Vapaus, June 9, 1921

              VAPAUS
Cana<!an suomalajsen tj'oväcstön
Säncnkannattaja, ilmestyy Sudbu-syesa,
Ont, joka tiistai, torstai ja
lauaTitai. *
H. PURO, J. W. SLUP,
Tastaava toimittaja. Toimitussihteeri
VAPAUS
(Liberty)
The only organ of Finnish Work-ers
in Canada. Published in Sud-bury,
Ont, every Tuesday, Tbursday
and Saturday.
Advertismg rate$ 50c per col.
inch. Miniroum charge for single
ineertion 75c. Discount on standing
©dveptisement The Vapaus is the
best odverti^n^ medium among the
Finnish People in Canada.
^ llmotoshinia 60c palstatuamalta.
— Alin hinta kertailmotuksesta 76c,
—KudTemanUmotukset $2.00 (muis-tovärsyistä
60c kultakin lisäksi). —
- Kihlaus- ja aviol. ilmot alin hinta
V 12.00, nimenmuatosilm. (muuten
bnin avioliittoilmotusten yhteydessä
$2.00 kerta. Avioeroilm. f2.00
Icerta (2 kertaa $3.00 Syntymän
flm. $2.00 kerta. — Halutaan tieto­ja
osoteilmotukset $1.00 kerta (3
kertaa $2.00) Kaikista ilmotuk-fiista,
joista ei ole sopimusta, tulep
rahan seurata mukana.
TILAUÖBINNAT:
Canadaan yksi vk. $4.00, puoli
vh. $2.25,'kolme kk. $1.60 ja yksi
ltk: 75c.
' Yhdysvaltoihin ja Suomeen, yksi
vk. $5.50, puoli vk. $3.00 ja kolme
kk. $1.75. .
• Tilauksia, joita ei seuraa raha, ei
tulto lähettämään, paitsi asiamiesten
joilla on takaukset.
Vapauden konttori ja toimitus on
Liberty Building, Lome St, Puhe­lin
1038.
Postiosote: Box 69, Sudbury, Ont.
Jos ette milloin tahansa saa Vas­tausta
ensimaiseen kirjeeseenne, kir-jottakaa
uudelleen liikkeenhoitajan
persoonallisella nimellä.,
J . V, KANNASTO, iJikJceenhoitaja.
•,f Begistered at the Post Office De­partment,
Ottava, as eecond-class
matter. * '
nyUcevät työläisistä
uusiamiljooneja
' Ykdysvaltain Rautatielautakunta,
lautatiekapitalistien etuja ajava ko-'
- ^ i t e a todellisuudessa, vaikka näen­näisesti
hallituksen «puolueeton» ko­missioni,
Oh antanut julistuksen jon-ka
mukaan kaikkien rautateillä tyos-
"'^ kerttelevien työläisten .palkkoja' tul­laan
alentamaan 12 prosentilla. Tä-
- mä'päätäs kdskeikaikkiaan 104 rau-.
, .tatiekomppaniaa( joita nimellisesti
on niin -paljon, mutta, todellisesti o-
A^vat keskinäisesti trustiutuneet ja
, Mmuutkmien' miesten kontroUeoraa-mia)'
ja niiden työläisiä, itseasiassa
:tamä päätös. koskee .kaikkia höyry-
' voimalla käypiä yhdysvaltain rauta-teitä,
»Xlusi paljikatariffi' astutt voi-
MMn heinäk.'rp. Tällä lautakun-nallä
ei ole varsinaista valtaa pakot-taa'
kumpaakaan, puolta'' .hyväksy­mään
tätä esitystä, vaan on se ikään
kuin itsuösitus». .Yhdistyneet rauta-
' liekapitalistit haluavat Vieläkin siiu-
/ieiTijiaa palkkojen polkcnii-ta, vaik-
[kakin lakon rkkeeraukselia, sillä uni
.öihin kuuluvat rautatictyöläiset vas-itustBvat
palkkojen alennusta, uhaten
I yleismaallisella rautatielakolla.
1 Uuden palkkatariffin, jos se saa.
i daan voimaan, arvioidaan vähentä
jvän rautatieyhtiöitten maksurullaa
$400,000,000 vuodessa, ja siis yhtä
suuressa määrin lisäävän rautatieka-pitalistien
voitto-osinkoja. Mutta ku
tcn edellämainittu, eivät rautatieka-pitalistit
vielä tyydy tähänk. työläis­ten
palkkojen pienentämiseen, vaan
tahtoisivat he niitä pienentää — l i ­sätäkseen
omia saaliitaan — $630,-
000,000. Kuten muistetaan lahjoi
oVelan Wilsonin hallitus rautatietyö-läisiä,
ostaen heidän äänensä ja kii-vetälueen
siten järjestyneen työväen
avulla toisen kerran presidentiksi v.
1916 n. k. Adamsonin lailla, joka sää
ti rautatietyöläisille S-tuntisen laki­määräisen
työpäiv. ja kohotti beidän
palkkojaan noin $2^000,000,000 vuo­dessa.
Vielä 1918 lahjoi demokraat
tinen hallitus rautatietyöläisiä n. k.
