Vapaus, March 2, 1961

              iSiVu'2 ' Torstaina, malisk. 2 p. — Thursday, March 2, 196
MAPÄUS
' '• -•'• ' • • " • • (UBSttlT) -4 mdependent Labor
CtoBlux öf Fbmiäi Canadians. Es*
kiUiabed Nov. 6, 1917. Autborlzed
M MooDd class maU by the Post
CtfllooDepartinenti Ottawa. Pub-jUbtd
tlulce weekiy: Taesdays,
IShnndays and Saturdays by Vapaus
t»uta|shliig Company Ltdi. at 100-102
BAttt. W., Sudbury. Ont..'Canada.
Teleiäiones: Bxa. Office OS. 4-4284:
Editorlal Of f ice OS. 4-4285. BAmaser
E. Suksi. Editor W. EUqod. BSsiUlng
address: Box Sudbury; Oatuio.
Advertislng rates upon. afipUcatim^
lYanslation free of charge.
Cänadassa: l vk. 8.00 6 kk. 4.2&
' 8 1±. t.9Q
YhdysvaUoissa: -1 vk. 9J» 6 kk. 4JO
Suomessa:- 1 vk. 9.S0 6 kk. 5.29
Kirvesnubhi^ oikea suunta
V_ Samalla kun suurtyönantajat sekä .niiden hyväksi pro-pagoivat
sanomalehdet ja radiokommientaattorit vaativat al-h
haisen palkkatason '*jää(iyttämistä'V työa kiihdytystä ja muir
^' ta sellaisia toim^piteitä mitkä pahentaisivat edelleen maan
• talousasemaa -siten että rikkaat tulisivat entistä, rikkaim-l
- maksi' ja köyhät entistä köyhemmiksi, jättäen tuotetut-^.ta-vatatrvarastojen
hyllylle kansan ostovoiman puutteen takia,
, Tbrönjton kirvesmiehfet ovat esittänefet vallan päivastaisen
o^q'eli](i'an, mikä lisäisi kansanjoukkojen ostovoimaa ja el­vyttäisi
koko maan talouselämää.
Toronton rakennusyhtiöden järjestölle — Toronto Buil-der^^
xchangelle esitettiin viikon alussa neljän rakennus­alan
työläisten työehtosopimusehdotukset palkka ynnä mui­ne
Al3'atimuksineen. Yhteistä näille rakennusalan unioiden
työehtosopimuksille on se, että niissä kaikissa vaaditaan alanr
työ^sten palkkatason korottamista. Niissä hyljättiin siis
sibBalta kädeltä- työnantajapiirien ja hallituksen valheelli-p^
n propaganda siitä, että työnantajien pitäisi suostua uu-sifö
tihrauksiin muka sillä perusteella, että muuten ei voida
kilpailla kansahivälisillä markkinoilla.
• ; Hajoitetun tilan vuoksi ja myös siksi kun suurin osa
rakennusteollisuudessa työskentelevistä kansalaisistamme
o » kävesmiehen ammatissa, meitä kiinnostaa ensitilassa
juuri torontolaisen kirvesmiesten vaatimukset.
• Sivumennen sanottu edellämainitussa rakennusalan U r
i ^ s t a on kirvesmiesten unio ainoa ihikä vaatii tulevan työ-ditosopimuksen
perusteella 35-tuntista työviikkoa. Sen l i ­säksi
unio vaatii palkkojen korottamista 45 sentillä tun-riissa
— nykyisen tuntipalkan ollessa $2.95. Työajan lyhen­tämistä
ja palkkojen korottamista perustellaan sillä, että
sitefi, varattaisiin yhtäältä lisää työmahdollisuuksia kaikille
• toryes^ — ja paikkoja korottamalla tulisi ainakin osit­taa
» iorvatiiksi pitkät työttömyyskaudet. Palkankorotusten
Iitiksi unjo vaatii 10 senttiä tuntia kohti erinäisiä huoltotar-kpituksia
varten.
•Kirvesmiesten unoin työehtosopimusehdotukseen sisäl­tyy
liiyös ainakin sillä työalalla vallan uusi vaatimus minkä
tavoitteena on turvata vanhempien työläisten työmahdolli-suudetv
Yleensä suuntana on automatisoinnin ja työn kiihdyt­tämisen
takia se, että työhön otetaan ja työssä pidetään pää­asiaa-
nuorta- työvoimaa. Vanhemmat työläiset joutuvat
iiSeirr ensimmäiseksi pakkolomalle tai kokonaan erotetuksi.
, Ja -mikäli 40 vuotta ylittänyt työläinen joutuu syystä tai
toisesta muuttamaan työpaikkaansa^ hänelle ori uuden työ-paikaxt
.•saantimahdollisuus miltei yhtä vaivaloista hommaa
k u ^ oii kamelille mennä neulansilmän läpi. Tämä tOanhe
orif^riköisena kirouksena rakennusteollisuudessa ja siksi on
miiiepkiintoista havaita, että torontolaisten kirvesmiesten
unie-yrittää nyt saada jonkinlaista järjestystä tähän kaaok-seoi./
|Jnion vaatimuksena on, että työnantajain tulee ottaa
palvelukseensa yhden yli kuusikymmenvuotiaan miehen jo­kaisesta
neljästä kirvesmiehestä.
