Vapaus, January 13, 1959

              Sivu* 2 ' ' Tiistaina, tammik. 13 p. — Tuesday, Jan. 13, 1959
V A P A U S
• (LIBERTY) -r^; Independent Labor
Organ of F i n n i s h Canadians. E s -
tabllshed. Nov. 6, 1917. Authorized
as: "jsecond class mail by the Post
Office Department, Otta\va. P u b -
lished thrice weekly: Tuesdays.
Thursdays and Saturdays by Vapaus
Publishing Company Ltd., at 100-102
E l m S t . W. i Sudbury, Ont., Canada.
Telephones:Bus. Office OS. 4-4264;
Editorial Office OS. 4-4265, Manager
E. Suksi. Editor W. Eklund. M a i l i ng
address:.: Box .69, Sudbury,:. Ontario.
Advertising rates upon application.
Trarislatlon free of charge. \ -
T I L A U S H I N N A T :
Oanädassa: 1 vk. 7.0Q 6 kk. 3:75
3 kk. 2.25
Yhdysvalloissa: 1 vk. 8.00,6 kk. 4.30
Suomessa: 1 vk. 8'50 6 kk. 4.75
."Uuden Kuuban" tunnustaminen
V i i k o n lopulla saatiin tietää",-että. liittphallitus on päät­tänyt
tunnustaa Fidel Castron johdolla Kuubassa muodoste­tun
yallankumoushallituksen.
Tämä sellaisenaan on järkevä j a oikeudenmukainen te­ko,
joka tunnustaa, vallitsevat realiteetit. Selvää nimittäin
ön, että diktaattori Batistan hallitus on mennyt, eikä koskaan
tule takaisin. Varmuutta ei ole luotinollisestikaän siitä, kuin-ka'lujassa
istuu Kuuban uusi hallitus satulassa, mutta se on
kuubalaisten oma asia mitä hallitusta he pitävät ja kuinka
kauan. Tältä pohjalta katsoen ori lämpimästi tervehdittävä
hailituksenime toimenpiteitä Kuuban vallankumoushallituk-sen
tunnustamiseksi.
Tämä melko nopea toimenpide uuden hallituksen tun­nustamiseksi
korjaa toivottavasti vähän sitä kun Diefenba-k
e r i n hallitus meni Britannian toryhallituksen mukana lop­puun
asti Batistan diktatuurin tukemisessa ja pani sen joh­dosta
maamme luonnollisesti hyvin huonoon valoon kuuba­laisten
silmissä. E i ollut meille kansalliseksi kunniaksi esim.
se, k u n virkansa menettänyt Batistan hallituksenU3ttawan
lähettiläs Carlos Carillo sanoi: " M i n u l l a on vaikutelma, että
Canadan hallitus kiinnitti Yhdysvaltoja enemmän huomiota
siihen, ettei aseita lähetetty kapinallisille."
K u t e n sanottu, Kuuban uuden hallituksen nopea tun­nustaminen
voi parantaa tätä huonoa tilannetta ja me luon­nollisesti
toivomme muiden hyvää tarkoittavien canadalais-ten
kanssa, että näin tulee tapahtumaan. . * * *
Mutta Kuuban uuden hallituksen tunnustaminen nostaa
mieleemme ainakin pari päivänpolttavaa kysymystä. Miksi
Ottawa ei seuraa johdonmukaisesti tätä ohjelmaa ja tunnusta
myös K i i n a n kansantasavallan hallitusta?
M e i l l e on totta kyllä selitetty, että K i i n a n tunnustami­sesta
kieltäytymisen yhtenä syynä on se kuri K i i n a n vallan­kumous
»ei varmaankaan ollut prosentuaalisesti väkivaltai­sempi
kuin oli Kuuban vallankumous? Toiseksi ori muistet­tava,
että. mitä tahansa väkivaltaisia piirteitä K i i n a n vallan­kumoukseen
yhtyikään, Kiinasta ei ole vuosikausiin enää
mitään sellaisia tietoja tullut, jotavastoin Kuubasta tiedoi-tettiin
vielä viime torstaina, että siellä oli sotaoikeuden pi­kaisella
päätöksellä teloitettu poliittisista syistä — oikeute­tusti
tai ei,, se on tässä sivuseikka — 15 ihmistä, ja että lisää
teloituksia on tulossa.
Tunnustaessaan tässä tilanteessa Kuuban "uuden halli­tuksen,
Diefenbakerin hallitus heitti romukasaan rippeetkin
•niistä veruklc&ista, että uuden K i i n a n tunnu-stamisen esteenä
on muka sen vallankumouksen "väkivaltainen"; luonne. Jä-l
e l le jää v a in se, että Ottavvassa kuunnellaan K i i n a n asiassa
vieläkin Washingtonin määräyksiä j a vaikka ne loukkaavat
meidän omaa maatamme taloudellisesti ja poliittisestikin.
. Kuuban tunnustaminen onkin kuin huutavan ääni kor­vesta
vaatimassa myös Kiinan hetikohtaista tunnusta­mista
j a hyvien kaupasuhteiden järjestämistä'Kiinan
• kanssa.
Toisaalta kiintyy huomio myös Kuuban nykyiseen tilan-
.teeseen. Tässä yhteydessä on edessämme vielä useita kysy­mysmerkkejä,
j a suuria sellaisia onkin.
Selvää luonnollisesti on, että diktaattori Batistan kukis­tuminen
oli suuri ja kauaskantoinen voitto Kuuban kansalle.
M u t t a mikä on tämän porvarillis-demokraattisen vallanku­mouksen
tuleva suunta ja kohtalo?
Eräät Kuubasta tulleet uutistiedot viittaavat siihen, että
Castron kannattajain keskuudessa on suurta erimielisyyttä
tulevaisuuden suunnasta. Samalla kun Castro ja eräät o i -
keistopiirit puhuvat nykyään vain "poliittisesta vallanku­mouksesta"
joka. jättäisi esim. ulkomaiset ja kotimaiset omis­tussuhteet
ennalleen, 'on vasemman siiven toimesta vaadittu
kansan olosuhteiden parantamiseen kauemriiaksi tähtääviä
toimenpiteitä.