McAdoon myönnytyksellä. On muis
tettava että tästä presidentin vävy­pojasta
valmistetiin silloin Yhdysval
tain uutta presidenttiä ja siksi lähes­tyttiin
rautatietyöläisiä palkanlisällä
ja parantamalla 8-tunnin työpäiväla-kia.
Sittemmin kyllä tämä lahja me
ni hukkaan, sillä Wilsonin hallitus tu
Ii niin huonoon maineeseen, ettei hä
nen sukukisensakaan voinut tulla
huomioonotetuksi demokraattisen ma
Siinan taholta presidentin ehdokasta
asettaessa, sillä heidän täytyi löytää
kokonaan uusii mies. Viime heinä­kuussa
tehtiin rautatietyöläisille n.k.
Chicagon myönnytys.
. Mutta nyt tahtovat kapitalistit
katkalta yhdellä iskulla kaikki nämä
ennen tehdyt myönnytykset, alenta-;
maila huikeasti rautatietyöläisten
palkkoja. Mutta samalla el puhuta
mitään rahti- ja matkustajaihaksi^jeh
alentamisesta eikä myöskään paran­netusta
palveluksesta rautateillä.
Rautatiekapitalistit hinioitsevat yk-
Binkertaisestl\lisää voittomiljooneja
naikgpolkalla raatavien työläisten
töitten tuloksista. -
Canadan rautatiekapitalistit, 'sa­moin
kuin työläiset ovat seuranneet
aina läheisesti tapahtumia Yhdys-vfilloissa
ja jokseenkin sama palklca-taksa
on vallinnut työläisillä täällä
kuin eteläpuolella rajaakin. Ei ole
siis ensinkään epäilemistä, etteivät­kö
Canadan kapitalistit tule seuraa­maan
esimerkkiä ja alentamaan rau-tatietyöläisteii
palkkoja , täälläkin.
Ja' sen he ovat jo suoraan ilmott^i-neetkin.
Mutta varsinaisiin toimenpi­teisiin
ei täällä ole vielä alettu, vaan
kumpikm puoli odottaa millä taval­la
asiat ratkeavat Yhdysvalloissa.
Rohkeutta, itseluotta­musta
työläisnaiset
ja miehet ^
•..Jokaisen yhteiskuntamuoto jär­jestelmän
elinehtona sanotaan ole­van:
että siinä voimassa olevat tuo­tantomuodot
ja sen jakotavat tyydyt
tämään jäsentensä ruoka-, vaatetus-jä
asuntotarpeet. Jokainen järjest.
joka ei noita vaatim.; pysty täjt-
, tämään, on tuomittu häviämään ja
j&ttämään tilansa järjestelmälle, jo-
!ka pystyy ne täyttämään.
I Nykyisen kapitalistisen järjestel­män
tuotantolaitoksia ja jakelu paik
•'koja ei pidetä käynnissä nyt, eikä
lole koskaan pidetty sen tähden, et-itä
sen jäsenien ruoka-, vaate- ja a-
Isuntoterpeet olisi tulleet tyydytetyk-isi.
Vaan niitä pidetään käynnissä
silloin ja ainoastaan silloin kuin niil­lä
harvoilla, jotka omistavat tuotan
non välineet, on mahdollisuus tehdä
liikevoittoa, niiden käynnissä pitämi­sestä.
Niin pian kuin liikevoitto mah­dollisuus
lakkaa, suletaan tuotanto­laitokset,
välittämättä yhteiskunnan
jäsenten välttämättömien tarpeiden
tyydyttämisestä.
Käin ollen kun palkkajärjestelmän
tuotantomuoto ei alkuperäisesti-kään
sisältänyt omia elinehtojaan,
oli sen olemassa olo;historian näyttä
möllä tuomittu lyhyt aikaiseksi. Palk­kajärjestelmän
kehdossa Englannis­sa
voidaan sen Ikä laskea noin 300
vuodeksi, useimmissa maissa laske­taan
se tuskin 10:ssä vuosissa. Se
että palkkajärjestelmä on päässyt
näinkin 4i'.^nhak8i johtuu siitä: että
on ollui: maita joissa el ole ollut
palkkjt^ärjestelmä voimassa ja joi­hin
on voitu myydä palkkajärjes^l-män
alaisena tuotettua tavaraa ja
saada liikevoittoa. Nyt ei ole sem­moisia
malta enään-tJlemässa. Ja
sentahden alkaa kapitalistisen jär­jestelmän
peruspilarit vapisemaan.
Jo V. 1914 oli sama tilanne edes­sämme
kuin nytkin. Kapitalismin
peruspilarit rutisivat omaa heikkoutr
taan. Europalainen sota oli se suo­nenisku,
joka antoi verenkiertomah-
,dolli8uuden kapitalismin tuotantolai­toksille,
mutta, joka myöskin pyyh-käsi
kapitalistisen järjestelmän alla
olevista pilareista pois yhden kuu­dennen
-osan. -fTtiotanto- ja jakolai-tokset
Venäjän noin 150 miljoonaa
käsittävän i kansan keskjiudessa eivät
tänäpälvänä pyöri ttiottaakseen lii­kevoittoa,
\ vaan tyydyttääkseen työ­tätekevien'joukkojen
elintarpeet. '
Kuten sanottu on tämänpäivän ti­lanne
.sama kuin V. 1914. Tuotanto^
loltokset Europan-, Aosian-, Afrikan
maissa ja tällä mantereella ovat hor-rostllassa
tel kokonaan nukuksissa.
