1953-11-10-04 |
Previous | 4 of 8 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivu 2 ', Tiistaina, marrask. 10 p, — Tuesday, Nov. 10,1953 Otsan of Flonifih Canadians. Es-taUUbed Nov. 6, 1917. Authorized M second class mail by the Post Office Department, Ottawa. Pub-lUhed thrice -nreekly: Tuea^ys Tbutsdays and Saturdays l^Vapaus Babtohlng Company Ltd.; at 100-102 Stan St, W.;fiudbury, Ont., Canada. .Telephone^:.Business Office 4r4264 Editorial Office 4^^4265. Manager E.SuksL Editor W / a i u n d . MalUng address:; Box r69;} Stidbury^iOntario. Adve^tising rates upon applicatlon. Translation free of charge. Canadassa: 1 vk. 7X0 6 kk. S.75 YhdysvaUoissa: l vk. 8X>0 6 kk. 4.30 Suomessa ivk. 8.S0 6 kk. 4.75 Ettei heidän muistonsa unhottuisi Huomenna, marraskuun 1 f päivänä, vietetään a.seJeponäivää, jolloin järjestetään kunniaparaateja ensimmäiies-sä ja toisessa maailmansodassa ^kaatuneiden^^^^^^ puheita heidän kunniakseen ja jäljestetään kahrlen minuutin työn ja toiminnan tauko. Sanomattakin on selvää, että täkäläiset maanmiehemme osallistuvat muiden canadalai,sten kanssa näihin muistojuhliin, sillä ne ovat osana meistä itsestämme, kaska kerran on totta, että lukuisia •"nuoriikaisiamme kaatui:Ganadjjn asevoimissa'toisessa maail^ ; s a taisteltaessa kansallisen vapautemme ja in^^ säilyttämisen puolesta. Tänä aselepopäiviinä. tuke kuluneek.->i 35 vuotta ensimmäisen maailmansodan päättymisestä, runsas kahdeksan vuotta toisen maail-ifmansodan päättynTisestit ja^ n muksen allekirjoittamisesta. Ne äidit, jotka «r/at' päissä sodissa menettäneet poikansa, ne vaimot, jotka ovat menettäneet miehensä, ja ne lapset, jotka ovat sodissa menettäneet Isänsä, eivät koskaan saa; takaisin ' rakkaimpiaan. Mutta heidän taakkansa tulee varmaan,helpommaksi kantaa jos-; he .saavat vakuutuksen siitä että-'kolmatta maailmansotaa' ei tule, sillä. he eivät halua kenenkään enää kärsivän sellaisia suruja ja huolia, minkä läpi he ovat ifsc joutuneet menemään. " Varmaa myös on, että jos sodissa kaatuneet nuorukaisemme voisivat i)uhua, he h u u taisivat y h teen ääneen: Neuvotel kaa vai tojen/ keskeii-.vaikka sata. vuotta, sillii neuvot lelujen a ikana ja avulla .sääs-. tetään korvaamattomia ihmislienkiä, ja niinollen vaikeimmatkin neuvottelut ovat helpoimpia kuin .••-ota, mikä tarkoittaisi miljoonien diuortenja.vanhain ihmisten enjienaikaistaku(>lemaa, ehkä koko ihmiskunnan tuhoutumista. • T^^ Icmme," meidän täytyy. luvata itsellemme, että me tulemme monin . Verroin tehostamaan toimintaamme- kansainvälisen rauhan .säilyttämiseksi,- mikävtäiiä kertaa tarkoittaa, ensitilassa työskentelyä '•yes'!- äänien. hankkimiseksi suurvaltojen neuvotteIueIuioluk.sen tueksi/^^^ : ^ Sudbury-McKimin vaalien tausta Mistä on .syvällisemmin kysymys Sudburyn ja McKimin tule- : vissa kunnalli.svaalei.ssa.' .Siinä^ kannattaa harkita. . Sudljuryn:ja McKimin. kunnalli.selämhnleimaaTantavana piirteenä on tällä kertaa .se, että kulissien takana laadit<xan uusia an.soja • veronmaksajain a.seman edelleen huonontamiseksi. / Tämän -.salaveh- ; k e i l y n > jasitä.se todellisuude.ssaoni tarkoituksena on sälyttää kotien-^v omistajille entistä suurempi verotaakka samalla kun viiestön demokraattisia oikeuksia rajoitetaan, ; "^^^^vN paheellisien, suunnitelmien takana on ilmeisesti yhdys-valtalaisten- rahamiesten konlr()]Ioiraa-rnGo; O ' tus, täkäläinen kaujjpakaniari ja Star-lehti. Sudburyn ja .McKimin kunnalli.stlämä on-meno.ssa nopeata vauhtia kriisitilannetta kohti.; v^T^^ asia, että vaikka tällä alueella on miltei kaikkein alhaisemmat kun- :;nallisverot asukasta kohti Ontarion nnrihin kaupunkeihin verratt^^ . k o t i e n omistajia missään muussa Ontarion kaupungissa; Tuloksena: on se, että Sud-: .. buryssa ja McK kunnassa ;kayteiiidn varoja- vähemmän kuin -mi.s- • sään Ontarion kaupungissa, terveyshuoltoa ja ajanvietetoinu'ntaa varten. on taas se, että amerikkalaisten rahamiesten kontrolloima Inco ei maksa juuri lain-^: kaan;kunnalli.s\'eroa. ja Ontarion maakuntahallitukselta saadaan vain ; armopaloja niistä veroista, niitä se;tältä teollisuudelta perii. Vält- - tyäkseen kunnallis\'erojen niaksamisesta, ;ln^ tanut ^llaisia yhtiön kauppaloita kuin esim. Copper Cliff. Tästä huolimatta kolme jokaisesta neljästä tyijläisestä asuu Sudburys.sa ja .ÄIcKimis.sa.,Ci'oisin sanoen, kunnat.Joille IncO: ei maksa; j • meksikään kunnallisveroa.