Vapaus, November 4, 1967

              Sivu 2 Lauantai, matrrask. 4 p. — Saturday, Nlov. A, 1967
VAPAUS I N D E P E N D E N T L A B O R O R O AN
O F F I N N I S H C A N A D I A NS
iUBERTY).
EDtTORt W. EKLUND MANAOnir s* SUKSI
TELEPHÖMK: ÖFhcK ÄNÖ £ölTÖlklAt ^^4<i4264
PiibUshed tiil^ce i^)^y: Tuesdays, 13iu»daya and Satiudays by Vapaus
publishing Coi. Xlttited, 100-102 Elm St. Weat.8a«tfti^;.Ontario. Canada.
' ^ Mailing address: Box te
A S i i S x m i i f t m lipon t^^^ thsage.
Authoirlzej atf «M^ood! class mall by the P o ^ Offl<^ t)eg;>aFtftient, Ottawa,
a M for paymeot of postage Iti eä(dl^
CANADIAN LANGUAGEIRRESI mm
Oanadaasa: 1 vk: $10.00. 6kfc.<5.29 USA:n:
SkLä^OÖ Suomeen:
lvlc|llX)0.6kk.«5.76
Ivk. 11.60. ff k&. e.2B
Vapaus viettää rtyt loiimit&ästÄ 50-viiotispäivä«nsä ja on
saanut sen jdhdööta jjifiljört sydätfttöllisiiä <>nriöttt6ivotul&M^^
onnitrteluja luiki joiltaan, kannattaijiltaan, ystäviltään, sisarleih-dilitään,
aimmattijrhdistyiksiltä ja ttionilta jörjestöill», joiden
yhteydessä lehtemme on töimiimt maiden myirskyisten vuo­sien
adikahä.
Viisikymmentä vuotta — ja rrdniklälaisia vuosia! Tälfe
livUösisäfdalle ori turniustomaisiä surui^t, cranenkuuluimattamaii'
no|teästi toiheti toistaan ^uränäeet rnvtllistu^kset ja uiudisituk-set^
minkälaisia ei ole k<^^ ennen ihmiskuinnan; historias­sa
ollut. Saaian vaorsinaisessä meoiMtyksessä ihmiskunta on
Idistäyt^rnytidos vanhasta uotnasrtaail astunut uuden ajan-jÄksött
-7- atoimiVoimasi, avarahistutkimuksen, automatisoinnin
jtf SösiällsmiA esiinmairssin aikakauteen. \
Tämän valtavan myllerryksen^ 'kehityksen ja edistyksen
aikana on Vapaus ollut tSikäläisille kainsailaisillemme luotet­tavina
tietojen välittäjänä: ybteenlBuultiVäisiMiden edistäjänä
tiett näyttäjäinä ja innoittajana pareanmäni eläiniäin puolesta,
ilniasn Va5)afutta olisimme henkisesti paljon köyhempiä;
sen avulla olemme saaiieet lisää voimia ja itsearvon tuntoa;:
Vapauden avulla oleirime saaneet itsellemme mahdollisaiuden
iliittrfstiär rtiielipiteJtämme ja toivomuksiamme työtättekevien
eiärtitän huojentarhjsen, pareinman" elintason saavuttamisen,
kansallisten fculttuuriperinteidemme vaialimisen, kansainväli­sen
rauhan ja Ganadan tulevan sufuruuden puolesta.
Tämän kirjoituksen tarikoitiiksena on kuitenkin vedota
efifcoisesti mihin lukijoihin, jotlka «ivat ole Vapauden vaki-ttiisia
lukijoita ja kannattajia: Tilatkaa Vapaus ja ryhtykää
sitä käytännöllisellä työllä kehittämään. Heittäkää piois kai­nostelu
ja arlmius ja liittykää kirjeenvaihtajain ja avu^^ajain
joulkfcoon- Vapaus julkaisee mielihyvällä työtätekevien yleis-hyväiä
e!(lfetä'Oiä kirjoituksia jä antaiai niille suuren, arvon.
Vaikka Vapaudessa on tifettyjen erikoisvaikeuksien' joh­dosta
vissejä heikkouksia, vaikka lehden kuvituksessa on suur­ta
puutteellisuutta ja vaikka se on kooltaan pieni ja vaatima­ton,
niin Vapaus on sitterikin paras ja tärkein suomenkieli­nen
sanomalehti Canadassa.
Suuruudestaan ja paremmuudestaan huolimatta Suuren
Rahan lehdet ovat sittenkin paljon huonompia kuin. työväen­lehdet,
sillä ne edustavat "taakke jäävää elämää", tosin ny-
Jcyisin vjQlassaolevaai, mutta silti häviöön (tuomitun yhteis-fcuntaosaln
kSsityksiä ja etaja.
