Vapaus, September 27, 1955

              Sivu 4 Tiistaina,«rydtuun27p.—Tuesäay.Sept.27,J»5S J||Q|jjg|j 5y||f|||g55||t
PORKKALALAISET avattiin syysti^^
NUORTUVAT ILOSTA
[ HelsinU. <V6) - goorfn oa-
»Cinen pUkUa aitoJhto on oliot
; OHo £litä, että NeorostoUitto luo.
iniltaa Porfckalan vrii(4ura-aliwen
* tafcahin SnooieUe, Koko kansa
^ on'tervehtinyt tietoa ilolla, mutta
•j syvintä Uoa tuntevat vannaan ne
^ jolta asla lähinnä koskee — cnti-seii
Porkkalan asukkaat. Senraa-
; ^:v^a pikabaastattelun tuloksia.
OLOC ILOINEN, NIIN ILOINEN!
^—^Joietteko jo kuullut suuren uuti-stn?^
Mitä nyt ajattelette olivat ne
k*v£]^yk£et, jotka esitimtne- heti uu-tfee*
saavuttua vUme perjantal-llta-
ItaiVAna.
^ EhJBimmäinen haastateltavamme
Alvar Sannholm vastasi siitä pai­kasta:
Kyllä, kyllä olen kuullut.
Mtiuan tuttava soitti juuri. Tulin
riin iloiseksi, niin iloiselcsl, ymmär­sin,
että keskinäinen luottamxis naa-purimaittemme
kesken on suuriarvol-i'ten
asia ei vain porkkalalaLsille vaan
koko maalle.
- — Matkustatteko nyt takaisin?
'. — En, olen metfnyt naimisiin ja
a:on jäädä Hankoon, jossa toimeen­tuloni
on,
— Elävätkö vanhempanne?
— Äiti elää, mutta isä kuoli 1946.
iUti muuttaa tietysti takaisin. Van­hojen
ihmistenhän on.valkeata so­vittautua
outoon ympäristöön.
••äITI NUORTUI 25 VUOTTA"
. Kalastajaparlskunta Ines ja Erik
Boström Olivat juuri vähäistä ennen
päässeet osallisiksi suuresta uutises­ta.
Tuntui niin hyvältä koko olemuk­sessa,
vastasivat he yhdessä suusta.
^ - Niin, äiti tuli yhdessä hetkessä
kuin 25 vuojtta nuoremmaksi, selittää
Boström.
— Me asuimme 24 vuotta Porkka­lassa
ennen sitä kirottua sotaa Ja sen
aikana ja tietenkin siirrynune sinne
tekaisin niin pian kuin se on mahdol­lista.
Siellä meillä on liyvät mah­dollisuudet
harjoittaa ammattiamme.
'—Minä pidän venäläisiä suuressa
arvossa, sanoo rva Ines Boström. He
ovat ystävällisiä Ja avuliaita. On hy­vä,
että voimme elää hyvässä sovussa
heidän kanssaan tulevaisuudessakin.
On niin hauskaa, että saa palata ko­tiin
jälleen. Kudoin kesällä uudet
matotkin. Jotka sopivat varmasti hy­vin
kotiimme Obbnäsissa.
TIETENKIN MUUTAMME
TAKAISIN
- (Asentaja Ragnar Öhman asuu edel­leen
Siuntiossa, clka kovin kaukana­kaan
siitä paikasta,' jossa hänen ko-tjnsa
sijaitsi lähellä Siuntion. a.semaa.
Olenko minä iloinen? Sehan-cn
selvääkin, että me olemme. Tie­tysti
me olemme. Ja se on myös sel­vää,
että muutamme takaisin heti
kun se on mahdollista.. Sita ennen
on tietenkin selvittelyjä valtion kans­aa,
mutta jokatapauksessa me me-remme
takaisin . . . Meitä oli kolme
veljestä. Asuimme kaikki Porkkalas­sa
ja meillä on siellä kotimme. Mi­nulla
oli pieni verstas Siuntion ase­man
lähellä. Muistan vielä hyvin
miltä tuntui kun lähdimme sieltä
i!:alkki. Surulliselta ja'/synkältä . ..