^: joutuvat kuitenkin varaaniaanlikavie-r märit,ve<let, koulut / kadut Ja kynmienet muut palvelut sen: työläir sille.' Tässä on syy; miksi työläisten ja; yleensä ko^ verot ovat korkeat ja kohoavat yhä! Tästä myös johtuu kunnalliseliimämme kriisin kehitys. Mutta :• tämän kriisin:v"fratkaisemiseksi!v • kuntahallituk.sen ja sen. toimenhaltijainkin kanssa r^r-uusia'^salajuonia pikkuihmisten a->eman edelleen huonontamiseksi. Tämän *,alajuonen ensimmäisenä askeleena on se, että Sudbu-ryssa "järjestettiin muka tehokkaamman-hallinnon: irinvissä kaupungin- . johtajan virka jota vi.^scistä syi^^tä sanotaan ''kirjuri-valvojan'' viraksi. Syy, miksi muodostettiin niin sanottu "kirjuri-valvojan*^' virka : on;siinä,;että.varsinaiseen kaupunginjohtajan viran.muodostamia^ olisi täytynyt alTstaa valitsijain hnäksytläväksi tai hyljättäväksi. Si\-ulaki, joka oikeuttaa tauKui viran muodostamisen, antaa "kirjuri-v^^^ diklaattorimaiset valtuudet, mutta siitä huolimatta ; •i tämä :sK'ulaki-höyryjyriittiin val^ kolmannessa lukemisessa noin I5„minuutin kuluessa! Tämän salajuonen toinen vaihe on jo .selvästi kehitt\Tnässä siihen suuntaan, että "kirjuri-valvoja" .saataisiin myös McKimin pomoksi) huolelli.sestikiertäcn^i k : Copper,Cliff in ra joja.- Täten ' valmistellaan.todella laajakantoista hyökkäystä lämän-.alueen kotien- ; -.omistajia vastaan siinä'mielessä että Incon.^^ ' kunnallisverojen keräämistä vastaan, ja että maakuntahallitus ei joutuisi myöntämään suurempia apurahoja kotienomistajain verotaakan huojentamiseksi, "Kirjuri-valvojan'' toimen vakaannuttaminen tarkoittaa sitä, että väestöllä ei ole enää tehokasta protesti- ' ,mahdollisuutta vallitsevien epäkohtien suhteen. Kaikki nämä suunnitelmat tehdään sitä lähestyvää kriisikautta varten, joka Incon ja Starin mielestä tulee olemaan hyvin myrskyinen Sudburyssa ja- McKimissa, , Samalla kertaa on paikallaan huomioida, eikä se suinkaan o l e sattuma, e t t ä Sudburyn nykyinen ' " k i r - j i i r i-valvöja'' Pat Murphy-oli sitä ennen Ontarion maakuntahallituk- 'sen kunnallislautakunnan. Pohjois-Ontärion jaoston johtajana. - -' Sudburyn ja MtKim kuntien kehittyvä kriisi voidaan kuitenkin ratkaista ja A'ältlää demokraattisella l a v a l l a . Sc edellyttää ensinnäkin, että liitetään Copper Cliff Sudburyyn. jotta voidaan välittö-r^ mästi veroittaa Incon suuria omaisuuksia. Se tekisi hetikohtaisesti ihähdolliscksi kotien omistajain verotaakan huojentamiscn ja silti YLEISÖN KIRJEITÄ Tässä daaafo9S»"JtiIkalstaan, yleisö kirjeitä ja ne Bilfl edustavat kirJoitU-jato mieUpiteitä. Kirjeet pitäisi rajoittaa. Jos mabdolUsto, 200 sanaan. Tähän osastoon läbetettyjä kirjeitä ef palauteta. ' • • • ELÄMÄ, OPETTAA : Tämä. Pörcupmen alueen. k-jltaJcal-, vcjstyöläMen lakko - qn tuonut esille monia asioita. Esitän tassi yhden, jonk:; utkon avartaneen kasityksL'^, Fnmisten elamääri oij tullut y t s i t y l s i -i j a unlolta, jotka kitsiUelevät avunantoa. A i : . u l i € i n . m ; n o!i Canadan suomal a i s i l l a eiillä kysymys, että .suo.ma-l ä i s t cn :pi Laisi' ösallLstua unloiden. r a - kenta.'>i5£een. Se aiheutti erimielisyyltä j a j o h t i nirnitte)y.ihln ja L i o i t - t e l u i h l n . ; L a k k o on tuonut es)lie ky.syrnyksen millä inälcsetaan lainat, Joita on l a k - k o l a i s i l i a . On lainananto yhdistyksiä, o-.asU:ja ja päajarje^to Ne joutuvat nyt käsittelemään laK'.iolaisten avUf.tusa.sIaa. NiLsr,ä vanhoillinen aines hyökikääcdistys.Tilellscmpää a i nesta vastaan. -Ne ovat yhtei?kun-nalU. sia kysymyksiä,:jotka t&tcn tule-^ vat esille, Ihml-.et clvat Icaikki ole ,saman-l a l s t a elämää eläviä, v a l k b a olemme työläisiä, l'o3silla on lamoja ym., mutta ne eivät kuulu-tähän. Porcu-. p.nen alueen elinsuoni, kaivostyö, on pysähdyksissä j a se vaikuttaa yhteis-. kunnallLseeu elämään Ja ela.mä puolestaan vaa-tii s i l l e kuuluvan o.san ja. v a a t i i jäi-jesta.-nään mLstä tulee • e l i n - . voknaa. — M a i n a n , TL-nmins. PIENI OIKAISU T i i s t a i n a marraskuun 3 pnä kir-r j ö i t t i nimimerkki Metsämies" Hear-s-:; tLsta m m : • Kävimme katsomas.sa sita Suomi-: F i l m i n kuulua tuotetta Savotan San-: n i ä ' . . . • H a l u a n oikaista; e t t ä m a i n i t tu; filmiä ei o l e t u o t t a n u t S u o m i - P i l mi v a a n Suomen Pibniteollisuu-s (S. F.) — K . Kysymyksiä ja vastauksia 'm Salcsan demoloaattlsen tasavai' ; U n > perostamlsm'- 4 jolidosta • oU tasavallan;; Suomessa toInUTa'l(auppaediiitiist«rjärjestä-: nyt Jokaktinn 7 pälränä juhlavastaanoton,;; jossa: edasfnstön. Johtaja '; 1^ ti seuraavan puheen: ' K u n . i i o i t e t u t vieraat, r a k k a a t yistä-vät! . • • ' : S a l l " < a a m J n u n kiittää Teitä i k u t - smiinoudaXtami.'5esta.'ja'lausua T e i dät sydämellisesti tervetulleiksi. :Sak-:an kansa viettää: tänään Saksan: demokraattisen . t a s a v a l l a n , pe-: ni3ta.nii.sen neljältä.