Vapaus, December 17, 1964

              S i v u 2 Tiistaina, jouluk. 15 p. — Tucsday, Dec; 15, 1964
INDEPENDENT LABOR ORGAN
Eslablishcd Nov. 6. 1917 VAPAUS
( L I B E R T Y )
Edltor: W. Eklund \ - ^ Manager: E. Suksi
Telephone; Ofilce and-.Sditorial 674-4i:'j4
Publlshed thrice weekly: Tuesdays, Thursdays and Saturdaysby Vapaus
Publishing Co. Ltd.. 100-102-Ehn St. West, Sudbmy. Ontario. Canada.
Mailing addreas: Box 69
Adverlising rntes upon application. translations free of chargc.
Authorized as second class mailby the Post Office Etepartment, Ottawa,
' and for paynjent of postage i n cashi
CANADIAN LÄNGUAGE-PRESS
Canadassa: 1 vk.
TILAUSHINNAT
J.OO. 6 kk. $4.75 USA:5sa 1 vk $10.00 6 kk. $5.26
3 kk. ,2.75 Suomessa: 1 vk. 19.50 6. kk.. 5.7^
Joulu jublistai jalom
Malidollisosti otsikossa löisfcUuVirko^untuiieo ny­kytilanteessa
joistakin liiemanteoanäisellä. M u l t a joulu a n ­taa
sittenkin pitkän pimeän-vaihtuessa vähitellen piteneviin
p a l v i in erittäin tervetulleen lepo- j a virkistyshetken raskaan
työn raatajille, j o i l l a on aivan l i i an vähän mahdollisuuksia
rentoutumiseen ja ilonpitoon puhumattakaan nyt siitä olUi
iangettaisiin "ylensyömisen j a - j u o m i s e n syntiin",
• n Joulutunnelman vallitessa heitetään kuitenkin hetkeksi
pois huomispäivän huolet ja eletään, tosin mahdollisuuk­sien
ja varojen mukaan, 'hyvän tahdon" hengessä. Jouluna
•Ttluistamme rakkaimpiammc ja läheisiä ystäviämme pikku-l
a h j o i l la ja muilla huomaavaisuudenosoituksilla sekä odo­tamme
— niin vaatimattomia kuin tällaisissa asioissa y r i ­tämme
ollakin. — että " j o k u " muistaisi meitäkin.
A i n a emme ole olleet jouluisin siinä tilassa että olisim­me
hyvällä omanr.tunnolla voineet kiitellä hallilustammp
Mutta mitä miellyttävämpää on tänä jouluna t c d e l a . c t ta
l i i t t o h a l l i t u s on pitänyt Canadan kansan ja koko iiimiskun-nan
puolta vasUistamalla melko johdonmukaisesti yhdysvaJ-talaisla
multilateraalisen ydina.selaivaslon perustamisehdo-tusta.
Ilomielin lervchdimme sitäkin, että liittohallitus sai
lopulta riittävästi ryhtiä j a tahdonlujuutta ajaak.seen ma:il-lemmc
tärkeän lippukysymyksen ratkaisupisteeseen. Tällai^
sista asioista voimme tänä jouluna iloita ja samalla onnitella
hallitustamme.
Valitettavasti hallituksen "joululahjojen" joukos.sa o n
paljon myös samanlaisia *'eväitä", kuin oli se kivi, minkä
Seppo Ilmarisen emäntä kätki Kullervon leipään, l l a l l i -
tusministent ovat tarponeet skandaalista toiseen cli Banksin
tapauksesta väilctlyyn lahjus- ja kiristysyritykseen luiu-mausainejutussa
sekä sitä seuranneeseen, niin on väitelty
sekaantumiseen suuren huonekaluliikkeen konkurssijutussa
V a i k k a hallitus on hieman sievistellyt j a lieventänytkin syr­jintää
kansalaisoikeuksien myöntämisen yhteydessä, mitä me:
..teiJvchdimme.oikeaan suuntaan .otettuna mutta vielä riiliä-mättömänä
askeleena, niin valtiovallan johdolla ja veron­maksajain
varoilla kehitellään j u u r i nyt, ikäänkum joululah­j
a k s i , uutta poliittista'syrjinljikampanjaa' laajoja kansalais­piirejä
vastaan maamme satävuotisjuJilien valmistelun ni­missä.
•• >'••«'
Jotakin on tehty, sekin myönnettäköön, kroönilliseksi ke­hittyneen
työttömyystilanteen huojentamiseksi, mutta työt­tömien
määrä on ehdottomasti liian .suuri niin kauan kuin yk­sikin,
työhön kykenevä j a -haluava mies tai nainen joutuu
olemaan vastoin omaa tahtoaan työttömänä! Tosiasia onkin,
•'Aettä v a i k k a työtätekevät iloitsevat kaikista .sosiaalisista saa­vutuksista,
mitä suurpääomaa edu.slavalta hallitukselta saa­daan,
samalla kertaa muistetaan joulunakin, että ainoas­s
a a n työläisten, farmarien j a muiden pikkueläjäin joukko-painostuksen
avulla voidaan pitää edistyksen rattaita edel­leen
käynnis.sä ja huolehtia siitä, että meillä on .seuraavana­k
i n jouluna jotakin kättämi-sen aihetta halliluk.scn edesotta-'
mistcn liimoilta.
