1953-04-21-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivu 2 Tiistaina, huhtikuun 2J p. — Tuesday, April 21, 1953 (tJBESnr) — Independent la3)0T OiVBS of jPinnisb Canadians, E s - taläUbed N07. e, mi, Autborlzed as seeond class siaU by the Post Office Department. Ottava. Pui>- Ufltbed tbrlce «reddy: Tueedays Itiundays and Saturdays by Vapaus Publisliine Company Z.td.. at 100-102 £!m 8 t , W , Sudbniy, O n t , Canada. Telephones: guslness Office Editoria! Office 4>42$5. Manager E, Sui!:i;i. Editor Vi. Eiclund. M a t l l n^ address: Box <>9. Sudbury. Ontar io. Advenising rates upon ttj^licstion. Translation free of change. TILAUSHINNAT; Canadassa: 1 vk. 7:00 6 kk. 3.75 3 kk. 2.29 Yhdysvalloissa: 1 vk. SUO G fek. 4.30 Suomessa l vk. 8.S0 6 kk, 4.75 Mitä mrnt ianovatj '1 SOiTAJAUmS RVKHA Niin uskomattomalta kuin se monesta amerikkalaisesta tuntuneekin. Canadan Ford^yhtiön presidentti ipitos, asiamiehet ja uudet tilaajat '»Kiitos asiamiehet j a -naiset l ^ v in suorittamastanne työstä Väli pauden levittämisek.si. Juuri päättyneen levitysryntäyksen aikana i .V'apaus sat 271 uutta tilausta mikä ylitti 21 tilauksella alkuperäisen ' t a v o i t t e e n . Kuinka suurimerkityksellinen tämä tulos on, se näkyy 6 ehiä parhaiten siitä jos muistetaan, että Vapauden jokaista numeroa V lufeee l - r 4 henkilöä, mutta monessa tapauksessa paljon useammatkin, ' r a i i c ä tarkoittaa athaisimmankin arvion mukaan sitä^ että Vapaus sai nyt'ooin tuhat uutta lukijaa. ; : : ;Kii ei niinkään paljoa tilausmaksusta, ^ mi|lSrtosin on hyvin tervetullut lisä tällaisen köyhän kansan omilla . vaf^^ ja toimitettavan lehden rahastoon, vaan en- [. : neAkailckea siitä luottamuksesta, jonka olette. tilauksenne muodossa i : ; Vapaudelle antaneet. Lausuessamme teidät uudet lukijat tervetulleiksi; :: mc^hal^ seikkaa, että huolimatta käikis- ^ Ä to ja aika-ajottaisista virheistäkin, mitä >r tulette ehkä lehdessämme havaitsemaan, VafMus ei tule koskaan pet- :^inaän luottamustanne sii^^^^ se toimii työkansan taloudellisten ' j a sosiaalisten — ja siten koko kansakunnan hyvinvoinnin ja paremman elämän puolesta. Vapaus tulee tinkimältä edistämään raulian asiaa,\mikä on perusehtona sille, että voidaan kohottaa työ- Iäisten, keskiluokkalaistcn elintasoa sekä vaalia kuolemattomia kulttuuriperinteitämme. Meidän lehtemme Vapaus ei hjrväksy minkäänlaista ryhmäkiih- ; koilua vaan toivoo, että maltillisen keskustelun j a jokapäiväisen elämän kokemusten perusteella muodostuu vielä tilanne jnissä kaikki täkäläiset ftiaänmiehemme — jotka eivät koskaan pääse rikastumaan niin: paljoa, että pois tavallisen kansan kirjoista — mah- :tuistvat kuvaannoH alle, Ä^^^^ s Canadan suomalaisten • työläin itsenäinen työväenlehti, joka 'edistää täkäläis- ' Tien m ; yhteishyvää tarkoittavia rientoja ja ponniste-n ; J u j a . ; Täten tehdessM A*apauden sydämellä on koko Canadan kan-i san ja valtion edut, .sillä me voimme edistyä taloudellisesti ja sosiaalisesti vain kiinteänä osana Canadan kansasta. Tässä mielessä me, suosittelemme uusille lukijoillemme: Tutkikaa tavallista huoiellisemmin Vapautta. \'ertailkaa lehtemme kannan-s tilaamiinne lehtiini Keskuspoliisia Yapauden kannattajain ja vastustajain kanssa lehdestämme, ^- K^ lehteämme hyväksenne rauhantahtonne julkituomiseksi ^: kannan tässä asiassa kokonaan tai vain osittain. Mikäli te havaitsette heikkouksia, puut-i f*teellisuuksia tai virh niistä toimitukselle, sillä '*pu- • on ollut^ on, ja täytyji o)ia t^ omat mielipiteensä ja toivomuksensa * lehden toimituspolitiikan suhteen, sillä työkansan yhteisenä äänen-f : kaiti\attajäna muuta niin tärkeätä asiaa kuin ovat •työllisten, farmarien ja muiden pikkuihmiston mielipiteet, toivomukset ja ehdotukset. - . . k i i t o s vieläkin asiamiehet, ja -naiset sekä Vapauden uudet tilaajat ja lukijat. itmiisellä on vissejä etul8uuks:a siinä [ ro»"- Hhys M . Sale antoi meille toista ' viikkoa sitten hyvin painavia neuvoja siinä pimeessaan, Jotika hän p i ti Torontossa mainostajain j a n^Jäin klubin kokouksessa. Hänen neuvonsa eivät tietenkään kun hän e i ole Yhdysvaltain kansalainen. Yksi niistä eeikol«ta' on se. ettei tarvitse olla peloissaan senaat-toxl J o s ^ iiicCatiäiyn edessä... Mc-Carthyisni-tauti l u i v a a maanpe- i r ä ä ^ k Esenhbw«rih koko «ralUttik-1 }«>hdistuneet>saäpuvilla olleisiin tosr- «en a l t a . . . ^ a t t a (Eisenbowerin> ( rasmiehSln. Ne ilmeisesti oli tarkoi-hallitus näyttää olevan kytoiemätön j t^^^u koko kansalle ja erikoisesti työ-tätä tautia paxahtamaan >- osittain! tätekcville. Seuraava lainaus hänen siksi k u n «e pelkää JkfeCarthya; osittain siksi kun se pelkää pelkoa/Pelär ten ^-htä paljon ant^komxaunisteja kuin komn^unistejakrn yhdysvallat edustaa roleltiimmih katäieastl pelästynyttä vanhaa naista ktiin elinvoimaista risthretkeilijää... — Olobe and Mail, foronto. Etelä-Afrikan «vaalit" 'Jelä-.Airikassa suoritettiin keskiviikkona "valkoihoisten vaalit rmustien kansallistunnon vaaran uhatessa" kuten eräs porvarillisen • u u t i s t o i n K s t o n kirjeenvaihtJija asiaa selost^^^ • ifulokset ovat luonnollisesti myös samanlaisia. Kourallinen valkoihoisia omistajia Iciisteli siitä, kuka saa olla