Vapaus, August 26, 1952

              ~ Sivu 2 mtaina, eldkaun 26 p, Tuesday, August 26,1952
O m m T T ) — &ul^petulestLatwr
CBgan <rf*glnala(b Canadten». Es*
^taiflbed K O T , 6 , 1917. Autborlzed
C8 fiscond class m^il I 7 4110 Post
OSka Department, Ottawa, Pub-ftfibsd
tbrlee veeUy: TOesday^
SSnssdays m d eaturdayo t v Vapaus
mUäbtOff Conpany JM., at 100-102
@ai et; vr^ Baäimxy, Qnt, Canada.
iteleplumes: Stislness Olllee 4 - 4 !^
Editartal i Olflcc 4'428S, SSiaiiaser
E, 8uk8j,,Bdlt<8r W. lOäoid» MbOist
aMiesB Ba» 69. sudbmy> oaitorfto.
Advertl8liiff;rate)i upon applteattea.
ikamlatlon Cree 61 tbsane.
Canadaesa: 1 vJe. 7X10 6 kk. 8.76
8kk.2a5
Yhdysvanolms i vk, 8JOO 6 kk. 420
Suomessa: l vk. 8J$0 6 kk. 4.79
Järjen ja demokratian voitto
Kuten on lehtemme uutisosastolla kerrottu^TradM^
V Omgressin 67:imen konventiönin edustajat^^^^^^
enemmistöpäätöksellä mr. Ben^ougbin ja hänen ]^töslau5ebnakomi-teaosa
ehdottoman' pannaponnen missä vaadittiin lapualaiseen mal­liin
liciiiimi^
pi, t^iamen ajatusten kontrolliin tähtäävä ponsitekele sai edustajiston
• vdtavan enemniistö oli, että TLG:n oikeisto-johto
kärsi siinä perusteellisen häviön. Edustaja toisensa jälkeen,
i;3in<dimatta lainkaan siitä oi Kratk
• että sellainen lakitekele; jonka avulla työväenliikkeen yksi osa julis-
; iftrttä^ vaaraksi koko työväen-liikkeeUe..'
Kuvaavana seikkana voidaan mainita Ladies Carment Workers
^) t^^ Shanen pitämä puhe. r Mr.
"Shane'korosti erikoisesti sitä, että hän ei hyväksy kommunistisia^teo-i
rioita, vaan vastustaa niitä. Tämä anti-kommunistiksi itsensä julista-
, out mies leimasi kuitenkin ko. pannaponnen ehdotukseksi, jonka joh-
' dösta hän on kauhuissaan. "Se on hirvittävä ase hallituksen käsissä,
i jos sille annetaan oikeus kieltää jonkun puolueen toimintaoikeudet"
V sanoi mr. Shane selittäen: "Niin pian kuin se tehdään (hyväksytään
pannalaki), silloin ei tiedetä, kuka joutuu sen seuraavaksi uhriksi.''
\, luuri tästä on kysymysi Tosiasiassa ''kommunistien'' pannaan
• julistamista Araaditaan juuri niiden piirien toimesta, jotka haluavat
ipannakoko' työväenluokan pakkopaitaan: ja siten ehkäistä vaatimuk^
'•'t* parempien palkkojen «ja työolosuhteiden puolesta.i
m * ä
; Että TLC: n edustajat osasivat oikeistojohtonsa mahdottomasta
w;iannanotbsta huolimatta välttää vaarallisen salakarin kun he äänesti-
££y<l9t kommunistivastaisen pannaponnen roskakoriin^ se näkyy ehkä par-
? Ui Siait^ Torontossa ilmestyvän torylehden Globe and Mailin toimitus-lurjoituksesta,
jonka se julkaisi elokuun 20 p.
Mainitun lehden toimituskirjoituksessa "vastustettiin" TLC:n
/ibonununistivastaistapannapontta sillä perusteella>että< todella vaaral-
^^lisia^^^kommunisteja" ovat kaikki ne, jotka vaativat palkankorotäksia.
Toishi sanoen/ torylehti selitti, ettei ole mitään hyötyä kieltää Tim
Buckilta ja hänen kumppaneiltaan puheoikeuttaj jos kaikesta 'huolia-matta
työväenliikkeelle jää oikeus vaatia palkankorotuksia!
- Pannen tosiasiat päälaelleen, Globe and Mail maalasi seinälle pa­holaisen
kiivan'tninkä mukaan "kommunistien tavoitteena on heiken­tää
ja lopuksi tuliota''Fohjoi$-Amerikka, ja sitten esittää seuraavan
kaikkisisältävän päätelmän: "Pohjois-Amerikan 16 miljoonan unio­nistin
johtajat auttavat kommunisteja tämän tavoitteen-(Pohjois-jAmerikan
hävittämisen) hyväksi." Tältä pohjalta -Globe and Mail
j£(tkoi mainitussa toimituskirjoituksessaan:
IfHe auttavat sitä (Pohjois-.^erikan hävitä
: ^ nfutfet dttämättömästi. Jokainen palkankorotus; mitä ei seuraa tuo-f4nn6n
lisääntyminen (ik^^ tuotanto ei olisi lisääntynyt harppa-askelin'ilmana,
palkankorotuksia — Vapaus), jokainen työviikon ly-i^^
ihentäminen, mitä vastaan ei tule tuotannon tehostanpinen, jokainen
lakko, mikä vähentää tavaroita ja siten nostaa hintoja: (ikäänkuin
;;.ppmrit eW^ kohottamiseen-—' Va-plius),
auttaa kommunistien päätavoitetta, mikä on se, että murska­taan
Pohjois-Amerikan ekonomia inflaation avulla. Venäjällä ei ole
niaailman tässä osassa sen hyödyllisempiä liittolaisia kuin ne työväen
. (tarkoittaa unioiden) johtajat jotka sokeassa vallan- ja kiitoksen hi^
niossa: vaativat enemmän Ja enemmän rahaa, vähemmästä ja vä-htonnästä
työstä . . .
