Vapaus, February 26, 1957

              -f. Siva2 Tiistaina, helniik. 26 p. — Tuesday, Feb. 26, 1957 l
VAPAUS 7<tJUBCKrVI w Xodepeiulent labor
-CIrgBil :or fSmiisIk- CamdUtuL^
UUiä»dJNbir. 6. W7; Aattunized
«s second claas mail by the Post
OffSee Department^ Ottawa. ^Pub»
Bsbed thriee 'weekly: Tuesdays,
inuindajs and 6atiird83« J)y y
PiAUädnsr Company Ltd, at lOO-lQZ
Zbaa.'^t£^]^r.:8väbfan»OnW Canada.
Tetephones: Bus, Office 05. 4*4264:
Editoria! Office 08,4-4265. Manager
E. Suksi. Editor W. j^und. Mailing
addn»: Box 69, Sudbnrjr, Ontario. Advertfsing ratea upon appU^tion,
TMnslation.free of charge.
-TILAUSHINNAT:
lanadaasa: l vH^IJOO 6 Ick. 3.75
3 kk. 225
Vbdysvanoissa: 1 He. 8JOO d kk. 4^
3uom^: 1 vk. 8.50 6 kk. 4.7^
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
4
<
<
Vict«tr r l ^ B i i fiockerf^ tiyttip
laoaotaina, niaalisfcuptt..i pn3 7i
vuotta.
Yhdymme, sukulaisten ja tutta
I vain onnentoiyciuksiinl "
MII
mm.
SS
:'[1917 — Juhlavuosi — 40. vuosikerta —1957
-k il *
S TrVaJiäy^ura^^ nylkembbudje^i
"''Ontarion lainlaatijakunnalle viime tiistaina esitetty "nyl-
L'kQl^ vähävaraisia" badje^ tilivuodelle 1957-58'on uusi,osoi-ti^
tjsiha-Irenen asialla torypuolue loppujen lopuksi on, ja ke-nenhyväksi
se maakunnan asioita hoitaa.
^^iiKukaan eivv että
nyj^
: on aiheuttanut, on maakunnan tuloja lisättävä. Maanteiden
rakentaminen ja kunnossapito sekä monet muut palvelukset
vaativat jatkuvasti suurenevia rahasummia.
^^M^^ kysymys on siitä, miltä suunnalta näitä lisätuloja
hankitaan — ja tässä suhteessa Ontarion toryhallitus ei jättä-unyt
vähäisintäkään epäilyn varaa. Vaikka sen sariotaahkin
i olevan hjninn läheisissä suhteissa erinäisten väkijuomapiiriep
^kanssa, Ontarion hallitus tuntuu kuitenkin muistavan
niatusta sen kohdan, missä puhutaan siitä, että häneltä, jolla
vahan ony pitää'selldnp^^ otettaman ja annettava sille, jolla
paljon on. Valitettavasti kyllä, tämän pitemmälle ei toryhal-litiiksen
Pyhän kirjan tuntemus näytä ulottuvan!
. 'Kuten viime lauantaisessa kirjoituksessamme tällä pals­talla
todettiin, Ontarion, lainlaatijakunnan erikoisvaliokunta,
jonlw tehtävänä oli tutkia Ontarion maakunnan tieasioita,
; esitti tosiasioihin nojaten sen katsantokannan, että gasoliini­veron
li^iääminen on epäoikeutettu toimenpide sen vuoksi kun
se panee suurimman kuorman vähävaraisten kannettavaksi.
Mainitun valiokunnan arvion mukaan gasoliiniveron korot­tamisesta
saatavat tulot larekeavat 90-prosenttisesti yksityis-vautpjen
ja pienten kuorma-autojen omistajain maksettavaksi.
Tästä huolimatta, tai ehkä tämän vuoksi, mainittu erikoisva­liokunta
ehdotti, yhden kunnioitettavan jäsenen, mr. MacDo-naldln
esittäessä V että gasoliiniveroa pitäisi ko­rottaa.
mä r«hdotus toteutettiin; gasoliinin^" korotet-tiin>
2 sentillä gallonaa kohti minkä vuoksi Ontarion autoilijat
maksavat nyt "maantieveroa" 13 senttiä gallonalta entisen
ir^si&ntin-asemestai Dollareissa ja senteissä tämä' tarkoittaa
sitS^ että jokainen autoilija maksaa nyt vuosittain keskimää­rin
lähes $10 'fmaantieveroa", enemmän kuin tähän asti. On­tarion
autoilijat ajavat keskimäärin 8,000 mailia vuod
Jos olettaisimme, että autoilla pääsee 20 mailia gallonalla ----
mikä; on Ulankin pitkä matka keskiarvoksi -^^^ niin äiitöilijat
j<%Uliyvat^•nyfc'4maksamaatt^ vuodessa entir
Sjgir$^,asemesta. ' '
' Tämän "rtiaantieveroa" epäoikeudettomuus tulee.sitäkin
ibneisemmäksi jos verrataan toisiinsa eräitä'yhteistuloksia.
