1957-09-21-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivu 2 ^ ^ » . - s ^ . . ^ . . ^ , ^ ^ ^ ^^„sta vyö Strijdomin aaveena ä V A P A U S Olgaa of FinnUb Cmadians.^ taUlshed Nov. 6. 1917. Authoiized «8 seeond class mall' by the' P«»t OObx Defiartumt; Ottevra. Pub-li «h«d tfarice weeUy: Tiieedays. Thttndass and SaturdayB bjr Vapaie •PpblU&ing Company Ltd., at 100-l(R Elm'Bt. W., Sadbury^ Oat, Canada Telephones: Bos. Office 08. 4-42M: EdJtorial Office OS. 4-4285. Mannger E. SuksL Editor W. Eklnnd, Mailing 'addreis: Box. 69^. Sudbury, Ontario. Advertlsinff^ rates' tqnon appllcatlon. Trandatlon free of cbarge. TILAUSHINirArr: Janadaoa; 1 vk. 740 8 ltk. 3.75 3 kk 225 /hdysvttUoisu: i vk. 8.00 6 kk 4.30 iuoaieam; 1 vk, 8A) 0 kk. 4.75 ^1917 — Juhlavuosi — 40. vuosikerta — 1957 Adenauerin vaattvmlto Adenauerin vaalivoitto viime sunnuntaina ei tullut suin-ikään yllätyksenä: kenellekäänniin hartaasti kuin Saksan .tavallisten'ihmisten keskuudessa toivottiinkin hänen häviö- ; t ^ n u ' M u t t a / ' r ^ a l l a on vielä taivaallinen voima'" ja tällä 'tähän: <voimäUa^ varro koko porvarillista inaailmaa >!käsittävässä mittakaavassa kansleri Adenauerin voittoa rikkaläinen raha ja vaalitaktiikka antoi siis amerikkalaisille yaalivoiton Länsi-Saksassa jopa siinä määrin, että. esimer- Jciksi Toronto Daily Star Julkaisi toimituskirjoituksen otsikolla: "Adenauer.pitää lujasti Saksan lännel^^^ >< Parempi tietysti olisi ollut, että saksalaiset olisivat voineet pitää- maansa ja hallituksensa ennenkaikkea saksalais-jmifelisenä ja saksalaisia varten. Mutta. Saksaan haluttiin korkeimmalle hallituspaikalle edelleen mies, joka pitää tär-ioe^ pänä. "lännen''; ts.. Amerikan kuin Saksan kansan etuja: — ja; niin tehtiin Suuren Rahan voimalla 82-vuotiaasta iAbdenauerista suuri ja "mahtava ihmeitten tekijä'^ jota i l - maxi Saksan kansa ei voi muka tulla toimeen. Suuren Rahan vaalitempausten avulla tehtiin tästä mieh&stä sellainen suuruus ,että ainoastaan hän on kyenevä Länsi-Saksan kansleriksi; Valitsijoille päntättiin nykyaikaisen tehokkaan pro-l^ agandaverkoston välityksellä sellaista ajatusta, että kansleri- Adenauer on Jumalasta ensimmäinen, sitten on pitkä tyhjiö, mitä seuraa suuri odotusaukio ja vasta sitten joku sotaministeri Strauss, josta ilmeisesti aiotaan leipoa uusi ^ihmeitten tekijä" ja vasta hänen jälkeensä tulevat tavalliset kuolevaiset saksalaiset Adenauerin vaalikampanja oli Euroopan olosuhteissa -kerrassaan'loisteliasta, lukeutuen siihen Herman Göringin ylellinen salonkivauQVj^, ylimääräiset vaalijunat ja. muut "suunnitta" kuvaamaatV>tarlcoitetut vaalltempaukset. Vaalitulos oli myös vastaavanlainen, eli kuten UP—CP:n Bonnin uutisessa syyskuun 16 pnä selitettiin; "Se (Adenauerin vaalivoitto) oli suurenmoinen propa-gandavoitto lännelle, sillä Adenauerin vaalitunnuksena oli, että.selän kääntäminen lännelle tekisi Saksasta uuden Unkarin. Se oli suuri strateginen voitto lännelle, sillä se (Adenauerin vaalivoitto) taka^ Saksan yhteistoiminnan NATOissa.. / .Mutta; kaiklu sak^ eivät ilmeisestikään iloinneet ^'lähneU^' saavutetusta^' voitosta Länsi-Saksan vaaleissa, sillä kuten esiiiierkiksi Länsi-Saksan sosialidemokraattinen; puo- •lue s e l i t t i— vieraat voimat — "Yhdysvallat, roomalaiskatoliset'papit, suurpääoman rahallinen t u k i . . . " auttoivat Adenaueijin voittoon. j v-lt^iaEiiailUeiiee, eitäin^yös stpsialidemokcaattinen puolue' äyusti tietämättään täi tietäen Adenauerin voittoa, yrittäen kailcista^^^ historiallisista, kokemuksista huolimatta istua kahdella ttablilla. Niin^ sitkeästi kuin sosialidemokraattinen puolue vaalitaistelussaan taistelikinAdeneueria ja hänen ulkomaalaisia täustamiehiään vastaan, sosialidemokraattisen puolueet)^ johto kieltäytyi kuitenkin työtätekevien laajasta yh-teisrintamastar ja aiheutti siis tunnustetusti omalla politiikallaan sen, ?ittä ammattiyhdistysväki pysyi vaalitaistelussa järjestelmällisesti toimettomana. / Meille on kerrottu