' "Meidän vihollisillamme on niukkaa tyydytystä-siitä, että mr.
S(ewarlh Smith ön pitänyt unettavia puheita täällä, tai että mr. Tim
Buckvon johtanut puolittain innostuneita mielenosoituksia. Niille
s6pk paljon paremmin tieto, että viimeksikuluneen 12 kuukauden^ai-kanaCanadan
rakennustyöläiset (joiden uniojbhto on taatusti oikeis­tolainen'—
Vapaus) ovat saaneet 20 prosentin palkankorotuksen . . . "
Tunnettu mestaripainijamme, Pekka Pirskanen tapasi meille nuo-'
remmille urheilijoille selittää, että "porvari on peto kun sen kukka^
roon kosketaan". Juuri tästä onkin kysymys. Globe and Mail ei
olie tietävinään mitään monopolipääoman kiskomista historian suu-rinmiista
voitto-osingoista. Muun vääristelyn^i syyttää por­varien
inflatiostakin työläisiä ja heidän unioitaan. Se menettelee
näin vastoin parempia tietojaan. Me sanomme tahallisesti, että se
kirjoitti 20 pnä vasten parempia tietojaan, sillä 22 pnä - (viime per­jantaina)
Globe ''tiesi" toimituspalstallaan kertoa sen tosiasian, että
VV. 1W7—^52 Canadan teollisuustuotanto lisääntyi 46 prosentilla —
ja vaikka työläisten realipalkato\'at tänä aikana laskeneet, niin mfla-toorinen
hintojen kohoaminen on ollut valtava! Syyllisiä inflatioori
ovat siis jotkut muut mutta eivät työläiset!
Mutta elokuun 20 p:n toimituskirjoituksessaan Globe and Mail
paljasti "kommunistien vainoojain" todellisen olemuksen — tarkoitus
on säädä rikkaat rikkaammiksi ja köyhät köyhemmiksi siten, että
työläisiltä kielletään järjestymis- ja toimintaoikeus paremman elin^
ta^b hyväksif
A- Mitä enemmän tätä asia^ sitä selvemmäksi tulee, että
Sänestäessään kumoon oikeistojohtonsa kommunismivastaisen panna­ponnen,
TLC: n edustajat toimivat työväestön ja siis koko maan par­haiten
etujen puolesta. TLCn oikeistojohtajain kunniaton tappio tässä
asiassa oli järjen ja demokratian arvokas voitto.
SYNTYAAÄ-
PÄIVIÄ
Mrs. AITO PeUomifcf Sudburysta
täyttää tänään 50 vuotta. ]
Yhdymme sukulaisten Ja tuttavien
onnitteluihin.
Mitä muut @ano¥at
Varjonsnrkkeilyä
Jos missään, niin Yhdysvaltain kehittyvässä presidentin vaali­kampanjassa
voidaan vanhojen puolueiden eWokkaista sanoa, että
*'pata Icattilaa soimaa, musta kylki kummallakin". ,
Huolimatta lainkaan siitä, voittaako "demokraattien" tai "re­publikaanien"
ehdokas, lopputulos on aina sama: Wall Streetin raha­miesten
uskottu palvelija tulee pre^dentiksi. Sanoihan Wall Street
ijoumal-lehti jokin aika sitten, että näissä vaaleissa on äärettömän
vaikea tehdä mitään erotusta demokraatti- ja republikaanipuolueiden
c^okkaiden ulkopolitiikan suhteen!
c . 'Mutta tästä huolimatta nämä presidentinehdokkaat käyvät kiih­keää
varjonyrkkeilyä, sillä heille itselleen ja heidän takanaan oleville
kapitalistiryhmille on eduksi päästä"itse" pääkokiksi ''bisneksessä",
missä jaetaan lihavia sotatarveurakoita ensin meille ja vasta sitten
'muille, mikäli niitä riittää.
Niinpä nähdään, että republikaanien presidentinehdokas, ken­raali
D.wight 'D.Eisenhovrer on muun lisäksi ryhtynyt "arvostele­maan"
Trumanin hallituksen sotapolitiikkaakin. Ja minkälabta "ar­astelua"!
New York Timesin tiedonannon mukaan arvon kenraa-
UmmjB fili Kansas Gityssa s^ttänyt^ että Xrumanin hallituksen "kau-
K C K A N A B B A A K E T X ?
Keskiviikon numeron etusivulla oli
rinnakkain 1> tiedonanto siltä, että
Ohioon rakennetaan $12 biljoonan
tehdas missä tuotetaan uraniumia a -
tomipommeja varten. Ja» 2), uutinen,
että lännen Kolme suurta o l i esittä­nyt
Moskovalle uuden ehdotuksen
sotilaallisten voimien rajoittamiseksi
Ja atomiaseiden poistamiseksi. Vai­kuttaako
tämä yhteensattuma Mos­kovaan?
Yhdysvaltain/Ranskan Ja B r i t a n ­nian
esittämä aseistariisumisehdotus
on "uusi' pääasiassa sikäli kun se
muuttaisi - ' y K : n neuvottelut Viiden
suuren konferenssiksi. Kiina osallis^
tuisi konferenssiin. Kumpi Kiina
Sitä ei sanota; Ehdotus on laadittu
sellaiseen sanamuotoon. Jotta se voi­daan
tulkita tarkoittavan että P e ­kingin
edustajat hyväksytään tähän
konferenssiin.
i:Äns:maiden esitykseen sisältyy eh­to,
että Neuvostoliitto hyväksyy V i i ­den
. suuren asevoimien korkeimman
rajan, Moskova hylkäsi tämän y l i m ­män
rajan ehdotuksen viime touko­kuussa
Ja Y K : n kirjeenvaihtajat
ovat saaneet sellaisen vaikutelman,
etteivät länsivallat usko Venäjän h y ­väksyvän
sitä nyt. Siitä huolimatta
sitä pidetään propagandan mestari-vetona.