Nyt esitetyn ennätysmäisen budjetin mukaan Ontarion maa^
lEuntahallituksen tavalliset menot ovat alkavan tilivuoiden
aikana $510,967.000 ja yli neljäs osa.siitä ($131.000,000) tulee
autoilijain "maantieverosta", josta summasta tulee 90 pro­senttia
pikkuihmisiltä!
i ^Kuinka kohtuuttoman suuren osan pikkuihmiset joutu­vat
inaakunnan veroista maksamaan se näkyy kaiikkeinpar-häken
siitä jos ylläolevaa; summaa ^verrataan Ontarion
nadan suurimman teollisuusmaakunnan) yhtiöiden yfiteises-maiksamaan
verosummaan, mikä on vain $160,0100,000^ • .
Ja mitä enemmän tämän.budjetin yksityiskohtia
%|ian, sitä enemmän tulee näkyviin vähävaraisten ihmisten
verotaakan lisääminen. . *
* Olutta pidetään • yleisesti Ganadassa "työläisten juoma­na"
ja muita väkijuomia pidetään "parempien ihmisten'' ilö-
Kjpfsnp^::, M liemenä; Tästä kaiketi johtuu, että veroja lisätään oluen juo-iille,
siis työtätekeville, lisäämällä:oluen välillisiä veroja jot-k;
a verdlisäykset tulevat ennemmin tai myöhemmin kulutta-^
jäin maksettavaksi, vaikka nyt puhutaankin, että hinnat "voi­vat
^jäädä ennalleen" anniskelupaikoissa, ja kotonakin tätä
.|,'ti't^j \Eaahtoavaa janon sammuttajaa nauttiville — vaikka viimek-
Ih/^fl sfmälnitut todennäköisesti saavat havaita, että "tyhjistä"
.-i>^^ftfr' itaksetaan takaisin vietäessä nykyistä pienempi hinta, mikä
Mitä muut sanovat
EI 'O.EUKAILliA'' KÄYTTi>r
KELPOISESTA AASISTii^
. . . Vierailun (Öttawassa käynti
-.V) tärkoItuk8i$ta viittasi toimis
to lehtimiesten seuran presidentin
B. Tenhusen lausuntooni . . Bl^
nillinen lebdlstd on oikeutettu
tulla jossakin määrässä varteenpte-ttiksi
halUtukseto poUtiikankäytSn-nöIUsessä
sovelluitamisessa." Kan
sallisuusryhmien klubi kokonai­suudessaan
toivoo, että heidän leb>
ttä käytettäisiin enemmän hyödyk
«: tietojen vaikutusvaltaisina väli
kappaleina hallituselinten tahol­ta.
— Vapaa Sana, helmik. 19 pj.
(Tummennus Vapauden.)' ;
^Pyydetty kala ei tarvitge syöttiä^
jo viiosi iilteii
w
m
' on tietenkin aivan sama juttu jos "täysinäisistä" jouduttai^
0^-'^] siin maksamaan enemmän.
* Palatalksemme vielä gasoliiniveroon, me voimme tyydy-
^ | i tyksellä todeta, etteivät farmarit ja kalastajat joudu sentään
.•i^t^^/-^^:maksamaan "maantieveroa" siitä gasoliinista, mitä he polt-ptft-^
tavat tralktoreissaan pelloilla ja kalasta jäin venempottoreissa. ^^I^iiiS^;^^ le^itokoneiden käyttämästä gasolii-jMSta
joudutaan nyt maksamaan 2 senttiä gallonalta "maan-
J^^i^ If kuten sitä jouduttaneen maksamaan "sunnuntaika-
||6ip lastajain" pienien venemoottorienkin gasoliinista.
M^llf^ p ^ y Me voinune olla vakuuttuneita siitä, että lainlaatijakun-
I luissa c(IevatCCF:n edustajat tulevat vaatimaan muutoksia
tähän budjettiin, jossa määritellään näin epäoikeutettuja ve-
Ir^ varmuudella voi-
I 't!^ ' daan odottaa sitäkin, että virallisen oppositiopuolueen, libe-ä^
tei^^^^r^^ jäsenet tulevat lainlaatijakunnan istunnossa
^^Hili?^atimaan eräitä^ k^ Mutta huolimatta lainkaan sii-täi
mikä puolue tai järjestö edustajansa kautta näitä korja-
I ' ttksia tulee vaatimaan, meidän kaikkien tulisi antaa heille
.M^|;ä|"laktiiv^^ kannatusta. Jos yleinen mielipide nousee
Jollin voimakkaaseen protestiin tätä gasoliiniveron, kohotta-
Kysymyksiä ja
vastauksia
Kysymys:* Mikä on korkein viifc-kopalkan
korvaus, minkä Ontarion
tapaturmavakuutiislautakunta mak'
saa sairauden aikana työmaalla
loukkaantuneelle? —^ Vapauden lu­kija,
Sudbury.
Vastaus:/ Vuonna 1932 Ontarldn
tapaturmavakuutuslakiin teiityjen
muutosten perusteella tyämaalla
iot/kkaantumisen takia täysin työ­kyvyttömäksi
tulleelle henkilölle on
maksettava 75 prosentin (kolmen
neljänneksen) korvaiis tavallisesta
palkasta $4.0(X) viibsiansioöff asti.
