttävästii; Esite--
tään ' syytöksiä ja vastasyytöksiä.
Ja niiden yhteydessä heitetään
'myös erilaisia,väitteitä Korean so­dan
synnystä. Asian tätä puolta
valaisee oheinen Caleb J., Ander­sonin
kirjoittama artikkeli. Se on
. alunperin julkaistu; Ruotsin Puu-;
. ja metsätyöläisten Liiton julkai­sussa
"SIA" • ja siinä seloste­taan
amerikkalaisen sanoiualehti-
: miehen I. F. :Stoncn kirjoittamaa
kirjaa.
:- K u n Korean.: sota puhk'3si. kesä-,
kuussa 1950 o l i v a t j o t a k u i n k i n k a i k k i
e i - k o m m u n : s t i t : v a l m i i t a - . ' P i t ä m ä än
pohjois-korealaisten marssia Etelä-
K o r e a a n uutena todisteena Neuvos­t
o l i i t o n hyökkäävistä tartoitusperistä,
S i t a mieltä o l i myös amerikkalainen
sanomalehtimies;:!; F,- S t o n e j o k a sil-^,
l o i n o l i huomatun a m e r i k k a l a i s e n a i r
kakauslehden • '•Nationin'• "Washingto-:
n i n - t o i m i t u k s e n pah:eluk'3es5a. ; M u t -
ta: sodan pitkittyessä alkoi Stone, j o ­k
a on -Johannes ;Wickmanin tyj'ppi-n
e n analysoiva p o l i i t t i n e n k i r j o i t t a j a,
loytaa • a i v a n : l i i a n paljon • vastavetoja
amerikkalaisten viralliseen:, s e l v i t t er
lyjnv sodasta, H a n a l k o i t a r k o i n tut­i
l l a sotatiedonantoja ' ja k i r j e e n v a i h -
t a a j i en k u v a v u k s i a , a m e r i k k a l a i s i s s a ,
englantilaisissa j a ranskalaisissa l e h ­dissä:
ia*:,alkoi siten . vähitellen kat­s
e l l a ; sotaa, sen - s y i t ä Ja tarkoitus-;
perih:toisesta näkökulmasta,::Tarkis­tetun
käsityksensä h a n o n esittänyt
350.sivua paksussa k i r j a s s a a n " T he
hidden; h i s t o i y of: the K o i e a n war"
«Korean sodan kätketty historia).
Tämän vuoden a l u s t a lähtien I. F .
Stone o n j u l k a i s s u t ; p o l i i t t i s t a viikr
l o l e h t e a " I . F. Stcne*s Weekly".
iVieraili . T o k i o s s a M a c A r t l i u r l n :;vie­r
a a n a , j a kävi ' h ä n e n "erikoisesta
neuvostoon" myös S y n g m a n -Rheen
l u o n a Koreassa, esittää Siteeratussa
iraportissaan saaneensa Kauko-Idässä
Stone epäilee nyttenimin, että
venäläisillä ei ollut^sormiaan ;Ko-rean
pelinavauksessa! Hänen kä­r
s i t y k s e n s ä mukaan .venäläisillä, ei
:: oUut mitään: mielenkiintoa' saada
sotaa Korealle, cl myöskään kii­nalaisilla,
jotka suunnittelivat
, maihinnousua Formosalle. '
Häh nojautuu myös amerikkalai­siin,
lähteisiin 'mm. republikaanisen
senaat torin H , Alexander Smithin ra­porttiin.
Joka julkaistiin-MacArthurin:
senaatm kuulustelun yhteydessä,.Ser;
.naattori. joka vuoden 1949. lopulla
v i e r a i l l e s s a an tietoja, joiden mukaan
n i i n : venäläiset k u i n kiinalaisetkin
y n t t i v ä t : e s t ä ä sen, e t t ä K o r e a n - y h ­distäminen
: r a t k a i s t i i n , asevoimin.
Stone korostaa myös venäläisten tie­täneen,
että :sosiaaliset j a taloudelli-:
set olosuhteet: olivat Etelä-Koreassa
sellaiset, e t t ä etelä-korealaihen tasa­v
a l t a - Joka tapauksessa kommunisti--
sen propagandan edessä (? \-- V S )
putoaisi s y l i i n kuin .kypsä hedelmä,-
;• P c h J o i s r K o r e a o l i toteuttanut! p i t ­källe-
menevän .maareformin ja: l u o ­nut
aasialaisen m i t t a p u u n . m u k a a n
katsoen suhteellisen'elintason, j o n ka
myös Y i K : n r a p o r t i n l a a t i j a t vahvis­tavat.