Kansainvähscsli kaLsoen tämä joulu on toiveita herät­tävä,
vaikka poliitti-selJe taivaalle o n k i n kerääntynyt melko
uhkaavia ukkospilviä, kuten esimerkiksi Kongon ja Etelä-
Viefnamin pahf-nov^L.iilantcct, Y K : l a uhkaava finanssikiista
jne. Rauhan viholliset eivät ole ilmeisestikään luopuneet pa­heellisista
aikeistaan, mutta siitäkin huolimaltai voimme suu­reksi
iloksemme todeta, että kansainvälinen jähnily.stilanne
on lauhtunut edelliseen jouluun verraten, ja että edes.sämme
on mahdollisuus, to.sin vain mahdollisuus, multa kuitenkin
sfcllainen rauhanasian uusille voitoille.
Nyt on kuitenkin joulu, ja joulun tunnus on "maas.sa
rauha j a ihmisten kesken hyvä tahto". Vaikka työväenliike
ja erikoisesti työväen sanomalehdet ovat taistelevia laitoksia
joi.den koko olemassaolon perustana on toiminta köyhyyden
ja puutteen .sekä yhteiskunnallisen vääryyden poistamiseksi
seka. valoi.samman Ja vauraamman huomisen saavuttamiseksi
n i i n rauhan asia.ssa työväenliike ikäänkuin sulaa yhteisessä
suuressa päiimäärässä, k a i k k i i n hyväntahdonihmi.^iin.
Työväeniiikettä ja siinä yhteyde.s.sä työväen sanomaleh­tiä,
kuten Vapauttakin, on toisinaan .syytetty "liiallisesta a i -
-neellisuuden" paivonnasla; että työväenliikettä kiinnostaa
"muka vain ihmi.sten aineellinen hyvinvointi eikä lainkaan
hcnki.sel tarpeet. Tämä ei tietenkään pidä lainkaan paikkaan­sa,
vaikka omilla kirjoituk-sillamme ja puheillamme olisimme
joskus jätläncel takaportteja tällaisen moitteen esittämiselle.
Työväenliikkeen ihanteena ja tavoitteena on ihmisen kaik­kien
tarpeiden tyydyttäminen' n i i n aineellisesti kuin henki-scstikin.
Tässä ;mielessä lyöväenliikkeennM«}ielu'v; jo.'; niin
saamme sanoa, l i i t t y y hyvin lähejscsti joultrjuhlan tavoittoi-'
s i in lähentämällä ihmi.slä ihmiseen J a auttamalla ihmislerr
kef>kinäi.siä suhteita enti.slä paremmiksi J a entistä oikeuden-'
mukaisemmiksi, ta.sa-arvoisuuden-pohjalla.-
Tässä mielessä toivotamme Canadan kaikille suomalai­sille,
ja erikoi-sosti lehtemme lukijakunnalle sekä maamme
k a i k i l l e rauhanystäville hyvää joulua sckä-rauhanomaista
uutta vuotta. : ,
'^Suoraan hevosen suusta"
. • « . , • • • . • •
Alkuperäisessä, eli englanninkielisessä muodossa otsikok­semme
lainatulla ".suoraan hevosen suusla'Mausunnolla l a r -
k/>itctaan sitä, että joku on lausunut kaunistelemattoman to­tuuden
joko siitä tai tuosta asiasta. '
N y i meidän täytyy myöntää, että Kongon tilanteesta
s a a l i in muutama päivä sitten selostus "suoraan hevo.sen suus­t
a " , ja että tämän kaunistelemattoman totuuden esittäjä ei
ollut sen suurempi eikä pienempi silmänteke.vä kuin Moise
Tshombe. C
Kuten tiedetään, afrikkalaismaat, j o i ta tufcce tässä asias­sa
maailman yleinen mielipide, ovat Y K n turvallisuusncu-
S Y N T Y M Ä ^
P Ä I V I Ä !
John Saikkonen, VVlilIcflsh. Onl., " » » k l i n araBimaailnian hoip^Mcoii.
Sudan, on erilainen
Tel Aviv. — Sudnnin viimeisim­mät
tapahtumat ovat varmnfitl tie-rättänect
monissa hUmmästystä. On-hnn
maan tähänastinen johtap| ken­raali
Ibrahim' Abboud os'al'hstunt»t
täyttää .iocliipäivänä. joulukuun 25
pnä, 81 vuotta.
Verner Saniio Wunup, Ont.. täyt'
tää tiipaninpäivänä, ' joqlukuun 26
pnä, 80 viiotta. • "
Fihiä Lind, Eckville, Alta, täyttää
tapaninpäivänä, joulukuun 2G pnä,
80 vuotta. < :
,Yli(ly'n"i<'' sukp):ii3ten t u t t u -
vain onnentoivotuksiin.
ja
KOIUAMAISTA
Viime viikolla tiodoitettiin Pem-brokcsta.
että eräs 38-vuotias '.nies
oli tuomittu kolmeksi kuukauileksi
vankeuteen koiran hirttiiiui.sestäi
jonca teon tuomion laufiettanut
tuomari kuvasi "kauheaksi ja epä
inhimilliseksi".
Ei ole vielä ehtinyt maapallo kjer-rää
ra'aansa auri:ij;on ympäri kiih
takaan kertaa sen jälkeen kun !ä
hellä Kapuskasinnia sijaitsevalla
Keesoriii sivuradalla ammuttiin
rikkurien toimesta kolme lakkolais­ta
kuoliaaksi, .loillekin py.s-.symieliil-lekin
annetliiii tuomio, mutta ei
miehen ;mipiiinises'a vaan aseen
kanla.nisesta luvattomalla paikalla
Tuomio kiiiilui $100.00 sakkoa!
