Vapaus, March 28, 1973

              S i v u 2 Keslldviildko, maalisk. 28 p . — Wed., M a r . 28, 1973
VAPAUS INDEPENDEN r LABOR ORGAN
QF FINNISH CANADIANS
(LIBERTY) Established Nov. 6. 1917
Editor:W. EKLUND > Manager: V. KENTALA
— --Jttetephonet^Qffl^-and-Editorial-674^^^^^
PublUihed once weekly: Wedniesdays by Vapaus Publishing Co. Linuted,
VfZ £1x9 S t West, Sndbury, Ontario, Canada.
MalUhg address: Box 69. M E 4N3
Advertising rates.upon application,'trail8lation frce of charge,'
; Second Class Mail registration
M . „ , b . , o , , h e CANADIAN LANGUAGE PRESS
TILAUSHINNAT:
Canadassa: 1 vk. $10.00, 6 kk. $5.25 USA:n:
3 kk. $3.00 Suomeen:
1 vk. 511.00, 6 kk. $5.75
1 vk. $11.50, 6 kk. $6.25
NDP:n pitäisi harkita uudelleen
Viime torstaina tuli Ottavvasta, ei tosin aivan yllättäen
mutta kuitenkin hätkähdyttävästi tieto, jonka mukaan N D P : n 31-
jäseninen parlamenttiryhmä on liittynyt niihin, jotka haluavat
Canadan vetäytyvän pois Vietnamin rauhansopimuksen kansain­välisestä
valvontakomissionista. Canadan tulisi sintaa 90-päiväinen
irtisanominen valvontakomissionista pois jäämiseksi,: oli N D P :n
ryhmä päättänyt.
Meistä tuntuu, että N D P : n ryhmäkokous ei ole asiaa ajatellut
loppuun asti. Tehty päätös heijastaa myötäilyä visseille valtapiir
reille j a toisaalta itsenäisen, vakaumuksellisen asenteen puuttu­mista.
Siksi olisi asiaa harkittava uudelleen j a perusteellisesti.
N D P : n ryhmä perustelee päätöstään ' sillä, että Vietnamin
"rauhan mahdollisuudet ovat minimaahsia, j a että Kansainvälisen
valvontakomissionin mahdollisuudet P a r i i s i n yauhansopimuksen to­teuttamiseksi
ovat asiallisesti puhuen olemattomat {virtually nour
existent)" kuten ulkoministeri Sharpin mukana Vietnamissa vie­raillut
Douglas Rowland asian esitti.
Mutta mistä asti on Canadan työväenliike j a rauhanpuolus­tajat
yleensä pelänneet "vaikeuksia"? Mistä alkaen työväenliike
j a rauhanvoimat yleensä ovat omaksuneet."antautumispolitiikan"?
Jos asia on n i i n , että P a r i i s i n rauhansopimus on vaarassa j a että
Vietnamin sota voi puhjeta uudelleen, eikö silloin ole periksi anta­misen
asemesta terästettävä toimintaa j a tehtävä kaikki mahdolli­nen
tällaisen onnettomuuden estämiseksi?
Vastaukset ylläesitettyihin kysymyksiin ovat ilman muuta
selviä. • • •.
Canadalaiset yleensä tietävät, että Vietnamin rauhansopimuk­sen
valvomisessa on vaikeuksia nimenomaan siksi kun Saigonin
hallitus j a vissit yhdysvaltalaispiirit ovat sitä vastustaneet alusta
alkaen. Ne ovat yrittäneet tehdä kaiken voitavansa sodan liekkien
uudelleen sytyttämiseksi. Melko varmaa myös on, että taistelu
sodan j a rauhan voimien välillä tulee Etelä-Vietnamissa nykyises­täkin
kärkevämmäksi, sillä sodan voimia ei ole tuhottu, vaikka ne
ovatkin kärsineet raskaita tappioita. Mutta sodan uudelleen puh­keaminen
ei ole s i l t i eittämätöntä.