kukkona '•pomojen" joukossa varsinaisen kansan ollessa estettynä mitenkään vaikuttamasta'maansit asioihin. , On arvioitu, että Etelä-Afrikassa on noin 1.647,000 äänioikeutettua Valkoihoista, joiden ratkaisusta, mikäli siitäkään voidaan sanan varsinaisessa mielessä puhua, riippuu 10 miljoonan afrikkalaisen, intialainen ja puolverisen kohtalo ja elämisen malidollisuus. ; diktaattoriMalanin johtama Republi- ; kaani^en eli kansallismielinen ja kenraali Smuts-vainajan Vhdisty- V nyt puolue olivat yksimielisiä peruskysymyksessä, nimittäin siinä, että "valkoihoisten täytyy olla pomona" ja maan varsinaisen väestön komennettavana joukkona. V'aaleissa ci siis ollyt mitään varsinaista vaihtoehtoa^ Kysymys oli ennakolta ratkaistu, huolimatta siitä mikä puoIu§ olisi^päässyt valtaan, sillä ne ovat molemmat rotudiskrimina-t i on pjuolueita, joiden ohjelmaan.kuuluu valkoihoisen yliherruus vaikka heitä ei ole muuta kuin 2,500,000 verrattuna kymmeneen miljoo- ;naan alkuasukkaaseen. Kaikesta huolimatta näiden puolueiden ohjelmassa on vähän taktillista eroa. Malanin hallitus on osoittanut, että se ei välitä vä- Mäkään maan perustuslaista j a muista moraalisista seikoista. Hän jttKstaa'Olevansa valtio valtiossa, jonka ei tarvitse viilittää mistään perustuslaillisista^ muodollisuuksista silloin kuin on kysymys kansan- Joukkojen oikeuksien, vapauksien ja elinmahdollisuuksien riistämi-sestä.. : f .; Smuts-vainajan puolue, vaikka se perusolemukseltaan tukeekin /Malanih rotudiskriminointia, haluaisi kuitenkin sitä, että ''lusikkaa Tndettäisiin kauniimmassa kädessä', t.s.. että tätä "valkoisen miehen'' ylivaltaa ylläpidettäisiin jossakin lakivoimaLsessa järjestyksessä. Tämän puolueen "huono onni" oli vain siinä, että sen vastapeluri^ Malanin puolue, on maan ajurin pukilla ja niinmuodoin sen oli hel-pompisaada yliotteen tällaisissa ''vaaleissa". Odotusten mukaan M a - lanin hallitus tulikin uudelleen "valituksi" — ja maassa tulee edelleen jatkumaan epävarmuus ja terroristinen komento. Tällaisia asioita ja tapahtumia seuratessa tulee pakostakin mieleen kysymys väkivallasta. Mikäli on kysymys Vapaudesta, me toi- ' vonune, että yhteiskunnallisia parannuksia ja uudistuksia voitaisiin tehdä rauhallista tietä, kansanjoukkojen suuren enemmistön demokraattisten päätösten mukaisesti, v 'Mutta \oimmeko me, tai kukaan muu syyttää niitä älaspainiet-tuja siirtoniaakansoja, joita hallitaan vieraitten maiden vfrkailijain j^ vieiraitten rotujen toimesta siten, ettei heille anneta minkäänlaista nsahdoliisuutta toi\'omustensa j a tavoitteidensa ilmilausumiseen.' Kun fcansanjoukpilta kielletään vieraitten toimesta puhe-, kokoontumis^ ja äänioikeus heidän omissa maissaan, n i in onko sitten ihme, jos histo-iianJpasa aikana patoutunut tyytymä*lo-myj^ s pur^^^ vihan myrskyksi niitä vastaan, jotka ovat sjryrpäitä tällaiseen epäluonnolliseen ja epäinhimilliseen lilantee-iicen? •:: ' esim. se kun Yhdys\'altcin pirsidcntti i]SSsitäitidyret vaatii nyt yksipuolisesti, että Vietnamii. kansanarmeijan l a y t y y laskea aseensa alas. Me tietysti toivoisimme, että Indo-Kiinan 1iaist«lu(- voitaisiin hetikohtaisesti lopettaa. Mutta missä ofi silloin Suomalainen kulttuurivaltuuskunta matkusti Kiinaan tk. 17 pnä Helsinki. .-. (DLP> — EttBim-itiätiien iralttoiulvattinukantji Suomesta Kflnaan matkiutf tk. 17 p:n3 Helslngktä. Kutsun on saanut Suoml-<Kilna-Seurs Kiinan Kansan ulkomaanasiain Instituutilta. Knlttuarlvalinoskunnan Job-diim. toimii pääministerin puoliso rouva Sylvi Kekkonen Ja kuuluvat' valtuuskuntaan, seuraavat henkilöt: Näyttelijä Ritva Arvelo-Oravis-to, kiriaUfja FjfcaKf Haanpää, yU-iarkastaja Alten JärveniKiä, maatalousneuvoja Matti Järvenpää, neiti TiOM JoMfaen» taiteUiJa A i mo Kanerva, maisteri Kalevi Killui, maisteri Aira Kolula, i^lnbt-tamusmies Tauno Korhonen, kir- JalUJa Bfatti Knrjensaarl, toimM-taja Aune Xaurlkalnen, maisteri Matti Bautio, päätoimittaja Mauri Byömä. tohtori Heikki Savolai-nen,: professori Kustaa Vilkuna, Valtuuskunnan tulkkina on toimittaja G. BacklanO.' Matka tapahtuu lentoteitse Helslnfistä Moskovan—Onukin— Irkutskin kautta Peklnffiin, Jonne valtuuskunta saapuu tk. 21 p:nä. Matka kestää n. 6 viikkoa. kirjoitetusta puheestaan on lukemisen Ja tutkimisen arvoinen. Lainaamme sen j u u r i sellaisena, mitä Olobe and Mail sen julkaisi huhtikuun 11 pnä: ' "Canadan Ford-yhtiön .presidentti Rhys M . Sale sanoi eilen illalla pitämänsä puheen yht^'dessä, että " c a - nadalaiset näyttävät olevan tukehtumaisillaan liiallisesta •varovaisuudesta Ja luottavat suuresti käsittä.mättö-mään — Ja saavuttamattomissa ole-' vaan — turvallisuuden Icainalosau-vaan." : "Mikä vaivaa näitä nuoria ihmisiä?' hän sanoi. "Ovatko meidän poikamme tulossa .pehmeiksi?" "Tämä taisteluhaaste on osa tulevaisuudenkuvasta, hänen toivomastaan suuimitellusta suuruuden matkasta. Jonka mr. Sale kuvaili iMainos-tajam ja Myyjäin Clubin 25-vuoti8- itöivä.Uisillä, mikä pidettiin Torontossa Royal York hotellissa. ' "Hän varoitti, että ehdoton turvallisuus miehelle. Jonka tulisi huoleht ia itse itsestään, on unelma Ja harhakuva. Jä ehdoton kansallinen t u r - Kirj. George Harris vallisuus, hän sanoi o n vieläkin enemmän saavuttamattomissa.