1955-02-03-05 |
Previous | 5 of 8 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
mm mmi. mmm
liikkeen
uuden
nnnen VOI
7at]»>a>
(T-E) Edistysmieliset
leoUikkeessä texyehti-iloUa
A F E ^ I O yb-
^ jolle mahdollisuudet
jo tämän TUoden; ai-r
maila kertaa he näker
thieemin j a haasteen,
tenäisyys se tulee; ote-;
ee.seuraamaan seita?
huomioon^ että yhte-'
ut; on .vain hulppur
itaa; niin voidaan etu-
,: että: hyvin rvahän ^oifj
niiden -tuloksiin: -'S^t^^
an, että alhaalta tunioi-;
ojen talbolta. tuleva
i joka' p a -
neuvotteunhin, ? niin-edellisissä
khrjbituk^is-'
et, niin :silloin. .voidaan
Tivijäsenjoukkojen vai-liseksi
tuntumaan näis-
Ja. lopullisesti, vai-srbs
siihen^minkälaatui-iden
järjestön yaidisi^-»
an sisältönsä puolesta, y
on;aina .ollut,edistys-jonistien
kardinaaliperi-län
periaatteen .pöhj4-
Itolaiset ovat suorittaneeit'
seimmän ' palveluksensa
eelle'. He toimivat teol-smin
palveluksessa työ-;
le. (He toimivat teollisuus-
! tienraivaajina —^ Idean,
työläiset tehtaassa -tai
ammateista ja muista
Välittämättä, yhdistetään
[yhteen unioon.
taistelleet työväenliikkeen
ta rotii- ja värilinjan h a -
f)imintaa vastaan työväen-ovat
-vieneet eteenpäin
hovastaista ohjelmaa. '
|ta ajoista saakka edistys-stelivat
sen puolesta, että
luomiota kohdistettaisiin
iia naisten probleemeiliin
sa ja poistettaisiin hajoit-jriminatiomenetelmät
niillä
olat lakkaamatta advo-
E työväen yhtenäisen poliit-l
a n puolesta, joka toi-isi
käsi kädessä farmiväes-riväestön
-ja muiden väes-kanssa.
stolaiset ja edistymieliset
Ikehoittaneet solidaarisuus-olkoon
kysymys laldto-cemisesta,
salaliiton tai
uhrien tukemisesta, työ-ladinnasta
tai mistä ta^^
ikistä työväen pyrkimyk-misto.
joka johU liikettä työttömyysvakuutuksen
ja yhtelskxmnallisen
turvallisuuden puolesta Johtavana
•tunnuksenaan työttömien yhteöäi-syys
j a jlxtcnäinen tohninta järjestyneen
työväen j a työssä olevien työläisten
kanssa. J a kun Taft--Hartley>^
lakia puskettim läpi kongressissa, se
oli edistysmielinen vasemmisto,; joka
kcöioitti työväkeä ryhtymään päivän
kestävään maanlaajuiseen yleislaJc-koon
protestiksi tuota julkeata työ-väkivastalsta
lakia vastaan,
. A i n a , oli pyrkimyätsenä yhtenäisyys
tarkoitusta varten. 'Eikä vain yhtenäisyys
pelkän yhtenäisyyden takia
j a u nimissä.: Vaiemmisto taisteU toi^
sinaan yrityksiä, vastaan synnyttää
ien päivinä se oli vasem-i
tKY*S GARAGE
Pohelimetr '
7575 - kotito WA. Ir9740
SpadlnaAve. (takana) V
Ontario
[kaikkea autoalan korjaus-
24 tunnin vet<^lvelu.
\. Salo j a A. H i s sa
SSTEN P U K U JA
JA P A L T T O JA
ardine-päällystakkeja
takkeja j a housuja.
t Y W b 0 D GLOTHING
en St. W. Toronto, Ont.
(13-20-27-3))
iuimniiiinmniiiiniiifiH'»".
rkway Bakers
moka- )a .kabvilelpUl
nlndpäivä- Ja bfifikaak-yjn.
Idpomoalui
s t W. Tonmto^ Out.
OMNI TERVO
mnnnnnnnnnnnnnnnnii
ESIIE SIMON, U . M . CC
( J A SUKUPOOMTAXmEN
[OISU&i&KABI
SPADINAROAD
(Bloorin kulmassa). ,
[TORONTO, ONT.
•aifaanotto tamtt! '
^4 ip. Ja 6-7 fp.
et: Konttoriin WA. 1-6614
Kotiin WA. 2-8015
työväen yhtenäisyyttä ^ taantumuksellisia
tarkoitusperiä varten.
Kerran oli aika. jolloin yhtenäisyyteen
pyrittiin sotamieliseh ohjelman
edistämlseksL-Se Yhtenäisyys oli puh-r
taasti ylhäällä olevaa ja päättyi lias-r:
koon. Toisena aikana yhtenäisyyteen
pyrittiin "kommunismia" vastaan t ai
työnkiihdytyksen puolesta -tuotannossa.
Sellaisela yhtenäisyydellä ei ole
mitään pohjaa työläisten keskuudessa
eikä liikuta heitä lainkaan.
Huolimatta edistysmielisten: historiallisesta
V yhtenäisyysasiasta k i i i m i -
pitämisestä;. heidän keskuudessaan on
eräitä sekaivla vaikutteita CIO—'APIJ
yhtenäisyyden suhteen, joita ei voida
jättää ottamatta huomioon sBisi; k un
ne Jarruttavat milltanttisen vasemmiston
täyttä roolia taistelussa työväen
^ yhtenäi^yden puolesta.
.On olemassa sellainen kanta, että
yhtenäisyys voimistuttaisi konservatiivisia
johtajia,/joten miksi tulisi n i in
kovasti innostua siihen? Tai sitten on
välinpitämättömyyttä ylitenäisyyttä
kohtan sillä perustalla ,että molemmat,,
sekä C IO että A P L ovat oikeistolaisten
johtamia, joten mitä etua
siitä koituisi? Toiset taas ovat välinpitämättömiä
siksi kun itsenäisiä
unioita ei ole otettu mukaan yhte-näisyysneuvotteluihin.
J a me usein
kohtaamme kylmää tunnetta yhte-näisyysneuvotfeluja
kohtaan sen perusteella,
että sellaiset neuvottelut
kerran raukesivat eikä niillä ole menestymisen
mahdollisuutta nytkään.
Edelleen me havaitsemme huomattavassa
määrässä kiinnipitämistä
menneisyyden pelosta, jolloin edistysmielisten
johtamat unio^ muodostaisivat
suuremman osan ClOrsta: ja
•Jolloin ajatukset edistysmielisten j o h tamien
työväenliikkeen osien nielemisestä
t a i teilaamisesta olivat element-itej'ä
oikeistosiiven korkeampien johtajien
välisissä yhtymisneuvotteluis-sa.