Tilannetta pahentaa osaltaan Canadan virallinen asennoitumi­nen
niiden puolesta jotka joko sen t a i tämän tekosyyn varjolla
pyrkivät heikentämään P a r i i s i n rauhansopimusta. Merkillepanta­vaa
on, että ulkoministeri Sharp eritti ^«nne^ rauhansopimuksen ^
allekirjoittamista Canadan valvontaköäiiäsioniin liittymisen'yhtenä '
tärkeimpänä ehtona sen, että " k a i k k i neljä osapuolta sitä halua?
vat". Mutta nyt ei puhuta enää muista kuin "kolmesta" osapuor
lesta — j a toisinaan vain kahdesta. Kokonaan on unhoittunut
että Etelä^Vietnamissa on k a k s i ; hallitusta, Saigonin hallinto ja
Etelä-Vietnamin väliaikainen vallankumoushaUitus. Viimeksimaini­tusta
ei m r Sharp ole viimeaikoina ollut tietävinäänkään. J a usein
on Canadassa käsitelty Vietnamin asioita ikään, kuin siellä olisi
vain U S A j a Saigon. Tämän tilanteen, korjaamiseksi olisi sitä
parempi mitä pikemmin Canada tunnustaisi Etelä-Vietnamin Väli­aikaisen
vallankumoushallituksen, kuten aivan oikein tunnustettiin
Pohjois-Vietnamin hallitus.
NDP :n tulisi muistaa, että jos Canada vetäytjry pois kansain­välisen
valvontakomissionin jäsenyydestä, se ei v a in heikennä mai­nittua
elintä, vaan auttaa j a tukee myös niitä voimia, jotka tavalla
tai toisella yrittävät heikentää j a lopulla romuttaa koko rauhan­sopimuksen.
Jatkakoon Canada kansainvälisen valvontakomissionin jäse­nyydessä
puolueetonta työskentelyä Pariisin rauhansopimuksen
toteuttamiseksi j a rauhan vakiinnuttamiseksi. Sitä vaatii Vietna­min
j a kaikkien maiden, myös Canadan, rauhan, asia. Sen hyväksi '
pitäisi N D P : n harkita uudelleen nyt tekemäänsä päätöstä.
^^Löysivät toisensa ja..."
. Kansan suosiota nauttivien, romaanien kauniiden rakkausta-r
i n a i n päätöspontena on tavallisesti toteamus, että "he löysivät
toisensa j a elivät onnellisina elämänsä loppuun a s t i ".
^ Jotakin tällaista tapahtui Ottawassa maaliskuun 21 pnä her­r
a n vuonna 1973, jolloin torypuolue;.otti Canadan tehtailijain yh­distyksen
vaatimuksen mukaaa lusikan kauniiseen käteen j a i l ­moitti,
että konservatiivit tulevat vissien muodollisten ehtojen
perusteella äänestämään liberaalipuolueen vähemmistöhallituksen
puolesta silloin kun finanssiministeri John Turner esittää: hyväk­syttäväksi
viime toukokuussa esittämänsä budjettipuheen mukai­set:
ehdotukset,- joiden perusteella yhtiöiden korkein verotusmäärä
laaketaan 49:stä prosentista 40:neen prosenttiin ja.erinäisille teol­lisuuslaitoksille
myönnetään . muiden verohelpotusten. saamiseksi
oJJteuS'nykyistä, nopeampien poistojen tekemiseksi koneisiin, j a
l a i t t e i s i in sijoitetuista pääomista. Nähtäväksi vain jää; kuinka
JmoÄnftäinä uusi "rakkaus" liberaalien j a konservatiivien välillä
iMoitittuaan kirpeästi N D P : n ryhmää parlamentin kokoontu-on
äänestysratkaisuillaan
,«%-:|i:ilibera^^ konservatiivipuolue
tukenut
'•!r^:'^y-'^T*MM^1kvtnt^]^iAV*l*^%tu . F c u A u j j A i i i a o b u i i a i A A i . u o i . c f t , n u i i o u A v a L 4 t v i | / u u A U e e n joh-'
^"tttjti iftobertStanfield on lyönyt rintoihinsa ja julistanut pelotto-
Vr!;' lmä»tl,''että'töiyt eivät "pelkää" N D P : n lailla uusia vaaleja, vaan
Trudeaun hallituksen niin pian kuin siihen tilai-suuB,
tulee.""" ^
^<'v. N .V^Mr.^StaQfieldja hänen torykatraansa sai tämän "tilaisuuden"
^pr;'^.^;'•'T^iei^f^yxJi hallituksen ktilfistamiseksi kun D a v i d Lewis j u l i s t i , että
1^1^',:;,. i i ^ ^ ' . - p u o l u e e n a tulee äänestämään finanssiministeri Turnerin
eaittämfin, budjetin ehdotuksia vastaan suur-avusj^
isasia^avja J ^ n nur T u n i e r puoIe^l^gip;i|m^
aikW f kul^fi9itb|ia
Fin-Sev on esimerkki
ierveestrybleistyiistä
Pravda:
M o s k o v a —4 Suomen ja Scvin
välisen yhteistyön aloittamisesta
aikaansaatu sopimusluonnos maini­taan
viikko sitten sunnuntaina
Pravdassa eräänä kansauiväl;siä
PUNAVANKIEN
KORVAUKSISTA
Haluan kiittää: Vapautta siitä
valppaudesta j a asiallisuudesta mi­tä
se on osoittanut kertoessaan lu-kijafcunnallle
Suomen punavankien
korvauskysymyksestä, kuten muis^
takin ajankohtaisista asioista.
