Vapaus, April 2, 1966

              Laiha, ^ kurjistunut mies yritti
c4etS epätoivoisesti titieässä met-
S88s$. Hänen etenemisensä'.oli vai­valoista,
hidasta, miltei olematon­ta.
Hän juoksi, kompastui. Hän oli
liätMäntynyt, pelon ja nälän nään-nyftSmä.
Mutia hän halusi päästä
pakoon — kauas, kauas! Maailman
.fiäreen, jonnekin, jossa voi elää rau­hassa
tunnottomilta kiduttajilta, är­jyviltä
kiväärimiehiltä, ulvovilta
susikoirilta.
- Laajentuneet, värittömät silmät
'tuijottivat tyhjinä, ammottavina. Jo-kfiisen
lyhyen juoksun jälkeen hä­nen
oli pysähdyttävä kokoamaan
voimiaan.
Hän kuuli susikoirien ulvonnan,
kivSärimieslen karjunnan.
Hänen .yläpuolellaan vilahti jos­kus
kaistale sinistä taivasta. Puut
seisoivat suorina, liikahtamattomina
' Hän huohotti, läähätti, yski. Vah­va
pelon tunne ahdisti-hänen VOIT
matonta ruumistaan.
'Kauanko tätä oli jatkunut? Hän
ei ollut siitä täysin selvillä. -Hän ei
ollut selvinä ajasta. Hän oli paen­nut
keskitysleiristä — sellaistakin
voi sattua — mutta kuinka moni oli
päässyt turvaan?
-Hyödyttikö tämä? Oli yritettävä,
viimeiseillä voimilla, nälkäisenä,
heikkona. Suin päin läpi tuoksuvan
metsän, läpi tiheän kasvillisuuden.
'Outo aavistus, haju sieraimissa.
Hän nojasi puunkylkeen ja kuun­tela
Ääni. Ääni hänen edessään.
Pehmeä, mukaileva ääni. Mitä se
Eero Arontaus:
voisi olla? Hän ponnisti voimanrip-peensä
ja jatkoi pakenemistaan.
Luisevat kädet työnsivät oksia syr­jään,
jalat takertuivat aluskasvilli­suuteen.
Olento halusi päästä pois
tästä paikasta, tästä ympäristöstä,
jossa kajahtelivat lähestyvien susi­koirien
ulvonta ja kiroilevien kivää-rimiesten
aika ajoin heikkenevä tai
voimistuva karjunta. Ja hän- kiiruh­ti
jälleen, hän kaatui ja miltei huk­kui
aluskasvillisuuteen, kohottautui
läähättäen pystyyn, tajusi takaansa
kuuluvat äänet ja jatkoivaivalloista
juoksuaan. ; _^
Pakeneva vanki ei aikonut joutua
kiinni. Siksi hän juoksi, juoksi ja
kompasteli. Hän aavisti olevansa ve-
•ffen lähettyvillä. Vesi ehkä pelastai­si
hänet. Hän toivoi vielä jotakin —
vapautta! Hän ei halunnut palata
leiriin. Hän ei kaivannut kiväärin-tukin
iskuja niskaansa, munuaisiin­sa
ei susikoirien raatelevia hampai­ta
iholleen, ei rautakorkojen ruh­jovia
potkuja jäseniinsä.
Kirottu vanki, ajatteli rujonaa-mainen
kiväärimies. Hänen lujate-koiset
saappaansa olivat naarmuun­tuneet
metsässä. Mies kiroili. Hän
vihasi työtään toisinaan, kuten juu-
KIITOS
Haluamme sydämalliiesti kiittää saikulaisiamme, ystäviämme
Ja tovereitamme, jotka niin runsaslukuisina Mvitte meitäkatso-massa
sairaalassa olomme aikana.
. Kiitos kirjeistä, korteista ja kukista. Erittäin kiitos CSJ:n
Sudburyn osaston sairaakomitean. jäsenille käynneistään.
' T e i t ä kaikkia kiittäen, ,.
SENJA JA VIC. JUTILA
RH. 1 WORTHINGTON, ONTARIO
CSJ:n OSASTOJEN KOKOUKSET
• (TS^ui •Wanapiii osaston kuukau-
- iUuäpukset pidetään Jokaisen
• : kuoicauden viimeisenä simnun-ti^
xia' klo 1 ip. osaston haalilla.'
