Vapaus, August 25, 1964

              . ^ijtf,? ( ' .^.^ 3!i|?talha, elbk. 25 p. — Tuesday, Aug. 25, 1964
I N D E P E N P E N T L A B O R O R G A N
- . O F F I N N I S H C A N A D I A N S i
1917
]>östage In ca£h.
C A N A D I A N L A N G U A G E - P R E SS
^^^^^^Adi^eitt8lt!g'tat^^ al;i]^t»til(m. translations free of charge.
i^tlkbriudiä8eooäd''il48i}m Office Department. Ott
' B" . and f o r ' i ^ j m e n t ' " ' — * ^ ' -
'^^ V ' • 'mAlJSHINNAT
'^tmiiStiiäi^Hv^^^^^ $4.7|>' USA:8sa 1 vk. $10.00 6 klc. $5.25
jjggj», , V . > . ^ 3 ut. 12.75 Suomessa:' 1 vk. 10.50 6 kk. 5.75
; M<I,:^.. • . 1 , r
Idän jä lännen kauppasuhteista
•• 1.»!,..^.- ••
- V Canadan finanssip^^ kasvavaa mielenkiin-ikiPft:
Canadan j a Neuvostoliiton kauppasuhteiden laajenemis-
"'•kj^ymykseen; Noin pari kuukautta sitten vieraili ryhmä ca-
^jiadalaisia :Iiikemiehiäi(mukaan lukien maamme suurempien
yhtiöiden, pomoja) Neuvostoliitossa. Vaikka heidän yleinen
i käsityskantansa tuntuu^ olfevan, että kaupankäynti Canadan
- ja Neuvostoliiton valiUä ei tule laajentumaan lähitulevaisuu­dessa,
he;:o^v^ k^kki^ sitä mieltä, että Canadan pitkän täh­täimen
.edut vaativat kaupankäynnin kehitystä. Tämän lisäk-il^^^
JlSfe $500 miljoonan dollarin vehnäkauppa, mikä tehtiin Neu-
«^Vasjtoliitonkanssa, nostatti ajatuksia kaupankäynnin kasvus-iitaiäi-
Vaarana siis on,ikuten allaolevasta ilmenee, että Canada
toimii tässä suhteessa lian hitaasti eli että meillä on kansa­nkuntana
vaara "jäädä pbis bussista" kuten sanotaan.
V Suomen johtava työväenlehti, SKDLn äänenkannattaja,
Kansan Uutiset, käsitteli laajemmalta elokuun 18 pnä toimi-tö
§kirjoituks€ssaan ''Idän" ja "Lännen" kauppasuhteiden ke-l^^
snäkemystä; mikä'sellaisenaan kiinnostaa niin täkäläisiä
IsMasalaisiamme kuin muitakin canadalaisia. Mainitussa toi-nittuskirjoituksessa
sanotaan.
y Aika ajoittain kireiksikin kärjistyneistä poliittisista ja
sotilaallisista kriiseistä huolimatta keh itys kulkee eräällä tär-
;&0ällä kansainvälisellä sektorila päivästä toiseen yhä parem-p^
§p suuntaan ja^vieläpä kiihtyvällä vauhdilla. Tämä koskee
id^-javUännen välisiä kaupalhsia ja taloudellisia suhteita.
' l ^ e ^ : J ^ ^ teölli^usmiesten^ paisuu. Toi-
«aalta sosialististen maiden kaupallisten ja teknillisten val-tuuäkUhtienVfefailut
ja neuvottelut Länsi-Euroopan teolli-
.^^|^jtj^fu,^a.I^\Uuyat t^llä^h^^ katukuya[an" f
iffinluivana'. vuonna on jo selvästi saatu kokea, etta idän ja.lan-liettv
valiBissä kauppasuhteissa on siirrytty' Jajassa njijtassa -
jk^Liäppojen'vaiheeseen! ' . ^ i"' < ' '
j}»^0jjyjij[e|i voimakkaan - sysäyksen tähän on -antanut,äsken
JRävij^ista saapunut tieto, jonka mukaan ranskalainen rahoi-
Itöjlitymä ja Neuvostoliitto^^o^ solmineet esisopimuksen lä-
400 miljoonan dollarin arvoisten kemian tehtaiden ko-j^^
l^lpjen toimittamiseksi pitkäaikaisella luotolla. Ranskan
^yajtpvarainministeriön ,tiedetään suhtautuvan myönteisesti
'iraltion takuiden antamiseen mainitulle luottosummalle. Luot-
'*o«^aksi on ilmoitettu 10 vuotta ja se ylittää siten kaksin­kertaisesti
länsimaiden ns. Bernin sopimuksen viiden vuoden
luottorajan. Asia ratkeaa lopullisesti ensi lokakuussa Ranskan
ja Neuvostoliiton kesken solmittavan uuden 5-vuotiskauppa-sopimuksen
yhteydessä, josta tulee asianomaisten maiden
j #UHrin sitten toisen maailmansodan päättymisen.