Huomattuani, että toimituksella
ei ole vieläkään yksityiskohtaisem­pia
tietoja siitä, mitä mahdoHisuuk
sia on täällä Canadassa asuvilla
entisillä punavangeilla tätä kor­vausta
saada, haluan ilmoittaa, et­tä
minun saamieni tietojen mukaan
se korvaus on saatavissa, jos sitä
asianmukaisesti anotaan.
Sain muutama päivä sitten erääl
tä omaiseltani Suomesta kaavak­keen,
joilla tätä korvausta anotaan
ja henikilökohtaisen kirjeen, missä
hän selittää asiaa seuraavasti:
"Terveisiä vaan täältä . . . Ajat­telimme
Reinon kanssa, että kir--
joitan siitä kun täällä on vireillä
se, että entisten punavankien kor­vausvaatimus
on nyt haettava..
Olen hakenut mukana seuraavan
kaavakkeen j a samoin tämän leh-tileikkeleen
mikä koskee ko. asiaa.
"Soitin Helsinlkiln, sinne Sosiaa­lihallitukseen
(Siltasaarenkatu 18
C 00530, Helsinki 53). Sieltävas-tattiin,
että asia on selvä koska
henkilö on silloin ollut Suomen
kansalainen. Mutta he jatkoivat,
että siinä valuuttakysymyksessä,
eli rahan lähettämisasiassa "voi olla
toistaiseksi jotakin epäselvää. T o i
von että kaikki menee kohdaltasi
hyvin . .
Tällainen oli luotettavalta henki­löltä
saamani kirje. Sen perusteel­la
esittäisin, että entiset punavan­git
p3rxtäisivät mainitunlaista kaa­vaketta"
anomuksen esittämistä
varten. Osoite on mainittu ylem­pänä.
— A. -o.
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
Venla Luukko, Garson, Ont.
täyttää sunnuntaina, huhtikuun 1
pnä 79 vuotta.
Matti Pärssinen, Salmon A r m ,
B. C. täyttää maanantaina, huh­tikuun
2 pnä 72 vuotta.
Helmi Palomäki, Beaver Lake.
Ont. .täyttää keskiviikkona, huhti-.
kuun 4 pnä 73 vuotta.
Risto Roivas, Thunder Bay,
Ont. täyttää torstaina, huhtikuun
5,pnä 78 vuotta.
Sulo Merisalo, Sault Ste. Marie.
Ont. täyttää lauantaina, huhti­kuun
,7 pnä 73 vuotta.
Yhdymme sukulaisten j a tutta­vien
onnentoivotuksiin. .
Mm mi
siitä, kuinka avokätisesti suuryh­tiöt
rahoittavat. niiden vaalikam­panjaa,
puhumattakaan nyt van­hojen
puolueiden historiallisesta
roolista suurpääoman puolueina.
Niinpä mr Stiäxif ield ilmoitti kau­n
i i s t i , että vanha torypuolue pe­lastaa
m r T M r h e r i n pälkähSstä-ja
Trudeaun hallituksen epäluotta­muslauseelta
äänestämällä yhtiö­verojen
alentamisen puolesta!