kovapaineisesti, että Adenauerin hallitus saavutti entistä suuremman jalansijan Länsi-Saksan valtiopäivillä, että sosialidemokraattinen puolue kärsi kohtalokkaan vaalitappion, ja että uusnatsilaiset puolueet tuli- 'at.miltei kokonaan murskatuiksi. f^^Lr Kaikissa näissä väitteissä on perää. Mutta näin matkan päästä katsoen tuntuu kuitenkin siltä, ettei niissä kerrota kuitenkaan koko totuutta. Ottakaamme ensimmäiseksi se '-'natsilaisuuden häyiaminen" mikä on mielestämme melko kyseenalaista silloin kun esimerkiksi, torontolainen kirjeenvaihtaja Robert Nielsen tiedoittaa vaalien jälkeen Bonnista, fettä- "jotkut entiset natsit ovat löytäneet itselleen kodin tri Adenauerin .Kristillisdemokraattisesta unionista" mutta el visseistä muista järjestöistä! * * Vaikka onkin totta, että Adenauer lisäsi valtiopäivä- >dujstustaan — saaden nyt 270 paikkaa entisen 139 paikan asemesta, niin sosialidemokraatit voittivat myös lisäpaikkoja saaden nyt 169 paikkaa entisen 131 paikan asemesta. Jos'siis halutaan sanoa l^oko totuus, niin se on se, että Ade- Jiauerin johtama Kristillisdemokraattinen unioni voitti enem-tnän lisäpaikkoja kuin sosialidemokraatit. Edellisissä vaaleissa sosialidemokraatit saivat vajaa 7 miljoonaa ääntä —r ,-iiytJähes9i5 miljoonaa, Adenauerin. puolueen saadessa lä-hek 15 miljoonaa ääntä entisen 12:4: miljoonan äänen ase-jnesta. / M e i d ä n tarkoituksemme ei ole suinkaan väheksyä Adenauerin vaalivoiton merkitystä. Päinvastoin Adenauerin vaalivoittoa tv»llaan käyttämään Saksan imperialismin aseistamisen edelleen jouduttamisen hyväksi. Adenauer on jo korostanut, että^ hänen tarkoituksenaan ja tavoitteenaan on aseellisen voiman ja mahdin kehittäminen siihen pisteeseen, että. hän .voi "voimapolitiikan" näkövinkkelistäv päästä. Saksan yhdistämiseen -r- mikä on tietenkin yksi ja sama jos j[ih^ttaistinJtä4Saksan kaappaamista asevoimin. |;|Mutta:;olfei kuitenk^ Saksassa ei ole mii^vVoimiä kuin kansleri Adenauen Se seikka kun 9 miljoonaa; saksalaista äänesti' Saksan irroittamiseksi kaikista ^ot^UiCöista j a ' Saksan yhdistämiseksi neuvottelutietä, on Vai^^epotettava seikka jokapäiväisessä politiikassa. Mikäli iostäUsiisfö r^ätlcaisujä yhteistoiminaan kaikkien ^aksalaismielisten voimien kanssa, silloin ei mikään uiko- ja kotimaisen rahamahdin yhtymä voi enää pitkää aikaa pitää Länsi-Faksaa Itä-Saksasta eristettynä vain siitä ilosta, että eräät ulkovallat saisivat siellä"strategisia" j a muita sellaisia voittoja. Miadiknm pisin tuimeU Japaniin ^ TOUo^- — Japanin kansallisen rantatietf virkailijat ovat ilmoittaneet, ettarautatieUe tullaan rakentamaan niaailaaan,pisin tunneU^^^^^^^^ mkamin ja' Yidrtvan ^kesSvirkistys- C^kl^JeitvSUile Ronäliun maakun- KESKI IDAN "NSKÖVINKKE- . V»\pAf — Y f i d : ^ a l t a i n arabilais- >stäyät iimettelevät j p u p l i l ^ peloissaan j a puoliksi lamrnasnahkaisesti, että mitä nyt tttle« tapahtumaan kun; Amerilcan aseistusta; on viety Icnitoteitse Jordaniaan^ Katsoen Keski-Idan näkövinkkelistä, ajatus isiitä, että Syyria byök-k ^ mitään naapuriaan vastaan, on kaukana todellisuudesta. Jokainen arablaMneh tietää miksi Syyria osti aseita Neuvostoliitoista . i . Yksi kään arabialainen, huolimatta siitä kuinka ) ^ v ä l l i n e n hän oh'Amerik käa kohtaan j a vihamielinen kommunismiin nähdenj, ei voi' julkisesti tuomita Syyriaa s^^^ Tosiasia on, että Syyria «i* ole; kääntymässä kommunismiin eikä Neuvostoliitto komentele Syyriaa. Päinvastoin, venäläiset ovat saaneet saavutuksia juuri siksi kun he kieltäytyvät se-icottamasta liiketoimintaa politiikkaan . . . — London Observer'Servicen kirjeenvaihtaja H . A . R. Philby. Satokatastrofi Ruotsissa Tukholma. — MelUä pitää olla jotakin parempaa sen järjestelmän tilalle, joka nyt suojaa maanvilje-lijöitäipme, tarkoitan pysyvää suojajärjestelmää vakuutusten muodossa selvlytyäksemme tämäntapaisista katastrofitilanteista, selitti Ruot-sin maatalousministeri perjantai-iltaha antamassaian. lausunnossa. — Vanhana maanviljelijänä- mi nun on sanottava, etten koskaan ole nähnyt sellaista hätätilannetta kuin tänä vuonna. Ehkä osa. sadosta k el paa: rehuksi, mutta suurin osa. lei kelpaa edes siksikään. — E i ole epäilystäkään siltä, ettei nykyinen järjestelmä maatalouden karsimien menetysten korvaa^ miseksi ole riittävä. K u n k a l k k i va^ linkoraportit ovat saapuneet, saadaan nähdä, kuinka pitkälle määrärahat riittävät.. .Sitten on valtiopäivien asiana määritellä kantansa isämäärärafaoihin, . valtioneuvos; Hansson sanoik CCF:ttc johtaja sanoo Pohiois-Oirtarion tarvitsevan teitä Atikqkan..