Työyäenlehtenä Vapaus välittää jatkuvasti kolme kertaa
viikossa varsinaisen uutispalvelun yhteydessä ja lisäiksi tie­toja
siitä, miten yhteiskunnailinen edistys nykyoloissa tapah­tuu
ja mitä se meiltä yksilöinä ja yhteisesti vaatii. Lehtemme
tohnii tietoisesti ja harfdtusti kaikkien työtätekevien työ­läisten,
farmarien,- pifcfculiikemiesten ja ikesfciluiokkaliaiÄen
etujen' puolesta.
Ja vbidaiksefen tehdä parhaalla madollisella tavalla työ­tä
täkäläisten kansalaisttemme valtavan "suuren enemmistön
ja Ganadan työtätekevän väestön, siis Ganadan kansan ja val­tion
hyväksi, Vapaus tarvitsee arvoisa lukifja Simm ja kaik­kien
muiden tuikea jäTcanriatusta," — - — -—
: • T^ässä mielessä jätämme jäähyväiset lehtemme ensimmäi­selle
50-vutotisfaipädeelle. Siinä mielessä aloitamme Slrnnen
yu'osikierran ensi tiistaina. Tervetuloa arvoisa lukija Vapau­den
vakituisten tilaajien ja kannattajien jouikkoon!
Tervehdittävä päätös
Lähes viikko sitten Torontossa pidetyn Vapaus ikustanr
iiusyhtiön monista ajankohtaisista suunnitelmista saa var­maan
suurinta hukjmiota ja myös tunnustusta päätös Vapau­den
laajentamiseksi sit6n, ^ t ä se ilmestyy kerran viikossa
6-smiisena, sten sijaan kuin Vapaus ilmestyy nyt säännöllisesti
4-siviusena.
Asiaa koskevassa päätöslafuselmassa sanotaan:
"Lehtemme lukijat ja kanniattajat ovat Ganadan Cen-tennial
juhlan ja siihen liittyvän Vapauden ikultatvuoden vie-ioA
yhteydessä toimineet voimiaah ja varojaan säästämättä
niin peräänantamattomasti ja medestykselhsesti lehtemme
hyväksi, että tämä yhtiökokous pitää Vapauden laajentamis­ta
sek&sulötavam että mahdollisena.
"Huomioiden liikkeen johtokunnan asiaa koskevan eh-
<Soti3flöen, yhtiökokous päättää, että niin pian kuin lehtemme
toimitukseen saadaan toinen kykenevä toimittaja ija latomoon
yksi konelatojä lisää, Vapkis rupeaa ilmestymään 6-sivuisena(
IcCTrani viikossa. Siten . . . Vapauden lukijat tulevart; saamaan
entistä monipuolisemman ja tyydyttäväanmän lehtipalvelun.
Tämän laajennuksen jatkuvuuden ehtana on • kuiitemkin se,
että tähän numeroon hankitaan jiohtokunnafn suunnitelman
mukJdseisti lisää vakiltuisia ilmoitidcsia . . ." ^
Kuten hiioinataah, tähän laajernitissuumnitelmaan liittyy
vissejä ehtoja eli varauksia) työvoimakysymyksen tiimoilta/.
Tosiasia nimittäin on, että lehtemme nykyisellä työvoimalla
ci: voida laajemiettua lehteä saada ulos. Pahimpana "pullon
kaulattia" on suuresti ylikuormitettu latomo ja myö
LÖldteeri joiito tulefe kudtenikin tekemääii käiktenr voitavaa
ii^&</6iti{äj^^ että Vapaliiden laajen-
^niispää^ voidaan toteuttaa jos suihkin maibdollista uudes­ta
viiiödesta älJkaen. Jos jollakin näicteri rivienj iukijallai on tie­toa
ammättitäiitöisesta latojasta, tai toimittajasta /(miehestä
täi* naiselta) jotka ovat vahnlina tulemaa^ palve-
Kilkseen; hän voi tätä feajeritamispaätöstä joudM^ tiedöitlta'^
m^la näistä saatavissa olevista työntekijöistä yäpauden rjoh-
^^^^ S^^ myös on, että lehdeii laajentamispääliös ei saa hei­kentää
muutenkin vaikeassa talousasemassa olevaa Vapaut­ta.
Tämä tarkoittaa, 'kuterfi edelläinainitussa päätöslauselmas-.
Israel saa rynnäkköä
häViläjiä USAIta
Wa8hiii|g*ön. - Yhdysvallat; jokia
vii!RyeM(«s{ikuussa Ic^tti asetoimitul^-
set lahi-idän maille, ilmoitti viime» vii­kolla
lähetlSvänsä rajoitetun määräh
sotilastarvrkkeita. mm. lentokoriieitä
Israelille ja viidblle arabimaalle.
Yhdysvaltain ulkoministeriön edus­taja
äaM, että asiaa kokeva päätös
tehtihi 'Vä;häri aikaa sitten". Aseita
saavat arabimaat ovat Libanon, Siudi
Arabia. Kfarofcko. Libya j a Tunisia:
Ulkoministeriön edustaja sanoi, että
Yhdysvaltain päätökseen oli vaikutta­nut
suurelta osalta Neuvostoliiton ja
eräiden muiden maiden jatkuvat asö-toimitukset
lähi;itään.