^-p: Uutinen Pariisista herätti lännen keskuksissa suurta huo-
"miota ja lehdistössä on ilmennyt välittömiä reaktioita. Eng-
~%nlilainen Financial Times, joka on lännessä ehkä parhaiten
.''.perillä idän ja lännen välisen kaupan kehitysvirtauksista,
.ripii^si heti, että Ranskan päätös kaupan laajentamisesta ja
pitkäaikaisten luottojen myöntämisestä ei tule minään yllä-
"tyksenä. Ranskan mukaantulo merkitsee kiristyvää kilpailua
IlJ^englantilaisille viejille sosialistisilla markkinoilla, totesi leh-
'.^i, mutta lohduttautui, että vaikka Ranska matkiikin Engan-rahoituskysymyksen
järjestämisessä, niin Pariisi ei pysty
—lyömään JLontoota finanssikeskuksena idän markkinoilla.
^•EeKti toteaa ödelleön, että Länsi-Saksa saattaa seurata Rans-
I kan.esimerkkiä ellei se halua tulla jätetyksi kilpailun ulko-
I pi|jlE^i^.j]^^älia tulee luonnollisesti mukaan, sillä se on jo mon-
* ta kertaa aikaisemminkin rikkonut viiden vuoden luottora-
I joja.-Niinpä se onkin USA eikä Englanti, joka jää Atlantin
i liiton piirissä .yksinäiseksi, kun on kysymyksessä luotot
I Neuvostoliitolle, päätteli lehti.
I Länsi-Saksassa ollaan kuin shokin saaneita Pariisin uuti-
1 sen johdosta. Kuvaavana näytteenä tästä voidaan pitää Ham-
* purissa jlmestyyää -Die Welt- lehteä, jonka mukaan vienti-
I kielto ja Bernin sopimuksen viiden vuoden luottoraja ovat
? olleet tähän asti lännen taisteluaseita itää vastaan. Kun nyt
I Euroopan kaksi johtavaa valtiota on-murtanut tämän rajan,
i niin luonnollisesti tästä on seurauksia myös muille maille,
I päätteli^lehti.^TTäUaisia "muita maita" Euroopassa ei juuri
f/^olekaan''enää"kuin Länsi-Saksa, joka vielä ainakin viralH-i
sesti yrittää pitää ^vanliasta kiinni, vaikka todellisuudessa
{ itsekin nakertaa rikki sosialistisiin maihin kohdistettua, illu-
• soriseksi osoittautunutta kaupallista saartoa. Niin sokea Die
t Welt-lchtikään ei ole, ettei se ymmärtäisi, mitä ympärillä
I tapahtuu. Lehti päätyykin toteamukseen, että lännen talous-
I ja kauppapolitiikka idän suhteen täytyy tämän jälkeen aset-
; taa uusille perusteille.
j . idän ja lännen välisissä kauppasuh-i
teissä on selvästi eräitä Moskovan ydinkieltosopimuksen tär-i
keimpiä seurauksia. Tämä on taas omiaan edelleen auttamaan
! kansainvälisen ' jäniiityksen lieventämistä. Mutta kaupan
r avulla ei suinkaan voida yksin hoitaa kaikkia kansainvälisen
: elämän vaaramomentteja. Esimerkiksi USAn Etelä-Vietna-
>• miin ja Turkin Kyprokseen suorittamat terrorihyökkäykset
V rikkttVat pahasti kaupallisten' suhteiden kehittymistä, missä
; puolestaan ihnenceiselvästi kansojen rauhan tahto niin idässä
j^^yin tönAessäldn. / ,
VanMMudättii» k a i d a t mjri^^
Kautta maailman on alettu klinnit*
tää kasvavassa määrin huomiota sii­hen
kidutukseen, jonka kpht6e)cBi
värilliset poliittiset vangit joutuvat
Etelä<Afrikassa. Viimeksi valokeila
on suuntautunut myös keskeliä Pöy­tävuoren
lahtea siJaitsevatjnltobbeD-I
n saareen, jota Etelä^Afrikan halli­tus
pitää tärkeimpänä rangaistus­siirtolanaan^
TSUfi karulla saiarella,.
joka sijaitsee noin kymmenen kilo­metrin
päässä mantereesta, on kaik­kiaan
noin 1.500 vankia, joista osa-
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
—
n . Rönty, Toronto; Ont., täyttää
maanantaina, elokuun 31 päivänä 70
vuotta.
Yhdymme sukulaisten Ja tutta-vain
onnentoivotuksiin.
ITeidän ja meidän!
k o M j I f t ä
Henry j a Vieno Huhtanen Toron­tosta
sekä heidän lapsensa Dayle.
Wayne ja Jayne. joista kaksi ensin­mainittua
"Perheen nuoremmat"
osaston kirjeenväihtajia,f«vat olleet
jo viikon päfvät Vierailemassa Hen­ryn
äidin ja muiden sukulaisten luo­na
Sudburyn alueella. Heidän tä­mänkertaisen
vierailunsa päätarkoi­tus
kuitenkin lienee mikäli on lu­pa
"perhesalaisuuksista" puhua, vie­railla
Henryn ja Vienon kuhörruB-kuukauden
viettopaikalla^.Hilma ja
Ensio Vuoren kesäasunnolla Pikku-
Penage järvellä. Toivotaan.ilmojen
parantumista lomalaisten ratoksi.