; Vastakohta P o h j o i s - j a Etelä-•
K o r e a n ; välillä ;:on m i e l i k u v i t u k s e l l i ­nen.
Etelä r K o r e a s s a ei ollut: toteui
t e t tu - m i t ä ä n maareformia , j a k un
amerikkalaiset Eisenhoiverin neuvos­t
a *>«li,yat vetäneet pois miehitysjouk-;
konsa Etela-Kore.qsta, h e j ä t t i v ä t v a l ­l
a n vanhalle ' j a p a n i l a i s - m i e l i s e l le
suurmaanomistajaluokalle.
; Sekurjuus, jossa Etelä-Korean
väki eli, aiheutti sen,' että Syngr
;- man Rhce yritti, mahdollisimman
; ; pitkälle lykätä Etelä-Korean j lei-
: s iä vaaleja; kun ne pidettiin ke-^
/ v ä ä l l ä 1950 : hän .menetti parlar
mentaarisen: enemmistönsä. Uu-
; den parlamentin 210 paikasta pre­sidentin
kannattajilla - oli vain 45
paikkaa.
. S a m o i n -Luin Chlang-Äar-shek-toir
voi,:;Syngman RheeJdn; et-ta ämerilj-kalaiset
auttaisivat häntä- hänen ar­velutta
vassa asemassaan. • Hänellä o l i
m i e l i h a l u j a sotaan; - S t o n e on sen
vuoksi taipuvainen uskomaan, että;
pohjols-korealalnen selitys Syngman
R h e e n :;provosoidusta hyökkäyksestä
P o h j o . s - K o r e a a n o n totuudenmukai­n
e n : ; Miten hyvänsä; tusi.?ln o n , k u i ­tenkaan
epäilystä siitä; että jos Y K :
olisi, tunkcutimut EtelärKoreaan n i i ­den
sosiaalisten j a taloudellisten epä­k
o h t i e n johdosta, j o t k a Etelä-Koreasr,
sa vallitsivat,- n i i n U S A : n ja^ L ä n s i -
E i i r o o p a n : y l e . n e n m i e l i p i d e ei olisi
•vaatinut; " y K m a s i o i h m puuttumista
Syngman Rheen puolella,
• M u t t a tapahtumat Koreassa osoit­tivat;
, ,että . a m e r i ^ a l a i s B t : : : t a h t o i V at
t o i s in j a että Syngman Rhee, mikäli
hän tietoisesti oli la.skelmoinut saa^
vansa amerikkalaisista apua mädän-r
tyneen halUntonsa tueLisi o l i l a s k e l ­moinut
oikein. A m e r i k a n h a l l i t u s ja
lehdistö maalasivat heti pohjois-ko-i-
ealaisten: tunkeutumisen E t e l a - K o - ;
r e a a n jonkinlaiseksi ulkomaiseksi
kaappaukseL-ji, j a Tru.man asetti Y -
K : n f alt accomplin (— tapahtunut
tosiasia — VS> eteen a n t a m a l l a määi:
räyksen' -välittömästä •;sotilasavusta•
etelä-korealaisille, i l m a n että o l i s i — -,
• k u t e n ; o l i , asian l a i t a , ; K a s l i n i i r i s s a . ja
Palestiinassa — y r i t e t t y soveltaa v ä -
litystoimenpiteitä; Tästä kehitykses­t
ä samoin k u i n K o r e a n t u l e v i s t a k in
tapahtumista Stone asettaa - r a s k a ; m - : :
man vastuun M a c A r t h u r i n ja John-
F c s t c r DuUesin harteille.