Käytännöllisesti katsoen kaikki nyt
toimiteltavat sötilastarvMteet:tilattiih
enfffrt" kesäkaiin sotaa. Isi-a^iin lähe­tettäviin
sotilastarvikkeisiin sisältyy
mm. A-4 Skyhavvk-ryttnäkköhävittäjiä,
jotka Yyyrsvalfet. lufteutui toihiittä-maan
jo aiemmin. Asioista perillä ol6-
vista piireistä kerrottiin Yhdysvaltain
kivatuieen myydä Israelille läihes 50
suihkuhävittäjää ennen sotaa.
Samojen lähteiden mufcaai» Jorda­nialle
cli luvattu noin 40 ääntä no­peampaa
F-104 hävittäjää.
maiir
Kirjeitä
USA:n SOTAOHJELMA
UHKAA YK:TAKIN
Mitä voimtne: toivoa Yhdistyneit­ten
Kansojen jäi-jestöltä? Sen alku­peräinen
tarkoitus oH yleinen rau­ha
maailman kansojen keskuuteeri,
jiyka saavutettaisiin yleisellä aseista
riisumisella. J a sillä o l i s i ollut kaik­ki
mahdollisuudet toisen maailman­sodan
jälkeen, 'kun vihollinen o l i
antautunut tai pakoitettu antautu­maan
ilman ehtoja. Mutta mitään
aseisita riisftntaa ei ole toimitettu,
pikemminkin päinviistoin. Nyt on
maailman kansat enempi aseisettu-ja
kuin milloinkaan ennen, Aane-rikka
ensimmäisellä tilalla, ja se ja takaa laajan: edistyksellisen ja
— Haukat PenUiäoiiiBsa ja
EagkuHii» ulkoministeriössä väU-tävät
jatkuvasti, ettS Etelä-Viet^
namin vapautusrintaman ohjel­man
hyväksyminen 6h mahdoton­ta.
Jopa rauhaiittikk««fkiiii
eivät tunne vai^aut^tisnrfn^lfin' dli-jelmaa,
pitävät äitä jbrfliihltiikeMa^
kommunistisena manifestina. To-slaciassa
oli jo albnperSinen oh­jelma
mitä vapaamielisin asiakir-'
ja. Juuri jniltai^tu\ aasi ohjelma,!
joka on hyväksytty vapautetulla'
alueella pidetyssä vapautosrinta- ^
man ylimääräisessä, kokouksessa
on vielä Iibei'aa1isempi."
Nä»i kirjoittaa tunnettu englanti­lainen
sitoutumattioman rauhanliik­keen
edustaja Peggy Duff Eitelä-
Vietnamin kansallisen vapautusrin­taman
uudesta ohjelmasta, joka on
kokonaisuudessaan julkaistu Viet­nam'Courier-
lehden syyskuun 7 päi­vän
numerossa.
Ohjelman tarkastelu osoittaa
Peggy Duffin johtopäätökset oikeik­s
i Vapautusrintama hahmottelee
ohjelmassaan vapautetun Vietnamin
j o ^ a vallitsevat täydelliset demo­kraattiset
oikeudet j a vapaudet. Viet
namin joka Geneven sopimusten
mukaan noudattaa puolueettomuutta
suhteessa ulkomaailmaan ja epää
kaikenlaisen sotilaallisen puuttumi­sen
maan asioihin;
LÄNSIMAINEN
DEMOKRATIA?
Ohjelman mukaan sitoutuu kan­sallinen
vupuutusrlntama toimeen­panemaan
vapaat, vaalit kansalli^o-kouksen
valitsemiseksi taaten ylei­sen,
yhtäläisen, välittömän ja salai­sen
äänestyksen. Kansalliskokous on
vapautusrintaman mukaan maan
korkein valtaelin. Sen tehtävänä on
•'laatia demokraattinen perustuslaki
joka sisältää Etslä-Vietnamin kaik­kien
yhteiskunnallisten piirien poh­jimmaiset
ja hartaimmat tavöMteet
on pakoittanut toisetkin kansat, jot­ka
ovat sen kanssa liittosuhteissa,
kuten Canada ja Englantikin, otta­maan
kantaa, että kuka saa kuulua
tuohon järjestöön.
Ja itse se käy sotia ulkopuolella
tuon järjestön Koreassa ja nyt
Vietnamissa, ja myy sota-aseita
kaikkiin niihin maihin missä sillä
on taloudellisia etujaan valvotta­vana,
kuten Länsi-Saksassa j a Pa­lestiinassa.
Sillä on sotilas-tukikoh­tia
ympäri maailman, meidän Ga-nadakin
mukaan-luettuna, että kaik­ki
mitä tuo järjestö on aikaan saa­nut,
ei vastaa niitä kuluja mitä sen
yHäpito maksaa.
