Vapaus, November 20, 1952

              • ^ Sivu 2 Torstaina, inarraök, 20 p. — Thursday, Nov. 20, 1952
Otgaa lol^gln^^
Oflice.vDfipartaieat, Ottawa. Pub-
PublläiUg Company Ltd., at 100-102
Elm S t . W ^ Sudbury, Ont., Canada.
Telephones: Business Office 4«<264
EiUtorial Office 4<4269. tfanager
E. Suksi. £ditorW.EJdund. M a i l i ng
aOäxess: Box 69, Sttdbmy^ Ontario.
iUtvertising rates tqran applicatto^^
7!rahsldtion free of tbzrge. .\.;'.v^;.
TILAUSHINNAT;
Canadassa: 1 vk.^j(IO 6 kk. 3.75
3fck.225
Ybäysiriyidlsfla: l^^t^
Suomessa . 1 ^/k,BS|ySMk^:*/l9^^
Tui^VESpiija^
Kysymys: E n ole koäcaan täyttänyt
tulovcroilmpltusta sUtä ykainkertal-sestä
^8tä.:että"miriwll^.ei öle kos­itaan
oliut Jiiin paljon tuloja, että
niistä blisl-pitänytinaiEsaa venia. Nyt
minulle on sanottu, että Jokaisen
täysi-ikäisen oh täytettävä tulovero-totta,
että minun pitää täyttää tulo-
V a s t e ^ : ' E i teidän tarvltsetöyttää
tuldverOilmqltusta muuta kuiii siinä
t3pauluiessa,^että' tuloveroviranoihai-i
« t esittävät teiUe siitä: nifl^enoinafa^^^
kirjallisen vaatimuksen, JoU^ on p a ­rasta
noudattaa pyyntöä /siinäkin t a -
paiiksessa, että teillä' ei'ole n i i n p a l ­jon
tuloja, että niistä pltäi8i'maksaa
veroa.. -EUette noudata tetityä vaati­musta
saatetaan teidät tuomita sak-.
•Icoon vaikka teillä'ei ole verotettavia
tuloja.
rVeroilmoittisIomaklceen täyttämi­seni
bnyälttän^^
viranomaiset: voivat sen perusteella
itiat*ai^:{6ietteko'"v^^
ei.':on*t^^^
tä jotlsut ovat ,vai;)äutuQ,eet veroilmoi­tuslomakkeen
täyttämisestä sUIä, että
ovatb^klrjanisesti-seiittäneet asiansa
Ja osoittaneet, että heillä'el pie^vero-tettavia
tuloja.
MUtä muut sanovat
MUBHEENSEKAINEN
JIUVISAYTEIMÄ
f Vastustaen Suomen hallituksen " s i -
sälsiln JärjÄyihln^-^^UittyVää esitys­tä
hallituksen Jäsenten lukumäärän
lisäämiseksi f kansanedustaja : S y l v i -
K y l l i k k i EUlpi, (SKDL) lausui asian
Johdosta mm. seuraavaa:
; f Esillä oleva; hallituksen esitys on
eräs niitä pieniä murheensekaisia h u -
yinäytelm^lä; j p i ^
;Eeh sisäiiBteh painiskeiujen^yuoi^
poliittisen: •. eläifaämme • * näyttämöllä
tuori; tiroistäkin^^^
^^hth^enäiiyb^
.liisteri äkkiä Jättäiiyt' eroiipyynhön
aä häniä se» Jälkeen c«;nöj*ästi pyy-adettjrljääiMäK-
p^k
fhistääh hublimatta:*^'^ liiilloin bn
•:pänkklvaltuu^ö''' voimala •:: vaaidittu
;wi^6mäiiÄ
vhaila, palaamaan Suomen Pankkiin
Ja Jättämä^'pääinyisterin tbsiasiäl^'
Jisesti ohjailemaan;' ulki^oUtiikan
sosiäUdemokra^
^tmj^n^ ' V a i a t h i ^ ^ mläöiri t ^
;iis;ttä-^*»)Sd'eitt'4^^
^ttiaaii kantaansa,^ hiiijfcuto"ttyt ^VU-imeksiXödottämSd^
:^ättäneesi3ä I kaiq^tuOd^
^I^iimitä)issä^^'V^^
iittis uhkaa lähteä, näyttelee^/vlikon
päivät t valekuolluttakin/: mutta v i r -
'kbaa' oinäksi llolcseen' elämääni&'Jat<^
ikamaäh.',.";
MAAILMAN SUURIN f
;:'-•.-i-">'i^>cwc:',:'r..-':,i.^ny'\: .'";'r' iVO: -',::'-
Moskqva. «r-. NeuyostolittQ on alka-
!kanut; rakentaa kuuttai puuvillatehr
dasta, Joista ylidcstä tulee maailman
suurin, ilmoittaa Tass. Tehtaiden yh^
;teistuotannon.: i odotehan nousevan
..noln3l.ÖÖ0 miljoonaksi metriksi puu-
""villatavaraa ^'vuodeissa. • .(Noin> 6^ni
puuvillatavaraa N L : n kaikkia asuk­kaita
kohti vuodessa. — Vap.)