Toisin sanoen, korkein huomioono­tettava
vilkkoansio on lähes 77 dol­laria
ja tällainen työläinen on oi
keutcttu saamaan korvaukseksi 75
prosenttia, eli tasaluvuissa: puhuen
^noin $58, mikä on .myös "korkein
korvaus" viikolta. '
Työpalkkaa määriteltäessä huo­mioidaan
''todelliset ansiot", eikä
vain nimellispalkkaa. Työpalkkaan
sisältyy esim. se jos työläinen on
saanut palkkansa lisäksi myös ruo
an tai jotakin muita lisäkorvauksia.
Tämä on tärkeä seikka Varsinkin
huonoimmin palkatuille työläisille,
joilla on "tavallisen" palkkansa l i ­säksi
joitain muita tuloja. Yleisenä
tapana loukkaantuneen työläisen
palkkaa määriteltäessä on se, että
lasketaan "keskiarisio" ' h ä n e n tu­loista
neljän viikon ajalta juuri en­nen
loukkaantumista.
Eng. autoteollisuuden
tuotanto supistuu
Lontoo. Englannin autoteolli­suuden
tuotanto väheni viime vuon­na
vuoden 1955 tasoon verrattuna
lähes 190,000 henkilöautolla, mutta
vain 42,000 kuorma autolla.
Autojen vienti;väheni samaan ai­kaan
55,211, autolla.
Ifil Pettäviä luttovaltion parlamenttivaaleja silmällä pitäessä se,
fsV|!' eitä ei ainakaan torypuolueeseen voida mitään toivoa panna.
Liikenerous se on joka auttaa '
Joutilaisluokan ja sen palkkaamien propagandistien mie­lilauseena
on se, että "köyhät ovat köyhiä" sen vuoksi kun
:^^|heillä:Ott "huono pää.V Kun ei ole "liikeneroutta", niirt silloin
fi. oaa palattava töitä niiden hyväksi, joilla sitä "älliä" on toi-
*ii?f fiSllekin tantaa:
koUa saatiin Ottawasta tulleista Uutistiedoista
W':"-'---^''—' ätniten "liikenerous" todella auttaa eteenpäin ja
/^li«lastaa"vieläpä verojenkin maksulta. Lyhyesti sanoen asian
^Mifsa^laiim seuraava:
i 5 iAmerikkalaisen suurpääoman omistama ja kontrolloima
Trans-Canada Pipe tines Ltd.
oli antanut canadalaisille vir­kailijoilleen
— joista toinen on
tosin täysiverinen amerikkalai­nen
— tilaisuuden ostaa maini­tun
yhtiön osakkeita $8 kap­pale.
Tämä tapahtui juuri muu­tama
päivä ennen kuin nämä
osakkeet laskettiin yleisille
markkinoille $10 nimellishin­nasta.
Albertan maakunnan en­tinen
kaivosministeri sai alen­netulla
hinnalla 55,000 osaket­ta
ja torqntolaiseksi' sanottu
texasilainen, C. S. Goates sai
50,000 osaketta. Yhteenlaskien
nämä "liikenerot" saivat siis
puhtaaksi voitoksi^ muutaman
päivän" "ponnistelun"ansiosta
vähintäin $100,000.
Kun asiasta herätettiin viime
tiistaina alahuoneen istunnossa
kysymys, että aikooko liitto­hallitus
jollakin tavoin verot­taa-
näiden "liikenerojen" voit­toa,
niin kauppa- ja teollisuus­ministeri
Howe antoi ymmär­tää,
että niin voidaan tehdä, sil­lä
verolakien vissit pykälät oi­keuttavat
tällaisen "pääoma-voiton"
verotuksen, vaikka se
voikin jäädä hyvin pieneksi.
Mutta sitten nousi istuimeltaan
valtiovarain ministeri Harris ja
sanoi mr. Coldwellille, CCF:n
kansalliseile johtajalle, että "ei
tipu", sillä hallituksella ei ole
pienintäkään aikomusta verot­taa
"pääomavoittoja", mikä
tarkoittaa sitä, että herrat
Tanner ja Coates pääsevät —
kiitos kaiketi "liikeneroudel-leen"
— kuin koirat .veräjästä
lainkaan veroa maksamatta. -
Kuten näkyy, "liikenerous se
on joka auttaa". Kaikki mitä
tässä tarvitaan on se, että omis­taa
entuudestaan eräitä kym­meniä
miljoonia dollareita —
ja on texasilainen tai hänen ys­tävänsä.
^ , ,
Beriihitf Amerikan spääO-manherrnntta
koskeva snunniti^l
ma paljastun kirjeessä. Jonka
tJSAm sunrimmaii oljyma^saa-tin
Nelson Rockefellerin väite­tään
tammikuussa 1956 kirjoitta­neen
preridentti EisenboweriIle
Ja Joka perjantaina julkaistihi
Saksan sosialistisen ybtenäisyys-puolneeu
pää-äänenkannattajassa
Neus Deutschlandissa. Lehti"^ sa­noo
saaneensa kirjeen tekstin ;eb-dottomas
» Inotettarasla lähteistä
Ja julkaisee V käännöksen ohella
otteita ; englanninkielisestä teks-tistii
faksimiiejäljennöksinä.'v
Rockelellerin avomielinen kirje
sisältää suunnitelman siitä, miten
Aasfon Ja erityisesti Keski-Idän
maat tulisi alistaa "taloudellisen
avun" avuUä, johon myöhemmin
liitettäieiin sotilaallisia ja polUt'
tisia ehtoja.