- 'Juuri k u ten mielien täytyy turvata oman tulevaisuutensa omilla votmillaan. niin myds Icansaktinnan täytyy hankkia o-mat turvaketnonsa'." ' Va^rokaamme turvallisuusmielialan olotilaa" hän varoitti, joka voi tuhota meidät «yksilöinä Ja kansakuntana. •^Hän sanoi Venäjän j a K i i n a n v i i meisiä esityksiä 'petollisiksi (phony i rauhan siinfoiksi' j a korosti ettähuo-limatta siitä mitä muut maat voivat tehdä, Canada ei saa langeta, n i i l i in ' H e (venäläiset) ovat kiinnittäneet ahneet icatseeniBa meidän suuriin u-raniumivarastoihiinme atomisotaa varten. He himbitsevat iheidäh rautaamme, nikkeliämme Ja Inipariamme " M e icanadalaisst', hän sanoi, "em.r me saa^iellittää puolustusponniistuk-sissamme..." ::\c •Mr. Salen puheen ytimenä ' o li luormoilisesti pomojen "yiisilöllisyys-teorian-' mainostaminen, teorian. Jonka mukaan kunkin tiilee huolehtia i t sestään Ja muut menkööt helvettiin. Tätä linjaa kaupust^evat aina pomot oikeuttaakseen kielteisen kantansa työväen turvallisuusvaatimuksiin. ••' ^ J\ Ne ovat työhantajaluokah sanoja, joiden tarkoituksena on salata se kun työtätekeviltä ristetään Ja ryöstetään heidän työnsä tuotteita. On mielenkiintoista todeta, että mr. Safe teki suuren kysymyksen varus-taatumisponnistelujen Jatkumisen "tarpeellisnudesta" samalla ktih Siän arvosteli aiikarastl kansan turvallisuusvaatimuksia. ^ Mr. Sals vaati työnantajille takeita pikaisista voitoista hallituksen sota-tar/ etilaust^ kautta^ m i ^ maksetaan kansan veiroista. • "Ykälölliig^ on hyvää prppag:andaa kansanjoukoille mutta pomot vaativat voittojen takeita. T&s^qn syy miksi mr; Sale kaltat-^ sineen "varoittavat rauhaa vastaan". •YksilöilisyysajätUksad" edustaja on p a h o i ^ ^ n siitä sopimuksesta, xninkä mukaan vaihdetaan.sairaita sotavankeja Ja siitä mahdollisiiadestä, että se ei., vohtaa vihollisuuksien «päättymiseen Koreassa ja "sotajoukkojen ko-' tiuttamiseen, Mr. Salen puhe tulkitsee työnantaj a in katsantokantoja ny^ii^ydestä j a tulevaisuudesta. Se on täydellinen vastakohta sille .mitä meidän kansamme todellisuudessa tarvitsee jos mielitään päästä onnellisuuteen ja turvallisuuteen nykyisen epätoivon ja epävarmuuden asemesta. Ihmiskunta ei voi eikä hyväksykään sitä Icatsantokantaa,. että rajoitetun turvallisuuden ja työllisyyden täytyy perustua sotavarusteluun tai sotaan niissä teinastetaan joukk<»nitassa B i - nUsJä. "Salesmin" vastaebtona, on xauba Ja turvallisuus. E i toyväntekeväl-ey^ sjäirjestöjen almuifaln perustuva turvallisuus, vaan todellinen turvallisuus, mbskä perustana on työllisyys j a kansallinen sosiaalinen turvallisuus jonka perusteella voidaan tyydyttää kaikk-en työläisten tarpeet. Jos heidän työmalidollisuutensa lop-purat vastoin omaa tahtoaan. :. Bbys Sale puhuu venäläisten " a h neista katseista"' uraniumimme,, n i k kelimme j a kuparimme suhteen. M u t ta hän ei sano sanaakaan Amerikan suurpääoman ahneista käsistä, joiden otteessa oh jo suuri ^sa luonnonrikkauksistamme . . , Täniä on kuten p i tääkin olla mr. Salen mielestä Joka edustaa amerikkalaista suurpääomaa, mikä kaivaa maaperää pois Canadan; työläisten työmahdollisuuksien alta. ;Sen «ijaan että levitetään, epätoivon ja perikadon sanomaa, hallituksen puhemiesten tulisi käyttää hjrväk-seen kaikkia rauhan mahdollisuuksia . . . lauttaa m;tä varsinaiseen rauhansopimukseen kehittämisessä... ja huoleäta siitä, että todella rauhanomaisen- ekonomian avulla varataan töitä ja turvallisuutta kansalle. Tätä täytyy tyäväen yhteisen, voimin hallitukselta vaatia. Se kohtaa katkeraa •vastarintaa Rhys Salen ja hänen luokkansa taholta. Mutta työ- •väienluokan yhtenäisyyden avulla se on voitettavissa. . SITA - J A — ITÄTÄ SAIVAT SELVnnCSESl Ravintolassa fiyftnässä ollut « ryhmä havaitsi, että «xdoaamS esittänyt soittaja esitti S S t e S kappaleen mutta kukaan ei « oS nut mikä se kappale lopuitaSTS He kutsuivat tarjoilijan luokseen u kysyivät, että mitä k.o. soittaa? Tarjoilija katsoi eaäaS tajaan. sitten keikarimaislih kaUijolhin. Ja vastasi: " v i u l u a -^ •, . .« .:.••'..,•.! MIKÄ NCMEBO? Eräässä maaseutupitäjässä w vanhuudenpäiviään viettämSoä nS an professori. Kerran hän soitu tel kukseen Ja sanoi vain: — Saanko vaimolleni! ' ' — lifikä numero, tiedusteli kötei. neiti. ^* — Numero . . . n o , mikä nimiöo: Luuletteko minua sidttaaniksil Suomessa vierailevia koskevat se» Suomi-Seuxa oh ulkomaisten Suomen matktmtaJien valuut^määräyk-sistä/ saanut tiedbitettaväkä^ seu^ raavaa: Ulkomailla vakituisesti asuvan matkustajan tulee Suomeen saapuessaan antaa erityisellä' lomakkeella kahtena kappaileoia valuuttaibnoftus, jossa >hänen on.Cilmoitettava kaikki hallussaan olevat -maksuvälineet (rahat, shekit, ipoätaähetysveksellt Ja matkakreditiivit) sekä saamistotodis-teet Ja arvopaperit (velkakirjat, vekselit, talletustodistukset, parJckikirjät, osakkeet, obligatiot y.m.s.