STJfrn uutinett. marrask. 14 pnä.
v : - i J u u r i , / ^ e t l ^
y i i s i v u o t i ^ u mU käisittää luioh-iceskeneiäiset
työt,- Joitten^. txmeen,
kuten sanottu, tehtiin.päätökset Jo
neljännen ^ viisivuoti^nnuilielnian
aikana Ja taylJDöiBn f M l »
Nyt byväksyt|yyn'-;VliaivuoUs^
telmaan Uittyy iäJti ajyan uusiakin
osasuunnitehnia ; j a i suurtöitä,?.Jotka
tähtäävät kuiteiikln «amaan päämääi
Minkätapalsia nuo fIcommunismin
suurrakennustyöt". kuten neuvostOr
kansat niitä nimittävät,, sitten ovä.t?
Miten ne, vaikuttavat- luontoon,
maantieteen muutrtum4JBMn^ , : , i .
SUOJAMETSIN K O L M E N SUOMEN
LKÄNIN SUURUISELLE A L A L L E .
kuivuus oh eräs ^auoimp»^^
Jota on totuttu pitämään voittamat­tomana.
Ja sellainen se pnkin i a p i - ,
talismin oiolsia,. Jolloin, met­siä
tuhotaan; JärJettomällä'^kaatanii-sella.
Torsaalta taas "paljaiksi ajel­tuja"
vUJeiysmaita käytetään hyvin
yksipuolisesti ajattelematta lainkaan
maaperän ehtymistä tai hedehnälli-simmän
maannos-osari poishuuhtou-tumista.
Neuvostoliitto on kuitenk£a
kyennyt osoittamaan, että : tällaisia
tuhoisia Umiöitä kyetään; torjumaan
jopa valtaamaan autlolturieitä maita,
takaisin viljelykselle.
Aikaisemmhi mainittu, S t a l i n^
luonnonuudlstussuunhitelma on mah­tava
; esimerkki .hyökkäyksestä kui­vuutta
vastaan. Se merkitsee laajo-
• jen • —'-^n. neljä kertaa niin suuren
kuin Suomi — Neuvostoliiton Euroo­pan
puoleisen etelä- ja kaakkois­osien
turyaaniista kuivuudelta j a ' k a -
• dolta.; kolmen ja:- puolen 'vuoden a i -|
kana on j o istutettu suojameisävyö-hykkeitä;
2.6 miljoonaa hehtaaria,
metsäala,.joka lon, laajuudeltaan lä­hes
yhtä suiiri kuin isupmen kalkki
peltohehtaarit yhteensä. > . . ,
• Uudessa • viisiyuotissuunriitetoasiBa'
;|d|ntmi^ jiiUdn Taitaviin Indnnönondlstosr
|iwM»a^ im. lybdytiy totrottaaiaan^yhteJskPn»
:fl«5lsänistotnsfcä^>^
J ä M D ^ i o k d TDOtta^^^ften lehtiin Volgan, i)o. ; .
.a yalta&anavlen täyttöön.. Oheinen. artikkeU:,r
, tölfii^. joita N.
; päätökset.
Snoiiien'
iSiSllililiÄ ,
: {C^rean kansalle rauhat j<rah^
•«te!
i l
mi
sUm-^ktia^^^ hallitus tuomitsi Y K : n välirauhaneuvottelut
ja esitti asiallisesti'puhuen vaatimuksen, että Pohjois-Korea: on
veloitettava. 7
- |]il^ille on myös selitetty, että "kommunistit ovat kohtuuttomia"
i^ivaatie^an:kaikkien sotavankien kotiuttamista, ja että amerikka-
, laiset eivät voi koskaan suostua siihen, että sotavankeja pakoitetaan^
; v ^ t b i n tahtoaan menemään kotiinsa —'vaiklca nämä samat amerikka-,
li ; i4iset ovat pahoinpidelleet ja surmanneetkin häitä samoja sotavan-lieja.