: •:
Ketä narrataan eleellä. Joka on
etukäteen tuomittu epäonnistumaan?
Ketä vastaan Moskova luulee meidän
vlmistavan atomipommeja? Yemeniä,
Costa Rfcaa Ja F i j i saariako vastaan?
Olisiko mahdollista, että tarkoite­tun
petoksen Uhriksi Joutuu Ameri­kan
kansa^ Jonka huomio on käännet-tä
«vä pois Trumanin hallituksen epä­onnistumisista,
mikäli on pUhe maa­ilman
Jännitystilanteen lieventämi­nen?
— Pree Press; Detroit, elok. 15
P.
HiKuyostoliitto on
halukas ostamaan
enemmän Suomesta
Helsinki. —'(SS) Suomen Mosko­vassa
olevan • kaiippavaltuuskmman
puheenjohtaja pääkonsuli Palmroth
on käynyt Helsingissä selostusmat- v
kalla Ja\ palannut takaisin Mosko­vaan.'
l*ämä lisä/kauppaneuvottelut
näyttävät vievän pitenunän ajan kuin
luultiin, Joutuen, käsiteltävien kysy­mysten
laajuudesta. ^
XJS:n saaman tiedon mukaan 'neu­votteluissa
on ollut esillä huomatta­via
metalliteollisuuden toimituksia
Neuvostoliittoon. Äskeisessä selostus-tilaisuudessa
saivat eri teollisuusalo­jen
edustajat tietoja (Neuvostoliiton
Ja Suomen kaupan laajentumisesta.
Kertoman mukaan 'Neuvostoliitto on
kiitmostunut myös laivanrakennuste-:
ollisuuden valmisteista Ja halukas t i ­laamaan
Suomesta 10 kpl. 4,000 ton­nin
tankkialuksia, uivia nostureita
Jne.
mistä
Kili. Mel Fiske
New Y o r f c S n n e n näkemättdxnän
sokean vimman vallassa Trumanin
hallitus elokuun- 5 päivänä pakoltti
8 n3'8t8 Ja 4 miestä käsittävän •vala­miehistön
julistamaan 14 Callfomian
kommunistia syyllisiksi ''salaliittoon
kehoittaen Ja opettaen Yhdysvaltam
hallituksen kukistamista - väkivaltai­sin
keinoin".
Peläten, että valamiehistö hylkää
valheelliset syytökset Ja vat>auttaa
työväenluokan johtajat, hallitus
suuntasi syyttäviä sanomalehtiotsi-koita
' j a mielettömiä radiopuheita
vaikuttamaan sen päätökseen, l e i t ­ten
otsikkojen j a hätähuutojen pe­rustana
o l i "salainen" P B I : n raporttia
Jonka oli liikkeelle pannut valtiollir
sen poliisilaitoksen päällikkö J:£dgar
Hoover, senaattori Pat MoCarranin
väli^ksellä. Raportti oli otsikoitu:
"Asiakirjoihin perustuva-todistus, et­tä
'^dysvaltaln kommunistipuolue
opettaa Ja keihoittaa Yhdysvaltain
haureuksen väkhraltaiseen kumoami­seen."
Se sisälsi otteita mandlais-leniniläislstä
kirjoista alkaen kommu­nistisesta
manifestista.
Tämä raportti Jullcaistiln päivää
ennen kuin Valamiehistö alkoi neur
vottelunsa. K u n he l^tivät Los A n ­gelesin
oikeustalolta he Joutuivat
lehtikauppiaitten pufittämlksi. jotka
huutivat Herald Express lehden pu-iia!
sella painettua otsikkoa: :''!PBI
paljastaa Stalinin yhdysvaltalaisen
kapinahankkeen." Pienempi; otsikko
oli .'"Aseellinen kapinahanke paljas­tettu."
Koko yön radiot Ja televisioni
huusivat ' F B I : n syytöksiä. Seuraavana
aamuna k im valamiehistön piti alkaa
istuntonsa, sanomaiehtiotsikot: olivat
samanlaisia painettu kolmen tuuman
UrJaimUla. •
Lainkaan syventymättä siihen tosi-asiaan,
ettei Stalin ollut sj^ytettyna,
F B I ' . n raportti oli valheiden kokoel^
mä alusta loppuun. Mutta F B I j a
afoCarran: eivät välittäneet totuudes­ta,
he halusivat tuomion. Raportissa
vaadittiin valamiehistöä tekemään
sellaisen päätöksen Ja n i i n se tekikin
•Valamiehistö pääsi päätökseen 5 Ja
puolen päivän kestäneen istunnon
jälkeen. Syytetyt, havaittiin syylli­siksi.
: K u n valamiehistö poistui r o l -
keuäiuoneesta kaksi naisjäsentä i t kt
Se o l i päätös, josta kdEO Amerikka
saisi olla surullinen.
B a N K X L A I N E N "BKOS'^
: Vasta kun tuomari William Matbes
oli tuominnut syytteessä' olleet '14
kommunistia 5 vuodeksi' vankeuteen
Ja '•• Jokaisen maksamaan $10,000 s a ­kon,
kovin rangaistus Smith-lain pe­rusteella,
antoi^hän selostuksen o i ­keuden
päätöksestä.
Hän sanoi, että heidät havaittiin
S}ryllisik8i "ajatuksiin ' J a ' tunteisiiii
perustuvasta rikoksesta'^' Se tar­koitti,
että nämä ,34 ihmistä tuomit­tiin
5 vuodeksi vankeuteen ainoastaan
siitä syystä, että he ajattelivat, uskoi­vat
Ja että heillä oli tunteita. E i
minkäänlaisesta salaliitosta t E i ope­tuksesta
eikä kehoittamiäesta - - ^ a i ­noastaan
siitä, että heidän Järkensä
Ja sydämensä, ajatuksensa j a tun^
teensä olivat työläisten j a rauhan
puolella!