> Toinen kappale valOuttailmoitusta annetaan leimattuna matkustajalle takaisin Ja tulee hänen säilyttää se lähtöön asti Ja luovuttaa se tällöin tulliviranomaiselle. , • Edellä mainittu matkustaja saa maahan tuoda koti- Ja Ulkomaisia maksuvälineitä seuraavasti: a) Suomen rahaa en ntaän 20,000 mk. ja b) rajoituksetta ulkolaisen pankin suomalaisen pankin maksettavaksi asettamia markkamääräisiä shekkejä ja roatkakreditiivejä, sekä c) rajoituksetta ulkomaisia maksuvälineitä. Matkustaja ei siis saa tuoda ulkomaisia, eikä kotimaisia saamistodisteita eikä arvopapereita. Edellämainittu matkustaja saa maasta viedä seuraavat maksuvälineet; a) suomen rahaa enintään 10,000 inL», ija' b) jos maahantulopäi-väiiä ci ole Ikulunut y l i 3 kuukautta, enintään sen määrän ulkomaisia maksuvälineitä, jotka hän valuutta-ilmoituksensa mukaan on maahan tuonut. Hänen tulee myös tällöin tulliviranomaiselle esittää pankin tai vaihtoon oikeutetun vaihtokassan a n tamat todisteet ulkomaan valuutan vaihdosta maassa. Jos maahantulon ja lähdön välUlä on kulunut pitempi kuin 3 k k : n a i ka., on matkustajan saatava "valuutan vientiin Suomen pankin lupa. Äsken pidetystä veljeslehtenime Työmies-Eteenpäin vuosikokouksesta kirjoitettiin mainitun lehden tolmltuspalstalla t.k. 17 pnä seuraavaa: in\e sa- | i-tässä II — Helmlk. lopulla oli Canadassa 388.50 henkilöä, jotka vaativat työt-töm\- ysvakuutusta. •Lehtiemme kustannusyhtiön. A, -T^. Publishers, Inc. vuosikokous pidefliin noin viikJko-sitten täällä Superiorissa. Vaikkalkaan se ei mucxlostunut miksikään suureksi Joukkokokoukseksi, se oli kuitenkin' kokoonpanoltaan huomattavasti edustavampi kuin vuosUn Ja sisällöltään-ja tekemiensä päätöksien valossa katsottuna meidän tavallisia vuosikckouksiammc paljon tärieämpi. Edustajia o l i saa-' puvilla maamme äärimmäisestä idästä j a lännestä j a paijöa runsaammin näistä -kotoisista valtioista kiltti monena edellisenä vuotena. Ja elihän tämän. JLUkouksen erikoistehtävänä lehdistömme SO-vuotisJuhlin-nan suunnitteleminen, jonka tehtävän se suorittikin mitä suurlnimaUa mno5tuk3ella ja ilmeisellä mielihyvällä. . Tä.-nä vuos^okous pani merkille, . että vaiiickakin meidän lehtienune moih kuin ka:<kklen muiden-maassa ilniestyvien suomet^ielisten sanomalehtien tuloissa on havaittavissa pientä, jatkuvaa laskua, hiin hyvillä Jäiijestclyillä menopuolta oli voitu siinä määrin supistaa, että viime vuoden tilinpäätös osoitti meidän kustannustoimintamme olevan itsensä "lunnattavan. joskin karaiatta-jiemme runsaat ilahjoitukset pitkin vuotta olivat suuresta. Jopa aivan raukaisevasta merkityksestä. Näin siitä huolimatta^ että jo viime syksynä tehtiin ihuomattava rahallinen sijoitus sen SO-vuotlshlstorlatecksen, "50 vuoden varrelta" yalniistamtsek-si, jota näinä päivinä aletaan lähettää karkHIe asiamiehiUe j a -naisille siinä toivossa, että se saisi mahdolli- .«imman • nopean 'käsittelyn Ja olisi lukijoittensa käsissä jo emien meidän 50-vuotlsduhUemme pitoa. Olemme vakuutettuja siitä, että tämä runsaasti kuvitettu j a enemmän 'kuin 250 sivua Lasittava historiateos t u lee suuresti lisäämään iiäidcn pidettävien julHien, sekä alueellisten että paikallisten Juhlien, sisältöä ja arvoa, tämä kokous kun päätti antaa kehoituksen, että Jokaisessa pienemmässäkin kylässä. Jossa on pienempikin i-yhmä lehtieinaie lukijoita, toimeenpantaisiin ieud.stönxme 50-. vuotisjuhla. Koska päivälohtcnime vuotuinen kevätlevity3rynnäk'iö, j^nj.u yleista-voitleeicsi tä;nä kckjus asetti 1.700 tilausta, on jum-i alkanut ja kestää, kciiäcuuji alkupäiviin saakka, jonka kuluessa taaskin vieraillaan monen' l u i ' j a i i kcdissa. qiih seiridn luulisi suurenti helpottavan sekä tämä^ his-i. toriateoksen myyntiä että lehteinme levitystehtävää. Lehdistömme kultavuoden juhliminen btt nousemassa korkelmmil-leen juuri sUloin kuin meidän! vup-tutaen liäastevyörymme alkaa. Vuo-siickous hiiomibl tämän seilcart, ja nimpä se .päättikin, että tämän t u levan kesän haastevyöry järjestetään "syntymäpäivälahjavyöryksi,. Jonka yleistavoitteeksi asetettiin 10,000 dol-l a i l n summaV Tämä tavallista suU-re. Tipl yleistavoite uskallettiin asettaa siL«3i. että oletettiin jokaisella paälBkakunnalla noudatettavan vuosikokouksen kehoitusta ja tohneen-pantavan 50-vuotisjuhla jöko pikne-kin, chjelmailtaman tai kahviaisten muodossa,: tarkoituksella kartuttaa pieni syntymäpäivälahja. Joka sitten luovutetaan tähän lahjayyöi-yyn. Tällaisia ovat:'ne päätökset, joita tehtiin tässä lehdistömme historiallisessa vupsitokouksessa. Niiden tö-teuLtamihen kaipaa -mitä läheisintä yhteisymmäiTystä ja innokasta y h teistyötä koko lukijaperheemme taholta. Bridges asetettu taas ehdokkaaksi San Francisco. — Huolimatta hallituksen valnotoimenplteistä. on satamatyöläisten kansainvälinen unio konventsioriissaan asettanut presidentin ehdokkaaksi Harry Bridgesin. r;-isLmmäinen varapresidentin ehdok-kaaiksi nimitettiin J R. Robertson. .—....