Vapaus, March 21, 1957

              Säni i' Torstaina, maalisi:. 21 p- — Thurrday; TiTarch 21. 19i;l
V A P A U S
^ t U B E B T V > Xodependrot Labor
Orsan of Fbmisb Canadlans. £B>
tabUshed KOT, 6, 1917. AutfaottEed
as Mcond class maO by the Post
Offlee Departmmt. Ottawa. Pub'
llshed tbriee 1^
Thmsdasv and Saturdayc by Vapaus
Pidilishins Company U d ; at 100-102
Eim S t W^£tudba]T.Ont. Canada,
Telfphonea; Bus. Office 08. 4-4264:
Editorial Ottieti OB. 4-4265. Manager
E. SuSuS. Editor W. EUund. IkCailin?
address: Box 69^ Sudbury. Ontario.
Advertising rates upon appUcationI
TraMtetton Ifee of charge.
TILAUSHINNAT:
C^nadassa: 1 vk; IM 6 kk. 3.75
• •3'kk-'2.25
TbdjrmUoIssa: 1 vk. 84)0 6 kk' 4JO
Siomessa: , 1 vk. 8.S0 6 kk. 4,75
19J7 — Juhlavuosi—'.40, vuosikerta— 1957
Monaghafiin puhe
i ' - Kutien on lehtemme uutisosastolla kerrottu,. Sudburyn
piirin «dusrtaja Gerald Monaghan piti Ontarion lainlaatija-
Icunnän istunnossa ä^ettäin puheen, jonka yhteydessä hän
ilniäisi kannattavansa sitä, että Ontarion kaivosteollisuudet
saa^ttaisiiri lakivoimaisesti kunnallisveron alaisiksi, kuten
ovat Ontarion muutkin teollisuuslaitokset,
f* "i^Mr. Monaghan esitti tämän työväen piireistä alkuaan
lähtöisin olevan ajatuksen vähän aifkaisemmin Sudburyn
älUitearkuntien yhdistykselle ja mainittu kunnallisyhdistys
päättikin esittää pyynnön, että Ontarion lainlaatijaJkunta te­kisi
tämän tuiki tärkeän muutoksen maakunnallisiin lakei-iiimme,
Sudburyn alueen kunnallisyhdistys ja mr. Mo-i;
,Vi.ijaghan ovat siis i l m a ^ ^ ^kannatuksensa sille, että
maakuntamme lakikirjoista poistettaisiin sa kohta,
mikä antaa kunnallisen verovapauden kaivosyhtiöi-
^ d e n rikaste^ ja muille maanpäällysrakennuksille ja
tehtaille,
^ M lämpimästi Gerald Monag-härtin
nyt pitämää puhetta',isillä tosiasia on, että kaivosyh­tiöiden
maanpäälliset^^^^i^ on saatava kunnallisveron
alaiseksi, jos. mielitään päästä siitä hirvitfövästä tilanteesta
niissä -köyhät kotienomistajat joutuvat maksamaan omien
ktmnallisverojensa lisäksi myös sellaisten jättiläisyhtiöiden
kuin esimerkiksi Incon osaksi kuuluvat kunnallisverot.
• Mutta käytännön kannalta katsoen me enune voi olla
huomaamatta sitä valitettavaa tosiasiaa, että mr. Monaghanin
puheessa oli"paljon savua, mutta ei lainkaan- tulta", kuten
faman alueen intiaanit siitä sanoisivat.
; Mr. Monaghan on lainlaatijakunnassa torypuolueen edus­tajana
ja hänen oma puolueensa on ollut vuosikausia Ontarion
maakuntahallituksen pukilla. Mutta mr. Monaghanin puolue
ja sen hallitus on tähän mennessä kieltäytynyt itsepintaisesti
panemasta tikkuakaan ristiin Pohjois-Ontarion kuntien, eri­koisesti
kaivosalueiden kuntien hädänalaisen aseman korjaa­miseksi:
Tosiasia tässä yhteydessä on, 6ttä Ontarion toryhallitus
ei ole esittänyt lainlaatijakunnan käsiteltäväksi mitään ehdo­tusta
'lc.o. kaivoslain parantamiseksi! Mr. Monaghan tietää
Itämän, kuten hän tietää senkin, ehei' toryhallituksella ole
Imitäänraikomusta esittää tällaista'lakiehdotusta lainlaatija-kunnan
tälle istunnolle.
Mutta'näistä
naghan t ^ ^ melko vaatimattomaan osaan; hän
^ i t t i ' vain "teoreettisen" selostuksen, että kaivosseutujen kun-,
fnille pitäisi antaa oikeus kaivosyhtiöiden vissien maanpääl­listen
laitosteif^verotfamiseen.' Mutta l\än; e\ kuitenkaijn teh-
'nyt' Ofifädoii V verbtuslakiin sellaista muUtosehdofusta, että :
rasia olisi tullut keskustelun alaiseksi lain-iäatijakuhnassa.
Kuten sanottu, mr. Monaghan tyytyi osoit-itamaan
mikä olisi suotavaa ja toivottavaa Ontarion kaivosalu­eiden
kuntien ja veronmaksajain kannalta katsoen, mutta hän
-yhtyi käytännössä puolueensa hallitukseen siinä, ettei hän
»«rfttänyt tätä tuiki tärkeätä mu*utosehdotusta!^^^^^^^S^^
"•^ ja lainkaan aliarvioimatta mr. Monaghanin puheen myön-
•teist^ sisältöä — tässä on kysymys paljosta porusta mistä
uleekovin vähän villoja.