; [ Kirvesmiesten unio vaatii edelleen, että kaikkien työn-jöhtajain
pitäisi kuulua unioon. Kirvesmiehille vaaditaan
$2.^0 kc»rvausta viikossa työkaluista, kaksinkertaista palkkaa
yliiyöstä jne-
:;^^lVonmle torontolaisten kirvesmiesten antavan aktiivi-siB4tok€
nsaunionsa vaatimuksille sillä lainkaan liioittele-mÄtti^
voidaan sanoa, että tänä vuonna on kaikkien alojen
ty^äisten edessä sitkeät palkkaneuvottelut nimenomaan sik­si
feuh suurtyönantajat ja hallituskin yrittävät taas sälyttää
t a l ^ k r i i s i n suurimman taakan työläisten kannettavaksi —
mijka "yhteisen hyvän" nimissä.
Peloittelua ja kiristystä
Pitemmän aikaa on ollut merkkejä siitä pelosta, että
miljoonien juutalaisten tappamisesta syytetyksi joutuvan
Adolf Eichmannin pelätään "laulavan", eli antavan tietoja
toisista, Länsi-Saksan valtiokoneiston hyvin vaikutusvaltai­sissa
asemissa olevista natsi-upseereista, jotka ovat myös u i -
nejK korviaan myöten juutalaisten ja muiden "ei-arjalaisten"
veressä-
-Tämän tuosta olemme saaneet vihjeitä siitä, että Länsi-
S f ^ a n hallitus on tehnyt kaikkensa saadakseen Eiehmannin
jutun pois oikeuden päiväjärjestyksestä niin kivuttomasti
kuifit^uinkin mahdollista. Tässä mielessä on visseissä piireis­sä-
selitetty^ että Eiehmannin oikeuskuulustelun lykkäämi­senkin
perussyy oli juuri pelko siitä, että oikeuskuuluster_
lussa paljastuu kaikista ponnisteluista huolimatta joitakin
epkmielljrttäviä tietoja.
Kuvaava on tässä yhteydessä Franltfurtista äskettam
saapunut UPIm uutistieto, missä kerrottiin mm. seuraavaa:
"i^si-Saksan haHitus ryhtyi eilen tutkimaan syytöksiä, et­tä
[kansleri-^Konrad Adenauerin eräs avustaja vehkeiliEich-mannin^
kanssa estääkseen juutalaisnaisten ja -lasten paon~~
natsi-Saksasta. V .
. Kysymys on Länsi-Saksan 62-vuotiaasta valtiosihteeris-täi
Hans Globkesta, jota on saksalaisten demokraattien toi­mesta
jo kauan sitten sanottu yhdeksi aktiiviseksi natsiup­seeriksi,
jonka kontolla on yhtä ja toista valonarkaa siitäkin
huolimatta, että hän on vanhan "rautaisen" kanslerin, mr.
Adjenauerin lähin neuvonantaja. Yllämainitussa uutistiedos-sa:
esltettiin "syykin", miksi Länsi-Saksan hallitus on ryhty­nyt,
vihdoin viimeinkin tutkimaan Globken edesottamisia:
:i : Eichmann voi paljastaa oikeuskuulustelussa jotakin
Globkesta", sanottiin edellämainitussa Frankfurtin uutistie-dossa.
: Nyt kerrotaan Eiehmannin yhden puolustusasianajajan
san3heen Häifassa, että Eichmann on maininnut nimeltä tasei­ta
henkilöitä — osa heistä on vielä elossa — jotka olivat y h -
t^dessä "juutalaisten tuhoamiseen Euroopassa"- Eiehman­nin
sanotaan antaneen 4,000 sanaa käsittävän lausunnon Is­raelin
poliisille ja vSiinä yhteydessä mainitaan kuulema hä-
0<^h fikoSkumppaneitaankin.
. Dieter Wechtenbruch(Eichmanin yksi» asianajaja) sanoo,
etiapuolustusasianajajain tarkoituksena ei ole vyöryttää syyr^
tä.toisten niskoille, mutta puolustusasianajajat "eivät epäröi
tMinlta heidän nimiään oikeudessa, eikä edes heidän kutsu-^
Helsii^istsiHioniia
HfOsinlu. — VIII festivaaiiii
kansainvälisen valmistavan komi-tdttu
pefusteva kokous piatti vii­me
keskiviikkona, vftmeismä ko-kou^
äivänääi yksimielisesti, että
'seuraava festivaali vuonna 1962
jäijestetSan Snomen päSkanpun-gissft
Bdsingissä. . •
SaomatBisille edullisen }a tär­keän
festivaalipaikan määrämisen
ohella päätti kokous lähettää vas-tanskiijeen
Snomen Nuorisojär­jestöjen
Edn9taiistoUe ja hyväk­syi
tämän kifieen tekstin.
Edelleen hyväksyttiin seuraavat
aäakirjat: Suositus -^maailman
NuMison Ylioppilaiden Rauhan
ja Ystävyyden Festivaalin rahoi­tuskysymyksestä;
suositus Vni
festivaalin yleisohjelmasta; suosi­tus
VUI festivaalin urheiluohjel­masta
sekä ylioppilaiden ohjelma
VIII festivaalissa.