Mutta nyt on ilmennyt, että korealaiset ja'kiinalaiset ovat
puhuen, suostuneet siihenkin, että sotavangit saavat itse
he haluavat mennä sillä he ovat ehdottaneet, että sota-iin
puolueettomalle: alueelle missä kummankin puolen
puolueettoman komission .kanssa puhutte-
Imennyt, että amerikkalaiset välirauhaneu-.
• 3 « l f p t v ^ ' s^^^^ neuvottelut tätä uutta esitystä harkitse- mMiäMmMmM^i;t^'''^^ ' .
lä oh kuitenkin meidän käsittääksemme esitys, josta pitäisi-
^k^kustella^ että Korean sota voitaisiin lopettaa ja rauha
Vibtean känsalb (ja Canadan sotilaille) ^jouluun mennessä.
Konservatuvit ,
k i ^ ^ pois
senaatista
Ottäiva. — Canadan senaatin jä-sehluku
dn 102. Joista 7S on Uberaale-j
a , « konsiervatiiVeJa Jailopiit 19 paik-k
a a ö n - täyttämättä • mutta Joihin
Ttiy^ihen hallitus ihneisestikin , n i -
lioittää oman puolueensa' miehiä tai
naisia. C C F : n Ja Social Cfedit-puo-iueen
(Edustajia ei Senaatis^ öle ollut
koskaan. Josliberaalit pääsevät voi­tolle
ensi vuoden aikana pidettävis­sä
vaaleissa niin Johtaa se muutamien
;yupsien kuluessa siUien tilanteeseen,
ettil senaatissa ön ainoastaan liberaa­lipuolueen
edustajia;' Niiden 17 vuo­den
äikahä, ndnkä Uberaalit övatol-häattiitt
oman iräölueenra; edustajia
ja j o s samaa menettelyä, iedelleen Jat­ketaan
muutamia vuosia Jolitaa se
siihen, että senaatista tuleei^ydelleen
yiideh puolueen laitos, l i ä l l ä aryd-j
a a h tämän tilanteen Johdosta, että
•liallitus isaattaa; nimitti^' Joitakin
konservatiiveja " senaattiin _ koiska
maan vanha r kakstpuoluej&rjestielmä
edellyttää vastuJstuspuolueeh edustus^
ta myöskin ylähuoneessa. Ellei sitä
tehdä muodostuu kysymys senaatin
uudistamisesta tai poistamisesta kire­äksi
päivänkysymykscksi. / ' •
TAPPOI SOTILAAN
San Antonio, Tex. — Sotilas meni
yömajassa erään vanhan miehen hub-rieeseen
j a heitti takkinsa miehen sU-.
mille;. Mies veti aseen. taskustaan
Ja ampui sotilaan kuoHaaksi.'
edellytetään metsähistutustöitä ; yliö
kitisestään laajennettaviksi Ja tehos­tettaviksi.-
Niitä tulee tehtäväksi k a i k ­kien
rakennMtavlen.känäyien^^
noteiofsten • yeiiehsäännö^tei^Jäi^
ympä^ist^n^ inirkmeniaii eräipaihiif,
kasaustanlh; j a Länsi-Siperian' aroli-le.
ka^uiptinkien ja teollisuiKkeskiikteii
ympärille jne. Kaiköii, kaikkiaan bn
vuosina 1951^^5 Istuteftavap^^
tävä metsää yähihtäätt 5 m i l j o ^ a
Aiehtaarla. mikä yastaa-i-i
irie jälleeh ' vertausköhdan^ömM^^
maastamme
•alaa, mikä sisältyy ytiteeaisä'Uuden­maan,
Turun ja Porin sekä Hämeen
lääneihin!
MERIEN J A J O K I E N TOISIINSA
K Y T K E M p i E N . ° . - , , /
Liikenhe-*'ja. kastelukanavien ver­koston
luominen liittyy osittain •var­sin
läheisestikin hyökkäykseen- k u i ­vuutta
yastaan., Mitä yarsin^isiin
laivaliikennekanaviin tidee .pn ylei­sesti
tunnettiia, miten suuren painon
neuvostpyalta pn koko plemassaolpiva
ajan pannut uusien vesikiUkuväylien
kehittämiseen. Vähitellen ; p^ muo­dostumassa
yhtenäinen kanavien ver­kosto
joka liittää ei vain suuremmat,
kulkukelpoiset joet toisiinsa vaan
inyös taiä tayoin. meret "lähenamäk-si
toisiaan'^ k i i n tärkeä yolgan Ja
Donin välinen ns. "yiiden meren k a ­nava'
viime kesänä avattiin liikenr
teelle, voitiin" ^yväyä|:^lä^; irtyeta
myös Moskovaa- nimittämään näiden
viiden meren. Itämeren,:; Jäämeren.