C]ausewitzin käsitystä, että sota
o n , vain: p o l i t i i k k a a toisin - t o i m e n p i ­t
e i n , ; o n - h a r v o i n . v a l a i s t u paremmin
k u i n Korea£,sa. Saadalcseen aikaan
."ehkä-sysodan":;:vkommunismia :: v a s ­t
a a n '^MäCAi-thur pelöitteli säikähty-n
e i t ä maamiehiaän^siljä, että "aasia-r
laiset laumat"' hyö.kkäsivat K o r e a a n ;,
h ä n , j ä r j e s t i - taL-iillisiaperääntjTmsiä
-r- kummitiistaistelun-Seoulista, tara-:
mikuussa, 1951. ,V
n e n - herättää: kansaamme kotona- e^^
rji-mmän ; k u i n : mikään : m u u " , lausui
k e n r a a l i :Ridgway, — j a ; h ä n - y r i t ti
provosoida:. K i i n a a ja, Neuvostolittoa
tunkeutumaila heille tärkeälle J a l u -
,joelle, jne. - M i t e n vähällä: hän:, o li
onnir-tua muuttaa-.Korean sodan kjl-;
manneksi maailmansodaksi;:.sen- voi-J
vat .sanoa vasta tulevaisuuden h i s t o r;
r i o i i t s i j a t , - Stonen- kn-ja: antaa todis--:
t e e n : siitä, että:.sodan -politisoitunut
y l i j o h t o teili parhaansa lacjentaäk-'
seen k o n f l i k t i a , : j a että : se: e i - s i mä
onnistunut, .sen Stone lukee muiden
yo:mi£:n, .:ennenkaik}.'3a . englantilaLs-tc-
ii; mutta jcssakin inäkrin- myös
TrumanJn ansiofcsi.
• •.Stonen; esitys T r u m a n i n osuudesta
K o r e a n s o t a a n - k u u l u u k n j a n .oiielenT-k
i i n t o i s i m p im l u k u i h i n ; - Stone o n v a - .
k u u t t i m u t , että ;Tj-uman ei t a h d o so-.
: t a a , mutta hänestä t u l i tpisten" v o l -
:mien::vähkappale;-: voimien, j o t k a o l i - ;
vat häntä voimakkaampia,' ja j o u t u i.
Siten pelkäämään ra,uhaa , m e l k e in
yhtä paljo: 'kuin sotaa.
Hänen , käsityksensä- ^ o n seuraa va,
T r u m a n i n , h a l l i t u k s e l l a o h sekä sisä-
; e t tä u l L o p o l i l t t i s i a ' h u o l i a . • R e p u b l i ­k
a a n i t syyttivät h ä n t ä siitä, e t t ä P a ir
D e a l oli k o m m u n i s t i n e n ; : n u t e n hän
o l i s i paremmin voinut V osoittaa ame-;
r i k k a l a i s u u t t a a n : k u i n vastustamalla,
kommunismia? ;: 'Sitäpaitsi i K o r e an
s o t a loi, ,työmahdollisuuk<?!a. synnytti:
ennennäkemättömän:'korkeat,unjunjc-:
t u u r i n : U l k o p o l i t i i k a n piirissä: v a a ti
vanha :repubhkaan-nen kaarti; j o k a'
akielivaltojen -voittaessa oli- p r o p a ­goinut
"eristyneisyyttä"', mutta H i t -
l e p . n - t a p p i o n - , j a - N e u v o s t o l i i t o n voit-';
t o j en jälkeen: o l i : muuttunut " k a n ­sainväliseksi",
päättavampää' e s i i n t yi
.mistä uudeleensyntynyttä kommunis­t
i s t a suurvaltaa vasta a n . : .He v a a t i ­vat
Sak-an ;ja;; J a p a n i n ;:uudelleen-aseistamista.
Mikäli . K o r e a n sotaa
:ei o l i s i tullut, eivät ranskalaiset ölisl
ehka m i l l o i n k a a n ;'hyväksyneet Sak-V
s a n aseistamista; eivä M u Tyynenme­ren
valtio*. Japanin. Kommunisti-k
a u h u ; antci= v a u h t i a v a r u s t a u t i u n i -
selle seka,Amerikassa e t t ä ' L ä n s i - E u -
roopassa,
; : . T r u i n a n : j o u t u l > p u l m a n •eteen,.-.:Jos
- J A -
T
TERVEELLISE.MP.
M u u a n kalifornialainrn .
lähti k e r r a n seuraamaa.-. C
j a häipyi sillä matkalla a.i 'j^-
vää. Sitten han paiss: cy
s a a l i s t a . ,
— S i n ä k a i kadotit jaije;,
n e n : naapurinsa;
— E n . minä py3\i.r,.jaij;,v
j a n .