Anna j a Eljas Kaartinen Kami-ni$
ticiuasta, Ont., saapuivat vierai­lulle
Sudburyn alueelle j a poikkesi­vat
perjahtaiaamuiia Vapauden kir­japainoon
tutustumassa,: kertoen
meille "Pohjolan" uutisia: Toivot­tavasti
tämä kaunis sää. jonka toit­te
tullessanne, Jatkuu nyt vähän pi­demmän
aikaa. Toivotamme loma­laisille
hauskaa loma-aikaa.
K I I T O S K U K K IA
ETELAPÄALXISILLE
Port Arthur. — Matti myöhäinen­k
i n raapustaa vielä jotakin suur-juhlamuistoja.
Ensiksi kaunis kiitos
paikkakunnan toimihenkilöille sii­tä
suuresta työstä, jonka he jou­tuivat
tekemään juhlien järjestäji­nä.
Sen saa arvata, että he eivät
saaneet kädet ristissä istua moneen
viikkoon ennen juhlia samaten kuin
jälkeenpäinkään. Hyvin oli kaikki
järjestetty.
Haluan vielä kiittää asuntoemän-täämme
Hilda Aaltosta, joka antoi
kotinsa asuttavaksemme sekä lait­toi
vielä syötävät ja Juotavat, vaik­ka
joutuikin tekemään raskaan päi­vätyön
kentällä molempina juhla­päivinä.
Muistelemme häntä kiitol­lisuudella.
" K a i k u " kuoron puolesta ttijnut
valittiin kiittämään portarthurilais-ta
ystäväämme. Helmi Nummelaa,
siitä suurenmoisesta huomaavaisuu­desta,
jota hän meille osoitti • mak­samalla
kaikkien " K a i k u " kuoroon
kuuluvien päivällisen. Oikein sydä­mellinen
kiitos siitä. Tuntuu niin
mukavalta kun on sellaisia, jotka
antavat tunnustuksen työllemme.
Hän antaa aina kannatuksensa kai­k
i l l e meidän järjestämillemme ti­laisuuksille.
Toivon, että voisimme
edelleenkin toimia, niin, että ys­tävämme
ja kannattajamme saisivat
nautintorikkaita hetkiä meidän seu­rassamme
ja että voisimmo tarjota
sellaista ohjelmaa, josta jäisi jota^
kin muistojen kätköihin.
Kuorolla oli lyhyt kokous ja
Joimme sen jälkeen kahvit. Siellä
keskusteltiin alustavasti tulevasta
toiminnasta, josta kuitenkin pääte­tään
paremmin vasta sitten kun
kuoro taas alkaa harjoitukset. Sillä
nyt otimme lyhyen loman j a alam­me
harjoitukset vasta 7 päivä loka­kuuta,
josta paremmin tuonnempa­na.
•.
Saimme ainakin joh^ijagamc ja
samaten apulaisjohtajan lupautU'
maan edelleenkin heiluttamaan tah­tipuikkoa.
Toivottavaa olisi, että sai­simme
uusia laulajia sanooin kuin
soittajiakin. Soittajat aloittivat har­joitukset
13 päivä lokakuuta.
Kauniita lomapäiviä toivottaen.
—- Sara.
puillen 500 on kriminaalirikollisia
j a loput tuhat poliittisia vankeja.
Kaikki vangit ovat värillisiä ja hei­dän
joukossaan ovat nyt myös mm.
Nelson Mandela, Walter Sisulu, Qo-van
Mbeki j a muut a&ikkalaisen
vapautusliikk^n johtomiehet, jotjka
toukokuussa tuomittiin ns. Rivonia-oikeudenkäynnissä
elinkautiseen
.vankeusrangaistukseen, tuomiot he­rättivät
tuolloin vastalauseita koko
maailman mitassa. ^^^^^^ -
Tunnettu Manchesterissa ilmesty­vä
brittiläinen lehti "The Guardian"
kertoo saaneensa Robbcnin saarelta
salakuljetettuja, vankien kirjoitta­mia
kirjeitäj joissa esitetään yksi­tyiskohtaisia
nimenomaan poliittis
ten vankien kokemasta kohtelusta.
Lehden mukaan poliittiset vangit oii_
sijoitettu alimpaan eli D-ryhmään,
jossa heillä on vähiten oikeuksia.
Siten nämä vangit saavat kirjoittaa
ja vastaanottaa vain yhden kirjeen
puolessa vuodessa, heidän ruokan­sa,
vaatetuksensa j a majoituksensa
on heikointa laatua.