Tuomittujen Joukossa oli William
Schneiderman, Callfomian kommu­nistisen
puolueen jaoston puheenjoan-'
taja.: Yhdeksän vuotta aikaisemmin
Yhdysvaltain ylioikeus vapautti hä­net
samasta syytöksestä Ja selosti, et­tä
kommunistipuolue ei keholta Y h ­dysvaltain
hallituksen väkivaltaiseen
kumoamiseen. Mrs. Oleta 0'ConiK>r
Yates, sihteeri, ^ sai kaksinkertaisen
tuomion — 5 vuotta Smith lain pe­rusteella
Ja 5 vuotta oikeuden' hal­veksimisesta,
kun hän puolusti puo­lueensa
periaatteita Ja kieltäytyi ole­masta
hallltilKsen ilmiantajana.
: Malan kaksi''kyvykkäintä aanoma-leHibniestä
«dirtmnnfUuJen joukossa;
He olivat * Air Riebmond. People's
WorIdhi päätohnlttaja. ja PbiUip
" S l i m " Connelly. yksit Yfadysvattain
sanomalehtimiesten järjestön perus­tajista
ja saman lehden apulalstoi-mittaja.
<
ESIMKBKKINX NEW yOBKIlJLE
; ; ' On hyvin mahdollista. ett|l saman
oikeuden j a ' 1 ^ I : n menetelmät ote­taan
käytäntöön New Yorkissa, mis­sä
15 työväenluokan johtajaa on ase­tettu
samaan: syytteeseen. Liittoval­tion
tuomari. Edward Dimock, joka
toimii tuomarläa, on Julkaissut m i e l i ,
piteensä antaen FBI : n päällikölle.
Hooverille Ja senaattori MtoCarranille
j a muille hallituksen virkailijoille t i ­laisuuden
k&s|^ vapaasti vaikutus­valtaansa
valamiehistön iiäätökseen.
Hänen tarkpituksensa oli selvästi
havaittavissa^, ^dm hän kielsi puolus-.
tusasianajajan esityksen Julistaa o l -
keUdenkäynnii^virheelliseksi sen Jäl­keen.
kun' iNew?>^Yorkin sanomaleihdet
j a radioasemat Julkaisivat iElBI:n r a ­portin.
Puolustusasianajaja, John T .
! ^ ^ e m a n väitti, että sellainen t a ­pahtuma
Vaikuttaa n i i n syvästi o i ­keudenistuntoon,
valamiäiistöön Ja
paikkakuntaan;-Jossa oikeuden Istun­to
on menossa, ettei oikeudenkäyntiä
voida pitää lainkaan laiimiukalsena.
Mutta Dimock lausui: "Minusta
tuntuu, että: raportin Julkaiseminen
on odotettava toimenpide hallituksel­ta^
sen suorittaessa tärkeintä tehtä­väänsä
— valtiovallan säilyttäinistä".
K a i k k i syytteeseen asetetut Ja tuo­mitut
työväenluokan 15 Johtajaa (New
Yorkissa. 14 Califomiassa Ja 6 a i k a i ­semmin
tuomittua Saltimoressa tais­televat
kaäcella' tarmollaan Ja mah­dollisuuksillaan
saadakseen asiansa
.tuimetuksi Amerikan kansalle.
lääkärien latt&o
al&oi Suomessa
aäätäO. — viime tanBtefaama-
JS8» cloii. 2 1 p. lopettivat spnlals-tSSSfätit
työdteotelyD fiabaaiolssa.
tidkllisenä pälvänS^vlelä latluutels.
8»' neavotfelals)»' Saamen' lääftärt-l
i l f bD taholta lehtiin sovittelayri-ty
» työ- Js- palkla-asiain'- snbteen.
mntta valtioneuvosto hylkäsi sen.
Lääkärien Uitto on nyt kntsnnot
lUton neovoston käsittelemään ky­symystä.
Sairaaloissa UmbltcttUnvaUIt-sevan
katastrofipälvystj^en.
T L C : n jäsenistö on
engoughin punakauhun
lietsontaa vastaan
L-Euroopan ihmisiä
yritetään peloitella
Manchester.— Koska A - l i i t o n maat
ovat kykenemättömiä toteuttamaan
Lissabonissa päätettyä varustautu-misobjelmaai
on pelättävissä, että'
"venäläiset saattavat miehittää Län-si-
EuroopanV, Manchester Guardian
kirjoittaa.
^'Amerilckalaisten asehankintojen
myöhästyminen,- Iso-Cntannian: v a ­rustautumisohjelman
supistaminen,
maimennaan valtioiden kieltäytymi­nen
lisäämästä koulutusaikaa nä­mä
katkerat tosiasiat puhuvat voi­makkaampaa,
kieltä kuin hallituksen
edustajien vakuuttelut, että kaikki
Järjestyy", lehti kirjoittaa j a lisää, et­tä
suunnitelmalla; luoda tilapäisiä
Joukko-osastoja LIssattonin ohjelman
ohella on vähän toiveita toteutua.
Vaikuttaa puhtaalta suunsoitolta
sanoa, että Lissahonin ohjelmaa ei
voida toteuttaa taloudellisista sjristä.
Voidaan aivan hyvin viedä läpi. Jos
kansat todella ovat halukkaita pon-nistuksiin.
joita tarvitaan." lehti k i r ­joittaa
edelleen.
— av
TÄTi
A S U K K A I D E N K O B m c
Eräs kauppa-apulainen menetti LI
mensa sen takia, että ei oimt
^ t t a n u t sltö uacemaaltaan ^ \
etta asiakas on aIna-oikS
Hänen entinen työnantajansa S
erottamansa miehen pian ta
keen poliisin puvussa kadulla.