Kieltäytyessään esit^mästä maakuntamme verolakeihin
laista muutosehdotusta, mitä hän itse sanoi kannattavansa,
mr.Monaghan Iinjoittui joko tietäen tai tietämättään niiden
voimien puolelle, jotka'^yrittävät kaikin mahdollisin keinoin
jarruttaa Sudburyn alueen kuntien finanssikriisin demokraat­tista
ratkaisua niin, että kaivosyhtiötkin saataisiin maksa­maan
oman osansa kunnallisista menoista.
' ratkaisun jarruttajat ovat jo voi-nficjt
sekoittaa yleistä mielipidettä tässä kysymyksessä; on
utidelleen esitetty epäilyjä siitäj että onko nikkelialueen kun­tien
yhdistäminen sittenkään edullinen ratkaisu vaikka kun-nallistulot
lisääntyisivät siitä 100 prosenttisesti? Näiden jar-ruttajain
selostusten ja väitteiden mukaan on sittenlkin ehkä
edullisempaa pitää kiinni niistä maakunnallisista "avustusra­hoista",
joiden suuruudesta (tai pienuudesta) ei ole koskaan
'mitään varmuutta. Tämän demokraattisen uudistuksen vas­tustajat
selittävät pirullisen viekkaasti, että jos ei etukäteen
saada jonkinlaista taetta siitä, etä yhdistettävällä kunnalla
on "oikeus" verottaa kunnallistarfcoituksia varten kaivosyh­tiöiden
laitoksia, niin silloin on parasta luopua koko yrityk­sestä.
On saatava heti koko leipä, tai sitten ei huolita mitään,
selittävät he.
1'ämä sellaisenaan tuntuu jopa johdonmukaiseltakin,
multa jos tätä "johdonmukaisuutta" seurataan loppuun asti,
niin silloin on esimerkiksi urheilijalla moraalinen oikeus
luopua kilpailusta, jos hänellä ei ole etukäteen varmuutta
! siitä, «ttä voitto on tulossa!
' • J a vaikka mr. Monaghanin puheessa oli paljon myönteistä
sikälii; että hän osoittij missä ön syy nikkelialueen kuntien
hädänalaiseen asemaan; hän myötäili kuitenkin pidieessaan
niille,, jotka selittävät tekopyhästi, ettei kuntien yhdistämi-iiseen
voida 'lähteä, ellei ensin saada verotuslakeihin sellaista
muutosta, että kaivosyhtiöiden laitokset tulevat kunnallisve-troI^
a|uen alaisiksi.^ Toisin sanoen, mr.Monaghah esitti kun­tien
:^distänusen esteeksi syyn, jota hänen oma puolueensa
'jahän i
' - . Selvää on, että työväenliike ei voi kädet ristissä katsoa
fvmiten koko kysymys kaivosyhtiöiden laitosten verottamisoi-
-jläudesta---- missä nikkelialueen kunti yhdistänxisasia on
S|>iel^kysymys — yritetään johdattaa pelkäksi lakimiesten
iyaiUelyksi sen tai-tuon sanan ja määritelmän todellisesta
.f^erJd^ksestä. Kaivosyht tuhat kertaa paremmat
/:prUthdO säilyttämiseksi silloin, jos
fl^d^tään näitä kysymyksiä käsittelemään yksinomaan lain-
;f^]^lUisiaa väitöksinä.
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
Väinö Ekola, Kapuskasing, Ont^
iäyttää tänään, maaliskuun 21 pnä
50 vuotta. -
Anoa Leskinen, Long Lake, Ont
täyttää lauantaina, maaliskuun 23
päivänä 74 vuotta.
John Salo Nipigon, Ont., täyttää
36 vuotta- perjantaina maaliskuun
22 päivänä,
Mrs. Maria Happonen, Port Ari-hurista,
täyttää 80 vuotta maanan­taina;
maaliskuun 25 päivänä.
Yhdymme sukulaisten ja ystävien
onnitteluihin.
;ia ja
vastauksia
Puolesta ja vastaan aseistarjisunnassa
UelsinkL — JCskettäin länsival­lat
vastasivat kielleiscsU Nenvos-toliiton
ebtfotukscen siitä, että
huhtikooasa Lontoossa pidettävät
aseistarilsontanenvottHnt taitah-ri
Englanti taivutti Sanskaa ratifi­oimaan
Lontoon j a P a r i i s in sopi-mulcset,
jotka tekivät mahdollisek­si
X^äniai-Saksan varustamisen, lur
paamaUa s i l l o in ylläpitää jonlcko-toisivat
ulkoministeritasolla. Se \ jansa mannermaalla tämän vuosisa-
Kysymys: Ovatko Suomessa keuh­kotautiparantolat
maksuttomia kai­k
i l l e siihen tautiin saira^ituneille?
Samoin '^sadekuvat" ja -tarkastuk­set?
Onko Suomessa ilmaisia kli­nikoita,
joissa saavat vähävaraiset
käydä tarkastuttamassa itsensä ter
veydellisistä syistä erinäisten sai
rauksien varalta? Ja yleensä, mitä <
sosiaalisia ~ etuisuuksia ; saavat Suo- i
meh , työläiset nauttia terveytensä i
ylläpitämiseksi? Tiedonahalui-1
nen, Fort William, Ont. • ^ i
^ Vastaus: — Sosiaalinen huolto y -1
leensä j a erikoisesti tuberkuloosini
vastustanftnen on Suomessa kehitty-1
nyt harppa-askelin eteenpäin; Mut^
on osoitus kuolleesta tilasta, mi­hin
aseintarilsuntakysymys on
Juottunat. Kuitenkin ovat sanr-valtoje^
n näköltannat viime vuosi­na
Geneven hengen vallitessa
suuresti lähestyneet toisiaan^ jo­pa
paljon kiisteltyä valvontaon-gelmaa
myöten. Tämän vuoden
vaihteessa Jättivät sekä Yhdysval­lat
että Neuvostoliitto VK:lle ö-mat
aseistariisuntoehdotuksensa,
jotka näyttivät vain vahvistavan
Jules Mochin tiflinettuia sanoja:
"Jos olemme vilpittömiä, sopimus
on mahdollinen."