Helen Suzman, Etelä-Afrikan edis­tyksellisen
puolueen kansanedusta­j
a (ainoa joka äänesti ns. 90 päivän
poliisilakeja vastaan) on antanut
julkisuuteen Robbenin saarelta sa­lakuljetetun
kirjeen, jossa sanotaan
nun. seuraavaa:
"Huomasin, c t t i joita viikonlopul­la
X : l t a (eräs poliittinen vanki) riis­tettiin
kolme ateriaa ja hänet eris­tettiin,
rangaistus, jota käytetään
hyvin usein. Hän kertoi minulle tä­män
johtuvan siitä, että vartija Piet
katsoi hänen yllyttäneen toisia epä­kunnioittavaan
asennoitumifieen ja
tottelemattomuuteen vartijoita koti-taan
Ja siten hän oli uhannut ottaa
tehtäväkseen huolehtia siitä että X
eristettiin joka viikonlopuksi aina
siihen asti, kun hän joutui olemaan
saarella. Havaintoni mukaan ei kui­tenkaan
esiintynyt mitään epäkun­nioittavaa
käytöstä tai tottelematto­muutta
. . .
Poliittiset vangit pelkäsivät pal­j
o n kriminaalirikollincn Ytä:< Piet
ja eräät muut vartijat antoivat häv
nen tehdä, mitä hän halusi, ja jopa
rohkaisivat häntä ;pahoinpitoleioä{||ii
poliittisia vankeja. Hän ja «räät
muut kriminaalivangit hyökkäsivät
poliittisten vankien, kimppuun sek­suaalisissa
tarkoituksissa j a selitti­vät
kaikki tästä aiheutuneet häiriöt
siten, että poliittiset vangit muodos­tivat
järjestöjä ja yrittivät saada
heidät liittymään siihen . . .
Vaikka kaikki pesulaitteet ovat
olemassa, niin p o l i i t t i s i l la vangeilla
on vain harvoin, jos milloinkaan,
tilaisuus käyttää niitä. Kriminaali­vangeilla,
jotka ovat vartijoiden
puolella poliittisia vankeja vastassa,
on annettu nämä ja muut etuoikeu­det
. . .
Eräänä kuumana iltapäivänä ruo­kailun
jälkeen näin epämiellyttävän
tapahtumaan; Maatalousryhmä työs­kenteli
lähellämme. Pieniä pahoin­pitelyitä
sattui usein, joten emme
kiinnittäneet paljonkaan huomiota,
kun eräs vartija alkoi lyödä erästä
vankia, mutta sitten, näimme, mi­ten
tämä vanki haudattiin kaulaansa
myöten kuoppaan. Eräs meidän ryh­mämme
jäsen, jota vartijat pelkä­sivät,
koska hän oli niin taipumaton,
että mieluummin olisi kuollut kuin
yrittänyt olla vastustamatta pahoin­pitelyä,
meni antamaan miehelle
vettä, mutta ennenkuin hän chli
paikalle Piet alkoi virtsata hänen
suuhunsa."
Eräässä toisessa todisteessa, jonka
eräs vanki valaehtoisesti on tehnyt
vankilatarkastajalle; sanotaah' mm,
seuraavaa:
"Valituksista vartijapäälliköUe
rangaistaan. ])Ionet ovat yrittäneet
valittaa j a ; minä Itsekin olen teh­nyt
niin. Minä valitin sen vuoksi,
että eräs nuori vartija löi kepillä
hartioihini . . . Vartijapäällikkö sa­noi
minulle, että minun tulee käsit­tää
olevani vangittuna ja että tulisin
menettämään kolme ateriaa. Tämä
on tavallinen rangaistusmuoto . . .
Toiset jotka eivät kuuluneet mi­nun
ryhmääni, on toimitettu 16 vuo­rokaudeksi
eristysselliin, i j o l l o in
ruoaksi saa vain vedensekaista rii­siä
. . . "
Eräs poliittisista vangeista, 27-
vuotias Simon Khuboni, kuoli van­kilan
johtajan eversti C. A. Wes-elsin
lausunnon mukaan kuluvan
vuoden heinäkuun 1. pnä "luon­nollisista
syistä". Khuboni kärsi
kuuden vuoden vankeusrangaistus­ta,
koska hän o l i kuulunut kielle­tyn
pan-afrikkalaisen kongressin jä­senyyteen,
ja hänen vaimonsa Ellen
Khuboni on kertonut, että hän sai
mieheltään kirjeen vain pari päivää
ennen tämän kuolemaa ja kirjeessä
mies oli ScTnphut voivansa hyvin/
"The Guardian'! ^uomauttaa, että
kenties milloinkaan ei saada tietää
Khubonln. kuoleman todellista syytä.
Myös Etelä-Afrikan valkoisen ro-tuhallitukSen
><iii|ceusministeri Vor-ster',
on myöntänyt pahoinpitelyjä
sattuneen, sillä parlamentin viime
istunnossa hän erääseen kyselyyn,
vastatessaan sanoi, että kolmea Rob­benin/
saaren vartijaa vastaan oli
nostettu syyte j a 11 oli erotettu.
Syynä oliyat vankien pahoinpitely­tapaukset.
Tämä oli ilmeinen myön­nytys
sille maailmanlaajuiselle pa­heksunnalla,
jonka Etelä-Afrikan
vankien kohtelu on aiheuttanut,
joskin Voster toisaalta — tietysti
— pyrki puolustelemaan Etelä-Af­r
i k a n vankilakomcntoa.