Ainoa tie maailman kansojVö
rauhan saavuttamiseksi yleisellä
aseista riisumisella, olisi perustaa
kansainvälinen armeija joka huoleh­tisi
siitä, että kaikki kansat nou­dattaisivat
tuota aseista riisumista,
jota Neuvostoliiton edustaja Litvi-nof
esitti Kansojenliitossa.
Mutta kun sitä ei hyväksytty, ro­mahti
se tyhjyyteen. Eikä taida olla
liikaa ennustaa että n i i n tulee käy­mään
tälle nykyisellekin maailman
järjestölle. Sodan pilvet jatkuvasti
laajenevat ja siitä käydiiän jo
kenraaliharjoituteia. Mitään yleistä
aseista-riisumista ei t u l la hyväksy­mään
omistavan luokan taholta tai
selvemmin sanoen, kapitalisti järjes­telmän
taholta. Sillä sota-aseilla se
on tuon valta-asemansa saavutta­nut
j a yllä-pitänyt.
Mutta sen täytyy joskus tapah­tua;
sillä tuo järjestelmä ei ole
voinut luoda hyvinvointia ja tasa-ai*
voisuutta kansoille. Maailman työ­läisillä
olisi se voima mutta omista­va
luokka on voinut ne hypnotisoi­da
niin että se vielä taistelee itse­ään
vastaan.^^
Jos esim. Amerikan työläiset j u ­listaisivat
yleis-lakon Vietnamin so­dan
lopettamiseksi, niin se loppuisi
heti. Miljoneerit eivät mene sotiin,
he vain lisäävät miljooniaan sotien
aikana, silloin kun sotilaitten veri
punaa tantereet josta sitten palkki­oksi
rakennetaan "Tuntemattoman
sotilaan" muistopatsas jossa sitten
käydään kerran vuodessa komarta-massa.
L S.
Poa-t Arthur Ontario.
sa aivan oikein samotaan, että
"laajennuksen jatkuvuiuden"
takaamiseksi on hankittava l i ­sää
vakituisia ilmoitustuloja
Vapaudelle.
. Käytännön kannalta tämä
kaikki tarkoittaa sitä, että Va­paus
laajennetaan heti kun
saadaan: työvoimapulma rat­kaistuksi
—_ ja tämä laajenniis
tulee pysyväksi sikäli kun saiar
daan tarvittavia lisätuloja.
Me uskcmme että tämä on
lämpimästi tervehdittävä suuri-nitelma,
jonka perusteella Va-paiuden
liikij at tulevat saa­maan
entistä monipuolisem­man
ja) tyydyttäväimrhän leh­tipalvelun,
kuten päätöslausel­massa
sanotaöin.
demokraattisen valtiorakenteen mup
dostamisen ja kansalliskokouksen
jäsenien koskemattomuuden".
"Aiaioa tapa
palauttaa rauha''
"Vietnam on tuhansien mailien
päässä USAsta. Vietnamin kansa
ei ole koskaan tuottahnt vahin­koa
USAlIe . . .
US An hallitus on aloittanut
hyökkäyssodan Vietnamissa. Sen
pitää lopettaa tämä hyökkäys.
Tämä on ainoa (apa palauttaa
rauha."
Presidentti Ho Tshi
. Minhin vastaus pres,
Johnsonille 21. 3. 67.
YHc lainatussa vastauksessaan
pres. Ho Tshi Minh vaati Etelä-
Vietnamin vapautusrintaman tun­nustamista
ja ilmoitti Pohjoii-
.z_Vielifiamln ryhtyvän US An ehdot­tamiin
keskusteluihin vasta kun
USÄ^n ehdoitta lopettanut Poh-jois-
Vletnamin pommittamisen ja
muut sotatoimet sitä vastaan.
Vapautusrintjunan tavoitteena on
edelleen laajapohjaisen kansallisen
hallituksen muodostaminen; johon
kuuluisi eri yhteiskunnallisten ker­rosten,
kansallisuuksien, usjkonnol-listen
yhdyskuntien, isänmaallisten
ja demokraattisten puolueiden sekä
vapautukseen myötävaikuttaneiden
voimien näkyvimmät edustajat.
Nämä lupaukset eivät ole katteet­tomia.
Vapautusrintama julistaa
edelleen vaativansa laajoja demo­kraattisia
vapauksia: puhe- ja leh-distövapaus,
kokoontumisvapaus, oi­keus
perustaa ammaitti-ja n>uita jär
jestöjä jjFJ poliittisia puolueita, us­konnonvapaus
ja mielenasoitusva-paus.
Ohjelman toisessa pääkappaleossa
julistetaan edelleen miesten ja nais­ten
tasa^arvoi^tka, yksilön koskea
matbomuutta.. oikeutta valita asuitv-ja
työpaikkansa j a kirjesalaisuuden
ylläpitämistä.