— Availi luotels-Orita-rion tulevan kehityksen' aikaansaamiseksi oh nykyisen maähtieverkos-ton jatkuva laajentaminen j a kehit-tähninen, 'sanoi' C C F n O h ^ r i o n maa^ kuhhan'' johtaja Donald 'C. 'Macdo-nald' viikon alussa täällä. " ' < ^fllman sellaista laajentamista ta-loudiellinen. kehitys vtulee . hidastu-* maan", sanoi hän tääUä yleiselle ko-koukselie pitämässään puheessa. "Näiden teiden kehittämihen on koko maakunnan etujen mukaista, sillä pohjoisen kehittämineh on antai-nut pp^oksensa koko Ontarion taloudelle mhutamien viime vuosien aikana." Hissa Etelä-Afrikan pääministeri Johannes StriJdonLja-iiäiuBa halUfiiksensa jäsenet nykyisiii llikknvatkaian. niin kaikkialla he kohtaavat naisia. Joilla 'oia musta olkavyö^ Naita naisia, jotlm^ fad-kevat alaspainetnin päin, hniai-sfna, protestoivina, musta olka-. vyö yli hartioiden, näkee kaik^ kiäila Etelä-Af riidassa Jnnissa, lentokonerssa, laivoissa Ja aatoissa; Joilta Itallitnlcsen jäsenet liikkuva^ he ovat Itnin aaveita. Joita näk<^ yöllä Ja päiväUä, sateellansa päivänpaisteella. Tämä valkoisten naisten musia-vy& Uike alkoi kaksi vnotfa sitten vastalaiueetta Strijdomin halli-tukseh f pemslnslain vastaisille toimenpiteille, jfoilla parlamratti painostettiin ii3ryäkssrmäara Jonldcp Juonteeltaan . lakeja, mutta^ nyityisin musta vyö osoittaa ndeltään "poliittisen moraal i n Ja pariamenttaarisen demokratian^ puolesta. Tämä saattaa, ttm-^ tua laimealta maassa, Jossa alku-asukasväestonkailtki oikeudet gn poljettu maahan, mutta on, maistettava että Etelä Afrikassa ken-t ties helpommin kuin missään munalla leimataan kaikkinainen mielenosoittaminen "punaiseksi'*. DRAKOONiSIA LAKEJA . Pyrkiessään säilyttämään valkoisten ehdottoman ylivallan Etelä-Afrikassa j a maan rikkaat luonnon^ varat nykyisissä käsissä, Strijdomin hallitus on säätänyt jyrkkiä lakeja, jotka vaikuttavat alkuasukasväestön kaikilla elämänaloUla. , A f r i k k a l a i silta heimoilta oh riistetty ne vähätkin oikeudet, joita niillä on ollut, ja viimeksi on alettu rajoittaa valkoihoisten oikeuksia heidän suhteessaan alkuasukkaihin. H i l j a t t a in on ryhdytty: valmistelemaan suurta maanpetosjuttua 156 valkoihoista, intialaista j a neekeriä vastaan ja jutun tarkoituksena on antaa varoitus rotujen keskeisen kanssakäy-. misen "turmiollisuudesta". Heihäkuussa päättsmjrt parlamentin istuntokausi kielsi mm. neekereiltä pääsyn kirkkoon valkoisten kaupunginosissa,' valkoiset j a värilliset sairaanhoitajattaret erotetaan toisistaan, rotuerottelua kiristetään työ- ja asuntopaikoilla, poliittinen; j a yhteiskunnallinen kanssakäyminen kielletään valkoisten j a neekereiden kesken'ja.; mahdolliset vastalauseet näiden lakien joh()o^ta mää-i- ättiin rangaistaviksi korkeintaan kolmen vuoden vankeudella, sakoil-' Ia, kymmenellä ruoskan sivalluksella tai kahdella näistä yhdessä: loppuun saakka". Afrikkalaiset sai raanboitajattaret ovat jyrkästL vastustaneet ammatissa tapahtuvaa ro>^ tuerottelua j a korostaneet, että "sairaus e i tunne ihon väriä;" • On esilntynst myös vastarintaa niiden afrikkalaisten j a ihtlalaisteh' keskuudessa,, jotka väkivalloin oh pakotettu menemään ''ressrvaattei-h i n " ja myymään liikkeensä tai matilkkunsa, jotka he ovat saattaneet omistaa. V a i n 13 % Etelä-Afrikan pinta-alasta o h jätetty afrikkalaisten asuttavaksi^ Esimerkiksi mämatola heimo, johon IniUluu 410 perhettä, bn