Silmien lununeeksi eli p o l i i t t i -
spn kuperkeikkansa peittämiseksi
mr Stanfield esitti puoluekanna­tuksensa
"ehdoksi" v a in sen, että
tämä yhtiöveron alentamispäätös
c i ttdisi " i k u i s e k s i " vaan että se
^isdidq^ukBeiiisi^ I>arlame|^tin fay^^ p ^ t t y i i a i kuluv an vuoden loppuup
i qliiit ,l5ysymyB' djlidieiden k o r o t t i m f ^ p ip^n^ispa. .Tosiasia Uetenkin on,
Mmyyg^miiU^ 8oaIa>l<huoli6^ ^ y o ^ p n ^ i s e i ^ t a , ; ^^i^ verotusftalaa koskevat
|Ä^ b l t 4 i : p i l » l ' WM äJMiekljajrt nyt: kiiteii ae' on l ^ e s - m ov%t jatljuyjisti uusittavia ja §1 Ito^&ÄtlaÄ^tiiÄ^^^^^^ , H l ) e i^ien hbllituiita muttt»B>tAvia. Mitkään niiata eivät
iSÄiAirktftt»;^^^ ole V i k u i a l * " . Dcuista on v a in val-taloudellisia
yiiteyksia edistävänä
tapahtumana.
Kommunistisen puolueen pääleh-den
maininta sisallyi Igor Birjukovin
kansainväliseen katsaukseen, missä
kirjoiltaja kommentoi ilmiliekkeihin
'.eimahlaneita kapitalistisen järjestel­män
ristiriitoja, —valuutlatilanteeu
epävakaisuutta ja diskriminoivien tul-
Umuurien pystyttämistä."'
"Rajoituksista ja syrjinnästä va­paan
taloudellisen yhteistyö» ja kau-pankäynrin
rakentava tie jota sosia-lislfiset
malat ehdottavat, voisi johtaa
kansainvälisten taloudellisten suhtei­den
yleiseen tervehtymiseen", toteaa
Pravdan katsauksen. laatija.
Hän luettelee viime aikojen myön.
teisiä tapahhunia. Sevin ja Suomen
sopimusluonnos talouden, tieteen ja
tekniikan eri alueille ulottuvasta yh­teistyöllä
on niistä yksi. Heti pe­rään
mainitaan NeuvostoUiton ja
erään amerikkalaisyhtiön välinen
sopimus laitetoimituksista Kaman
autotehdasjättiläiselle. Viimeisinä
mainitaan; Leipzigin ja Kairon kan-sainvälisiRä
messuilla alldiirjoitehJt
lukuisat asialliset sopimukset.
Neuvostoliiton johtavissa sanoma­lehdissä
on ennen tätä I^ravdan kir­joitusta
kommentoitu varsin vähän
Sevin ja Suomen kesken avautumas­sa
olevaa yhteistyötä.
ITT:n lojittokumian i|i^n ja EX-CIAm johtaja McCotie:
ITT TAmm $1 MIUOONAA USA:n
OTTEILLE TRI ALLENDEA VASTAAN
CIA : n entinen johtaja, Jdhn McConc antoi viime keskiviikkona
VVushingtonissa todistajalausunnon, jonka mukaan yhdysvaltalais­ten
omistama jättiläissuuri monikansallinen konglomeraatti ITT
(International Telephone and Telegraph Corp.) oli luvannut antaa
miljoona dollaria minkä tahansa yhdysvaltalaisohjelman tueksi mikä
pyrkii marxilaisen Salvador Allenden presidentiksi valinnan ehkäi­semiseen
Chilessä.
l T T ; n johtokunnan jäöen, McCone on vieläkin CIA :n konsul-tanttina.
Hiin sanoi, että mainittu miljoonan dollarin tarjous
esitettiin syyskuussa 1970 Henry Kissingerille, presidentti Nixonin
turvallisuusasiain neuvunantajalie j a Richard Helmsillc, joka ^ l i
silloin C l A : n tiedusteluosaston johtajana.