Kaspian, Mustanmeren Ja .Asovan
meren yhteiseksi satamakaupungiki^ti.
Lähivuosina p n tarkoitus parantaa
kulki^hteyk^iä Volgalta ItämereUe
ja samaten syventää Volgan sivujoen.
Kaman, laiyareittien «yvyyttä. E n ­nenkaikkea
kiintyy/ hupmio kuiten­k
i n .y:n 1957 loppuun mennessä y a l -
mistuvaan uuteen Jättimiskanayaan,
Turkmenian;pääkaiiavaan. Josta, tulee
ylivoimaisesti maailman pisin keino­tekoinen
laivakulkuväylä. Sen pituus
1.100; km, vastaa: suunnilleen ikoko
Suomen pituutta pohjois-etelä-suun-nassa
tai -r- mlkä^on saixuicasiav^
Itämeren ja Välimeren etäisyyttä tob
sijrtaan J t i n i ^ ^
LXHES SUOMEN M A A -
ALA KASTELUUN
iParisen vuotta sitten tehdyt suun­nitelmat
Volgan, jobniini. DmJeprin
sekä ,AmH-pprJan yMMnassoJen,j^h-l
i f s i e m l ^ ^
merkitsevät e i vain suurten voima­laitosten
T-r Joukossa maailman Suu­rimmat
Kuibysii§vhi;jä StaUngradin
Sähkövoima-asemat — rakentamista.
ympäröivän;, maaperän .tehostettua
•iiyväksMyttöjl^ ..Voima-asemien. Ja
p^tpjäryien^^/^^
näet .vedenjbijtoka^ saa­daan,
kasteluvettä j o p a useiden sato­jen
kilometrien päässä l sijaitseville,
kuiyuude/sta .kärsiville pelloille ja
b^i^mmiue.; , Niiiapä ; Stalingradin
säännS^telyaltaaita — "Stailngfadin
mereltä", kuten sitä j p kutsnitaan,
koiäca sen pituudeksi Jtuiee kokonais­ta
SOÖ' km. — kaivetaan ioQO k m : n p^^
tuinen itsevirtaava pääkanava. i M n
nayia kyseisten Jokien välisille aro­j
a >aavikkomaiUe. r .1 -
Samaan tai>aan tdidään kanavia
"myös Dnejprin ".uuden voimalaitok­sen
kahovkan padolta aina JCrimin
pbbjolsbsiin ' saakka^ JoUbinTetelär
fUkrainan Ja K r i m i n pellot rrupeaVat
kasrvamaan täällä tähän saakka tyys­tin,
menestymättömhiä viljelyskasve-j
a , riisiä, puuvillaa ym. .'TsbinalJanjST.
k i n meren*' ääreltä Ja Volgan-^Donin
kana Vialta tullaan ?jöhtemaanvj^^
miljoonien pelto- Ja niittyhehtaarien
aialle; ^ •• Turkmenian pääkanava taas
tuo '-Amii-dSarJälta; y e t t ä - S^
erämaan kastelemiseen Jonka: toimen­piteen
avulla 'tältä aavikolta«valla-
^taan|iftimp:;lo^^
taaria.: maataloudelliseen' käyttöön.
Kaiken kaikkiaan laajenevat pelto­j
e n j a läitunUerial^^ kyseisten karia-vien
rakentamisten Ja kastelutöiden
ansiosta y l i 28 miljporialla h ^ t a a r i l l a .
mikä havaihnöllistetturia mei^tseef
lähemmäs Suomen maa-alah laajuut­t
a ! • '
Uuteen viisivuotissuunnitelmaan s i ­sältyy
vielä eräitä Keskl-Aasiah sekä
Kaukasian Jokien säännöstelytoimen­piteitä;
sekä kast^^
nitteluja. sam(^ii. iL^nsi-Sijperlan eh-r
k ä suurimman aron, Kuluhdlhin, kas-'
teliitöiden valmlstbiu. 'Lisäksi ylels-simnmtdm
SUO, JOSSA JUoksEE
400 J O K EA
Kuivuus ei ole kuifeiikaan'ainoa
luonnonvoima, .Jota^ neuvostoihmiset
pystyvät Jo hallitsemaari. • .iNeuvbstb-
• liitossa on suunnattomia i suoalueita.
Joihin vuorostaan kertyy liikaa vettä
Ja niissä 'olevat-, Joet/-melkein "seiso­vat"'
paikallaan. - N y t . on näidenkin
kimpputm Icäyty todenteolla.