Vorster ilmoitti myös, että tri
Georg Hoffman on Kansainvälisen
Punaisesn Ristin edustajana käynyt
'tutkimassa Etelä-Af rikan vankila­oloja
j a tällöin hän pistäytyi myös
Robbenin saarella. Tri Hoffmanin
raportti ei ole vielä valmistunut^
mutta kenties Vorster epäilee siihen
sisältyvän jotakin negatiivista, kos­ka
hän jo tuoreeltaan asetti varauk­sen,
että "erehdyksiä saattaa sat­tua".
\
- .jSUOltfENJA ^CtrVOSTOLU'
kauppasopimuksesta kiijoittaa :HeIisingin San
"Luvassa olevat laivatilaukset j^äsevät jo ^tprsinläheisestr4^
suudessa parantamaan telakoittemmov työllisyyttä^;,;joka^tllau^teff^4^
tuessa muodostuu hyväksi. Laivanrakennusteoll&uiU^mmei saa s i t ^ ^
l e e n uutta pohjaa kilpailukykynsä kehittämiseen j a uusieni^^
dten hankkimiseen. :? Tuon tehtäväfi:^Jaiip,^j^x^ngi|pjpg^^
mässä vaiheessa johtaa uusiin vaikeuksiin.. Sama Icoskee myös suurta
osaa raskasta metalliteoUisuuttamine. joka. jnyö^^if saanut k a s y a v g^
määrin myyntimahdollisuuksia Neuvostoiiitid^JjC.* ' ' ' ^ - - ^ i -
' • ' '£f'\v^' v^if
Puutavaran tuontimäärät on merkitty tuntuvasti rsuuremmikisi kuin
edellisessä"viisivuotissöpimuksessa, mutta-onlaihetta toivoa.i^
teollisuus voisi käytännössä saada suurempiakin määriä raaka-aibetta^rär
Jan takaa. Myös Neuvostoliitossäpyritään tietenkin'tuotteet jalostamaan
niahdOUisimmah pitkälle^ mistä syyltä raakapäun''tuonnille ei ainakaan
pitkällä tähtäyksellä kannata rakentaa laskelmia'Miian suuresäamittar
kaavassa." 1
lJSA:ssa K I L P A I L L A A N AGGRESSIIVISUIJDESTA '
Määrätyt voimat USAn demokraattisen puqlu,eRn johdossa ovat i^^^t-täneet
osoittaa, että aggressiivisen imperiali^fisj^. politiikan,toteuttami­sessa
he eivät ole sen huonompia kuin republijtaani^en puolueen oii^pju?:
tolaisetkaan. m -A.i •'
Oikeistolaisten melua ei tietenkään saa p i t p voiman merkkinä, mutr
ta ei saa myöskään aliarvioida heidän mahdollisuuksiaan vaikuttaa A ^ e :
rikan erikoislaatuisissa oloissa huomattavasti vaalien tulokseen, kirjoitta­ja
jatkaa. Republikaanisessa puolueessa on selvästi voitolla oikeistolai­nen
ryhmäkunta, joka on ottanut tunnuksekseen sotilaalliset selkkauk­set,
rotusorron ja militarismin. Samaan tapaan toimivat ne pijirit de­mokraattisessa
puolueessa, jotka pelkäävät kuin tulta pienimpiäkin
muutoksia parempaan suuntaan. Tulevaisuus.osoittaa, kykenevätkö ame­rikkalaiset
valitsijat ymmärtämään, että tie, Jp41e, pahat yoimat^^y^
USAn viedä, ei ole Amerikan känsän etujen mukainen. „^
V. Korionov "Pravdassa" ' ' ' '
luonnehtiessaan USAn tilanteen köhitystä viime aikoina. ' '
Inflaatio uhkaa kuutos
OB
BrysseL-T- Euroopan talousyhtei'
sön toimecnpanovaliokunta varoitti
viime viikolla työllisyystilanteen
joutuvan vakavasti uhatuksi, ellei­vät
kuutosmaat pysty hillitsemään
parhaillaan käynnissä olevaa inflaa­tiota.
Varoitus sisältyi valiokunnan
Euroopan parlamentille toimitta­maan
talousyhteisön sosiaalista ke­hitystä
käsittelevään raporttiin vuo­delta
1963.
, Raportin esipuheessa sanotaan
teollisuuden investointien laskun
ja ulkomaankaupan heikentymisen
uhkaavan työllisyyttä. -
Kuutosmaiden'sosiaalista tilannet­ta
luonnehtivat edelleenkin tiukka
työmarkkinatilanne sekä rahapalk­kojen
voimakas kasvusuuntaus. jo­hon
myös liittyy hintojen kohoami-
80 ihmistä pal(eni
lännestä itaan
B e r l i i n i . — Viime viikolla kah­den
vuorokauden aikana oli Länsi-
Saksasta tullut DDR:n rajan y l i 80
kansalaista, heidän joukossaan 43
sellaista miestä ja naista, jotka ovat
vuosia sitten lähteneet DDR:sta län­teen.