-vuosipäivää. S i t o a n nuori, demckraattmen tasav a l t a edustaa ;riä£oUisen hitleriläisen fiodan raunioista^, syntynyttä uutta demokraattista S a l c s a a . : E n s i .kerran .Sakss.-i' •historiassa,- o n näin ."jyntynyt tödeliav • demokraattinen ; j a • r a u h a a - ra:<a<.tava valtio, jossa työtätekevä kansa itse määrää kohtalostaan. Tämä uusi Sak.sa o n päättänyt; h y l j ä t ä hävittävän • hyökkäyssodan i v a n han imperialistisen t i e n Euroopassa j a lähteä i i u l k e m a a n , u u t t a rauhan, demokratian /ja kaikkien kansojen: i.unsäa ystävyydessä harjoiiettavan: yhte.stoLminnn tietä.. k o k o Saksan : k a n s a n etujen m u kaisesti hallit uk.senime o n S a k s a n demokraattisen : t a s a v a l l a n ' perustamia s^sta lint-.fen noudattanut p o i i t i i k k a a; j o k a palvelee r a u l i a n säilyttämistä. . Se toivoo ystävällisiä suhteita L'ai'k-; k i i n i n : i h : n ;maihin, j o t k a ovat valmiit; solmimaan tällaiset'suhteet keskunäi-sen kunnioituksen i j a ta.sa-arvoisuu--, d t n pohjislla^; •Tämä' muiden baiiso-' j e n -kanssa, harjoitettavan••• r a u h a n omaisen : ,ja asiallisen yhteistoimin-; n a n politiikka on saanut ilmauksensa niyöii, - u p p a e d u s t u s t o j e n , v a i h t a m i - se--.;a • 'Sak,san' demokraattisen tasav a l l a n , j a SUO.TI en tasavallan •valilla, j a niiden toimirman toivomme edelr leen parantavan - s u h t e i t a rnoleanpicn maiden välillä, ^ K u n , tanaan.- teemme- yhteenvedon kulmieiden neljän; vuoden :, ajalta,, voimme ylpeinä luoda, silmäyksen Saksan diinokraatt.sen;: tasavallan ,työlälstea Ja talonpoilken sitkeän työff^ s a a v u t u k s i i n . Väestön elintaso o n kohonnut vuosi vtiodelta. Myös k u l t t u u r i o n L«5hlttynytr vauhdilla. Jonka veroista Saksassa el ennen; ole tunnettu. Nämä saavutukset ovat olleet m a h d o l l i s i a v a i n Neuvostoliiton ja k a n sandemokraattisten' maiden Luuren-moLsen avun a n s i o i t a. ;,: S e n : : l i u d e n . suuntauksen taxkoitukr .sena,:. Josta Sakean demokraattisen tasiivallariliallitUä teknpaätöksen ke^ Sakuun 11 päivänä 1953, o n taIoudel4 l i s t e n J a p o l i i t t i s t e n oiujen p a r a n t a minen, j a se tähtää edellytysten luomiseen Saksan pikaiselle jälleenyhdistämiselle. .r. J o lyhyen a j a n k u l u t t u a ovat vä-r eston elmeiidot tasavallassamme-o-- leelllsesti^ parantunet. Kevyttä teoll i s u u t t a j a asuinrakemiustoiniintaa : o n a l e t t u kehittää, entistä, nopeamr rnin. Yaiiävämaiden kanssa solniittujen lisäkauppa-soplmusten. a v u l l a on v o i tu parantaa: merkittävästi: e l i n - Ja k u - l u t u s t a r / i k e h u o l t c a , : : : M u t t u luikki^ tämä o n vasta alkua. Tätä poht-iik kaa: - t u l l a a n lähikuukausien aikana j a t k a m a a n entistä v o i m a k k a a i n m i n j :: Meidän t ä r k e i n ; L u n s a l l l n c n t e l i t ä - ivärr.ma on; yhtenäisen uemosriiattisen Ja rauhaaraikastavan v a l t i o n ; - l u o m if nen. Saksan kansa saa : s i i n a : N e u - vo.?toliitolta erikoisen suurta: t u k e a T E l o k u u n 15 päivän-nootissaan S-N T L : n hallitus • e s i t t i : länsivalloille; jälleen'konkreettisia; elidotuksia, S a b - san kansallisen yhtenäisyyden palauttamiseksi j a ehdottii e t t ä kuuden kuukauden kuluessa;: a l o i t e t t a i s i in :auhai.sopin\u.^neuvottelut. Kauhan j a kansojen yhteisymmärryksen • a s i a l le u s f j U i s e n a neuvostohallitus ehd o t t i uudessa nootissaan syyskuun 28 päivänä: 1953 ulkoministerikonfei-ens-^: sia^; jassa o l i s i käsiteltävä Ja rati-caiSf t a v a .sekä, toimenpiteitä jännityksen lieventämiseksi kansainvälisissä suhteissa e t t ä m y ö s k a i k b i a S a k s a n k y - symysta koskevia ongelmia r a u h a n j':i kansojen turvallisuuden etujen n i u - k a i s e s l i , - ' Nämä ehdotukset vastaavat syväsi; kansamme k a n s a l l i s i a etuja j a niitä tervehtivät ilolla kaikk-i rauhaarakastavat saksalaiset. : Saksan demokraattisen a a s a v a l l an h a l l i tusvaltuuskunnan kanssa tämän vuode.