^ ———* • : — Noin 12 plosenttia Canadan vasukkaista puhui-englantia ja ranskaa, vuoima 1951 toimitetussa väen-laskussa saatujen tietojen mukaan. etturit AamuvaraWn maaliskuun 11 pnä, j kuukausia kestäneiden väittelyiden ja kokousten Jälkeen, Ranskan Kansalliskokous Jiyväksji lain, joka armah-fjtaa; J a antaa täydet kansalaisoikeudet niille maanpettureille, jotka o l i - <^t. sokdan aikana, yhteistoiminnassa natsi^vihollisen . kanssa.' Ranskan lehdistö, - . virallinen uutistoimisto ja 'Pariisin lehdistö arvioi, että tämän l a in perusteella armahdetaan ja uudelleen asutetaan: 11,000 hallituksen toimenhaltijaa, 23,000 kollaboraattoria, jotka tuomitt i in vankilaan maan vapautuksen Jälkeen; 400 senaattoria, pailamentin jäsentä j a hamtusm;nisteriä, jotka Petainin "ja Lavahn kanssa pettivät Ranskan Ja antautuivat Hitlerin palvelukseen miehityksen, aikana. "Tämä l a k i peruuttaa kaikki toimesta eroittamrset. virka-alennukset, e-läkkeiden poistot ja muut sellaiset rarJtaisut, Jotka vapautuksen jälkeen tuomittiin niille, mitkä olivat miehityksen aikana yhteistoiminnassa v i hollisen kanssa. ' Vichyn nukkehallituksen jäsenet ja ne parlamentin jäsenet, jotka, äänestivät vallan luovuttamiseksi Petalnille j a hänen kanssarikollisilleen, voivat nyt ryhtyä Kansalliskokouksen : ja kunnanhallintojen ehdokkaiksi vaaleissa. • Täten palautetaan täydet oikeudet natsien viidennen kolonnan Johtajistolle, joka toimi Ranskassa sodan a i kana Ja sitä ennen j a -Ranskan pettur i t voivat jälleen astua poliittiselle näyttämölle. Ranskan lehdistö mainitsee punastumatta joltain johtavia nimiä, joiden uskotaan tulevan.ehdokkaiksi hallituksen toimiin- Heidän joukossaan on myncheläihen Pelrre-Etieniie Flandin joka oU ministerinä Vichyn hallituksessa; entiset iiallitusmlnisterit CSeorges Bonnet j a Jean Ibarnegaray sekä Paul F a u - re, joka e^heh sotaa oli sosialistipuo-lueen pääsihteerin virassa. Mikä aiiieutti tämän Ranskan pettäneen fasistien ja faslstimielisten vapauttamisen? Maaliskuuri U .p:n l a in tarkoitus ja päämäärä "^pn iselvä. Ranskan hallitseva luokka, .joka myy maataan dollareista, pitää petainllai-s. a sellaisina yksilöinä, joita tarvitaan taistelussa -Ranskan kansaa vastaan, mikä pi^;u§^fiÄ maansa yapautta Ja itsenäisyyttä.Amerikan imperialismia vastaan. Kun hallituksen palvelukseen otetaan ksmmeniätuhahsia eri aryoasteen pettureita, joilla on kokemusta saksalaisten palveluksessa, se voi auttaa Amerikan imperialstien valtäpyyteltä. Että täihä on. tarkoituksena se on paljastunut Pariisin kapitalistisesta lehdistöstä. Toimituskirjoitusten laatija M i d i Iilbre iloitsee tosiasiasta kun kollaboraattorien "kaikki rikokset" on pyyhitty pois ja esittää armahdetuille pettureille, jotta kun "anteeksiannon verho on pantu heidän menneisyytensä päälle'*, heidän tulisi olla valmiina "nykyisiin tehtäviin ja tulevaisuudessa heitä odottavien ongelmien ratkaisuun". Tämä laki osoittaa, että Ranskan hallitseva luokka on -palaamassa maanpetoksen, fasistisoitumisen ja sodan ohjelmaan mitä seurattiin vuosia ennen natsien miehitystä. Näin tähän suhtautuvat Ranskan demokraattiset voimat. Ranska ei katso voivansa jatkaa sotapalvelusaikaa P a r i i s i — Vastaukseksi Pohjbli: Atlantin sotaliiton sotilasviranomais. ten esitykseen, ett^ Ranska jattai pakollista sotapalvelusaikaansa 18:sta kuukaudesta kahteen vuoteen, m Ranskan hallitus vastannut, että "« ei ole tadpeelista. eikä edes mah, doHistakaan". Myöskin on hallitus NATOrn eksperteille tiedottanut, että "edeliä. päin nähtävissä olevassa tulevaisuus dessa ei Ranska voi käyttää enempää varoja puolustukseen tänä vuonna'kuin mitä on myönnetty 000,000,000 frangia, eli nota $3^. 000.000." Nämä lausunnot on annettu iäällä äskeisissä t'j^ustcauissa, Joissa on tai'kistettu : jäflieenaseistautumista ennen iNATOrn Neuvoston kdiMiBta, jc&a alkaa Pariisissa huhtik. 23 pä Ranskan eksperttien mukaan ä NATO .voi odottaa Ranökalta «nra*- pää raihallisla lÖiratilQäia, ellei tli-: dysvaUat lisää Ranskan ayiisfiis-summaa. . Ranska näyttää .taai^in Joutuneen finanssikriisin kouristufcseeri, jonlti ilmaisuna On inflatoörinen ja kitt* teetön rahojen lainaaminen bidli-tu& sen tyhjään kassaan. Tässä eng kir muc >lieen k lACS taipeel öääBä on lulcien, ien. K ääneei sanojen h kielen o ifjiarjoitu] nls is a: oh liuc U is a dl on ovi !us is tue [he floor £ aeen latti tese are tj iisaar dh« <)vat h s windo)j it) Tzmii windovi apn) Täini door i Tämä c is a wa af dhe seinä, man wil I vii gou tl :tal< is going tu his h Neuvostoliitto on palauttanut norjalaiset iiiihtäjät Oslo, T- Neuvostoliitto on luovuttanut viisi norjailaista hiaitäjää, Jotka olivat menneet Neuvostoliiton raj a a yli, takaisin .iiorjalaisllle viraa-omaisille pidätettyään .niitä kahdeksan päivää. Hiih^&dät tuotiin pienelle asemalle lähellä rajaa Kirkenesin läheisyydessä. H n n m a ^ maakunnassa, missä Norjan poliisi aMcoi kuu-lustelun tapaiiksesta. at h:s d on ovellaa is at the naaukäy uvdttelu^ iser — Bl raltain ec läöellä ; iiaton uudellee länsi-Sak hämäärv istoliitto että nyt or iMiaili^ mailin 1< iurkea, sillä m 60 Laivat kuljettavat Iranin öljyä kielloista huolimatta Sydämellir • minua sairas Isairaskomite |Waters Towi Teheran. — Ol j yn^ul j e tus Japa-n i in j a Italiaan Jatkuu Britamiian kielloista j a varoituksista huolimatta. Japaiiilalnen^q|n!ldciilaiva J7iGho Maru 3ähti viimeksi Abadanista lastinaan 18.000 toimia gasollinla ja polttoöljyä. Laivari <Hnlstaa Idemitus Ko-san yhtiö. Joka ibnoittaa allekirjoittaneensa sopimuksen rajattoman öljymäärän ostamisesta Iranista. ampuu oikeus, inhimillisyys ja demokraattiset periaatteet, jos vietnamilaisia vaaditaan antautumaan tahdottoman karjan asemaan omas.sa maassaan? Jos Viet Namin kansaa vaaditaan laskemaan