• Kuiiban työväestö, ennenkaikkea sikäläisten kommunis­t
i en puolue, Kuuban spsialistipuolue, antoi tukensa ja kan-
; natuksensa. Castron johtamalle vallankumousliikkeelle, vaik­ka
se e i hyväksynytkään hänen taistelunsa terroristisia piir­teitä,
.joita avoimesti arvosteltiin. Muistaa kuitenkin tulee,
että vallankumouksen ratkaisevassa vaiheessa nousi koko
Kuuban työväenluokka lakkotaisteluun .sosialistipuolueen
johdolla j a se joudutti paljon Batistan diktatuurikomennon
kukistumista.
Mutta Kuuban työläiset eivät varmaankaan tukeneet
vallankumousta vain siinä mielessä, että Batistan diktatuu­r
i n tilalle tulevat toiset miehet, jotka jättävät a.siat ennal­leen.
Castro lupasi Kuuban kansalle perustuslaillisten o i ­keuksien
ehdottoman palauttamisen. Hän on luvannut, vaik­ka
onkin varakkaan sokeriplantaasin omistajan poika, myös
taloudellisia reformeja kanaan hyväksi.
Kysymys ori nyt siitä, tuleeko kansa nauttimaan näistä
luvatuista uudistuksista vai eikö tule. A l k u ei näytä oikein
lupaavalta kun-esimerkiksi denäökräattisten _vaalifeii pitämi­nen
on lykätty pidettäväksi-aikaisintaan puolentoista vuo­den
kuluttua? Nämä ovat ilmeisesti seikkoja, jotka aiheutta­vat
nyt erimielisyyttä Kuuba.ssa, kuten on eräissä uutistic-.
doissa vihjailtu. • ^ 'T'
Nähtäväksi jää, miten nämä erimielisyydet ratkaistaan. _
J a ratkaisevaa osaa siinä vie tietenkin se; minkälaisen talou­dellisen
ja poliittisen ohjelman Castro seuraajineen omak­suu.
nyt kun hän on saanut valtiovallan käsiinsä. iilillSiillil^
Selvää tietenkin on, että suurten kan.sanjoukkojen l i i -
kehtinnisen' olosuhteissa ei ole niinkään helppo "unhoittaa"
annettuja reformilupauksiä. Mutta ilmeistä on myöskin se,
että esimerkiksi Yhdysvaltain hallitus on Kuuban kohdalta
istunut kahdella.tuolilla; ki-eltämätön tpsia.sia nimittäin o n . -
että Batista' oli W a l l Streetin lempipoika Kuubassa. Walj
Streetin pankkiireilla on ilmeisesti myös "toiveita" siitä,
_että Castro ja hänen lähmmät kannattajansa tulevat "pelaa-'
'maan palloa" heidän kanssaan. Tätä he ilmeisesti toivovat ]a
siihen he ilmeisesti pyrkivät.'Vain tämä,selittää sen, miksi
"sameassa vedessä kalastamaan" tottuneet Wall Streetm
pankkiirit ovat Kuuban asiassa istuneet'wiimeksikuluneitten;!^
kuukausien aikana kahdella t u o l i l l a ' '
SYNTYMÄ-
• .PÄIVIÄ^
A n a n i a s A a l t o n e n , South Porcu-
.pine, Ont., täyttää torstaina, t a m m i ­k
u u n 15» pnä 80 v u o t t a .
GretaX S a a r i , Waters Township,
Ont., tiyetää tänään, t a m m i k u u n 13
pnä |76 1'Uiotta.
Y h d y nme s u k u l a i s t e n j a tutta-v
a i n o n t i e n t o i v o t u k s i i n .
N
Parlamentin avaus uutena kautena^
Mitä Ib uiit sanovat
SYVÄLLISTÄ
"ASIALLISUUTTA''
V i i m e päivien huomattavampia
tapahtumia t i e t y s t i ovat venäläisten
ns. k u u r a k e t t i , j o k a k u u l e m a ei osu­nut
kuuhuoi, vaan j a t k o i matkaansa
a u r i n k o a kohden j a hävisi s i l l e t i e l ­leen
. . . — Kiviperän P e k k a , V a p aa
Sana, tammik. 10 p.
USAn avun pää-ff
ole puhtaat"
B e i r u t . — ( K U ) — " U S A n a-vun'
päämäärät eivät ole eivätkä
koskaan tule olemaan p u h t a i t a ",
k i r j o i t t a a l i b a n o n i l a i n e n l e h t i " A I
A k h b a r " käsitellessään USAn
avun tarjousta L i b a n o n i l l e . " N e
vahingot, j o i t a U S A n 'apu' aiheut
t a a " , lisää l e h t i , "ovat aina j o ko
suoraan tai epäsuoraan p o l i i t t i s ia
j a t a l o u d e l l i s i a . " ,
! — "AI A k h r a " ottaa e s i m e r k i k si
: T u r k i n , j o n k a t a l o u d e n U S A n " a p u "
: on r a u n i o i t t a n u t p e r u s t e e l l i s e s t i v i i -
I meksi kuluneen kymmenen vuoden
' aikana. Elintaso T u r k i s s a on las-i
ivenut 40 % suursotaa edeltäneestä
! tasosta. T u r k k i o l i vielä muutamia
i vuosia sitten vehnän viejä, mutta
nyt sen on tuotava v i l j a a U S A s t a.
Toisena esimerkkinä " A I A k h r a "
1 mainitsöe Persian. Tuskin on k u l u ­nut
kolmea vuotta siitä, k u n U S A n
" a p u " s i j o i t t i tukikohtansa Persi­aan.
Nyt maan öljystä 40 prosent-
' t ia on a m e r i k k a l a i s t e n k o n t r o l l in
j a l l a . Sarrianlaisia esimerkkejä U S -
i A n " a v u n " kantamista hedelmistä
• on todettavissa Pakistanissa, Siamin­sa
j a Filippiineillä: USAn "a\-un"
; taritoituksena ei ole m u u k u i n o i -
I j u u t t a a nämä maat. Libanon sai
' kärsiä C a m i l l e Chamounin v a l t a k a u ­den
aikana U S A n " a v u j i " m i e l i v a l ­taisuudesta.