— Vai niin Kalle, sinulla on ^ . l
uusi tÖImL
— N i i n on Ja sellainen imtä-öVl
etstoyt koko elämäni ajan. aiaj2'
toimessani p i t i asiakkaan
oikeassa, mutta tässä on niyt seS
nen virka, jossa asiakkaat ovat ari.
väärässä. ' " Tr
• • •
SÄÄNTÖJEN MUKAAN
— Miten oikein tutustuit miefe
Bi? Ketä saat kiittää sUiä nmioo.
nasta dollarista minkä nait? 1
— Saan siltä Jdlttaä aiiioastaja
itseäni, p i i n näes tutustunut ayknu
kaislin sotasääntölhin. Ensin haijoj.
tin sitkeätä Ja. peräänantamatai
Sotarikollinen
nostetaan taas
miljoneeriksi
Bonn. — l^ime viikon maanantai^
na ilmoitettiin, että vihne vuonna
vankilasta vapautuneesta sotarikolli­sesta,
44-vuotiaasta F,3senln aseteh­taiden
perijästä Alfred Kruppista,
tulee pian yksi maailman rikkaim­mista
miehistä. Jos liittoutuneiden
suunniteUna hyväksytään.
Uudelleen järjestelyä koskevien
suunnitelmien miricaan hän saa 360
m i l j . Saksan markkaa korvaukseksi
hUli- Ja terästuotannosta. Jonka l i i t ­toutuneet
ovat takavarikoineet hä­neltä.
Lisäksi hän saa haltuunsa
muun omaisuuden. Jonka arvo laske­taan
300 miljoonaksi Saksanmar­kaksi.'
Manchester .Guardian huomauttaa
tämän Johdosta, etta jos Essenin ase­tehtaan
perijä Ja hänen kaltaisensa
uudelleen päästetään valtaan, vapau­tetaan
täten paljon vaarallisia Ja
epäluotettavia aineksia Saksassa.
Yhdysvalloissa 19 milj.
sotaveteraania
Washinston. — VeteraanihaUinto
tiedottaa, että kaikista Yhdysvaltain
sodista Ja rauhan ajan sotilaallisista
palveluksista on YhdysvalloiUa elossa
Kirj. Mitch Sago
WUmlpeg. — Percy R. Bengoug'h
ävaal 67. Olrades and Labor Congres-sin
vuosikokouksen kommunistiVas-iäiselia
puhakauhun lietsonnalla, ä ä ­nen
pääraportissaan el mainittu 'sa­nallakaan
lES.OOO C N R : n J a O P R : n
työläisten palkkavaatimuksista, mut­ta
kerskuttiin edistysmielisten liitto­jen
erottamisesta.
Lehdistölle antamassa haastattelus­sa
viikkoa aikaisemmin selvästi, i l - :
meni T L C : n Johdon strategian syr­jäyttävän
realiprobleemit turvautu­malla
punakauhun lietsontaan. iF4us-tajat
hiljaisuuden vallitessa kuun­telivat
raporttia, mutta eivät osoit­taneet
lainkaan mielenkiintoa sii­hen.
Avajaisissa kuultiin tervehdykset
Manitoban työministeriltä, C. Green-layltä,
'Ja kaupungin valtuuston Jä­seneltä,:
Aid. Sharpelta. Bengough
esitti veljesedustajat, J . J . Hauckin
AFL:ätä Ja F . Kellandin Britannian
keskusliitosta Ja lahjoitti heille kul­tamitalit.
Kahdelcsan edustajaa puhui tar­mokkaasti
kansallisen terveysvakuu-tussUimnltelman
hetikohtaisesta käy­täntöön
ottamisesta. Vancouverilal-nen
pulp and sulphite tmion edus­taja
muistutti, että liittovaltion vaa­lit
ovat tulossa Ja että on pakoitetta-va
hallitus tekemään mielipiteensä
asiasta Julkiseksi.
FOSITnVISIA PÄÄTÖS­LAUSELMIA
Asuntokysymys synnytti kalkkein
vilkkaamman keskusteluna Toronto-
Iäinen rakennustyöläinen lausui:
"Jos löydetään t>2 biljoonaa ammidc-sia
Ja pommeja varten, niin silloin
voidaan löytää sama määrä asun­tojen
rakentamiseen." Terävästi a r ­vosteltiin
St. Laurentin hallitusta j a
muistutettiin pääministerin julista­van,
ettei hän ttile kannattamaan v i i -
denkään sentin Icäyttamistä asunto­jen
rakentamiseen. Päätöslauselma
hyväksyttiin vaatien $65 vanhuuden-eläkettä
65 vuotta täyttäneUle. Toi­sessa
esitettiin siirtolaisuuden tiuk­kaa
valvontaa Ja hallituksen olemaan
19.288,000 veteraania. Tämä numero
on tämän vuoden kesäk. 30 päivältä.
Tähän kuuluu 021,000 veteraania K o ­rean
sodan alkamisen Jälkeen ja
myöskin ne. Jotka olivat osallishia
Jo toisessa maailmansodassa;
000 toisen, maailmansodan veteraa-.
nia j a 3,910,000 veteraania kaikista
toisista sodista.
vastuussa siirtolaisista ' n i i n . kauan
kun he saavat työtä. Samassa pää­töslauselmassa
myös vaadittiin yleis-tentöiden
ohjelmaa työttömyyäcau-s
l n a , ,
Että TLCrn Jäsenliitot eivät kan­nata
presidentti IBengoughin Ja j o h ­tokunnan
hy^ksymää punakauhun;
lietsontaa, osoittivat ne 144 päätös­lauselmaehdotusta,
Jotka kokouksel­le
oli lähetetty,
. IHinalkauhun lietsonnan hylkää-;
mistä ja T L C : n .perussääntöjen
muuttaihista suojelemaan demo­kraattisia
oikeuksia; vaadittiin pape­rityöläisten
lähettämissä päätöslau^
selmaehdotuksissa Ocean Pallsin; B -
C : n ja raitiovatmutyöläisten sekä
kalastajien osastojen päätöslausel­missa.