Sihteerin osoite: Voitto Lehti,
. - B. R. 3; Sudbury, Ont.
£8J:n Toronton osaston varsinal-neä
kuukausikokous pidetään
• iäto^kuukauden ensimmäisenä
"-^——^"äftPflnt^^ina klo 8 illalla Don-hft&
lilla.
i^td 8ault Ste. Marien osaston
: ' Mtotfimääräinen kokous pide-tS&
n joka kuukauden ensinunäi-senä
tiistaina keUo 8 iUalla
omalla talolla, 321 John Street.
CSJm Beaver Laken osaston kira-
. kausikokous pidetään joka kuu-
' kauden toisena sunnimtaina klo
1 päivällä osaston haalilla. K i r -
jeenvalhtajan osoite: N. Piispa­nen.
R. R. 1, Worthington. Ont
CSJ:n Vancooverin osaston kuu­kausikokoukset
pidetään Clin-ton-
liaalissa jokaisen kuukauden
toisena sunnuntaina klo 2 ip.
Kirjeenvaihto sihteerille: Mr.
- Matti -Mäkelä, 2605 East Pender
St., Vancouver 6, (B.C.
CSJ:n Port Arthmln osaston kuu-
: kausikokoukset pidetään Joka
kuukauden ensimmäisenä keski-
• viikkona kello 8 iUalla ja johto­kunnan
kokous samana iltana
tuntia aikaisemmin eli kello' 7
illalla. Kirjeenvaihto osoite Sll*
Bay St., Port"Arthur, Ont."
CSJ:n SndliuTTn osaston kokouk­set
pidetään kerran kuukaudesr
• sa johtoktmnan kutsusta. Johto­kunta
kokoontuu useammin,
asiain vaatiessa puheenjohtajan
kutsusta. Kirjeenvaihto sihtee­rille:
Lyyli Pärssinen, Box 354,
Sudbury. Ont.
^ Huvimatka
Suomeen 1966
UUSI M.S. KUNGSHOLiM
f TOUKOK 5,1966
J NEW YORKISTA-GÖTEBORGIIN
Götd)orgista lU^oTmaan-eribiiabu^ '
loi8toiIaivaM.S. ILMATAR ^
Belmikiin saavntaan toukokuun 16.
Turisiiluokan hinnat: _ .
KevYoik-GötdxÄg-alkaenTJS $276.-puoli edestakaisen
•L.f...y, (iiiiMirMiiiiii , " " •• lipimhinnasta
pmmimiiiii^i' «mm^^-^tm^^-. us $290.-yhtäänne päin
GStdborg-HeJrnnK-alfeaen US $ 50.
Matkatavarat suoraan Helsinkiin. Jokainen matkustaja
ym KUNGSHOLMILLA ja ILMATTARELLA viedä
raskasta matkatavaraa, kuten arkku ja yms., maksutta
270 Ibs. Ruotsin rautatiellä on niistä pieni lisämaksu.
Iisaksi kaikki hyttiin_menevät matkalaukut yms. ilmai-oeksL—
Säästätte, kun ei tarvitse maksaa hotelliyöpy-tnisista
eikä ruoka-aterioista. liput voidaan ostaa ja
paikkavaraukset tehdä täällä suoraan New Yorkista
Helsinkiin.
^ Matkanlohtalana SAI-ni
Montrealin konttorin Johtaja
Mr.CariE.WaselIusJa
I hSnen apunaan malkano-mBntanS
Mrs. SylvJa Aamio
New Jenoysta.
Muut lafvavuorot 1966. New Yorkista Göteborgiin:
toukok. 18, kesäk. 6 (loppuunmyyty), kesäk. 21, heinäk.
, 16 sdcä säästölaivavuorot elok. 8 ja elok. 27. Iisaksi
jooluvuoro jouluk. 3.
Kokemuksesta tiedämme, että nukoista tulee taas puute,
joten keholtamme viipymättä tekemään paikkavarauksenne
tähän keskeytymättömään, rikasohjelmaiseen, erikoisesti
»uomalaisiUe uusilla loistoltdvoiUa järjestettyyn huvunat-iaan
joko mtftkatoimiatonne kautta tai suoraan
Suredish American
™ ^ VIKING FLEET .
U N U . . . <WEDISH R C O I S T R Y WITM a W K D I S H S E Ä M A N S H I P A N D S E A W O B T H INES8
636 Firth Ave., New York. N.Y. 10020 TeL CI 7-7100
Room 705, 465 St. John St.. Montreal 1, Que.