Näyttää silta, että täällä kaikkien
inah(l'}i!isiiiiksien maassa annetaan
kovempi tuomio koiran hirUämisc-s.
tä kuin ihmi.sen tapramisesta. Mut­ia
toivottavasti tähän tii(Mniojärje.s-
'elmaän saadaan jonkinlaisia pnan-n
i i k s i a lähitulevaisuudessa, siliä
j aniulom inaamme joutuu koirien
puoliiect, jöukkojärjcstöt ja vapai­den
ammattien harjoittajien yhdis­tykset.
Rautatieläisien ammattilik
ton aloitteesta järjestetty yleislak­ko
laajeni nopeasti ja veti mukaaii-^^
sa myös virkamiehet ja henkisen
t.vön tekijät, vieläpä radiokuulutta-jatkin
jättivät työnsä. Lakko ja mie­lenosoitukset
eristivät sotiIasjun<
tan Ja n i in oli kenraali Abboudin
pakko neuvotella ja loppujen lopuk­si
tehdä sopimus Yhdisfyneen kan­sallisen
rintaman edustajien kanssa.
Sudanin työväenluokan voima hei­jastui
myös uudessa kokoomushaUi-tuksessa
jonka johdossa on Seri-e
el-Kh;itim Khalifa. Hallituksessa on
mukana kommunisti, Muhammed
Ahmed Mahjub, sosiaaliministerinii:
on ammattiliiton edustaja ja lisäk.si
kaksi muuta mini.stcriä on lähellä
kommunistista puoluetta. Uusi hal­litus
lopetti nopeasti poikkeusti­lan,
a.set ti vuoden 1056 i:eiustuslain
jälleen voimaan, vapautti poliitti.set
kul- ^ ' ' " t i i l J-' ilmoitti järjestävänsä par­lamenttivaalit
viimeistään ensi maa­liskuussa.
Se aloitti myös maan
vaikeiden taloudellisten ja sosiaalis­ien
ongelmien .selvittämisen, kun
ilmeni,, että .sotilaspiirit valmistele­vat
vasiavallankumousla.
Täs.sä vaihee.ssa osoitti demokraat­tinen
kan.sanrinlama iälleen voiman­sa.
Se.esitti radion välityksellä ke­hotuksen
kan.salle, mielenosoittajien
joukot täyttivät kadut ja kenraali
Abboudin, sotilasdiktatuurin v i i -
fercn.sseihin j a allekirjoittanut mui­den
mukana niiden imperialismin-vastaLset
päätöslauselmat. Aivan
äskettäin hän osallistui iiittoutumat-;
tömjen maiden konferenssiin: Kai­rossa.
Ja nyt ovat mielcnosbituksel
pakottaneet hänet eroamaan..
On totta, että kenraali Abboud on
vuodesta ,1958 lähtien ollut maa.ssa
sotilasdiktatuurin johtajana. Mie­lenosoittajat
.ovat. vaatineet demok-ji-
aattisia vapauksia, kelvoltoman
lelintason parantamista. Mutta loi-i.
saalta sotilashallituksia ja heikko
' laioudeilinen tilanne on eräi.ssä
muissakin aiabimais.sa.
' • • . , . . . • • • • » „•
Osoittautuu jälleen kerran, että
kaikkia maita, eipä edes kaikkia, a-rabimaita
voida sulloa samaan kaa­vaan.
Historiallinen kehitys ei
je kaikkialla .samaan tahtiin. Suda­nissa
on jo monien vuosien ajan ol­lut
olema.ssa jäijesiäytynyt työväes­tö.
Sitä on saatettu painostaa, mul­ta
.se on ollut kuitenkin oiemassa
la tämä on tekijä, jonka suhteen
Sudan poikkeaa monista m u i s t a a-rabimaista.
^ Jo 1930-luvulla Sudanin työläiset
pakottivat brittiläisen siirtomaahal­linnon
tunnustamaan heidän oikeu­tensa
ja säätämään määrät vn tvövä-, .
ensuojelulain. Vasemmistolaiset.,Jäännöksen maan hallinno-s-jotka
toisen inaailinaiisudan aikana
palvelivat briltiläise.ssä armeijassa
tapasivat Khartumi.ssa, Sudanin
kaupungissa, varsin paljon komniu
nisteja, ja jo silloin ilmestyi siid
laisten mainio aikakauslehti linului-
Mitä muut sanovat
miöksi. - Siitä ann»)ut selostukset
osoittavat, eitä vaikka uusi siviili­hallitus
on nopeassa tahdissa ryh­tynyt-
tasoittaroaan Sudanin etelä-ja
pohjoisosien välistä juopaa, tar­joaa
eteläisten maakuntien jälkeen­jääneisyys
vielä maaperää hallituk- le
senvastaiselle lietsonnalle. NiinpiI
sunnuntainakin mielenosoi,tuksien
puhkeaj(nfsen: välittömänä ^syyhä joli
vain i^p.iin eteläosisl;i saajpuyaii Ifsri-tokoneeh
nvyöhäslyminen. Tätä
käytettiin provokaationa, jonka t u ­loksena
23 ihmisen ilmoitetaan saa-uecjh
surman^, j a mi }i^avoiltij-
. 'Pbliisil i i » ; s o W * a i i ipalai/tti
MUTTA KOTIVÄELLE VEISATAAK'"JtAUUA MAASSA
ncen.
kuitenkin järjestyltsen nopea.sti ja ,1 _ NLri M A A S E U D U L L A raken­nustoiminta
on ennennäkemättö­män
.sunrta.- Vation-< ja kollektiivi-hallitus
on ryhtynyt_eilkolstoimen
piteisiin järjesilj-ksen säilyttämii^eksi
koko maassa. Levottomuudet eivät i-j™ myöntäneet'tänä_ vuonna
olekaan tässä vaiheessa uusiutuneet. 7 b i l j a r d i a ruplaa rakcnnustoi-
Libanonissa Beirutissa ilmestyvä < mintaan. Yhdeksän viime kuukau-
Ash-Shaub-lehti leimaa Khartumin iden aikana on rakennettu myllyjä,
levottomuudet imperialistien salalii- 'viljasäiliöitä sekä karjasuojia 3 mil-toksi
siviilihallitusta vastaan. i Joonaa päätä varten.