Tätä L i b a n o n ei halua
toista kertaa kokea, k i r j o i t t a a l e h t i.
Kirj. Tim Buck
Tällä hetkellä, j o l l o i n o l l a a n u u ­den
vuoden alussa, m i e h e t ' j a naiset
e r i p u o l i l l a Canadaa kysyvät itsel­tään:
"Mitä V. 1959 t u o t u l l e s s a a n ?"
V . 1958 j o k a i s e n a kuukautena
r a u t a t i e v a u n u j e n lastaiis o l i alapuo­l
e l l a k u i n mitä se o l i v. 1957 vastaa-v
i h a kuukausina. V. 1958 j o k a i s e na
kuukautena o l i t e o l l i s u u d e s s a työs­k
e n t e l e v i e n työläisten luikumäärä
pienempi k u i n mitä se p i i v a s t a a v i ­na
k u u k a u s i n a 1957. V. 1058 j o k a i ­sena
k u u k a u t e n a ' o l i työttömien l u ­kumäärä
syurempi k u i n vastaavina
k u u k a u s i n a 1957. Alaspäinmeno
vsta 1957 vuoteen 1958 pahteni j o k a i ­nen
kuukausi j a k u i t e n k i n , tästä
huolimatta, elinkustannukset j a t k u ­vasti
nousivat koko vuoden ajan.
D i e f e n b a k e r i n h a l l i t u s o n vuoden
aikana saattanut Canadan tilantee­seen,
jossa, ensimmäisen k e r r a n his­toriamme
aikana, e l i n k u s t a n n u k s et
ovat jatkuvasti nousseet h u o l i m a t ta
suunnattomasta tavaroiden tuotan­nosta,
lisääntyvistä v a r a r i k o i s t a ja
työttömistä.
K u n parlomentti avataan tammi­kuun
15 pnä alahuoneen jäsenien p i ­täisi
kysyä itseltään: "Mitä meidän
pitäisi tehdä tällä i s t u n t o k a u d e l la
t i l a n t e en p a r a n t a m i s e k s i ? " L u p a k i r ­j
o i l l a t o i m i v i e n p a n k k i e n presiden­tit
ovat esittäneet saman kysymyk­sen.
Vakavimmat lehdet ovat otta­neet
sen e s i l l e . The F i n a n c i a l Post
tunnusti sen k u l u v a n vuoden gnsim-mäi.
se,ssä numcro.ssaan .seuraavasti:
" M e emme muiista parlamentin is­tuntokautta,
jonka täytyy niääritel
lä p o l i t i i k a n omista a.sioista, j o i l l .i
on sellainen dramaattinen vaiku­t
u s . "
Ottakaamme t huomioon, että F i ­nancial
Post j u l k a i s i v a r o i t i i k s e n ia
e n n e n k u i n neuvöstotiedemichct o
soittivat mitä s u u r c m m o i s i m m a l la
t a v a l l a .sosialismin ylemmyyden .sitä
lisätodistuksena siitä k u i n k a valmis­t
u m i n e n k a u k o - o h j u s - j a v e t y p o m m i -
s o t a a n ' o n järjetöntä t u h l a u s t a.
A l k a a . n y t avaruussodan monet
ohjelniatj kuten Y h d y s v a l l a t ehdot­taa,
opt r i k o l l i s t a . Se m e r k i t s i s i yh­teisen
joiikkötuhon v a l i t s e m i s t a sen­sijaan,"
että ryhdyttäisiin i h n i i s k u n -
nan suurimpaan s e i k k a i l u u n avär
r u u d e n • v a l l o i t t a m i s e k s i j a . t o i s t en
planeettojen t u t k i m i s e k s i.
K a i k k i e n maiden i h m i s t e n tulee
vaatia nyt, että heidän h a l l i t u k s e n sa
j u l i s t a i s i v a t oläyansa v a l m i i t kan­sainväliseen
sopimukseen avaruu­den
ratihallisessa t u t k i m i s e s s a j a
lopettamaan atomi- j a vetypommiko-k
e i l u t j a u h k a u k s e t k a u k o - o h j u k s i en
j a ydinasesodan j o u k k o t u h o l l a .
Nyt pn m a i n i o t i l a i s u u s Diefen­b
a k e r i n hallitudcselle pysäyttää C a ­nadan
rahan inflaatio, pysäyttää
h i n t o j e n nousu, laajentaa ulko-m^
akauppaa j a ryhtyä laajentamaan
Canadan teollisuutta. K a i k k i olo­suhteet
antavat aiheen u u d e l l a i s e l le
ohjelmäpulieelle.
Ohjelmapuheessa Diefenbakerin
h a l l i t u k s e n t u l i s i suoraan tunnustaa
että se käsittää t a r p e e l l i s e k s i muu­tokset.
Inflaatio o n saavuttanut sel­laisen
vaai-allisen aseman, j o l l o in
k e i n o t t e l i j a t rikastuvat y k s i n k e r t a i ­sesti
siten, että veikkaavat Canadan
d o l l a r i a vastaan pörssissä. Ohjel­mapuheessa
pitäisi vakuuttaa i h ­m
i s i l l e , että tämä i n f l a a t i o t u l l a an
pysäyttämään. Tämä pysäyttää elin-ku.
slannustcn jatkujan nousun.
Hinnat mahdollisesti laskevat.
*' • *
Ohjelmapuheessa t u l i s i taata i h ­m
i s i l l e , että inflaation pitäisi py­säyttää
korottamatta verotusta. H a l ­l
i t u k s e n t u l i s i h a n k k i a t o d e l l i s t a r >
haa — eikä i n f l a a t i on kautta saatua
valherahaa — tekemällä mötttoksen
m i h i n t a r k o i t u k s i i n sitä käytetään.
k o m a a l a i s i a m a r k k i n o i t a s e l l a i s i l le
t e o U i s u u s t a v a r o i l l e , joita.- valmiste­taan,
tällä h a l v a l l a voimalla'.
Edellämainitut ovat esimerkillisiä
toimenpiteistä, j o i t a h a l l i t u s voi l u ­vata
ohjelmapuheessa. Tällainen
p o l i t i i k k a o n t a r p e e l l i s t a n y t estääk-
$;emme i n f l a a t i o n , lisätäkseen työl­lisyyttä
; j a pysäyttääkseen järjetön
j a r i k o l l i n e n sotaan p y r k i m i n e n .