määrätty muuttamaan Letsiltelen he delmäilisiltä :, rinteiltä nykyiseltä asuinp^ikältai,^ 50; k m : h päähän s i jaitsevalle itfetidn: karulle;; r a i v a a - mättomalle ^ j a ! köstiealle alangolle. Maissi ks^psyiiieidähpelloillaahi appelsiinipuut j a banaani notkuivat rikasta satoa, mutta hallitus määräsi, että mamatolölden on lähdettävä- vuosisataisilta asuinpaikoiltaan, koska "heidän heikko maanviljelyksensä raunioitti; laakson". Valkoisten' farmareiden arvioh mukaan tästä maasta kannattaa maksaa 300 dollaria eekkeriltä;— Reuterin paikallisen kirjeenvaihtajan mukaan hallitus on tarjonnUt mamatoloille 28 dollaria eekkeriltä satplneein päivineen:: " tettu maa") lausunut -tämän laln-pykäUui johdosta. Kaikkien yhteyksien, katkaiseminen rotujen väliltä. Paton jatkpl, "merkitsee viimeisen oven sulkemista, viimeisen laskusillan nostamista valkoiseen linnakkeeseen, jonka vallitusten takana Etelä-Af rikan valkoinen väestö' eristää Itsensä maanosan muista osista j a Itse asiassa koko muusta m a a i l m a s t a . .. Jos nämä sUlat hävitetään, n i i n on vain yksi tie, jota kautta väestön enemmistö voi tuoda muutoksen maan poliittiseen tilanteeseen .ja se on, väkivalta j a vallankumous." RYtfSTOÄ LAKIPTKXLILLÄ V A S T A R I N T A A . Melkein kaikki muut paitsi, hoV lantilainen , reformeerattu kii^kko, ovat Ilmoittaneet vastustavansa l a kia, jolla kirkoissa inäärätään' suo-' rltettavaksi rotuerottelu. "Sanomme ihmisille, että lakia ei pidä totella". Kap-kaupungissa hallitus aiheutti viime heinäkuussa sekasori'on julistaessaan, että yhdeksän: aluetta on tyhjennettävä värillisistä. Nämä ovat >ärUtään" jo halUtsevasti valkoisia, mutta hiillä on kuitenkin vielä tuhansittain alkuasukkaita pienissä ryhmissä j a näiden qn nyt v i i den vuoden kuluessa siirryttävä alueille,, jotka on varattu yksinomaan afrikkalaisille, intialaisille ja malaijeille. Kovimmin tämä isku. koskee intialaisiin pienyrittäjiin ja kauppiaisiin, joiden on kolmen vuoden kuluessa myytävä yrityksensä hallituksen määräämiin hintoihin. Jos joku pystyy myymään omaisuutensa hintaan, jbka ylittää hallituksen määräämän, n i i n puolet näin saadusta lisätulosta on luovutettava hallitukselle. Värilliset ovat jo ryhtyneet: ioimehpitelsiin näitä hankkeita vastaan, joita^ he kutsuvat hallituksen suorittamaksi laillistetuksi ryjSstöksl.". J y r k i n ja eniten vastustusta herättänyt' uusista laeista on se, j o l la rotuerottelu viedään polllttisilh ja yhteiskunnaUisiIn kanssakäymisiin. Useat .henkilöt ovat sitä mieltä, .et-: tä hallitus j ^ l k ä ä kohtaavansa tuo-mionisä, jos valkoiset ja värilliset toimisivat yhdessä poliittisellai rintamalla, j a Ottä valkoisten j a väril-i l s t en tavallinen j a "norinaali kahs säkäyminen ja. kyläily j pudottaisi pohjan koko rotuopilta. "Tämä on vakava hyökkäys ei yksin lakeja vastaan, vaan kaikkien ihanteideh " K O S I M V N I S H I N ^ A l a n Paton huomauttaa edelleen, että :useät ihmiset liarkitse^^ den lakien rikkonusta kovista rangaistuksista .piittaamatta. Häh itse sa/'hiljattain'sakkoja osälllstuttuaän luvattomaan kokoukseen, jossa; här k i t t i in varojen keräämistä niille 156 etelä-afrikkalaiselle, joita vas taan hallitus on nostanut maanpetossyytteen., Tämän jutun alustavia kuulustel u j a onr j o suoritettu ja lehdistössä on. niistä näkjms^ vain niukkoja tietoja. Syyttäjäviranomaiset ovat kooneet loputtomasti ainehistoa, joka puolustuksen käsityksen mukaan on täysin asiaankuulumatonta. "Kootusta todistusäinehistosta päätellen", k i r j o i t t i hiljattain tunnettu amorlkkalainen lehti "Christian Science Mohitor", "ovat tarkkailijat vetäneet sen johtopäätöksen, että hallituksen tarkoituksena on l i i t tää ainakin j o k i a osa syytetyistä kommunistien toimintaan." Etelä-Afrikan hallituksen v i r a l l i - ; nen tiedoitustolmisto on esittänyt, että kaikki sen arvostelijat ovat "kommunisteja", "salakommunisteja tai jonkinlaisia l i b e r a a l e j a . .. joita kumpaakaan el vaifadeta> nykyiseen politiikkaan." — Kumar Goshal ("National Guardian"). laUsui Johannesburgin ahglikaani-nen piispa Richard Ambrose Ree- ['romuttamiseksi", oh mm. tunnettu ves, " j a seisomme ihmisten rihnallafklrjällija A l a n Paton ("Itke, rakas- Rautatien viranomaiset ilmoittivat, että. tunneli tulee olemaan 13.5 mailin mittainen. Nykyinen maailman pisin tunneli on Simplonin-tunneli Sveitsin ja Italian rajalla: Sen mitta oh 12L25'inailia.