Bengoughin oman kansahivälisen
liiton. International Association of
Machinlsts osasto no. 113 Winnipe-glssä,
vaati T L C : n tiukasti vaatimaan
sotatarkoituksiin käytettävien varo­j
e n vähentämistii, joten Canadan
kansan vesrotaakka vähentyisi.
\Albertan Federation of Labor .vaa­tii
toimenpiteitä estämään amerikka­laisia
täyttämästä canadalaisten työ­paikkoja.
BC : n . kalastajat ikehoittivat koko­usta
vaatimaan Canadan. hallitusta
tekemään kaikki voitavansa kaikkien
maiden kontrolloidtm aseistuksbn vä­hentämisen
puolesta : j a vaatimaan
Y K : n kautta, että kaikki maailman
maat elävät j a työskentelevät y h ­dessä
rauhan, hyvinvoiimin ja tur-valllsuudenv
merkeissä.
PALKXAKYSYMTS
Vanoouverin raitiovaunuiyöläisteh
osasto- kehoittaa o^tenädseen toimin­taan
k a l k i t a unioitten elimissä, tor­juakseen
työnantajien^ hyökkäyfeset
palkkoja, työehtoja- j a unloita^ vas­taan.
Hamiltonin purkkiteollisuustyö-lalset
kehoittavät läheisempään y h ­tenäisyyteen
kaikkien keskusliittojen
välUlä. •' '
Cäengoughin liiton Winni:pegin l A M
osasfo no. 484 Vaati konventionia tie-doittamaan
American Federation of
LaborlUe, ettei' mikään ohjesääntö
tai määräys koskien canadalaisia Jä­seniä,
astu voiiAaan ennenkuin asian­omaiset
canaäalaiset jäsenet suorit­tavat
Jäsenä^estyksen. 'Sama pää-töslauseImaeh<
lotus varoittaa, että
tukahduttava lainsäädäntö Yhdys­valloissa
"käytännössä tekee ammat­tiyhdistysliikkeen
hallituksen kont­rollin
alaiseksi''. Siinä kehoitetaan.
TLC:tä vastustamaan St. Lauren­t
i n hallituksen mahdollisia aloittei-'
ta säätää samanlaisia lakeja kuhi
Yhdysvaltäta' ;rraft-Hartley laki ja
muut. taantumukselliset, lait.
(Kalkein, jokaifsessa: päätöslauselma­ehdotuksessa
vaadiaan toimenpiteitä
taloudellisella vjä lainsäädähnöllisiUä
rintamilla. puoÄistamaan: j a pahtn-tamaan
työläisten kovalla taistelulla
Japanilaiset syyttävät
amerikkalaisia
tiOao. — Japanilaiset sanomaleh­det^
Joiden kuusivuotisen miehityk­sen
aikana on pitänyt amerikkalai­sista
puhua puolella suulla, eivät
nyt säästä sanoja ulkomaalaisten J a ­panissa
käyttäytymisestä. )
Viime kuukausina ovat lehdet j u l ­kisesti
o t t a n e e t ulkomaalaisia so­tajoukkoja
"raiskaus rähmästelystä"
j a "terroriaallosta". Yleensä anne­taan
ymmärtää, että "nyt se on sa­nottava."
'
Ulkomaalaiset kauppahuoneiden e-dustajat
ovat myöskin saaneet osan-i
s a : kohtuuttomien kauppamenetel-mien
johdosta. '.
Joudutaanmyöntämään, että näis­sä
sy3rtöksissä on perää, mutta s a ­malla:
on ilmeistä, että niille on a n ­nettu
kiihkeä amerikkalaisvastainen
henki. ••
takaa-ajoa. jonka Jälkeen seurasi sa.l
lamahydkkäys ynnä voimakas iäar-l
tolUke — Ja niin mma lopulta vaUatl
tin miljoonan dollaria miltei anaai
mitään vastarintaa.
-— Canadan ilmoltustoimlstojen
liticevaihto oli viime vuonna lyli 108
miljoonaa dollaria. . %
saamia voittoja. ' '
— V A I N Y K S I KOMMUNISTI­VASTAINEN
Nämä ovat rivrjäsenistön keskuu­dessa
päivän polttavat kysymykset;
jotka koskevat T L C : n puolta miljoo­naa
jäsentä. Juurj niitä pohtimaan
lähettivät osastot A 500 edustajaansa
Winnipegiln. Vain yksi T L C : n pai­kallinen
labor council F l i n Pionista,
lähetti punakauhua lietsovan päätös­lauselmaehdotuksen.
(Flin Flon on
Jänkki Newmont-Hudson s B a y M i ­ning
Corp. yhtiön armottoman y l i ­vallan
alafsena). Ehdotus oli selvästi
leimattu -Made i n USA." Se ei k u ­vasta
F l i n Pionin kalvantotyöläisten
mielipiteitä.
Konventsionin onnistumiseksi tarvi­taan
rehellisiä toimenpiteitä edusta­jilta
!WinnIpegistä j a muilta teolli­suuskeskuksilta
päätöslausehnaehdo-tuksien
mukaan, jotka kuvaavat t a ­vallisten
työläisten vaatimuksia Ja
heidän demokraattisia päätökslään
osastoissa. He ovat T L C r n rakenta­jat,
jotka malcsavat Bengoughin kor­kean
palkan ja he tulevat määrää­mään
canadalaisen tahdin.