-i:- elokuussa käytyjen: neuvott e l u j en t u i o k s e n a o n n e u v o s t o n a l l i t us j ä l l e en antanut Sakyan demokraatti^ selle tasavallalle j a koko S a k s a n kans a l l e tavattoman suurta a p u i . Se Juopuu sotakorvaussuorituksista tam^ mikuun 1 päivästä 1954, luovuttaa Saksan demokraattisessa tasavalli.ssa' olevat: neuvostoliittolaiset csakeyhtiöc. s a k s a n kunsan omaisuudeksi; alentaa miehityskustannukset , 5 p r o s e n t t i in v S i i s a n demokraattisen: .tasavallan bud'jettitulolsta ja : antaa, antetksi k a i k k i sodanjälkeiset velat. Tämä a.pu, joka vastaa 13.6 m i l j a r dm Sak- . s a n m a r k u n : aineellista , ar\'pa ja j o t a ; t ä y d e n n e t ä ä n vielä, InotoiiJa, te-^ •• kee mahdolliseksi k o h o t t a a viela fio-peammiu. tasa valtamme väestön elintasoa Ja luoda s i t en olosuhteet; Joita: myös kotimaamme - länsiosassa fclä'»at -saksalaläefc. -tervelitivat. 'esime;kiksi kelpaavina. ; ' ; S 9 k s a n . kansan oikeutetut vaatiT mukset ,rauhasta j a yhtenäisyydestä ovat k a i k k i e n rauhaarakastavi.en:k'änT sojen etujen mukaisia: j a : saavat ^ n - tähden niiden, knnatuksen; s i i l a k a n - .sat tietavat, että 5-htenäinen. demok r a a t t i nen ja :ratihaarakastava Saksa merlr.tsee, r a u h a n säilymistä F,-aroo^ passH'. -Sak-van; demokraattmen-: tasav a l t a , Joka tänään astuu- olemassa^ •olonsa Viidenteen vuoteen; ja k a n - sa--nme k a i k k i demokraattiset, voimat, ovat t i e t o i s i a vastuustaan toisten k a n - : sojen edSssä ja tulevat käyttämään kolo;:;voimansa, oikean • asiamme ja; r a u h a n hyväksi. Olemme vakuuttuneita sutä, että myös Sak-san demokraattisen, tasa-: V2.!lan j a Suomen tasavallan välisten t a l o u d e l l i s t en .suhteidc-n h o i t a m i n e n ja kehittäminen; jolle kauppaedilstus-tomme t o i m i n t a o n omistettu .va.staa, ka.isojemme etuja j a palvelee rauhaa. :: A r v o i s a t ; v i e r a a t , j a rakkaat; ystävät, sallinette m i n u n 'Saksan - demo-, •i;vaattisen tasavallan, .pei-ustamisen 4 vuasipaivän johdo.sta kohottaa m a l jani •k:.~sc-jo.nme--ystavyyäfille, vrau-. h a n asialle. Sotaurakat tuottavat . jättiläismäisiä liikevoittoja Xew Vork. — Muutamat Nimiset , s a a v a t aseistautuxnlskiihkon : k u s t a n - n u k s e l l a suuria s & k a u k s i a . ' U . S . S t e e l , Y h d y s v a l t a i n s u u r i n ' teräksen t u o t t a j a , ' " I t m o i t t i l o k a i u u n 28 pnä. e t t ä syyskuussa /päättyneen neljän-: nesvuoden- a i k a n a : o l i v a t sen - voitot p u o l t a suuremmat - k u i n edellisenä vuonna. Y h t i ö n iLmcituksen mUkaan oh 3 'kuukauden voitto 61;7 m i l j o o n a a dol-;: l a n a . Yhdeksän kuukauden voitto o l i •$IG5.1 m i l j c o n a a . ' Osakkeen oaiis-t a j a t saivat $5.€6 osaketta k o h t i. SITÄ •Kysymys: Onko Hallowe'en. i l t a na ' n u o r i s o l l a nikeus: suorittaa sellaisia Ilkitöitä, kuten; farmiseutujen teiden vieressä olevien postilaatikoiden, i r t i - Tsgimisiä, : j a ; : vahingoitaa ihmisten omaisuutta? — X . Wibltef:sh, O n t . Vastaus: E i ole. Hallowe'en i^Ian : " p a h a n t e o n " pitäisi raijoittuä viattom i i n kepposiin j a sen. sellaiseen; ^Varr-sinaislä ilkitöitä Ja omaisuuksien v a h i n g o i t t a m i s i a vastaan on nuorisoa v a r o i t e t t a v a .ja sellaisen sattuessa s i i tä .huomautettavakin. Toisaalta,; jos muistelemme k u k i n ; omaa - ftuoruutr tamme;niin.tokkohan.sitä'aina ;muis-t e t i i i n e l i a . kirjaimellisesti-säädösten Ja määräysten puitteissa.. v a i k k a m i t ä ä n /varsinaista'pahaa j a r i k o l l i s t a ei a i o t t u k a a n tehdä. Mitä muut sanovat Kuka aloitti Korean sodan Silmäys amerikkalaisen sanomalehtimiehen I. F, Stonen Koreasta kirjoittamaan kirjaan SELLAISIA OVAT PETTURIT K i r j u r i , ' j o k a p e t t i ' m a a n s a v. 1946. j a antautui välikappaleeksi - k o m m u nistivastaisen: n o i t a j a h d i n : a l o i t t a m i seksi CanadasS^tt Igor Gouzenko--r: haluaa kovasti nähdä M c C a r t h y n . i l -: miantorahoja. : Tor i n t o .Star-lehden poliisiasiain r a p o r t t e r i . G w y n Thomas kirjoitti mainitussa lehdessä l o k a k u u n 30 pnäi: •:: '.'Käytettyään n o i n $100 000 'suurellisesti e]äen'-Neuvostoliiton salamerkk i - k i r j u r i Igor Gouzenko, . Joka : t e k i i l m i a n t o j a ; v a k o i l u l i i g a n suhteen kah> deksan vuotta sitten, antaa nyt h c l - hoojilleen päänvaivaa. :'-YksJ. h e i s t ä (Gouzenkon holhoojis-taV; sanoi t ä n a ä n . e t t ä hän o n - i i u o l i s - s a a n G o u z e n k o n viimeaikaisista edes-ottnmisista, hänen rahojensa vähentymisen vuoksi. : '*Hän: näyttää l i l a n puhehaluiseUa,^^ j a rahaa saadakseen - h ä n • c n . v a l m i s s a n o m a a n : m i t ä tahansa; :olkoon se, totta t a i ei-.' Holhoojat uskovat Gouzenkon i l maisseen h a l u i i : mennä 'VVashihgto-n l l n M c C a r t h y n avustajaksi r a h an hankkimistarkoitukscssa." ; ; , S e l l a i n en on petturi ,—.