Valkqvenäjällä - J a ' jUkraiuassia on
laaja fiUpmaasto; Pnlesjen alanko, j o ­ka
kiiuluu {pt^pet-^ben^isa
Tämä maapohjaltaan 'varsin .hedel-mäUinen;
, mutta , liia& kosteutensa
vuoksi melkein hyödytön seutu on
mainittu ^eräänä tärkeimpänä v i i s i -
vuotissuunnltebnan .kniyaustolmenpl-;
teitten; kphteenai^ ; ^ l e s j e n ; ;alangon
•4ÖÖ:aan,jnpuseva jokien Ja joenhaaro-^
Jen Joukko p h tarkoitus erinäisin p a -
toamis-Ja muin vesiteknillisin mene-takoon
vain oman maamme soista.
Joita on laskettu olevan katkkiaft^ a
10 m i l j . hehtaaria eli kolmannes Ira­ko.
nu^mme pinta-alasta.
MITiit NEUVOSTOLIITON L U O N -
:?iiONiDUDISil^T¥OT
ÖgW)ITTAVAT? /
^,Ne osoittavat' ensinnäkin todeksi
Stalinin «ebksääaah •Sosialismin t a ­loudellisia'origamia
Neuvostoliitossa"
lausbmat sanätVlf^hriJMf tledbs^t-'
'"---'-^lUOT^
rajoittaa niiden vaikutuspih;]^^ antaa
tuhoisille luonnonvoiDiille toisen
suunnan, i^ininriftt}^ ^aiiiniBftt- juonn^ii»
voimat yhteiskunnan ;ihyvllto
: män kykenevät tekemät: v a in sosiar
listlset^tai sosialismin tieUe lähteneet
kansat, kaikesta riistosta-vapautuneet
telmin saada virtaamaan nopeammin
j a siten^päästä yäpautumaan seudun
haitallisesta vederipialjbudesta. Käsi-tykseri
työn laajuudesta saa; kun. t i e ­tää,
pttä Ig^seineniBuoalue pn suunnil­leen
300 kertaa l i i i n : laaja kuin m e l -
dän suurin suomme,, Felsonsuo.
Mielerildintoisena: >seikkana. mai^
nlttakoori,, että esim.-Eestin sotiiin
käydään nyt entistä tarmokkaammin
käsiksi: SieUätuUaan: kuivattamaan
n," 700,0(» hehtearla^;. .suoperäisiä
jammim^ja •ma^ta.^^V^^
kiansakunnat. Näriiä luonnonuudis-tiMyöt
merkitsevät hiarp^austäkomr
munististä yhteiskuntaa kohti, ne
oviat Pkbriinmriisb^
tä.
Toiseksi nuo yaltavleri mlttasiih-teitten
työt osbittayat selväJlklri sel­vemmin,
miten Järjetöntä pn ajatella
Nenvostoliitori hautovan sotaisia
- suunnitelmia. Nuo työt. joihin neur
vostokansat ' ovat Kommunistisen
Publueed johdplia päättävästi Ja e n -
rienäkemättömällä ixmostukJsellä käy­neet
käsiksi j a Joihin uhrataan suun-riattpinl.
a tekniUIsiä: Ja taloudellteia
voimavaroja, ovat todellisia raiihan-rakennustöitä.
» , . - ,
•Lopuksi nämä työt osoittavat Sifo-men
kansalle.' ririteri oikeaa se ystä­vyyden
politiikka bn. jpta/kbamiU-
4istit Ja kansandemokraatit Suomes­sa
NejiiyostblUittoon lieden h a j o i t t a -
vat, miten, välttäriiätöntä. on: voittaa
kalkki suomalaiset -Neuypstoliiton ys-tä^
ksl. Sillä siellä., missä näitä
surinniteimia tehdään Ja .toteutetaan,
täytyy valUta ehdptpn rauha. S e l l a i ­nen
kansa on maaliman j a u h a n var­min
tuki.
— LOPPU
SiTÄ =
— JA—s
EIEBTOTlBITSE
Jussi: Joka kerta i nm näen slriut
ajattelen KäUea.
M a t t i : Mutta enhän minä muistu-i
a lainkaan Kallea.
Jussi: Ehkä vei,;mutta hänkin on
minulle, tgrop^lri. velkaa. : •;
EI KELVANNUT
Nnpri mies: M r . SnUth, minä ha^
naida teidän tyttärenne.
•/vm: Välnihv^riJuttk oletteko näb-neet
minun vaimoani?
;N'uon mies: Kyllä' minä olen näh-nyt
hänetkin, mutta minä bitalsin
mielunmmto ;teldäri: tyttärenne. K
.käytetty.; Heti vuoden alussa he rien-fiivät
^korottamaan omia palkkojaan
23300 dollarito nousevalla summalla
T^nän lisäksi he käyttivät persoo-p
u i s i i n ktUufliuisa — aytoaun, ke&. -
teihin j a muuliuri huvitteluun $108.-
000.00, Joka on ennätys tällä alalla
iaiipurigin*
i^sta muista sjurianlalsista syistä joh-tuu.
