Vapaus, February 3, 1955

              , . I I P / / ^
m
Torstaina, helmikuun 3 — Thursday, Feb. 3,1955
htbot
.. ... AntfiOffnd.
VaaUbing CoBfpany JUä, 100-102
J3m fifc. W;; iSndbatir^ C n t , Ckaada.
m^pjMDei: Suf. Olllee 08, «-«SM
BLSokiL EdttcrW,1S>1mw1,MtfItng
T b O i m l l o f i n : lffk;tlX>6.kk.420
f fk. M O ett; 4.7»
SY^4TYMÄ-
PÄlVlÄ
SI
'tit
1^5
»In. Valpttr MfkkoU, Kortb Cotaalt,
Ont., täplää maanantaina, lielml'
kuun 7 i^ivänä 87 vuotta,
; Yljdyinine stikulaistcn ja tuttavain
onnentoivotulEfiJin.
Ostokyvyn lisääntyminen
Sanan selitys^ sekin
Me suomalaiset, piemme ylpeiHeet sipä, että meidän kansamme
..jX kunnioittaa j'a arvossapitää. rehellisyyttä/ Talla kansaHisylpejrdel-
., f| ^' länime on myös vankka pohja.
«:^f|;Vr, Mutta poikkeuksia löytyy tässäkin suhteessa.
f^yl Ottakaamme esimerkiksi T o r o n t o ^ ilihestyvän suomenkielisen
I "Ainerikan äänen "uutislom" Suomen ja Neuvostoliiton -kauppasopirAl
'1"-' . '
; J ] J V ' .Tuntien George Axelson-nimlsen kirjeenvaihtajan edesvastuutto-
^•^ 'liy^;'muuden Suomen asioista puhuttaessa, Toronton .Vapaa Sana '/valaisi"
'iiikijoflleen, kuten.gen sanonta lyiuluu, Suomen, ja Xeuvostoliiton
U\ kesken toista viikkoa atten allekirjoitettua kauppasopimusta. Ja
yj seoji " s ^ a n selitystä", se!
Vapaan Sanan uutistiedössa "valaistaan" asiaa aluksi näin:
^Suomen puolesta allekirjoittajana ollut G. Palmroth nimitti sopi­musta
tyydyttäväksi . : . " .
' ' Tosiasia kuitenkin on, kuten Vapaudessa asiasta kerrottiin, että
C/iff' V Hebjnkiin palattuaan mr. Palmroth ilmaisi "tyytyväisyytensä sopi-
^ f f i l i m j i ^ s l^
^ ' l i v .7'Siltä varalta'jos Toronton suomenkielinen Amerikan ääni on
«tyytyväinen" "tyydyttävään" sopimukseen, lamaamme sen uutisesta
. * ' vieläkin kummempaa '-valaistusta": -
1^..' ^'Nykyinen kauppasopimus eroaa hyvin vähän aikaisemmin
, hyväksytyistä samanlaisista asiakirjoista. Suomalaiset ovat edelleen
' pakoitetut ostamaan viljaa Venäjän pyytämillä hinnoilla sekä raken-
" tamaan laivoja venäläisille heidän hinnoillaan.
- l "tfudessa 'kauppasopimuksessa venäläiset ovat perääntyneet ai-
. Icälsmmasta;
neliöjaardin lattiapinta-alan määrään asti. Venäläiset ovat sitoutu­neet-
ostanmn> ainoastaan puolet alkuperäisesti suunnitellusta mää-t
ä s t a . V .T .
, Kuten havaitaan, venäläiset 'pakoittavat" suopulaiset myymään
heille laivoja ja se on luonnollisesti "pahasta". Mutta pahasta on
^ myös se kun, venäläiset eivät "pakoltakaan" suomalaisia myymään
,y , heille puutaloja! »Hauskaa,sananselitystä sei
! ' Mutta palatkaamme asiaan Idihän yksityiskohtaisemmin.
ri Suomen /vastuunalaiset hallitusviranomaiset,julkisuusmiehet ja
sanomalehdet ovat joutuneet aikaisempieh samanlaisten juttujen
V K yhteydessä niyöntämään^^^
im viljaa Neuvostoliitosta paljon edttllisimmjlla hinnoilla kuin esimer-jkiksi
vlfhdysvalloista. Mutta siitä huolinuitta Vapaa Sana puhuu
siitä, miten suomalaiset muka "pakoitetaan" ostamaan «venäläistä
, vehnää! '< , - ^
Lapsetkip tietävät, että Suomen metalliteollisuudella ei «olisi'
' minkäänlaista elämisen mahdollisuutta, ellei sen käytettävissä olisi
f ; itäisen'naapurimaan suuria; markkinoita. «Ilman idänkauppaa jou-^
ip&tuisiyat Suomen rautakourat perheineen^^-^^
V. suudessa <fti nyt 80,000 työläistä — panemaan lusikkansa seinän
^rakoon.; 'Mutta Toronton, suomenkielinen Amerikan ääni valittaa,
ffetta Suomi *• pakoitetaanV myjmiään:metallituotteensa Neuvostoliit<-
.tooni Sanokaa meille, olka hyvä, mihin Suomen pitäisi panna me­talliteollisuutensa
tuotteet? Tai mitä tehdä kymmenilletuhansille
«metallityöläisilleen ja heidän perheilleen, jos heidät heitettäisiin työ
- lomien armeijaan vain sen vuoksi että voitaisiin miellyttää joitakin
ulkomaalaisia propagandisteja?