- Tällä kertaa Murdochvilleni Ärvl-dan j a Levec Brothersin lakot ovat valokeilassa ja: oikeutetusti niin, mUtta pian valokeila voi kääntyä Timminsiin, missä pian aletaah neuvottelut uudesta työehtosopimuksesta Hoillnger Mines^yhtiön kans sa, ja niitä neuvqtteluja seuraavat neuvottelut Mclntyre- ja muiden ' yhtiöiden kahssa Porcupinen kulta-alueella.' Nämä neuvottelut ovat koko am mattiyhdistysllikkeen huolena, koska kultakaivostyöläisten edessä on erittäin valkeat ongelmat ja koska mir. Murdoch, joka omistaa Gaspe Cppper-yhtiön, on myös Hollinger Mines yhtiön johtokunnassa j a koht-roUoi Auhor, Halnor j a Pamore kaivokset TImmlnsin alueella puhumattakaan hänen kontrolloimastaan Norandah kaivoksesta ja muista omaisuuksistaah. Tämä mies, josta pn kehittynyt kansan vihollinen No 1, epäilemättä yrittää Timminsissa samaa mitä hän tekee Murdocbvillessa ja muualla — hajoittaa sen arainatti-yhdistyslilkkeen, jonka kanssa hä nen yhtiönsä ön neuvoteltava. Näinollen on olemassa suora yhteys Timminsissa pian alkavien neuvottelujen ja Murdodivillen lakon väliUä. Kumpikin, tulee vaikutta maan toiseenät jamyös ratkaisuun. O l i n vierailemassa Timminsissa toista viikkoa sitten j a isiellä ollessani neuvottelimme kultakaivostyöläisten edessä olevista ongelmista. Jotkut selostavat, että kultakaivos-työläiset työskentelevät talbudelli-sesU laimaantuneella alueella. Ehkä tämä kuvaakin melko tafkkaah' t i lannetta, sillä suurin osa kaivos-työläisiistä saä $1.32 peruspalkkana tunnissa j a työskentelee 44 tuntia viikossa. Sen lisäksi he saavat n. $3.00 päivässä '«boonusta". Tätä p i detään korkeana palkkaha alueella, koska Timminsissa lakossa olevat sahatyöläiset saivat vain $1.08 senttiä tunnilta j a monet työläiset, Var-sinkih naiset jai tytöt saavat n i i n k in alhaisia palkkoja k u i n 5^-60 sent- ^tiä tunnilta!: KalvostyöIäis(&t; ovat olleiet. j a t k u vassa kanissa*'"- p^antaakseen -«iar^ti^jj>ttff^. K I r j . W i l l i am Kashtan mutta organisaattoriset heikkoudet ovat vaikeuttaneet heitä j a jättäneet syviä arpia, j o i t a on vaikea unohtaa. Näiden vaikeuksien lisäksi on ollut yhtiöiden nostama väitös, j a ne ovat sitä. käyttäneet mahdollisimman tehokkaasti, että koska kuUän hinta on "jäädytetty" (Yhdysvaltain hallitus on asettanut kullan hinnaksi- $35.00 unssi), he eivät kykene maksamaan.korkeampia palkkoja. On 'mahdollista, että voittopro-sentti kultakalvosalalla e i ole niin. korkea kuin jollain muulla teolli suusalalla, mutta on virheellistä sanoa, etteivät nämä yhtiöt ole saaneet eivätkä nyt anasta huomattat via voittoja kaivostyöläistensä hies^ tä, : Kaivosyhtiöt ovat sijoittaneet voittonsa muihin kaivosomaisuuk-siin ja näitä samoja voittoja ne käyttävät myös uuden koneiston ostamisessa kultakaivoksiin; Kaiken tämän lisäksi yhtiöt saavat halli-tuksen apurahoja, joita kaivostyöläiset maksavat verojen muodossa. Alhaisten palkkojen lisäksi kair voslyöläisläuhkaac työpaikkojensa menetys sitä mukaa kuin> käytäntöön otetaan uusia koneita. Eräs kaivosmies selosti minulle, että kuusi vuotta sitten Hollingerin palveluksessa o l i n. 2,500 työläistä j a he tuottivat 4,000 tonnia malmia vuorokaudessa. Nykyisin yhtiön palveluksessa on vain n. 1,500 miestä ja he louhivat n. 3,800: tonnia vuoroh kaudessa. Kaivostyöläiset ovat v-ikavasti s i tä mieltä, että tilanteeseen on saatava parannuksia j a ovat esittäneet vaatimuksenaan 40 tunnin työviikon totei^tamisen vähentämättä nykyistä vilKkoansiota. Sen lisäksi he Vaativat eläkejärjestelmää