Sellaiset pelot olivat ja ovat edelleenkin
oikeutettuja jossakin määrin.
Mutta on väärin antaa noiden pelkojen
himmentää yhtenäisyyden perus-tärkeyttä.
Sellaiset mielialat, jotka onneksi e i vät;
ole hallitsevia; juureutuvat suu-,
relta osalta -ahtaasta näköalasta; l a i minlyönnistä
tuntea dynaamista kansan
ivoimaa silloin kun se on H i l s e e l lä;
sokeudesta viimeaikaisten, kehitysvaiheiden
todellisuuksiin - j a sen
seikan unohtamisesta, että progressii-visuus^
joka pyrkii olemaan "puhdast
a " j a eriHään joukkojen liikehtimisestä,
ei ole sellaista progressiivisuut-ta,
joka paljoakaan merkitsee,
konaisuudessaan.
Samalla ; kuulemme usein kannasta,
että mitään eroa ei ole C I O : n ja
MTi: n välillä, joten hyvin vähän on
Olemassa sellaista, joka pitää ne e r i l lään
toisistaan..Tämäkin on väärä
kanta. Vasemmalla olevilla o n hyvä
syy surkutella sitä rappeutumista, j o ta
on tapahtunut, CIO:ssa siitä läh^
tien' k u n progressiivisuudella oU' h e i -
näpäivänsä, — jollohi ne olivat kaikkein
ahkerimmin punakauhunlietson-han
kohteena, mutta jolloin se samalla
marssi eteenpäin seitsemän per
ninkulman saappailla.
Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että
OIO:n johtajat onnistuvat tukahduttamaan
kokonaan sen traditsionin ja
edistyksellisen näkökannan, joka saa-
I. T. TENHUNEN
>]l ST. W , TORONTO
St. _ Avenue B d , vilinä)
otto maanantftlna, tiistai-
Etafna Ja perjantaina Uo
830 UlaHa. PnheliineC:
fin (ainoastaan' vastaan-kmmeaia)
RÄ. 1881; Kotifn
1-6011.
Domäki Bros.
Monument Co.
Huolena Talmlfltaa kalkkia
kivitiyöalaan kuuluvia töitä.
Puhelin M L 4469
506 Bnnutrick Ave., Toronto^ OnL'
r röö
ffqqo00Qq,ftÖftO0Q0OQQ00ggfl?9
PARKDALE
Beauty Salon Suomi
PUHELIN t A . 0198
1-B SOBAUBEN AVE.
(Queenin kulmassa)
TORONTO 3, ONT.
Suorittaa kaikkea alaan kuuluvaa „
työtä^ Ensiluokan permanentteja o
alhaisenunilia fainnoOla. %
Tervetuloa! SALLT EMCgsoy.jg
O a a flavfl-tt o o o fl'a'o'rB o BTrffVo
>R. E. C. AHO 'Hanmasläakäri
HUONE JMO PHrölCIANS' & ÖORGBONS* BUWDmO
iBIoorStKet\we*t . Tonmto, Ontario
PoheUn WA. 2-8237
l ^ u i C I O : n mukana. Vasemmiston t u lisi
olla ylpeä siitä tosiseikasta, että
paljon siitä, minkä vasemmlstok^t
toivat CIO:hon'sen ensimmäisen vuosikymmenen
aikana, on edelleenkin
voimakkaasti vaikuttamassa huolimatta
siitä tosiseikasta, että monet
OIO:ssa. 'jotka ilmaisetvat tätä vaikutusta
.tekevät sitä samalla kun
hyöIScäävät vasemmistoa vastaan. -
Mielenklxhtoista. oli kuunella : äskeisessä
C I O Jnkonventsion!ssa - keskustelua,:
jossa paatuneet oikeistolaiset
puhuivat voimakkaasti yhtenäisyyden-
puolesta,, mutta =. inttivät
Jujastif ettei SS saa «tapahtua ' OIO:n
periaatteita vastaan joka merkitsisi
takaisinpäin menoa. Puhujat
'viittasivat kaipaavasti CIO:n>vai1halT
siin aikoihin — "1936 henkeen? — ja
korostivat, haluavansa .yhtenäisyyttä,
joka itekeoi mahdollisesti samanlaisen
valtavan ylöspäin nousim vielä kerran,
eikä perääntymistä takaisin silr
ihen, ''jonka me jätimme APL;ään
noina aikoina". Ottakaamme esimerkiksi
kutomotyöläistenunion johtaja
Soi Stetinin puhe. Hän. sanoi .puhuvansa
yhtenäisyyspäätöslauselmasta'
'•sekavin tuntein''v Hän lausui:
"Mhä sanon sen: sekavin t u n tein
siksi knn tonnelmaHisesti
Ja lienUsesti monet meistä tässä
haalissa olevista kasvoivat nudes-sa
hengessä Ja sellaisessa yhteis-fcnnnalUsessa
filosofiassa, jota
Johtajat omaksuivat menneinä
vuosina 1933, 1934 Ja 1935, pyydel-lessään
j a kerjäiDessään American
Federation of Laborin vanhojen
sUkkisukkalsten miesten; mukana
. . . Minä ajattelen tär-kdiksi
sitä, ettemme unohda, että
kun me liitämme voimamme y h teen
niiden ihmisten kanssa, j o i den
kanssa meillä on monia erimielisyyksiä,
niin meillä tulee oleman
monia, monia probleemeja,
enemmän probleemeja kuin. monet
meistä voivat'nähdä."
Huomioiden, että OIO:lla ei ole
kaikkia käytännöllisiä tarkoituksia
•varten enää acauemmin staapia" järjestämistä
varten.ja että "AMjrUä^ei
ole myöskään sellaista staapia". sanoi
SteUn, että järjestäytymättömien
järjestäminen "on yksi niitä asioita,
joita meidän täytyy vaatia silloin kun
astumme yhtenäiseen työväenliikkeen
seen" ja hän vaati "puhdasta" työ-väenhikettä,
*^Me olemme tämän liikkeen
pnoleatta", keltasi' Hän; "mutta;
meidän täytyy ymmärtää; että
jollakin tavalla meidän on uudet- :
leen sytytetävä se henki, joka toi. .
,CIO:n olemassaolon ja jos me
1 kaikki olemme rehellisiä toisiamme
kohtaan, niin meidän täytyy
myöntää, että sellaista henkeä ei
ole olemassa tänään."
Ja se-johtuu juuri tästä mielialasta,
joka vallitsee ykshipä CIO:n
unioiden huii:lpukerroksissa, niinkuin
se ilmaisi itsensä konventsionissa, että
teräsunion johtaja McDonald katsoi
parhaaksi' luvata puheessaan:
" K u n uudet imiokeskukset astuvat
olemassaoloon, niin uusi renesanssi
tulee olemaan työväen riveissä,niinkuin
sellainen renesanssi oli v. '1936,
Jolloin C IO astui olemassabloon"^ Ja
hän lisäsi: "Me tulemme- tekemään
enemän kuin meidän osuutemme on
varataksemme miesvoimaa j a varoja
suurten järjestämiskami^ilujen
suorittamista varten."