* Vaikka ,Toronton Vapaa Sana julkaisi äskettäin ruokottoman
^"syytösryöpy^" Suomea vastaan siitä kun Suomi ostaa muka liian
x paljon, ölJ3ftuotteita Neuvostoliitosta, niin sittenkin sen lauantaisessa
' "uutislbrussa" valitetaan: . '
^; s : "Venäjä tulee myymään Suomelle tänä vuonna ainoastaan $18,-
000,000, arvosta gasoliinia ja öljyä verrattuna ^ZZjSOOjKXK) viime
Kysymyksiä ja
vastauksid
I
mi-l
l ilipi
T Y O TT0MYYSVAKVDTUK8ESTA
Kysymys: Onko Ontarion maakun-ziassa'
/voimassa 'pakollinen;työttö'
myysvakuutus vai kohdistuuko se ai^
noastaan määrättyihin työmaihin?
Onko Ontafion hallitua byväk^myt
työttömyysvakuutuksen pakolliseksi?
Tarkoitukseni, on saada selville
ovatko Ontarion maakunnan maiden
Ja' ministeriön ^Ömaat Ja ,pii3sä työs-
^nnelleet miehet Ja naiset työttö­myysvakuutuksen
alaisia. Jotkut ovat
olleet näissä töissä niinkin kauan
kuin puolitoiftia vuotta, mutta tam
näissä töissä el tunneta työttömyys­vakuutusta
niin he ehrät 6aa työttö­myysvakuutusta.
Mistä sellaiset hen­kilöt
'voivat saada työttöm3?ysavus-
,usta. ~ Lukija.
Vasfans: T^rd pe­rustuu
liittovaltion lainsäädäntöön Ja
kbfikce siis samalla tavalla maan
kaikkia maaikuntia. Mutta tässä va­kuutuksessa
on se paha: vika^ että se
käsittää ainoastaan el&ä noin 75 pro^;
senttiä maan palkkatyövolmaata.
Mäa3cunnllla el ole mitään muuta^ter
kernistä työttömyysvakuutuksen suh­teen
kuin se, että noudattavat lakia
mikäU se -koskee: maakuntien palve­luksessa
olevia henkilöitä.
lyöttömyysvakuutuksesta ovat va­pautettuja
mm. maataloustyöt; puu­tarhurien
työt; metsänhoitotyöt, ka?
lastus Ja metsä9'^ys, kotitaloustyöt
ynnä sellaiset liittovaltion, 'maakun­tien
Ja kuntien työt. Jotka työttö-myysvakuutuskomlssio
on vapautta-;
nut vakuutuksesta sen Johdosta, että
ne käsitetään vakinaiseksi : (piilkät
ajat kestäviksi) töiksi. Te voitte
>paikaliin3sta työttömyysvakuutustol-mlstosta
6aada tiedon ovatko: kysy­myksessä
olevat työt sellaisia, että
ne on vapautettu vaikuutukfi^ta; kos^
ka on mahdollista, että maakimnan
virkamiehet eivät ole pitäneet teitä
vakuutuksessa vaikka- se. oli£i ollut
heidän velvollisuutensa. Ellette ole
tyytyväinen saamaanne vastaukseen
ja selitykseen on teillä mahdollisuus
valittaa asiasta työttömyysvakuutus-komissiolle
Ottavaan.
Koska ti olette olleet sellaisissa
MITA OSOITTAA LIIKEVAIHTO?
' Uuden vuoden aattona Neuvosfoill-tott
sanomalehdistössä saatiin lujtea
lyhyt uutinen sUtä, että valti(niicau<>-
pat Ja osuusliikkeiden myymälät sai­vat
täytettyä vuodelle 1954 laadlltun
vähiitälskauppasuunnltelman V ennen
määräaikaa. Näin oli tapahtunut Jo
aikaisempinakin vuosina. Tuloksena
onkin ollue, että vuosiUe 1931-493$
laadittu ivlIsiWotI^uiuiteIma'fiaa4
tiin liikevathtoon nähden täytetyksi
neljässä vuodessa, l&nä oioittaä,
Neuvostoliiton kotimaisen kaupan no­peaa
kehitystä; Valtion kauppojen:;jft
osuusliikkeiden myymälöiden lilkei:
vaihto on vähittäiskaupan alalla lir
sääntynyt ^vuosittain 15--20 .prosen|
tllla. Mainittakoon^ että nämä kauJH
pämuodot muodostavat 90 prosenttia^
koko Neuvo^mton kauppaverkostos^
ta, loppuosan 'Jäädessä kolhooslkau-'
pan osalle.
. NehvostoUiton väblttäiskauppa T'
V' kasvoi; sodanedelllsen fcahdentois-
J a vuoden aikana 2.3;-fcertaisesti>;
(rinnastettavissa 'hinnoissa).: V;'^
1954 'kauppavaihto kasvoi lähes
puolella siHä, mitä se oU oUdt so^
dan edellä. Tavaravaihdon näin
nope^ kehitys edeUyttää tietenkin;'
tavaravarasfojen: snannatonta
; laajentumista. > Niinpä näemmer : |
kin, että esim. Uha-, lihanjalostcr;::^
ja sokerivarastot ovat viimeksi -
kuloneen neljän vuoden ^aikana <
lisääntyneet lähes :pnoleIla, ka- v
fanjaloste- Ja volvarastot. enem-män
kuin puolitolstakertalsesii,
kangasvarastot kahdella kolman--
neksella jne. Nyi alkaneena vao-^^
tena väestö saa erilaista itaväraa(>:i:
suonnUIeen puolta^enenunän kuin
v. 1950.
Mitä tämä osoittaa?
Ennenkaikkea kulutuksen huomat­tavaa
lisääntymistä; Tätä osoittaa
selväjil yleisten kulutustarvikkeideri
kysynnän nopea lisääntyminen.
NEUVOSTOLIITTOLAISET
MYYMÄLÄT
töissä. Joissa vakuutus ei ole ollut
käytännössä ei teUlä ole myöskään o i ­keutta
vakuutuksen saantiin. Teillä
ei ole mitään mahdollisuutta min­käänlaisen
työttömyysavun saantiin
muualta kuin kiinnalta tai hjrvänte-kevälsyysjärjestölltä.