K U I T E N K IN
Yhdysvallat on uudessa budjetis
saan varainhoitovuodeksi heinäkuu
1957—kesäkuu 1958 edelleenkin
huomattavasti nostanut sotilasme-.
nojaan. Kokonaislisäys on y l i 3 mil­jardia
ja yhteissumma 63 % budje­tin
loppusummasta.
Ranskassa taas varustelukysymys [
on yhteydessä Ranskalle yhä toi-!
vottomammaksi tulleeseen tilantee­seen
Pohjois-Af rikassa, joka jatku­vasti
nielee aseita j a joukkoja.
Ranskan enempää kuin Vietnamin
johtavat p i i r i t eivät näytä uskovan,
että Ranskan vanhat siirtomaasor-i
ron menetelmät eivät enää pysty
dan loppuun. Jo n}rt tämä lupaus
näyttää jäävän lunastamatta.
nyt suorittamaan unsieh aseiden
käytantöönoton johdosta muutoksia
armeijassa j a miesvahvuuden supis-tulcsia
sotatoimiyksiköissä. Saman­a
i k a i s e s t i , ilmoitetaan, että Yhdys­valtain
virallisissa piireissä suunni­tellaan
erityisten atomiaseilla va­rustettujen
joukkojen sijoittarbista
On mielenkiintoista todeta, että | muiden valtioiden alueille — "tar-
Atlantin l i i t on johtohenkilöt vastus-! peen vaatiessa, myös Skandinavi-ta
valitettavasti meillä e i ole käytet-! ukahduttamaan kansojen vapausln-tävlssämme
yksityiskohtaisempia ja | Lansi-Saksassa varusteluky
täysin luotettavia tietoja asiolstaj «ymyksen ratkaisu on itaynnissaole-mihin
"tiedonhaluinen" haluaisi. .^an' vaal.lcamppailun keskeisimpiä
vastauksen saada. Mahdollisesti jo- { kysymyksiä Sosialidemokraattinen
ku hiljan Suomesta tullut Hai Suu- P"°/"« on taistelussaan Adenaueria
mi-Seura) voisi omien kokeitiusten- i Y^f'^»^ " " « " " ^ aseistariisunnan oh
sa j a tietojensa perusteella valoittaa ! J®*™^^"^^-
asiaa? Mainittakoon! että v, 1948 i TOISAALTA
laaditun lain mukaan tuberkuloosin i Neuvostoliitto on jälleen alenta-vastustamistyötä
Suomessa johtaa \ nut sotilasnienojaan. Iso-Britannia
lääkintähallitus. Maa on jaettu IR
tuberkuloosi-piiriin, joissa kussakin
kuntainliitto valtion tukemana yllä
pitää keskusparantolaa (Tuberku­loosiparantolaa)
ja t-toiinistua. Jor
kainen 15 v. täyttänyt on velvolli­nen
kutsusta saapumaan joukkotar­kastukseen.
Tuberkuloottisten jäl­kihuollon
hyväksi toimii mm. Tu-berkuloosiliitto.
Tuberkuloosin vastustamisyhdis-tys
(muodostettu 1929 yhdistämällä
Tuberkuloosin ' vastustämlsyhdistys
j a Vähävaraisten keuhkotautisten
avustamisyhdtstys)' suorittaa laaja­kantoista
vallsfu^tyÖtl. *^Sen aloit­teesta:
on perustettu parantoloita
jbtka fivai siirtyneet pääasiassa
kuntien omistukseen. >
' Miten nämä ja muut terveyshuol-tolaitokset
käytännössä toimivat,
siitä olisi mielenkiintoista^ kuulla
j o i l t a k in hiljan Suomesta tulleilta
henkilöiltä.
1 laessaan Englannin suunnitelmia
[joukkojen ^supistamisesta vetoavat
i erityisesti siihen, että monet muut
maat tällöin seuraisivat Englannin
esimerkki. Kilpavarustelun taakka^
on muodostunut sietämättömäksi.^ -
T U U L E N S U U N T A ,
Kasvanut tietoisuus ydinaseiden'
hirvittävästä; tuhovoiinasta ei v o i
myös olla vaikuttamatta aseistarii­sunnan
puolesta.; Atdmipomm>byök-käysharjoituksissa
New Yorkissa i l ­moitettiin,
että puolet kaupungin
asukkaista, so. 4 milj'oonaa ihmistä;
olisi kuoUut neljännestunnin hyök
käyksessä.. Uuden Suomen palstoil­la
eräs ilmavoimien kenraali selitti,
että uuden maailmansodan sattues­sa
vain tuulen suunnasta riippuu,
säästyykö Länsi-Eurooppa • radioak­tiivisten
pilvien tuomalta tuholta.
Sellaiset utitiäet panevat ihmiset a-jattelemaan.
Ei voida myöskään
unohtaa j o tähän mennessä suoritet­tujen
ydinasekokeiden vaatimia uh­reja.