— No, missä s tt^.n vika
— K u n j ä l j e t rupssivaf
l i i a n tuoreiksi IUOVUI.T puu-
/ ' ^ • ^
OLIKO ILM.^N V.\.r
Opettaja kertoi turinilla p
kuvaksi kelpaamasta m:ehe
aamulla kolme ksrtaa e.ine.'i
ta u i leveän virran v i i .
P o j a t ' purskaht \nl a>:k.a
maan.
;;.^:; Mitäv ria.'uraniist;a^ -'siinä''
syi opettaja narkastviieei.ä
— Mmä v a i n ih.meitcler-e
i - u i n u t neijäita k t r i a i yi
seen ylle vaattaensi jotk?.
j ä t t ä n y t -toisEfUe rai-.i-ia;i3;- ••
räs oppilaista.
USA:n elinkustan­nukset
ovat nyt
ennätyskorkeuaessa
AVashinglon. — USA n hai'
d o i t t i lokakuun 2D pr.a e u
tannusindeksi' . n i u s r . syysVu'
teen; t-nnal.ys.'.orke'atc-,eii.
jäs••perättäinen -kuukausi, ;k
iMStannukset nou.s.\.ii. ja saa
aina;; uuden ennätyksen. - -,-
Westminsterin os.
seurustelutilai.suus
marraskuun 28 pna
\Vi;stminster. — O^i.san'
sessa päätimme ja:-je,ua,;E
tilaisuuden Russell-ho:rl; jK
tos.sa marraskuun 23,fm;!!c
Wo\von kaikkien =-uo.".i?,ir
• hei ta j a: k a u L u a an la v:m •h,'i:;:
m c k a n n r i t u k s e n . , •-: S L , ;•'
hänellä - e i ehka oiiuii-:ainv
viä tarkoitusperiä; iiiiii lia:i
toivoa,- m.voskaan-, rauhaa;
merkitii.si tyottci-nyjita. 1.
T r u m s n s t a tuli yics n.-.erai5
„p!talism:n sisai-sten riiiirut-j
Stohe si teeraa : tas.sd ylicivyf
taamia niistä ,sar.oista:i
•joita 8; armeijan ylipaäll:
• F l e e t lau.sui tammtkuussij
sa vieraiUeclle iHippiiniläir
tuuskunnalic: "Korea on i
naus. Täytyy olla Kor
. t ä ä l l ä tai sitten jossakin
Laui-unncn si?alt-ö iJalja.-;
n e n mukaan sen.; iniku- katkej
r e a n tapausten , taakse. ,
S i l lä vk] n kun Paiiir-.u
käytun :: rauhanncuvcttelUja
keni-aali Van- Fleet -Lile-leha:
kaistu.ssa-artikkeliiäi-jassa.-.e
r e a n - s o t a ' ' ' o n meille oikeaj
k e a l l a : paikalla,• oil.-ialla ajarl:
ja;oikeid£'nhittoutuneiden k;
(totaalista sotaa vo.tri^in
jos- kommimistit eivaf hyva.--
d l s t y n y t t a vapaata ja \a:i'.
reaa ja rauhaa .'^a.sian ka..-ci'
la nnta.milla".
C n ehLu hsättava, etta epa
K o r e a n kansalle, oiisi oliu!;
sem.paa, jos K o i e a n in:er-vc.
o f s i millo.nkaan tapahtua.,
rean kansan s-tten kesän IS'
mat kärsimykset' ovat.iiiin
mat, että sanat puuifa'.'
kuvaamiseen; -Mutta .i;e,-pn;
vasti a.sia, jolle ei panna ;U'
noa — ei ainakaan .sotatiede"
sa.