Tuhansia, satojatuhansia, miljoonia
työläisiä on työttömänä ja ilman ruo
kaa, vaatetta ja asuntoa. .
Näemme siis että ne mahdollisuu­den
rajat, ääriviivat, jotka histona
on myöntänyt palkkajärjestelmälle,
kapitalistiselle yhteiskunnalle, alka­vat
olla täynnä. Mutta nyt emme
aaa nukuttaa itseämme sellaiseen
harhaluuloon, että histonalhn^
välttämättömyys ilman tyovaenluor
kan toimintaa'hävittäisi, likevoitto^
järjestelmän ja että me sitten jona­kin
kauniina aamuna heräisimme
kuin unesta jäseniksi kommujnsti-seen
yhteiskuntaan. - Ei. Jos luom
me katseemme Venäjälle, jossa kom
munistinen yhteiskunta alkaa olla
syntymätuskistaan ' vapautuneena,
niin tuon lapsen kimpussa me muis-tamme
nähneemme kapij(alismin sha-kaalien
tykkeineen, kuularuiskuineen
ilma- ja, panssarilaivoineen, kylmän
lyijyn ja teräksen avulla koettaneen
surmata uusi tulokas, siten pelastu-
• 4 Aatteista ja tapahtoiista
! •: Yktutomainen taloudellinea toiminta
ei riitä.
Viimeinen alakertani, jossa käsitte
Iin Kiviniemen Jussin puhötta täällä
Canadassa ja täkäläisten oikeistotup-
' lajuulaisten aatteellista vararikkoa,
on saanut oikeistotuplajuulaisuuden
täkäläiset lukijat kirjottamaan palsta
määrin Industrialistin Canadan osas­tossa.
Heti äänestä tuntee, etteivät
'. kirjottajat ole ^tavallisia pohjajoukko
jen rehellisiä proletaareja, vaan pik-
^ kukiipeilijöitä, joiden politiikkaan se
kottuu tietämättömyyden rinnalla
myös jokunen määrä epärehellisyyt­tä
ja jotka yrittävät olla joksikin
hyödyksi oikeistolaisille johtajilleen,
tukemalla heidän sekavia'ja vallonku
moukselliselle työväenliikkeelle vähin
' goUisia katsomuksiaan ja periaattei-
, taan. Copper CHffin S. S. Osaston
Ädtorkeinta 1™^"
Jouppi rakastaa itseään kutsua, ovat
nämä oikeistotuplajuulalset nousuk-
^ kaat hirveästi innostuneet huuta­maan
camenta» Kiviniemen Kolmat­ta
KanMinvfilista parjaaville pubeH-Ie.
Kaikkiaan toistakymmentä pals­taa
ovat nämä pojat kirjoittaneet In
'dustrlalistissa Krjotukseni johdosta,
' «sottaakseen että he osaavat pitkäs­tä
Idrjottaa. Asiaa heUlä kyllä ei ole
ollut Heidän kirjotuksensa sisältö
rajottun vatknamiseen: cJussi puhui
teoUisuu8ttnionismista> ja sen Iisaksi
muutamia nalvlmif^ Vapautta; S. S.
Järjestöä ja kolmatta kansalnyälktä
• vastaan. Joo, puhuihan se Jussi teöl-
' lisunsunionismista. Mutta baiiellä ei
ollut mitään pelastuksen sanomaa, ei
mitään vapauden tieta näytettävänä
1^ tsöttömy^^ kirjoissa ja . nälässä
;f!i%m^*y°^'i ptl]:?!:itröv"e-to!Ie. ?^
mitä Jussi puhui työläisten järjesty­misestä
tehtaissa ja työpaikoilla oli
allright Mutta hän ^ei päässyt teh­taista
mihinkään. Hän unohti että
valkoiset lahtarisudet ovat jo piirittä
neet tehtaat, jossa Jussi kuvasi ole­van
ainoan missä uutta yhteiskuntaa
rakennetaaan. Kuinka sitten taistel
laan noita verenhimoisia lahtarisusia
vastaan, jotka hyökkäävät piirittä
miinsä tehtaisiin, murskaavat iha­nat
utukuvat uuden yhteiskunnan
järjestämisestä tehtaitten sisällä, sii
tä ei Jussi puhunut mitään, eikä vä
littänyt puhua, koska se olisi ollut
hänen ahdasta oikeop^sta periaatet­taan
vastaan. Kumma myöskin et­tei
hän ensinkään kiinnittänyt huo­miota
siihen seikkaan, että kapita­listit
ovat ajaneet miljooneja työläi­siä-^
kaduille ja nälkätaipalellle, ulos
tehtaista ja työpaikoista, ja tässä a-semassa
ollen he eiväj^enään voi käyt
taa Inssin pirustuksia taisteluohjei-naan,
niin hyviä kuin ne oivatkin sil
loin kun työläisillä oli työpaikat Jus
SI ei kyennyt neuvomaan «äille^työ-läisHle,
mita taistelukeinoja niiden
nyt on käyletfövä. Hän antoi vain
ymmärtää, fttä näiden nälkäkuole­man
kanssa*kamppailevien työläis-teh
ön raubassa odotettava, (vaikka
kuolla kutkabteisivat nälkään^ kun-nes
be taas saavat työpalkan ja sit­ten
taas alettava jatkamaan «työmaa
teoriaa». Tämä oh samallaista kuin
näbdä hukkuvan ihmisen joessa bun
tavan apua, ja kävellä kylmästi ohit­se.