Yhdysvaltain Tiedeakate­mian
säteilyvahinkovaliokunhan pu­heenjohtaja
tri 'Warren Weawer
lausui, että 0,000 oman siikupolvem
me lasta syntyy ydinasekokeista
johtuvan säteilyn vahingoittamana.
Tämä arvio on varsin summittainen!
sillä mm. Britannian lääketieteelli­sen
neuvoston raportin mukaan nyt
räjäytettyjen . ydinpommien vaiku
tus ilmenee voimakkaimmillaan
noin vuosikymmenen päästä. Entä
kun räjäytysten lukumäärää jatku­vasti
lisätään?
On tyydytyksellä, todettava, että
Suomi on tukenut lukuisten; tiede­miesten
sekä rauhah ja. i n h i m i l l i -
aan", otsikoi Helsingin Sanomat 3.
1. 1957 U P n lähettämän uutisen. Y -
leistä mielipidettä koetetaan hämä­tä
puhumalla "pienistä, taktUlisistä
atomiaseista". J o k i n * aika sitten
kansleri. Adenauer sanoi kannatta­vansa
atomiaseiden käytön kieltoa.
Pian sen jälkeen hän i l m o i t t i , ettei
hän tarkoittanut sillä taktillisia ato­miaseita.
Mutta kuka tekee eron
pienten j a suurten atomiaseiden vä
Iillä jos sota syttyy j a atomiaseita
ryhdytään käyttämään?
E S T E V A R U S T E L T i E N TIELLÄ
Mainitut, kiertelevät lausunnot
todistavat, miten kaikesta huolimat­ta
valtiomiesten on Otettava huomi­oon
sotaa j a atomiaseita vastustava
yleinen • mielipide. Länsi-Saksassa
aiotaan ryhtyä tämän mielipiteen
tukähduttamiiseen pakkotoimenpi­teillä;
Siellä on valmisteilla laki­esitys
jonka mukaan kaikki armei­jaan
kohdiistuva arvostelu voidaan
rangaista oikeudellisin toimenpi-
25 VUOTTA TTÖVÄENLnKKEESSÄ
omassa
K I E J . jn&I T E S T ER
eikä suora. Ja sen lisäksi sitä tai-;
valtaessamme polkumme kulkee ris­t
i i n rastiin monien 1 muiden ihmis­ten
polkujen kanssa. Elämänsä ai­kana
ihininen joutuu kosketukseen
tuhansien muiden kanssa. Jotkut
heistä jättävät pysyväisen vaikutuk­sen.
Heidän henkilÖllisyjrtensä vair
kuttaä meihin koko elämämme
ajan.
Muistan kun Sidney ja Mary N e il
tulivat Kirkland Lakelle. Se o li
kolmenkymmenen luvun nälkävuo­sien
aikana ja monien, meidän nuor­ten'^
mielessä oli paljon ajatuksia.
Sid bli keskimittainen, mutta ke-vytrakeptelneh
mies, vähän päälle
kolmenkymmenen. Hän o l i reuma­tismin
runtelema. K u n hän j u t t e l i
toisille hän ei saanut päätänsä kään­tymään,
vaan hänen o l i käännettävä
koko ruumiinsa vaivaloisesti. Hä­neen
verrattuna Mary oli pitkä ja
roteva. Hän o l i vahva j a toinen
oli heikko.
Mutta, siitä huolimatta, he muo­dostivat
erinomaisen pariskunnan.
Sid o l i oppinut j a täsmällinen aja- j
tuksissaan.^ ' Mary oli kykenevä ja
käytännöllinen ihminen.
Monet kerrat minä j a muut työ-
^•t"^^^ A^eig^'\lehti kir- väenaatteita omaavat nuoret kes-j
o . t t i : "Strauss (Lansi Saksan puo-'
lustusministeri) tulee - muodosta
näyttää myös ryhtyvä, n sotilasme-nojensa
vähentämiseen huolimatta
lfaln""rSJvläSls*^r^^ ^1^!^^^^^^^^ ^ iI tyksiä ^k«an' «n^at tamalla^. "Y^K^s s^a' ^ ehdo-tusta
ydinasekokeiden kieltämiises-tä
parin vuoden'ajaksi. Tämä vaa-ennenkaikkea
taloudellisiin näkö­kohtiin.
Raskas sotilasbudjetti ja
maan ammattiarmeijan, joka sa­moinkuin
Reichswehd Wieimarin ta­savallassa
on vapautuva kaikesta si-
Jatkuu 4. sivulla
m
idän kaupan supistuminen on lisän-! t;^.^ „ „ „ . , » , " IA„,-,.«„.,.,^ i „
nyt Englannin ahdinkotilaa. Nykyj. t"°"ssaa yha laajenevaa kannatus-nen
pääministeri MacMillan o l i .vie­lä
valtiovarainministerinä ollessaan
ilmoittanut kansleri Adenauerille,
että Iso-Britannia ei voi jatkuvasti
kantaa Länsi-Saksassa olevien jouk­kojensa
ylläpidon aiheuttamia kUs
tannuksia. Ranskalaiset muistutta­vat
tosin iroonisesti siitä, että jUU-V
A A R A L L I N E N KIERTOTIE
Eräissä tapauksissa puhutaan kui­tenkin
aseistuksenvsupistuksistä s i l
l o i n , ' kun itse asiassa tarkoitetaan
vain ns. klassillisen aseistuksfen'kor­vaamista
atöhiiaseideh lisätyllä käy­töllä^
E s i m : Yhdysvallat on ryhty-
Mitä iniuit sanovat
H A A M U KESKMDXSSÄ
Äskettäin minä äänestin hallituk­sen
esittämän Keski Idän tilannetta
koskevan päätöslauselman puolesta
. . . Asian tutkiminen on paljasta-rtut,
että se Neuvostoliiton aseelli­sesti
sekaantumisen vaara, jota käy­tettiin
tämän asian käsittelyn j ou
auttamiseksi kongressissa, oli ole­maton
eikä mahdollisesti tule kos­kaan
esiintymäänkään näkyvässä tu^
levaisuudessa. Tosiaan, presidentin,
mr. Dullesin ja amiraali Radfordin
äskeisten lausuntojen mukaan tätä
vaaraa tällä hetkellä ei ole olemas­sakaan.