Lisäksi hyväksyttiin kansainväli­selle
komitealle nimetty pysyvä t o i:
mikunta hoitamaan festivaalin val­misteluja
kokouksen päätösten mu­kaisesti
sillä muutoksella, että 3—4
paikkaa jätetään auki niiden mai­den
edustajille, jotka myöhemmin
haluavat yhtyä festivaalin valmiste-uihin
j a osallistua n i i h i n.
Pysyvään toimikuntaan tulivat
seuraavien maiden edustajat: A r -
gentina, Australia, Brasilia, Bulga­ria,
Canada tai USA. K i i n a , Colum­bia;
Suomi, Ranska, Ghana, Englaii-
Guinea, Intia, Indonesia, Irak,
Italia, Japani, M a l i , MarokkO; Itä- ja
LÄNSIMAISEN " A V U N "
H E I K K O U D E N S Y Y
Minkälaista on se " a p u " jota nä-nä
länsimaat antavat ns. alikehit^
yneille maille? Eräs intialainen
ylioppilas J . N . Sharma, joka jat­kaa
opintojaan Toronton yliopistos­sa,
sanoi lehtitietojen mukaan, että
sen jälkeen kun länsimaiset öljy-yhtiöt
lopettivat öljyn etsinnän In­tiassa
löytämättä lainkaan öljyä,
ovat neuvostoliittolaiset tutkijat
löytäneet sieltä öljyä monesta pai­dasta.
Mr. Sharma puhui Y K . n opetus
tiede- j a kulttuurijärjestön yhtey­dessä
toimivan Canadan kansallisen
komissionin järjestämässä: konfe­renssissa
Torontossa.
Hän sanoi, että venäläisten löy­dettyä
öljyä Intiasta, pyysi länsivalr
tojen painostuksesta huolimatta Pa­kistanin
hallitus Neuvostoliittoa
lähettämään öljynetsintäjoukkueen
myös Pakistaniin/
Saman uutistiedon mukaan mr.
Sharma sanoi, että gasoliinin hinta
on Intiassa 3.50 gallona.
E i siis ole mikään ihme kun ga-solinin
hinta on näin korkea, vaikka
"yksityisyrittäjät". eivät löytäneet­kään
öljyä Intiasta.
' Sellaista on se "yksityisyritteliäi-syys"
j a yksityisyrittäjäin antama
apu ulkomaille. Kuten kokemuk­sesta
. tiedämme, niiden apu on
omassa maassa aivan samaa luok­kaa.
Kun alikehittyneet maat ovat
ruvenneet itse itseään avustamaan,
niiden asemaa yritetään vaikeuttaa
jopa näiden yksityisyrittäjäin
"avustamisenkin"' perusteella;
Siitä on nyt eläviä esimerkkejä
Kongossa, Etelä-Afrikassa, • • K u u ­bassa^
j a kautta maailman, mistä
vain rikkauksia löytyy. Mutta sitä
mukaan kun siirtomaa- tai puolsiir-tomaa-
asemassa olevat kansat tule­vat
näkemään ns. "länsimaisen,
avun" todellisen olemuksen, ne r u ­peavat
toimimaan itse itsensä
avustamiseksi. — I. S.
mistään todistajan paikallej
jos-se-on totuuden selvillesaa-miseksi
tarpeellista puolustus­asianajajan
mielestä."
Samassa uutistiedossa sano­taan,
että Eiehmannin pääpuo-lustusasianajaja,
Robert Serva-tius
vaatii edelleen, jotta Län­si-
Saksan hallituksen täytyy
maksaa Eiehmannin / puolus-tusasianajajain
palklciot ja
muut kulut»'
Ylläoleva viittaa melko avoi­mesti
siihen, että Eiehmannin
puolustusasianajajat peloitte-levat
Eiehmannin rikos-kumppaneita
aina Adenaue­rin
hallitusta myöten ki-ri9tääksee|}
Länsi-Saksan hal­litukseltakin
lisävaroja Eieh­mannin
puolustuskampanjaa,
varten. Vissit piirit Länsi-Sak­sassa
ovat siksi kiintyneitä
"totuuteen" että he ovat kes­kuudestaan
keränneet jo suu­ria
summia Eiehmannin puo-ustaniisen
hyväksi; Nähtäväk­si
jää, mi^sä määrin peloittelu
ja kiri;stys vaikuttaa hallituk­seen
rahavarojen myöntämi­seksi
tämän "jalon" asian hy­väksi?
Länsi-Saksa, Yhdistynyt Aräbitasa
valta, yksi edustaja Skandinaviasta,
Senegal, Puola, Neuvostoliitto ja
Venezuela.
Suomalaisten puolesta puhui
.kokouksessa Suomen festivaali­komitean
puheenjohtaja, tohtori
E l e Alenins, joka k i i t t i osanotta­j
i a tärkeästä päätöksestä pitää
VIII festivaali Helsingissä^ Hän
lausui erikoisen ilonsa sen joh­dosta,
että k<Aous on osoittanut
n i i n suurta luottamusta Suomen
nuorisoa j a noudattamaamme: u i*
kiopolitiikkaa kohtaan. Festivaalin
merkitys rauhan juhlana on sitä­k
i n suurempi, koska osanottajien
keskuudessa on runsaasti erilaisia
.mielipiteitä omaavia nuoria.