aseensa alas, silloin on oikeuden nimissä vaadittava myös sitä, että sille annetaan ehdoton itsemääräämisoikeus omassa maassaan. Jos Viet Xamin armeija tunkeutuu omien rajojensa ulkopuolelle, silloin on täysi syy ja oikeus siihen, että rauhaarakastavat ihmiset Y K : n välityksellä tekevät pikaisen lopun sen hyökkäyksestä. Jos Viet Namin kansanarmeija esim. laskee joukkoja maihin Ranskan rannikolla, silloin se syyllistyy hyökkäykseen toista kansaa vastaan. Mutta niin kauan kuin se taistelee omassa maassaan oman kansallisen vapautensa puolesta, muun maailman täytyy tukea sen oikeutettua taistelua. Kuten sanottu, me toivoisimme, että maailman kaikki kysymykset voitaisiin ratkaista rauhanomaisella tavalla pisaraakaan verUi vuodattamatta. Mutta jos valiap|irit kieltävät alaisiltaan ihmisiltä ja kokonaisilta kansakunnilta kaikki demokraattiset mahdollisuudet epäkohtien korjaamiseen, kuten on asia esim. Etelä-Afrikassa ja kai-kissa siirtomai.ssa, silloin saavat vastuunalaiset valtapiirit syyttää itseään, jos heidän tuulen kylvöni tuottaa sadoksi myrskyn. Kuluvan huhtikuun 14 pnä komeili Industriälistin .etusivulla huvittava, tai elikä paremminkin kmnmallinen uutinen. Sivumennen sanoen mainitun lehden etusivu onkhi sälameu) että s i l aa tavallisten uutisten rinnalla ser-veerataan kansaUe — lehden lukija-l..; tmMae —^! eräänlaisia pehmeitä jut-tijjäV .Qtäänkuin päänupin pehmittä-miseksi. y '.itryt jkysymjÄksessä olevassa jutussa kerrottiin meidänkm lehdessämme samoihin a ^ i h i n päivänvalon näh- <^ n y t juttu, että Jugoslavian jalkapaN kijoukkueen viisi jäsentä eivät halunneet palata 'takaisin Titon- maahan, vaan. pyysivät ItftvaHassa englantUai-sUta viranomaisilta tiurvapaikkaa. ^ Siihen asti juttu olikin niinkuin o l la pitää, mutta sitten seurasi hei-k im keik<cua. - JTäin selitetään Industrialismin u u - tlsessa: • ' ^ '^än^ viisi atleettia selitUvät olleensa 'jatkuvan urkinnan Ja vainon alaisinaV sen vuoksi kun he Udtäytyivät yhtymästä kom-mnnlstipnoliieeseen Kremlln-vos-talscssa Jugoslaviassa . . . " Jos tuollaista puheUsl joku 'pienessä k a l j a s i oleva henkilö, n i m ' s i l le ; e l kannattaisi kuin hymähtää, t a i korkeintaan päästää naurunhöräh-dys. mutta : ^ u n se kerrotaan "el po-lUttlsen työväeniehden" etusivulla. muuttaa se hitdcan asiaa. iHjsbJa k t ^ a n liäcoo, että Indtis-t i i a l i s t in tcimittajati ovat aivan niin köllöja. etteivät tietäisi minkälainen järjestelmä Jugoslaviassa , vallitsee, että Jugoäayian diktaattoii Tito - ra Dullesin Ja "muidieti I J S A i Ja; tannia n suurkapitalistien edustajain lempilapsi Ja kommunismin kiiv:is vihollinen. Juuri äskettäinhän Tito vieraili Britanniassa sikäläisen tory-halli-ituksen vieraana, Ja tiskaisi kuiiileinma kuHkea lyhyenlaisien kivenheUtomat-kan ilman, ,eti^ stuirilukuinen p o l i i s i - vartiosto cosi oUut jrmpiärillä. Kauan ei ole siltäkään, Jcun Tito solmi sotilaallisen sopimuksen Tur-^ k i n j a K r e i k an kanssa, j a pian hä-n « i pitäisi tavata taas korkeita y h dysvaltalaisia poliittisen j a sotilaallisen elämän napamiehiä. K u n Industriallsti sitten täräyttää lukijoittensa kurkkuun sellaisen lutra k u i n edellämainittu uutinen, niin moni varmasti kakistelee. Siinä täytyy oUa myös JckJii määrätty tarkoitus.; ' J a h i in siinä, onkin. > Tarkoituksena ^ on hämätä lukija- »antaa. Uskottaa sille, että T i t o on "olkea" kcanmunistrja että Amerikan kapitalistit, vaikka käyvätkin Eivät ne isot pojat "oikeita kommunisteja" vihaa ja vainoa, vain n i i tä jotka tunnustavat Kremlin hallituksen Jä haluavat että annetaan venäläisien ja muiden hansojen elää omalla tavallaan ja pitää sellaisen h a l l i t i ^ e n kuin itse haluavat, h a luaa Indtistrialisti lukijoilleen seUt-tää., Toiselta puolelta halutaan löydä löylyjä lisää sille samalle kiukaalle, jolle keko kapitalistisen maailman propagandistit ovat viime aikoina k u ravettään kaataneet oikein poryoon mitalla, j Nimittäin selittää, kuinka kansand^okraattisista maista suu-kaonolaa naltavaujuia kalkkia edistysmielisiä ihmisiä vastaan ''kommimis-tisyytteen" varjolla, ovat hyviä poikia. ret ihmisjoukot imuka haluavat paeta toisiin maihin.' Mitäs siitä, pannaan Jugoslavian äärimm^en Imrjuus j a Julma mielipide sqrto kommunismin niskoille, tuumiva t Industriälistin toimittajat. Jos kysymyksessä oleva Industriäl i s t in uutinen olisi totuuden mukainen, n i in merkitsisi se sitä, että itse John ^ f opter Dulles pitäisi asettaa kommimiismin suosijana noitavaino-komitean tutkittavaksi j a karkoitet-tava maasta. ' oyceastaan asiat kääntyisivät päälaelleen, j Kapitalistisesta maailmasta. Turkit, Kreikat. Jugoslaviat ja muut olisivat Yhdysvaltain tukemina eturivissä taistelemassa kommunismin puolesta. Tietenkin Neuvosf-toliitto. kansandemokraattiset maat. Kiinaa Ja Koreaa myöten, jäisivät silloin kapitalismin puoltajiksi. J a kuitjerikm kaikki tietävät, että ensiksi mainituissa maissa on kommunistit Ja kaikki jotka ovat Johtaneet taistelua rauhan Ja kansan de-mc& raottisten öikeulijicn puolesta, vedetty hirteen tai ahiakin sullottu vankiloihin j a pakkotyöleireille. l o put pantu Julman terrorin alaisuuteen. . Kyllä industriälistin