Nykyisensä t i ­lanteessa
ovat kunnat kuitenkin kiel­täytyneet
antamasta työttömyysavua-ttista,
ijoitakin harvoja poikkeilla
ehkä lukuunottamatta. '
- , _ vuonna."
\ "Pahasta"
IIBI
itse isästä perkeleestä on siis sekin, ettei Neuvosto-
Uitto myykään Suomelle niin paljoa öljyä, että amerikkalaiset öljy-yhtiöt
ja heidän apulaisensa voisivat siitä vuodatta krokodiilin kyy-
.neleitäl (Mutta parasta on tämä: Valitettuaan sitä surkeutta, ettei
tSuomi saakaan nyt Neuvostoliitosta yhtä suurta määrää öljytuotteita
/ i u i n edellisenä vuonna,.tämä, suomenkielinen Amerikan ääni löytää
vielä hirvittävän seikan ko. kauppasopimuksesta. Sen uu-lislonissa
huomautetaan öljykauppojen suhteen: ''«timYiniaictiiA nn
mm-:
i
Suomalaisille j ^n
• sanottu, että heidän on ostettava eroitus Romanialta." Kuten näkyy,
• Suomi saa loppujen lopuksi öljy tarpeensa tyydytetyksi, kunhan ote­taan
huomioon myös kolmikantasopimukset, joiden perusteella on
; Suomelle "isanottu" että sen' *'on ostettava" osa öljystään Romaniasta!
; venäläiset ovat "perääntyneet aikaisenunastalupaukses
Suomelta val^Tiiita taloja 600,000 neliöjaardin lattiapinta-alan mää-
-rään asti", mutta ostivat vain puolet siitä: Olisiko Vapaa Sanan
toimitus niin ystävällinen ja ilmoittaisi meille ja muille tietämättö-amine,
milloin on Neinrostoliitto antanut sellaisen ''lupauksen", että
: se ostaa tänä vuonna — hinnoista välittämättä — mainitun määrän
puutaloja Suomesta?
; ; : L ^ että Amerikan ääni joutuu kakistele­maan
kovasti, ennenkuin se voi meille tietämättömille "valäistaa"
tuota Valhettaan.
Teknilliseltä kannalta katsoen tuohon väitökseen sisältyy kyllä
totuudenkin jyviä sikäli, että Suomen vienti puutalojen kohdalta
; väheni todellakin puolella, eli 500,000 neliömetrin määrästä viime
•vuonna^ 250,000 nsliömetrin määrään tänä vuonna.
^ Suomen viennin väheneminen tältä kohdalta ei suinkaan tullut
^yllätyksenä kenellekään - - p a i t s i niille, jotka haluavat leikkiä "tietä-
: mättömyyttä", sillä Suomen puutalojen 'vienti on vuosi vuodelta
«vähentynyt. Tässä yhteydessä on muistettava, että 90 pros. Suomen ^
'puutalojen viennistä on mennyt Neu\*ostoliittoon. Sodan päätyttyä,
i^iis^^^^^i j^^^ ja tuhannet kylät olivat rau-
% l i ; ' ' ..nioina, olivat puutalot siellä hyvin kysyttyjä. 'Mutta 'Xeuvostoliitosta
m f; f on aina selitetty, että tämä on väliaikainen ilmiö — sillä siellä kehit-i'I
a ; tlyy rakennus toiseen suuntaan.^ Se kuinka väli­si
4m'aSg:2^e\A^azX\iSL puutalojen myynti Neuvostoliitossa oli, voidaan ehkä.
' . j v ^ parhaiten nähdä siitä, että näitä taloja rakentavat suomalaiset liik-j'
dpi^^^i Suo-hi^
ml Tärkeintä on kuitenkin tämä: Suo-k|
<4<|;^s^ palveluksessa on korkeintaan 3,000 työläistä.
Puutalojen viennin väheneminen ej näinmuodoin vaikuta suurestikaan
Suomen talouselämään ja sellainen työläismäärä «voidaan helposti
f#*ssijoiilJUt muuallekin, jos nimittäin osoittautuu, että puutaltfja teettä-
> f vät laitokset eivät muuhun kykene.
"ix.l', Vallan toinen juttu olisi se, jos Suomi joutuisi metalliteollisuu- '
,^^^;^tensa^tuötantoa supistamaan puolella — mitä Toronton suomalainen
|n J L ; ) Amerikan, ääni isäntänsä ääntä kuunnellen Suomelle kaupustelec.
Kysymys: Voiko raskaudentilan ta­kia
työstä 'pois Jäävä nainen saada
työttömyysvakuutusta, kuteii hänen
työttömyysvakutusklrjansa muuten
edeUytfälsI? Jos tässä on joitakin
aikarajoltukfila, niin minkälaisia ne
ovat,'ja miten pian synnytyksen jäl­keen
voin työttömyysvakuutusta saa­da?
— Vapauden Ixikija
Vastaus: Jos työnantaja lomauttaa
tai erolttaa: teidät raskauden takia,
te ivoltte saada — lääkärhitodlstuksen
avulla — työttömyysvakuutusta (ellei
toista työmaata löydy) kuten tavallis­ta
— paitsi kuusi viikkoa ennen ja
kuusi viikkoa Jälkeen synnytyksen.
Kuuden viikon kuluttua synnytyk­sen
Jälkeen olette oikeutettu saamaan
taas työttömyysvakuutusta, Jos.olette
työhön kykenevä Ja siinä asemassa'
että voitte työhön mennä. Viimeksi­mainitun
seikan yhteydessä teiltä voi
daan vaatia todistusta siitä, että teU-lä
on henkilö, joka hoitaa lapaanne
silloin, .jos teille löydetään sopiva työ­paikka.
Mitä muut sanovat
ERÄS HU03IAUTUS
Kirjoittaessaan Suomen ja Neu­vostoliiton
uudesta kauppasopimuk­sesta.