VKSITYISVRITTl^ftlSYY.
^ L L A OMTA SfJANJ^A'
, Taloodelliiiieäsa' suhteessa' val^au*
tusrintittna ilmoittaa pyrkivänsä
riippumaitonuian^ j a omavaraiseen
tafoiu^ISmääii j a suojelemaan- la­kien
puitteissa kansalaisten oikeut­ta
tuotantoväliiieiden' j a muuflf onialtr
suuden onustukseen. fTyöpaikkade-mokraitiiakin"
on saanut sijansa oh­jelmassa,
jossa toisaalta alleviiva­taan
yksii^isyritteUäisyydien' J a käpi-talisitisea
teollisuuden merkitystä
maan talouden kohentamisessa. Tul­lipolitiikalla
luvataan suojata koti-maiäta
tuotantoa ulkomaisfelta kil­pailuilta.
Tavoitteena on noyös taloudellis­ten
suhteiden kehlttäminett Pöhjöiö-
Vietnamin kaiisSa, mutta ulkomaisis­ta
suihteiSita sanotaan yleisesti, että
niillä solmitaan kaikiken maiden
kanssa.
MAAUUDISTUS
NEUVOTTELUTIETÄ
Maataloudessa sen sijaan pyri­tään
toteuttamaan periaatetta: maa
sen viljelijöUle. Maauudistus ajatel-laan
kuitenkin toteutettavaksi siten,
että vakio neuvottelee maan osta­misesta
niiden maanomisitajien kans
sa; joiden tilakoko ylittää äetyn oh­jelmassa
ilhiaisematta jätetyn niää-räfl.
Toisaalta ohjelmassa taataan
nykyisillä vapautetuilla alueilla toi­meenpannun
maauudistuksen pysy<
vyys samoin kuin teoilisuuskasveja
(kumiplantaashit) tuottavien suur-viljelmien
jatkuvuus.
Kulttuurin alalla pyritään mm. lu­kutaidottomuuden
hävjittämiseen ja
julistetaan vietnamin kieli myös kor
keampien oppilaitosten opiskelukie-leksi.
Työlainsäädännössä on tavoit­teena
8 tunnin työpäivä ja palkka-järjfertelmä,
joka käyttää palkkioita
kiihokkeena korkeamman tuotannon
aikaansaamiseksi. Palkkatyönteki»
tejä. tärkeitä puolueiobtajia ja
ministereitä saapuu irMlvIifeMta
alkaen Moskovaan vallankumous-jitlHUlec
SÖtriaMs&ta maisia Kfi-liä^/
ei öir Vainut mitään kut­suun,
ja Albania on vastannut
kieltävästi. Kaikki muut sosiaUs-ti£
et maat sen sijaan lähettävät
avtovaltidMiii h a K ^ ^ ja puolue-valluus^
«nBSiii> jdtk yleensä' joh^
(bR* maaoi pilMit^ht»|a. »luista
joille hahmotellaanmyös sairausva-ktiUtu*-
ja- eläiliyät^tetelinää ja
muilla kolficHn sosiaalihuoltoa; jonk^
pliilih' ieniki^en-ikhöitiQtean ^ k^
vaksimyös nykyiseissä K y n aritiel-jassä
palveJlee* invadicftt J a heidän
perhee«s* Työrttek^en palkalli-nen
äitfiysloma olisi 4 kuuikatiitta.
Vaikka nSihä kohdat ohjelmas­sa
ovat' nielko seibkaperäisiä; tär­keiltä
kuIteliltiH ori tulevan va-
Itääh- Et«lii-Vletnamlti yhteiskun­nan
yleishahmotus. Kaucallhten
vapautusrintama lähtee monipuo-lueperiaatteesta
ja kaikkien aja­tussuuntien
yhtäl^sistä oikeuksis.'
ta. Tolsin sanoen'mallina on länsi-ritalsen
demokratian parannettu
painos; jossa y h t ^ n päätäntä-vallan
piiriä on laajennettu kos­kemaan
talonselämäii.
USAn^ AVUSTAJAT POIS
Koko ohjelman ja sen jokaisen
kohdan eräänlaisessa esipuheessa on
eräs tärkeä varaus: hyökkääjä ja
tämän lakeijat on kankotettava. Hal-litusmuotokohdassa
tämä ilmai':>taan
siten, että luvataan poistaa USAn
luoma siirtomaahallinto viranomaisi-neen.
hallHuksineen, "kansalliskö-kouksineen"
ja: perustuslakeineen ja
kaikki tämän koneisfon voimalla
luotu epädemokraattinen lainsää­däntö.