PÄIVÄN PAKINA
Talsi sattua arkaan paikkaan
jalle" tänä vuonna annettuja diktaattorimai.sia valtuuksia.^ Toisena
tehtävänä on se. että vaaditaan Copper Cliffin liittämistä Sudb'ury\'n. •
Tällä perusteella voidaan luonnollisesti keskustella myös Sudburyn'ja
tehneet'täysin selväksij^^ettätkunnj^^^^
> lisääminen, tarpeellisten palvelujen rajoittaminen ja obligatwjen omis- valtuustojenime jäsenyyteen m-at kelvollisia ja toivottuja vain "me-y
tajain r etujen-Jvalvominen. — i- : - - r ' , . , , -;r -z' - V . ' nestykselliset liikemiehet".-Tätnä onavoin taisteluhaaste työväen-^
,'''s^:v Ensimmäisenä tehtävänä on' njin muodoin kunnalliseen' demok- liikkeelle ja pikkueläjille yleensä, joiden tämänvuotiWsta'toiminnasta •
raUaan'paiaaminenSudburvssa niin^ että rajoitetaan ''kirjuri-valvo- riippuu paljon tulevien vuosien kehitys kunnissamme." ' " ' neen kertaan präntättyjä, nostr niis-
Lukijat muistanevat, kuinka me
pari viikkoa'sitten t ä l l ä palstalla h i u ­kan:
rusikoimme torontolaisen sota­huudon
herra: toimittajaa: takaperoi­sesta
suhtautumisesta työläisten lak-i
kotaisteluihln.
,. Ne jotka ovat seurailleet mainittua
aviislpahaista:ovat;-myöskin -saaneet
tcdeta. i kuinkamoitiskelumme nosti
tuon:. lehden'. toimittajan karvat.pys-:
tyyn- j a , pani hänet ärhentelemään
kuin vihainen rakki.
Kuitenkin me sanoimme ainoas­taan
sen: mitä ka ilcki asioita seuran­neet
työläiset muutenkin tiesivät.
Muistutimmesiitä - häpeällisestä ta­vasta
jolla .lehti suhtautui aikoinaan
Ontarion ;-metsätyöläisten-,;y
koon ja Jälkeenpäin muihin metsä­miesten
kamppailuihin.
•Mlstutimme sen •nimasta ' asen­teesta
'Kirkland: Laken kaivosmiesten
.3 lakon aikana ja kaiken lisäksi sen
vlhamiellsestärasenteesta; järjestynel-.
t ä nikkellnkaivajla vastaan. _
:h' Kerroimme kuinka se'on tol^
•vihaisen rakin tavoin ärhennellyt
työläisiä 'Vastaan- työnantajain puo-.
lesta'ja toisinaan taas vikisset häntä
koipienH*äIissä; kuten suurta-surkeut­taan
häveten. " ' .
Vaikka nämä kaikki ovat paino-musteeUä:
Vapaa:'Sanan:pal5tollle'mot
tä muistuttaminen sen toimittajan
juurjulmaan raivoon.
: Erikoisesti :se näyttää raivostuneen;
siitä, kun -rohkenimme : huomauttaa,
että sen suhtautumlnen:nyt käyniiis'-
sä olevaan Porcupinen alueen kaivcs-miesten
suureen lakkoon;on ollut''e^
nemmän.tal vähemmän; häntä koi­pien
välissä luikkimista.
; Mainitsimme nimittäin,; että yleis-'
ten uutisten julkaisemisen ohella se
el ole määritellyt selvästi omaa kan­taansa
lakkoon, miitta ei ole arvan­nut
hyökätäkään lakkoilaisia vas­taankaan;
kun siellä: on :v^omakin leh­mä
ojassa".'
Kuten sanottu, julmistui sotahuu­don
toimitus tuosta aivan pois suun-
,nlltaan ja riensi antaniaan sellaisen
•huomautuksen, että se on lakkolais­ten
puolesta." Samalla se ryhtyi epä­toivoiseen
hyökkäykseen' t ä t ä meidän
lehteämme; ja-erikoisestikin; sen luki­jakuntaa
vastaan, tekemällä viit­tauksia
rikkuroiiinista ym.'lakkovas-taisesta
toiminnasta. ,
Jckainen tietää, että aivan turha
on Vapaa Sanan tolralttajn yrittää
osoltta»,- että Vapatis" olisi lAilloin-kaan
asettunut työläisten Ja työnan­tajain
välisessä yhteenotossa työnan­tajain,
puolelle. Sellaista- tapausta'
kun on kertakaikkiaan mahdoton löy­tää.
;,: Sunä•• .suhteessa , .Vapaa : S a n a n : t o i ­m
i t t a j a painiskeli aivan turhaan.