Ranskankielisen
väestön syrjintä
virkojen suhteen
i Ottawa. — Lapointen valitsljapiirln
edustaja Fernand O l r a r d väitti tam-r
mlk. 2 pnä puhuessaan alahuoneessa,
että Canadan ranskankielinen väestö
on syrjityssä asemasai mikäli on k y symyksessä
sellaiset liittovaltion t o i met
ja virat, 'joista malcsetaan viisituhatta
dollaria tai sitä enemmän
vvuodessa. Hän sanoi viimdcsi totmi-tetim
.väenlaejISum osoittavan, että
tässä massa oli vuonna lS5*i ranskankielistä
väestä 30 prosenttia,
mutta siitä' huolimatta ei raskankie^
lisiä oUnt mahiitulssa lUttovaltton v i roissa
J a toimissa muuta kuin 13.1
prosenttia viranhaltaijaln määrästä.
AinoaA'.aan kahdessa : liittovaltion
virastossa oli ranäcankiellsiä viroissa
enemmän kuin heidän väkilukunsa
prosentUmäärä;. Nämä vlrastoi olivat
«valtiosihteerin .virasto ja ;hallittdcsen
Idrjapaino. Edellisessä oU ranskan-öeUsIä
vlikamichlä 51.5 prosenttia
Ja Jälkifflälnsssä 33.3 prosenttia. V a l tiosihteerin
.virastossa oli prosenttimäärä
niin korkea koska siellä oli
suuri määrä kielenkääntäjiä monien
e i l käännöstöiden suorittamista varten.
Mr, G i r a r d vaati tämän ranskankielisen
väestön syrjinnän lopettamista
Ja että liittovaltion palvelukseen olisi,
otettava se proqmtUmäärä tanskankielisiä
tai kaksiUellsa henkUöItä
mitä maan nmskankleiisen väestön
prosenttimäärä edellyttää.
Beuther:n täytyi pyhittää svturin
osar'pitkä5t& puheestaan vakuutusten
antamiseen edustajille sUtä, että, työ-;
väen yhtenäisyys el tule paköitta-maaa
dO:ta'omaksumaan itselleen
konservatiivista poUtiikkaa. K i r j o i t e tussa
raportissaan hän asetti kysymyksen
•seuraavasti:
''Me CIO:ssa katselemme eteenpäin
koliden sen tyyppisen yhte-niUsyydenmoodostamisto,
:v
tulee Idiholttattaah kasvua eUtä'!
johtamaan paikallaanpysymiseen.,'-
Me pyrimme edistämään — eikä
luopumaan — niistä periaatteista,
joiUe CIO perustettiin j a j o i den
avulla se kasvoi. Me, etsimme
yhtenäisyyden kantta enemmän
menistystä,: enemmän tehokknnt- ,
^ t a järjestyzoättömien järjestämi-
; sessä, lainlaadinnalHslssa j a j u l -
fcisnussnhteissa ^koskevissa toi-
'fminnolssamme/ poliittisessa; t o i - '
minnassamme ja, todellaldn; de-moltraattlsen
nniotoiminnan k a i - .
kissa asteissa."
- Voidan asettaa kyseenalaiseksi,
kuinka vakavissaan -Reuther oli noita^
huomautuksia tehdessään. Mutta tärkeä
kohta ön se, että hän joutui te.-
kemään nuo huomautukset tyydyttääkseen
CIO :n jäsenistöä ja monia
sen johtajia. Samoin kuin keskustelut
sie ön todistus siitä että taistelu
rakentavan tyyppisen yhtenäisyyden
puolesta — työväehliilEkeen peruspyrkimysten
puolesta — ei ole • rajoitettu
vain vasenAnistoon. Sillä on laajempi
perusta j a siitä voi ttilla aktiivinen
vaikutus yhtenäisyysneuvotte-luihta.
Uusia maailman-oli
• i<ontoo. _ Täällä pidetyssä kansainvälisen
urheiluliiton kokouksessa
Kiinan ja Indonesian
väliset neuvottelut
Sinhuan tietotoimisto on saattanut
julkisuuteen Kiinan ja 'Indonesian
yhteisen tiedonannon . Indonesiassa
asuvien kiinalaisten kahden maan
kansalaisuudesta. Mainitun tiedonannon
ovat laatineet K i i n a n kansantasavallan
hallitus valtuuskunta Ja I n donesian
tasavallan hallitusvaltuus-kunta
jotka vuoden 1954 marraskuun
2 j a joulukuun 23 päivän välisenä a i kana,
kävivät .tästä kysymyksestä' P e kingissä,
ennakkoneuvotteluja; •
Ottaen pohjakseen taa\-arvoisuu-den.
j a molemminpuolisen etuisuuden
periaatteen sekä; menetellen .yhteis-ymmärr3'
shengessä, sanotaan tiedonannossa;.
»altuuskimnat- svalhtoivat
keskenään mielipiteitään ja lopettivat
tyydyttävästi nämä ennakkoneuvottelut.
Valtuuskunnat olivat yksimielisiä
siitä, että nämä* ennakkoneuvottelut
loivat hyvän pohjan Indoneslaa-sa
asuvien kiinalaisten kahden maari
kansalaisuutta koskevalle neuvottelulle,
jonka nämä molemmat maat aikovat
aivan lähitulevaisuudessa kutsua
kooUe Ja Johon tulevat osallistumaan
myös ministerit. Neuvotteluissa vallitsi
erlttäto ystävällinen henki.
liyväksyttiin Joukko uusia xata-ja
kenttäurbeiiun .maaihnanennätyksiä;
joista neljä oli neuvoatoliittolaisten j&
toiset neljä yhdysvaltalaisten saavut^
tamia. Myöskin Tanska. Saksa. Nor-
. Ja, Ja Unkari osallistuivat uusiin e n -
nätyksih).
• Neuvostolainen Vladhnir Kuts ja
yhdysvaltalatoen O^Brien olivat kumpikin
saavuttaneet kolme uutta ' e n nätystä.
Kutsin nimiin hyväksyttiin
kakol kolmen m a i l i n ennätystä. Joista
paras oli hänen Prahassa lokak, 23
: pisä'saavuttamansa .1326.4. ': H ^
5.000 metrillä saavuttamahsa 13.51.2
hyväksyttUh myöskin.
"CBrien oli parantanut maailmanennätystä
kolme kertaa, kuulan työnnöllä
ajoista paras olikesäk.: 11 pnä
saavuttamansa tulos 60 jalkaa j a ' lO
tumaa (18.54 m.).