72 pros. N-liiton
sadosta korjataan
nyt kombaineiila
Moskova. — 'Neuvostoliiton fiuijiflij
viljavainioilla on kuumeisin eloiÄor-j
u u käynnissä. Hyviä satoja - 25-3D
sentnerlä hehtaarilta saadaan nyt
paitsi kubanilta, Donilta ja StavrO:
pölistä myös Volgan seudulta, fiSla
on ennen aina kärsinyt kuhraudesta.
Hyvä sato saadaan myöskin Kajahs-tanlsta
j a Kauko-Idästä.
Tänä vuonna käytetään eloni».
Juussa entistä enemmän koneita. Vii'
me vuonna korjattiin konbalneill»
yli 60 pros. sadosta, "ninä -vuoiina
aijotaan konbaineilla korjata 72 proi
leipäviljasta, 90 pros. auringonkukan
j a 75 pros. siemenhelnan sadosta.
Vuosi 1952 tulee liittymään Histo­riaan
vuotena, jolloin 'Neuvostoliitos-sa
aloitettiin päättävä hyökkäys Inil.
vuuden. voittamiseksi. Salskin ja Do­n
i n aroilla on jo keinotekoisesti ka^
teltu ensimmäinen 100,000; hehtaarin
laajuinen alue. Erittäin hyviä sato­j
a kemokastelun mailta ovat saa­neet
Rostovin alueen koBioosUalset.
Sieltä,, missä.ennen.saatiin desjatii-naita
30—40 puutaa viljaa, saadfian
nyt : S 0 - ^ 0 puutaa hehtaarilta.
Mitkä tulevat olemaan
Eisenhowerin tehtävät
. Elokuun .13 pnä antoi kenraali B-senhower
lausunnon Denverin Wi-dille,
että jos hänet valitaan nlär-raskuun
vaaleissa presidentiksi, uJin
tulee hänen ohjelmanaan olemun
kansandemokraattisten maiden ^Jl
K i i n a n ihmisten vapauden palautU-,
minen. Tämän vakuutuksensa Kn
antoi neuvoteltuaan republikaanien
yhden kaikkehi taantumuksellistor
man politilkon C. Kerstenm kans*
Kersten puolestaan sanoi, että so^
listisen j a kapitalistisen järjestetaiD
raiihalnomalnen rinnakkaiselo
mahdoton.
Antamallaan lausunnolla kenraaB
Bisehhower totesi, että hänen db
Jelmanaan ei tule olemaan TadjB*
valtain kansan etujen suojaamina
mutta sodan valmistelu kansanden»-
kraattiSia inaita Ja Kiinaa vastan.
— Canadassa oli viime vuonna lai­vattua'
maata lähes 97 miljoaau
ee'xikeriä eli kuusi prosenttia enefi*|
män kuin tl941.
1
autta<
miseei
idija
opetet
toon 1
oinkie
sobtei
, C
oaapi
suoma
TAVA
XIHE
Engl
kenlaa
bennyl
ta syys
icetmm
A-1
baanla
A. C
tulcsen
Acc.
tetaan
A.-Ä. (
A B
sjluoka
A. B,
den ka
[ Abbr
k^AJD.
na'• /•
,Ä..!K
välla
./•••;Ad.;(
! -Anon
-Apr.
Appr
leen, n<
Asst.
Aug.
A v . -
Ave.
Bbis.
B. C.
ta
Brit.
Bros.
C. O I
vaatimi
Cwt.
Dee.
Dept.
osasto
• Dlst.
Do. (
Doz. I
Dr. (I
Doc.
Tava]
sopin
Kiina
Parih
Urjoitei
dustajai
Kiskottava k i n kivirekeä
heat virheet" veivät Yhdysvallat sotaan Korean kansaa vastaan —
mutta samassa hengenvedossa hän riensi vakuuttamaan amerikka­laisille
sotatarvetehtailijoille, että hän tulee jatkamaan Korean sodan
ihmisteurastusta sillä perusteella, että kun sotaan on kerran Tru­manin
virheitten vuoksi jouduttu, niin sotaa on käytävä!
Samalla kertaa kenraali Eisenhowerin kerrotaan sanoneen, että
hän "vastustaa" sodan laajentamista Kiinaan — pankaa merkille, ei
sen takia että hän vastustaa^ sotaa yleensä tai, että hyökkäyssodan
laajentaminen Kiinaan olisi moraalitonta ja tuomittavaa — vaon
sen.vuoksi kun Kiinassa ei ole Amerikalla voiton mahdollbuuksia. -
Poliittisten varjonyrkkeilijäin kaunista moraalia!
" S o i t t i suolla, soitti maalla, kaja-huttl
kankahalla'^ voitaisiin sanoa
Wall Streetin sotaisten suurpohattain
touhusta siihen aikaan, kun tehtiin
piirustukset Atlantin liitoUe.
Syytä iloiseen lollotukseen olikin.
siUä näyttihän kaikki käyvän kuin
rasvattu. Liittoon köytetyt Euroopan
maat, joiden hallitukset vain 'heikosti
sätkyttellvät vastaan, velvoitettiin
varaamaan tykinruoka tulevaa smur-ta
bolähevismivastaista ristiretkeä
varten ja yleensä huolehtimaan
muustakin suursodassa tarvittavasta
topeskasta.
Näytti siUe, että isojen isäfatien ei
tarvitsisi muuta kuin huolehtia ko-mentamlsesta
Ja silloin tällöin antaa
vähän "tippiä" parhaiten tykinruokaa
<?ja muuta "romua'' varanneille.
•Kaikld tietenkin olisikin mennyt
"suunnitelmien mlikaan*', ellei " t y ­kinruoka"
Ja ne Jotka sen joutuvat
varaamaan^ Ja ylläpitämään, oUsl a l ­kanut
ryppyilemään.