Tämän jälkeen Ghanan edusta­j
a B. A . Quarcon ojensi Iiansan-edustaja
Paavo Aitiolle, Suomen
eduskunnan ensimmäiselle vara­puhemiehelle
Hänen Ylhäisyyten­sä
herra Kwame Nkrumahin,
Ghanan' presidentin lähettämän
lahjan.
Kokous päättyi puheenjohtajan,
Demoki-aattisen Nuorison Maail­manliiton
presidentin Jean Gar-cias*
n sanoihin: "Vuonna 1962 me
palaamme Helsinkiin ja tuomme s i l ­l
o in mukanamme koko maailman
nuorison ystävyyden."
valmistavälekokoukseUe lähettä­mässä
tervehdyksessä . . . Pidäm^
me suurena kunniana sitS, jos
seuraava festivaali järjestettäisiin
Suomeen . . . \
'•KUNNIA S U O M E L L E"
SANOVAT R A K E N N U S M I E H ET
— Olemme iloisia siitä, että
maailman nuorison edustajia saa­pui
eri maista H ^ i n k i i n keskus­telemaan
VIII festivaalin järjes­tämisestä,
sanotaan Etelä^Haages-sa
sijaitsevan Mäkiö O Y n raken­nustyömaan
työläisten festivaalia
" ... . Kokouksen päätös järjes­tää
VIII maailman nuorison j a yli­oppilaiden
festyaali Helsingissä ;on
suuri tunnustuksen- j a kunnianosoi­tus
maamme nuorisolle ja koko
r a i ^ n t a h t o i s e l l e kansallemme",
lausui Suomen laajinunin leviävä
työväenlehti. Kansan Uutiset toimi-tuskirjoituksessaan.
"Se kymmentur
hantinen - nuoriosjoukko, joka~ en
edustanut maatamme aikaisemmissa
festivaaleissa on suorittanut tehtä­vänsä
kunnialla, j a voittanu^ maail­man
• nuorison ystävyyden puolel­leen.-
, : ;
"Festivaalin järjestämistä Helsin­gissä
puoltaa erityisesti maamme
puolueettomuusasenne. Kokouksen
yksimielisen kannan mukaan juuri
puolueeton maa v o i tarjota parhaat
edellytykset erilaisissa yhteiskunta­järjestelmissä
elävien j a erilaisia
' p o l i i t t i s ia j a uskonnollisia katso­muksia
edustavien nuorten koh­tauspaikkana
. . . '
"Tätä taustaa vastaan' katsottuna
joutuvat/Säälittävään valoon oikeis-topiirien
yritykset leimata festivaa­l
i vain tietyn ajatussuunnan propa­gandatilaisuudeksi
ja verukkeiden
avulla estää juhlan pitämisen H e l ­singissä.
. Maamme nuoriso j a koko
rauhantahtoinen kansamme on yl­peä
saamastaan suuresta luottamus­tehtävästä
olla yin rauhan j a ystä­vyyden
festivaalin isäntänä. Se
tarttuu innolla tehtävään j a tulee
sen kunnialla suorittamaan", sanoo
lehti lopuksi.
HRUSHTSHEVrN KtRiE NEHRUlLE
YK:n JA KONGON ASIOISTA
(Jatkoa 1. sivulta) '
puun saakka halpamaista Kongon
kansan etujen kavaltamista sekä
Y K n periaatteiden ja alkeellisim­pienkin
järjestys- ja kunniavaatl-musten-
häpäisemistä. Tällaisel­l
a henkilöllä ei ole paikkaa Y K n
johtopaikoilla", huomauttaa pää
ministeri kirjeessään.
"Jottei 'kylmasotaV tulisi entis­tä
katkerammaksi j a jottei pääs­tettäisi
valloilleen 'kuumaa sotaa'
on välttämätöntä järjestää Y K n
rakenne uudelleen", pääministeri
sanoo. Hän toistaa sitten ajatuk­sia;
jotka hän esitti viime vuoden
syksyllä siitä, miten nykyinen yh­den
pääsihteerin systeemi ei vas­taa
maailmassa vallitsevaa tilan-'
netta: Pääsihteerin asemesta pi­täisi
olla kolmen sihteerin muo­dostama
sihteeristö, jossa olisi yk­si
edustaja jokaisesta maailman­politiikan
kolmesta perusvoimasi
ta. Yksi lännen sotaliittoutumien
maista, yksi sosialistisen leirin
maista ja yksi fittolueettomista
maista. Nykyään YKssa hallitsee
— sen rakenteesta j o h t u e n—
yksi valtioryhmä, joka: harjoittaa
hyökkäävää siirtomaapolitiikkaa
tämän järjestön kautta. Kongon
tapahtumat ossoittavat, miten vaa
ralliseksi tällainen voi käydä.
"Jos tätä linjaa jatketaan, se voi
johtaa tilanteen kärjistymiseen
viimeiseen pisteeseen saakka ja
asettaa »nuailman eteen kolman­nen
maailmansodan vaaran", Hru-shtshev
huomauttaa.