Tämä o n t i e a l h a i s e m m i l l e hin­n
o i l l e , v a n h u u d e n eläkkeen kohotta­m
i s e l l e $100 k u u k a u d e s s a 65-vuot-i
a i l l e j a y l e i s e l l e sairaala- j a lääkin^
täpalvelulle. "~ " .
K a n s a l l i n e n p o l i t i i k k a , j o k a pe­r
u s t u u rauhalle; tiekee mahdollisek­si
:^äministerille " p a n n a hampaat"
o i k e u k s i e n l a i l l e . Sellainen t e k i si
m a h d o l l i s e k s i saada l a k i , j o k a t a k a i ­si
k a i k i l l e c a n a d a l a i s i l l e demo]y:aat-tiset
oikeudet.
Minä m e l k e i n k u u l e n l u k i j o i d en
sanovan: " M u t t a DiefenÖhkerin hal­l
i t u s ei tee tätä." Epäilevä l u k i ja
on m a h d o l l i s e s t i oikeassa. On m a h ­d
o l l i s t a , että D i e f e n b a k e r i n h a l l i t us
ei esitä s e l l a i s t a p o l i t i i k k a a , k u in
olemme viitanneet tässä.
M u t t a tämä j o h t u u siitä, että Die­f
e n b a k e r i n h a l l i t u s o n nienneisyy-jden
vänkina:-T- yrittää palveUa n i i ­tä
piirejä, j o t k a ovat Canadan edis­tyksen
tiellä. . ' :
Samaan aikaan k u i t e n k i n "maail­maa
l i i k k u i / eteenpäin". Uusi pla­neetta,
j o k a kiertää auringon ym­päri,
oji saman l a i n alainen k u in
mikä koskee niaata j a osoittaa, että
i h m i n e n voi v a l l o i t t a a avaruuden —
matkustaa avaruuteen, t u t k i a toisia
planeettoja. Tämä i h m i s e n vallan^
k u m o u k s e l l i n e n k e h i t y s v o i t t aa
paristonsa, valjastaa sen. eikä sitä
v o i d a r a j o i t t a a v a i n 'avaruuteen, s i l ­lä
o n syvällinen .vaiktitus i h m i s e n ä-j
a t t e l u u n .
Y h t e i s k u n n a l l i n e n järjestelinäjo-ka
kohottaa t i e t e en tähän asemaan
j a antaa sen r a u h a n p a l v e l u u n täy­t
y y t u l l a k a i k k i e n demokraattisesti
a j a t t e l e v i en miesten j a n a i s t e n y h ­t
e i s k u n n a l l i s e k s i tavoitteeksi.
J o k o Diefenbakerin ohjelmapu-heen
mukaisesti t a i sitä vastaan Ca^
nadan demokraattiset voimat tule­vat
v. 1959 taistelemaan v o i t t o i s a s ti
rauhan j a yhteisymmärryksen puo­lesta
suuren uuden sosialistisen
maailman ihmisten kanssa.
SITÄ
II
JA
TÄTÄ
I K U I N E N N U O R U US
Eräs eversti oli tarkastamassa uut--
ta kutsuntalaisl;en joukko kun hän
huomasi harmaahapsisen ja pitkä.-
partaisen miehen nuorien alokkaiden
joukossa.
"Kertokaahan. vanhus". sanoi
eversti, "mitä te täällä oikeastaan
teette/' v
" A s i a oh n a i n " , selosti, mies, joka
olisi hyvin kelvannut everstin isäksi,
^ u l l a sattuu olemaan kaksoissis-r
ko,^oka on, kuten naiset yleensä, h a ­luton
ilmoittamaan todellista ikään­sä.
Kaikki tietävät, että minä olen
hänen kaksoisveljensä. J a nyt m i na
en oikein tarkalleen tiedä minkä ikäi­seksi
häh on ilmoittanut itsei:sa,
niutta täällä minä olen."
S U O R A S U K A I S T A P U H E T TA
— Nainen ei muutu paljon avio­liittoon
mentyään. Muutoksia tapah­tuu
vain aviomiehen tavoissa, hänen
ystäväseurässaan j a ruokavaliossaan.
— Väritelevision kaikki värit
saadaan kolmesta perusväristä —
punaisesta, vihreästä j a sinisestä.
Mikä taantumuksellisilla on todella
tavoitteena
Jo pitkän aikaa Ceylonin .sisällä
kehittynyt jännittynyt poliittinen t i ­lanne
on aiheuttanut ylciÄön kcskuu-cle.
ssa sekä muissa it.senäisis.5ä Aasian
maissa vakavaa huolestumista. U u ­tistiedot
ilman epäilystä osoittavat,
eitä Ceylonin taantumuk.selliset. joi­ta
rohkaisee ja joita tukee länsimai­nen
imperialismi, kamppailevat kii­vaasti
hoikentääkseen Bandaranai-l'eruuttamall.
1
• j kpn hallitusta, jonka lie haluavat
I Bomarcohjustcn ;^antaa ja avata heille tien valtaan.
järjetöntä p o l i t i i k k a a vastaan, j o t a ; tilaus Y h d y s v a l l o i l t a j a p e i u s t a m a l - j Sanomalehtien uutisten mukaan
D i e f e n b a k e r i n h a l l i t u s nyt ajaa.
Vuosi j a kolme kuukautta ensim­mäisen
satelliitin lähettämisestä
' la menot pitämiillä silmällä pitkäai­kaiseen
rauhalliseen rinnakkais
ciöon sosialististen m a a i l m a n kans-maapallon
ympäri Neuvostoliituii sa Diefenbakerin hallitus saisi
— Neuvostoliiton k o r k e a k o u l u i s ­sa
opiskelee n y k y i s i n 4 m i l j : y l i o p p i ­lasta,
mikä on 4 kertaa enemmän
k u i n vastaaviss^a kouluissa Englan­nissa,
ltalias.sa, Ranskassa j a Länsi-
Saksassa, yhteensä.
tiedemiehet ovat onnistuneet lähet­tämään
i n s t r u m e n t e i l l a varustetun
puolentoista tonnin r a k e t i n kauak-^^i
maan ilmapiiristä, kauaksi kuusta
josta tulee ensimmäinen i h m i s e n te­kemä
a u r i n k o a kiertävä planeetta.