; M hyväksytyt ennätykset olivat:
1,500 m. juoksussa 3.42.8, TVes S a n -
tee, kesak. 4 pnä Comptonissa.Calif.
~y 800 h l . juoksiissa 1.48.6, tanskalainen
Gunnar Nielsen syyskuun, 30 päivänä
Kööpenhaminassa. M a l Whitfield o li
aikaisemmin saavuttanut saman t u loksen.
: 440 jaardin viestinjuoksussa Tejja-
6to yliopiston joukkue 40.5 sek. tou-kok.
22 pnä Les Angelesissa.
^K^ r. mailin vie^tenjuöksussa
P o r d h ^ i n yliopiston joukkue 7.27.3
itoukök. 22 pnä Los Angelesinsa.
; Moukaiinheitossa M, Krlvonosov
Neuvostoliitosta 63.34 m. elok. 29 pnä
-Bernissä.
100 m. juoksussa 10.2 sek. Hans
Putterer Saksasta lokak. 31 pnä J o -
kohamassa, Japanisaa. Sama ennätys
on vUden muun nimissä.
1,000 m. 'juoksussa 2.19.5 norjalainen
Audun Boysen elok. 18 pnä Gev-lessä.
Ruotsissa.
400 m. aitajuoksussa 51.3 neuvostolainen
Juri Litujev lokak.. 13 pnä;
Lontoossa.
6,000 m. vlestinjouksu 15.21.2 Budar
pesti Honved Sport "^Rrgyesuletin joukkue
helnak. 14 pnä Budapestissa.
Television keliitys
Tshekkoslovakiassa
(Prahassa alkoi puolisentoista ivuotta
sitten touniaTshekltoslovakian ensimmäinen
näköradiokeskus. ••: Tänä
ivuomia; aletaan rakentaa useampia
uusia näköradiokeskiikfila. joiden lähetyksiä
voivat ottaa -vastaan useimmat
-taaayallan asutmiteskuksistai V.
•1955 näköradiokeskus valmistuu mm.
Ostravaan,' Tshekkoslovakian Jcalvos-»
työläisten ja metallurgien keskukseen.
Omien lähetystensä lisäksi se tulee
välittämään myös Prahan näköradlo-chj
elmaa. Samanalkaiseati näköradiokeskus
saadaan Slovakian pääkaupunkiin
Bratislavaankin.
TsheJdcoslovakian näköradion ko-,
nelsto paranee. Prahan näköradiokeskus
alkaa tänä vuonna käyttää
hyväkseen siirrettäviä koneita, minkä
ansiosta se. voi järjestää radiolähetyksiä
suoraan teattereista, ' k o n ^ r t t i -
saleista j a stadioneilta.
Triola
Viimetsimmät
LEVYUUTUUDET
ori nyt
s u o m e n suosituimpien laulajien levytyksiä, kuten
TAPIO R A U T A V A A R A , HENRY THEEL, ERKKI
J U N K K A R I N E N , JORMA IKÄVALKO ja VEIKKO
TUOMI.
T 4038 K i m mhiä kotoani läksin, kansanlaulu, Tapio Rautavaara
Pappa se valjasti hoikan varsan, kansanlaulu, T . Rautavaara
T 4060 Onnenpotku, foxtrot. Kipparikvartetti
KIpparivalssi, Kipparikvartetti
T 4080 Kdtaruusu, foxtrot. Pirkko Jaakkola
Pariisin taivaan alla, valssi, Pirkko Jaakkola
T 4090 Kultaiset icahleet. valssi, Henry Theel
Laidu Irmelille, tan^ .
T 4096 Älä kulkijan tähden, tango, veikko Tuomi
Polttavat askeleet, tango. Veikko Tuomi
T 4126 Kulkurin valssi. Tapio Rautavaara
Aina tukkipoika tunnetaan, Tapio Rautavaara
T 4127 Orpopojan valssi, Tapio Rautavaara
Iltalaulu tukkikämpällä, Tapio Rautavaara
T 4130 Vähän vaille, J^enkka. Jorma Ikävalko '
.: Lienen kulkuri; Jenkka, Jorma Ikävalko
T 41£2-Bunnuntai-Ilta, merimieslaulu, Tapio.Rautavaara - .
Viulun tenho, Tapio Rautavaara
T 8007 K u n tiet eroavat, tango. Veikko Tuomi
Hopeahiukset, valssi. Veikko Tuomi,
^^^^^
HINTA $1.25
Tilaus käsittäen vnsz LEVYÄ tai enemmän, maksamme
posti- t a i expreasilähetyskulutf
T I L A T K A A OSOITTEELLA:
Vapaus Publishing Company Ltd.
p . p . BOX 69 SODBURY, ONTARIO
TmeysvaUmiiusia .
lutldtammooo
dollarin ärviKsla
b t t a v s . — Uittovamon halUtua on
edelleenkin päättä^t pltäft Canadan
kansaa siinä hartaassa u3k(tEs^ että
ennenpitkää sille mydiaöetäfinyl^lj^ti
ja vapaa terveyshuolto» kunhan vaan
jaksetaan yhä edelleen odottaa.
Sitä. todistaa se tosl&sla, että hoUi-tuksdn
menoarvioon tulevaa tilivuotta
varten on alsäUytetty 109,531 dollarin
määräraha kansallisen terveysva-kuutuskysymyikseH
edelleen tutkimista
varten.
Vaikka on varsin hyvin tiedetty
vuosikausia, että Canadan .kansan
(vältäva enemmistö vaatii yleisen kan-^
sallisen terveyshuollon perustamista
hallituksen toimesta niin "siitä huolimatta;
aikoo hallitus yhä edelleenkin
"tutkia" asiaa Ja pitää kansan sillä
tavoin tyytyväisenä.
tTorstalna, lielmikuun 3 ^.
•«•••I- •i.>i' i- I" -Il 11 mi( »IM i<>tf Il i I »II» li) i i / .iiiiiiii II < IM. II V*t«r^<-yy.'iSVAV.tl'f:
KOKSIA RUSKOHIIIfSTÄ
Yii 90 miljoonaa
tonnia Idvihultä
Puolan klvihiiUtuotanto o n sodnn-edelliseen
kauteen verrattuna llsään-tynjrt
lähes 2,5 kertaisesti. Puolan
kansantalous sai v. 1954 y l i 90 miljoonaa
tonnia hiiltä.
Kaivoksissa on entistä ' enmmän.
koneellistettu louhinta; lastaus j a k u l jetus.
Y l i 90 prosenttia kuljetustöistä
suoritetaan koneellisesti. * Kaivoksissa
käytetään uusimpia sähkövetureita,
lantauskoneita, automaattisia las-tauslaitteita
ja kivihiilikombalneja.-
Puolalaisten kaivostyöläisten sosiaaliset
olot parantuvat vuosi vuodelta.'