325 LoKan Ave., Winnipef; 2. Man.
r l tällä hetkellä. Juokseminen met­sässä
oli vastenmielistä, alentavaa.
Hän oli pakomalkalla. ensimmäi­sellä
ja —?
Viimeisellä, ehkä!
Susikoiran haukunta, kiväärimies-ten
huudot.
Kiväärimies ajatteli toveriaan,
tuota toista, joka juoksi jonkin mat­kan
päässä hänen vierellään. Hän
ei pitänyt toisesta kiväärimiehestä,
hän kadehti tätä. Sillä juuri tuolle
miehelle oh lupailtu lähiaikoina va­pautuvaa
kiduttajan tointa, koska
nykyinen oli menettämäisillään nä­könsä
eikä senvuoksikykenisi enää
jatkamaan työtään kovin pitkään.
Mutastenkin oli mies mennyt viime
aikoina alaspäin: huonosti nukutut
yöt, ikuiset painajaiset, ne olivat
kuluttaneet häntä. Vaikka hän oli
purkanut sisintään painavan kuo­nan
onnettomiin vankeihin, ei se ol­lut
enää nykyisin helpottanut. Sec
takia oli katsottu aiheelli.seksi va^
Iita vartijoiden joukosta uusi kidut­taja.'
•
Uusi kiduttaja — mutta miksi
juuri tuo toinen luo mies, jota hän
vihasi?
Pakeneva vanki kuuli veden tyyn­tä
solinaa. Sitten hän kuuli jälleen
tutun nlvonnan, tutut huudot. Hän
ei voinut pysähtyä, ei nyt, ei juuri
nyt. Vielä jokunen senttimetri; jo­kunen
millimetri vielä eteenpäin!
Huohottaen, vapisten hän tajusi ole­massaolonsa,
hän aisti metsän tuok­sut,
luonnon kauneuden syksyisessä
värikylläisyydessä, vihannan maan,
aluskasvillisuuden. Veden solina
pyörrytti; pehmeänä ja pulppuile­vana
se täytti hänet. Juosten ja kaa­tuillen
han lähestyi vettä, virtaavaa
vettä. Rinnettä alas, näin! Kohti
harmaana virtaavaa jokt-a. Vaikka
hukkuminenkin— ennemmin hän
valitsi sen kuin paluun leiriin —
Ennemmin uppoaminen veteen
kuin kuolema leirillä: kiväärintu-kin,
rautakoron isku takaraivossa,
jäsenten ruhjominen, vääntäminen,
rusentaminen.
Kiväärimies ' oli kaatunut, hän
kompuroi jalkeille. Saappaat olivat
likaantuneet niissä oli naarmuja,
hankautumia. Tämä ei ollut hänelle
sopivaa työtä, pikemminkin sioille
kuin tällaisille kunnon ihmisille!
Pakeneva vanki putosi jokeen.
Hukun, ajatteli hän kauhistuneena.
En jaksa uida —
Virta oli hidas, vesi oli viileätä,
se piristi häntä. Hän osasi ul,da, hän
tiesi miten käsiä ja jalkoja oli liiku­teltava.
Käsittämätöntä, hän ui. Hän
pysyi jotenkuten pinnalla,- vaikka
hän oli hengästynyt, voimaton. Siitä
oli vuosia, kun hän oli vimcksi ui­nut.
Kunpa hän vain pääsi.si joen
yli -
Se toinen kiväärimies, se..jolle oli
lupailtu kiduttajan tointa, hänkin
kaatui ja hänkin kiroili. Hän syytti
mielessään toveriaan. Jonka liesi
olevan hänelle kateellinen odotetta­vissa
olevan viranylennyksen takia.
Hän ymmärsi. Toveri ei .saa vapau­tuvaa
tointa, ei säilykkeitä, ci vii­naa,
ei savukkeita. Ei sellaisia mää­riä
kuin leirin erikoismiehet.
Vangin nielussa oli veliä hän ys­ki.
Vesi roiskui, hän oli menehty-mäisillään,
osittain tajuton, mutta
kylmä vesi piti hänet sentään jota­kuinkin
selkeänä, niin että hän pää­si
vähin erin eteenpäin kömpelön
uiniiliikkein. Vai oliko hän kuol­lut?