Washuig(on. — Pysyteltyään ainakin kolme kuukautta pois PobjoiS;!:
Vietnamin vesiltä. Yhdysvaltain laivasto aikoo lähettää lähitulevaisuu-s'
dessa sotalaivojaan Tonkinin lahdelle. - >'
Tarkoituksena on kokeilla kommunistien vastatoimenpiteitä: merk-.
keihin, että Yhdysvallat voi laajentaa sotaa Pohjois-Vietnamin alueöl-
. . . Thomas B. Ross, Toronto; Daily Starin kirjeenvaihtaja, jouluk 15.p. {
e
|, , KUNNIAN.OSOITUS SJSfi^l
; j i i ^ ^ L - f C i p n Gebrge Meanya kiitettiin 'pelottomaksi taistelijaksi
^'dmmuhistista' vaikutusvaltaa vastaan työväenliikkeessä? kun hän sai
kunniatohtorin tittelin . . . Inoa-,Collegessa, J j e y . J U ) ^ N. Yj —
A F L — C I O News niarraskuun 28 p. 1964. J;
iiiniiii!iiiiiiiiiii|iiiifli|iiini|i^iuiiniiiu
•'-r NEUVOSTOLIITON RAKENi
NUSTEOLLISUUS ei j u i i n e i A l i^
eikä .romahduksia.' Erityisen ripeäs*'
i i kehittyy- rautabetohielementtejq
valmistava teollisuus. RautabetoniJ
teollisuudenii alalla Neuvostoliittq
on jo ohittanut USAh Ranskani
Englannin .ja Länsi-Saksan yht^seh
tuotannon! r
I:
Ka'cvi Kilpi:
1
1":
' J
I
» -
I
•I
I
I
i
i
Ivan Mäiski lienee v. 1951 kuol- ningas Beaverbrookin kanssa, lapaa | sivut, joihin hänen lausunton^s^fja«
leen Maksim Litvinovin kan.s.sa neu-i Lloyd Georgen, osollistuu Lontoon J mielipiteensä perustuvat,
vostodiplomaattien piirin värik-i korkeimpien seurapiirien i l l a l l i s i l le
käimpiä hahmoja. Mäiski .syntyi v. j jne. Kaikesta tällaisesta olemme
1884. Hän oli mukana jo vuoden j.^aaneet lukea vaikka kuinka paljon
HK)5 lapahtumi.s.sa ja joutui maan-1 aikai.semmin. Mutta en.simmäisen
.sa, oli oakko erota.
An lietvsti väärin kuvitella, että . .. „ . . . . . . ..1. , , ... ,
Kansallinen r.nt.una ja sen hallitus , ' : ! ' ^ « « " .»^ vuodeksi llmei.sesti kerran m.sta kertoo neuvostodiplo-f
Kustantaja, moskovalainen " E^
distys' tiedustelee kirjan viimeiset'
lä lehdellä lukijan mielipidettä pat|
noususta ja suomennoksen laadusta!
Kirjan painoasu kestää vertailun,
1" e.vät'enäh kohtaisi miliiän vasta.in-' "^'"^ "^^"'"J^o^^' y^''*"'/» vuodet o-1 .«aatti näkökulma on kokonaan uu-|„„ aivan Iloista luokkaa kuin vieli
." Itaa, Ky.vmvsvallankumouk.sellisen'^-«'t^^'" tulevan d.pio-; si. yllättävä. j muutamia vuosi sitten julkaistu^
i ' " " - ' m;i.-iiin f h i i u a n t i f n <:iiiint:i.-i M:iic:ki i siiiiii-in mieleukunto «'ohdi.stuu • jjj.yypgj^|jjj.jjjj Irja Lindroosid
nousun jatkuvasta kehitykse.stä, jon-
" , , ,. i , ... ! ryhtyi työskentelemään ulkomaan-:
mm-aiiiir. vv^uioi .syiiki fjvmmiinnei .nniiei .ini a- ijia- ini i on vv-..iii ' k a_ tulisi joh.t.a a .svv. a.lle.ka.yv. im. yh. a- s/i .a i.n•' k,ra nsankomi..s sari.a ati.ssa (u, l,- i
Suurin
kuitenkin
kommunistit olleet voimakkaan rau­tatieläisten
ainmatt niiton johdo.ssa.
l o i sm kuin esimerkiksi K^yptissä,
j o l i l i Sudanissa kansallista va|)Jmtiis-iiiketta
työväenluokka .Sun ;,ioit-' ^«""•'•'•u*'**^''^*'"
I teiskunnallisiin muutoksiin asti, rat­keaa
kansallisen rintaman erilaisten
voimien keskinai.se.ssä taistelussa.