Hrushtshev toteaa edelleen L u -
mumban murhan olleen lähtö-merkkinä
Tshomben ja Mobutun
rosvojoukoille kaikkia Kongon
isänmaanystäviä vastaan. Tästä
johtuen tarvitaan toimenpiteitä»
j o i l l a voidaan estää Kongon kansa
joutumasta uusien koettelemusten
kohteeksi. Ainoana radikaalisena
keinona hän toteaa olevan Tshom-ben
ja Mobutun viipymättömän
vangitsemisen ja heidän joukko­jen
hajottamisen sekä hyökkää­j
i en poistamisen Kongosta.
Mitä tulee^sitykseen murhien
"tutkii)wse6ta" tutkimuskQnfission
avulla, niin Hrushtshev sanoo täl-
" l a i s e n olevan vain-yrityksen, jolla
syyllisten rankaiseminen halutaan
välttää j a haudata asia loputtomin
" t u t k i m u k s i i n " ;
" T O I M E N P I T E E T
L O P E T E T T A VA
Hrushtshev sanoo edelleen Ham-marskjöldin
johtaman ns. Y Kn
operaation Kongossa olleen täysin
päinvastaisen tuloksiltaan kuin
turvallisuusneuvoston päätökset
edellyttivät. Kun Y K n joukot tu­livat
K o n g ^ h , oli siellä laillinen
hallitus ja parlamentti, demok­raattiset
vapaudet'ynnä muut. Nyt
•— hiern»! y l i puoli v u o t ^ joukko­jen
saavuttua -rr laillisen hallituk­sen
päämiehet on murhattu, par­lamentti
estetty kokoontumasta,
Kongon alue jaettu jne. Sen jäl­keen,
kun eräät maat poistivat
joukkonsa Y K n vahvuudesta Kon­gossa,
ovat jäljelle jääneet pääa­siassa
vain sotavoimat sellaisista
maista, jotka ovat välillisesti tai
suoraan sidottuja siirtomaaher­ruutta
harjoittaviin maihin ja
maihin, j o i l l a on Kongoon epäys­tävälliset
suhteet. i
, Siksi neuvostohallitus katsoo
välttämättömäksi n i i n Kongon e-tujen
kuin YTCn arvovallankin
, kannalta, että. ns. Y K n toimenpi-
; teet heti lopetetaan ja kaikki uit
.jkomäiset joukot poistetaan maas-
^ f a, jotta Kongon kansa saisi mah-^
; doUisiiudet itse ratkaista omat s i ­säiset
asiansa.
Kongon rauhan, palauttamincksi
tarvitaan lisäksi e r i maiden tuen
antamista Kongon lailliselle halli'
. tukselle, jota Lumumban jälkeen
johtaa Antoine Gizenga. Neuvos­tohallitus
on valmis yhdessä mui­den
nuiiden kanssa antamaan täl­laista
apua, pääministeri huomaut­taa.
Hän esittää myös neuvosto-hallituksen
puolesta, että asiaa
voisi auttaa myös se komissio, jo­ka
muodostettaisiin' sellaisten Äl4
rikan maiden edustajista, joilla
on ollut täydelliset suhteet Kon­gon
lailliseen hallitukseen^
Kokemukset • erikoisesti .viime
vuosilta, kirjoittaa päiäministeri
kirjeessään, osoittavat,, että suur-
^ valtojen tulisi pidättäytyä sekaan­tumasta
vieraisiin asioihin'ja kes­kittyä
voiminensa kansainvälisen
•jMnityksen lieventämiseen ja
CBC:n TV:n edustaja King Whyte (vas.) ei näytä paljon
välittävän vaikka pakkasta onkin 30 astetta alapuolella nollan,
kun hän kiinnittää luistimia intiaanipojan jalkoihin Fort Alba-nyssa,
James Bayn rannalla. Yhteistoiminnassa öljy-yhtiön
kanssa on Wkyte kerännyt Etelä-Ontariosta yU 2,000 paria
käytettyjä luistimia, jotka hän sitten on jakanut intiaanilapsille
Pohjois-Ontariossa. v .
Kokoomuksen mies
Suomen sos-demien
pres-ehdokkaaksi
H e l s i n k i . — (SS) — Sosialide­mokraattien
puoluetoimikunta päät­ti
tiistaina (21. 2.) nimetä oikeus­kansleri
Olavi Hongan puolueen
presidenttiehdokkaaksi ja aloittaa
muiden kansanvaltaisten puoluein
den kanssa neuvottelut siitä, että
oikeuskanslerista, joka ei kuulu mi­hinkään
puolueeseen, tulisi yleis-ehdokas
laajojen poliittisten piirien
tcikemana.
P o l i i t t i s i l l e p i i r e i l l e sosialidemok­raattien
ehdotus tuli melkoisena y l ­lätyksenä,
mutta sen saania vastan-otto
o l i yleissävyltään positiivinen.
Neuvottelut toisaalta sosialidemok­raattien
j a toisaalta kansanpuoluei­den,
kokoomuksen, V vapaamielisten
j a pientalonpoikien kesken alkavat
aivan lähiaikoina.