toimituädn sen tietää, ettei s i j a i s t a komnröna-mia — e l oikeaa eikä väärää — voi ollakaan, joiöca kapitalismi hyvä^. sillä kommunismin päämääränä on yhteiskrmnallisten rikkaidcsien saattaminen tohsan omaisuudeksi, pois kapitalisteilta. Sanotaanhan Industriälistin sivuill a usein julkaistussa rwW:n es^u-heessäMn, että työväehJuiÄalla j» työnantajaiuckaHa ei ole mitään yhteistä. Kommunistipuolueet Jokaisessa maassa ovat työväen puolueita! j a myöskin kapltalJstlMi pääviholli-sia, kuten (kapitailisl^t Itsekin selita-vät päivästä päivään. Asiat halki sanoen Juttu onkin se, että Industrialisthi toimitus, Joka Jo kauan sitten kumartui nahkansa turvaamiseksi edistfaiiään Yhdysvaltain suuilupitalistien pyrkimyteiä, tekee tällaista iiämäystyötä tahtoa» jä tarkoittdcsellisesti. Se tietää lukijakuntansa suuren enemmistön olevan hajuttoman kulkemaan samassa tatodisM Amerflctn sotaisten suurkopltalistiea kanssa. Ja siksi se karmatuksen menettämisen TIIV Perjj huhtiku alkaen kel ^okis ohj( uorolaulua, iityksiä. teläpään ] >n hauskaa NUORISON pelosta ei, usfkalla kaikkein ruokotto-mampia lupitalismin yOistyksiään J« puolustelujaan suorittaa tohnitus yo. artikkeleissaan. Niitä varten on etusivu, jossa uutisten mimeasä; voi ^ ö t t ä ä Itddja-kunnalle v ^ k k a k u i i & a paksua P^- tm-la, kuten ^tiseih tapahtuukin. y % meksi nyt (Jutussa Jota olemme seo-loneet. • Sellainen klerb kapistus on «e Industrialisthi tohnitus, (Etusivun takana se saattaa paikMa k>P^ talistia vastaankin ajoskin harvdn — mutta etusivulla sJ«ttäÄ kSydo»- pätkää kapltolistien «yväksl, — Kunrort - CSJ:n Sault "NISI Stei Sunnuntai Heta, NiskaÄio *kusti, hänen r. Jaakko, nuoren Jaakko, vanhen Kerttu Aliina Juhani, Niskavi Niskavx KD^ v a , Heta: ^teri Lammei Suplrikko JaDeananm ... •allesmanska . ^asti ... jutaunna Tohtori .. l i i t e r i n iite" Jokilan emäntJ »aaha Mari . .. jorppari Sahnh fotppari Jokine [•»Pparl Niemh: •Hjamie ... 'Ukko " " " ^ j k a i i i ^ ' ; ; ; ; ; ; Tapahtum
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, April 21, 1953 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1953-04-21 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus530421 |
Description
Title | 1953-04-21-02 |
OCR text |
Sivu 2 Tiistaina, huhtikuun 2J p. — Tuesday, April 21, 1953
(tJBESnr) — Independent la3)0T
OiVBS of jPinnisb Canadians, E s -
taläUbed N07. e, mi, Autborlzed
as seeond class siaU by the Post
Office Department. Ottava. Pui>-
Ufltbed tbrlce «reddy: Tueedays
Itiundays and Saturdays by Vapaus
Publisliine Company Z.td.. at 100-102
£!m 8 t , W , Sudbniy, O n t , Canada.
Telephones: guslness Office
Editoria! Office 4>42$5. Manager
E, Sui!:i;i. Editor Vi. Eiclund. M a t l l n^
address: Box <>9. Sudbury. Ontar io.
Advenising rates upon ttj^licstion.
Translation free of change.
TILAUSHINNAT;
Canadassa: 1 vk. 7:00 6 kk. 3.75
3 kk. 2.29
Yhdysvalloissa: 1 vk. SUO G fek. 4.30
Suomessa l vk. 8.S0 6 kk, 4.75
Mitä mrnt ianovatj
'1
SOiTAJAUmS RVKHA
Niin uskomattomalta kuin se monesta
amerikkalaisesta tuntuneekin. Canadan Ford^yhtiön presidentti
ipitos, asiamiehet ja uudet tilaajat
'»Kiitos asiamiehet j a -naiset l ^ v in suorittamastanne työstä Väli
pauden levittämisek.si. Juuri päättyneen levitysryntäyksen aikana
i .V'apaus sat 271 uutta tilausta mikä ylitti 21 tilauksella alkuperäisen
' t a v o i t t e e n . Kuinka suurimerkityksellinen tämä tulos on, se näkyy
6 ehiä parhaiten siitä jos muistetaan, että Vapauden jokaista numeroa
V lufeee l - r 4 henkilöä, mutta monessa tapauksessa paljon useammatkin,
' r a i i c ä tarkoittaa athaisimmankin arvion mukaan sitä^ että Vapaus sai
nyt'ooin tuhat uutta lukijaa.
; : : ;Kii ei niinkään paljoa tilausmaksusta,
^ mi|lSrtosin on hyvin tervetullut lisä tällaisen köyhän kansan omilla
. vaf^^ ja toimitettavan lehden rahastoon, vaan en-
[. : neAkailckea siitä luottamuksesta, jonka olette. tilauksenne muodossa
i : ; Vapaudelle antaneet. Lausuessamme teidät uudet lukijat tervetulleiksi;
:: mc^hal^ seikkaa, että huolimatta käikis-
^ Ä to ja aika-ajottaisista virheistäkin, mitä
>r tulette ehkä lehdessämme havaitsemaan, VafMus ei tule koskaan pet-
:^inaän luottamustanne sii^^^^ se toimii työkansan taloudellisten
' j a sosiaalisten — ja siten koko kansakunnan hyvinvoinnin ja
paremman elämän puolesta. Vapaus tulee tinkimältä edistämään
raulian asiaa,\mikä on perusehtona sille, että voidaan kohottaa työ-
Iäisten, keskiluokkalaistcn elintasoa sekä vaalia kuolemattomia
kulttuuriperinteitämme.
Meidän lehtemme Vapaus ei hjrväksy minkäänlaista ryhmäkiih-
; koilua vaan toivoo, että maltillisen keskustelun j a jokapäiväisen elämän
kokemusten perusteella muodostuu vielä tilanne jnissä kaikki
täkäläiset ftiaänmiehemme — jotka eivät koskaan pääse rikastumaan
niin: paljoa, että pois tavallisen kansan kirjoista — mah-
:tuistvat kuvaannoH alle,
Ä^^^^ s Canadan suomalaisten
• työläin itsenäinen työväenlehti, joka 'edistää täkäläis-
' Tien m ; yhteishyvää tarkoittavia rientoja ja ponniste-n
; J u j a . ; Täten tehdessM A*apauden sydämellä on koko Canadan kan-i
san ja valtion edut, .sillä me voimme edistyä taloudellisesti ja sosiaalisesti
vain kiinteänä osana Canadan kansasta.