Se avaa i.uiden avaruuden v a l l o i ­tuksen
aikakauden ja maaiiina:i-k
a i k k e u d e n tutkimuskauden.
Ne tiedot, j o i t a tämä uusi planect
ta lähetti y l i 400.000 m a i l i n päästä
avaruudesta, aiheuttavat vallanku-mouk.
sen tiedemiesten maailman­k
a i k k e u d e n tuntemisessa. Nämii
tiedot tulevat koko ihmiskunnan
omaisuudeksi.
enemmän tuloja s i v i l i t a r k o i t u k s i in
k u i n viime vuonn.'i i n f l a a t i o n avul­l
a : saniaMa se v a p a u t u i s i Y h d y s v a l ­t
a in s o t a d c p a r t m c n t t i s t a.
Ohjelmapuheessa t u l i s i esittää u l -
komaakaupan huomattavaa laajen­tamista
ehdottamalla, että Canada
on valmis myymään tuotteitaan r a ­h
a l l a k a i k k i i n maihin ilman rajoi­t
u k s i a . Yksistään tämän toimenpi­teen
kautta v o i t a i s i i n lisätä Cana­dan
ulkomaavientiä m i l j a r d i l l a dol­l
a r i l l a .
Ohjelmapuheessa t u l i s i r o h k a i s ta
t e o l l i s u u s l a i t s t c n laajentamista l u ­paamalla
laajentaa Canadan mah-
K u t e n Neuvostoliitto osoitti, uusi doliisuutta kehittää halpaa sähkö
v6itto avaruuden valloituksessa on; voimaa ja^taajeritaa k o t i m a i s i a j a ui-
Pankinjohtaja ^X^arburg arvostelee
kirpeästi maansa (US A ) politiikkaa
New York. — Ehkä marraskuun
vaalit johtavat h a a k s i r i k k o u t u n e en
u l k o p o l i t i i k k a m m e täysin myöhäs­tyneeseen
t a r k i s t u k s e e n — k i r j o i t ­taa
tunnettu a m e r i k k a l a i n e n pan­k
i n j o h t a j a .'James Warburg aika­k
a u s l e h t i P r o g r e s s i i v i u ; t a m m i k u un
numerossa.
Meidän h a l l i t u k s e m m e — k i ' J o i t -
taa W a r b u r g — j o k a pitää yllä sota­psykoosia
ei näe j kansäinväiisen
k r i i s i n . o i k e a t a luonnetta. K r i i s i on
p i k e m m i n k i n p o l i i t t i n e n , p s y k o l o g i ­nen
j a t a l o u d e l l i n e n kuin pelkäs­tään
s o t i l a a l l i n e n . Neuvostoliiton
j a kansandemokratioiden omaama
" v e t o v o i m a " c i s e l i t y n i i d e n soti-l
a l l i s c s t a voimasta viian-,siitä yksin­kertaisesta
tosiseika_,sta, että n e kev
hittävät nopeasti elinkeinoelämään­sä
j a kohottavat kansojensa e l i n t a ­soa.:
U S A taas c l säästä m i l j a r d e ja
pitääkseen yllä vanhentuneita soti­l
a a l l i s i a järjestelmiä ja tarjoaa
vain j o i t a k i n v a i v a i s i a m i l j o o n ia
auttaakseen i h m i s k u n t a a pääsemään
nälälstä, kurjuudesta, sairauksista
j a tietämättömyydestä. Demokra­t
i a n nimessä ' h a l l i t u k s e m m e tukee
itsckkäitä./.despoottisia j a epäkan-s
a n v a l t a i s i a . h a l l i t u k s i a pelkästään
sillä ehdolla, että nuo. h a l l i t u k s et
ryhtyvät sen s o t i l a a l l i s i k s i ; l i i t t o l a i ­s
i k s i : kommunisminvastaisessa sota-retkessä.
Omassakin maassaan h a l l i t u k s e m ­me,
s o t i l a a l l i s e n : t u r v a l l i s u u d e n ajaf
tusten riivaamana, on yrittänyt
Nämä ovat rnahdolli.suuksia,
joita ei voida olla huomioon­ottamatta.
MuUa kuten .sanot­tu,
^poliittiseen kuohuntatilaan:
nousseelle kansalle' annettuja
lupauksia ei ole.niinkään help-,
po "unhoittaa" ja niirimuodoin
näyttää siltäj että Kuuban .-lä­hituleva
kehityssuunta on vie­lä
valinkauhassa. 'Nähtäväksi
siis jää, tulevatko Castron mie­het
seuraamaan kansan tahto.a
ja toivonriusta — mikä'olisi tie­tenkin
suotavaa — vai asettii-valko
he poikkiteloin historian
Varman kehityksen tielle?
v a r j e l l a vapautta r a j o i t t a m a l l a sitä. vGnäläiset ehdottivat sopimusta
j a kaivanut siten pohjan omalta' koskinäi.sestä puuttumattomuudesta
päämäärältään, j o k a on säilyttää y l i - ; Keskildässä asetoimitusten löpet-ote
tieteessä j a t e j o i i i k a s s a . i taiiiisesta j a kaik|.sta p o l i i t t i s i s t a eh-
V a r u s t e l u k i l p a T l u merkitsee äly-i doista luopumisesta t a l o u d l e l l i s en
töhutä itsemurhaa r i i p p u m a t t a .siitä,J'»vun yhteydessä.
jäänimeko tilapäisesti jälkeen venä '
Iäisistä y a i k u l j c m m e k o heidän sy­dellään.
Taistelussa s o t i l a a l l i s e s ta
etevämmyydcstä on mahdotonta
v o i t t a a — - j a t k a a W a r b u r g . Se j o h ­taa
sotäah sattumalta e l l e i sitten
t i e t en tahtoen. Sitä c i v o i pysäyt­tää,
ennenkuin tärkeät p o l i i t t i s e t ja
t a l o u d e l l i s e t ongelmat, j o t k a luovat
jännityksen, on päästy ratkaise­maan.