Tidlousefämää koskevassa oh­jelmakohdassa
tämä esipuheosa i l ­moittaa
väpautusrinlaman pyrkivän
USAn luoman taloudellisen orjuu-tusjärjestelmän
poistamiseen ja
kaiken U S A n ja sen agentitien omai­suuden
takavarikoimiseen. Maata­loutta
koskevassa osassa sanotaan,
että USAn agenttien omistamat
(Jatkuu sivulla 3)
U THANTIN SANOMA
Ykn PÄIVÄNÄ
Kun YK: n peruskirja allekirjoitet­tiin
maailman kansojen nimissä 22
vuotta sitten, ilmaistiin siinä Y K : n
johtoajatus: säästää tulevat sukupol­vet
sodaha ja edistää sosiaalista ke­hitystä
ja parempien elämisen ehto­jen
aikaansaamista vapaammissa
oloissa.
Tämän päämäärän saavuttamiseksi
asetetut tavoitteet voidaan esittää ly­hyesti:
hyvä naapuruus, kärsivällisyys
ja laillisuuden ylläpitäminen kansain­välisissä
suhteissa.
Kun tarkastelemme tämän päivän
maailmaa, voimme ainoastaan todeta,
että peruskirjan lupaukset edistykses­tä
taloudellisella ja sosiaalisella alalla
sekä kansainvälisissä poliittisissa sidi
teissä ovat kaukana toteutumisestaan.
Kaksi vuosikymme.ntä sen jälkeen kufn
maailma sopi "Kansainvälisistä toi­menpiteistä
kaikkien kansojen talou­dellisen
ja sosiaalisen edistyksen hy­väksi",
nälkä, köyhyys ja taudit ra­sittavat
yli kahta kolmasosaa ihmis­kunnasta
ja kuilu rikkaiden ja köy­hien
väfillä on kasvamassa miltei toi­vottomaksi.
*
Samanaikaisesti, kaksi vuosikym­mentä
sen jälkeen kun o l i juhlalli­sesti
luvattu "ettei asevoimia käytet­täisi
paitsi yhteiseksi eduksi", kansa­kunnat
eivät ole pystyneet luopumaan
edes sodista omien etujensa turvaami­seksi
tai ajamiseksi, vaan ne näyttä­vät
joskus pahaenteisesti miltei hyl­käävän
uskonsa peruskirjaan ja sein
ohjeitten sitovuuteen ja käyttökelpoi­suuteen.
Tämän surullisen ja myös vaaralli­sen
asiantilan ehkä pääasiallinen a i '
heuUaja tämän päivän maailmassa on
ihmismielen laatu tai pikemminkin
sen moraalinen tila. Vaikka kansat
ovat sinä kahden vuosikymmenen ai­kana,
joka on kulunut peruskirjen voi-maantulosta^
lisänneeet yhä enemmän
mahdollisuuksiaan sekä hyvään että
pahaan, ne eivät ole kuitenkaan pys-tyr.
eeet omaksumaan keskinäistä vas­tuuntuntoa.
Juuri tämä moraalinen
epäsuhta on sekä syytä että seurausta
siitä "sovellutuskuilusta", joka vallit­see
peruskirjen lupausten ja sekä
pienteen että suurten kansojen nou­dattaman
tosiasiallisen käytännön vä­lillä.
YK: n päivänä tilamietta on arvioi­tava
sekä aineelliselta että moraalisel­ta
kannalta. YK: n päivä tarjoaa mah­dollisuuden
palauttaa mieliin 22 vuotta
sitten julistetut periaatteet ja punni­ta
niiden,arvoa tämän päivän maail­massa.
Peruskirjassa hahmoteltu elämänta­pa
ei ole pelkkä filosofinen unelma.
Ihanteeet ovat ahra pitkällä tähtäimei
lä osoittautuneet ihmiskunnan käyttö-kelpoisiimn>
aksi ja kallisarvoisimmaksi
omaisuudeksi. Joukkotuhoaseiden täyt
tämäs.sä maailmassa YK: n asettamis­ta
ihanteista on tullut itsetuhon ainoa
vaihtoehto.
Lujittakaamme sen vuoksi tänä päi­vänä
sitä järkevää elämäntapaa, joka
on esitetty YK: n peruskirjassa sekä
päättäkäämme uudistaa yrityksemme
tämärf tavoitteen saavuttamiseksi.
HfintaittistipiNiflleiät»-. atnoastaan
Hdllanti ei lähetä valtuuskuntaan-j0lc4i'vafIaiiknnto.
uBli|^Ulfa^näh
dään kotnmunifltisen lUl^een ko­ko
johtafakaartL HaOIii^välfttOs-kuntit
saapuu juhlille nlUt' lHaSh:
muutamista edlstykcellisistä afrfk- ^
kalaisista maista. i ;
f-^Suomesta osallistuu; ~. Modcöyan
j&hlaltlsuuksiin' presiklenliti Urho
Ke%öh^' ja hänen' s e u n i e e n s a l i -
säJqsd' mm, SKPn, SKÖtri; TPSLn^
jäSNSn valtuuskunnat. Ministereitä
näihin. Valtuusikuntiin .kuiiluu mm.