Tässä mielessä me, suosittelemme uusille lukijoillemme: Tutkikaa
tavallista huoiellisemmin Vapautta. \'ertailkaa lehtemme kannan-s
tilaamiinne lehtiini Keskuspoliisia
Yapauden kannattajain ja vastustajain kanssa lehdestämme,
^- K^ lehteämme hyväksenne rauhantahtonne julkituomiseksi
^: kannan tässä asiassa kokonaan
tai vain osittain. Mikäli te havaitsette heikkouksia, puut-i
f*teellisuuksia tai virh niistä toimitukselle, sillä '*pu-
• on ollut^ on, ja
täytyji o)ia t^ omat mielipiteensä ja toivomuksensa
* lehden toimituspolitiikan suhteen, sillä työkansan yhteisenä äänen-f
: kaiti\attajäna muuta niin tärkeätä asiaa kuin ovat
•työllisten, farmarien ja muiden pikkuihmiston mielipiteet, toivomukset
ja ehdotukset. - . .
k i i t o s vieläkin asiamiehet, ja -naiset sekä Vapauden uudet tilaajat
ja lukijat.
itmiisellä on vissejä etul8uuks:a siinä [ ro»"- Hhys M . Sale antoi meille toista
' viikkoa sitten hyvin painavia neuvoja
siinä pimeessaan, Jotika hän p i ti
Torontossa mainostajain j a n^Jäin
klubin kokouksessa.
Hänen neuvonsa eivät tietenkään
kun hän e i ole Yhdysvaltain kansalainen.
Yksi niistä eeikol«ta' on se.
ettei tarvitse olla peloissaan senaat-toxl
J o s ^ iiicCatiäiyn edessä...
Mc-Carthyisni-tauti l u i v a a maanpe- i
r ä ä ^ k Esenhbw«rih koko «ralUttik-1 }«>hdistuneet>saäpuvilla olleisiin tosr-
«en a l t a . . . ^ a t t a (Eisenbowerin> ( rasmiehSln. Ne ilmeisesti oli tarkoi-hallitus
näyttää olevan kytoiemätön j t^^^u koko kansalle ja erikoisesti työ-tätä
tautia paxahtamaan >- osittain! tätekcville. Seuraava lainaus hänen
siksi k u n «e pelkää JkfeCarthya; osittain
siksi kun se pelkää pelkoa/Pelär
ten ^-htä paljon ant^komxaunisteja
kuin komn^unistejakrn yhdysvallat
edustaa roleltiimmih katäieastl pelästynyttä
vanhaa naista ktiin elinvoimaista
risthretkeilijää... — Olobe
and Mail, foronto.
Etelä-Afrikan «vaalit"
'Jelä-.Airikassa suoritettiin keskiviikkona "valkoihoisten vaalit
rmustien kansallistunnon vaaran uhatessa" kuten eräs porvarillisen
• u u t i s t o i n K s t o n kirjeenvaihtJija asiaa selost^^^
• ifulokset ovat luonnollisesti myös samanlaisia. Kourallinen valkoihoisia
omistajia Iciisteli siitä, kuka saa olla kukkona '•pomojen"
joukossa varsinaisen kansan ollessa estettynä mitenkään vaikuttamasta'maansit
asioihin. ,
On arvioitu, että Etelä-Afrikassa on noin 1.647,000 äänioikeutettua
Valkoihoista, joiden ratkaisusta, mikäli siitäkään voidaan sanan
varsinaisessa mielessä puhua, riippuu 10 miljoonan afrikkalaisen, intialainen
ja puolverisen kohtalo ja elämisen malidollisuus.
; diktaattoriMalanin johtama Republi-
; kaani^en eli kansallismielinen ja kenraali Smuts-vainajan Vhdisty-
V nyt puolue olivat yksimielisiä peruskysymyksessä, nimittäin siinä, että
"valkoihoisten täytyy olla pomona" ja maan varsinaisen väestön komennettavana
joukkona. V'aaleissa ci siis ollyt mitään varsinaista vaihtoehtoa^
Kysymys oli ennakolta ratkaistu, huolimatta siitä mikä
puoIu§ olisi^päässyt valtaan, sillä ne ovat molemmat rotudiskrimina-t
i on pjuolueita, joiden ohjelmaan.kuuluu valkoihoisen yliherruus vaikka
heitä ei ole muuta kuin 2,500,000 verrattuna kymmeneen miljoo-
;naan alkuasukkaaseen.
Kaikesta huolimatta näiden puolueiden ohjelmassa on vähän
taktillista eroa. Malanin hallitus on osoittanut, että se ei välitä vä-
Mäkään maan perustuslaista j a muista moraalisista seikoista. Hän
jttKstaa'Olevansa valtio valtiossa, jonka ei tarvitse viilittää mistään
perustuslaillisista^ muodollisuuksista silloin kuin on kysymys kansan-
Joukkojen oikeuksien, vapauksien ja elinmahdollisuuksien riistämi-sestä..
: f .; Smuts-vainajan puolue, vaikka se perusolemukseltaan tukeekin
/Malanih rotudiskriminointia, haluaisi kuitenkin sitä, että ''lusikkaa
Tndettäisiin kauniimmassa kädessä', t.s.. että tätä "valkoisen miehen''
ylivaltaa ylläpidettäisiin jossakin lakivoimaLsessa järjestyksessä.
Tämän puolueen "huono onni" oli vain siinä, että sen vastapeluri^
Malanin puolue, on maan ajurin pukilla ja niinmuodoin sen oli hel-pompisaada
yliotteen tällaisissa ''vaaleissa". Odotusten mukaan M a -
lanin hallitus tulikin uudelleen "valituksi" — ja maassa tulee edelleen
jatkumaan epävarmuus ja terroristinen komento.
Tällaisia asioita ja tapahtumia seuratessa tulee pakostakin mieleen
kysymys väkivallasta. Mikäli on kysymys Vapaudesta, me toi-
' vonune, että yhteiskunnallisia parannuksia ja uudistuksia voitaisiin
tehdä rauhallista tietä, kansanjoukkojen suuren enemmistön demokraattisten
päätösten mukaisesti, v
'Mutta \oimmeko me, tai kukaan muu syyttää niitä älaspainiet-tuja
siirtoniaakansoja, joita hallitaan vieraitten maiden vfrkailijain
j^ vieiraitten rotujen toimesta siten, ettei heille anneta minkäänlaista
nsahdoliisuutta toi\'omustensa j a tavoitteidensa ilmilausumiseen.' Kun
fcansanjoukpilta kielletään vieraitten toimesta puhe-, kokoontumis^ ja
äänioikeus heidän omissa maissaan, n i in onko sitten ihme, jos histo-iianJpasa
aikana patoutunut tyytymä*lo-myj^
s pur^^^ vihan myrskyksi niitä vastaan, jotka
ovat sjryrpäitä tällaiseen epäluonnolliseen ja epäinhimilliseen lilantee-iicen?
•:: '
esim. se kun Yhdys\'altcin pirsidcntti
i]SSsitäitidyret vaatii nyt yksipuolisesti, että Vietnamii. kansanarmeijan
l a y t y y laskea aseensa alas. Me tietysti toivoisimme, että Indo-Kiinan
1iaist«lu(- voitaisiin hetikohtaisesti lopettaa. Mutta missä ofi silloin
Suomalainen kulttuurivaltuuskunta
matkusti
Kiinaan tk. 17 pnä
Helsinki. .-. (DLP> — EttBim-itiätiien
iralttoiulvattinukantji
Suomesta Kflnaan matkiutf tk. 17
p:n3 Helslngktä. Kutsun on saanut
Suoml- |
Tags
Comments
Post a Comment for 1953-04-21-02