Kaivcsteollisuudessa'. työskenteleviä
varten on viimeksi kuluneen - viiden
vuoden aikana rakennettu lähes
65,000 asuinhuonetta. Myös kerhota-'
lojen, kirjastojen ja sairaaloiden
määrä on lialäntynyt.
MetaUuislassa käytettävän koksin
ivaaminen niskohiilestä on aina' kuu>
luhut (vaikeimpiin ticteelUä-tekniUi-sUntehtäviin.
Kutenkuvalehti^^DT
rakentaa" (SOT — iSaiisan demok-iraatUnen
tasavalta) kertoo, lolmli
Laubhammerissa m a a l i n ensimmäinen
kombinaatti, jossa ruBkohU--
Iestä valmistetaan laajassa tnltasss
ensiluokkaista J u ^ a ,
Radioputkien
sijaan kiteitä
, K a i k k i tietävät, että radiotekniikassa
on suuri Blja radloputkilla. N i i den
valiplstus on kuitenkin sangen
tybtehäsfä Ja kallista. Lisäksi putket
ovat lyhytikäiset. Nyttemmin on todettu,
että radioputket voidaan korvata
ercrmaanln, piikiven j a muiden
alkuoinelden kiteillä. K l t e i a ^ tehtä-
.ySt uudet irddlonosat avaavat laajoja
mahdollisuuksia radioteoUlsuudelle.
'Tshekkoslovakiassa aletaan bvalmts-taa
näköradiovastaanottlmla. joissa
kaikki putket — kuvaputkea lukuunottamatta
korvataan kidelaltteil-la;
Kiteet ovat paljon pltkäikälsem-mät
kuin putket eivätkä ne peUsää
tärhiää enempää kuin lämpömäärän
vaihteluakaan. Vastaanottimien kokoonpano
muodostuu nUhi ollen yk-'
slnkertaiounmakäl ^Ja nopeammaksi.
Tshekkoslovakian tiedeakatemian
erään (utkimuslaltoksen tieteellisen
työn tekijät ovat valmistaneet myös
uuslav laitteita.:'Joilla: nykyaikaisissa,
laskukoneissa voidaan korvata vaativat
elektronilaltteet.
—- Sanomalehti on Ikkuna ulko-i
maallnaaan. Tllaikaakan «Us
p i i »
'Ma
i i i
MM
miehiä professori S. Ita:m|ehrin Ja
tohtori O. Silckeuotbln joiHlolIa, ,
Näiden kahden tledemidheii «uotrltta- ^
tnilla ttttkimukBUIaon «anoin kuvaa-maton
meikityi maM känsäntalou-dessa,
Molemmat tiedemiehet ovat.
saaneet taata suuresta-keksinnöstä r
KanmlUsen palkinnon.
Uusi kokallajj «aadaan Aikaan'«Iteii/< •
että ruskoblUi brikettejä käsitellä >
erikoiseUa tavalla uuneissa. Koksi
on osottauttmut erittäin hyv^t,^ -
Uutta koksbi käyttää poittoäipeena' \
Kaihessa oleva metaUu^Inen.kömbl-naatti
We8t. Seh avulla sieltä on Jo '
sulatettu ^^ttida tuhan^ tonneja
valurautaa. ' ^ . '
Metallurgiassa ^^etknrän ^^ilbtii
chella Lauhhammerin komhllnaattf
valmistaa laajassa hutassa myös mul- ^
ta valmisteita' saaden ruskohiilesi
esim, ,benslinlfl^ jä dleselmoottofelsäitf ^ ' '-.-i*^^
käytett&vää polttoainetta; Icevyltä* j a ^ ^ ' 9
raskaita öljyjä sekä^^ raaka-ainetta
muöviteoutsuutta' «Ja läBketeo^lisuut-,, ^
ta varten.'
mm
mm.
&
Asiattafajat' takimkhet^ ] •
62 Government Rd. W.
Kirkland, Lakfe föhtafio
m»
mmm
MUISTAKAA OMAISIANNE
LAHJAPAKETiLU
S U O M E S S A
SYNTYMÄ- TAI MUUNA MERKKIPÄIVÄNÄ
• Valittavananne on nyt 16 eri pakettlvaliotä.
Kaikissa allamainituissa paketeissa on laatutavaraa mm.
M A X W E L L HOUSE K A H V I A .
• Näxnä. paketit pakataan j a lähetetään Tanskasta.- • -
• Nopea Petrille saapuminen taataan. «
Kaikki allamainitut paketft ovat tullivapaita Suomessa.
V a l i t k a a • • u r a a v l « t a p a k « i o l a t at
"MAXWELL" — Hinla $4.90
2 Ibs. Maxwell House kahvia
"OULU" — Hinta $7.95
2 Ibs, !Maxwell House kahvia
2 Ibs. riisiä
2 Ibs. luumuja
1 Ib. rushioita
TYPE FL. 1 — Hinta $10.12
2 Ibs. Maxvrell House icahvia
2 Ibs. valkoista riisiä
OK; tankoa makeata suUaaita
2-4 oz. pakettia teetti
1 pak. kuivattuja hedelmli
TYPE FL. 3 — Hinta $7.80
2 Ibs. Maxwell House kahvia
8 Ibs. valkoista rilsift
1 pak. kuhrattuja bedeknli
1 Ib. luumuja
IVi oz. kanelia
TYPE "OSLO" — Hinta $1U5
2 Ibs, Maxwell HOuse kahvia
4 Ibs. valkoista zUslft
2 Ibs. sokeria
2 Ibs. lajitelma suklaata
1 Ib. sekahedelffllft
"RIITA" — Hinta $11.10
2 kan. lfaxweU House kahvia (3 Ib.)
1 pauna kaakaota
4 tussia teetä
8 aatlkkoa savukkeita aJSAvsavalmlst.)
2 paria Kayser Nylon sukkia.
"VIKING" — Hinta $J1.35
6% paunaa lajiteltuja plkkuldpift
1 pauna MaxweU House kabvia
7 unssia Nestle-suUaata
1 pari Kayser Nylon sukkia
"AINO" — Hinta $9.45
2 n » . Maxvirell HOuse kahvia
2 paunaa kaakaota
4 tmssia teetä
4 kpL Lux saippuaa
20 kpL paketti Gillette parranajokoneen
teriä
"LAHTI" — Hinta $7.05
2 Ibs. iMaxwell House kahvia
4 Ibs. riisiä
"TAMPERE" — Hinta $11.30
2 Ibs. !MaxweU House kahvia
4 Ibs. riisiä
3 Ibs. luumuja
2 Ibs. rusinoita
1 Ib, aprikoosia
TYPE FL. 2 — Hinta $9.50
2 Ibs. Maxvirell House kahvia
4 Ibs. valkoicrta xilsli .
. 1 H), luumuja , V
3—SK oz. tankoa tnafcoAta suklaata
M, Ib. Kaakaota .