Ele Alenius, Olavi Öäloheii ja Aarre
Simonen. Lisäksi nun; Suomen de-mokraafisen
nuorisoliiton valtuus­kunta
on kutsuttu juhlille:
Sosialististen maiden' valtuuskun­tien
jobiajina saapuvat-IMioskovaani
mm. Romanian Nicolae dfeaucescu,
Jugoslavian Josip Broz TJflo, Unka­rin
Janos Kadar, Tshfeleköslovaldan
Antonin Novotny, Puolan Vladislaw,
Goinulka ja j^ääminlsteri "Cyrankie-wicz,
DDRn Walter Ulbricht; presi­dentti
Dorticos Kuubasta ja puolue­sihteerit
Pohjois-Vieitriartiista; Poh-;
jofe-Koreasta ja Mongoliasta, So-sialijifsten
maiden ulkopuolelta
saapuu kommunifitipuolueiden val­tuuskuntien
johtajina yleensä puo­lueiden
ensimmäiset miehet. N K Pn
taholta torjutaan kuUehikin sitkeäs­ti
huhut kommunistipuolueiden
huippufeokoukse^ta. On tietysti jo­kaisen;
valtuuskumian omassa val­lassa,
kenen kanssa kukin neuvotte­lee
täällä ollessaan, todetaan NKPn
taholta.
Hallitus- ja puoluevaltuuskunnat
saapuvat juhlille lisäksi' Algeriasta,
Guineasta, Egyptisftäy Billäzzavillen
Kongosta, Mali?ta ja Tansaniasta se­kä
SyyriaF.ta. Myös Etelä^Vietnamin
vapau-tusriritama lähettää edustajan­sa.
Jemenin presidenP.i Tallal saa­puu
niin ikään Moskovaan.
Neuvostoliiton ammattijärjestöjen
ystävyysseurojenpa muiden kansa-laisjärjesitöjen
kutsumana vallarku-mousjuhlille
saapuu noin 850 ulko­maista
vierafta.
Juhlavieraat saapuvat yleensä
marraskuun 1 ilai 2 päivänä. Viral­linen
ohjelma alkaa torstaina Le­ninin
patsaan paljastuksella Krem­lissä.
Samana päivänä alkavat vie­raat
ja isäntämaan julkisen elämän
edustajat laskea seppeleitä Leninin
mausoleumin ja tuntemattoman so­tilaan
haudalle Kremlin imuurin vie­rellä.
3 ja 4 päivänä Kre^mlinkon»
gressipalatsissa kokoontuu korkeim­man
neuvoston Ja. N K P n keskusko­mitean
juhlaistunto, jossa pääpu-heen
pitää puoluejohtaja Leonid
Brezhnev. Vieraat e s ^ v ä t juhlais^
tunnon aikana tervehdyksiää.n
Sunnuntaina ja maanantaina liit­totasavalloissa
on korkeimpien neu­vostojen
juhlaistunnot ja mm. Mos­kovassa
sekä Leningradissa kaupun­kineuvostojen
ja puoluejärjestöjen
yhteiset juhlakokoukset.
Seitsemännen päivän sotilasparaa­ti
ja kansankulkue kestää nelisen
tuntia ja sen jälkeen Neuvostoliiton
johto järjestää Kremlissä suuren
va?|taanoton vallankumouksen vuo­sipäivän
kunniaksi. Suurelle yleisöl­le
tarjotaan illalla kello 7 jälkeen
juhlailotulitus.
Neuvostoliitossa on juhlien fcunr
niaksi järjestetty ylimääräisiä vapaa
päiviä ja siirretty sunnuntai tors-itaiksi.
Siten sunnuntai on työpäivä.,
mutta sen jälkeen on neljä, vapaa­päivää.
Praha. — Tshekkiläissyntyinen pa­kolainen
on tuomittu Prahassa kah­deksaksi
vuodeksi vankeuteen vakoi­lusta
Yhdysvaltain tiedustelupalvelun
CIAm hyväksi. :
52 vuotias Karel Bejcek, joka vuon-.
na 1949 pakeni itävaltaan, pidätettiin
kesällä hänen palattuaan Tshekkoslo­vakiaan
turistina. Oikeudenkäynnissä
hän myönsi liittyneensä CIA: han ja
auttaneeensa 14 vakoilijaa pääsemään
Tshekkoslovakiaairt
PÄIVÄN PAKINA
TERVEISIÄ TORONTOSTA
Hyvin meni, kiitos kysymästä!
Tailkoitamme luonnollisesti Va­pauden
yhtiökokousta, missä leh­temme
isäntä- j a omäntäväkl kes­kusteli
kahden päivän aikana V a ­pauden
sisältöä ja talous^isioita
koskevista kysymyksistä.
— Kokouikses.sa oli edustajia aina
Port Arthurisita ja Vancouverista
saakka j a torontolaisia niin paljon,
että asioista keskusteltiin y l i 30
miehen ja naisen voimalla.