Mitä tule kansainväliseen työ­väenliikkeeseen,
niift siiben teidän pn
hujanne otti kokonaan parjaavan
kannan, siitä nyt ei pääse yli eikä
ympäri.
akseen varmasti nähtävinä olevasta
.omasta tuhostaan.
Samalla tapaa työläisnaiset ja mie
Jhet, sinä päivänä kun me tällä man-iterella
olemme pakotettuja ryhty-
;mään kapitalistisen järjestelmän ku-
; kistamiseen, olemassa olomme ainoa-
1 na ehtona pakotettuna -haluaisimme-
Ipa sitä tai ei; niin saman moista lää­kettä
tulemme mekin saamaan palkka
järjestelmän Bhakaaleilta. Siksipä
työläisnaiset ja miehet, meiltä luok­kana
ja yksilöinä vaaditaan rohkeut­ta,
itseluottamusta. Me emme saa
Lehtemme tilaajamäärä ei ole pai.
jonkaan sitten viime katsauksen ko­honnut.
Uusia tilauksia on kyllä
saapunut 91, mutta entisiä on jää­nyt
uusimatta aamalla ajalla 81. Voi-ton
puolelle tosin on jääty, se on, ti­laajamäärä
on kohonnut kyihmenel-lä.
On tietysti parempi ettei ole alas­päin
menty,«mutta saavutus on kovin'
pieni silloin kun kaikkien asiamies:
ten on ollut, puhe rynnätä eteenpäin.
No jos tämä. nyt olisi sellaista tila­päistä
henpbdysaikaa, niin siitä ei
sopisi nostaa kovin suurta meteliä.
Mutta tuote jos jatkuu, niin minun
vihani julmistuu ja tulen nostamaan
'aika metakan. Joten muistakaahan
pojat kaikkialla yrittää!
Port Arthur on suorittanut osan­sa
loistavasti. Siellä on alettu taas
jatkuva riento eteenpäin. Arthuri-laisten
vanha jo)%va henki näyttää
saavan uutta innostusta ja voimaa,
joten on odotettava suuremmoisia tu
loksia sieltä lähi aikoina. Hyvin pi­tämän
ilosanoman voin.ilmot-läisiä
vielä tämän-; avuttoman jä se­kavan
kantansa ympärillä, koettavat
Kiviniemen puheen märehtijät häi­viä
meitä kumouksellisia sosialiste­ja
ettei ine muka tehdä mi^än Kol­mannen
Kansainvälisen hyväksi, vaik
kakin siitä muka huudamme. Minä ha
luan nyt kysyä teiltä, että eikö se ole
toimimista Kolmannen Kansainvälin
sen hyväksi, että me jokaisessa,tilai­suudessa
puolustamme sitä teidän l i ­kaisia
parjauksianne vastaan, teidän
jokaisessa tilaisuudessa sarnataan
sen tarpeettomuutta, ja siten autta­essa
työväenluokan vihollisia ja kylvä
essä hajaannusta kansainvälisen pro
letariaatin riveihin? Ja me tulemme
tiukasti noudattamaan edeflfeerikin
tov. Sinojevin kehotusta, että «yu-dikaliitlaa
kuTkutätttia, jos «eflaifetti
ämasiittttt, -pltaa jyrkästi vastttstalit».
Ja te ette ole mitään muuta ktiin
tällaisen «yndikalistisen kulkutaudih
levittäjiä. Me olemn^e sen jiikketeh
seuraajia ja periaatteen edustajia,
josta Sinojev lausuu: «Meillä on m"a-ilman
suurimman valfankumou&sen
kokemus. Täytyy kumartaa meidän
kaivoomme ja juoda siitä, sen sijaan
että keksisi jotain tyhjästä ja hapui-
Iisi nerokkaiden ajatuskeksintöjen pe
rässfil Näistä keksinnöistä täytyy jyr
käsU tehdä ]oppu. Me olemme tais­telleet
syndikalismia vastaan ja lyö­neet
sen. Opportunistit ja meshevi*
kit eivät voineet sitä voittaa sen täh
den, että syndikalismi oan oli vain
•-föpportunismin mitalin nurja puoli.
Opportunismin sairaus vastasi syndi-kalismin
sairautta. ' Ne pitivät toi­nen
toistaan tasapainossa. Me olem-iemme
noudattaneet proleteriaj^tin
me parantaneet työväenluokan tästä
mädättävästä taudista siten, että o-diktatuurin
oikeaa suuntaa. Me olem
me pystyneet todellisuudessa osoit­tamaan,
millaista vallankumoukselli-
-»n porlaraenttarismi on, olemme
j luottaa jonkun toisen kykjyn, jon-
. kun toisen voimaan, jonkun toisen
tarmoon ja tpiraeliaisuuteen, vaan o-
; man itseemme. Ja 'koska tuo liike-voittojärjestelmän
kukistamisen päi-jvä
näyttää olevan hyvin lähitulevai-iguudessa
niin työväenluokan naiset
}ja miehet kehittäkäämme ja kasvat­takaamme
itseemme rohkeutta, itse­luottamusta,
että uskallamme voit­taa
luokkana, sillä «työväenluokan
vapauttaminen voi tapahtua ainoas­taan
työväenluokan itsensä kautta».