— Kansanedustaja John D.
Dingell D-Mich.) Edustajakamaris
sa.
Lakko yritetään
mursfkata kutsmnalla
miehet armeijaan
Oviedo, Espanja. — Y l i 1.000 tä
kalaista kivihiilenkaivajaa on kut
suttu armeijaan «tarkoituksella
murskata heidän hidastuttamislak-konsa
parempien palkkojen puoles­ta,
tiedoitettiin täällä tiistaina.
Suomen
ja i i
Hallitus suunnittelee pailikklastilkmhintojeh
kohoamisesita huolimatta; piemtalonpoikaih
asema pahenisi suurtuottäjaih hyötyessä
- Keskinkertainen yhdysvaltalai­nen
farmari on nykyään 50 vuoden
ikäinen, v. 1940 hän oU 48.
Kaikin mokomin on hyvä, et­tä
vetoomukset verotusoikeu­den
saamiseksi esitetään myös
maan oikeuslaitokselle, kuten
on menetelty. Kaikin mokomin
on puhuttava sellaisista laki­uudistuksista,
mihin mr. Mo­naghan
viittasi, ja tehtävä l i ­säksi
vielä käytännöllisiä ehdo­tuksia
tällaisten lakimuutosten
toteuttamiseksi.
Mutta onnistumisen peruseh­tona
on edelleenkin se, että val­veutunut
yleinen mielipide
vaatii jatkuvasti ja aktiivisesti
nikkelialueen kuntien yhdistä­mistä
niin, että kaivosyhtiöiden
kiinteimistöt tulevat kunnallis­verotuksen
alaiseksi samalla
tavalla kuin verotetaan kotien-omistajia
ja pikkuliikemiehiä
kiinteimistöistään — ja kuten
E t e l ä - Ontariossa verotetaan
kaikkia, teollisuuslaitoksiakin.
Helsinki. — Syvässä salaisuudes­sa
haudottu Fagerholmin hallituk­sen
talouspoliittinen vakauttamisoh-jelma-
luonnos näki viime viikon lo­pulla
päivänvalon Uuden Suomen
palstoilla.
Tämä eduskunnalle esitettävä
hallituksen "kokonais-ratkaisuluon-nos"
on jo nostanut huomattavan
os&n kansasta (Ammattiyhdistysliik­keen
kokonaisuudessaan j a myös vä­hävaraiset
talonpojat) aktiiviseen
toimintaan, sillä hallituksen tarkoi^
tuksena tuntuu olevan että se rat-:
kaisee vaikeutensa kokonaan työ­läisten
j a pientalonpoikain 4{ustan-nuksella
suurrikkaiden hyväksi.
"Kokonaisratkaisuun" s i s ä 11 y y
luonnollisesti palkkasulku j a hinto­jen
korotus — j a vaikka hintojen
nousu jatkuu, s i l t i vaaditaan työläi­siä
suostumaan 2 vuoden työehtoso­pimukseen.
Kaikesta tästä luvataan
korvaukseksi työläisille ainoastaan
3% "tuottavuuskorotus".
Vakauttamisohjelmassa edellyte­tään,
että yleislakon jälkeen tapah­tuneet
hintojen korotukset jätekään
korvaamatta työläisille,, paitsi 3%
korotusta työn "tuottavaisuuden"
perusteella. ;
Maatalouslakia esitetään muutet­tavaksi
niin, että maataloustuloa
verrataan yleisen ansiotason sijasta
kulutustavarain yleiseen hintain­deksiin,
johon myöskin palkat olisi
sidottava.
Ohjelmassa on määritelmiä myös
läntisen ulkomaakaupan j a valtion
finanssiaseman parantamiseksi. ,
S A K : n toimesta on ilmoitettu, et-;
tä tätä luonnosta hallituksen va-kauttamisohjelmaksi
ei ole jätetty
ammattiyhdistysväelle, eikä S A K
ole näinmuodoin siihen sidottu.
"Vakauttamisluonnoksen" palkka-poliittisen
osan suhteen S A K on i l -
nfiaissut mielipiteensä, että se poik­keaa
siinä määrin ammattiyhdistys­liikkeen
omaksumasta kannasta, jot­ta
se e i voi saada S A K : n hyväksy­mistä.'
S K P : n antamassa julkilausuraa&-
sa sanotaan, että hallituksen ohjel­maluonnos
"paljastaa oikeaksi ne
epäilyt joita sen sisällöstä on o l l ut
työtätekevän kansan keskuudessa".
Hallituksen ohjelmaluonnoksessa;
jossa vastustetaan palkkojen korotT
tamista elinkustannusten nousnat
vastaavasti, esitettään työehtosopi­musten
uusimista kahdeksi vuodek-
VIISI
M-ine$taniutta
Tukholma. Japanilaiset osoit­tautuivat
täällä viime viikolla pi­detyissä
pöytätenniksen MM- k i ­soissa
vieläkin ylivoimaisemmiksi
k u i n .ennakolta osattiin odottaa.