— Sähköenergian siirto Neuvos-toliitosta
Suomeen aloitettu. — Säh­köenergian
siirto Neuvostoliitosta
Suomeen - aloitettiin maanantaina
(20. 2 ) jolloin Suomesta Neuvosto
liittoon johtava yhdysjohto saatet
t i in jännitteelliseksi ja yhteiskäyt­töä
Neuvostoliiton puolelta hoita
vien voimalaitosten koneistot tah­distettiin
. ^uomen valtakunnah
verkoston kanssa; Energian siirto
Suomeen aloitettiin tämän jälkeen
välittömästi. (Mk).
Seurustelu- ja
bingotilaisuiis
iä
South Porcupine. — Ei'äs emäntä
"stoppasi" minut kauppalamme ka­dulla
ja ikäänkuin nuhtelevasti huo­mautti,
että mikäs oh kun ei jär­jestetä
niitä '^'rähinäbingoja" ollen­kaan?
Koetin selostaa, että viime­viikkojen
aikana on ollut kiirettä
haalillamme j a näinollen emme ole
voineet niitä järjestää. Mutta
kun tässä kevätaurnko alkaa pais­taa
lämpimämmin j a mcoitenkin ih-
Souvaiuia Phouma
palannut Laosiin
Los. — Viime keskiviikkona saa­pui
Laosiin maan laillisen hallituk­sen
päämies prinssi Souwanna
Phouma. Pääministeriä olivat vas­tassa
kapteeni Kong Lee, ministe­r
i t ja Laosin kansalliskokouksen
edustajat.
kansainvälisten ongelmien ratkai­semiseen,
joista ensisijalla on a '
seistariisunta: Kirjeessään : hän
toivoo lopuksi, että "maittemme
hallitukset yhdistäisivät ponnis­tukset
Kongon vapauden j a riip­pumattomuuden
puolustamisek­s
i " .
miset ikäänkuin heräävät talviunes­taan,
n i in silloin niitä varmasti jär- j a o l i omiaan antamaan hyvän k u
Jutustelua - " ' ' -J
Vancouverista
Vancouver.— Järjestöosastomme'
järjestämä Kalevalajuhla kuuluu jo
menneiden joukkoon. Melko hyväl­lä
omallatunnolla voimme sanoa, et­tä
kun se p i t i järjestää lauantai-fli'
läksi puuttui siitä se juhlavuus, jo­ka
on meidän menneiden vuosien"
eepoksemme • rinuistqtilaisuuksissa
ollut. Ohjelmaa o l i ' ja asianmu­kaista
olikin josta kiitos esittäjille.
Hyvää työtä oli tehty illan eteen,'
kuitenkin kuten sanottu jotakin s i i ­tä
puuttui, yleisöäkin oli heikonlai-sesti.
Saimme hyvin tärkeän ope­tuksen
ja se oli, elkäämme koskaan
järjestäkö tällaisia arvojuhlia l a u - ;
antai-iltana j a yleistä tanssia jona-v
k i n vetonumerona, "opiksi ikä
k a i k k i " .
Sunmraitai helmik. 26 p valkeni
pilvisenä, muttei kuitenkaan sata­nut.
Meidän uhrautuvat talkoomie-hemme
olivat tapansa mukaan m^t:,.
kanneet Webster's Corners'in haa­l
in kentän tasoitustöihin, allekir­joittanut
meni sinne ei työntekoa
varten vaan toteamaan omin s i l m i n,
tilanteen Vapauden kirjeenvaihtaja-,
na. Kaksi mahtavaa Firpuun kan­toa
siellä vielä oli pystyssä muis-.,
tuttaen vielä osalta lahonneinakin
mahtavuutta jonka omaa tämä är-,.
vokkain puudaji. Toveri Rauma pör­räsi
sen juurien kimpussa konesar.,
hoineen toisten tovereiden kaivaes­sa
juuria mullasta paljaaksi. Tä­män
työmuurahaisten työn ikuistu> >
ti tov Luoto filmille, kelpaa sitä
jälegtäpäin katsella kun nurmi y ir
heriöi,/ kuinka kovan työn takana
on kaikki ollut. Pojat ovat jo tä-'.
hänkin päivään mennessä nostaneet. •
paikan arvoa työllään.
Voikin vakuuttaa, että paikasta ..
tuilee vielä CSJ: n Vancouver!^
osaston ylp^s. Hyvin v kaUniiltia
näytti näkymä jo tässäkin vaiheessa
jestetään.
Nyt op t u l l u t k in sellainen aika,
että kokoonnumme j u u r i ensi sun­nuntaina
pitämään pientä rupatte-luhetkeä
ja voimme siinä kahvin
juonnin lomassa pelata jonkun seu-rapelinkin.
Ja on parasta, että me^
nemme ikäänkuin iltapäiväkahville
j a aloitetamme kello 3 iltapäivällä.
Kaikki ovat tervetulleita tähän yh­teiseen
iloon ensi sunnuntaina. — H .
Kennedy vaatii lisää
veroa kuorma-autojen
omistajilta
Wasliington. — Presidentti Ken­nedy
on pyytänyt, että kuorma-auto-iiikkeitä
'verotettaisiin enemmän
jotta voitaisiin saada naääräaikaan
mennessä . valmiiksi $37 milj.irdia
maksava osavaltioiden välinen
maantieverkosto.