Ne monet sadat länsisaksalaisct,
jotka pyytävät kuukausittain muut­tolupaa
Saksan demokraattiseen ta­savaltaan,
mainitsevat muuttonsa
syyksi poliittisen ja sosiaalisen tur­vattomuuden
Länsi-Saksassa.
DDR:n ulkoministeriön antaman
tiedon mukaan on Länsi-Saksa.sta
tullut maahan vuosien 1960—63 väli­senä
aikana 97,611 henkilöä. D D R MV
viranomaiset antavat siirtolaisille
kaikkea mahdollista apua. Mm. uu­den
kodin perustamista varten he
saavat aina 3,000 D-markkaan nouse­van
valtion lainan edullisilla ehdoil­la.
neen. Noususuuntaus oli selvemmin
havaittavissa Ranskassa ja Italias­sa,
mutta vallitsi muissakin jäsen­maissa
lukuunottamatta Länsi-Sak­saa,
missä palkat, vaikkakaan eivät
hinnat, kohosivat' vuoden 1963 ai­kana
vähemmän kuin vuonna 1962.
Teollisuuspaikkojen kasvuvauhti
on omiaan lisäämään jo aikaisempi­na
vuosina havaittua inflaatiopai­netta.
Nopeasti lisääntyneen tuotta­vuuden
omaavilla teollisuuden aloil­la
alkanut palkkojen nousu pyrkii
nyt levittäytymään aloille, j o i l l a ra­kenteellisista
syistä tuottavuus ci
voi kasvää'samää"Vauhtia ja' täihä
on johtanut palkkojenkorotuksiin,
jotka ovat luonteeltaan inflatorisia,
todetaan raportissa. Länsi-Euroo­pan
inflaation syyt ovat eri maissa
erilaiset, mutta ne ovat kuitenkin
johtaneet kaikkialla tuotantokustan
nusten nousuun yli tuottavuuden
kasvun, mikä uhkaa valtioiden- si­säisen
ja kansainvälisen talouden
tasapainoa.
Raportissa muistetaan valiokun­nan
kuluvan vuoden alkupuolella
kehottaneen jäsenmaiden hallituk­sia
aktiivisesti pyrkimään tämän
suuntauksen hillitsemään vaikka ne
sen vuoksi joutuisivat tilapäisesti
rajoittamaan teollisuuden kasvua.
Lehtivaifato
DDRn kanssa
B e r l i i n i . — Enemmän kuin kolme
neljäsosaa Länsi-Saksan väestöstä'
on sanomalehtien vaihdon kannalla
Saksan demokraattisen tasavallan
kanssa, kertoo Länsi-Saksassa suo­ritettu
mielipidetutkimus, 77 pro­senttia
vastaajista sanoo olevansa
kiinnostunut Ulbrichtin tekemästä
ehdotuksesta sanomalehtien vaihdon
järjestämiseksi; Bonnin hallitus ei
ole kuitenkaan tähän mennessä vas­tannut.
-DDRn tekemään: ehdotuk­seen
neuvottelujen aloittamisesta.
E-Af rikka ei hiovu
rotuerottelusta
Lausanne. — Kansainvälinen
olympiakomitea vahvisti viime vii­kolla
tiedon, jonka mukaan Etelä-
Afrikka on aikaisemmin saanut ke­hotuksen
julkisesti Ilmoittaa luopu­vansa
rotuerottelusta urheilun alal­la,
mutta maan kansallisen olympia­komitean
puheenjohtaja Frank
Braunin antaman tiedotuksen mu­kaan
Eteld-Afnkka ei tule muutta­maan
kantaansa.
Sukarno esiintyy
Malesiaa vastaa^
' D j a k a r t a . I n d o n e s i a n presi­dentti
vannoi maanantaina —
maan itsenäisyyspäivänä että
Indonesia (ulee jatkamaan "Male­sian
murskaamlspolitiikkaansa";
Djakartan Vapauden aukiolle
kokoontuneet kymmenet tuhannet
indonesialaiset osoittivat myrs-kyisästi
suosiotaan Sukarnon va­roittaessa,
että imperialistit ovat
avoimesti piirittäneet meidät.
Presidentti kehotti indonesialaisia
myös pyyhkimään pois vieraan
kulttuurin, joka on mieletöntä, ja
palaamaan omaan kulttuuriin.
Hän sanoi, että Indonesian kan­san
tulisi muuttaa: ravintoaan ja se­koittaa
maissia, hirssiä, bataattia ja
juureksia riisiinsä. "Itse syön mais­sia
ainakin kerran viikossa, ja ku­ten
näette, olen terve", Sukarno
sanoi.
— Imperialistit pelkäävät armei­jaamme.
Laivastomme on vahva, i l ­mavoimamme
ovat vertaansa vailla
koko Kaakkois-Aasiassa. Poliisivoi-;
mamme ovat saaneet uudenaikaisen
koulutuksen. Meillä on ohjuksia ja
raketteja ja lisäksi voimme nyt val­mistaa
omia suihkukoneita — sanoi
Sukarno.