-.Tlie;Cana-: d i a n T r l b u n e. Suuremmat tavaravaras-tot ikuin koskaan ennen . Ottawa. — Myymättömien teollisuustuotteiden - v a r a s t o t - , Canadassa ovat k.i5vaheet suurenuniksi k i u n kosk a a n aikaisemmin. Hallitus ti Jas-totietdjen. vvirasto tiedoitti lokak. 31 pnä, että elokuun lopussa oli t a v a r o i t a $3,985,800.000 ar/osta varastoi^, sa..; Tämä . cn $278 m i l j o o n a n d o l l a r in nrvosta enemmän ^ k u i n samana y a i k a n a viime vuonna. ' Tykit eivät e r ä ä puhu Koreassa. Kuitenkaan eivät aseleposopimuksen edellyttämät toimenpiteet lor; pullisen rauhan turvaamiseksi edisty: edes t.vydyttävästii; Esite-- tään ' syytöksiä ja vastasyytöksiä. Ja niiden yhteydessä heitetään 'myös erilaisia,väitteitä Korean sodan synnystä. Asian tätä puolta valaisee oheinen Caleb J., Andersonin kirjoittama artikkeli. Se on . alunperin julkaistu; Ruotsin Puu-; . ja metsätyöläisten Liiton julkaisussa "SIA" • ja siinä selostetaan amerikkalaisen sanoiualehti- : miehen I. F. :Stoncn kirjoittamaa kirjaa. :- K u n Korean.: sota puhk'3si. kesä-, kuussa 1950 o l i v a t j o t a k u i n k i n k a i k k i e i - k o m m u n : s t i t : v a l m i i t a - . ' P i t ä m ä än pohjois-korealaisten marssia Etelä- K o r e a a n uutena todisteena Neuvost o l i i t o n hyökkäävistä tartoitusperistä, S i t a mieltä o l i myös amerikkalainen sanomalehtimies;:!; F,- S t o n e j o k a sil-^, l o i n o l i huomatun a m e r i k k a l a i s e n a i r kakauslehden • '•Nationin'• "Washingto-: n i n - t o i m i t u k s e n pah:eluk'3es5a. ; M u t - ta: sodan pitkittyessä alkoi Stone, j o k a on -Johannes ;Wickmanin tyj'ppi-n e n analysoiva p o l i i t t i n e n k i r j o i t t a j a, loytaa • a i v a n : l i i a n paljon • vastavetoja amerikkalaisten viralliseen:, s e l v i t t er lyjnv sodasta, H a n a l k o i t a r k o i n tuti l l a sotatiedonantoja ' ja k i r j e e n v a i h - t a a j i en k u v a v u k s i a , a m e r i k k a l a i s i s s a , englantilaisissa j a ranskalaisissa l e h dissä: ia*:,alkoi siten . vähitellen kats e l l a ; sotaa, sen - s y i t ä Ja tarkoitus-; perih:toisesta näkökulmasta,::Tarkistetun käsityksensä h a n o n esittänyt 350.sivua paksussa k i r j a s s a a n " T he hidden; h i s t o i y of: the K o i e a n war" «Korean sodan kätketty historia). Tämän vuoden a l u s t a lähtien I. F . Stone o n j u l k a i s s u t ; p o l i i t t i s t a viikr l o l e h t e a " I . F. Stcne*s Weekly". iVieraili . T o k i o s s a M a c A r t l i u r l n :;vier a a n a , j a kävi ' h ä n e n "erikoisesta neuvostoon" myös S y n g m a n -Rheen l u o n a Koreassa, esittää Siteeratussa iraportissaan saaneensa Kauko-Idässä Stone epäilee nyttenimin, että venäläisillä ei ollut^sormiaan ;Ko-rean pelinavauksessa! Hänen kär s i t y k s e n s ä mukaan .venäläisillä, ei :: oUut mitään: mielenkiintoa' saada sotaa Korealle, cl myöskään kiinalaisilla, jotka suunnittelivat , maihinnousua Formosalle. ' Häh nojautuu myös amerikkalaisiin, lähteisiin 'mm. republikaanisen senaat torin H , Alexander Smithin raporttiin. Joka julkaistiin-MacArthurin: senaatm kuulustelun yhteydessä,.Ser; .naattori. joka vuoden 1949. lopulla v i e r a i l l e s s a an tietoja, joiden mukaan n i i n : venäläiset k u i n kiinalaisetkin y n t t i v ä t : e s t ä ä sen, e t t ä K o r e a n - y h distäminen : r a t k a i s t i i n , asevoimin. Stone korostaa myös venäläisten tietäneen, että :sosiaaliset j a taloudelli-: set olosuhteet: olivat Etelä-Koreassa sellaiset, e t t ä etelä-korealaihen tasav a l t a - Joka tapauksessa kommunisti-- sen propagandan edessä (? \-- V S ) putoaisi s y l i i n kuin .kypsä hedelmä,- ;• P c h J o i s r K o r e a o l i toteuttanut! p i t källe- menevän .maareformin ja: l u o nut aasialaisen m i t t a p u u n . m u k a a n katsoen suhteellisen'elintason, j o n ka myös Y i K : n r a p o r t i n l a a t i j a t vahvistavat. ; Vastakohta P o h j o i s - j a Etelä-• K o r e a n ; välillä ;:on m i e l i k u v i t u k s e l l i nen. Etelä r K o r e a s s a ei ollut: toteui t e t tu - m i t ä ä n maareformia , j a k un amerikkalaiset Eisenhoiverin neuvost a *>«li,yat vetäneet pois miehitysjouk-; konsa Etela-Kore.qsta, h e j ä t t i v ä t v a l l a n vanhalle ' j a p a n i l a i s - m i e l i s e l le suurmaanomistajaluokalle. ; Sekurjuus, jossa Etelä-Korean väki eli, aiheutti sen,' että Syngr ;- man Rhce yritti, mahdollisimman ; ; pitkälle lykätä Etelä-Korean j lei- : s iä vaaleja; kun ne pidettiin ke-^ / v ä ä l l ä 1950 : hän .menetti parlar mentaarisen: enemmistönsä. Uu- ; den parlamentin 210 paikasta presidentin kannattajilla - oli