ja union aseman turvaamista. Nämä vaatimukset ovat yleisiä k a i k i l l a teollisuusaloilla nykyisin. Päämääränsä saavuttamiseksi he tarvitsevat voimakkaan järjestön j a yhtisnäisyytta. missä suhteessa on vielä heikVouk-sia tällä kertaa. :V]-'.. militahttisen Mine-Mill uhion j a vie-, läkin suhtautuvat arknilltn teräs-union johtoon; Eräät toiset kaivostyöläiset ovat jääneet jakaantumisen johdosta kummankin union u l kopuolelle. Tämä on o l l u t kaivosyhtiöiden eduksi j a ehdottomasti työ- Iäisten tappioksi. Vaikeiden, neuvottelujen edessä hajaannuksesta olisi tehtävä Icppu. Teräsunio, joka on virallisesti hyväksytty työläisten edustajaksi ja joutuu neuvottelemaan yhtiöiden kanssa, voi hyvin muodostua välineeksi, jonka turvin kaivos'.yöläiset pääsevät edistymään j a voittamaan vaatimuksensa, varsinkin jos he saavat järjestyneen työväestön tuen kautta Canadan.- Daily Worker-l(eliti supistaa kokoaan New York. — Yhdysvaltain kommunistisen puolueeh lehti Daily Worker ilmoittaa, että se on talous-syistä päättänyt supistaa lehden kokoa. , Lehden taholta ilmoitettiin, että se tulee väliaikaisesti juikaisehaään nelisiyuista lehteä nefjänä. paiväha viikossa j a 12-siyuista perjäntaisini Daily Worker iah tähän asti painettu Orsivuisena viitenä päivähä viikossa / ja i2-sivuiseha lauantaina. LäheUä Kapuskasihgiä, Väl Albertissa, 2-vuotiäs Jo Anne Nobert putosi kapeaan kcävöon ja "joutui olemaan siellä kaksi tuntia ehiieVikuin rakehnUsimieliet saivat kaivetuksi toisen kuilun. 15 jalkaa syvän kaivon pohjalle ja lapsen pois kaiyoh pohjasta sitä myöden. Kuvassamme-'^ palokuntalaisten kapteeni. Omer Poulin nostamassa pie-- nokaistä ylös kaivosta. vajaan 10 vuoden aikana nan VI suu-lehmänmäidösta Kansa on käyttänyt eräillä Venäjän alueilla käynyttä tammanmai- 'töa — kumysia — erilaisten tau-, tien ^hoitamiseen. Se on virkistävä, ruokahalua kiihpittaya. juoma, ja sen .ominaisuus tuhota tuberkuloosi-mikrobeja on johtanut kUniysin käyttöön keuhkotautiparantoloissa ja;sairaaloissa eräänä multa hoito menetelmiä tukevana^ keinona.' V a litettavasti kumysin käyttö on ollut tähän asti varsin v rajoitettua syystä,-että tammanmaitoa on saatavissa vain vähäisiä määriä j a se on suhteellisen kallista. Lehmänmaidon käyttämistä ku-musin valmistamiseen, on. kokeiltu j o viime vuosisadalla, mutta huor noin tuloksin. Neuvostoliiton tiedeakatemian tu-berkuloosilaitoksen tutkijaryhmän on onnistunut nyt kehittää origin e l l i lehmänmaidon käsittelytapa, jonka erikoisuus sisältyy, maidon kaseiinin saostumisomlnaisuuden muuttumiseen. Lehmänmäidösta kehitetty kumys-juoma on jopa parempaa maultaan j a elimistölle paremmin soveltuvaa kuin aito tam-manmaitokiunys; Moskova.; — Neuvostoliitossa on toteutettu kuIuUistavarain kohdalta kymmenen erillistä hinnahalennus-. ta vuodesta ivuoteen 1947—-56^Tämä tosiseikka- ilmenee "Nieuvostolilton . Kansalllsekonomia 1956" nimisestä virallisesta tilastokirjasta. Tämä:'. kulutustavarain hintojen toistuva-:laskemihen oh :tietenkin lisännyt; neuvpstoihmisten ostovol maa Ja' -hyylnypintia. Kymmenen hlnnanalennjfiksen':.perusteella - ovat kuluttajat voineet .ostaa enemmän ja parempajEi; tavaraa. ; - Esimj^rkiiisi. sillä rahalla, sthiUä vuonna ;1947i saatiih k i i o leipää,' s a i yupdpxj, l$>5l^,lopulIa,2.iB5 kiloa l e i - •pääv, ' - . i o - - . V ; / ; - . ' - ^ ; . . - ! ' S^lä rahalla. ,mm,ä JL04T s a i kilon lihaa, ^ i y i im haa. Sfliär^^äiia,^^i^ sai 1045 ion vqltp,. saa^^n^^ kiloa yöltä; sokeria ^^ä; 2.4 kUoa^^ . Mutta vpldaah kysyä, m i ^ ^ ia täsoj^sa.pn^^ I^^ tUstayarMh.. M h n a t nyt^^^ la niitä). ennen. sotaa vallihneihih hintoihin?!., :-['.:': YUäm^itUn tilastokirjan mu-kaäh Ne^ ' kulutustavar a i n yähittäiskauppa-indeksi oli v i i me vuoden lopussa. 