Rockefeller arvostelee kirjees­sään
USA:n ulkopolitiikkaa siitä,
että liian avoimella sotilasliittojen
perustamisella^ ja ybdistämispo-tiikalla
on saatu aikaan USA:n ar­vovallan
lasku Intiassa^ Taloudelli­set
toimenpiteet olisivat hänen mur
kaansa paremmin sopineet alista-miskelnoksi.
"Tunnustan yhtä: hy­vin
kuin joku toinenkin sotilasliitto­jen
merkityksen, mutta öien sitä
mieltä, että ne vaativat toisenlaista
toimintaa kuin ulkoministerien tä-:
hän astinen. Viimeisten kahden tai
kolmen vuoden aikana on sotilasliit­tojen
perustamispolitiikka kärsinet
vakavia tappioHa. SEATO olkoon e
simerkkinä siitä. Tärkeimmät Aa­sian
maat ovat keltäytyneet liitty­mästä,
siihen." Rockefeller toteaa
Bagdadin liiton kohtalon oMeen vie­lä
jfahemman. 1
"Tosiasiallisesti näiden liittojen
luominen ei turvannut toivomiam­me
päämääriä sen enempää kaak-kois-
Aasiassa kuin . keskl-^^asiässa-kaan,
koska meidän el onnistunut
saada mukaan maita, joiden jäse­nyys
tulosten kannalta on elintär­keä;
Tällä en halua sanoa, ettei
näillä järjestpillä olisi mitään arvoa
ettei niitä olisi koskaan pitänyt luo-da^
En arvostele sopimuksia, vaan
niiden luomiseen käytettyjä menet­telytapoja.
En haluaisi käyttää tun­nettua
lainausta . 'mikä on hyvä
Standard 011'ille on hyvä U!5A:%'.
Mutta en kuitenkaan voi jättää
huomioimatta sitä tosiasiaa ettqiv^
Bagdadin sopimus eikä SEATÖ:-
kaan takaa meille kyseessäolevien
alueiden arvokkaiden apuläbteiden
käyttöä. Sen lisäksi ne eivät turvaa
edes näiden mahdollisesti elintär­keiden
sillanpääasemien turvalli­suuttakaan."
Rockefeller valittaa myös sitä,:
ettei USA:ii ole onnistunut asetr
taa vastapainoa Neuvostoliiton
taloudelliselle yhteistyölle Intian
Birman j a Afganistanin kanssa.
Rockefeller ehdottaa USA:n Aa­sian
politiikkaan muutoksia seu­raavaan
reseptin mukaan: "Eu­roopassa
aloitimme taloudellisella
avulla. On hyviu mahdollista, että
ilman Marshall-suunnitelmaa mei­dän
olisi ollut paljon vaikeampi
muodostaa pohjois-Atlantin liit-^
ti op|ia ff
toa.:^ Ififa Iässä asia^fosij^iassa:
tapabtiÄ" oIi« ettS ybdensnoDtai»^^^^
tctta olfcopolitilkka kaikenlaista
painostusta käyttämällä johti toi­vomamme
lujan sotilasliiton luo­miseen'!'.
>BodkefeIIer,ehdottaa, että maat.
joiMn"' Amerilran 1 ^ apua
olisi uloitettävä, jaettaisiin kolmeen
iTbmäänr': joihin kailckiin sovellet­taisiin
eri menetelniiä. Ensimniäi-seen
kuuluisivat maat-j
« . * « - i . . - M. • - ^ sidottu USArhan sotilaallisin sopi-
Bockefeller selittää Aasiassa ta-s^^j^j^ jjäiUe maiUe pitäisi antaa
pahtuneen^tappion S3^ksi sen. että j ^ ^ j j ^ ^ ^^^j ^ . ^ ^ ^ sotilaaUisiin tar-päämääränä
Ollut väkivalta näytet­tiin
liian paljaana.: Sotilaallista
puolta korostettiin liikaa samalla
kun jätettiin ottamatta .huomioon
alustavien taloudellisten valmistelu­jen
merkitys.
Rockefeller lausuu julki tyyty­väisyytensä
sen johdosta, että US
A:n hallitus nyttemmin on tajunut,
ettei talouspolitiikka ole erotettavis­sa
sotilaallisesta politiikasta. "Tyy­pillinen
esimerkki käytännössä sii­tä,
mitä tarkoitan, oli Iranin suh­teen
tehty kokeilu, jonka kanssa
minä kuten muistatte, suoranaises­ti
olin tekemisissä. Taloudellista
apua käyttämällä meidän onnistui
päästä käsiksi Iranin öljyyn ja nyt
meillä on tämän maan taloudessa
luja jalansija. ^Taloudellisten - ase-miemme
' vahvistaminen 'Iranissa
on tehnyt mahdolliseksi saattaa sen
koko ulkopolitiikka valvontaamme.
Ja erityisesti • saada se 'liittymään
Bagdadin söpimnkseen; -Tällä 'het-"
kellä el shaahi edes uskaltaisi suo­rittaa
hallltukse^^saan mitään muu­toksia
kysymättä ensin lähettilääm­me
mielipidettä."