vain 45 paikkaa. . S a m o i n -Luin Chlang-Äar-shek-toir voi,:;Syngman RheeJdn; et-ta ämerilj-kalaiset auttaisivat häntä- hänen arvelutta vassa asemassaan. • Hänellä o l i m i e l i h a l u j a sotaan; - S t o n e on sen vuoksi taipuvainen uskomaan, että; pohjols-korealalnen selitys Syngman R h e e n :;provosoidusta hyökkäyksestä P o h j o . s - K o r e a a n o n totuudenmukain e n : ; Miten hyvänsä; tusi.?ln o n , k u i tenkaan epäilystä siitä; että jos Y K : olisi, tunkcutimut EtelärKoreaan n i i den sosiaalisten j a taloudellisten epäk o h t i e n johdosta, j o t k a Etelä-Koreasr, sa vallitsivat,- n i i n U S A : n ja^ L ä n s i - E i i r o o p a n : y l e . n e n m i e l i p i d e ei olisi •vaatinut; " y K m a s i o i h m puuttumista Syngman Rheen puolella, • M u t t a tapahtumat Koreassa osoittivat; , ,että . a m e r i ^ a l a i s B t : : : t a h t o i V at t o i s in j a että Syngman Rhee, mikäli hän tietoisesti oli la.skelmoinut saa^ vansa amerikkalaisista apua mädän-r tyneen halUntonsa tueLisi o l i l a s k e l moinut oikein. A m e r i k a n h a l l i t u s ja lehdistö maalasivat heti pohjois-ko-i- ealaisten: tunkeutumisen E t e l a - K o - ; r e a a n jonkinlaiseksi ulkomaiseksi kaappaukseL-ji, j a Tru.man asetti Y - K : n f alt accomplin (— tapahtunut tosiasia — VS> eteen a n t a m a l l a määi: räyksen' -välittömästä •;sotilasavusta• etelä-korealaisille, i l m a n että o l i s i — -, • k u t e n ; o l i , asian l a i t a , ; K a s l i n i i r i s s a . ja Palestiinassa — y r i t e t t y soveltaa v ä - litystoimenpiteitä; Tästä kehityksest ä samoin k u i n K o r e a n t u l e v i s t a k in tapahtumista Stone asettaa - r a s k a ; m - : : man vastuun M a c A r t h u r i n ja John- F c s t c r DuUesin harteille. C]ausewitzin käsitystä, että sota o n , vain: p o l i t i i k k a a toisin - t o i m e n p i t e i n , ; o n - h a r v o i n . v a l a i s t u paremmin k u i n Korea£,sa. Saadalcseen aikaan ."ehkä-sysodan":;:vkommunismia :: v a s t a a n '^MäCAi-thur pelöitteli säikähty-n e i t ä maamiehiaän^siljä, että "aasia-r laiset laumat"' hyö.kkäsivat K o r e a a n ;, h ä n , j ä r j e s t i - taL-iillisiaperääntjTmsiä -r- kummitiistaistelun-Seoulista, tara-: mikuussa, 1951. ,V n e n - herättää: kansaamme kotona- e^^ rji-mmän ; k u i n : mikään : m u u " , lausui k e n r a a l i :Ridgway, — j a ; h ä n - y r i t ti provosoida:. K i i n a a ja, Neuvostolittoa tunkeutumaila heille tärkeälle J a l u - ,joelle, jne. - M i t e n vähällä: hän:, o li onnir-tua muuttaa-.Korean sodan kjl-; manneksi maailmansodaksi;:.sen- voi-J vat .sanoa vasta tulevaisuuden h i s t o r; r i o i i t s i j a t , - Stonen- kn-ja: antaa todis--: t e e n : siitä, että:.sodan -politisoitunut y l i j o h t o teili parhaansa lacjentaäk-' seen k o n f l i k t i a , : j a että : se: e i - s i mä onnistunut, .sen Stone lukee muiden yo:mi£:n, .:ennenkaik}.'3a . englantilaLs-tc- ii; mutta jcssakin inäkrin- myös TrumanJn ansiofcsi. • •.Stonen; esitys T r u m a n i n osuudesta K o r e a n s o t a a n - k u u l u u k n j a n .oiielenT-k i i n t o i s i m p im l u k u i h i n ; - Stone o n v a - . k u u t t i m u t , että ;Tj-uman ei t a h d o so-. : t a a , mutta hänestä t u l i tpisten" v o l - :mien::vähkappale;-: voimien, j o t k a o l i - ; vat häntä voimakkaampia,' ja j o u t u i. Siten pelkäämään ra,uhaa , m e l k e in yhtä paljo: 'kuin sotaa. Hänen , käsityksensä- ^ o n seuraa va, T r u m a n i n , h a l l i t u k s e l l a o h sekä sisä- ; e t tä u l L o p o l i l t t i s i a ' h u o l i a . • R e p u b l i k a a n i t syyttivät h ä n t ä siitä, e t t ä P a ir D e a l oli k o m m u n i s t i n e n ; : n u t e n hän o l i s i paremmin voinut V osoittaa ame-; r i k k a l a i s u u t t a a n : k u i n vastustamalla, kommunismia? ;: 'Sitäpaitsi i K o r e an s o t a loi, ,työmahdollisuuk<?!a. synnytti: ennennäkemättömän:'korkeat,unjunjc-: t u u r i n : U l k o p o l i t i i k a n piirissä: v a a ti vanha :repubhkaan-nen kaarti; j o k a' akielivaltojen -voittaessa oli- p r o p a goinut "eristyneisyyttä"', mutta H i t - l e p . n - t a p p i o n - , j a - N e u v o s t o l i i t o n voit-'; t o j en jälkeen: o l i : muuttunut " k a n sainväliseksi", päättavampää' e s i i n t yi .mistä uudeleensyntynyttä kommunist i s t a suurvaltaa vasta a n . : .He v a a t i vat Sak-an ;ja;; J a p a n i n ;:uudelleen-aseistamista. Mikäli . K o r e a n sotaa :ei o l i s i tullut, eivät ranskalaiset ölisl ehka m i l l o i n k a a n ;'hyväksyneet Sak-V s a n aseistamista; eivä M u Tyynenmeren valtio*. Japanin. Kommunisti-k a u h u ; antci= v a u h t i a v a r u s t a u t i u n i - selle seka,Amerikassa e t t ä ' L ä n s i - E u - roopassa, ; : . T r u i n a n : j o u t u l > p u l m a n •eteen,.