Mutta McCone sanoi senaatin erikoiselle tutkijakomissionillc,
että vaikka I T T tarjosi miljoonaa dollaria pysäyttäkää tri Allende
. . . kysymys ei ollut I T T : n laatimasta ohjelmasta".
Mr. McCone sanoi välittäneen­sä
mainitun ehdotuksen ITT:n
yleisjohtajan Harold Greenen oh­jeitten
mukaisesti tri Allenden
vaalikampanjan aikana.
Mr. McCone oli silloin, kuten
nytkin ITT:n johtokunnassa ja
myös C I A : n konsultanttina. To­distajalausunnossaan
hän väitti
I T T : n ehdottaneen, että tämä mil­joona
dollaria käytettäisiin Chi­lessä
asuinrakennusohjelman hy­väksi
niin, että saataisiin lujite­tuksi
kristillinen demokraattipuo-lueen
j a konservatiivisen kansal­lispuolueen
yhtenäisyyttä. Tutki-jakomitean
jäsenet suhtautuivat
kuitenkin epäillen tähän väitök­seen
lahjusrahojen käytöstä.
Tutki jakomitean puheenjohta­ja,
senaattori Frank Church (D)
sanoi mr McGonelle, että ITT:n
asiakirjoista ei löydy mitään, jon-
Mitä muut sanovat
TOIVOVAT C A N A D A N J A T K A V AN
Moskova. — Vietnamissa vicrailema.ssa silloin olleelle ulkomi­nisteri
Mitchell Sharpille lähettivät Maailman rauhankongressin
kansainväliseen konsultatiiviscen konferenssiin osallistuneet cana-dalaisedu.
stajat sähkeen, missä kehoitctaan ulkoministeri Sharpia
huolehtimaan siitä, että Canada jatkaa toimintaa: Kan.sainvälisen
valvontakomissionin jäsenyydessil Vietnamissa. Nämä edustajat esit­tivät
edelleen, että Canadah tulisi tunnustaa myös Etelä-Vietnamin
väliaikaisen vallankumoushallituksen j a myöntää viisumit niille viet­namilaisille,
jotka on kutsuttu Quebec Vietnam Moratorium komi­tean
toimesta Canadaan. ^ lJutislieto.
M U I S T E T A A N P A TÄMÄKIN HYÖKKÄYS
Saigon. — Kaksituhatta etelävietnamilaista (Saigonin V)
sotilasta tankkien tukemana j a syöksypommittajakoneiden valmiina
ollessa, on lähetetty erästä sotatukiascmaa Saigonin pohjoispuolella
piirittäviä kommunisteja vastaan, tiedoitti eräs sotilasvirkailija
tänään.
Hän sanoi, että tämä operaatio alkoi kaksi päivää aikaisemmin,
mut*a maajoukot eivät ole saaneet yhteyttä kommunisteihin . . .
Hallitus (Saigonin—^^V) puhemies sanoi tätä siirtoa "avustusope­raatioksi"^
jonka tavoitteena on tärkeä . . . R a c h B a p leirin piiritys.
Rach Bap on 22 mailia Saigonista pohjoiseen. Se on yksi niistä
kahdesta hallituksen ( S a i g o n i n— V) tukiasemasta jotka Vietkong
on piirittänyt. Toinen on Tong Le Chan u.seita maileja pohjoisem­pana.—-
Reuterin uutisticto maalisk. 21 pnä.
ka mukaan yhtiö aikoi käyttää
tätä miljoonaa dollaria Chilen
asunto-olojen parantamiseen tai
mihinkään muuhunkaan "raken­tavaan
tarkoitukseen".
Useat komitean jäsenet ilmai­sivat
käsityskantansa, että tämä
raha aiottiin luovuttaa maanalai­seen
käyttöön.
Mr. McCone sanoi, ettäCIA ja
I T T :n työntekijät esittivät useita
ajatuksia j a suunnitelmia "mutta
ne hyljättiin täytäntöön pane­matta".
Hän sanoi keskustelleensa usei­ta
kertoja Chilen poliittisesta t i ­lanteesta
mr Helmsin kanssa, jo­ka
äskettäin nimitettiin U S A :n
suurlähettilääksi Iraniin.