~ A. Vaara,
;&UilliUnilUHUJiHflHliJllliUIiHiIiIIIIIl{ilU{l!liii{|]{l!fUiliI{ni!i!]U
Vapauden tilausmääräkat^aus
an
taa— on Vapauden tilaajamäärä koi
mannella sadalla,* yksin Port Arthurin
kaupungissa. Tähän kannattaa tei­dän
arthurilalset jonkun verran pon-riistolla.
Kaikkien tilaajien on au­tettava
asiamlehiämme. Tällaista .lois
teagi^maa el ole yhdelläkään toisella
paikkakunnalla Vapauden tilausluet-telpsta.
Arthurilalset sen voivat saa­vuttaa,
ja minä uskon vakaasti, että
he hyvin pian sen saavuttavat
Toronto ei 'näytä saavuttavan kil­pailussa
Port Arthuria, vaikkakin sil-lä
siihen on vissejä mahdollisuuksia
ja edellytyksiä." Nämä edellytykset
ovat: vääjäämätön ja rohkea ponnis
telu eteenpäin. Jos torontolaiset tä­hän
pystyvät, niin heilläkin on mah­dollisuus
.kohottaa lehtemme tilaaja-nläärä
kolmannelle sadalle, sillä la-henteleehän
siellä osastonkin jäsen­määrä
kolmea sataa. Sitäpaitei on
paljon Vapauden tilaajia osaston Ul­kopuolella.
Monien osaston jäsen­ten,
saman perheen jäseniä lukuun­ottamatta',
on täytynyt laiminlyödä
oman lefitensä tilaamisen.
Sault Ste. Marie ei. ole ottanut ny
kyisin oikein vakavalta kannalta ti­lausmäärän
kohottamisrynnäkkoä»
Siellä on viimeisen parin viikon ajalla
•menty arveluttevasti alaspäin.v Jos
tuota menoa jatkuu^'niin menettävät
soolaiset kolmannen sijansa, niin' et*
tä paukkaa. Tämä olisi häpeällistä-.
Mutta asia on tietysti korjattavissa.
On pidettävä tarkka vaari että kaik­ki
uudistavat tilauksensa > ja uusia ti
lauksia on. mahdollisuuden mukaan
otettava.
näyttäneet Liebknechti. ja Höglund-
'tyyppiset pariamenttimiehet. Olem­me
osanneet osottaa mitä on sotaa-käypä
marxilaisuus toiminnassa. Tä
t ä t i p t ä meidän on käytävä eteen­päin
». , / •. •* ,:
""Me vallankumoukseliset sosialistit
— .kommunistit —-kaikissa maissa
voimme saada aatteellista selkänojaa
edelläolevista lauseista, mutta te oi-keistosyndikalistit,
enempi 'kuin poliit
tiset revisionistit ja opportunistit­kaan
ette voi. : Mitä te voitte esittää
näiden lauseiden kumoamiselcsi? Et­te
mitään, mikä pitäisi paikk&sa.
Te ette ^ a menetelmillenne tukea
Venäjän suuren vallankumouksen me
netelmistä ettekä sen aatteista. Ja
siksi te Olette tuuliajolla ja koetatte
liikktia auttamat^man sekäVirie. tteo-rioinisnne
kalastamassa vielä vähemr
män tietoisia työläisiä verkkoihinne.
Mutta teidän"Verkkonne "tftt auttamat
toriisistiVikkihäinen, "joten sinne vielä
eksyvät'työläisetkään eivät pysy siel
lä.
Se seikka,'että'te sekofatte teolU-suusuniojjistäinsuären
"asian muuten
päättötäiin öppeihiritie, ei tule teitä
pitkästi auttaman,'siltä muistakaa,
että ne "tietämättömät työläiset, jot­ka
vielä ovat valmiita t^itä Seuraa­maan,
saavat-irielä tilaisuuden ja jö^
tuvat pakostakin tutkirn^an työväen
luokkataisteldiiketta Iaäjemm|dti ja'
syvemmälti. "Teidän" buöno'aätteeUi
nen soppanne ei enään kauan ravitse
beidäif henkistä nälkäänsä. Tämä
näkyy nyt jo sangen selvään niiden­kin
joukkojen mielipiteistä, jotka o*
vat vielä teidän lehtenne Industria-listin
ympärillä. Lehtenne yhtiöko­koukselle
esitetyissä monissa alustuk
sissi tuomitaan sen nykyisen toimi­tuksen
Venäjän vallankumousta ja
Kolmatta Kansainvälistä parjaava
kanta, ja vaaditaan nykyisten toimit­tajien
erottamista, kuten IWWai toi
CopperCliff on heti viime katsauk
sen jälkeen ollut aivan pääsemäisil-lään
toiselle sadalle, mutta sitten on
useita tilauksia katkennut yhtaikaa.