'että nykyisten' kaupungin hai-llrinuon
jäsenien poliitthien arvo ei ole
hyvinkään korkea pnestäjien su­missa
Ja se tekee mahdolliseksi lu­kuisten-
uusien äänien voittamisen
-työläisten äidokkaille kun. vaan työs-kexmellään
tarmokkaasti.
Tällaiset puhtaasti kunnallisten ta-louskysymysten
ohella sisältyy vaa-leihin
useita sellaisia kysymykisiä.
Joilla on kauaskantoisempi merkitys
Ja vaativat;; kamppaliui; laajemmalla
poliittisella pohjalla, koska ne ovat
läheisessä yhteydessä liittohallituk-sen
sotapolitiikan karissa, Jpta njityi-nen
kaupungin hallinto on kiinteästi
kanriattänut.
Y k s i sellainen kysymys on uhkaa-riiassa
pleyä jä virallisesti Jo pää­tetty;
— korotus sähkön hiimoissa...
Ottawan hallitus on antanut yhdys-valtalaisten
korporatsionieri Jarrut­taa
S t . Lawrence-Joen vesivoiman ke^
hittämistä 40 vuotta Ja tämän tulok­sena
Ontarion Rydro Joutui tilan­teeseen
Jossa pii pakotettu ryhtymään
kehittämään sähikää höyryvbimalla.
Näin saivat yhdysvaltalaiset hiili- ja
rautatieyhtiöt sievoisen ansiomahdol­lisuuden,
koska sähköä kehitetään
yhdysvaltalaisella hiilellä, jota yhdys-iVaKälaiset
.rautatiet kuljettavat tän-,,
«hei' alitta"TPlrontori Ja-useiden mUi-i^''
d e i ^ i n <>ntarion kuntien sähkön
j^yttäji^V(M ^ k o l t t a f u Jii^mattavaa
sähkön hinnan nousua. V
Yäestpn «stujerir.y#
tbrjtta äMni?8^mäHa; t^^^ -sfen. u f i u «s sn
n»n"'i^upiuigii&Ykririnalllsiista v i r -
fcapaikblsta; aikaa Jp; olla hyvässä
' dökkaldeia . : i i i ^ i y s tbO^
;.!'|;JmOTetQipl^^
! nat^^neen ovat Jo kiireisessä t o i -
: minnassar j a ' meriteistä ''päättäen
tulee kamppailu ainakin toisiU»
äänestysalueilla mobdostrimaari
klreäksf.
• •,; '];^ömii5et tulevat v:; tönä' yubiina'
niyöskiii asettamaan eneriuniin ;eh-kamppailuun
toivorikkaammalla; riiie-:
lellä, vakuuttuneina siitä, että näissä
vaaleissa vallataan uudelleen työiäiS;-
ten edustajiue rie p a i ^ ^
edellisissä vaaleissa on "menetetty ja
malidpllisesti enemmänkin.
' |seibk
sä~.vaalikoriferenssissa totesi.Stewart
Smith /tilanteen'. muuttuneen siinä
määrta, että työläisillä, on: riiahdoUi*
Norman Freed, työväen vaUunsmles-ehdokbiaaria
Wa;rd 4:ssa:. - . - .
• ^Eikä tämiole Ä t ^
tön ikeskuudessa-tbdeiia-yaiiitsee tyy.r
tymättömyyttä .-fiitS- tajJaa .kdhtaah,
jöila '
Javat - tbryt.ovät kaupungin asioita
viimeaikoina hoitaneet. Ennen kaöt-
, keä pri tyytymättömyys., y^^ Jat­kuvasti
kohoavia veroja kohtaan .-^
verot ovat kohonneet 35 prosenttia
viimeisen kolmen vuoden aikana. O l ­l
e n selvänä ospituk^na siitä, että ye-:
rot alkoivat nousemaan: huimaavasti
heti kun työläisten edustajat Jäivät
valitsematta - kaupungin hallintoon.
Tänä' vuonna olivat: -verot korkeam­mat
kuiri koskaan; aikasemmln k a u ­pungin
historiassa ^~$4i.8 j o k a i s ta
verotusarvion 1,000 dollarilta. ' '
; J a mitenkä .'ovaV kaupunginisät h o i ­taneet
näitä korkeiden verojen muo­dossa
kansalta' ;kiskpmia.an yarpja?