TYPE FL. 4 — Hinta $8.20
1 Ib. MaxweU House kahvia Qcsnntma) <
1 Ib. puhdasta kaakaota
1 Ib. valkoista riista
1 Ib. kuivattuja sekahedelmtt
VA oz. kardenummaa
1 pari ICayser" Nylon «ukkia
TYPE "HELSINiU"—Hinta $6.55
21bs.MaxweS House kahvia-(kannussa)
2 Ibs, valkoista rilsU .
"KRISTIINA" — Hinta $8.15
2 Ibs. Maxvrell House kahvia
1 pauna rusinoita
M paunaa mantelia
1 kannu Callf, ananasta (3 Ib.)
2 paunaa valkoista riistä
"HEIKKI" --^ Hinta $8.75
2 kannua MaxweU Hbuse kahvia (2 Ib.) r
1 kannu CaUf, sekabedelmlä (2 Ib.)
1 kannu Callf. persikoita (2 Ib.)
1 pauna Inilvattuja luumuja
1 pauna sokeria
6 pak. savukkeita (USAuHataUnist.)
"ERIC" -> Hinta $10.30
6% paunaa lajiteltuja pildailetpU
1 pauz» MaxweU Bouse kahvia
1 pauna kuivattuja luumvja
6 pak. Lucky'6trlke savukkeita
YlUUnahiittulMn paketteihin voidaan sisäUyttää pari tai kaksi ' ^ y s e r ^ Nylon tukkia
$1.50 lisämaksulla paria kohden.
YHSoIevla paketteja voidaan lähettää BuotsUn Ja Norjaan; hieman elhalsemauillahhmallai
"RIITA" $1W0
"AINO $ 9.3C
"KRISTIINA" $8.05
"HEIKÄI" $8X0
"VIKING" $10.80
"ERIC" $ 9.75
nUmahilttoJen lahjapakettien tUaoljet UhetetäSn lentoposUssa fTantfcaan Ja
on otettu ddlä vastaan, toimittaan paketti kahdessa vUJcoasavastaanottaJalteeuomessa.
tOEJUtnSH YKSITYINEN KUKKALAJI NXISSX PAKETEISSA TAATAAN
•• • ' • ;•• . •••: . • ' •••• •• •• • • •••••• • / • : • /-i • •.. - . •
LÄHETTÄKÄÄ PAKETrmLAUKSENNE OSOITTEEXLA:
VAPAUS TRAVEL AGENCY
P. O. Box 69/Siidlm]7, Qiit»rio w
m mm iiiiliSiiiiSiil^^^S
Object Description
| Rating | |
| Title | Vapaus, February 3, 1955 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
| Publisher | Vapaus Publishing Co |
| Date | 1955-02-03 |
| Type | text |
| Format | application/pdf |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Vapaus550203 |
Description
| Title | 1955-02-03-05 |
| OCR text |
mm mmi. mmm
liikkeen
uuden
nnnen VOI
7at]»>a>
(T-E) Edistysmieliset
leoUikkeessä texyehti-iloUa
A F E ^ I O yb-
^ jolle mahdollisuudet
jo tämän TUoden; ai-r
maila kertaa he näker
thieemin j a haasteen,
tenäisyys se tulee; ote-;
ee.seuraamaan seita?
huomioon^ että yhte-'
ut; on .vain hulppur
itaa; niin voidaan etu-
,: että: hyvin rvahän ^oifj
niiden -tuloksiin: -'S^t^^
an, että alhaalta tunioi-;
ojen talbolta. tuleva
i joka' p a -
neuvotteunhin, ? niin-edellisissä
khrjbituk^is-'
et, niin :silloin. .voidaan
Tivijäsenjoukkojen vai-liseksi
tuntumaan näis-
Ja. lopullisesti, vai-srbs
siihen^minkälaatui-iden
järjestön yaidisi^-»
an sisältönsä puolesta, y
on;aina .ollut,edistys-jonistien
kardinaaliperi-län
periaatteen .pöhj4-
Itolaiset ovat suorittaneeit'
seimmän ' palveluksensa
eelle'. He toimivat teol-smin
palveluksessa työ-;
le. (He toimivat teollisuus-
! tienraivaajina —^ Idean,
työläiset tehtaassa -tai
ammateista ja muista
Välittämättä, yhdistetään
[yhteen unioon.
taistelleet työväenliikkeen
ta rotii- ja värilinjan h a -
f)imintaa vastaan työväen-ovat
-vieneet eteenpäin
hovastaista ohjelmaa. '
|ta ajoista saakka edistys-stelivat
sen puolesta, että
luomiota kohdistettaisiin
iia naisten probleemeiliin
sa ja poistettaisiin hajoit-jriminatiomenetelmät
niillä
olat lakkaamatta advo-
E työväen yhtenäisen poliit-l
a n puolesta, joka toi-isi
käsi kädessä farmiväes-riväestön
-ja muiden väes-kanssa.
stolaiset ja edistymieliset
Ikehoittaneet solidaarisuus-olkoon
kysymys laldto-cemisesta,
salaliiton tai
uhrien tukemisesta, työ-ladinnasta
tai mistä ta^^
ikistä työväen pyrkimyk-misto.
joka johU liikettä työttömyysvakuutuksen
ja yhtelskxmnallisen
turvallisuuden puolesta Johtavana
•tunnuksenaan työttömien yhteöäi-syys
j a jlxtcnäinen tohninta järjestyneen
työväen j a työssä olevien työläisten
kanssa. J a kun Taft--Hartley>^
lakia puskettim läpi kongressissa, se
oli edistysmielinen vasemmisto,; joka
kcöioitti työväkeä ryhtymään päivän
kestävään maanlaajuiseen yleislaJc-koon
protestiksi tuota julkeata työ-väkivastalsta
lakia vastaan,
. A i n a , oli pyrkimyätsenä yhtenäisyys
tarkoitusta varten. 'Eikä vain yhtenäisyys
pelkän yhtenäisyyden takia
j a u nimissä.: Vaiemmisto taisteU toi^
sinaan yrityksiä, vastaan synnyttää
ien päivinä se oli vasem-i
tKY*S GARAGE
Pohelimetr '
7575 - kotito WA. Ir9740
SpadlnaAve. (takana) V
Ontario
[kaikkea autoalan korjaus-
24 tunnin vet<^lvelu.
\. Salo j a A. H i s sa
SSTEN P U K U JA
JA P A L T T O JA
ardine-päällystakkeja
takkeja j a housuja.
t Y W b 0 D GLOTHING
en St. W. Toronto, Ont.
(13-20-27-3))
iuimniiiinmniiiiniiifiH'»".
rkway Bakers
moka- )a .kabvilelpUl
nlndpäivä- Ja bfifikaak-yjn.
Idpomoalui
s t W. Tonmto^ Out.