Työkansan Sanomat kiinnitti
huomiota siihen, miten puutalojen
viennin vähenemiseen on vaikuttanut
eräitten suomalaisten kapitalistien
kiskurihinnat ja kirjoitti mm. seuraa-
Myymälät ovat kuin ilmapuntari;
josta näkee kysynnän kehityksen. Ne;
.Juuri osoittavatkin, että kysyntä on
koko ajan kasvamaan päin. Tarkas-;
telkaa.-nme .tllaimetta. Tutxistumme
Moskovan Punaisen torin varrella!
olevaan tavarataloon, joka on maan
suurin. Se on vuoden aikana palvel-.
lut '40 miljoonaa ostajaa, jotka ovat
tehneet ostoksia ^lähes kolmen mil­jardin
ruplan arvosta. Sen kuukau­sittaisen
liikevaihdon ollessa -vuoden
alussa noin kaksisataa miljoonaa
ruplaa liikevaihto kohosi vuoden lo­pulla
kolmeensataan miljoonaan rup­laan
kuukaudessa.
Moskovan toinen suuri tavaratalo
sijaitsee Petrovkalla. Sen kuukausltr
täinen liikevaihto nousi n. 158 miljoo­nasta
ruplasta viime vuoden alussa
yli 200 miljoonaan ruplaan vuoden lo­pulla.
Ostajien ; määrä lisääntyi sa­maan
aikaan iOO.OOO—120,000 hen­gestä
150,000 henkeen vuorokaudessa.
Lilkevedhdon Jatkuva lisääntyminen
on havaittavissa maan kalkissa osissa
eikä «vain Moskovassa. Neuvostoliitos­sa
käyvät ulkomaalaiset vieraat i h ­mettelevät
aina sitä vilkkautta, joka
Neuvostoliiton kaikissa kauppaliik­keissä
vallitsee.
KUKA OSTAA?
Kysymys ei ole pelkästään kulutuk­sen
yleisestä lisääntymisestä. Tässä
täytyj' ottaa huomioon myös ns. laa­dulliset
muutokset. Sodanjälkeisinä
vuosina kysyntä on siirtynyt halvem­mista
tuotteista kalliimpien tavaroi­den
kohdaUe. Tällöin eivät tule ky­symykseen
vain jotkut tietyt väestö­ryhmät,;
vaan kalkki kansankerrok­set,
kaupungin ja maaseudun koko
väestö.
Käyttäkäämme vielä kerran esi-merSkihämme
kahta edellämainitse-maamme
tavarataloa. Niistä on vai­kea
löytää tavaraa. Jolla ei oIi«i laa­jaa
ostajapi&lään. ^ittähikin suu­resti
kysyt^ä ovat tmuotikengät, vU-^
la- ja silkkikankaat sekä näistä kan­kaista
tehdyt valmiit vaatteet, sitä­kin
kysytyimpiä^ ovat -sellaiset tuot­teet.
Joita vallankumouksen edellisel­lä
VenäjäUä nimitettiin "ylellisyys-esineiksi^
r Ja joita kykeni ostamaan
vain pieni ihmisryhmä. Sellaisia iiiotf
teltaovat^ mm. turkikset, kulta- ja
hopeaesineet, parfyymit,: i>osliinl - Ja
kristalli. / , ,, .
Punaisen torin varrella olevasta t a ­vara
talosta: on vuoden mittaan myy^
ty 12 miljoonaa metriä mitä erilai­simpia
kankaita, 2,630.000 jalkinepa--;
ria, 650.000 pukua Ja takkia 11,000
Jääkaappia; 130,000 televisiota ja rar-;
diota 360^000 ranne- ja taskukel­loa,
180,000 polkupyörää ym. Saman­lainen'
tilanne on vallinnut myös'Pet,-:
rovkan tavaratalossa. vNhnpä; esim.
silkkikankaita :£iellä; myytiin viime
vuonna lähes 300,000 ruplan .arvosta
vuorokaudessa aikalsenxmanmyyimin
ollessa 261.000.ruplaa vuorokaudessa.
'Hajuvesien;. .ihovoiteiden^,y^
f j-ymien myjmti lisääntyi 20 prosen-^
tilla. Tämä tajvaiatalo myy turkiksia^
hopea- Ja kultaestoeltä sekä kristalle­ja
satojentuhansien; ruplien arvosta
päivittäin.
SAMOIN ON NEUVOSTOLIITON
KAIKILLA PUOLILLA
Sama tilanne kysyntään ja myyn­tiin
nähden, .vallitsee; kaikkialla kaur
pungelssa Ja maaseudulla. Niinpä
esim. Kaunasin; tavaratalon ;j?JIitaJa;
I. Kovaljov kertoo seuraavaa: -
• Varsin suuresti on lisääntynyt,
parhaista -kankaista tehtyjen puku­jen
samoin kuin myös turkiltsien ky-^
syntä. Sangen runsaasti myymme
mm." hopeakettuja. Vihn&jvuonna
myimme kankaita. Jalkineita, huone-r
kaluja ym. tuotteita -yhdeksän mil­joonan
ruplan- arvosta enemmän kuin
V . : 1953. J a kysyntä kasvaa vain kas­vamistaan.
Ostajien, toi vomusklrjassa
on jo rumaasti tilauksia vuodelle
1355. Ostj^jat pyytävät hankkimaan
entistä -enemmän parhaita: 'Icankaita,
muotlkenklä, moottoripyöriä, radioi­ta
yms. Lastan tavaroiden ky^grntäort
tullut nlia suureksi, että Lasten Maa­ilma-
niminen tavaratalo Joutuu
avaamaan haaraosaston.
Gruusiasta sapuvat uutiset kerto­vat,
e:tä tasavallan kaupungeissa ja
maaseudulla myytiin v. 1954 huomat-taivastt
enemmän pyykinpesukoneita,
pölynlmureita, jääkaappeja ym. säh­kölaitteita
kuin edellisenä vuotena.