Pari eslmerkkm riittää bspitfamaan
sitä tuhlaavaisuutta 'iriiten niitä ori
kehittämään sähköä höyry-vpinmlla.:
Se on oiva näyte siitä «yh-
^eislPiäiirinaslÄ':' -Ottawan ja' TVas-hingtonin
välillä, jota meidän liiken-
.rieministerinime tässä liiljari ylisti.
.Mutta, :,.yJksÄikCTWis^^ iuirisarikielel-
; iä'^i^nptti!m
siitä, mihiri'me olemme täällä ajau-turnäissJa;;
haffit^
j a järikkteri tuioksena. Tä-i
riiä. ori h i ^ t muistaa kaupungin vaa­lien
yhte^des£^;; sillä työläisten eh)-:
dokkalden valitseminen kunnallisjhal-lintbön
p n . yksi askel siinä suursii­vouksessa
joka meidän hallituslaitok-sifsamme
on suoritettava, jotta maan
asia:t tulisi hoidettua väestön parhai­den
etujen mukaisestL
Näiden' vaalien yhteydessä tulee
myöskin taasen.äänestykselle kysymys
kahden vupderi vlrkaudesta — Jo kuu­dennen'
kerran. Viisi kertaa ovat
Toronton asukkaat Jo äänestäneet ku­moon
täriiän virkakauden Jatkamis-yrityksen.
viimeksi kaksi vuotta sitten
ylf, 40.000 äänen; enemmistöllä. Mutta
siitä huolimatta sitä taasen tyrkyte­tään
meille.. J b se itsepintaisuus jol­la
töryt tätä virkakauden Jatkamista
: (Jatkuu 3. sivulla)
voiteita jie ovat
päto. Ural-JoeUe säa 'täitä^ i
malta vuorostaan pienempiä^ J£
Hirttäjän ammatti ei- ole kaikkehi
mieUyttävm.-' SUtä^ kaiketi Johtuu,
ettei hirttäjäin kunniaksi ^Järjestetä
hyvin usein iloisia tanssiaisia Ja m u i ­ta
kemuja.
Mutta hirttäjiäkm löytyy — koh-tuullista
korvausta vastaan. Ja jos
oikein Uukka paikka niin moni
iimdneri Thirttää -mipluimmin^
kuin tulee itse hirtettäväksi. • 7
J(»3(^ipie]rasta,;i^
seiiaineri Joäi^^pi^^^
dessaah S*^^
sotataryetebktiälijoista.hirttäJUn ver-rattavia
ykisUöItä;-Joiden sotakilhkdl-sen
"patriotismtri'* mittaria' öntaVai
lista jBuuremmat voitot, rilä yapaaissa
maassa b n kuilaldri oOceiis vetää omat
J0htbpäätökserisä.vaikicii hiiri ei biisi,
kaan sanottu. ,
'Sota^ryetehtailijain smirien voit­tojen
_ riiatapsttuniseksi ei •tavallisesti
j ä r j i ^ t ä . n^
siiihteessa he pyat vähän / n i i n k u in
riiitÖjätkiri. p i l d n ^ Tämä; el
kuitenkaan merkitä sitä. ettei sciläl-
8äkto"t&iailijbltkple.jbtki
nadari. asevolniille.pn kiiluneen kah­den
vuoden aikana ostettu $1.400.000
arvosta vaatetavaraa ^viikottain.
i;ilämi^
Jaln • rahdilla o n kuluneen ^ kahden
vuoden 'aikana joka päivä asevoimille
ostettu $20d,000,:\aiypsta vaatetava­raa.
Jos olettaisiriiriie, että kolmen huo-
. n e o i : ; asiuuibn , rakeritamiriä^^^
,^l^niak^ma£m
hiiitpien j a * korkeitten; verojeni takia
i$7^<iop.'n^^
Inpllki^pitia^
'kptiä;jpii^^viUdk^
hatta aäsuntoa vuodes^!^
M u t t a , t e h l ^ l ^ ^
- HalUtiikseri'; - raatet:usmeribt - ;bvat
:^iiiM^-^'^ia^
diöBa; ' r ^ ^
^fteeräas^^
000,' täriliä''.^taJrkoittaa^ tasaluvuin v p u -
^Jmrai/ettS^^^
vbrönriMdesafjille ; Ciria^ noin
$700 miestä kohti'vuodessa,
T a i Jos asiaa'katsotaan ] ^ poh­jalta,
että kulime«ri; k ^ d e n vuoden
aikana s q n . sotiläidim vaatetukseen
k^«^i|i[^M>o^
vim^eteUu^
,nä;^^;aIkjmia;o^^^^
liäideri^uuäien
tuU rimkj^määni^pin^^^.^^^
kohti.