Nyt kuitenkin juuri kuuluu tulleen
lisää tilauksia, niin että on hyvinkin
mahdollista, että ensi katsaus osot-taa
hyviä tuloksia Copper Cliffistä.
Sodbnryssa on vakituisten tilaaji­en
lukumäärä kasvanut ja irtonals-numeroita
on viime aikoina myyty
huomattavasti enempi kuin tähän as­ti.
. / •
Fort William, joka yhdessä' Port
Arthurin kanssa on alkanut rynnä­kön
eteenpäin, on mennä huristanut
Sointulan edelle. Paljoa se ei ole
vielä etäänp. tuosta äärimäisen län­nen
kilpailijastaan mutta nähtävästi
aikookin williamilaiset koilottaa paik
kakuntansa oikein raskaasen sar­jaan.
Innostusta ja tarmoa riittä­köön.
Sointula on menettänyt muutamia
tilaajiaan. Ne kai tulevat pian taas
takaisin, sillä se paikkakunta on ai­na
nitänyt huolen tärkeistä asiois­taan.
Cobalt on sitten viime katsauksen
pysynyt -paikoillaan. Siellä kun osas­ton
jäsenmäärä on lähimain 200, pi­täisi
toki mennä puolta enempi Va­pautta
kuin sinne menee. Asiamies­ten
on siellä tartuttava lujalla kädel­lä
tekemään työtä sellaisten puolue­toverien
kesken, jotka eivät tilaa Va
pautta. Cobaltiih voidaan hyvjnkin
saada tulemaan 100 Vapauttei
Timmins ei ole myöskään mennyt
yhtään etenpäin, vaikka siellä pitäi­si
kai olemaan hiukan väljemmät työ
suhteet kuin monilla muilla paikka­kunnilla.
Osaston olisi sielläkin ter
kistetteva eikö. Vapauden levittämi­seksi
voitaisi tehdä paljon enempi
kuin tähän asti on tehty.
Worthingtonin samoin Nairn
Centerin postiviraston kautta mene­vien
lehtien lukumäärä näkyy myös­kin
alati kasvavan, ollen nämä kaik­ki
farmaritilaajia.
Creighton Mine on pysynyt vain
lähimain samassa, vaikka sieltä on
muuttanut paljon tilaajia pois.
Nipigossa-von tilaajamäärä entisel­lään.
LadysmithissB, Vancouverissa ja
Web8ter Cornerissä tilaajien luku oft
hiukan kasvanut, mutta el paljon. A-siamiesten
olisi näilläkin paikkakun
nilla käytävä "useimmin keräämässä
tilauksia, sillä tilaajat itse unhotta­vat
sen asian. ,
Port Arthurin ympäristön:' Kivikos-ken,
Intolan, Kaministikwian, Nola-
Ittn ja Quibellin farmikylissä on alet-meenpaneva
komitea erottiv Sandgre­nin
One Big Union Monthlyn toimi­tuksesta
samasta syystä. Mutta In­dustrialistin
toimituksen canadalai-set
häntyrit vain yrittävät saada Ca­nadan
.palkkatyöläiset tukemaan juu
ri tätä kantaa, jonka yhdysvaltalai­set
rehelliset tuplajuulaiset tuomitse
vat. Myöskin te yritätte nyt kiireen
katipalla nilkoa canadalaisila työläisil
tä varoja" Industrialistin huonon ta­loudellisen
aseman turvaamiseksi, jo
hon; Vitikainen henkiheimolaisineen
on lehtenne vienyt lehden huonon si
säilön ja vallankumouksellisen työvä
enliikkeen vastustamiskanttällar^ sa
laamalla joukoilta,- että juuri tämä
seikka on tekijänä .lehden asemaan.
Minun neuvoni näille "Indiistriälfs-tin
äptfreille on, lakatkaa apinoimasr
-ta Vitikaisen y. m. oikeistotuplajuu-laisten
haaksirikkoista teoriaa-ja"ryh
tykää tekemään työtä teöliisuusuiiib*
nismin kumouksellisen tyoväeiiliik
keen hyväksi ÄiinEiiin miehet, kli-ten:*
eTiä'liiföi:froletaätfe^ tul&^^
n^-^keleen ottai&iseksi ei ta'rvita
iriäuta* kuin hiukkanen kykyä luopua
ahtaasta lahkolaisuudesta ja syVen^
misbstlua nykyiseen Mäilmanpröleta
naatin luol&ätietois^en - liikkeeseen.
jile kumoukselliset ^ösi^istii olem­me
valmiit työskentelemään teidän
känsänne' teollisuusunionism. bj^äk-'
si. .Mutta samalla me tulemme jät-kuvasti''
väikuttamaan'^ihen sutm-taan,
eitä 'kaikin ne työläisainekset,
jotka eivät ole'sokean paatumuksen
pilaamat tulevat" vapautumaan tei­dän
yksipuolisista ja vallankumönk-i^
eiliselle' työväenliikkeelle Inrmiök-si
koituvista katsomuksistanne.
Herrat senaattorit työttoäayysbysy-mysta
«tutkimassa».