Jospa hän vain kuvitteli elä­vänsä.
Naurettava kuvitelma kuol­leen
kallossa.
Kuollut olen ja virta vie minua
mukanaan. Märkä luukasa, henge­tön,
riekaleisiin pukeutunut raato.
Minä, keskitysleirivanki.
Hän pysyi pinnalla, hän kulkeu­tui
virran mukana metri metriltä
lähemmäs alajuoksua.
Kiväärimiehet karjuivat, koirat
läähättivät.
Entä jos emme saa kiinni sitä
puolikuollutta sikaa? mietti;toinen
kiväärimies. Hänen otsalleen oli ki­honnut
hikipisaroita. Oli kirotun
kuuma. Hän päätti hakata vankia
kiyääriniukilla heti, kun .saisi tä­män
kiinni. Ei, ei sentään. Oli mal­tettava
mielensä. Komendantti oli
antanut erikoismääräyksen: vanki
oli mitä pikimmin toimitettava hä­nelle
ja ehjänä, hengissä!
Missä minä olen? aprikoi virrassa
pulikoiva vanki. Hän yski vettä. Hän
oli vajoampisillaan pohjaan. Vielä
metri, vielä toinen metri! Hän oli
saavuttanut joen toisen rannan. Hän
löi. päänsä liukkaisiin rantakiviin
yrittäessään nousta maihin. Se ei
tehnyt kipeää. Myöhemmin, betoni-luolassa,
paikalleen liikkumattomak­si
kahlittuna, janoisena, nälkään
kuolemaisillaan, jäsenet ruhjottui­na,
ajatukset mielipuolisena vyyh­tenä,
silloin hän vasta tuntisi todel­lista,
lahjomatonta tuskaa.
-Outo, parrakas, kuluneeseen vaa­tekertaan
verhoutunut ukko, metsä­läinen,
mikä lienee ollut, näki vir­rassa
ihmisen. Hänellä oli sauva,
hän kiiruhti ketterästi rannalle seu­raten
kiinnostuneena hukkumaisil-laan
olevan ihmisen väsynyttä kamp
pailua veden armoilla. Ihminen saa­vutti
'rannan, tuupertui liukkaiden
kivien päälle. Metsäläinen toimi,
hän riensi ihmisen luo.
ile ovat saaneet minut, päätteli
vanki tuntiessaan jonkun tarttuvan
häneen. Sittenkin. Niin pitääkin.
Uskollinen vanki: kuolee betoniluo-lassa
mestarikiduitajan toimesta.
Metsäläinen kantoi märkää, vettä
valuvaa ihmistä olallaan. •
Joki päättyi suunnattomaan jär­veen,
jonka rannat olivat liejuiset
läpinäkymättömän pensaskasvilli-suuden
peitossa; Vanki pudotettiin
ruuheen. Metsäläinen alkoi meloa.
Hän kaisoi taakseen: ketään ei nä­kynyt.
Näin he vievät minua, ajatteli
vanki. Ilman huutoja, ilman lyön­tejä,
ilman potkuja. Tämä on uutta.
Kn käsitä. Olenko siis kuollut?
Ruuhi katosi pensaidiin sisään,
puikkelehti siellä lukemattomien
tunneleiden kautta, mielikuvituksel­lisia
käytäviä myöten. Metsäläinen
meloi. Ruuhen pohjalla makasi mär­kä,
osittain tajuntansa menettänyt
ihminen. Hänen vieressään virui
surmattu kauris.
Entinen keskitysleirivanki, Gor-nel
Stefanescu avasi silmänsä. Hän
makasi leikkauspöydällä.
— Se on ohi, sanoi valkotakkinen
nainen.
Hymyilevät kasvot katsoivat häntä
— Umpilisäkkeene on poissa, i l ­moitti
joku mies hänen pääpuoles­taan.
Cornel Stefanescu henkänsi hel­pottuneena.
Hän oli elänyt narkoosissa olles­saan
kahdenkymmenen vuoden ta­kaisen
pakomatkan uudelleen.
Sisältörikas ja
hieno julkaisu
"UUSI NAINEN"
irtonumeroita saatavana
kirjakaupaiilamme .seuraavat:
helmi-, maalis-, huhti- ja
toukokuun numerot
Irtonumeron hinta 55c
Tilatkaa j a tutustukaa
"Uusi NainciV-julkaisuuTi!