"Minä kysyin mr Helmsilta, että
aikooko hallitus tehdä mitään mi­kä
voisi vaikuttaa vaaleihin . ...
rohkaistakseen kannatuksen anta­mista
yhdelle ehdokkaalle, mikä
tukee tämän maan perusperiaat­teita",
sanoi mr McCone.
"Helms sanoi minulle, että
asiaa on harkittu eri ministeriöi­den
yhdysportaassa ja että pää­tökseksi
oH tullut, ettei mitään
ruveta tekemään." ^ M r . McCone
lisäsi kuitenkin, että myöhemmis­sä
kohtaamisissa mr Hclms "tie­doitti
minulle, että minimaalisiin
toimenpiteisiin ryhdytään (CIA)
budjetin joustavuuden pohjalla".
Hän sanoi todennäköisesti sil­loin
esittäneensä inr Helmsille.
että C I A :n j o ku toimitsija ottaisi
yhteyden mr Greencen (ITT:n
päämieheen.— V ) . Sen todennä­köisenä
tuloksena oli heinäkuus­sa
1970 pidetty kokous, mihin
osallistui Latinalaisessa. Ameri­kassa
salaista toimintaa johtavan
olimen edustaja William Broc j a
I T T : n puheenjohtaja (mrGreene)
Puhuessaan CIA:n operaatio-menetelmistä
mr McCone sanoi
informoineensa kolmea yhdysval­talaista
sanomalehti-pakinoitsijaa
Marquis Childsia, Joseph Alsopia
j a edesmennyttä Drcw Pearsonia.
Senaattori Church ky.syi mr
McConelta. että mitä hän ajatte­l
i s i ; j o s j o ku ulkomaalainen yhtiö,
sellainen kuin esim. Shell G i l ,
yrittäisi saada Britannian halli­tuksen
työskeiitelemiiäii joliikin
prcsidcnttichdoku.sLa vastaan Y h ­dysvalloissa
? .
"Minä henkilökohtaisesti olisin
siitä hyvin i)ahoillani". vastasi mr
McCone.
" N i i n olisivat ciiileläisotkin
ajatelleet", huomautti .senaiittori
Church.
Tarkoiluksciui oli clukiitoen
estää tri AllcndL- tolciitlnmasta
noin $150 m i l J D O i i : i n : arvoisen;
ITT:n omisl^imnn Chilen puhelin­yhtiön
70-proscnttiscn kanaallis-lamiscn.
Tri Allcnae voitti kuitenkin.
vaalit ja presidentiksi tultuaan
hän kansallisti Chilesaa eräitä
I T T i n laitoksia. ITT omi.stau kui­tenkin
Chilessä violiildn kaksi ho-.
tellia ja muitakin lailolcsia. ^
"turskasola" on
kuumenemassa
L o n t o o — H-ilIitiis on csiltä-nyt
Islannille vaslalauseeii cnglan-lilaisten
kalastusalusten tnliltnmi-scsla
"kovilla" kranaateilla sun­nuntaina,
maalisk. 18 pnä. Islan­nin
rantiikkovarlioslo syytti seu­raavana
paivhna englantilaisten
kalastustroolarciilcn lukialuksia y r i
(yksistä ajaa islantilaisten rannik-kovartio.
ston alusten ]>äallc. niah-do!
Iiscsti upoUaniisniielcssä.
PäälUaJoyritykset tapahtuivat ran-nikkovarticston
mukaan sen jälkeen,
kun k3las'.ussoda«sa oli sunnuntain.-,
ensimmäisen kerran ammuttu kovil­la.
.Englannin vastalauseen esitti sun-nurlai-
iltana hlannm ulkoministerille
Einar Agustssonille- Englannin Reyk-javikin-
suuplahettilas Jchn -McKenzic,
kertoi Englannin lilkoniinistenöii c-dustaja.
Edustaja kiisti ."^amalla Jeh-tifiedo'.,
joiden mvkaan cnglintihii-noT
frcga'ti (ihurkli:i on lähetetty
Is'annin alucvrsiils au'lamaan. Islan­nin
laajennetuilla kalastusvesinä k a ­lastavia
englantilaisia troolarcita.