Canadan arvoisat herrat senaatto­rit
ovat myöskin alentuneet «tutki-
Cauadaa
Dollarista
s LÄHETYSKULUT OVAT SEURAAVAT: |
5 40c. Iäbety^^i4tä. alle $30.00; oOc-lähetyksistä. $30—$40- M ^
s lähetyksistä'§40:ÖÖ—S60.00; 75c lähetyksistä §60.00-?ioo oö vr £
g ?100.«0 25c. jokaiselta alkavalta sadalta lisää. ' ' s
I • VAPAUS 1
I Sos69, Snlniiiy.Ontl
S Torontossa ottaa rahalähetyksiä vastaan ttfv. A. T. Hill, 177 BeHe I
5 fair Avenue. ' s
iiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiii iiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiii iiiiii,,,,,,!
McKIMMIN ILMOTTÄJÄIN BURECTORY"
vtiodelle 1921
Meille on lähetetty nähtäväksi A. McKim-komppanian vuosittain
julkaisema ilmottajiendirectory.
Tässä Directoryssa on erikoinen osasto jokseenkin jokaiselle kan
pungille ja kylälle ympäri Canadan. Sellaiseticin kylät, joissa ei ole
sanomalehtiä, ovat otetut tässä Directoryssa huomioon.
Tämän Directorin mukaan ilmestyj^ Canadassa nykyään 121 päi.
välehteä, jotavastoin niitä viime vuotena oli 130. Tämän lisäksi i]i
mestyy taällä 981 viikko ja 218 kuukausi lehteä ja kulkaisua. Kait
kiaan on Canadassa 1500 sanomalehteä ja:julkaisua.
Kyseenäoleva Direetory on hyödyllinen kaikille Ilmottajille. Sii-
, nä on m.m.,Vapaudelta puolen sivun ilmotus.'^— Directoryn hinta oa
$3.00 ja saadaan sitä tilata, A. McKim Limited, Montreal, Quei
tu myöskin jatkuvasti huolehtimaan
Vapauden tilaajamäärän kohottami­sesta,
ja taitokset näyttävät lupaavil­ta.
On vaih tehtävä jatkuvasti työ­tä
ja saatava kaikki maanviljelijä-proletaarit
Vapauden lukijoiksi ja ti
laajiksi.
South Porcupine ja Kirkland La­kella
on myöskin ilmestynyt lupaavia
.eteenpäinmenon merkkejä.
Missä Vapaudelle voidaan hankkia
uusia tilaajia? .
^ •
Tähän kysymykseen voitaisiin tie­tysti
vastata ylimalk. j a täytyykin vas
tata, että: kaikkialla Canadan suo-imalaisasutuksilla.
Ja kaikkialla sitä
on jatkuvasti yritettävä ja voidaan­ko
tehdäv Mutta on sellaisia paik­koja,
joissa .on jatkuvasti paljon lai­minlyöty
ja jossa-nyt voiteisiin teh­dä
erikoisia ponnistuksia. Ja tällai­sia
seutuja on:
Pohjois-Ontariossa. Ontarion poh
joisissa kaivoskylissä on äaateva kaik
ki suomalaiset.maanalaiset raatajat
ja näiden kaivoskflien suomalainen
väestö tilaamaan Vapautta." Samoin
Pohjos-Ontarion metsä- y. m. käm­pillä.'
Niissä paikoin missä on osas­toja,
on osastojen ja virallisten asia­miesten
otettava asia perinpohjaises
ti käsiteltäväkseen ja ryhdyttävä työ
hön. Niissä seuduin taas, missä ei ole
lehdellämme asiamiehiä,, eikö löydy
tovereita, jotka omaavat innostusta
ryhtyä työhön Canadan sucjmalaisen
työväestön ainoan äänenkannattajan
hyväksi? Tämän voi tehdä kirjoitta
maila Vapauden likke^oitajalle, e-sittämällä
hänelle asian ja pyytämäl
lä asiamiesoikeuksia, kulttikirjoja ja
ohjeita. ' V
G. S. S. Järjestön uusi
I osote
on nyt A. T. Hill, 177 Bellefair Ave.,
Toronto, Ont, Kaikkien niiden, joa!
la on kiifievaihtooa järjestömme toi-meenpanWan
komitean taikka sih­teerin
kanssa, on parasta ottaa yllä-oleva
uusi osote huomioonsa.
Ont».rion maanviljelysseuduiils on
jo ennestään, paljon lukijoita Vapau­della.
Mutta on monia sellaisia paik
kakuntia joihin menee jo useita leh-tiä,
mutta Vapaudella ei ole niissä a--
siamiestä ja konttoristapäin on vai--
kea sellaista järjestää, ellei joka pai­kallinen
toveri ota alotetta ja kir­jota
Vapauden konttoriin. Täältä
kyllä iiikkeenhoitajamme järjestää,
niin että voitte ruveta vakituisesti le
vittämään lehteämme, sekä kaikkia
lehtiä joiden kanssa Vapaus oj) liike-suhteissa.
Ontariossa on paljon suo-;
malaisia maanviljelijöitä, enimmäk­seen
he ovat ainakin suopeita sosialis
tiselle liikkeelle, elleivät vielä ole ak
•tiivisesti järjestömme jäseniä. Kaikki
nämä mäanviljelysproletaarit on saa
tava 'Vapauden lukijoiksi ja tilaajik;;
si. Kaikkia niitä farmaritovereita,
jotka haluavat paikkakunnallaan, mis
sä ennestään ei ole asiamiestä Vapaa
della, levittämään lehteämme, keho­tetaan
heti ryhtymään toimenpitei­siin.