USA:n asemien , vahvistamista
Aasiassa ja Keski Idässä vaati
erityisesti se,, että "käytännölli­sesti
katsoen koko luonnonkaut-summe,
magnesiumimme, kro­mimme,
ja tinamme sekä oleelli­nen
osa sinkistämme, kuparistam­me
ja öljystämme ja kolmannes
tai enemmäit lyijystä ja alumiinis­ta,
jonka tarvitsemme .tulee muu-'
; alta ja lisäksi ennenkaikkea Aa­sian
ja Afrikan heikosti kehitty­neiltä
alueilta, jotka kuuluvat
jonkin i;SA:n perustaman sotilas­liiton
piiriin. Tämä koskee myös
'superstrategisen materiaalin^
(ennenkaikkea mraanimalmin)
pääosaa".
"Toisin sanoen meidän pitäisi,
missä se vain on -mahdollista kohot­taa
etualalle' liittoutumlemme ta­loudellinen
puoli". Taloudellista
apua olisi sovellettava viisaasti ja
joustavasti, • joustavammin - ja • varor
valsemmin kilin tähän asti, jottei
vät vaatimukset/pelästyttäisi"mah­dollisia
liittolaisia. Joissakin tapa­uksissa
voitaisiin ensiksi olla asetta­matta
minkäänlaisia ^ehtpja; ^ ^Myö
hemntässä vaiheessa tulisi sitten tie
olemaan avoinna poliittisen hinnan
ja sotilaallisten ^Vaatimusten esittä­miselle.
: Näin olisi Rockefellerin mu­kaan
.menetettävä esimerkiksi
Egyptin suhteen. Sille olisi an­nettava
apua^Assuanin padon ra­kentamisessa.
"Jos Nasserin halli­tus
ottaa vastaan tämän avun, luo­daan
tilanne, jossa Egypti ehdot­tomasti
olisi pääsemättömissä. ra­kennusyrityksessään
ja jossa se
tulisi tarvitsemaan pitkän aikaa
apua." . .
DEVALVAATIO UHKAA
SUOMENKIN TYÖLÄISIÄ
Helsinki, — (KU) — Puunjalos­tusteollisuus
on voimistanut her­mosotaa,
jota käydään devalvaation
toimeenpahemisen puolesta. Eräis-^
iä helmik. 13 pnä aamulehdisfä
kummitteli tietoja, joiden mukaan
aräillä tahoilla pohdittaisiin kysy-mjrstä
, siitä kenen tehtävänä oii
t)äättää devalvaation suorlttamisbs-
'a j a toisaalta väitettiin, että Suo-
.Tien Työnanajain Keskusliiton ja:
Suomen Ammattiyhdistysten Kes­kusliiton
edustajien välillä olisi
käyty neuvotteluja asiasta.
Viimemainitun tiedon mukaan
olisi STK:n ja SAK:n välisissä va-:
kauttamisneuvotteluissa pidetty
•atkalsuna devalvaatiota, jota työri-antajapiirit
ovat suositelleet Jo
usean vuoden ajan. Väittämän
mukaan olisivat ' S A K : n edustajat
suhtautuneet devalvaation mahdol­lisuuteen
suopeammin kuin aikai­semmin,
koska työnantajain väite-^
tään muka tällä ehdolla luvanneen
suostua jonkinlaiseen palkankoro-^
tukseen. Eilisissä iltapälvälehdissä
STK:n edustajat torjuivat tiedon,
mutta. SAK:n taholta puheenjohta­ja
Vihtori Rantasen antaman lau­sunnon
mukaan el aivan suoraan
torjuttu ajatusta, etteikö devalvaa­tiostakin
olisi mahdollisestr keskus­teltu
tai eikö siltäkin
taisi, jos vakauttamispulmat käsitel­lään
kokonaisuutena. v<
Suomen Pankin pääjohtaja Rai­ner
V . Fieandt lausui lehdellemme,
että Suomen Pankin ohjesäännön
mukaan, jonka eduskunta on hyväk­synyt,
devalvaatiosta nykyisin vas­taa
ja päättää yksin j a ainoastaan
Suomen Pankin johtokunta.
. Puunjalostusteollisuuden edusta­jien
toimesta on viimeaikoina voi­makkaasti
painostettu devalvaation
suorittamista. Tätä vaati äskettäin
pitämässään puheessa Rauma-Repo­la
Oyn pääjohtaja Honkajuuri ja
samaa korostivat äskettäin puheis­saan
Puunjalostusteollisuuden Kes­kusliiton
asiamies tri Söderhjelm
ja Suomen Teollisuusliiton toimi­tusjohtaja
Olin kosketellessaan ky-;
symystä eurooppalaisista yhteis­markkinoista.