Kovia käytti ensmimäi.sen kerran
iElaotilaincn particalus Odinn ampu­essaan
sunnuntaina kaksi varoitus-larJcauHta
englantilaisen kalaslustroo-lareiden
tukialuksen Statcsmanin kcu
l-an editse.
PÄIVÄN PAKINA
RUOKATAVARÄIN HINNAT JA PALKAT
lEIsuntyen "syyttäjänä", "vala-miehenä"
ja Vtuomarina" toronto-lainen
aamulehti julisti viime kes­kiviikkona
Canadan suurimman
ammattiyhdistyskeskuksen, CL
C :n, ruokatavarain hintojen; nou­susta
parlamenttikomitealle csitr
tämän lausunnon "odesvastuutto-maiksi"
dokumentiksi sen vuoksi,
fcun siinä eir yritetty oikeutltaa
hintojen pikamarcsikorotuksia
työläisten "korkeiden palkkojen" -
perusteella.
Näitä rivejä kirjoitettaessa ei
ole vielä käytettävissäipme CLCn
asiasta esittämän lausunnon teks­tiä.
Mutta Globen korkeasti "tun­nepitoisessa"
kuvauksessa annet­tiin
ymmärtää, että C L C : n puhe-miehille,
varapresidentti Jean
Beaudrylle, tutkunustyön johta-:
jalle Russell* Bellille ja apulais-tutkimustyön
.johtajalle Seppo
Nousiaiselle, :e8lteittiin rikosoikeus
den syyttäjän malliin vastatta­vaksi
kysymyksiä joko "kyllä"
tai " e i " sanoilla. — Jos tällai­sessa
"ristikuuloisteiussa" esilte-tään:
yhdellä sanalla vastattavak­si
esimerkiksi seuraavanlamen ky­symys:
"Oletko jo lakannut picik-semästä
vaimoasi", niin tulok­seksi
tulee, että mies "tunnus­taa"
itsensä vaunonsa pahoinpi-.
telijäksi huolimatta siiitä Vastaa­ko
hän "kyllä" tai " e i " . .
Jotakin tällaista ilmeisesti ta-pahtui,~
koska ÖLC':n edustajat
yhteydessä pitäisi käsitellä myös
ruokatavarakauppojen palvelus-kunnan
ja farmityöväen palkka-
; asioita.
C L C : n lausunnon tekätiä odo­tellessa
voimme kuitenkin kajota
päällisin puolin tässä yhteydessä
esiin tulleisiin seikkoihin.
Alkakaamme .'vaikka siitä, että
missä mielessä myös ruokatava­ran
kauppaa harjoitetaan. Mai­noksissaan
ne toistavat usein
"palveluhaluaan" ja toisinaan
"sydämellisyyttäkin". Muitta en­täs
käytännössä? x
"Suurliikkeiden .mielestä so­siaalinen,
vastuunalaismis on. sub-:
versiivinen käsite";.^kirjoitti yh­dysvaltalainen
ekonomisti Hilton
Friedman 196^.
•'5'Muutam^ sellainen merkki, et-
(tä korporatiQJen virkailijat hy-^
väksyisivät edes joitakin sen tar
paisia sutmtauksia, vaarantaisi
vapaan yhteiskuntamme perus­teita
. . .
"Vuosikymmenen aikana jol­l
o in suuret korporatiot käänty­vät
uskontoon j a yrittävät antaa
vaikuititeen, että niilläkin on oma­tunto,
lopullmen voittojen tavoit­telu
oni edelleen korporatiomoraa-l
in ensinunäisenä p e r i a a t t ^ a / ' .
"Teollisuuslaitokset sijoittavat
luonnojlisesti pääomia yhdyskun­tien
uudelleen rakentäniiseen,
mcltsien istuttamiseen
mutta vain niin Ocauati kuin näl-meisenä
periaatteena on "voitto­jen"
hankkiminen.
Ruokatavara-alalla se ilmenee
mm. siten, eittä välikädet maksa­vat
farmarille 3 senttiä keltajuu-ripaunasta
j a myy sitten ne 1 5 ;
hinnasta kuluttajille.