; Tämän lisiiksi asiaan vaikuttavat
muutokset koko
tapahtumaketjun Jsuomenrios on sujuvaa; vaikkakin
kuvaukseen, jossa .selostetaan Neur I j^gj^us sanakäänteiltä?n hieman yl|
.koministeriö.s.sä). NNecuuvvoosstloolliiiitioonn vv-oossttooliiiiitioonn eeppaäitooiivvooii..ssiiaa pP yy r^kKiimmyykK--1 i jg^jgygg^' 'Li.isi«äski,s«i; «siiilllreiinn «täänllööiinn ttaäii
Helsingin lähettiläänä hän toimi v. siä saada aik aan liitto Ranskan J»* jj-yg sanan, jota ei ainakaan meikäj
1929—1932. Viimeks.' mainittuna i Englannin kanssa yhä selvemmäksi }jgjj.gj.gg suomenkielessä
vuonna hänet s i i r i e u i i n yhteer
tuunalaisimmista ulkomaanedustus- _ -.. , ..
Kun laman Kansankulttuurin
käyMä[
,>n va.s-1 o.soittauluvaa Saksan militarismin • sc ei pahemmin h ä i r i t s et
Justus-; nousua vastaan. Tätä tapahtumasar-'
(Valtaan, k u n n i u l e i i l o p e t t a m i s e s ta
I a n n e t a a n l i n n a l i i o m i o i t a la i h i t i i s ia
I sa:i l i s l i h n o i i i v a i n n i e n i l l ä . s ; ' k ko
j t u o m i o i l l a . — S a t i i p e k k a .
K P A I L V I T A V A A
—- S;iiraaiihi)itaja, rakastan teitä.
Haluan jäädä tänne enkä halua tul-j
la terveeksi.
I — Tuskinpa te terveJidyttekään,
I sillä myös-tohtorr Nykyrincn on ra­kastunut
minuun . . .
.si samalla siiheiiasiiscujep:lti>irkrai kokeiniikset ahtav.-il tälle maalle eri
.sen ajaluk.sen Sudanin liittämisestä i loiset mahdollisuudet verrattuna
uiolloin yha Mela nionarktstiseen | k e h i t t y ä no
KKyptiin. • • ipcasti eteenpäin.
.^udaii itsenäistyi , vuonna l!>5li.
i n i i U a ;maan johtoon, nousi tuantu-eiKuys^
a i>;iiuu I . . . .," , jvalla. joka jak.saa kiinnostaa kirjan;maan.
tuhotuksi.,. Ja ;aalto, joka kuitenkin ja. e . i l l i s i l - ^^^^i^j^^^^ijaa ehkä vain puolivä- E.ikoi.sen miellyttävä
vo.sto.s.sa .syyttäneet, että Bcliiia
ja Yhdysvallat tekaisivat jutun
• 'vankien pelaslami.sosta'' ja
muista inhimillisistä tavoitteis­ta
saadakseen jonkinlaisen oi­keutuksen
Kongon sisäisiin a.si-oih:
n .sekaantumiselle, jonka
todellisena ja perimmäisenä
tarkoituksena oli kukistaa ase­voimin
Konj^on- kapinalliset ja
pyslyltaaTshombcn valta Stan
muk-sellinen halUtu.s, jonka kfMnen
(o vuonna 19.'"»8 luuultm avoimeksi
.sotila-sdiktaUiuriksi. Sen yrityksis­tä
huolimatta ei kansalli.st}iy,-,pi^u-^ pääkaupungissa v
tusrintamaa ja .sen merkityspä'Sjiatu-"""'"'"^ jälleen
mis.sään . vaiheessa.
tyytymättömyys kasvoi, kun Abbou
din hallitus, ei toimeenpannut aino­atakaan
yhteisk.iinnallist:> iiudistns-'
ta. Sudanis.sa oh ratkaisematta maa­reformi;
teollisuutta olisi pitänyt,
perustaa, maa olisi pitä-j
nyt irroittaa imperialismille piyö-.j
tamielLsestä suuntauksesta. Li-1
sätekijänä oli vielä se. et-1
tä.muutenkin alhainen elintaso l.is- j
ki edelleen ja kaikista näistä teki-j
• Sen jälkeen kun kiijeenvaihta-iamine
011 kii ioittanut edeiläolevaii;
katsauksen Sudanin viime kuukau-1'^'"^'"'''^ ^
; mian jä.sen. akateemikko. aikoinaan paljon kii^!clty ja yhä vie- • ;<atsella tOLsen maailmansodan al|
Diplomaattien muistelmat eroavat läkin ke.skustelun ja väittelyn koh- kamiseeiv iOhlamitta tapahtjHnasar,
toisistaan hvvinkin paljon. Länti.s- ieek.si joutuva Neuvostoliiton j^i Uit- Moskovan silmin - lannest^
ten d.plcmaättien muistelmat tuovat', !erin välirteii ilopimus saa Mäiskin pämhan vastaavaa kirjallisuutta on
usein mieleen sipsuttelevat ranska- kuvaaman;» loosisen .sclitykson.sä
• laiset askelet Ja ovat täynnä tyhjän-1 iNeuvo.stoliitolla ei Oilut. valinnan
'• Toisaalta Neuvosto-!.varaa; se tarvitsi aikaa • jos- se aikoi
liiton puolella — niitä tosin on j u l - i saada a.sevoiman.sa seliaiseen kiin
ie,, t^ipahtumiin. Icymiih^^ . • ^ " • k a i s t u hämmästyttävän vähän - oi- toon. että odoteUaMs.sa oleva Sak-iikko
sitten ^un-. jävkän ja kuivan asiallisia ta- Isan hyökkäj-s pystyttäisiin torju-levottomuuk.
sienl . l • -
liin asti. .Mäiskin muistelmat ovat lavan vaikutuksen
i'an ja luotet-tekee
se, että
Suomi-Seuran
joulutervehdys
toista maata Ne ovat virkistäviä, i Mai.ski tiedemiehen tukkuudella on
sujuvalla tyylillä kirjoitettuja, epä-: aIaviitois.sa ilmoittanut ne englan-
.sovinnaisia ja kuitenkin tiukasti a
l i e l s i n k i . — (Suomi-.Seura)
Vundrn suurimman juhlan jäl­leen
lahe.styessä rientävät aja­tukset
.Suomesta kaukana olevien
l e y v i l l e e n j a m u u a l l e , m i h i n Jöistä j o h t u i , että.-Vhboudiii hallitus | omaisten, sukulaisten ja'ystävien
hauen palkka-solurinsa eivät
pää.sscet ilman belf,'ialaisten ja
yhdysvaltalaisten apua.