Vapaus Publishing
Company Limited
BOX 69. SUDBUHYv ONT.
Seinä luhistui ja
surmasi miehen
OUawa. Apaitmenlti-ja viras-lorakeiuuislyönuialla
luivi;;tui täällä
alas betonia, terästä ja puuta sillä
seurauksella, että yksi miös kuoli
ja kolme muuta jouliiivat sairaa­laan.
Joukko muita työläisiä louk­kaantui
lievemmin.
Tapalurmas.sa kuollut oli noin
kolmi.ssakymmoni.ssä oleva sekatyö­mies
Flavio Garrozzi. .Muksi luul­tiin,
että katci.s.sa oli 20 miestä, mut­ta
myöhemmin todettiin, että ke­tään
ei haiitaanlunul raunioihin
Rakenteilla on 12-kcnoksinen ta­lo
McLaren ja El.niii kalujen kul-mauk.
seen, iioin (5 katnväliä paria-menttirakennuksesla.
Rakennus oli
noussut neljänteen kerrok.seen a.s-ti
silloin kun tämä 200 jalkaa pitkä
seinä lellinkoineen luhistui aia.v
TILATKAA VAPAUS!
SUURELLA
ALENNUKSELLA
"UUSI NAINEN"
JULKAISUN
viime vuoden
IRTONUMEROITA
No. 7, 8,J,- 10 ja 11
Ainoastaan 30c kpl.
yiiiui 5c r)o.stikulwja
postit.se lilalluna
KUVALEHDEN
viime vuodon numeroita
ainoastaan 15c
ynnä co.stikulut 7c
postit.se tilattuna
Vapaus Publishing
Company Limited
BOX 89 SUDBUHY. ONT.
EUROOPPALAISET
NEUVOTTELEMAAN
Neuvostoliiton rauhankomitean
tiedoituslehdessä Za mir (Rauhan
puolesta) on julkaistu Ilja Ehren^
burgin pieni kirjoitus Euroopasta
eurooppalaisille. Kirjoituksen on jo
ehtinyt lainata aikakauslehti Novoje
Vremja, ja koska sen sanoma kos­kettaa
myös suomalaisia, lainaamme
mekin sen kokonaisuudessaan. Näin
Ilja Ehrenburg.
Minusta näyttää siltä, että Eu­roopan
^ tämän ei alueellisesti
suuren, mutta historiaallisestl kat-
,soen erittäin-tärkeän maanosan —
kan.sojen on jo korkea aika huo­mata
etujensa ykseys ja yrittää yh­distynein
voimin määritellä yhte­näisyyden
ja solidaarisuuden pe­riaatteet.
On afro-aasialainen solidaarisuus­liike,
Afrikan yhtenäisyysjärjestö,
järjestetään mitä erilaisimpia Aa-
Väinö Linnan
"oma" tarina
Linna on ollut jokseenkin hil­jaa
sitten Pohjantähden Ja nyt
on eräs aikakausilehti julkaissut
selityksiäkin hiljaisuudesta. Kuut­ta
romaaniaan kirjoittaessaan
Linna ei pitänyt huolta tervey* :
(lestään, joka sitten on pettänyt.
Seurauksena oli veren kokoomuk­sen
huomattava muuttuminen ja
veritulppa, jonka arvet pitävät
vielä miehen hiljaisena ja rauhal­lisena
työnkin suhteen. Pitävätpä
melkein tupakkalakossakin. Sen
verran lääkäri on Linnan tupa-kantuskalle
antanut periksi, että
on luvannut tämän polttaa kolme
savuketta päivässä. Ja Linna kuu­lemma
koettaa noudattaa näitä
ohjeita. Konstina on se, että hän
katkaisee jokaisen noista kolmes­ta
savukkeesta kolmen sentin mit­taiseen
pätkään ja siten lukumää­rä
kasvaa yhdeksään savukkee-een.
Ja sillä kuulemma tupakan-tuska
pysyy jonkinlaisessa aisois»
sa. Varsinkin, kun Linna kaiken
lisäksi saattaa tämän kentinkin
mittaisen pätkän .sytyttää useam­paan
ottce.seen.
Omassa työskentelyssään Linna
toteaa, että se ei ole ollut järkevää.