: Näistä' tilastoista Jp tulee eiglainen
aavistus, että v a a t ^ v a r a n tuottariii-neri
; asevoimille • taitaa pila tuottoi­sampaa
hbmm
Katsotaanpa näitä tilauksia y k s i -
tyiskohtaisemmiri. Kuluneen kahden
vupden aikana; bri: asevoimille ostettu
$17;955.000 uniformuja ~ eli sadaritu?
hanrien iniehen anneijalle $179 aryos-ta
imioformuja miestä kohti kahdessa
yuodessa; kerikm pn ostettu $6,289,boo
arvosta eli $60 arvosta miestä kohti
Ja "haalareita" $3,613.000 »arvosto eU
rioin;$30 arvosta riiiestä kohti. .
.. Sadetakkeja on .ostettu $3.'44p.00p
an^pstä, e l i noin $30 arvosta iriiiestä
koriti: käsineitä Ja kintaitia saman
•verran. • " - -
peitteitä on ostettu $13.202,700 a r -
yosta."— Jä vaikka vubdepeitteideri
.hinnaksi arvioitaisiin . $10, .kappale
(mikä on kovin korkea hlritä)» sltteri-k
i ^ hallitus Pn hankidnnt 1.300.000
PjBikettä—;eli 25 peitettä JokaiseUe
riiitiielle mitkä ori tämän kahdöivuo-den
aikana .väryätty armeijaani'.'' '
• Solmioita —> joita' trilleri maailriian-sodan
' aikana annettiin 'vain .yksi
miehelle ön ostettu $28^.725 arvos­ta
Ja kuri hallitus saa niitä noin k p l -
ii&v-käMJale^ta:^^
sekisi saadaari" 6^.075 imläilota '-^ bli
yU 8 solmiota ridestä kbhti. ;.;.* :
: Kaikäle täUe ristovimirialle bri arii-nettu
kakd:'seutyHtäi:;--::;^: ^.^^ v ' ^ - • ' .
johtuenlhaUitidtsen sbtapoUtiika»-
f a, jonka Johdosta h i r i r i a t o v a t . k b h s i -
;n^tlja:;j^ipkp
p i i n ; yäest&ri ostokyky öri - vähenty-riyt;'.
riastä^;ijbhtui»;.::etti^
tekstiiUtebillinriitf'jbutttI'''räk^ jHi-iatiiaari.
Tätä^^ pahensi vielä. Ja edel­leen
pahentaa .Saksan ja erikoisesti
jfflpianiii;ja^
Usuuden tuottoi^
rieilla mäailmänriiarkkinbilla. •
' Tilarine oli vakava tekstiUlteollisuu-dessa.
Sitä ei voida Weltää. I^ön-antajat
Ja työläiset protestoivat sUtä
hallitusvlranomalsUie Ja syyttivät y h -
d j ^ a l t a l a l s t a tekstiiliteollisuutta
'jdiimpingista".
Tässä tilanteessa —tai ainakin
näin annetaan meidäri kx). Ottavan
uutisessa ymmärtää, hallltiB ryhlyi
ostariiaari sotilaiden vaatetavaraa va-rastoihto
kaiken' varalta, — samalla
toelpbittäakseen tekstiihteoUlsuuden
pulatilännetta.
• M e ^äileirime, että teksUiliteolli-sriiis^
yjii^
tä suurenmiärivaraustautumisen kan-nalte,"
sillä mistäiÄ se riiuualta said
, suuria; Ja ei»äilemättä hyviä
kauppoja? .
• M u t t a vaikka me joutulslriune ikui-s
«ifi; "kerettiläisten'' kirJoihto, nUri
8ittenkäänl;me eiririie tunnusta, että
moiset "ratkaisut" mitään, tälouson-gelmia
pysyvästi ratkaisevat. Pahen-iäyat
^rie ;ialöuspulaa.Vja ^ s ^ ,
nmisesta :haaskatdc6e8ta luovuttava.
TeryetlÄ; talöuaBlän^ on vain se,
j o s / k o t o t r t am jaöra lajtimarit-kkoinjeani
n bksfuolyubtlmma*ay^kJyaä ;tj-äsr,j.eksatnestäaännjo uyks­­tävälliset
s Ä e t Ja m ^
toajakaiipaiiteyriti maiden
^ BelioMKt olisi mennä vinran muka­n
a ja laulaa ylistystä sotavinitykselle
^riiutta>dttbrikIn;tdrttoiriiehiä el ta-^
vaöisesti yiiatetä:^K3MJtom«.- ' ;
•