Edellämainltusta syystä Atlantin
tie on muodostunut kiviseksi Ja Uit­to
kokonaisuudessaan kuin klvireeksi,
jonka eteenpäin raahaaihlsessa .Wall
Streetin superstrat^^titkln ovat
joutuneet tolsenkn kertan harvahko­ja'karvojaan
kynsäisemään.
Sellaisissakin "paremmissa piireis-.
alk", joiäsa torvia toitottaen otettiin
aikoinaan vastaan Atlantin liiton pe­rustaminen,
alkaa nyt kuulua, v a l i ­tusta
j a haihattelua. Asiat eivät luis
takaan kuten < rasvattu. .
Esimerkiksi. siitä voinune lainata
sen mitä esim^ Helsingin Sanoinat.
Joka sydämensä syv^destä saakka
kannattaa sotaretkeä vastaan: "inhaa
itää", sanoo. A-Ulton vaikeuksista.
Näin se taaikalteiee elokuun 15 päivän
numerossaan:
^"Kuluva ^vuosi on osoittautunut
• ••• kenties .vaäceimmin edettäväksi
Atlantin liiton kivisellä polulla. Ti.
lanteen voi määritellä siten että on
syntynytv^ä kuiiu s&x, mitä A t ­lantin
Uiton valtiot pitävät soti­laallisena
' välttämättömyytenä, ja
näidenmaiden taloudellisen kan­tokyvyn
välUlä."
Helsingin Vapaa Sanan " S u t i " s a ­nookin,
etta: A-lUton asettamat so­tilaalliset
velvoUlsuudet Ja Länsl-
Euroopan' maiden taloudellinen kan­tokyky
törmäävät vastakkain niin
pahasti, että taaakshdkko AtlantiUa
näyttää melkein päivänselvältä".
SotaUlton Euroopan yUpääUikkö
kenraaU Riägviray teki äskettäUi pon­tevan'yrityksen
pannakseen liiton e u ­rooppalaiset
maat enenunän- ponnls-tanman,-
mutta kun el nyt oUut t l -
laisuus käyttää enempää rutto- kuin
igasoUinipommejakaan, Jäi yritys
tyhjänpäiväiseksi nyhjäisyksi.
rRidgway antoi äskettä;n määräyk­sen;
että asevelvoUisuusaika on k a i ­kissa
A-Uiton maissa jatkettava 2-
vuotlsekal Ja lisättävä sotahommaan
sijoitettavia summia. "Mutta tyh­jästä
on paha nyhjästä", sanoo Suti
Ja nUn oU mahdoton kiskoa loppuun
kynityiltä A-Uiton maiden kansoilta­kaan
enää mitään.
^Belgia pantUn kuitenkin koekanii­niksi.
AsevelvoUisuusaika jatkettiin 2
vuoden pituiseksi.
Mutta annas o^a mitä tapahtui.
Kansa melkein kokonaisuudessaan
nousi tätä uutta rasitusta vastusta­maan.
Puhkesi lakkoja Ja mielen­osoituksia
Ja kaiken Usäskl sotilaat
alkoivat nyhtää pois olkalappuja Ja
painua käpälämäkeen.
suloin pääministeri van Houtten Ja
sosdem pomo Spaak y j n . säpsähtivät.
'Palevlusaikaa' lyhennettiin kolmella
kuukaudeUa. Joka sekään ei vielä saa­nut
kansaa tyytyväiseksi.
Etevältä kenraaU Ridgwayltä ei
kuitenkaan oUut vielä konstit lopussa
enempää kuin sUtä entiseltä akalta­kaan
Joka käveU Ja . . . Hän kutsui
kaikki A-Uiton eurooppalaiset maat
FarUsUn päättämään asevelvollisuus,
ajan Jatkamisesta.
Mutta hyvin ei käynyt ParUsinkaan
kokouksessa, mikäli A-lUton päämää­rien
ja suunnitelmien edistäminen on
kysymyksessä. Euroopan yUpääUIkön
tuimista vaatimuksista huoUmatta
kieltäytyivät vasalUt suostumasta a -
eevelvollisuuden pidentämiseen.
•-••-"•>
Ranskan ja Italian edustajat o l^
ilmoittaneet suoraan, ettei ra&
maissa ole mitään mahdoUisuuttM;
sevelvoUisuusajan jatkamlseea g
ei ole rahaa nUn ei ole rahaa, tai»
olisi kuinka rikkaan talon pojla^
siihen oU sitten yllpäaUikonkin
dyttävä. , ^
A-lilton johtajUle tuotti Usaa öff
mia edelleen se, kun itse Churchill
ollut pakoitettu Ilmoittamaan,
Englannin täytyy supistaa sot
noja ainakin 10 prosentilla, siDS
san harteUle asetettu taakka '
ylittää sen mitä kansa jaksaa _
Ranska aikoo seurata saari'
esimerkkiä ja pienemmät
vallat kuuluvat olevan kovin
kaita sUhen myöskin.
Mutta jos joku luulee, että
niskuroiminen ja haluttomuus
Euroopan ylipääUikön suulla '
j a Wall Streetin Isäntien "
siä, johtuu haUitulcsien
paisuudesta, niin hänen on pM»»^
deta erehtyneensä. (NUn asia e i »
HalUtuksUla oUsi kyUä halua,
nostusta valmistautua sotaan Ja
kansan taakkaa, mutta kansojj
kuudessa noussut voimakas ja
yksimielfsempi vastarinta on « s
hen pakolttenut. , *
se että A-lUton suunnitelini«l|
teuttamhien on kohdannut
vaikeuksia, jotka uhkaavat » J » ,
täydeUiseen haaksirikkoon, « n j ^
kuuttava osoitus sUtä,
voidaan säUyttää sodanlietsojat «y*
klsta ponnistuksista
Niinpä lisätkäämme kaikki k«
tamme toimintaa rauhan b y ^ .
KulkurL
T-8C
T-8«
8-21
S-6(
R-6]
70
BB