-.:Jos - J A - T TERVEELLISE.MP. M u u a n kalifornialainrn . lähti k e r r a n seuraamaa.-. C j a häipyi sillä matkalla a.i 'j^- vää. Sitten han paiss: cy s a a l i s t a . , — S i n ä k a i kadotit jaije;, n e n : naapurinsa; — E n . minä py3\i.r,.jaij;,v j a n . — No, missä s tt^.n vika — K u n j ä l j e t rupssivaf l i i a n tuoreiksi IUOVUI.T puu- / ' ^ • ^ OLIKO ILM.^N V.\.r Opettaja kertoi turinilla p kuvaksi kelpaamasta m:ehe aamulla kolme ksrtaa e.ine.'i ta u i leveän virran v i i . P o j a t ' purskaht \nl a>:k.a maan. ;;.^:; Mitäv ria.'uraniist;a^ -'siinä'' syi opettaja narkastviieei.ä — Mmä v a i n ih.meitcler-e i - u i n u t neijäita k t r i a i yi seen ylle vaattaensi jotk?. j ä t t ä n y t -toisEfUe rai-.i-ia;i3;- •• räs oppilaista. USA:n elinkustannukset ovat nyt ennätyskorkeuaessa AVashinglon. — USA n hai' d o i t t i lokakuun 2D pr.a e u tannusindeksi' . n i u s r . syysVu' teen; t-nnal.ys.'.orke'atc-,eii. jäs••perättäinen -kuukausi, ;k iMStannukset nou.s.\.ii. ja saa aina;; uuden ennätyksen. - -,- Westminsterin os. seurustelutilai.suus marraskuun 28 pna \Vi;stminster. — O^i.san' sessa päätimme ja:-je,ua,;E tilaisuuden Russell-ho:rl; jK tos.sa marraskuun 23,fm;!!c Wo\von kaikkien =-uo.".i?,ir • hei ta j a: k a u L u a an la v:m •h,'i:;: m c k a n n r i t u k s e n . , •-: S L , ;•' hänellä - e i ehka oiiuii-:ainv viä tarkoitusperiä; iiiiii lia:i toivoa,- m.voskaan-, rauhaa; merkitii.si tyottci-nyjita. 1. T r u m s n s t a tuli yics n.-.erai5 „p!talism:n sisai-sten riiiirut-j Stohe si teeraa : tas.sd ylicivyf taamia niistä ,sar.oista:i •joita 8; armeijan ylipaäll: • F l e e t lau.sui tammtkuussij sa vieraiUeclle iHippiiniläir tuuskunnalic: "Korea on i naus. Täytyy olla Kor . t ä ä l l ä tai sitten jossakin Laui-unncn si?alt-ö iJalja.-; n e n mukaan sen.; iniku- katkej r e a n tapausten , taakse. , S i l lä vk] n kun Paiiir-.u käytun :: rauhanncuvcttelUja keni-aali Van- Fleet -Lile-leha: kaistu.ssa-artikkeliiäi-jassa.-.e r e a n - s o t a ' ' ' o n meille oikeaj k e a l l a : paikalla,• oil.-ialla ajarl: ja;oikeid£'nhittoutuneiden k; (totaalista sotaa vo.tri^in jos- kommimistit eivaf hyva.-- d l s t y n y t t a vapaata ja \a:i'. reaa ja rauhaa .'^a.sian ka..-ci' la nnta.milla". C n ehLu hsättava, etta epa K o r e a n kansalle, oiisi oliu!; sem.paa, jos K o i e a n in:er-vc. o f s i millo.nkaan tapahtua., rean kansan s-tten kesän IS' mat kärsimykset' ovat.iiiin mat, että sanat puuifa'.' kuvaamiseen; -Mutta .i;e,-pn; vasti a.sia, jolle ei panna ;U' noa — ei ainakaan .sotatiede" sa. PÄIVÄN PAKINA Talsi sattua arkaan paikkaan jalle" tänä vuonna annettuja diktaattorimai.sia valtuuksia.^ Toisena tehtävänä on se. että vaaditaan Copper Cliffin liittämistä Sudb'ury\'n. • Tällä perusteella voidaan luonnollisesti keskustella myös Sudburyn'ja tehneet'täysin selväksij^^ettätkunnj^^^^ > lisääminen, tarpeellisten palvelujen rajoittaminen ja obligatwjen omis- valtuustojenime jäsenyyteen m-at kelvollisia ja toivottuja vain "me-y tajain r etujen-Jvalvominen. — i- : - - r ' , . , , -;r -z' - V . ' nestykselliset liikemiehet".-Tätnä onavoin taisteluhaaste työväen-^ ,'''s^:v Ensimmäisenä tehtävänä on' njin muodoin kunnalliseen' demok- liikkeelle ja pikkueläjille yleensä, joiden tämänvuotiWsta'toiminnasta • raUaan'paiaaminenSudburvssa niin^ että rajoitetaan ''kirjuri-valvo- riippuu paljon tulevien vuosien kehitys kunnissamme." ' " ' neen kertaan präntättyjä, nostr niis- Lukijat muistanevat, kuinka me pari viikkoa'sitten t ä l l ä palstalla h i u kan: rusikoimme torontolaisen sotahuudon herra: toimittajaa: takaperoisesta suhtautumisesta työläisten lak-i kotaisteluihln. ,. Ne jotka ovat seurailleet mainittua aviislpahaista:ovat;-myöskin -saaneet tcdeta. i kuinkamoitiskelumme nosti tuon:. lehden'. toimittajan karvat.pys-: tyyn- j a , pani hänet ärhentelemään kuin vihainen rakki. Kuitenkin me sanoimme ainoastaan sen: mitä ka ilcki asioita seuranneet työläiset muutenkin tiesivät. Muistutimmesiitä - häpeällisestä tavasta jolla .lehti suhtautui aikoinaan Ontarion ;-metsätyöläisten-,;y koon ja Jälkeenpäin muihin metsämiesten kamppailuihin. •Mlstutimme sen •nimasta ' asenteesta 'Kirkland: Laken kaivosmiesten .3 lakon aikana ja kaiken lisäksi sen vlhamiellsestärasenteesta; järjestynel-. t ä nikkellnkaivajla vastaan. _ :h' Kerroimme kuinka se'on tol^ •vihaisen rakin tavoin ärhennellyt työläisiä 