MaaiEman tumilta
K A H D E N L A P S E N AITI
H A L U A A HAAREMIIN
Kaunis nupr^ eronnut nainen, jol­la
on k f * s i : l a s t a , sanoi viime/Vii-
^colla häluayarisa mennä vanhahta­van
arabisheikin haaremiin. Sliel^-
k\ o l i ilnaöittanut eräässä amerikka­laisessa
' viil^kölehdessä (tarjoavansa
50,000 döifarla kenelle tahansa ame­rikkalaiselle
naiselle, joka tulisi hä­nen
luokseen vuodeksi,
f 2ä-vudäa§^&rie M i l l e r sanoi,-että
hän s^M^ttiikauap asiaa har^utt^-
;aan ^s^ei^f M d m a n U l Hmäplille
'Beershebaah Israeliin ja sanoi hjjr-väksyvänsä
ta^ouksen. ^ -r-
_ Rouva Miller on kaunis ruskeave-rikkö,
liäfl: hieni naimisiin'17-truo-tiaäna
ja erosi koline vuotta myö­hemmin.
' ' '
" E n ÄedH Suhtautuuko hän *mi-nuUn
vaikavasti; mutta j o s niin 'on,
Vaadin* lupaa* saada ottaa molemmat
tyttäreni' mukaani",, sanoi rouva
Miller.
'Lehdessä Julkaisemansa ilmoituk­sen
mukaan sheikki Sulbiman ai
Huzail on'140'lapsen isä jä hänellä
on ollut 53 vaimoa, vaiki^akaan '6i
koskaan neljää enempää kierrallaan.
Rouva Miller kertoi harkinncJensa
kolme viikföa ennen vastaamistaan.
"Mielestäni'tämä on hyvä keino taia-ta
lasteni tulevaisuus taloudellises­t
i " , hän'sanoi. "Perheeni ja ystä-ni
ovat kauhistuneita. päätökseni
johdosta. .*ryrmistynein on äitini",
hän sanm. nf.
mii m
A A N K IN
Skotti ^ e q i lääkärin luo ja valitti
kipua kielessä. Lääkäri totesi, että
kielessä oli tikku.
— Mutfa tq^iaan sanoi skotti. llli-nultahan
»kaatui vähän whiskyä lat­tialle.
' '
PÄIVÄN PAKINA
KUULUU LOMALTA?
"Hirtetyn miehen talossa ci pu­huta
köydestä", tavataan sanoa.
Mutta meidän picne.ssä kotipii­rissämme
puhutaan kuitenkin a-voimesti
ja ehkä pitkän aikaa juu­r
i päättyneestä "kesälomasta",
vaikka kesää ci ollutkaan.
JVerrattuna lehtemme aikaisem­p
i in selityksiin "pohjolan verrat­tomasta
kesästä", ylläesitetty lau­sunto
saattaa tuntua hieman risti­riitaiselta
tai tiukan tullen ehkä
siltä, että ainakin allekirjoittanut
on joutunut tekemään "kipeän uu­delleenarvioinnin"
Pohjois-Onta-rion
kesän todellisesta olemukses­ta,
jos on lupa käyttää toistuvia
määritelmiä aina silloin kun hc a-javat
poliittisen kivirekensä autta­mattomasti
kantoon.
' Tosiasia tietenkin on, että här­käpäisenä
"härmäläisenä" meidän
mieltämme ei muuteta sentään
näin helpolla. Ei tässä pohjolan
kesässä mitään vikaa ole, paitsi sc,
e t t ä ^ on niin hiton lyhyt, -
J a ' tänä vuonna se o l i vieläkin
lyhempi.
Tavataan sanoa, että kauniit lau­lut
eivät ole koskaan pitkiä. Ja
niin taisi käydä tämän Sudburyn
seudun kesänkin kanssa tänä
vuonna. Kylmien kevättulien jäl­keen
oli muutama päivä n i in kau­nista
poutasäätä, että vanha ystä­vämme
Pictiläkin uhkasi jo vaih­taa
villaiset "yksimittaisensa" vä­hän
kevyempiin kesä.-alusvaattci-siin.
^
Mutta sitten tuli tämä elokuu,
jonka vertaista ei ole näillä main
nähty sitten Noakin päivien; tai ei
ainaan senUähes 30 vuoden aika­na,
minkä allekirjoittanutkin on
tämän komean kivipuutarha-alu-ecn
vuorenjykevää pintaa tallusta-
• 'nut.
Vaikka varsinaisia pakkasia ci
ole ollut, niin ainakin yhtenä eh­toopäivänä
varoitettiin säätoimis-tosta,
että varsinkin alavilla \pai-koilla
oli yöhallan vaara! '
Ja mikäli heinäkuussa oli ylen­määräistä
poutaa ja hellettä, niin
kyllä elokuussa on saatu ainakin
tähän mennessä riittävästi sekä sa­detta
että viileyttä. Jos on taivaal­le
päässyt nousemaan vanhan kar­valakinkin
kokoinen pilvenhatta­ra,
niin heti on satanut — ja niitä
pilvenhattaroita on ollut taivaan
täydeltä ainakin viimeksikuluneen
\ kahden viikon ajan siten, että toi­sinaan
on satanut kaksi ja kolme­kin
kertaa päivässä — yösateista
puhumattakaan. _
Sivcellisyyskysymyksiä aina valp­paasti*
seuraavilla järjestysvirano­maisille
ei siis ollut mitään vai­vaa
niistä naisten "yläosattomista"
mutta allekirjoittanut voi vakuut-'
taa nähneensä järven .rannalla
"kalastajia" j a muita lomalaisia
käsineet kädessä. —-
Tämä selittää osittain myös sen,"'
miksi ci erimerkiksi vanha- ystä­vämme
Pietilä voinut "parantaa"
niskaansa vaivaavaa reumaattista
kolotusta auringonkylvyllä, mihin
hänellä oli vakaa aikomus lääkä­rien
ja muiden täkäläisten.asiain-tuntijain
vakavista varoituksista
huolimatta.