K i i s t a t o n totuus on, e t t e i meillä
enempää kuin vastustajillammc-k
a a n ole tarpeeksi voimaa pakottaa
noudattamaan mitä tahansa .sopi­muksia
i l m a n i t s e m u r h a n vaaraa. .Ja
taas sellaiset sopimukset, j o t k a te­kevät
o i k e u t t a k a i k i l l e asiasta k i i n -
n o h t u n e i l l e , eivät vaadi .minkään­l
a i s t a pakkoa. A i n o i r mahdollisuus;
s e l l a i s t en sopimusten aikaansaami­seen
j a s i t en .sodan väistämi.seen on
neuvotteluissa, jotka pohjautuvat
keskinäisiin myönnytyksiin,
T u o l l a i s e t neuvottelut — jatka.i
Wa r bu r g ^ va a t i A^ä t • h a 11 i t u k s c l t afa-me
ennenkaikkea,' että;.se l u o p u i si
ajatuksesta saada N e u v o s l o J i i t t o ja
kansandemokratiat; ;jolläkinr'tavoin
" e h d o i t t a antautumaan'! j o k o pe­l
o t t e l e m a l l a niitä-voiman näytteillä
t a i k k a toivomalla ;:niiden-rhäviävä;i
maan päältä.
N e u v o s t o l i i t t o — k i r j o i t t a j a huo­m
a u t t a a : ^ on tehnyt yhtenään neu-votteluehdotuksia,-
eikä n i i d e n pohr
j a l t a o l e : vaikeata todeta a i n a k i n 0-
-sittainT; m i h i n venäläiset suostuvat
j a m i h i n eivät; Tiedämme esimcr-k
i k s i j etteivät venijläiset suostu mil­loinkaan.
Saksan uudelleen yhdistä­miseen
ehdolla, j o k a .suo koko Sak-s
a l l c ' m a h d o l l i s u u d e n ; ryhtyä osa-puoleksi^
• k
P o h j o i s - A t l a n t i n Liitossa. Tiedäm­me
senkin;- että i i e h a l u a i s i v a t ame­r
i k k a l a i s t e n joukkojen poi.stuvan
Euroopasta j a eivät olisi v a l m i it
maksamaan sellijisesla.niinkään
pientä hintaa.
Y h d y s v a l t a i n tiedossa on myös­kin,}
ettäv vuode»'. 1057> h e l m i k u u s sa
Ou totta, että c i ainoakaan Neu­v
o s t o l i i t on kokeilumielessä tekemis­tä
ehdotuksista sisällä esityksiä, j o i ­ta
emme voisi täysin hyväksyä, mul­ta
D u l i e s o n j a t k u v a s t i kieltäytynyt
käsittelemästä niitä.
K i r j o i t u k s e n s a lopussa W a r b u rg
c-sitthä oman kolmen kohdan ohjel­mansa,
j o k a tähtää n e u v o t t e l u j e n a-l
o i t t a m i s e e n j a n e u v o t t e l u "asele­v
o n " aikaansaamiseen. ^ D L P .
muutamia päiviä Cc.vlonin parlamen­tin
i.stunnon avaamisen jälkeen Y h ­distyneen
kaasalliscn puolueen sekä
toLsicn taantumukselli.sten johtajairi
toimesta ehdotettiin halliluksellc
epäluottamuslausetta. Huolimalta sii­tä,
ctta yritys epäonnistui koska se
sai vain 2,0 aäiitä 80 vastaan, niin
tätiiii ei ollut ensimmäinen hyökkäys
nykyistä hallitusta vastaan. Ceyloni-laisct
sanomalehtikommentaaitorit
punnitessaan näiiä yrityksiä, ja huo­limatta
siitä. elta. kysymyk.sessä on
useita eri mieltä olevia puolueita, s a ­novat
niiden pyrkivän samaan pää­määrään.
Taricoituk.sena on .syrjäyt­tää
nykyuu-n hallitus ja pitää pikai­set
vaalit. TaaiUumu.s kylvää maa­han
.sekasortoa ja valmistaa tietä
vallankaappaukselle.
Paikalliscl taanlumuksdliset ulko­maalaisten
ehdotuksesta yrittivät
keinotekoisesti kylvää erimielisyyttä
kahden kieliryhmän: singalesilaisten
ja tamilien välillä! tarkoituksella h e ­rättää
tyytymättömyyttä hallitusta
koht.a.-in, syyttää sitä kykenemättö­myydestä
hallita ja sitä tietä kaapata
valta käsiinsä.
Taantumuk.'^cllislcn ei onnistunut
provo.soida joukkoliikettä lailli.sesti
valittua hallitusta vastaan, joten he
vaihtoivat »iaktiikkaan.sa. Päätavoit­teeksi
tuli nyt. kuten toiiiasiat o.soit-tavat.
hallitusvastainen salasuunni-tclma.
Sanomalehdi.ssä julkaistujen
Hetojen mukaan senaattori Gorea.
Yhdistvneen kan.sallisen puolueen
johtaja, seka korkea polusivirkaihja
everstiluutnantti Vijikun. joka on
Ccvlonin armeijan epa.saannolli-sten
joukkojen komentaja, sekaantuivat
.salasuunnitteluihin. :
Nain tuh laajalti tiedoksi, ctta .se­naattori
Gorea oli kohdannut koi;-
kean poliisivirkailijan ja antanut h ä ­nen
vmmartaa, ctta nyt, on a i k a p o -
husien suorittaa vallankaappaus. S a ­laliiton
johtolangat, kertoi paikalli­nen
lehti, johtivat Yhdistyneen kan­sanpuolueen
päämajaan.
Hallitusvastaisten ryhmien sala-kähmäily
ja oikeistoainesten lietsoma
erimielisyys hallitusta vastaan kuu­mentavat
ilmapiirin ja estävät rau­hallisen
tilanteen aikaansaamista
CeylonLs.sa. Olisi naivia ajatella, että
kaikki nämä tapaukset ovat yksin-oin.
T a n lähtöisin maan sisältä päin.
Eikö ole selvä, että ne voimat i n ­noittavat.