Kennedy kehoitti kongressia jät­tämään
nykyisen neljän sentin ga^
soliiniveron . entiselleen, mutta ko­hottama
»! diesel polttoaineveron
nykyisestä neljästä sentistä seitse­mään
senttiin.
Tämän veron lisäksi hän ehdotti
y l i 26,000 paunaa painavien kuor-ma-
autojen lisenssimaksujen korot­tamista
$1.50:stä 1,000 paunalta
5.00:iin ja rengasaineverojen korot­tamista
siten, että esimerkiksi
50,000 paunan kuorma-autosta jou­duttaisiin
maksamaan lisenssimak­suina
tältä osalta $120 vuosittain
nykyisen $36 asemesta.
van josta kiitos ensikädessä talkoo­väelle.
Työtä riittää koko kevääk-sii
mutta tehty alku vaatii lisää -
vain tämänlaisen toiminnan jatka­mista
josta ei voi olla epäilystä. •
Talkooväki tulee joka hetki lisään­tymään.
,.
Pidämme mielessä "Kesäisen
unelman'^ esityksen Clinton haa- i
lissa sunnuntaina helmik. 12 p. [
klo 1 i p .
Kaikki kultavuoden toimintamnife !
muodostukaan meitä jokaista i n ­noittavaksi.
.
Vapauden j a L i e k i n levitysryn-täystä
varten koneisto kuntoon^
pois siitäkin. yksilöpyrkimykse<^^''
joukkotyö on aina valttia.
Tervehtien — M. S.
S I T Ä III
JA
— Regulaattori, järjestäjä,
täjä, nopeuden säätäiL
sää-lllillllllil
I il I i i i .
JIIITÄTÄ
RUKOUS
P i k k u Jorma oh saanut isältään
rangaistuksen siitä, että o l i ollut,
tuhma. Illalla iltarukousta lukien
hän lisää.
Hyvä jumala, älä anna isän saa­da
lisää lapsia. Hän ei osaa kas­vattaa
edes sitä, joka hänellä on.
SELVÄ ERO.
Nerouden j a typeryyden välillä
on se ero, että neroudella on omat
rajoituksensa. c
PÄIVÄN PAKINA
Lumumbada telitiin pyliimys
Ne jotka luulivat voivansa hävit­tää
Kongon kansan itsenäisyystah-don
murhaamalla maan itsenäisyys-liikkeen
tunnetun j a tunnustetun
johtajan, Patrice Lumumban j a hä­nen
lähimmät toverinsa, saavat nyt
surukseen todeta,, että eilisestä kan-sallissankansta,
Lumumbasta tuJi
vapausliikkeen marttyyri j a kaiken
lisäksi vielä pyhimyskin, mitä koko
Afrikka tu}ee kunnioituksella muis-lamr.
an.
Varmuudella voidaan sanoa, että
miljoonaisot afrikkalaisat isät, äi­dit,
opettajat j a valtiomiehet tule­vat
seuraavien sukupolvien aikana
kertomaan lapsilleen, oppilailleen
j a kansoilleen siitä ihmeellisestä ja
ihailtavasta miehestä, Lumumbasta,
joka joutui belgialaisten riistäjäin
ja heidän apulaistensa raa'an muir-han
kohteeksi. '»
Mitä tuleman pitää, siitä saatiin
esimakua silloin k u n Ghanan " A f r i ­kan
kirkko" j u l i s t i viime lauantai­na
Patrice Lumumban j a hänen
rinnallaan murhatut Kongon va­paustaistelijat
mainitun kirkon py­himyksiksi.
Se o l i , e i vain tämän
kirkon, vaan koko Afrikan uskon­nollisen
liikkeen suurin kunnian­osoitus
Patrice Lumumbaa kohtaan
Tämä palauttaa m i e l e e n laajasti
levitetyn väitöksen siitä, että L u -
mumba o l i jok6 jäsenkorttia kan­tava
"kommunisti^" tai ainakin
"komniunistimielinen" idealisti.
Puheet Lumumban "kommun
suudesta" olivat kuitenkin valhi
Tämän ^'kommunistivalheen tarkoi­tuksena
oli lietsoa kapitalistisessa
maailmassa vihamielisyyttä tätä ur­heata
ja itseulu'autuvaa itsenäi^^
syystaistelijaa vastaan nimenomaan
siinä toivossa, että hänet voitaisiin
murhata ennenkaikkea poliittisesti
— j a jos siinä ei* onnistuta, sitten
fyysillisesti, kuten tapahtui. Jos
minkään asian yhteydessä, n i i n juu­r
i .Lumumban tapauksessa paljas­tuu
nykyaikainen "kommunismivas-taisuus"
kaikessa alastomuudessaan
poliittisten_iJurji5sten viimeiseksi
apukeinoksi. ••' •
kuten tiedetään, Lumumba o l i
äärettömän armelias ja>hellä poliit­tisia"
vastustajiaan kohtaan. Hän e i
ollut " k o m m u n i s t i " , vaan syvästi
uskovainen henkilö, jokff luotti, ku­ten
olemme nähneet, aivan liian
paljon kristinuskoon vetoavien poli­tiikkojen
moraalikäsitteihin — j a
joutui itse tämän uskonsa uhriksi.
Mahdollisesti hän näki j a ymmärsi
totuuden ennen kuolemaansa, mut­ta
se o l i s i l l om l i i a n myöhäistä.