^Maaseudun osuusliikkeiden, mm,
Balashovin ja Tambovin, työntekijät
toteavat, että tavaran kysyntä alkaa
maaseudulla olla jotakuinkin saman­laista
kuin kaupungeissa. Maaseudul­la
ostetaan runsaasti kankaita, jalki­neita
ja valmiita vaatteita — varsin­kin
sellaisia, jotka on tehty parhaista
kankaista Ja viimeisimmän' muodin
mukaisesti. Suuresti on lisääntynyt
myös radioiden, kellojen, ompeluko-^
neiden, huonekalujen, soittimien,
sähkökaluston posliinin, kirjojen,
taulujen polkupyörien ja autojen ky­syntä.
Hyvin kysyttyjä maaseudulla
ovat myös teollisuustuotteet ja raken­nustarvikkeet.
Tämä on aivan luon-fifoaseodulle
on talousrakennusten 11-
iäcsi rakennettu sodanjälkeisinä 'vuo­sina
lähes 14.43 n ^ omakoti­taloa.
SiJUBEN KVS¥NNÄN SALAISUUS
Missä on näin nopeasti lisääntyvän
kysynnän salaisuus?
Siinä, että elintaso i a väestön '
ostokyky: nopeasti lisääntyy, y"- rf
. Neuvostoliiton rau^nomaisen ta­louden
kehittämisessä saavutetut tu­lokset
ovat siioneet valtiolle tUalsuu-den
väestön «taloudellisen aseman
huomattavaan parantamiseen ^ sodas
noVkam saalis
johti kuoleiiiaan
Ne» y « t . — SelteBBäii tomä»
kesfimcn iutfkiiinm £Ukecn Jo-
Cnics» Vtt Edvardin wflBaiekA
töffceään morfaaan. minkä Jeh-diitta
hänet tooniltaan IgnaeMaq-
, faasaistakseen. Edvstä «U nuir-hannnt
k ä ä a Broofclynfn ir«laWii-
J i n ^ saannt saaHftuffn yfidcn
diHilarin.
Jälkeen. Mainittakoon, että työläis-^
ten Ja virkaihjoiden keskipalkka oli
V. 1953 puolta suurempi kuin sodan
edellä, suuresti on kasvanut reaali­palkka,
mihin ovat vaikuttaneet jokar
vuotuiset vähittäishintojen alennuk­set
j a valtion sosiaali- Ja kulttuuri­tarkoituksiin
myöntämät entistä suur
renuhat määrärahat: fVähitjtäisihin-nat
ovat sodanjälkeisinä ivuosina
alentimeet valtion Ja osuusliikkeiden
myymälöissä 2.3-kertaise3'.l ja kol-hooslmarläclnoilla,
nelinkertalsastl;
. .Neuvostoiutossa tapahtuvan hhato-
Jen alentaminen vaikuttaa-mitä te­hokkaimmalla
tavalla Täestön elin­tason
kohoamiseen vaikuttaen samal­la
afctjivisesti kysyntään. Juuri hin-nanalentamlspolltlikan
anslost^i väes­tön
laajat kerrokset ovat päässeet
osallisiksi kalorlarikkaista elintarvik­keista,
herkkutavaroista ja ensiluok­kaisista'
teollisuustuotteista tällaisen
ostajapllrln jakuvasti lisääntyessä.
Juuri siinä on suuren kysynnän sa­laisuus,
siitä huolimatta, että kaik­kien
kulutustarvikkelden, mutta a i ­van
erikoisesti paraslaatuisten tarvik
keiden, tuotanto on sodan jälkeen
huomattavasti lisääntynyt, .kaikkia
tarvikkeita ei vielä ole aivan riittä-västL
Tätä seikkaa ko^etelleasaan
Neuvostoliiton kommunistisen ipuo-i-lueen
keskuskomitean sihteeri N,
Hrustsev sanoi jokin aika sitten eng­lantilaiselle
tiedemies Bemalllle
myöntämässään haastattelussa seu­raavasti:
^'Tällaisen tilanteen vaUitessa,
ts. tavaran kysynnän oUess» ta­vallista
suoremman. Jolloin ky­syntä
on suorempi hoin tarjonta,
fcapitaUsmln vaUitessa olisi lois-,,
tava mahdoUlsaos: voiton saami-seen.
Meillä ei tUanne ole koiten-
: kaan nä:in. Sosialistinen tie edeir.
lyttää tuotannon kehittämistä ja
hinnanalentamispolitiikan jatka­mista."
Tyydyttääkseen mahdollisimman
hyvin kysynnän neuvostovaltio toimii
johdonmukaisesti ja sitkeästi vilja-,
peruna-, vihannes-, kangas-, jalkine-,
valmiiden vaatteiden ym yleisten'ku-lutustarvikkelden
tuotannon lisäämi­seksi
Jatkaen hintojen alentamisen Ja
väestön taloudellisen aseman; kohot­tamisen
politiikkaansa. — M. Maksi-mov.
-'im
S I T Ä
;ii
\ LaJvanvanistajan vanhaa iaa
pyydetä, vJhkimfiän'tTfo'SBaiusi.'%
sen j a hän öU kovhi hetaiostö
ennen vesillelaskua. Lcpmta ]
kääntyi <vanistaroon erään jcihja
puoleen Ja saiiol:
— Anteeksi nyt johtaja, am
kuinka minun oikein: on lyötävä j
vaa tällä pullolla, jotta se iinh
mereen?
KOHTELIAISUUSKO?
Kirjailija teatterinjohtajalle:
Mitä pidätte kbrjoittama^tanl 4^
mästä?
Teatterinjohtaja: — Mainiota, E
koisesti molemmat roistot on ku^i
hjrvln. Kaikki, mitä he sanovat,'
varastettua^' - . ' , , 1
SK01X.ÄNTILAISEN VnSäliS
Skotlantilainen nuorukainen
tyttöystäväUeenphuulipunaä. H^ej
tiedusteltiin niiksi hän sitä ostL
"Saan siitä suurimman osan tika
sin."