OMNI TERVO
mnnnnnnnnnnnnnnnnii
ESIIE SIMON, U . M . CC
( J A SUKUPOOMTAXmEN
[OISU&i&KABI
SPADINAROAD
(Bloorin kulmassa). ,
[TORONTO, ONT.
•aifaanotto tamtt! '
^4 ip. Ja 6-7 fp.
et: Konttoriin WA. 1-6614
Kotiin WA. 2-8015
työväen yhtenäisyyttä ^ taantumuksellisia
tarkoitusperiä varten.
Kerran oli aika. jolloin yhtenäisyyteen
pyrittiin sotamieliseh ohjelman
edistämlseksL-Se Yhtenäisyys oli puh-r
taasti ylhäällä olevaa ja päättyi lias-r:
koon. Toisena aikana yhtenäisyyteen
pyrittiin "kommunismia" vastaan t ai
työnkiihdytyksen puolesta -tuotannossa.
Sellaisela yhtenäisyydellä ei ole
mitään pohjaa työläisten keskuudessa
eikä liikuta heitä lainkaan.
Huolimatta edistysmielisten: historiallisesta
V yhtenäisyysasiasta k i i i m i -
pitämisestä;. heidän keskuudessaan on
eräitä sekaivla vaikutteita CIO—'APIJ
yhtenäisyyden suhteen, joita ei voida
jättää ottamatta huomioon sBisi; k un
ne Jarruttavat milltanttisen vasemmiston
täyttä roolia taistelussa työväen
^ yhtenäi^yden puolesta.
.On olemassa sellainen kanta, että
yhtenäisyys voimistuttaisi konservatiivisia
johtajia,/joten miksi tulisi n i in
kovasti innostua siihen? Tai sitten on
välinpitämättömyyttä ylitenäisyyttä
kohtan sillä perustalla ,että molemmat,,
sekä C IO että A P L ovat oikeistolaisten
johtamia, joten mitä etua
siitä koituisi? Toiset taas ovat välinpitämättömiä
siksi kun itsenäisiä
unioita ei ole otettu mukaan yhte-näisyysneuvotteluihin.
J a me usein
kohtaamme kylmää tunnetta yhte-näisyysneuvotfeluja
kohtaan sen perusteella,
että sellaiset neuvottelut
kerran raukesivat eikä niillä ole menestymisen
mahdollisuutta nytkään.
Edelleen me havaitsemme huomattavassa
määrässä kiinnipitämistä
menneisyyden pelosta, jolloin edistysmielisten
johtamat unio^ muodostaisivat
suuremman osan ClOrsta: ja
•Jolloin ajatukset edistysmielisten j o h tamien
työväenliikkeen osien nielemisestä
t a i teilaamisesta olivat element-itej'ä
oikeistosiiven korkeampien johtajien
välisissä yhtymisneuvotteluis-sa.
Sellaiset pelot olivat ja ovat edelleenkin
oikeutettuja jossakin määrin.
Mutta on väärin antaa noiden pelkojen
himmentää yhtenäisyyden perus-tärkeyttä.
Sellaiset mielialat, jotka onneksi e i vät;
ole hallitsevia; juureutuvat suu-,
relta osalta -ahtaasta näköalasta; l a i minlyönnistä
tuntea dynaamista kansan
ivoimaa silloin kun se on H i l s e e l lä;
sokeudesta viimeaikaisten, kehitysvaiheiden
todellisuuksiin - j a sen
seikan unohtamisesta, että progressii-visuus^
joka pyrkii olemaan "puhdast
a " j a eriHään joukkojen liikehtimisestä,
ei ole sellaista progressiivisuut-ta,
joka paljoakaan merkitsee,
konaisuudessaan.
Samalla ; kuulemme usein kannasta,
että mitään eroa ei ole C I O : n ja
MTi: n välillä, joten hyvin vähän on
Olemassa sellaista, joka pitää ne e r i l lään
toisistaan..Tämäkin on väärä
kanta. Vasemmalla olevilla o n hyvä
syy surkutella sitä rappeutumista, j o ta
on tapahtunut, CIO:ssa siitä läh^
tien' k u n progressiivisuudella oU' h e i -
näpäivänsä, — jollohi ne olivat kaikkein
ahkerimmin punakauhunlietson-han
kohteena, mutta jolloin se samalla
marssi eteenpäin seitsemän per
ninkulman saappailla.
Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että
OIO:n johtajat onnistuvat tukahduttamaan
kokonaan sen traditsionin ja
edistyksellisen näkökannan, joka saa-
I. T. TENHUNEN
>]l ST. W , TORONTO
St. _ Avenue B d , vilinä)
otto maanantftlna, tiistai-
Etafna Ja perjantaina Uo
830 UlaHa. PnheliineC:
fin (ainoastaan' vastaan-kmmeaia)
RÄ. 1881; Kotifn
1-6011.
Domäki Bros.
Monument Co.
Huolena Talmlfltaa kalkkia
kivitiyöalaan kuuluvia töitä.
Puhelin M L 4469
506 Bnnutrick Ave., Toronto^ OnL'
r röö
ffqqo00Qq,ftÖftO0Q0OQQ00ggfl?9
PARKDALE
Beauty Salon Suomi
PUHELIN t A . 0198
1-B SOBAUBEN AVE.
(Queenin kulmassa)
TORONTO 3, ONT.
Suorittaa kaikkea alaan kuuluvaa „
työtä^ Ensiluokan permanentteja o
alhaisenunilia fainnoOla. %
Tervetuloa! SALLT EMCgsoy.jg
O a a flavfl-tt o o o fl'a'o'rB o BTrffVo
>R. E. C. AHO 'Hanmasläakäri
HUONE JMO PHrölCIANS' & ÖORGBONS* BUWDmO
iBIoorStKet\we*t . Tonmto, Ontario
PoheUn WA. 2-8237
l ^ u i C I O : n mukana. Vasemmiston t u lisi
olla ylpeä siitä tosiseikasta, että
paljon siitä, minkä vasemmlstok^t
toivat CIO:hon'sen ensimmäisen vuosikymmenen
aikana, on edelleenkin
voimakkaasti vaikuttamassa huolimatta
siitä tosiseikasta, että monet
OIO:ssa. 'jotka ilmaisetvat tätä vaikutusta
.tekevät sitä samalla kun
hyöIScäävät vasemmistoa vastaan. -
Mielenklxhtoista. oli kuunella : äskeisessä
C I O Jnkonventsion!ssa - keskustelua,:
jossa paatuneet oikeistolaiset
puhuivat voimakkaasti yhtenäisyyden-
puolesta,, mutta =. inttivät
Jujastif ettei SS saa «tapahtua ' OIO:n
periaatteita vastaan joka merkitsisi
takaisinpäin menoa. Puhujat
'viittasivat kaipaavasti CIO:n>vai1halT
siin aikoihin — "1936 henkeen? — ja
korostivat, haluavansa .yhtenäisyyttä,
joka itekeoi mahdollisesti samanlaisen
valtavan ylöspäin nousim vielä kerran,
eikä perääntymistä takaisin silr
ihen, ''jonka me jätimme APL;ään
noina aikoina". Ottakaamme esimerkiksi
kutomotyöläistenunion johtaja
Soi Stetinin puhe. Hän. sanoi .puhuvansa
yhtenäisyyspäätöslauselmasta'
'•sekavin tuntein''v Hän lausui:
"Mhä sanon sen: sekavin t u n tein
siksi knn tonnelmaHisesti
Ja lienUsesti monet meistä tässä
haalissa olevista kasvoivat nudes-sa
hengessä Ja sellaisessa yhteis-fcnnnalUsessa
filosofiassa, jota
Johtajat omaksuivat menneinä
vuosina 1933, 1934 Ja 1935, pyydel-lessään
j a kerjäiDessään American
Federation of Laborin vanhojen
sUkkisukkalsten miesten; mukana
. . . Minä ajattelen tär-kdiksi
sitä, ettemme unohda, että
kun me liitämme voimamme y h teen
niiden ihmisten kanssa, j o i den
kanssa meillä on monia erimielisyyksiä,
niin meillä tulee oleman
monia, monia probleemeja,
enemmän probleemeja kuin. monet
meistä voivat'nähdä."