Puhue.s.saan nyt. tarkemmin
sanoen joulukuun 14 pnä, M y n -
ehenissä, Länsi-Saksassa, mr.
T.shombe sanoi voitonriemuise­na,
että "Kongon kapina on
lyöty" ( A P n uulistieto) ja edel­leen
saman lähteen mukaan:
" K a k s i kuukautta sitten kom-muni.
slikapinalliset kontrolloi­vat
kaksi kolmannesta Kongon
alueista . . . M u t t a nyt on kapi­nallisten
voimat miltei kolho­naan
hävitetty Ja. kapinajohta­jat
o\'at paenneet . .
Tä.ssä on siis Tshomben sa­nonnan
mukaan summien sum­ma
Stanleyvilleen suoritetun
solilasoperation tuloksista.
Ja puheitten, ? kauneimpien-kin
seilai.sten, mittana on käy­tännölliset
tulokset.
Mikäli taas on kysymys Kon­gon
kapinallisten miltei "täy-delliseslä
hävittämisestä", hiin
siinä suhlees.sa taitaa Moise
T.shombe iloita ennenaikaises­ti.
Tunnettu tosiasiahan on, et­tä
"ei kannettu vesi kaivo.ssa
P.ysy" eikä l i i o in kestä ulko­puolisten
imperialistien pistin­ten
varassa Jstuva nukkehalli­tus
kansanjoukkojen painella
sen paremmin Kongo.ssa kuin
muuallakaan. —
M u l t a T.<<homben oma kurja
ura näyttää olevan melko hei-koLssa
kantimissa. Tosiasia.ssa
näyttää, että belgialais-amerik-kalaiset
imperialistit ovat jo
valmiina heittämään renkin.sä
sikojen ruoaksi .sanoen "Mauri
on lyön.sä' tehnyt. Mauri saa
nyi mennä."
Todistuksiako? Y K n turval­lisuusneuvoston
kokoukse.s.sa
antoi Belgian ulkominLsteri
Paul Henri-$paak eitä Yhdy.s-vallain
Y K n päävaltuutettu
Adlai Sleven.son avoimen vili-jeen
siitä, että he molemmat
ovat valmiina suostumaan mr
T.shombeh sivuuttamiseen hal-lituspukilta.
Jos Y K n Jä.sen-maat
saadaan sillä perusteella
rauhoitetuksi Stanleyvillen so-lilasoperatiosla!
•
tuli vihatuksi.
Erikoinen tilanne kehittyi Etelä-
Sudani.ssa. jota h:illitus laiminlöi
täydellisesti. Siellii inonnn neeke­riheimoihin
kuuluva väestö, määräl­tään
3,3 miljoonaa, eli kaksinkertai­sen
painostuk.sen alaisena. Etelän
levottomuus johtikin sitten hallituk­sen
aseman järkkymiseen. Etelä-sudanilaisten
vaatimuk.set saivat te­hokasta
tukea iiäävaestOn edistyk­sellisen
osan taholta.
KANSANNOUSU
Porvarillinen lehdistö antoi liian
suuren merkityksen ylioppilaiden
kokoukselle hallituksen kiikisliiinis
la edeltäneinä päivillä. Kuitenkih
jo tätä ennen oli kansannousu huo
lelli.sesti ja laajasti vjilmistellu.
Kansalliset, demokraattiset voim.it
olivat vihdoinkin yhtyneet Sudanin
kommunistisen puolueen ehdotuk
seen ja muodostaneet kansallisen
yhtenäLsyysrintaman. Tämä rinta­ma
käsitti perinteelliset poliittiset
siassa pysyviä.
Kuu useimmis.samuistelmi.ssa yk­sityiset
ihmiset pyritään esittämään!
etualalla taustanaan suuret tapah-1
Uimat menettelee Mäiski täsmäl-;
leen päinvastoin. Suuret tapahtu- \
mat ovat etualalla ja niiden pyörtci-•
i siin Mäiski liittää terävästi tehtyjä
tilaiset amerikkalaisot ranskalaiset
jja neuvostoliittolaiset asiakirjat ja
vaikka kuinka paljon — tekee ns,
hyvän kaupan hankkiessaan tepkscrt
utalukcmisekseen : ,, . 1
Olisi muiilcn' jännittävää' ^aad4
lukea Maislup; j^iuistelmat häneij
Helsingin-kaudeltiaan.^ Tietysti tääb
lä jotkut 'isänmaalliset" paral}taisi|
vat, mutta suurin osa JcansaaoHne
iaksaisi rauhallisesti ja uteliaast{
lukea Mäiskin tapaisen : älySHri
diplomaatin ja kirjailijan huomioit*
— kriitillisrakin — mciiaän? maasj-tamme.