Ja kaikki tämä tuli meidänkin
osaksemme vaikka olemme mi-sukscn
kanssa miltei lapsen jou­lulahjatoivomusten
viattomuutta
heijastavalla tavalla koettaneet ol­la
"kilttejä" sekä itsellemme että
toisille, jotta saisimme kunnolli­sen
kesälomasään!
Mutta loma on sittenkin ihanaa! '
Jos ei käy laatuun sääsuhteiden
vuoksi kalastelu ja ulkoilu, niin
sitä enemmän tulee tehdyksi "kor­jaustöitä"
kesämökillä, käydyksi
vierailulla ja kutsutuksi vieraita
iltapäiväkahville, luetuksi "räste­jä"
jne. Ihminen onkin erittäin
mukautuva luontokappale. Hän
löytää tavallisesti jonkun ulospää­syn
vaikeimmistakin olosuhteista.
Ja mikäli on kysymys meidän per­heestämme,
niin meillä oli erit­täin
miellyttävä kesäloma, vaikka
kesää c i enää ollutkaan näillä
main.
Muuten olemme nyt täysin va­kuuttuneita
siitä,_ että väärässä
ovat olleet ne/jotka ovat väittä­neet,
ettei " i k i l i i k k u j a a " voida
keksiä. .
Kyllä se voidaan keksiä. Tosi­asiassa
se on j o keksitty! Kuka ta­hansa
keksi sen. että tavallinen
työmies tekee tai hankkii itselleen
vaikka kuinka vaatimattoman ke­sämökin
eli kesäkämpän, hän:
myös keksi " i k i l i i k k u j a n " eli sen,
että kesämökin asukkailla riittää
ikuisesti liikuntaa mökkipahansa
kunnossapitämiseksi.. Siellä on kaa­dettava
ja pilkottava puita, kan­nettava
vettä, maalattava ja puh­distettava
paikkoja, valmistettava
ruokaa, pestävä pyykkiä, korjatta­va
laituria, veneitä, savupiippu­ja
moottoreita ja niitä kalastus-vekottimia.
Totta totisesti kesä-kämppäristä
on perheineen tullut
" i k i l i i k k u j a " .
Mutta siinähän se kesämökin
parhain puoli onkin. Myönnettä­köön
avoimesti, ^ttä kesämökeillä
käynti ..on joissakin tapauksissa
'ajan haaskausta". Se saattaa
myös vaikeuttaa joissakin tapauk­sissa
muita tärkeimpiä toimia.
Mutta kun; ihminen on muuii
ohella luonteeltaan siksi laiska, et­tei
hän keski-iän sivuuttamisen
jälkeen .vijitsi enää harrastaa - voi­mistelua
ja kävelyä, muista urhei­luista
puhumattakaan, mitkä ovat
välttämättömyyksiä terveydenhoi­don
kannalta, niin silloin tulee a-vuksi
"välttämättömyys" e l i "pak­ko"
suorittaa kaikkia niitä tehtä-
^viä ja töitä, mistä kesämökillä ei
"kerta ' l ^ k j ^ a a n ple pjiutetta.^ ;
. V a r s i ^ i ^ v j tällaiselle I vänoalle
ukkelille, joka istua nököttää,,tois­takymmentä
tuntia joka päivä sa­vuisissa,
toimitus- ja kokoushuo^
neissa,'*^^ tällainen "pafikotyö" oh
kuin elämän eliksiiriä.
Ainoa varjopuoli oli nyt päätty­neessä
lomassamme tämä: K i i n o li
paljon aikaa, vierailla ja vierailu­jen:
järjestämiseen, sekä niisuk-sella
aikaa 'fkokittamiseen"jÄ hy­vää
tahtoa tarjoilun tiimoilta.' n i in
ennestään, pullea vatsamme ".jvyij-r
i s t y i k u i i i r , pullataikina siinä mää­r
i n , että misus sai kotiin tultUa ai­heen
huomauttaa: ' L i h o s i t senkin
köntys' k u n olit miltei jatkuvasti
ruokapöydän ääressä." ;
Näin pateista ja kylmää loma­kautta'
e i ' allekirjoittaneen per­heellä
ole koskaan aikaisemmin ol­lut
— mutta se o l i sittenkin mai­nio
loma. josta nautimme muiden
lomalaisten nhvoin. joka h e t k i—
kiitos kysymästä. — Känsäkoura.