Torontolaiset isännät ja varsin­k
i n emännät tekivät kaikkensa ko­kousväen
kestilsomisöksi hyvällä
kahvikullalla ja pullalla. Suuiikii-tos
vieläkin eniännille, jotka u h ­rasivat
koko viikonlopun ajan ko­kousväen
hyväksi.
Kuten tavallista Vapauden yh­tiökokouksissa,
keskustelu oli
avointa ja asiallista — annettiin,
tunnustus siitä, mikä tunnustuksen
ansaitsee ja asiallista arvostelua
siitä, mikä korjausta kaipaa.
Käydyn keskustelun perusteella
annettiin tunnustus Vapauden toi:
mituspplitiikallc, laadittiin uusia
suunnitelmia lehtomme talousase­man
lujittamiseksi ja tehtiin pää­tös
Vapauden laajentamiseksi niin
eUä se ilmestyy kerran viikossa
6-sivuLsena.
Tähän ilaaijentamispäätökseen s i ­sältyy
vissejä varauksia, mutta ei
mitään "jossittelua".
Yhtiökokous katsoi, ettei laajen-tairtiista
voida toteuttaa ennen kuin
saadaan lehtlt)ajaniime suurta työ­voimapulaa
hieman lievennetyksi
varsinkin latomon ja toimituksen
kohdalta.
Toisaalta yhtiökokous velvoitti
uuden johtokunnan toimimaan
niin ripeästi tämän työvdinia^pu-la
n ratkaisemiseksi, että laajennus
voidaan toteuttaa heti uudellavuo-delta.
v^'--'.
Kirjeenvaihtajat, asiamiehet ja
-naiset sekä muut avustajat saivat
yleistä kiitosta .hyvästä työstään
kuluneen toimivuoden ajalta.
Samalla kertaa ikojfcous laUsUl
toivomuksena, että Vapauteen saa­taisiin
entistä enemmän paikka-kuntaflvirjeitä
ja cilkdisesti luki­jain
"mielipideilmaisuja" lehtem­me
"Kirjeitä" osastoon.
Kokous yhtyi yksimielisesti toi­mituksen
raportissa esitettyyn toi­vomukseen,
että Vapauteen saatai­siin
entistä enemmän sekä paikal'
listeln kirjeenvaihta(}ien uutisluon-toisia
.tiedotuksia paikkakuntiensa
tärkeimmistä tapahtumista ja että
lukijain mielipideilmaisua lyhyi'
den j a nasevien kirjoitusten muo-dossa
jotka julkaistaan "Kirjeitä",
osastossa.
- Kokouksessa alleviivattiin tältä
kohdin seuraavaa:
— Jos Vapauden jokaisessa nu­merossa
olisi 2 t a i 3 noin 200-300
sanaa käsittävää kirjettä missä l u ­kijat
esittävät arkailematta oman
mielipiteensä hetken kysymyksistä
n i in se rikastuttaisi sanomattoman
paljon lehteämme.
Me olemme sanoneet sen ennen
ja korostamme sitä nyt tämän yh­tiökokouksen
kautta kaikille kan­salaisillemme:
"Kirjeitä" osastossa
julkaistavien mielipiteiden e i tar­vitse
olla ikäänkuin yhdessä valin­kauhassa
muovailtuja. Niissä kir­jeissä
voidaan keskustella vapaasti
asioista huolimatta siitä mitä miel­tä
on esimerkiksi lehden toimitus.
"Kirjeitä" osastossa voidaan antaa
tukea ja ponttaa lehden toimituk­sen
kannanotoille ja sellaisilla k i r ­joituksilla
voi toisinaan o l la hyvin
suuri ai-vo ja merkitys. Mutta " K i r ­jeitä"
osastossa voidaan esittää
myös vastakkaisia mielipiteitä toi-
; mituksen kantaan nähden tai kes­kustella
asioista, joista toimitus e i
ole syystä tai toisesta kantaansa
määritellyt.
"Jos tämä yhtiökokous löytäisi
keinon miten lehdestämme saatai­siin
muodostetuksi tällainen vilkas,
jatkuva keskustelufoorumi, mihin
osallistuvat-mahdollisimman mo­net
lukijat j a varsinaiseen lukija­kunnan
ulkopuolellakin, olevat, se
nostattaisi mielenkiintoa ja auttai­si
Vapautta .
Tämä, arvoisa lukija, on tarkoi­tettu
Sinulle ja Sinun tuttavapii­rillesi!
Mitäs arvelet tämän suun­nitelman
täytäntöönpanosta nyt
heti. Vapauden aloittaessa ensi
tiistaina toisen 50-vuotlskautensa?
Lopuksi vieläkin sydämelHrien
suurkiitos kokousväelle hyvästä
ja asiallisesta keskustelusta sekä
kaikille toronitolalsille suuresta v ie
raanvaraisuudesta meitä "ulko­paikkakuntalaisia"
kohtaan.
— Känsäkoura.