Lännen maanviljelysseuduille .me­ne^
Vapautta verrattain vähän, vaik
ka siellä ön huomattavan suiiri suo­malaisten
maanviljelijäin lukumää-,
rä,jdkä sitäpaitsi alati kasvaa. Monis
sa sjBuduin' on jo osastojakin ja mel­koinen
jäsenmäärä niissä, mutta.\a-i
maan» työttömyystilannetta, joskin
he raportissaan tunnustavat, ettei jou
dettu tälle asialle kovinkaan paljon
uhraamaan aikaa. Ja niistä johto­päätöksistä
mitä nämä 'harmaapartai
set senaattorit raportissaan antavat
tutkimustensa tuloksista, tosiaankin
näyttää, ettei heillä ole ollut aikaa
syventyä työttömyyskysymykseen.
Nämä maan korkeinta lainsäädäntö-laitosta
edustavat kerrat nimittäin il
mdttavat raportissaan,- että työttö­myyteen
on syynä ipääasiallisesti ylei
sesti yleisen luottamuksen puute —-
epäilys, jota tehtailijat, tuottajat
kuluttajat ja välikädet/ osöttava täs­sä
asiassa todistaji^fä parikkiireita,
tehtailijoita ja 'tijromieblä, ja kaikkien
heidän ^todistuksista'käy selville, että
juiiri edelläkenrottu luottamuksen
puute on syypää työttömyyteen. Mut
ta mistä -tämä luottamuksen puute
jöhtttu :'ja miten se ^oitsiisiin pälaut-tte,
^ita eivät senaattorit ole «jou­taneet
» pohtimaan.
Kuitenkin 'rap0.rtiss& on Muutamia
asioita, jotka osattavat mistä luotta­muksen
pilUte 'j6btdu.<v: ;
- A:puläisniinl8t€ri Ailand Umottaa,
ettäbubtikussatätoä^^onuaon 200,^
tfOO 'työläistä'VähemMn työssä kuui
taftitnikUu^ Il92!0.. DdeDeen hän
l i ^ , '<etta tiikälui tilanne Icäbteen
%öteen oii buhtiktfun lopussa tänä
vuonna. 'Hillkaivökset British Colum
Siassa, Älbörtassa'ja'Nova Scotiassa
ovat'työskennelleet ainoasta byvin
väbäb. "Vancouverissa ja Torontos­sa
on työttömyystilanne. oHut anka­rin.
Eräs työväen "union mies, Arthur
Märtel Montrealista öli sitä mieltä et
tel työväki voi ottaa taakkaa nykyi­sestä
tälölidellisesta ahdingosta kan­taakseen,
alentamalla palkkojaan,
koska sen "palkat ovat ennestään pie­net,
vielä verrattain muuriin elanto-kusfannuk
»in ^nähden, -^os jotain
uhrauksia nykyisen tilanteen. takia
täytyy tehdä, on se tehtävä pääoman,
omistajien taholta, koska helliä on
varaa tyytyä pienmpiin voittoihin.
Martel esittää yksityisten' työvälitys-toimistojen
poistamista ja hallituksen
työ välitystoimisto jen yksinomaista
työnvälittäjinä toimimista. Lopuksi
hän esittää lyhemmäiT työpäivän käy
täntöön- ottamista, joka muuten lie­neekin
ainoa keino millä tavoin jos­sain
määrin voidaan lievittää työtto- •
myjrttä.
: 'Canadan. Pankkiirien Yhdistyksen
sihteeri H. T. Ross sanoo pää syyn
työttömyyteen olevan Europan olois
sa. Varsinaiset ulkomaiset markki-^
nat cahadalaisilte tuotteilta ovat lop,
puneet Sitten hän syyttää kaikba
muita, vaan ei pankkiireja eikä teli-tailijoita,
sanoen raaka-aineitten ja
työvoiman (tietenkin) olevan kallis­ta.
Häh sanoo- tehtailijain ja tukku-kauppioitten
ottaneen harteilleen tsF
pioita, mutta pikkukauppiaat vain y-bS
pi^vfit Hintoja Koiieallä.
UiiApä niin. Markkinain puute J»
bäbr polkea työväen palkkoja, näyt­tää
teHtaaijaih .ja pankkiirien pno-
Tefta joBtevan «luottamuksen pn|-
teesen». • Ja kunnes he saavat rut»
västi markKhoita j ä työläisten P^^
koja huomattavasti vo^^'^.;^
herrat tebtailUat jä pan'^^'"^^'-
kiirettä työpaikkain ^^^^Z
sella. He eivät oFe mm
eikä ibmisrakkaite, .että ^ ^ ^ ^
Hevittamääh tiAansien .^^^
työläisten hädänalaista f^^^
N^gtkopa- .r-rkyttävl ^ofiansp
veisi koko järjestelmän hautaan- _
Jfijinpa Canadan Tehtal^ J . ;
ton edustaja Walsh lausuilan^.^
jakomitealle. että Canadan ^
ovat tehneet «voitavansa>
palanrreitssotiEaäa työssä, mu™ ^
ei ole markkinoita, eivät is
taan*