Parlamentin hintakomitean jä­senten
taivastelun perusteella sei.
laiset lehdelt kuin Globe and Mail
esittävät kuitenkin paksun ja le­vein
hirjaimin "tuomioita", am-raattiyhdistysväen
"edesvastuut­tomuudesta"
siksi Ettir ruoka­tavarain
hintojen käsittelyn yh­teydessä,
ei oltu selitetty paljon­ko
maksaa jollekin suurelle ket-jiiliikkeelle.
se kun' porkkanapau-lia
sidotaan' kuminauhalla ennen
kulvfttajille myyntiä? ,
Kaikikia esimerkkejä; ruokata-varaalalla
meneillään olevasta
hihtarosvoukseäta ei.J;osin voida
näin mutkattomasti selittää.
Tässä tulee esiin myös ns. ver­tikaalinen
(pysitysuora) liikennöiv
mismenetelmä. Joku suuryhtiö
voi: omistaa suuria maa-alueita
tai tehdä tuotantokontrahteja eri
alojen farmarien kanssa; sama
suuryhtiö voi omistaa kannutti-moja,:
myllyjä, kuivauslaitokaia;
teurastuslaHtoksia, suuria kylmä-varastorakennuksia,
meijereitä,
tukllculiikkeitä j a kokonaisen sar­j
an ketjuliikkeitä väihittäiskau-pan
a|alla. 'jECaikissa näissä eri
portaissa Hankitaan luonnollises­t
i ,voittoa, mutta ne kaikki virtaa.
routta" vaativ:a toimenpiteitä
kuin se, että kaiiaiuuunia oste­taan
joukkomitassa varastoihin
suurtuotannon aikana jolloin far­marit
saavat niistä, sanokaamme
vain 40 senttiä tusinasta. Munat
pidetään varastoissa muutamia
kuukausia ja siltca ne myydään
sanokaamme 70-- 80 senttiä tu­sina.
Se on miltei kaikki voittoa,
automatisoitu vartistointi ci a i ­nakaan
työpalkkoja kysy. Näin
rosvotaan S2k<ä farmareita että
"kuluttajia"..
Ja sitäpaitsi. Onko teillä tyttö­jä
ja poiikia kauppa-apulaisina
jtiui^katavaraliikki-issä? Kuinka
paljon niillä palkoilla rikastuu?
Jos uniopaikoissa on maksettava
vähän parempaa palkkaa, mutta
ei-unioliikkeissä ei useinkaan mak
seta alinpalkkataksoja enempää,
,Tai onko teillä poikia ja tyttö­jä,,
jotka ovat käyneet syksyisin
perunoita poimimassa tai hedel­miä
korjaamassa? Kyllä kai se
tiedetään, että upporikkaat suur-farmit
(perhefarmien työT tch-däär^
oman väen voimalla ilman
mitään palkkatyö voimaa) mak­savat
huonoakin kehnompia palk-
.koja.
Ruokatavarain hintojen jyrk­kää
nousua ei siis aiheuta työ­palkkojen
nousu., Päinvastoin
typläisten palkat nousevat Vasta
hintojen nousun jälkeen j a joh-'
dosta.
, Ruokatavarainkin välitys on jo
,ya''taosalta suurmonopolieii könt-rollissa'
— monopolit ovat siinä
asemassa, että ne voivat mieli­valtaisesti
nostaa hintoja j a voit­vetosivat
B i i l ^ ^ e t t ä heille annet- le on siitä tulossa voittoja;'^^^^^^^^ tojaan. Nämä mönopolilaitokset
tiin ,etukäteen »-"ohjeet", jotta " f Näin stloati Gilbert Roxlrtäi|jh,. vat omia teitfiiän yhden ja saman ovat juuri niitä, jotka nylkevät,
lauminto ei s aa olla 10,arkjtla p>, ,Globe and Maij-lehdesaä pari pääqmamonbpolln kassaan! mennen ja tullen selkä farmareita
tempi-, eikä minjeäänlaista vihjet- viikkoa sitten tätä "yhtlömoraa- • Lisäksi siihen systeemiin sisäl- t'ttä kuluttajia,
-.tä siitä, cttli hiniäibTB^rmyst^^ 11a" minkä ensunmäis6n& ja v i i - tyy mm. 'sellaisia "iiifeemlesne- Känsäkoura,,