VOIMA-ASEMISTA
HÄKKIASEMIIN
KIrJ. D. Zaslavskl
TARINA PROOSAT7TLIIN
Eläintarhan porttien; sulkeuduttua
Ja petojen lopetettua vieraiden vas­taanoton
alkoi eri kolkissa hiljainen
iltakeskustelujen tuokio. •
Leijonahäkin asukkaat ympäröi­vät
Senaattorin, vanhen afrikkalai-sen
leijonan, joka oli ainoa erämaas­sa
syntynyt koko eläintarhassa. Kalk­ki
muut - leijonat, leljonattaret ja
pikkuleijonat olivat syntyneet ja saa­neet
kasvatuksensa eläintarhoissa tai
sirkuksissa. Esi-lslen elämä erämaas-1 polkivat paikallaan eivätkä tienneet,
Senaattori hymyili yUmlelisesti:
— Ei . siellä ollut minkäänlaista
vastaanottoa. Ja ruuan^hankin itse.
Päivisin nukuin ja illalla l£«;din saa­lista
etsimään. Oi,^ ja mikä mestari
Olinkaan ulvomaan: olin paras basso
koko erämaassa!
— Mitä varten sinä, sitten ulvoit,
vaari?
— Pelöittaaksenl toisia, poikaseni.
Minun ei tarvinnut kuin ulvahtaa,
kun kalkki eläimet jo menivät pelos­ta
päästään pyörälle. Niiden olisi p i ­tänyt
lähteä pakoon, mutta ne vain
Pääomat ikeskifiyvät
. New York. — Täällä tapahtui 'i]
dysvaltain historian, suurin panää
yhtyminen kun -maan kolmaimei
suiu-in. panldd, Chase National Bai
ja 15i suurin Bank of Manhattan yi
distettiin uudeksi pankiksi, jonka n
menä tulee olemaan <3hase Manhai
tan Bank. Uusi pankki on siten maa
toiseksi suurin'; koa'ca Sillä on kaiSki
aan 6,900miljoonan dollarin tallettil
set. Yhdysvaftain suurhi pankki o
Callfomiassa toimiva Bank.of Arne
-rica. Joka omaa 8,300 miljoonan ddlla
xin talletukset.
nollista, sillä kolhoosien talous laa­jenee,
ja kolhoosilaisten ja kolhoo-
-iien - rakenniistoiminta lisääntyy.
sa tuntui niistä joltakin ikivanhalta
sadulta.
Senaattori, itsekin muisti muuten
huonosti nuoruutensa vuosia: Heiken­tyneessä
muistissaan se sekoitti toi­siinsa
henkilökohta^et muistonsa ja
oppaiden kertomukset. Leijonayleisö
suhtautui sen kertomuksihvkohtellai-^
suuden verhoamalla Iroonisella epä­uskolla.
: — Vaari, kerro kuinka; juoksentelit
Afrikassa, yllytti vallaton Poika Se­naattoria.
Koirat eivät varmaan­kaan
saaneet sinua Idlnnl?
—^Koirat eivät juosseet minun ^je-räesäni.
vaan minua pakoon, korskaili
Senaattori. —; Kaikld pakenivat mi­nua.
'Minä olin erämaassa väkevin
kaikista.
^ jMlnkälahien päiväjärjestys teillä
mmhe häipyä. .
: r— Oliko se kiristystä? kysyi piste-lläästi
I>oseritti: j o^
nahäkissä kaikkein ylisalmi^ ;.
E i , eihän toki, el se mitään k i ­ristystä
ollut.. Minä vain ulvoin, ja
sitteh — äkkiä yaän, ja; s^^^
joku antilooppi; pii kyisissäni ja liäin-palssani;
Luut vain rutisivat.
•; — J a 'sillä lailla sinun valni äännet­tiin
repiä elävältä ähtiib(>peja- i h ­metteli
Poika.—- Valehtelet, vaari.
Sellaisia säähtöjä el ole missään.
— En minä keneltäkään lupaa pyy­tänytkään.
011 vaha yksi sääntö: vä­kevämpi
söi beikpmman. Minä olin
yäkevih kaikista, ja niinä söin kenet
vain. -v.,; • y--;-v;^'-''V'-':;^;-"^
Minä käsitän, sanoi dosentti, jo­ka
aina kuunteli mielellään, mitä
oli erämaassa?, uteli Poika edelleen, eläintarhassa' kävijät puhuivat. — se
- - • Montako kertaa päivässä saitte oli samaa kuin poUtlikka voimä-ase-mokaa?
Milloin alkoi vieraiden vas- mistä. IhmlJsUlä' on monenlaisia ase^
teanotto? niia, rauhan asemat, demokratian
asemat . . .
—-No niin juuri sanoi Senaattori.-
Mutta meillä oli vain yksi asema, voi
ma-asemai'Revin kappaleiksi sen jon
ka tahdoin. Mutta • minua ei ku
kaan uskaltanut repiä. T
Poika kysyi viekkaasti irvistellen:;
— Kuinka sinä vaari sitten jott
dult voima-asemasta häkkiasemaan'
Nuoret leijonat hihittivät. Leijona;
rouva irvisti puolisonsa puolesti
loukaantuneena.
Senaattorin pörröinen pää painui
hetkeksi. Sitten se vastasi:
— Olet oikeassa. Poika. Ansaitsin
pilkkasi, Olin nuoruudessani typerä
'enkä käsittänyti ettei voima ilmaa
järkeä öle paljonkaan arvoinen. Kvil-
Jeskelin asemastani: varmana pitkin
erämaata ja luulin, ettei minua voi­makkaampaa
ole olemassakaan. Mut­ta
ihcninen olllcin voimakkaampi. Hä-^
nen asemansa olivat voima ja järki
— Mutta olisit ulvonut ihmisellekin,
neuvoi Poika.