Seitsemästä mahdollisesta, mesta­ruudesta
Nipponin pojat j a tytöt
ottelivat itselleen peräti viisi,
joista 2 joukkuemestairuuksia.' Jäl­j
e l l e jäävät kaksi, tittjäiä tasattiin
Tshekkosloyakiah j a U n k a r i n kes­ken.
Tshekit voittivat maiailmäh-mestaruuden
miesten Nelinpelis­sä
j a unkarilaiset naisten; nelin-issä.
Elämän polku c i ole tasainen suunnitelmistanmie ei vaikuttanut
ryhmämme ulkopuolelle. Tämä tie.
tysti merkitsi lalikolaistaeristäyts^
mistä.
Eräänä iltana meillä o l i keskus
telu käynnissä Suomalaisen haalin
voiinisteluhuoneessa. : Keskustelim.
me tulevista kunnallisvaaleista. Yk­si
suuri suunnitelma toisensa jal.
keen. esitettiin : keskusteltavaksi.
Muistsn yhden joukostatmme esitti,
vän, että meidän tulisi alkaa liikeb-timineii
iPphjois-Öntarioh ^toittanö.;
seksi Etelä-Ontariosta.' Meidät oli
jätetty huomioimatta. Tämä olisi:
yksi keino tilanteen korjaamiiseksl
• Sitten Mary ^sanbi sanottavansa:
"Olkaamme käytännöllisiä. Meidän
on lopetettava Idehumitten bmaaä'
liemessämme:'' Me glemme j a olem­me
olleet sulkeutunut agitatib^.'
distys. Meidän on kurotettava ulb^
päin ja alettava keskustelemaan ih^
raisten kanssa kuinka me voimme
järjestyä heidän vaatimuksiensa
toteuttiamiseksi ja meidän on puhut,
tava sellaisella kielellä, jonka }ie
käsittävät". . v:^';.
. Kiehumme omassa lieraessämmel
Me olimme nuoria j a olimme in-'
nostuneita. . S i d in j a Maryn avus-:
tamina opimme esittämään ajankoh-
. täisiä asioita populaariseen tapaain^
kuinka jokapäiväisistä poliittisista
j a taloudellisista ongelmiista voitiin •
keskustella. työläisten' kanssa ja
kuiiika työläiset voidaan s;§ada po­liittiseen
toimintaan j ä uriiöa kan­nattamaan,
-^-yv-'''-^'--^-]-':
Sid N e i l oli nuori, mies kun .hän
kuoli Hänen reumatisihin runte­lema
ruumiinsa e l , kestänyt keski­tysleirin
dioissa toisen maailman
sodan alussa. Hänet o l i luokiteltti'
vaaralliseksi vEsemmistolaiseksil.En:
tule koskaan unohtamaan hänen'ys­tävällisyyttään,
älykkyyttään ja ys­tävällisiä
neuvoja.
E n tiedä^ missä Mary oh nykyi­sin,
niutta vieläkin muistan hänet.
Mahtaako häh käsittää kuinka^ sy*;
vällisesti hähen lausuntonsa -vai- i
kustelimme Sid N e i l i n kanssa. Suo­malaisen
kirjakaupan johtajana
K i r k l a n d Lakella hän o l i aina pu­huteltavissa.
/Hänen kanssaan me
usein . keskustelimme sosialismin
teoriasta, kirjoitus- j a puhetaidosta.
Työtätekevien ihmisten keskuu­dessa
saapuu sellaisia ajankohtia,
j o l l o in teoriat oh sovellutettava käy­täntöön.
Se on hyvä, että unel­moimme
valoisasta tulevaisuudesta,
miitta mitä voimme nyt tehdä saa-vuuttaaksemme
sen tulevaisuuden?
Mitkä ovat - ne käytännölliset aske­leet,
j o i h in on nyt ryhdyttävä?
N i i h i n .aikoihin meillä;oli suuri,
määrä kokouksia. Me keskustelim­me
liitto-, maakunta- ja kunnallis-si
sekä luopumista'palkkojen .indek­sisidonnaisuudesta,
bn 'hyökkäys
ammattiyhdistysliikettä ja palkka­työläisiä
vastaan . . . jOhjelmalubh-noksen
toteuttaminen merkitsee vil­jan
ja maidon hintasuhteiden muut­tamista
entistä enemmän viljan
e d u k s i . . . mikä auttaisi sUurtilalr
listen j a huonontaisi; edelleen pien­tilallisten
asemaa maaseudulla.
Pääministeri Fagerholm on puo­lustanut
tätä luonnosta kokonais­ratkaisuksi
selittämällä, että jos sitä
ei hyväksytä, silloin saavat astu^,
remmeihin toiset miehet, j a että vastaparin muodostaneet tshekki
jos eduskunta sen hyväksyy,, s i l l o in Andreädis ja englannitar Haydon
on demokratian pelisääntöjä nou- eivät pystyneet antamaan yhtä mit-datettava
j a kaikkien taivuttava. tavaa vastusta vaan hävisivät 3—2.
Miesten kaksinpelin finaaliin o l i
selvinnyt kaksi japanilaista, Tanaka
j a Ogimurä, joista edellineh voitti
.maanmiehensä helponlaisesti 3—0.
Naisten kaksinpelissä japanilainen
Fujie Eguchi sai sensijaan tehdä
työtä olan takaa, ennenkuin englSin-tilaiseh
A n n Haydonin oli pakko
tunnustaa japänitar paremmakseen
;3—2.