'Vastaan- työnantajain puo-. lesta'ja toisinaan taas vikisset häntä koipienH*äIissä; kuten suurta-surkeuttaan häveten. " ' . Vaikka nämä kaikki ovat paino-musteeUä: Vapaa:'Sanan:pal5tollle'mot tä muistuttaminen sen toimittajan juurjulmaan raivoon. : Erikoisesti :se näyttää raivostuneen; siitä, kun -rohkenimme : huomauttaa, että sen suhtautumlnen:nyt käyniiis'- sä olevaan Porcupinen alueen kaivcs-miesten suureen lakkoon;on ollut''e^ nemmän.tal vähemmän; häntä koipien välissä luikkimista. ; Mainitsimme nimittäin,; että yleis-' ten uutisten julkaisemisen ohella se el ole määritellyt selvästi omaa kantaansa lakkoon, miitta ei ole arvannut hyökätäkään lakkoilaisia vastaankaan; kun siellä: on :v^omakin lehmä ojassa".' Kuten sanottu, julmistui sotahuudon toimitus tuosta aivan pois suun- ,nlltaan ja riensi antaniaan sellaisen •huomautuksen, että se on lakkolaisten puolesta." Samalla se ryhtyi epätoivoiseen hyökkäykseen' t ä t ä meidän lehteämme; ja-erikoisestikin; sen lukijakuntaa vastaan, tekemällä viittauksia rikkuroiiinista ym.'lakkovas-taisesta toiminnasta. , Jckainen tietää, että aivan turha on Vapaa Sanan tolralttajn yrittää osoltta»,- että Vapatis" olisi lAilloin-kaan asettunut työläisten Ja työnantajain välisessä yhteenotossa työnantajain, puolelle. Sellaista- tapausta' kun on kertakaikkiaan mahdoton löytää. ;,: Sunä•• .suhteessa , .Vapaa : S a n a n : t o i m i t t a j a painiskeli aivan turhaan. M u t t a hyökätessään " p u n a i s i a " ja "kommunisteja' vastaan, joita Vapaa Sanan toimittaja 'tietaa", olevan myöskin P o r c u p i n e n 'lakkoalueella se toivoi s a a v a n i a j o t a k i n aikaan. :• K a t s o k a a s , t ä h ä n mennessä lakkol a i s t en rintama o n ollut melkeinpä k i r j a i m e l l i s e s t i sanoen sataprosentti- •sen I'aj3. Lukuunott.amätta m e l k e i n pä yhden käden s o r m i l l a ; l u e t t a v ia r i k k u r e i t a , ovat a i n a i i l n suomalaiset sels:ineet yiitenä miehenä lakon t a k a na. • Eroa ei ole .tehnyt se. ovatko he' nykyisen union k a n n a t t a j i a ja jäseniä tai ei. K a i k k i ovat olleet sitä .mleltä;;,etVä k u n .välttämättömyys öri' a j a n u t : t a i s t e l u u n ; :mln- se myösklri o n vietävä yhteisin v o i m i n v o i t t o o n .' Vapaa Sanan toimituskin . näytti honanneen:sen: ja 'niinpä se u s k o l l i sena v a n h c ille perinteilleen: r j - h t y l k in taas sovittelemaan ::"mUnkkirensslä'J r a t t a i s i i n . 'Tässä mielessä se nosti -kommunisti'"' ja ' punaisuus" syytökset, samalla k u n - v a k u u t t i olevansa lakkolaisten puolella. K u t e n lehdellemme p l k k u - u u t i s ia lakkoalueelta lähettelevä T i m m i n s ih " m a i n a r i " aivah o.keln sanoo,' pitävät lakkolaiset Vapaa- S a n a n toimituksen purkausta tuomittavana hä-joitusyritykscnä. T ä h ä n mennessä'iak'i£olaisten keskuudessa el ole väitelty eikä keskust e l tu "punaisuudesta' enempää^ kuin^ Salkclsuudestakaan", vaan kalkki ovat yksimielisesti tehneet parhaan- ( ' s a lakkorintaman pitämiseksi ;niah-d o l l l s l m m a n eheänä. Ja. eheänä se on p y s y n y t k l i i. ' M a i n a r i " ' sanookin, ci:a f Sana' haluais» me.ietelia re n i i n sen t u l i s i t i l a ta lai-cko!?!: majasta rikkunlueitelo :a se, siitä sitten saisi va: niir. s e t ' kuin •\alko..setkin" r. mansa. :-Me puolestamme :y.adyni.'! lise£ti " m a i n a r i n ' C5i;.vi"i-:e:i. pa kysymyksessa kuka'Ii>. siintyköön han minkii var hansa, n i i n lakon .Tiurtan tautumalla hän on liannut5 työkansan .silmissä. M u t t a vaikka Vapaa Sac-tus o n k i n jo "liannut k-rjar P o f c u p i n e n kulta-alueeni kysymyksessä, olemme tamaan sen — j a mni ova; ^ k l n myöskin lakkolaise: - ,' j ä t t ä i s i tiion hajoittamU" a i n a k i n lakon ajaksi ja n>>'' raään parhaansa lakkolai^rf ymmärryksen lujittamiseksi^ K u t e n tämän me:da3 päätoimittaja - viime viJi-mautti, meidän lehiemme^ Ja halukas ryhtymään Vc; kanssa k i l p a i l i i u n lakÄol3-.i' mistoiminnassa. sllia se "olisi rehellistä ja ^.'S''^ Hyväksyisimme sen raikka Vapaa Sanari toijn-' j a ' k a l v a i s i meita tapansa k u i n k a ilkeästi tahansa .-nu mysten yhteydessä, jcs« P o r c u p h i e n lakkolaisien t l s l ^kilpailemaan ka. Voittoon V.viemiseksi;; . S i i s yhteistoLmimialJa ^ nen*^ kaivosmiesten lakko päätökseen. - KulkurL
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, November 10, 1953 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1953-11-10 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus531110 |
Description
Tags
Comments
Post a Comment for 1953-11-10-04