; — Niin minä ulvoinkin. Ulvontani
mukaan minut löydettiinkin. Ja sit­ten
minulle näytettiin mitä on (voima.
— Koskiko kovasti? kysyi Poika
osaaottavaisena.
.— E i , vaan hävetti. Raahasivat mi­nua
sidottuna Itäslstä ja Jaloista. V
— Käpälistä Ja tassuista, oikald
Poika.
— No "niin, mhaähän sanoin, että'
raahasivat sidottuna. Ja pikkupedot
katselivat pensaista Ja nauroivat. Jä­nikset
huusivat:
— Onko tuo mikään leijona! Sehän
on aasi . . . J a totta puhuivatkin.
Onko niitä vielä paljon Afrikas­sa?
kysyi poika.
— En tiedä, onko Afrikassa, mutta
Amerikassa niitä on vielä paljon.
Ilmoista ja muistakin uutisista
vaa:
"Olemme jo aikaisemmin monest'
muistuttaneet siitä, että maamme
kauppapolitiikkaa ei hoideta tarpeel­lisella
kaukonäköisyydellä ja maam­me
kansantalouden etuja silmällä p i ­täen.
Nyt esillä oleva tapaus valaisee
salamanvälähdyksen tavoin tätä tosi­asiaa,
paljastaa ja havainnollisesti
osoittaa, mihin joidenkin rajoitettu­jen
kapltallstlpih-ien yksityisiä etuja
palveleva kauppapolitiikka johtaa."
'm>\
Kokonaisuuteen katsoen — j'a huomioonottaen Suomen Neuvos­toliitosta
saama halpakorkoinen laina, minkä Suomi v5i käyttää
vapaasti ja kenenkään mielipidettä kysymättä — Suomi sai j"älleen
Neuvostoliiton kanssa jättiläismäisen kauppasopimuksen, jonka suh­teen
kaikki vastuuntuntoiset suomalaiset, niin asianomaiset työnän-tajapiirit
kuin työläisetkin — ovat ^täysin tyytyväisiä. Se turvaa
Suomen työläisille ratkaisevasti työtä, sievät^ voitot vientiteollisuu­delle
ja samalla takaa sen, että Suomi saa tarvitsemiaan tavaroita:
viljaa, väkirehua, naftatuotteita, hiiltä ja koksia, lannoitteita, rautaa
ja terästä, metalleja, puuvillaa, kemikalioita, sekä koneita ja autoja.
Mutta mitä sanotaan sellaisesta suomenkielisestä lehdestä jolla
näinkin tunnetun ja läheisen asian selittää lukijoilleen samaan tjyliin^
kuin paholainen selittää Raamattua?
Mikäli lisäsuosituksia tarvitaan, niin tässä on yksi kumoamaton
esimerkki siitä, miksi Canadan suomalaisten pitäisi tilata entistä
suuremmassa määrässä Vapaus-lehteä, jonka ei tarvits? valheilla väri-teliä
sen paremmin ;,uutisiaan kuin muitakaan kirjoituksiaan.
Maailmankuulu; ' humoristi ; Mark
Twain: sanoi aikoinaan, että "kaikki
puhuvat ilmoista, mutta kukaan el
; tee' mitään niiden suhteen." .
'Vaikka Twainin huomautus pitikin
siihen aikaan kutinsa, niin nykyolois­sa
1 — jollohi kääimetään atomlvoir
.nalla suurten jokien virrat, muodos-
; tetaan 'jättilälskokoisiä: uusia "sisä-
.-naan meriä' ja siten vaikutetaan ko­ko
suiuren mantereen ilmanalaan —
hänen lausuntonsa taitaa olla vähän
vanhentunut.
Tosiasia kuitenkin on, että Umoista
puhuminen on nykyisenä atomlkau-tena
yhtä yleistä kuin se oU Mark
Twainin hevoskärrykaudellakin. E i l -
merklksl tiistaisesta Vapaudesta saa­tiin
lukea, että 1) Etelä-Albertasta
on tullut kesämaa. 2) että Soossa on
saatu vasta nyt talvi ja 3) että tal­ven
pakkaset paukkuvat täällä Sud-buryssäkhi
Jne.
' Muttaii huolimatta siltä mhikälaista
täällä Sudburynkln seudulla voi läm­pömittari
toisinaan laskea 40 astee-seenalapuolelle
nollan -—^ missä P :n
ja C: asteet ovat tasoissa — n i in
sittenkin timtuu siltä,' että ne van­hemmat
ihmiset,-jotka puhuvat entis­aikojen
talvien kovuudesta, ovat pe­rusolemukseltaan
• oikeassa.' Totta'
tietenkm on, ettei esimerkiksi tästä
pohjolan; kivipuutarhasta, Sudburys-ta,
ole vielä tullut aivan banaani-maata,
eikä taida vielä meidän elin­aikanamme
tullakaan, mutta meteo­rologit
ovat kuitenkin vanhustemme
kanssa yksimielisiä siltä, että ilmasto-suhteet
ovat muuttuneet lämplmlm-miksi
viimeisen sadan vuoden aikana.