•
"NATSIRIKOKSET EIVÄt
VOI VANHENTUA"
pariin. Toisaalla mioilämraeläm-j huomioita ihmisistä, yksilöistä
niittää tietoisuus siitä, että niyos
siirtolaisten ajatukset juuri jou­lun
aikana liikkuvat tavallista
enemmän kotimaassa . ja siellä
lapsena vietettyjen joulujen pa-rissa.
Suomi-Seuran johtokunta Ja
seuran työntekijät ovat ilolla
voineet, todeta siirtosuomalais-ten
yhteyksien kotimaahan päin
kuluvankin vuoden aikana mo­nin
tavoin entisestään lujittuneen
samalla kun toivotamme k a i k i l le
ulkomailla asuville heimomme jä­senille
siunauksellista joulua, ha­luamme
kiittää hyvästä yhteiv
tyitstä vuoden IfMM aikana ja toi­vottaa
onnea ja menestystä alka­valle
vuodelle.
ilelsin;iissä joulukuun 12 pnä
• mi
S i ; O M I S E U K A r.y.
Tauri Aaltio
Toiminnanjohtaja
Samalla kun ei voi olla huomaa-
B e r l i i n i . — r Maailman rauhanneu­voston
puhemiehistön kokouksessa,
matta kirjoittajan hienoista, rivien | joka mm. teki päätök.sen maailman
välistä huokuvaa ivalli.suutta englan-! rauhankokouksen järjestämisestä
tilaisten ennakkoluuloja Ja iniperi-lHelsingissä ensi heinäkuussa, hyväk-um-
henkeä vastaan, ei myöskään voi
olla havaitscmatt.i, että Mäiski vil­pittömästi
piti Englannin kansa.sta
syttiin useita yksityisiä päätöslausel-
•mia. :
Niinpä puhemiehistö hyväksyi
j a kunnioitti sen perinteellisiä eng- vastustavat lausunnot mm. NATOn
monenkeskisen ydinaselaivaston
muodo.stamise.sta sekä Saksan liitto-lantilaisia
tapoja. Mäiski on epäile­mättä
ensimmäisen luokan diplo-laatti.
I tasavallan hallituksen aikeista julis-
Kirja.s.sa piirretään tarkkoja ku- j taa kaikki sota- ja natsirikokset ensi
via niistä henkilöistä, jolta Mäiski i vuoden toukokuussa vanhentuneik-kymmenen
Lontoossa viettämän.sä! .si
vuoden aikana kohtasi. Hän tapaa Viimeksimainittua asiaa koske-
Churchillin. Chamberlainin. käy vassa päätök.sessään toteaa puhemie-
Lonloon ylipormestarin, Lord May- histö, cUä natsi- ja sotariko.sten ju-orin
Icut.suilla, jois.sa hänet otetaan listaminen vanhentuneiksi olisi epä-inhillinen
teko ja että kaikki vuo­den
1933 tamriiikuun 30 päivän jä
vuoden 1945 toukokuun 8 päivän vä­lisenä
aikana sotarikoksiin syyllis­tyneet
tai niitä edistäneet henkilöt
ph asetettavä oikeudelliseen edes^
vastuuseen.
vastaan milloin brittiläisen jäätä­vällä
kylmyydellä, milloin lämpimin
.suosionosoituksin, aina sen mu^
kaan. minkälaiset ovat Neuvostolii­ton
ja Englannin suhteet kunakin
ajankohtana. Mäiski kuvaa eloi-
.sa.sti pitkää keskusteluaan lehtiku-
»
i .
I
I
I
«
I
I
Maail^iidlla on oikeus Vaatia tätä
senkin vuoksi, että Länsi-Saksan p ^
rustuslaki '"asettaa kansanoikeutta
koskevat normit kansallisten lakieji
ja asetusten edelle. f
Rauhanneuvoston puhemiehtetB
kutsuu kaikkia rauhankomiteoitajji
oikeudentuntoisia ihmisiä ilmaisejf
maan vastalauseensa Bonnin hali»
tukselle mainittujen rikostenl/ifki^-
hentumispäätöksenjohdosta.Puh»
miehistön istunnon suomalaisina ff
sanottajina olivat kansan edustajji
Veikko Svinhufvud j a maisterj^^a-jam
VirQ-;^uomine*n. *
• MAKSUPERUSTE |
Lääkäri kysyy virkaveljellään:
— Miksi kummassa aina kysyt por
tilailtasi, mitä he ovat syöneet i l l a lr
liseksi? Eihän se aina ole tarpeerj^
— Tietysti se on tarpeen, hcMfi^
illallisensa perusteella lasken, pab
jonko käyntini maksaa. — , —,
1 .
PÄIVÄN PAKINA
Sellainen on totuus
hevosen suusta".
suoraan
'UOULU TULLA JOLLOTTÄA ti
Noin ylimalkaisesti puhueiryoi-taisiin
kaiketi sanoa, että joulu on
sitä- vuodenaikaa, Jolloin me kai­kin
elämme hieman yli varojem­me.'
•,
Toisin sanoen, meille, joiden tu­lot
eivät kuvaannollisesti puhuen
tahdo riittää edes olutkolpakon
tyhjentämiseen, on kehittymässä
kirkkaana kimmeltävän viinan ja
liköörien ' maku".
Seuraus siitä, kuten hyvästä hu­malastakin,
on hieman epämiel­lyttävä,
eli suolivyön kiristys sik­si
ajaksi kun si.adaan joulun
"ylensyömisestä ja -juomisesta"
koituneet laskut mak.setuiksi.