Ennen muuta hän pitää pahana sitä.
että hän on. kirjoittaessaan unoh­tanut
kokonaan liikunnan ulkoil­massa
mikä on ensiarvoisen tärke­ää
henkisen työn tekijälle. Edelleen
Linna on kirjoittaessaan ollut syö-mättäkin
sen vuoksi,, että ruokailu­tauko
voi viedä hänen ajatuksensa
pois esillä olevasta aiheesta. Ravin­tona
on ollut musta kahvi ja tuhoton
määrä savukkeita. Loppujen lopuksi
Linna päätyy toteamukseen,- ettei
näillä elintavoilla ole ollut aivan
ratkaisevaa merkitystä kirjoilleen,
vaikka hän ei suinkaan väitäkään,
etteikö tu])akalla olisi sentään ollut
jotakin tehtävää. .Mutta nyt se kaik­ki
on kuitenkin kostautunut.
On kuultu huomautettavan, että
Linna on tyhjentänyt itsensä tyysti
noihin kuuteen romaaniin. Kirjoitus.
Linnasta osoittaa tuon väitteen pi­täneen
paikkansa fyysillisesti, mut­ta
lieneekö sitten niin, että ne oli-
.sivat vieneet hänet kirjailijana tyh­jiin
myös henkisesti. Aika näyttää,
onko siinä väitteessä perää. Mut­ta
tietenkin vain siinä tapauksessa,
että Linna fyysillisesti toipuu niin
paljon, että hän edes voisi yrittää
jatkaa, kirjailista työtään.
sian ja Afrikan kansojen ja lati­nalaisen
Amerikan kansojen tar
paamisia mutta Eurooppa on aina
vain epäyhtenäinen. Ja juuri Eu­roopasta
on alkanut kaksi maa­ilmansotaa,
ja jokaisella on sel­vää,
ettei. maailman selviäisi kol­mannesta,
tällä kertaa atomiasein
käytävästä.
Minusta näyttää siltä, ettei kes­kustelua
Euroopan turvallisuuden
pulmista pidä käydä hallitustasolla
eikä liioin rauhanliikkeen suhteel­lisen
ahtaiden rajojen sisällä. Kes­kustelun
on oltava kaikkien Euroo­pan
julkisen elämän voimien laajaa
neuvottelua, kaikkien niiden voimi­en
neuvottelua, jotka pyrkivät es­tämään
atomisodan ja lyötämään
tien kansojen ja valtioiden yhteis­työhön.
Minulla on ollut tilaisuus puhua
Ranskan julkisen elämän erilais­ten
edustajien kanssa: de Gaul­len
kannattajien, radikaalien, so­sialistien
ja kommunistien kans­sa.
Vaikka heidän mielipiteensa
sisäpolitiikasta erosivatkin toisis­taan,
olivat he kuitenkin yhtä mieltä
siitä, mikä koskee Euroopan maiden
lähentymistä, eikä ainoastaan ta
loudelliseen jja kultuuriyhteistyä
hön näiden vaan myös Euroopan
turvallisuuden lujittamisen suh»
teen.
Sanmanlaist yksimielisyyttä ta­pasin
myös Englannissa niin la­bour-
puoluelaisten, vasemmistolais.
ten ja oikeistolaisten kuin huomat­tavan
monien konservatiivienkii)
keskuudessa. Skandinaavian maat
Lauantai, huhtik. 2'p. 1986 .Sivu 3
ovat jo kauan pyrkineet jännityksen
lieventämiseen, "idän" ja "lännen''
lähentymiseen, kuten sitä ulkomail
la nimitetään. Sama mieliala vallit'
see myös Italiassa ja monissa muisr
sa Euroopan maissa. Mielialaii muii-°
tos on tapahtumassa suuressa osas­sa
Saksan liittotasavallan väestöä, ja
olisi typerää jättää tämä huomioon
ottamatta.
On aika toimia.
Luulen, että olisi paikallaan j ät
tää Euroopan-neuvotteliili koolle­kutsuminen
ranskalaisten tehtäväk*
si, koska viimeiset vaalit siellä osoit­tivat
ranskalaisten valtavan enem­mistön
antaneen äänensä jännityk­sen
lieventämisen ja Euroopan mai­den
lähentämispyrkimysten puoles«
ta.
Sellaisessa neuvpttielussa voitai­siin
käsTfellä Euroopan turvallisuu'
den- kysymyksiä kuin myös talou­dellisten
ja kulttuurisuhteiden laa­jentamista.