134, vuoden 1940 indeksin ollessa sadassa. Hinnat ovat siis kolmanneksen korkeammat kuin ennen sotaa. Mutta, samaan aikaan ovat työläisten j a kollektivistien palkat ko honeet huomattavasti enemmän. Esimerkiksi teoUisuustyölälsten palkat ovat nyt 2.2 kertaa korkeammat k u i n y. 1940. Tosiasia rahan ostovoiman kannalta katsoen on; että neuvostokansan. tulot ovat nyt palj on kot^eammat kuin ennen sotaa. He voivat ostaa enemmän j a parempilaatuista^ tavaraa — mikä kaikki näkyy väestön hyvinvoinnin nousun merkeistä.' ' H e l s i n k i . Jälleen^ näyttää tois-tuvan jokasyksyinen ilmiö: sato d muodostu läheskään sellaiseksi kuin viljelijät; ovat odöttaaheet Tänä syksynä • tilanne pn moniviikkoisten säteiden ; j a - samaan aikaan vallin, neiden lämpimien' säiden jbhdoste vielä pahempi kuin moniin vuosiin. Pphjois-iSuonäessa, Karjalassa ja | eräin paikoin Sisä-SuomessaMns»-1 nptaan tilanteen .olevah sikäli-pi^l remman^; että pienet syysvlljMriäi. rät oh monin .paikoin ehditty! ^qr-1 jata jä kevätviljat eivät vielä lölfe kypsyneet; mutta höiUakih alucUl^ | säde öh alheuttahut suuria tuii6ji| Etielä:Hämeessä j a Satäkuhnah^^i' jeiysalueiUa.tuhO pn mpnm patkoi^ ollut jokseienklh täydellinca. Vilja' itää pystyssä ga- ne,-jotka sipelillä koi-jannept villani kuliilaik IC; t'ai seipäille,;saayat yain, todeiai miten oras kasvaa: kastuneiden Jtii* hilaideh j a seipäiden katolla. Kiia syyskylvöt maan kostauden vuoksi ovat myös myöhässä ja siementilan» nekin näyttää vaikealta, kiOumas; sa. oleva syksy, tulee nähtävästi at j heuttamaan maatalpudelie korvaa^ | mattomia menetyksiä; Tosin «lift i lljäin taholta ön jälleen esitetti| vaatimus vahinkojen arvioimiäests | mahdollista kox"vausta varten vai* j tion taholta, mutta tapahtuneita v*{ hinkoja valtio tuskin pystyy edeij' osittain korvaamaan. ' | S I T Ä I JA TÄTÄ — C^ahadassa oli rekisteröitynä vain 565 autoa v. 1905 ja> nykyään noin 4 miljoonaa. ' • - VÄHÄPÄTÖINEN SEIKKA . Nuoripari kuherteli kaunun loio-f tamon vallitessa. Nuorimies mur?' heellisesti rupesi selostamaan, ettei-: hän; ole-mikään erikoinen ulkonäöt.' tään. * - . — Niin, et olekaan, mutta,olet; han suijremmat osat ajasta töissij vastasi tyttö. PÄIVÄH PAKINA M a ; lapsen perii - kuka totfa puhuu? Lapsen syntyessä puhutaan meidän tavallisten pulliaisten keskuudessa "ristiäisistä", pienistä "perhejuhlista" j a muista iloisista asioista. Mutta kun Suuren Rahan synkkä-naamaiset miehet saavat kivulla J a tuskalla — koko maailman taantii-muksen ' yhteisvoimalla jotenkin synnjrtetyksi uuden - hallitusvauvan —^ n i i n heidän ensimnuiisenä huolenaan timtuu olevan hautajaisten t u l o j a kruunim perillisen; hankkiminen lapselle, n i i n demokraattisesti valittu kansan, " s u o s i k k i " k u i n hän muuten onkin. Niinpä A P : n kirjeenvaihtaja Herb AItschuU'tiedoittaasyyskuun ITpäi-vän Bonnin kirjeessään, että länsi-saksaslaisten keskuudessa on käynnissä "suuri arvauskilpailu siitä, kenestä'tulee ;>-kansleri Adenauerin seuraaja" — vaikka Adena^uerin uusi pääininisterikansi alkoi vasta sunnuntaina, syyskuun 15 päivänä! Vaalikampanjan- aikana pidettiin pabedllsääa p£^ pisitiiöh taUoIta^^Utettiin. että 82- Mqia.^ ktdvo^öOSisistS m i i ^ Adenauei^r o n l i i an vanha mies hallituksen päämiehek si4 Silloin sanottiin — kuten vieläk i n väitetään - r - että Adenauer on "päätänsä yläpuoleUaV kaikista toisista saksalaisistai vaikka hän e i ehkä olisikaan enää parhaassa mie-huusiässä. Mutta kun vaalit o l i saatu onnellisesti pois päiväjärjestyksestä j a pitkätukkaisia valitsijoita oli jälleen Näiden !,#iirien' sydänjuuria j ja nen j o ennen ukon lopullista knfflfr.j munaskuita k a r m i i ajatus,: että koko jymäytetty-Adenauerin suurilla v o i m i l l a ' j a lahjoma sekä muulla ho lynpölyllä; n i i n silloin alkoi koko Länsi-Saksassa "arvausälpailu" s i i tä kuka tulee tämän vastasyntyneen halUtuspienokaisen perilliseksi? Länsi-Saksalaisia porvareita ja Wall Streetin miijoneereja ilahduttaa se tosiseikka, että heidän käytettävissään on sellainen valitsijain hurmnri kuin sxa. kansleri Adenauer. Mutta näitä samoja pihrejä huolestuttaa painajaisunen tavoin a^a-tiis siitä, että mitä