Mutta mitäpä tuosta. " K u n jou­lu
on, n i in paista eukko vielä toi­nenkin
silakka", opettaa meille
vanha ja viisas suomalainen sa­nanparsi
"Syömisestä puheenollen tuntuu
siltä, että meille tavallisille pul­l
i a i s i l l e k in on kehittymässä toi­nenkin
"pahe" - 7 - "lipeäkalan tu­loilla
kalkkunan maku", Jos on lu­pa
edelleen rääkätä alussamainit-tua
määritelmää tulojen ja ruoka­himojen
vertailusta. _^ .
AllekirjoittanuI ei lukeudu nii­hin,
jotka halveksuvat lipeäkalaa
vain sen vuoksi että .se on lipeä­kalaa,
eikä edes nuhin, jotka ei­vät
voi silakoista puhuttaessa olla
tuntematta iloa siitä, ettei niitä
ole kovinkaan usein ruokapöydäs­sämme.
Emme liioin tiedä kuinka suo­sittu
lipeäkala on isiemme tuhat-järvien
maan työläi.s- ja talonpoi
kaisperheillen joulupö,vdä.ssä. Kuu­tisen
vuolta sitten Suomeen tekev
mäinme matkakin sattui juhannus-ajaksi
ja silloin oli micle.s.sä pal­jon
muita tiedusteltavia asioi
l ; i ' j a niinmuodoin jäi runoilijain
ylistyksen kohteeksi joutunut Jou­luateria
kokonaan sivuseikaksi.
Mutta tässä päivänä muutamana
huomasimme aina valppaasti maa­ilman
kehitystä .seuraavista Suo-men
työvaenlehdistä uutisticdon.
missä kerrottiin, että -kalkkuna
tulee yhä yleisemmäksi ruotsalai­seen
jouluateriaan "
Tältä . polijalta, nimilj.äin cdi.s-tyksen
aik.i'ansaannoksen pohjalta
kat.soen rohkenemme epäillä, että
lipeäkala menettää .suomalaises.sa-kin
joulupöydässä tenhovoimaan-
.sa Jotakuinkin samalla tavalla
kuin on 1 kadonnut poikaviikarien
Ja mik.sei myös tytön tylleröisten
ke.skuude^sta "himo" joulukuusen
oksasta riippuvaan rusinasilmäi-
.seen nisuäijään.
Mikäli on puhe mei.stä Canadan
suomalaisista, niin ikihyvä lipeä:
kala on saanut jo pitkän aikaa tyy­tyä
melko va<itimattomaan paik­kaan
joulupöydässä.
Paljon vielä syödään kansalais­temme
keskuudessa sekä "oikeata
lipeäkalaa" jota on liotettava ja
huuhdeltava j a taas liotettava että
tavallista tuoretta turskaa, mikä ei
kuulem.T kuitenkaan vastaa lipeä­kalan
'larkoitusta", vaikka onkin
kaiketi samaa kalaa.
Mutta suurelta osalta sen .syönti
Johtuu.' joko tottumiik.sen vmmas-la.
ja. "tottumus on toinen puoli"
ihmisten mieliteoistakin, tai siitä,
että haluamme Saada myös 'jota­k
in helpommin sulavaa" kalkku-nimityksen.;
merkitystä sellais^
naan, kysyy inelko varmastL,£tt i
'äiti, eikö 'tänä jouluna 'olbl^a(i
kalaa;valkoisen soosin kanssa?" t
Niin, ainakin meidän perbeei4-
mc kohdalta on lipeäkalan arvb
horjunut melkoisesti, mutta siUir""
on melko,(ei aivan) varmaa -f-nan
ja muiden liharuokien väliin^- johtukt>dntjSe sitten tottumukses-
Emmc usko löytyvän ns. "ke.s- ta tai kalahcrkusta tykkäämisesi^
kinkertaista" ihmistä tai perhettä-mistään
muualta kuin tilastomics-ten
määritelmistä. Emme liioin
rohkene pitää omaa perhettämme
minään "keskinkertaisuuden"
tyyppinä kansalaistemme keskuu-dcs.
sa.
Mutta Jutun Jatkoksi voisimme
kuitenkin mainita, että meillä syö-diiän
ehkä .sen vuoksi kun tyk­käämme
kalasta yleensä, jouluna
"lipeäkalaa". Harvoin, perin har­voin
tosin sitä "oikeata", vaan tuo­retta
tai j.iädylettyä turskjaa val­mistettuna
valkoisen soosin kans
sa kuten 'lipeäkalaa
taan.
Ja kuten on joskus sattunut, jos
ei tällaista lipeäkalaa ole valmis­tettu,
niin Joku perheen jäsenistä,
jotka tuskin tietiivät "lipeäkala"
c l i molehimista— etta "lipeäka­laa"
on valkoisen soosin,kera te­näkin
jouluna. I
Minkälainen bn kchitysvAifllut
kansalaistemme keskuudessa J ^ -
leensa tältä.kohdalta, sen t i e t ä v ä t
lukijat parhaiten. |
Mut|a ol^ mitä tahtoi, nyt oh
taas joulu, josta nauttivat o m a l la
tavallaattptkkulasten lisäksi niy(|s
kaikki ^ViVkuiset lapset". \ 1
.Ta huo/limatta siitä mitä^me i^-
sc kukin jouluna syömme, juoiÄ-me
ja teemme tai tekemättä jy­tämme,
me toivotamme hausksb
valmiste- joulu^ ^9Jk*}lo tämän lehdenluki­joille
ja kansalaisillemme yleens^,
ne virkaveljet mukaanluiettuinli,
joiden kanssa o n vuoden mittaa))
ollut vähäii, crimielfsyyksiäkih. |
Känsäkoura. I