Miesten nelinpelissä odotettiin ja-panilaisparin
Ogimurä-Tanakn ku­kistavan
helpohkosti Tshekkoslo­vakian
parin Andreädis- Stipek,
mutta jälkimmäiset pitivätkin hyvin
pintansa j a voittiyat maailmanmes­taruuden
3—1. Naisten nelinpelis­sä
vei loppuotteluvoiton unkarilais­pari
Livia-• Mosocz^-Agnes Siipon,
jonka onnistui voittaa englantilais--
pari Diane Rowe-Haydon 3—2.
Sekanelipelissä elettiin jälleen
Japanin merkeissä. Mainio parival­jakko
Ogimura-Eguchi antoi loisto-näytteen
hyökkäyspelistä, johon
vaaliohjelmasta, mutta suurin osa: kutti minuun?
isannoi N-liiton
Moiskova. — Täällä maaliskuun 13
päivänä alkaneissa ja seuraavina
päivinä^ jatkuneissa N L : n hiihto-mestaruuskisoissa-
p i t i : Salpausser
Iän pikamatkan voittaja Pavel Kolt-shin
pintansa ja voitti sekä 15 jkm.
että: 30 km. mestaruudet. 30 kilo­metrillä
hänein voittoaikahsa o l i
i;49;28; Tpiseksi sijoittui V . Bära-nov,
puoliminuuttia huonommalla
ajalla. Kolmas oli Aljiehin. .
15 km. hiihdon Kpltshin voitti a-j'allä
53.48. Muut nimimiehet saivat
tyytyä yaatimattpniampiin Sijoi­tuksiin,
sillä nuoret tulokkaat valta­sivat
seuraavat tilat. Toiseksi sijoit­tui
P. Maksimov, joka hävisi Kolt-shinille
vain 5 sekuhttik. Kolmannen
sijan valtasi myös vähemmin tun­nettu-
Marilitshev.
'Naisten 5 km:llä kävivät Eroshin
j a Arhipova ankaran kamppailun
voitosta, päätyen kuitenkin tasatu­lokseen.
Kummankin aika o l i 20.14.
Seuraavana o l i Maslennikova 40 se-kunttia
huonommalla ajalla.
Naisten 10 kilometrillä oli Eros-hima
kuitenkin ylivoimainen ja
voitti ajalla 43.4;3. Toiseksi sijoit­tuneen
Metvjekelin aika oli 44.30.
Suurin yllätys oli kuitenkin 21-vuo-
J A
TÄTÄ
. Petteri söi'kolinatta annosta ome-|
hakakkua, j o l l o in äiti huomautti: - ;
Tunsin kerran pojan, joka kuolii
kUn söi n i i n paljon i)menakakRtia:'^f
— E i ollut l i i an .paljon-kakkua,!
vaan l i i an pieni ;ppika,\vast|bir^et-[
teri.
Toini Mikkola-Pöysti
toi voiton Suomeen
Praha. —- V i i m e viikon perjantai-j
na täällä pidetyissä Harrachovin;
kansainvälisissä kilpailuissa voitti
naisten 5 km. hiihdon suomalainen i
Toini Mikko-Pöysti. Hänen aikan-J
sa oli 26.30. Seuraavina olivat ve-*
näläiset Kudinova jä Smirnova a-*
j o in 26.54 j a 27.33. Hilja Pakari­nen
oli neljäs ajalla 28.13. ^
Miesten 15 kilometrillä isännöi- -
vät ruotsalaiset. Larsson voitti a-;
j a l l a 47.22 j a Rämgord o l i toinen.
Ainoa ruotsalaisten rintaman rikko­j
a o l i itäsaksalainen Kuno Werner,
joka sijoittui kolmanneksi. Neljäs
j a viides tila meni Ruotsille. Suo­malaiset
Kuisma j a iCettunen olivat
seitsemäs ja yhdeksäs. .
tiaan moskovalaisen' ylioppilaan
Fanni Vaisrahmakovan tunkeutumi-^
nen kolmanneksi, monien kuului­suuksien
jäädessä hänen jälkeensä.'
PÄIVÄN PAKINA
Hatpa viinipuflo miehen taivaana
J o i l l a k in meistä "pullon korkin
päälle" toisinaan astuvilla (tai astu­neilla)
on taipumusta sellaiseen
mielipuolisuuteen, että ehdotto­masti
vesiraittiit ihmiset — niin
esimerkillisiä kansalasia kuin he
tässä suhteessa ovatkin — eivät voi
parhaalla tahdollaankaan "nauttia"
siitä kun esim. "iloisella päällä"
ollut mies kysyy seuraavana aa­muna:
"Sanehan, eukko-kulta, oliko mi-nuUa
kiUia i l l a l l a hauskaa?"
Vaikea on kaiketi ikänsä "kai­dalla
tiellä" olleen täydellisesti kä­sittää
sitäkään, miltä tuntuu kra­pula
j a siihen liittyvä omantunnon
kolkutus, vaikkei siihen lisättäisi-kään
enää "akan nalkutusta".
Mutta, kuten sanotaan, "kokenut
kaikki tietää j a vaivainen kaikki
kokee."
Me tavalliset ihmiset, huolimatta
lainkaan siitä olemmeko ehdotto­masti
raittiita, kohtuuden miehiä,
k a a p p i j o u i ^ j a tai niitä, jotka kärr
sivät jouluna, juhannuksena ja
muina suurina, j u h l i n a sitä krapu­laakin,
olemme kuitenkin yksimie­lisiä
siitä, että alkoholisti on sää­littävä
ihmisratlnio. joksi emme
halua kenenkään vaipuvan.
') Harvat, tuskin kukaan "normaa­l
i s e t " ihmiset tietävät, mitä alkoho;
listit ajattelevat tai ajattelevatko he
ylipäänsä mitään j a minkälaista on
heidän ns. sielunelämänsä.