Ilmeistä on, että pai­nostusta
jatketaan suurteollisuuden
taholta.
koituksiin. "Pyydetty kala ei tarvit­se
syöttiä", toteaat Rockefeller iiyj^
nilllsesti. Näihin .maihin;''kuuluu
esimerkiksi Turkki. •' ' •
Toiseen ryhmään kuuluvat puolu­eettomuuspolitiikkaa
harjoittavat ja
siihen -kallistuvat maat. Näiden
maidenfesuhteen^ hjarj pör
litiikan peilistä olisi," että taloudel­listen
suhteittemme. kehittäminen
näiden maiden kanssa tulee loppu­jen
lopuksi teke^mään meille mah­dolliseksi
ottaa haltuumme avain­asemat
maan omassa taloudessa. Tä­män
toisen ryhmän tärkein jäsen
on luonnollisesti Intia. :
"Kolmanteen ryhmään kuuluisi­vat
siirtomaat, jotka ovat vielä vä­littömästi
riippuvaisia emämaistaan
(esim. Marokko, Belgian Kongo,
Keskl-Afrikka jne.). "Yksityisten si­joitusten
ja laajan taloudellisen
avuit ohella pitäisi määrätyissä ra­joissa
tukea alkuasukasliikemlfehiä,
jotka vastustavat:'maansa siirtomaa-asemaa.
Tällaisia alneksi tukiessa
on kuitenkin pidettävä silmällä si­tä,
ettei riippumattomuuspyrkimyk-sistä
kehity niin vahvaa kansalli­suusaatetta
että se syrjäyttäisi van­hojen
emämaiden että USA:n kon
trollin.
USA:n pyrkimykset olisi naamioi­tava
hyvin: "Laaja taloudellinen
apu kalkille kolmelle maaryhmälle
olisi aina esitettävä .ilmauksena U
SA:ri aidosta ja pyyteettömästä ha­lusta
auttaa niitä ja työskennellä
niiden kanssa yhdessä". Rockefel
lerin päämäärät taas käyvät ilmi
seuraavasta: "Olettaen, että kaikki
nämä suosittelemani toimenpiteet
toteutetaan, tuloksena ei tule ole­maan
vain USA:n kansainvälisen ar­vovallan
vahvistuminen kokonaisuu­dessaan,
vaan se tulisi myös helpot­tamaan
kaikkien sotilaallisten tehtä­vien
täyttämistä, joiden edessä mah­dollisesti
tulevaisuudessa tulemme
olemaan koska olemassa olevat so-tiiasliitot
lujittuisivat ja täyttyisi­vät
uudella elämällä."
Natsiläinen kenraaliluutnantti Kamfnhuber vierailee nyky­ään
"Yhdysvalloissa ja Canadassa puhuen siitä, että Länsi- •
Saksan»: tulisi saada atomiaseita henkiin herätetylle' armei­jalleen'
jä lentovoimilleen. Kuvassamme kenraali yhdessä
Länsi-Saksan sotaministeri Blankin kanssa ja taustalla
Saksan militarisinia kuvaavalla rautaristillä koristettu Yh- .
dysvalloissa rakennettu suihkukone. •
KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA
TYÖTTÖMYYSVAKUUTUKSESTA
Aika ajoittain . julkaisemme työt-tömyysvakuutustolmlstolle
esitetty­jä
tiedusteluja- ja . toimiston laatia
mat vastaukset: näihin. tiedustelui­hin.
Kuka tahansa voi esitää tie­dusteluja
joko suoraan vakuutustoi­mistolle
tai lehtemme kautta, ja han­kimme
vastaukset niihin.
Yhä ' laajentuvan työttömyyden
vallitessa maassamme tällä kertaa
lukuisat työläiset joutuvat turvau­tumaan
työttömyysvakuutukseen ja
seuraavat Icysymykset ja vastaukset
saattavat auttaa vakuutuksen saan­nissa:
Kysymys: Mieheni on Canadan
lentovoimissa ja hänet usein. siirre­tään
paikkakunnalta toiselle. Minun
on kuljettava hänen mukanaan. Toi­sinaan
hän on lähellä suurempaa
kaupunkia, mutta usein olemme
kaukana suuremmista keskuksista.
Olen klrjanpltokoneen huoltaja en­kä
halua tehdä muita töitä, koska
osialistinen Varsova
HUjattaln tuli kuluneeksi 12
vuotta siitä, kun Neuvostoarmeija
vapautti Puolan pääkaupungin hit-leriläisten
miehitysvallasta. Tässä
ajassa kansandemokraattinen valta
on suorittanut suuren työn kaupun­gin
kunnostamiseksi j a kehittämi­seksi.
Varsova on nykyään Puolan tasa­vallan
suuri teollinen, kulttuurilli­nen
ja tieteellinen keskus. Kaupun­gin
koillisosaan on kasvanut uusi te­ollisuuspiiri.
Siellä on Varsovan
sähkölämpökeskus, autotehdas ja
muita teollisuuslaitoksia. Varsovas­sa
on pantu kuntoon monia multa
tuotantolaitoksia ja rakennettu uu­sia.'
Tasavallan pääkaupunki -on
nykyään suuri: konerakennusteoUi-:
suudcn ja sähkökojeteolllsuuden
keskus. ,
Hyviä tuloksia oh kaupdngissa
saavutettu myös asuntotuotannon
alalla. Sinne on kohonnut useita
uusia asutuspilrejä, kuten Mura-nuw,
Marszalkowskwy,: Mlynuw,-
Grohuw y.m. On kunnostettu j a ra­kennettu
yli 300,000 huonetta.