Skandinavian. Suomen-Ja Englan­nin
ilmaston kerrotaan tuona aikana
lämmenneen; kesklmäärhi '1-2 astetta
— Yhdysvaltain j a Cahadan vieläkin
enenunän;
Ptihuessaan tästä samaisesta ilmo­jen'
lämpenemisestä, (Helsingissä- II-säätä
on eri puolilla suurta nnaatam- mestyvä ; :SKIDL:n äänenkannattaja
me ollut nhn kalkki vanhenunat Vapaa Sana kertoi äskettäisessä ar-tekijät
ovat yksimielisiä siitä, että tikkelissaan mm. seuraavaa:
talvet eivät ole enää sellaisia, mitä Niinpä vanhat newyorkiIaiset
ne olivat heidän nuoruudessaan. muistavat vielä ajan. jöUoIn Hudso-
. «'Onhait niitä .vieläkin pakkasia, nhi jäällä kelkkaUtUn. mikä nykyl-
;lumlpyryjä Ja kinoksia — toisinaan" sin on'jotakuinkin mt^dotonta. - On
sanoi eräs ystävämme maanantaiaa- todettu, että arktlikan suuret jäätiköt
muna. - jolloin lämpömittari laski sulavat hitaasti. -TursluAeoUisuus on
täällä 31 astetta alapuolelle noUan siirtynyt hitaasti yhä pohjoisemmak-
, (F) - . . e l i 35 asteeseen (O^ "mutta si, sillä pohjoisten vesien lämmitessä
40'vuotta sitten oU 30-40 asteen on- t u r ^ siirtynyt p<d]jolsta kohti,
pakkasia vllkkcdcaupalla.'' ' Norjassa, Ruotsissa, suomessa ja S i -
> Vaikka otamme huomioon sen tosi- periassa, on päästy <vilJeleiEAan: aluel-aslan,
#ttä yksi talvi voi olla kylmem- ta, joilla maanviljelys ei vielä vuo^
pilnUn toinen — Ja että esimerkiksi sisata sitten olisi tuUut kysymykseen-
Jiään . . ."
Totta on, että hitaasti ne sääsuh-teet
lämpenevät ja myös se, ettei sen
merkityksestä olla tiedemlespiu-eissä
läheskään yksimielisiä — mutta sit-i
tenkin on parempi, että nyökkäämme
myöntävästi päätämme kun vanhat
tekijät selittävät, että "tähdet eivät
ole enää sellaisia kuin ne olivat van­haan
hyvään aikaan."
Mutta •'muuttuu se maaUnia" muu­tenkin.
Meille suomalaisille selitettiin en­nen
vanhaan — ja siinä oli siihen
aikaan melkoisesti perääkin — että,
suuren Venäjän maan kansaa pide­tään
pimeydessä ja tietämättömjy-.
dessä. . • •
Nyt sen sijaan pidetään itsestään
selvänä asiana, että esim. lukutaidot­tomuus
on kokonaan tuntematon kä­sitys
Neuvostoliitossa — kuten siellä
on kasvanut kokonainen u-usi suku­polvi,
joka ei tiedä työttömiyydestä-kään
muuta kuin sen, mirikä ovat
kirjoista lukeneet — tai vanhoilta
llunisiltä suupuheena-kuulleet! ^
Mutta JonUnlaisena •'yllätyksenä'^
taisi sentään tullaHJoillekta. vaik­kei
kohtakaan Vapauden lukijoille,
— yhdysvaltalaisen hislnöörien kan­sallisen
johtokimnan Jäseneii Paul
H. Robbhisln vihne lauantaina Onta­rion
inshiö8rlen yhdistyksen illallis-tUalsuudessa
Royal York hotelHsra
antama lausunto, että sosialistisessa
maailmanosasta kaivatetaan vuosit­tain
kaksi kertaa enemän' Inslndöcejä
kuin Yhdysvalloissa! j
SUnä pn todellakin ajattelemisen
aihetta.
VUtaten siihen, että YhdysTOllolssa
kulkee kehitys samaan suuntaan leh­män
hännän kasvun kanssa, mr.
Robbfais sanoi, että kun Yhdysvaltain
oppilaitoksista valmistui 60j00a taai-nööriä
vuonna 1950 nUn vuonna 1854
niitä (valmistui vain 20.000.
• Välttääkseen joutiunasta yhdysval­talaisten
•'nöltäjahtaajain. kirjoissa
"vääräoppisten" luettaloon, mr. Rol)-
blns yritti tosin Jossakin määrin
keuttaa yhdysvaltalaisen "insinööri-tuotanncn"
vähenemisen sUlä,. että
30-luvun nälkävuosien syntyväIs3fJ-den
rajoitus on^ yhtenä syynä siihen,
miksi Insinöörien kouluutus on niin
suuresti vähentynyt Yhdysvalloissa.
Kuvavaa kyllä, hän ei ssllttänyt si­tä,
miksei Neuvostoliitossa ollut sen
paremmin 30-luvun nälkävuosia kuin
niistä johtuneita- syntyväisyyden ra­joituksiakaan
»
UlalllstUaiiUUdessa, missä mr. Bob-bins
yllämainitun lausuntonsa antoi,
oU tuhatkunta ontarlolaista insinöö­riä
ja he varmaan hymyilivät kun
mr. Robblns yritti lohduttaa itseään
selittämällä "merkkejä", jotka vUt-taavat
siihen, ettei soslalistlse^
maaUmanosassa kasvateta sentä^
niin tehokkaita ja' fcjkeneviä insinöör.
rejä, kuin kasvatetaan Yhdysvallois­sa.
Laatu on slismäärän yläpuolella.
Mutta kun canadalaiset insinöörit
muistelevat, että Neuvostoliitossa toi­mii
maailman ensimmäinen atofl^-
käyttöinen sähkötehdas ja kun puUu-taan,
että siellä on jo keksitty ato-mlkäyttötoen
autokin, niin heUle suo­taneen
anteeksi, Jos mr. Robblnsin
Itselohdutus hymyilyttikin heitä.,
Kehittyvä 'Ja edistyvä maailma
vaatii muun' ohella aikamme tapah­tumien
seuraamista. — ja tässä o"*
meillä Canadan'suomalaisilla Vapaus
korvaamaton välikappale.
HetanUmiin tolmlntaohjeloiai*
penislana on siis se^ ett» hanki'
taan inahdollldntnun paUoD ofl-'.
l i a Jäseniä C S J : n riveihin Ja ^
maila tehdi&n hyvät valmlstetsi
maalitkaan «hasa alkavaa Va­pauden
levttyBiyntäiystä varteö-
^ , — Känsäkoura.