Patrice Lumumba ei luonnollises­tikaan
ole ainoa kansallinen itsenäi-syystaistelija,
jonka pää on tuotu
vadUla imperialistisille hallitsijoil­le.
Ceylonilaisen kansallisjohtajan
Solomon Bandarainaiken murhassa
o l i imperialistien sormet peUssä.
Cameroon kansaUisjohtajan Felix
Moumien kuoleman syitä voidaan
etsiä samoista lähteistä. Kenyan
tunnettu vapausliikkeen johtaja/ Jo-mo
- KeyattatT o n öUut j o kuutisen,
vuotta vianldlBssa. Kuka meistä oU^
/
si unhoittanut sen tosiasian, että
Intian nykymen pääministeri Neh-ru
joutui istumaan vuosikausia
vapkilassa sen " r i k o k s e n " vuoksi et­tä
häii vaati maalleen itsenäisyyttä?
Imperialistien toimesta on tehty
lukemattomia poliittisia hyökkäyk­siä
Indonesian nykyistä president­tiä
Soekarnoa j a Kuuban pääminis^
teri Castroa vastaan.
Mutta siirtomaakansojen vapau­tumista
ei ole voitu estää sen pa­remmin
murhilla kuin epäinhimilli­sillä
vankilantuomioillakaan. Ja
tämä pätee myöes Kongon ja erikoi­sesti
Lumumban tapauksessa.
Lumumbaa ei kuitenkaan mur­hattu
hänen "uskonsa", eikä l i i o in
hänen "kommunistisuutensa" takia,
vaan siksi kun hän oli itsenäisyys-mies
loppuun asti. Lumumba olisi
saanut jäädä Kongon hallituksen
keulakuvaksi, j a häntä olisi ylistet­tykin
suureksi valtiomieheksi, jos
hän olisi hyväksynyt maalleen
' muodollisen" itsenäisyyden niin,
että -kaivosten, tehtaiden ja maiden
omistussuhteet olisivat jääneet en­tiselleen
— että Belgian monopolis-tit
olisivat voineet Kongon "poliit­tisesta'!
itsenäistymisestä huolimat­ta
jatkaa entiseen tapaan Kongon
luonnon^esurssien ja kansanjouk­kojen
riistämistä j a ryöstämistä.
Lnminnba ei saostunut tähän.
Hän vaati seuralaisineen Kongol­le
täyttä itisenäisyyttä poliittisesi
ti ja taloudellisestL Lumumba ei
koskaan vaatinut köstotoimenpi-teitä
valkoihoisia vastaan. Hän ei
vaatinat^^edes belgialaisten kar-koittamista
Kongosta. Hän vaati
vain sitä, että Kongon kansa ja.
valtio säa^-itcleniUsresti päättää so­mista
sis&liBtä asioistaan, luken-tuen
tähän kysymys luonnönre-surtöleh,
tahtaiden Ja- maiden
kfiytSSnnimtta tähän eivät bel­gialaiset
monopolistit rikoskum(h
paneineen suostuneet. .
Vain tämä selittää sen, miksi bel-bialaiset
monopolistit julistivat
Tshombensa suun kautta Katangan
eronneeksi itsenäisestä Kongosta.
Vain tämä selittää miksi monopolis­tit
halysivat keinoja kaihtamattiP-;
raivata Lumumban j a hänen kan­nattajansa
"pois tieltä". Vain tä-,;;
mä seBttää Lumumban j a hänen<
seuralaistensa raa'an murhan. .
Mutta se selittää myös sen, mik­si
Lumumbasta tulee kuollessaan
vielä suurempi voima imperialismin ;
tuhoksi Afrikassa mitä hän eläis? '
sään oli.
K u n Ghanan "Afrikan k i r k k o"
j u l i s t i "juanalattomaksi" kommunis­tiksi
leimatun Lumumban pyhi­mykseksi",
se palautti mieleen selcä
raamatun kertomukset tekopyhis­tä
fariseuksista, ^tfä Mark Twainin
kuvauksen siitä, minkälainen "KS^ ~"
k o " vallitsee virallisesti kapitalisT ^
min-alaisuudessa muiuällakin, eilfä' -
vain Yhdysvalloissa. y
kuten muistettanee, Mark Twain •
selitti amerikkalaisen elämän pe- ,
rustuvan jo sisällissodan jälkeen >
siihen^ uskoon, että Yhdysvaltain
kansa —»^ja tällaista "uskoa" levite­tään
täällä Canadassakin — on täy­dellisin
kansakunta Jumalan j a l -
kain juuressa. Whiskya juova, tu­pakkaa
p u r e k s i v a , sopimattomia
juttuja' kertova ja suuiria vanhoja
puolueita äänestävä kansa ei Mark
Twainin mukaan sietäjiyt silloin
minkäänlaista arvostelua. '
Afrikkalaisilla on myös omat kä­sityksensä
tällaisesta' tekohurskau-desta.
He sanovat: "Valkodsten
tullessla oli heillä evankeliumi ja
m e i l l i niaa. Nyt on meillä evan­keliumi
ja heillä maat."
Mutta tällainen olotila ei voi jat­kua.—
Känsäkoura.