Rikasta on myös pääkaupungin
tieteellinen ja kulttuurielämä. Var­sovaan
on rakennettu kulttuurin, ja
tieteen palatsi, joka on tasavallan
suurin kulttuurikeskus.. Siellä on
kunnostettu ja rakennettu yli 400
koulua, yli 30 teatteria j a elokuva­teatteria,
paljon tieteellisiä _ laitok­sia
j a kirjastoja. Tällä hetkellä
Varsovassa on 16 korkeakoulua sitä
vastoin kun ennen sotaa siellä" oli
niitä ainoastaan viisi.
SITÄIII
JA
T Ä TÄ
Maaseutuhälden jälkeen kapusi
nuori aviomies vaimonsa kanssa rat­taille
ja lähti ajamaan kotifarmia
kohti.
Noin mailin päässä kompastui
nuoren parin hevonen. " S e oli.en­simmäinen",
ärjäsi nuori aviomies, v.
Matka jatkui, ja kun hevonen
kompcstui, uudelleen, nuori avio­mies,
sieppasi'pyssyn rattaiden pe­räosasta
"lopetti hevosen ampumal-:
la sitä päähän.
Nuori.aviovaimo tyrniistyi. Sitten
hän selitti sanoja säästämättä mitä
hän vastanalneesta avlomiehestään
ajattelee. Mies kuunteli rauhallises­ti
ripitystä loppuun asti, mutta sit­ten
hän karjaisi:"Se oli ensimmäi­nen!"
Aviopari eli — kuinka onnellises­ti,
sitä emme tiedä. — riltelemät-tä
avioliitossa 55 vuotia.
pelkään, että menetän taitoni. Täl­lä
kertaa en ole ansiotöissä. Olenko
oikeutettu nauttimaan - vakuutuk­sesta?
Vastaus: Kun rajoitatte itsenne:
m ä ä r ä t t > ^ tehtävään, niin mahdol-:
lisesti teiltä evätään vakuutus sen
perusteella, että te ette ole valmis;
töihin varsinkin sellaisella:paikka-'
kunnalla, missä sen luontosta työtä
et ole tarjolla. :
Kysymys: Sanomalehdissä- kerrot--
tiln, että sairastavalle henkilölle
maksetaan vakuutusta.' Kuluvan
talven aikana oli minun jäätävä pois
tehtävistäi\i sairauden johdosta. Mi­nulle
on sanottu, etten ole oikeutet­tu
nauttimaan vakuutuksesta; vaik-ka
olen jatkuvasti maksanut vakuu-tUsrahastoon.
Miksi?
Vastaus: Vakuutusta maksetaan
sairastapauksissa vain niissä ta­pauksissa
kun henkilö sairastuu tai
loukkaantuu vakuutuksesta, naut-tiessaan.
Vakuutusta ei: makseta' sel­laisissa
tapauksissa kun henkilö
menettää työpaikkansa . sairauden
johdosta. •
Kj^ymys: Saan, $100 eläkkeen
kuukaudessa.^entiseltä työnantajal­tani.
Olenko oikeutettu nauttimaan
työttömyysvakuutuksesta?
Vastaus: Kyllä, sillä; ehdolla, että
olette kykenevä, valmis ja halukas
tekemään töitä j a muuten täytätte
vakuutuksen saannin ehdot.
Kysymys: Kun erosin työpaikas­tani,
minulle annettiin työttömyys-vakuutuskirja,
mihin nimeni oli kä­sin
kirjoitettu. Siinä ei ole saman­laista
metallilevyä niinkuin edelli­sessä
kirjassani. Ja merkkien sijas­ta
siihen oli kiinnitetty lappu. Onko
tämä kirja yhtä pätevä kuin entinen
kirjani?
Vastaus: Kyllä on.
Kysymys: Olen-ollut työttömänä
jonkun alkaa J a olen nauttinut va­kuutuksesta.
Naapurini sairastaa
ja on tarjonnut minulle $10 viikossa
jos suoritaan pieniä tehtäviä hänen
kellarissaan. Jos suostun tähän tar­joukseen,
niin voinko edelleen naut-'
tia vakuutuksesta?
Vastaus: Naapurinne palvelukses­sa
ollessanne teidän vakuutuksen
saanti tulee riippumaan työtunneis­ta,
työlaadusta ja muista sellaisista
seikoista. Keholtamme teitä kään­tymään
paikallisen vakuutustoimis­ton
puoleen ja antamaan heille yk-sltylkohtaisen
selostuksen. Ja joka
tapauksessa vakuutusmaksuja ha-kiessanne,
teidän tulee tiedolttaa
toimistolle kaikista sivutuloistanne.
PÄIVÄN RÄKINÄ
Nyt on sHtea Nehrukin "pannassa"
Kun ihminen on älyttömyyteen asti
pelästynyt työväenliikettä, sosialismia
ja kommunismia, sekä yleensä yhteis­kunnallista
edistystä, niin se johtaa
lopulta siihen, kuten tapahtui ä^et-täin.
alahuoneen istunnossa Ottawas-,
sa, että parlamentin Jäsenen arvoval­lan
omaava henkilö sanoo etsivänsä
vuoteonsakin alta "punaisia", ja tämä
silläkin uhalla, vaiJtkel sieltä löytynyt
muuta kuin ."ji'.. . . a-astia!