Tosiaan, "Euroopa on messun
arvoinen", kuten eräs Ranskan
kuningas kerran sanoi, jos kohta
hän el sillä tarkoittanutkaan Eu­rooppaa
vaan Pariisia.
HAUSKAA
PÄÄSIÄISTÄ
toivotamme kaikille
asiakkaillemme!
Santala's Grocery
SARA JA BILL SANTALA
B.R. 2, WabBapita4ei Ont
"USA tukee
tyranneja
Vietnamissa"
New York. — Eräs Amerikan
Etelä-Victnaniin taloudellisen a-vustusolijclman
entisiä johtajia
Robert Rroun syytti iiskettäin
New York Timesin julkaisemas­sa
kirjeessään Yhdysvaltoja siitä,
etlä se pitää Saigonissa vallassa
"seikkailijoita ja tyranneja".
— Jos hallilukscnime tosiaan oli­si
kiinnostunut Vietnamin ongel­man
kunniakkaasta ratkaisemisesta,
niin se tarkistaisi 11 vuotta har­join
anian.sa politiikan: Se on soke­asti
ja varauksetta tukenut etelä==
vietnamilaisia seikkailijoita ja ty­ranneja,
.sitä vastoin USA tarvitsisi
kylliksi, rohkoutta kannattaakseen
jonkinlaista kokoomushallitusta, pö­hön
kuuluisi myös Etelä-Vietnamin
kansan edustajia, kirjoittaa Brown;
.— Kyn hallitus, joka hallitsee
vain se ansiosta, että sillä on taka­naan
Yhdysvaltain rajaton tuki, kiel
tää häpeällisesti Vietnamin kansan
oikeuden ilmaista mielipiteensä so­taa
ja neuvotteluja koskevista kysy­myksistä.
Siitä huolimatta Yhdys­valtain
presidentti päätti lentää
7.000 mailin päähän Honoluluun
o.soiltaak.scen julkisesti kannatus­taan
tälle tyrannialle ilmoittaen
samanaikaisesti Yhdysvaltain pää­määränä
olevan "itsemääräämisoi­keuden
tiirvaami.sen Vietnamin kan­salle",
jatkaa Brown.
r— Olen sitä mieltä, että mikäli
pyrkisimme sallimaan Vietnamin
kaiLsallo oikeuden todella sanoa,
mitä 80 ^tahtoo, niin sota alkaisi
kehittyä pian loppuaan kohti, to­teaa
13rowu kirjeensä lopuksi,
Hauskaa pääsiäistä
kaflcille asiakkaillemme ja
ystävillemme!
LEPÄN NEULOMALIIKE
ja nappien päällystyspalvdhi
KERTTU JA TOIVO LEPPÄ
PUHELIN 673-4521
102 Durham St. S. yläk. Sudbury
Hauskaa pääsiäistä kaikille!
GLORIA'S RESTAURANT
MAUKKAITA ATERIOITA JA VOILEIPiÄ
Ulosvielävät lilaukset valmistetaan nopeasti
Regent S. (Hwy 69) ja Bouchard katujen kulmassa
Puhelin 674-6376 . Sudbury
HAUSKAA PÄÄSIÄISTÄ KAIKILLE!
LOCKERBY TAXI
Puhdin 673-0344
TROUT LAKE TAXI
Puhelin 675-7119
1534 Paris St. Subdury
Parhaimmat juhla-ajan tervehdyksemme!
GOLDEN GRÄIN fiAKERY
MAUKASTA RUSKEATA JA VALKOISTA LEIPÄÄ
VAPAA KOTIINAJOPALVELU
153 Brady St. Puh. 675-7341 Sudbury
Hauskaa pääsiäistä kaikiHle!
BAKERY LTD.
Paikallinen leipuri yli 50 vuotta -
4 myymälää ja kotiinajopalvdu r - Puh. 674-4239
McKenzie St. — Durham St. South
New Sudburyn ia Plaza 69 ostokeskukstssa,
HANKKIKAA...
PÄÄSIÄISHERKKUA MEIITÄ
Monipuolinen varastomme tarjoaa
teille hyvän valikoiman
Hauskaa pääsiäistä ja hupaisaa kevättä
toivottavat IMPI JA SIMO SUOMI
SCANDINAVIAN FOODS
ERILAISTEN RUOKAHERKKUJEN KESKUS
26 Frood Road Puh. 673-8665 Sudbury