M u t t a hyökätessään " p u n a i s i a " ja
"kommunisteja' vastaan, joita Vapaa
Sanan toimittaja 'tietaa", olevan
myöskin P o r c u p i n e n 'lakkoalueella se
toivoi s a a v a n i a j o t a k i n aikaan.
:• K a t s o k a a s , t ä h ä n mennessä lakko­l
a i s t en rintama o n ollut melkeinpä
k i r j a i m e l l i s e s t i sanoen sataprosentti-
•sen I'aj3. Lukuunott.amätta m e l k e i n ­pä
yhden käden s o r m i l l a ; l u e t t a v ia
r i k k u r e i t a , ovat a i n a i i l n suomalaiset
sels:ineet yiitenä miehenä lakon t a k a ­na.
•
Eroa ei ole .tehnyt se. ovatko he'
nykyisen union k a n n a t t a j i a ja jäse­niä
tai ei. K a i k k i ovat olleet sitä
.mleltä;;,etVä k u n .välttämättömyys öri'
a j a n u t : t a i s t e l u u n ; :mln- se myösklri o n
vietävä yhteisin v o i m i n v o i t t o o n .'
Vapaa Sanan toimituskin . näytti
honanneen:sen: ja 'niinpä se u s k o l l i ­sena
v a n h c ille perinteilleen: r j - h t y l k in
taas sovittelemaan ::"mUnkkirensslä'J
r a t t a i s i i n . 'Tässä mielessä se nosti
-kommunisti'"' ja ' punaisuus" syytök­set,
samalla k u n - v a k u u t t i olevansa
lakkolaisten puolella.
K u t e n lehdellemme p l k k u - u u t i s ia
lakkoalueelta lähettelevä T i m m i n s ih
" m a i n a r i " aivah o.keln sanoo,' pitä­vät
lakkolaiset Vapaa- S a n a n toimi­tuksen
purkausta tuomittavana hä-joitusyritykscnä.
T ä h ä n mennessä'iak'i£olaisten kes­kuudessa
el ole väitelty eikä keskus­t
e l tu "punaisuudesta' enempää^ kuin^
Salkclsuudestakaan", vaan kalkki
ovat yksimielisesti tehneet parhaan- ( '
s a lakkorintaman pitämiseksi ;niah-d
o l l l s l m m a n eheänä.
Ja. eheänä se on p y s y n y t k l i i.
' M a i n a r i " ' sanookin, ci:a f
Sana' haluais» me.ietelia re
n i i n sen t u l i s i t i l a ta lai-cko!?!:
majasta rikkunlueitelo :a
se, siitä sitten saisi va: niir.
s e t ' kuin •\alko..setkin" r.
mansa.
:-Me puolestamme :y.adyni.'!
lise£ti " m a i n a r i n ' C5i;.vi"i-:e:i.
pa kysymyksessa kuka'Ii>.
siintyköön han minkii var
hansa, n i i n lakon .Tiurtan
tautumalla hän on liannut5
työkansan .silmissä.
M u t t a vaikka Vapaa Sac-tus
o n k i n jo "liannut k-rjar
P o f c u p i n e n kulta-alueeni
kysymyksessä, olemme
tamaan sen — j a mni ova; ^
k l n myöskin lakkolaise: - ,'
j ä t t ä i s i tiion hajoittamU"
a i n a k i n lakon ajaksi ja n>>''
raään parhaansa lakkolai^rf
ymmärryksen lujittamiseksi^
K u t e n tämän me:da3
päätoimittaja - viime viJi-mautti,
meidän lehiemme^
Ja halukas ryhtymään Vc;
kanssa k i l p a i l i i u n lakÄol3-.i'
mistoiminnassa. sllia
se "olisi rehellistä ja ^.'S''^
Hyväksyisimme sen
raikka Vapaa Sanari toijn-'
j a ' k a l v a i s i meita tapansa
k u i n k a ilkeästi tahansa .-nu
mysten yhteydessä, jcs«
P o r c u p h i e n lakkolaisien
t l s l ^kilpailemaan ka.
Voittoon V.viemiseksi;;
. S i i s yhteistoLmimialJa ^
nen*^ kaivosmiesten lakko
päätökseen. - KulkurL