.Mutta paljon paremmin eivät tun­nu
olevan asiat torontolaisen Vapaa
keskustel-f-Sanan toimituksessakaan, sillä mai­nittu
lehti julkaisi viime tiistaina toi-mltuskirjoituksen
paikalla kahden
palstan mittaisen mörköjutun siitä I käynyt: liian kaltaiseksi, liian kohta-teristään
nyt kirjoittaa. Siinä tapa­uksessa
voi käydä niinkin, että Nehru
on tiistaiaamuun mennessä painettu
maan rakohon. Mutta tätä kirjoitta­essa
hän on kuitenkin vielä Intian en­simmäinen
kansalainen ja niinmuo­doin
on syytä lainata jälkimmailman
Ihailtavaksi Vapaa Sanan toimitus-palstalta
seuraavaa:
"Nehrun pantua toimeen aito bol­shevistiseen
tapaan Kashmirin kaap­pauksen
syntyi maailmassa vissiä le­vottomuutta
ja ankaraa arvostelua
tuota poliittisen moraalin monipuolis­ta
filosofia Nehrua vastaan, jolle kol­mas,
nimittäin puolueeton, tie ,oli
kuinka "hirveä" mies Intian päämin­isteri
Nehru todellisuudessa on.
Kirjoitamme,.tästä., jutusta silläkin
uhalla, vaikka Intiassa suoritetaan
ylelsvaalit ennen näiden rivien J U E M I I -
S3mista. eli ensi maanantaina. Mah­dollisesti
Intian lähes 400-miUoonai-nen
kansa on kuullut ja Itäcenut
kai^^ne kohteliaisuudet, mitä Tor­onton
Vapaa Sana heidän päflminis^
loklsaaksi. Ja joka oU luisunut 'rau­han
leiristä" avoimen imperialismin
leiriin ja samalla YK :n vastaiseen
toimintaan . : . Mutta ehkä Nehru
katsoikin kansainvälisesti ajankohdan
olevan mitä otollislmman KashmirHi
kaappaukselle ja pani myös sen toi­meen
häikäilemättömyydellä, joka et­sii
yertojaan kansakuntien historiassa
. "Näytti ainakin ulospäin.siltä, että
korkeasti -moraalinen ja idealistis-marailainen
Nehru alkaa hiljalleen
ja melko varmasti irtaantua bolshe­vikkien
talutusnuorasta. . . Ei ihme
jos tämä rrauhan tahto". . . teki vai­kutuksensa
idealistismoraaliseen Keh­ruun.
. .Tapaus oli selvä. Nehru oli
luisunut" samalle kansojen orjuutta­misen
tasolle. . . '
"Eipä niin: huonoa asiaa, ettei sitä
kannata hjrvin puolustaa. Niinpä
Nehrukin on ryhtynyt puolustamaan
Kashmirin kaappausta aito bolshevis­tiseen
täppaan,, ettei: Kashmir kuulu
Intialle, vaan Kashmirille itselleen
"Nehru «-yttää myöskin: turvalli­suusneuvostoa.
. .
"Nyt voidaan sanoa, että Kashmirin
kysymys on. ..,kansainvälinen selk­kaus.
Joka ennen kaikkea on kaik­kein
. vaarallisin Intia Ue ja Nehrulle
itsellesn, koska se painaa heidät en­tistä
kiinteämmin Kremlin herrojen
ja bolshevismin rautaiseen syleilyyn,
sekä Intian ja Pakistanin kiihkeMn
kilpavarusteluun, jota- tuskin YK:oo
pystyy hillitsemään, koska se ei pys--
tjmyt hillitsemään edes Nehrun im­perialistisia
pyyteitä."
Kas tällä .Javalla sitä leivotaan!
No mikäpä siinä. Me aikaisemmin
faolshevismi-kurjimi^n leimasimella
merkatut ojennanime nyt maahan
näin matalaksi lyödylle toveri - Neh-ruUe-
vapisevan kätemme j a sanom­me,
"terve qsakäiveri". v
Muuten omalta kohdaitaoune- us­komme,
että Nehru: jä häjien'kon-
-iiessipuolueensa tulee uudelleen va­lituksi
Intian halUtuspukiUe. Tämä
yllämainitusta suomeiiklelisestä "voi­mailusta"
huolimatta.
Näin UJsGcomme tapahtuvaa siltäkin
huolimatta, että toivomme sydämem-
•ne syvyydestä menestystä ja voittoa
sosialistien ja kommunistien yhteis­rintamalle
Bengalin j a Bombayn osa­valtioissa
sekä hyvää: menestystä työ­väen
kaikille . ehdokkaille kaikkialla
Intiassa. Me nimittähi Uskonune, että
mitä enemmän, tulee Intian' valtio­vallan
johtoon valituisi työväenmie-hiä,
sitä lujemmafcsi muodostuu In­tian
puolueettomimspolitii^. - mitä
pääministeri Nehru on niin kunniak- ;
kaasti edustanut Intian itsenäisyys­vuosien
aikana. — Känsäkoura.
Pankaan^emericille tämä: Samal­la
kun Vapaa Sana on näin juhnasti
suuttunut Intian pääanihisteriV Neh­rulle
Kashmirin kysymyksen ^johdos­ta
— se antaa vaitiololla'täteö kan­natuksen
ja tufen Britannian"^ nilehi-tysjoukkoje
» mieUvällalle Kyprosi» •
saarella ja Ranskan imperialistiselle
sorrolle Algeriassa. — Sama.