Mutta yleisesti tiedetään, kuten
äskettäin tiedoitettiin virallisesti
mm. Ontarion lainlaatijakunnalle,
että alkoholismi-sairaus— j a sai­rautta
se on —: on saamassa peloit
tavat mittasuhteet tällä mantereel­l
a . Esimerkiksi Ontariossa o l i v i i
me vuoden lopussa arviolta 76,000^
alkoholistia verrattuna 28,050 alko­holistiin
kymmenen vuotta sitten,
eU v. 1945.
Minkälaisessa masentavassa mie­lentilassa,
eräs osa alkoholisteista
on, siitä saatiin pienoiskuva N ew
Yorkista maaliskuun 18 pnä lähe­tetystä
A P : n uutistiedosta, missä
kerrottiin, että " O n the Bowery"-
nimisen dokumenttaarisen kuvan
valmistamiseen osallistunut 42-vuo-tias
alkoholisti. Ray Salyer o l i hyl-jännyt
elokuvatarjouksen, josta hän
olisi saanut $40.000.
Kieltäytyessään vastaanottamasta
Hollywoodin - elokuvatarjousta ja
sen yhteydessä tarjottua $40.000
tuloa — mikä olisi todennäköisesti
edellyttänyt juonnin lopettamista
(vaikka sitä : e i uutistiedossa sa­notakaan)
Salyer selitti *ttoivotto-muusfilosofiaansa"
seuraavaan fa-paani^
, . ,
E i ole ^elossa sellaista miestä - elämällä ei ole mitään muuta arvoa -
joka voi yksin juoda $10 enempää
päivittäin. Minä olen nähkääs yk­sin.
Minä lukitsen itseni j a puoli
gallonaa viiniä j a j u on viikkokau­palla.
Silloin tällöin syön kannun
"beef" soppaa. Silloin tällöin ker­jään
päivätyön saadakseni rahaa
juontia varten .
"Minun elämässäni tuli se hetki,
j o l l o in tiesin, - mitä oli 'tekeillä,
mutta. s i l l o in en enää voinut tehdä
sitä mikä on oikein. Mahdollisesti
te ette tiedä mitä tarkoitan. Tai
mitä tapahtuu miehelle joka alkaa
juomaan. Sillä ei ole mitään yh-te}
rttä moraalin kanssa. Se koskee
vissiä.Jännitystä, jotakin kauheata
tautia, j a kun ne jännitystilanteet
tulevat,. s i l l o in sanotte — 'helvet­tiin
elämä. Helvettiin toivo. Hel­vettiin
kaikki t a r k o i t u k s e t . . .'.
•Salyer meni armeijasta vapau­duttuaan
toisen maailmansodan
päätyttyä Boweryyn (New Y o r k in
sortuneiden kadulle)..
"Minä tulin BowerylIe siksi kun
se on ainoa paikka ma'ai|massa mis­sä
suvaitaan juopuneita", hän sanoi.
"Mutta biinä olen ollut täällä van­kilassakin.
"He ovat yrittäneet saada paran­netuksi
minut Mutta minä en ha­l
u a parantua. Minä en ole sellainen:
alkoholisti, pakollinen alkoholisti,
joka haluaa päästä siitä eroon. Hä­nen
(sellaisen alkoholistin) elämä
on helvettiä. Hän käy pakollista
taistelua pysyäkseen erossa väki­juomista.
Minä olen nähkääs nau-tiskeleva~(
reereational) älkoholistL
Minä, tykkään Juomisesta siksi k tm
kuin juopottelu.
"Me olemme kaikki tällaisia Bo--
werylla — kadonneita, joita ei ku­kaan
löydä. Meillä e i ole tahdon-'
lujuutta taistella mukavuuksien;
saavuttamiseksi. Me emme pyydä
rahaa, me emme valita kohtalos­tamme.
Me emme edes toivo .(sie-.
lumme) pelastusta. Me näemme'
vain unhoituksen siten, että unhoi­tamme
kaiken sen, jota emme edes.
enää muista.
"Huolehtikaa vain siitä, että mi­nä
saan muutaman d o U l r i n v i i n in
ostoa varten, eikö? Antakaa' se^
$40,000 jollekin, joka voi sitä to>
della käyttää." .
Näin puhuu j a käyttäytyy vain;
henkisesti Ja fyysfflisesti koviU'
sairas mies, joka ei'toivo.^enää mi-;
tään, e i välitä mistään, eikä liioin-usko
sen paremmin' lt$eeäsäkuin|
ihmiseen yleensä. - ' • '
Kun meiUe tiedoitetaan, että ai-'
koholistien lukumäärä on Ontarios­sa
lisääntynyt 178-prosenttisest\
vuodesta 1945 lukien, n i i n silloin-sietää
myös kysyä: mitä on teh^^täi;
mitä aiotaan tehdä sen hyväksi/
että nämä sairaat miehet — J4'|div
set —- saadaan; sairaalaan lääkSrin-hoitoon?
; , l
Alkoholismin peloittavan nopea
Hsääntyminen on tietenkin meidäiC
aikakautemme rappentondsnu-^
d e n — yksi ilmenenii8muoto,y-väl-^
litseVien sosiallsten o l o s o h t e i d ^ tu^
los. Mutta tämä-toteamus e i <Uin«
kaan poista ^ yksilökansäläisteif: pfii
toista ^ponnistelua / alkohoUsmin i le^
venemistä vastaan j a sen uUti^i^
parantamiseksi, f— Kansäkdunbr' \.»