• järjestävät ja johtavat
Ceylonin "sisäistä poliittista" taiste­lua,
jotka pyrkivät syrjäyttämään
hallituksen, joka voimistuttaa Cey­lonin
Itsenäisyyttä, edistää kansallis­ta
taloutta ja joka ei liity hyökkää­viin
blokkeihin sekä pyrkii yhteis­työhön
kaikkien valtioiden kanssa
huolimatta niiden yhteiskunnallises­ta
jäijestyk.sestä. ,
Colombossa äskettäin pidetyssä kor
kouksessa mr. K . Pajarathe. Jakita
Wimukti Peramunan johtaja, suo­raan
sanoi, että Yhdysvaltain lähe­tystö
yrittää saattaa sotilashallinnon
valtaan Ceylonilla . . .
Eivät myöskään muut imperialisti­set
vallat; jotka yrittävät saada
suunnitelmansa toteutetuksi tässä
maassa, epäile kalastaa sameassa ve-de.
ssä; Britannian pääministeri Mac­millan,
kun hän vieraili Ceylonilla
viime vuoden alkupuolella, vaati t i ­laisuutta
ulkomaalaisen yksityispää-oman
sijoituksille maassa. Saksan
liittotasavallan varakansleri ja tar
lousasioiden ministeri Lud\vig E r -
hardt sanoi, että '•Ceylonilla ilmene­vä
liiallinen kansalli;mielisyys on hy­vin
vaarallista" ja suorasukaisesti
viittasi, että se voi johtaa. Ceylonin
"eristettyyn asemaan". Erhai"dt huo­mautti.
Ceylon Observer in mukaan,
että jos Ceylon haluaa ulkomaalaista
apua. niin "sen täytyy panna oma
talonsa järjestykseen".
El tarvitse olla teravajarkinen huo­matakseen
mita nama lausunnot
tarkoittavat. Oikeistoamekset ovat
painostaneet, etla annettaisiin ulko­maalaisille
pääomille suurempaa
maahanpääsyä ja ctta maa kylkettai-sun
Washingtonin ja tPisten länsi­valtani
polnukkaan. Taman hsaksi
nämä ainekset; kamppailevat Ceylo­nin
ja Neuvostoliiton. Puolan, Tshek-ko.
slovakian- seka toisten maitten,
joilla on normaaliset sopimukset Cey­lonin
kanssa, kauppaa ja taloudel­lista
yhteistoimintaa vastaan.
Toiselta puolen, kuten ceylonilai-set
varsin hyvin tietävät, sosialistis­ten
maiden Ceylonille tarjoama t a ­loudellinen
apu ei ole vähäisestä
m.erkityksestä Ceylonin taloudeille jä
auttaa sitä kehittämään omaa kan­sallista
teollisuuttaan.. Tämä apu
auttaa Ceylonin vähentämään jatku­vasti
riippuvaisuuttaan ulkomaalai­sista
markkinoista ja auttaa sen säi­lyttämään
ulkomaalaista valuuttaa ja
sitä tietä voimistamaan talouttaan
ja poliittista yhtenäisj-yttään.
Kaikesta huoUmatta ei Ceylonin
kansallisen yhtenäisyyden lujittami­nen
enempää kuin sen sisä- ja ulko­politiikan
itsenäisyydenkään kansal­listen
etujensa puolesta tyydytä Y h ­dysvaltain
hallitsevia piirejä ja Cey­lonin
taantumusvoimia. juuri tässä
on syy miksi ne yrittävät syrjäyttää
Bandanaraiken hallituksen pois val­lasta.
Toivokaamme, että Ceylonissa k ä ­sitetään
näiden tapausten tarkoitus
ja estetään sisäiset ja länsimaiden
taantumusvoimat ajamasta läpi
suunnitelmiaan.
Buenos Aires. — Argentiinalaiset
saivat jo uudenvuodenaattona ensim­mäiset
kokemukset hallituksen tiu­kennetun
taloudellisen ohjelman seu­rauksista.
Lippujen hinnat rauta- ja raitio­teillä
nousivat 50—100 pros. Bensii­n
i n hinta j a postimaksuat ovat k o l -
minkei-taistuneet ja loistoautoista
kannetaan nyt kymmenen kertaa
korkeampi vero kuin aikaisemmin-
Työläispiireissä ori herättänyt l e ­vottomuutta
se seikka, ettei mitään
yleisiä palkankorotuksia suoriteta.
HaJJitus on antanut ymmärtää, että
kukin ammattiyhdistys voi neuvotella
mahdollisista palkkavaatimuksista
oman työnantajapuolensa kanssa.
Yritysten on puolestaan entistä vai­keampaa
saada pankkilainoja. Elä­vän
teuraskarjan hinnat, jotka tam­mikuun
ja marraskuun välisenä air
kana kohosivat nelinkertaisiksi, ovat
edelleen nousseet 40 prosentilla jou­lukuun
aikana. T a m a merkitsee sita;
että pihvi aika Argentiinassakin olla
nykyään ylellisyyttä.
Totuus tulee liarmaan kivenkin läpi
. Totuu.s on . äärettömän itscpmtai-n
c i v— se tunkeutuu vaikka harmaan
kiven läpi. kuteji armaas.sa synnyin­maassamme
tavattiin sanoa.:..
M u l t a totuuden, puolustaminen on
toisinVi an I yoläs ta j a va a ti va a. .'hom -
maa.vsilla lol:midcllakinoiv,.viholli.scn-:
sa', jotka kaihtavat sita chka enem­män
k u i n paholainen pyhäkköä -
: J;i: ken o i r vuosikausia puolustanut
joi.ssakin asioissa . t o t u u t t a .:valhetta
vasla.in, Jiän^ei omaisi lainkaan i n ­himillisiä
hcikkouksia,:jos iiiin - saa
, s a n o a , kun valheen ' esitaistelijat
myöntävät, että oikea.ssa oht,: n im
picni ja mitaton kuin muuten olet­kin
meihin i.soisiin verraten.
' O i k e a s t a a n tällaista tunnustusta ci
ole meille henkilökohtaisesti annettu;:
nuittu eihän näissä y h t c l s L s s a - a s i o i sr
sa olekaan puhe miehistä ja naisis­ta-
ja heidUiv:'riidoistaanV;7^an asi­oisin.