Huomioiden, että OIO:lla ei ole
kaikkia käytännöllisiä tarkoituksia
•varten enää acauemmin staapia" järjestämistä
varten.ja että "AMjrUä^ei
ole myöskään sellaista staapia". sanoi
SteUn, että järjestäytymättömien
järjestäminen "on yksi niitä asioita,
joita meidän täytyy vaatia silloin kun
astumme yhtenäiseen työväenliikkeen
seen" ja hän vaati "puhdasta" työ-väenhikettä,
*^Me olemme tämän liikkeen
pnoleatta", keltasi' Hän; "mutta;
meidän täytyy ymmärtää; että
jollakin tavalla meidän on uudet- :
leen sytytetävä se henki, joka toi. .
,CIO:n olemassaolon ja jos me
1 kaikki olemme rehellisiä toisiamme
kohtaan, niin meidän täytyy
myöntää, että sellaista henkeä ei
ole olemassa tänään."
Ja se-johtuu juuri tästä mielialasta,
joka vallitsee ykshipä CIO:n
unioiden huii:lpukerroksissa, niinkuin
se ilmaisi itsensä konventsionissa, että
teräsunion johtaja McDonald katsoi
parhaaksi' luvata puheessaan:
" K u n uudet imiokeskukset astuvat
olemassaoloon, niin uusi renesanssi
tulee olemaan työväen riveissä,niinkuin
sellainen renesanssi oli v. '1936,
Jolloin C IO astui olemassabloon"^ Ja
hän lisäsi: "Me tulemme- tekemään
enemän kuin meidän osuutemme on
varataksemme miesvoimaa j a varoja
suurten järjestämiskami^ilujen
suorittamista varten."
Ranskankielisen
väestön syrjintä
virkojen suhteen
i Ottawa. — Lapointen valitsljapiirln
edustaja Fernand O l r a r d väitti tam-r
mlk. 2 pnä puhuessaan alahuoneessa,
että Canadan ranskankielinen väestö
on syrjityssä asemasai mikäli on k y symyksessä
sellaiset liittovaltion t o i met
ja virat, 'joista malcsetaan viisituhatta
dollaria tai sitä enemmän
vvuodessa. Hän sanoi viimdcsi totmi-tetim
.väenlaejISum osoittavan, että
tässä massa oli vuonna lS5*i ranskankielistä
väestä 30 prosenttia,
mutta siitä' huolimatta ei raskankie^
lisiä oUnt mahiitulssa lUttovaltton v i roissa
J a toimissa muuta kuin 13.1
prosenttia viranhaltaijaln määrästä.
AinoaA'.aan kahdessa : liittovaltion
virastossa oli ranäcankiellsiä viroissa
enemmän kuin heidän väkilukunsa
prosentUmäärä;. Nämä vlrastoi olivat
«valtiosihteerin .virasto ja ;hallittdcsen
Idrjapaino. Edellisessä oU ranskan-öeUsIä
vlikamichlä 51.5 prosenttia
Ja Jälkifflälnsssä 33.3 prosenttia. V a l tiosihteerin
.virastossa oli prosenttimäärä
niin korkea koska siellä oli
suuri määrä kielenkääntäjiä monien
e i l käännöstöiden suorittamista varten.
Mr, G i r a r d vaati tämän ranskankielisen
väestön syrjinnän lopettamista
Ja että liittovaltion palvelukseen olisi,
otettava se proqmtUmäärä tanskankielisiä
tai kaksiUellsa henkUöItä
mitä maan nmskankleiisen väestön
prosenttimäärä edellyttää.
Beuther:n täytyi pyhittää svturin
osar'pitkä5t& puheestaan vakuutusten
antamiseen edustajille sUtä, että, työ-;
väen yhtenäisyys el tule paköitta-maaa
dO:ta'omaksumaan itselleen
konservatiivista poUtiikkaa. K i r j o i t e tussa
raportissaan hän asetti kysymyksen
•seuraavasti:
''Me CIO:ssa katselemme eteenpäin
koliden sen tyyppisen yhte-niUsyydenmoodostamisto,
:v
tulee Idiholttattaah kasvua eUtä'!
johtamaan paikallaanpysymiseen.,'-
Me pyrimme edistämään — eikä
luopumaan — niistä periaatteista,
joiUe CIO perustettiin j a j o i den
avulla se kasvoi. Me, etsimme
yhtenäisyyden kantta enemmän
menistystä,: enemmän tehokknnt- ,
^ t a järjestyzoättömien järjestämi-
; sessä, lainlaadinnalHslssa j a j u l -
fcisnussnhteissa ^koskevissa toi-
'fminnolssamme/ poliittisessa; t o i - '
minnassamme ja, todellaldn; de-moltraattlsen
nniotoiminnan k a i - .
kissa asteissa."
- Voidan asettaa kyseenalaiseksi,
kuinka vakavissaan -Reuther oli noita^
huomautuksia tehdessään. Mutta tärkeä
kohta ön se, että hän joutui te.-
kemään nuo huomautukset tyydyttääkseen
CIO :n jäsenistöä ja monia
sen johtajia. Samoin kuin keskustelut
sie ön todistus siitä että taistelu
rakentavan tyyppisen yhtenäisyyden
puolesta — työväehliilEkeen peruspyrkimysten
puolesta — ei ole • rajoitettu
vain vasenAnistoon. Sillä on laajempi
perusta j a siitä voi ttilla aktiivinen
vaikutus yhtenäisyysneuvotte-luihta.
Uusia maailman-oli
• i |
Tags
Comments
Post a Comment for 1955-02-03-05