tapahtuu k u n tämä vapha salonkileijona lopettaa maallisen vaelluksensa j a l y ö poliittiset kintaansa pöytään tai tapahtuuko se nyt, päinvastaisessa järjestyksessä? , ' Länsi Saksassa ei- ole toista herraa eikä; närrM j o k a voisi; nousta Adenauerin paikalle. Länsi-Saksassa ei tietenkään ole harrastettu mitään yksilöpalvontaa — eikä sellainen, demokraattiseen järjestelmään sovikaan : — mutta j o l l a k i n tavalla on, v a i n kehittynyt tilanne,: missä koko. Länsi'^aksa a l kaa: j a loppuu kansleri Ad^naueris ta. Mutta k u n "yleisenä käsi^ksenä on, etiei Adenauer ole koko virkakautta, e l i neljää vuotta vkanslerip "pukillaV, kuten, yllämainittu k i r jeenvaihtaja nyt selittää, n i i n siltä varalta oh ruvettu etsimään perillistä -tälle- vastasyntyneelle- vanhalle suuruudelle. * Niinpä on ruvettu katselemaan^ että kenestä saataisiin sellainen Va^ rakansijeii;: että h i e s t ä voitaisiin tehdä rntftt %uuruus- javnapa» jphka ympärillä koko muunmaäHman p i tää pyöriä. Ehdokkaita on kuulema tähän varakanslerin virkaan monta. Ja ehdokkaista... mainitaan nimeltäkin Länsi-Saksan nykyinen 60-vuatias talousministeri Ludwig E r h a r d ja 41-vuotias sotaministeri Frähz Josef Strau5.:l^en lisäksi sanotaan, .että siellä Jossakin alemmalla por-taaUa saattaa oUa vielä muitakin; n - SL ''mhstäilhevoäa"^ j o i s i t v o i d a^ leipoa^ijSjlenaueritt k r n u n m i ^ ^ maa. No, onnea j a menestystä yaio!^^ ninkaideh tekijöille sekä y^sta^f^^^ neen. lapsen perijän - etsijöille.!;; * Muuten- sivumennen sanoen?^ kansleri Adenauer, jonka vaalilta»^; panja leimattiin sosialidemokraa^i tien toimesta " H i U e r i n myrskyjo*| kojen taktiikkaa" muistuttaya^iy sanoi ,hpti vaalien- jälkeen, cöl. "Länsi-Saksan ulkopolitukka taW; olemaan vaalien johdosta tUfvalBj sena penisklvenä NATOn obielni*;_ le." . |: Mutta Torpnto Daily Starin nut huomioitsija, Robert N i d ^ ); tiedoitti vaalien jälkeen l e b d e l l^ B.Pnnista> että länsi-saksalaisten "^^^^^^^ - l i t s i j a i n - mielessä oli paljon en^J^ män talousasiat kuin ulkopoliitus^ji kysymykset j a muut seikat", r j . Siinä on kaksi vastakkaista gP tusta - Länsi-Saksan vaalitnlostor Merkityksestä'— j a selvästikään» molemmat eivät v o i olla totta-^'-t Allekiqoittanut Puolestaan . o j ^ puvainen 'uskomaan canadalfflS^i' huomioitsijan tilanne arviota^^j* epäflfemään poliittiseksi baihatlä^ si sitä, mitä yhä avoimennmn-w»J. makeinoihin luottava kansion haher pauhaa. Mntta_ perästä B»*, luu, sanoo torventekijä. ^ _t,! ; Toivokaamme nyt koitenfan teisesti, että perillinen l o y ö ^ ^ le-vastasyntyneelle vanhalle heö»^ sunniudelle. - r Känsäkoura. -^-.-JT
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, September 21, 1957 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1957-09-21 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus570921 |
Description
Title | 1957-09-21-02 |
OCR text |
Sivu 2 ^ ^ » . - s ^ . . ^ . . ^ , ^ ^ ^ ^^„sta vyö Strijdomin aaveena
ä V A P A U S
Olgaa of FinnUb Cmadians.^
taUlshed Nov. 6. 1917. Authoiized
«8 seeond class mall' by the' P«»t
OObx Defiartumt; Ottevra. Pub-li
«h«d tfarice weeUy: Tiieedays.
Thttndass and SaturdayB bjr Vapaie
•PpblU&ing Company Ltd., at 100-l(R
Elm'Bt. W., Sadbury^ Oat, Canada
Telephones: Bos. Office 08. 4-42M:
EdJtorial Office OS. 4-4285. Mannger
E. SuksL Editor W. Eklnnd, Mailing
'addreis: Box. 69^. Sudbury, Ontario.
Advertlsinff^ rates' tqnon appllcatlon.
Trandatlon free of cbarge.
TILAUSHINirArr:
Janadaoa; 1 vk. 740 8 ltk. 3.75
3 kk 225
/hdysvttUoisu: i vk. 8.00 6 kk 4.30
iuoaieam; 1 vk, 8A) 0 kk. 4.75
^1917 — Juhlavuosi — 40. vuosikerta — 1957
Adenauerin vaattvmlto
Adenauerin vaalivoitto viime sunnuntaina ei tullut suin-ikään
yllätyksenä: kenellekäänniin hartaasti kuin Saksan
.tavallisten'ihmisten keskuudessa toivottiinkin hänen häviö-
; t ^ n u ' M u t t a / ' r ^ a l l a on vielä taivaallinen voima'" ja tällä
'tähän: |
Tags
Comments
Post a Comment for 1957-09-21-02