^
Mielessämme on kaksi erittam
•iiielciikiinloista.ja hyvin laajaltitun-nctlua
asiaa: Korean sota, j a syy-löiisct
etta Korean soda.s.sn käytettiin
sotnvalinciiva basilleja eh'bakteereja,
Ottakaamme ensiksi Korean s
koskcva.kysymysjllman muuta muis­tetaan,
että Suuren , R a h a n propa-
.gaiulistit puhuivat silloin mahtiponr-:
lisesti vain: " ' Y K : n joukoista" ja
muusta sellaisesta hölynpölystä, jota­vastoin
rauhanpuolustajat, ja var­sinkin-
työväenlehdet. selittivät, etta
todellisuudessa Korean si-saisim•asioi­hin
sekaantui: Y K .n lipun varjossa
yhdysvallat —
E n l a s n y t ' Luottaen ilmeisesti .sii­hen:,
et ta asiasta voidaan '"vanhentu­neena"
i)uhua: JO - suoraan ja ilman-k
icra ilya Toronto.ssa ilmestyvä suun
aamulehti Globe and Mail sanoi
tammikuun 6 paivana toimituspa Is­lallaan
; kaunistelematta, .etta: K o ­reassa
käytiin Yhdysvalt.un sotaa.
Lainaamme kokonaan tata asina kos;:
kevnn: lausunnon:
-^'Naiden incnettclvniuolojeiv^. V
nceksi kapinalliset «(Kuubassa —: K )
lamasivat ikommunistikirjoista mar­s
a l k k a T i t o n ja M a o T s c - t u n g i n k e ­hittämää
taktiikkaa .. Piesidcntti
Batistan keiiraahl..:osoittautuivat k o ­konaan
kykcneimltbmiksr tällaiseen,
fiodankayntiin. Koko sikalamcn ;kel\i-tys
muistuttaa, epamielui.sella tavalla
Ranskan haviota Indo-Kiinassa ja
Yhdysvaltain' epäonnistumista rat-kai.
scvan voiton -saavuttamisessa. K o ­reassa
. . . "
E n l a s sitten se paljon väittelyä a i ­heuttanut
Ijnktccrusodankaynti? Y h ­dysvallat
on JO virallisestikin myön­tänyt,
että asiassa oh sittenkin aika
(laljon peraa. Ottakaamme tassa to­dista
jak.si San Franciscosta tammi­kuun
7 pnä tullut. U P l i n u u t i s t i e t o,
missa sanotaan mm.:
" H a l l i t u s myönsi eilen, etta Y h ­dysvalloilla
oli. vaimeita bakteeriso-ta.
1: varten Korean sodan aikana,
mutta sanoi, etta nuta lähetettiin
^meren yli va m rajoitetussa maaras-sa,
' IX^mä lausunto esiTettnn.USA^r^
syyttäjän James B i S c h n a k e n valal-liscssa
,'luusunnossa,^jonka;.avulla
j i i t e t a a n e s t a a John W. Po\\elha ja
hänen vaimoaan-. Sylviaa - saamasta:
hallituksen salaista kirjeenvaihtoa
puolustusamehistoksi. .
"Powellin pariskuntaa syytetään
valheellisten ;(falser tietojen .julkni-semisesta
Shanghaissa bakteerisodan
käynnistä K o i e a n sodan aikana. He,
:'ia entinen, apulaistoimittaja:Julian
Schumaii Nc\v Yorkista, joutuvat
läallivoikeuskuulusteluun''tammikuun
26 pna.
"Schnake pyysi oikeutta kiclta-maiinPoAvellin
pariskunnalta salais­ten
raporttien saantioikeuden sanoen
puolustusministeriön virkailijain scr
littavan; ctta näiden raporttien jul­kiseksi,
tekeminen 'olisi, s u u r e s t i ' v a ­hingollinen
toimenpide' kansalliselle
Unvallisuudelle.'
" 'Hallitus tule esittämään . . . pä­tevää
:todistusainehistoa.;.inissä to-:
detaati, etta (Korean) sodan aikana
Yhdysvaltain htillitus oli kykenevä
sekä' kemiknäliseen; että'biologiseen'
södankayntnn... ja ctta bakteeriso­dan
kayntimahdollisuus perustui saa­ta
vissa olleisiin resursseihin,. jotka
pidcttiin Yhdysvaltain mantereella',
sanotaan tassa valallisessa lausun­nossa
"Schnake myönsi, että rajoitettu
maara (Kumka rajoitettu? K) ke-mikaalisen
sodankäynnin ..välineitä
lähetettiin Kaukoltaan, muttt^ h än
snnoi; etta niita käytettiin ainoastaan:
harjoitustarkoituksiin..
M i t a tähän lisätään, se olisi k a i ­keti
^pahasta!
Mutta tamakm tapaus antaa - h a ­vainto-
opetusta: s i l t a kuinka 'tärkeä­tä::
on; .etta.meillä l o n käytettä vissa^
tyovaenlehtia, jotka i/puolustavat t o ­tuutta
silloinkin k u n 'totuuden puo­lustaminen
on "halvassa kurssissa".
Myönnämme kernaasti sen,; että täl­laiset
• pienet työväenlehdet':: k u in
esim. Vapaus, eivat voi—suurlehtien
kan.ssa; kilpailla uutispalvelun " n o - :
peudessa" — mutta se mikä t y d -
vaenlehdilta- varojen puutteen.vuoksi:
puuttuu nopeudesta j a m o n l p u o l i s u u -
desta,; korvataan moneen:kertaan
asiallisuudessa ja itse totuuden puo­lustamisessa.
• Eivatkrf^: Suuren Rahan lehtien l u ­kijat:
sittenkään saa a i n a pikemmin
tietoja =; maailman: tapahtumista. E s i ­merkiksi:'
näissä yllämainituissa t a ­pauksissa
oh Vapauden lukijoilla
taysi tieto jö y l i kuusi vuotta sitten
— mutta Suuren R a h a n lehtien tie­tojen
varassa eläneet saavat - a l u s t a - '
via tositictoja vasta nyt.
^ — Kiuisixkoura.