Mutta nyt on kaikki toisin. Olen niin
iiOlnen, niin Iloinen.
SE SIITÄ TULI!
-^Tietenkin on hauskaa, että saim­me
Porkkalan takaisin sanoo puutar­huri
Roman Illbysta. Ja silta me
iaamme kiittää ennenkaikkea ysta-vyyspolltllkkaa.
— Aiotteko palata?
- En vielä tiedä, miten asiani jär­jestyvät,
mutta olen jokatapaultses-sa
iloinen, että saimme Porkkalan
takaisin, sanoo hän llonsäteen leikl-tellessä
silmäkulmassa.
Jfelslnki,.^Suomen VIsuunnessut
avattiin perjantaina syyskuun 23 pnä
kello 12 paivalJa arvovaltaisten kotl-ja
ulkomaisen kutsuvierasjoukon läs­näollessa.
Valtavalla, yli 50,000 neliometna
kasittävalla a?ueella esittelee yli 700
naytteillepanijaa tuotantonsa vlimel-sempia
saavutuksia. En tavararyb-manimikkelta
on n. 600. Jonkinlaisen
Icäsityksen nähtävyyksien runsaudes­ta
antaa se. että lyhin täydellinen
tutustumisreltti, jossa ei ole otettu
hU(»nioon pistäytymisiä lastenkaupun
kiin eri näyttelyosastoihin Ja ravinto­loihin,
on peratti 3,5 km pituinen.
TUNTUI KÄSITTÄMÄTTÖMÄLTÄ!
— Heti kun vain pääsemme muu­tamme
takaisin. Porkkalahan on ko­tiseutumme.
Tieto tuli täydellisenä yllätyksenä
maanviljelijäpariskunta Björkmanin
kotiin Pohjan pitäjässä.
- Se tuntui alvi/a käsittämättö­mältä,
aivan käsittämättömältä . ..
kertakaikkiaan. Eräs tuttavani oli
kuullut siitä ja hän soitti heti minulle
kertoo Brutus Björlcman. "Jos se on
totta, nostan heti lipun salkoon", sa­noi
hän. Ja hän nosti lipun. — Kalk-
1:1 naapurit ovat niin iloissaan* ker­too
hän. Käyvät toisiaan tervehti­mässä
Ja iloitsevat.
Uraanista annetaan
kohtuullinen hinta
voiton saamiseksi
Atomivoiman hinta
tulee Vas/kemaan
Galt, Ont. — Ontarion Hydron pu­heenjohtaja
Hearn Ilmaisi taalla tors­taina
mielipiteen, etta Oeneven ja
Lontoon äskettäisten konferenssien
ansiosta tulee atomienergian hinta
sähkövoiman tuottamisessa suuresti
laskemaan ennen kuin 10 vuotta on
loppuunkulunut.
Hän sanoi, että Hydro; joka nyt
kehlttäU St. Lawrencen vesivoimia,
cn nyt tien risteyksessä, sillä St.
Lawrencen jälkeen el ole enaa suu­ria
veslvolmavarastoja saata-vissa..
ARVOKKAAT KIRJAUUTUUDET
SAATAVANA
KIRJAKAUPASTAMME
THEODOR PLIEVIEB:
MOSKOVA ffiÄ»»
"Moskova" — Theodor PlievIeriiTmaalhnartkuulu sotaromaani-kertoo
Saksan Ja Neuvostoliiton ratkaisevista kohtalonhetkistä sota-vuonna
1941, Tarkastelukulmanaan milloin taistelevien suurvaltojen
päämajat, milloin tuntemattoman sotilaan Juoksuhauta tai pommi­tuksen
kohteena oleva kaupunki, Pllevler vyöryttää eteemme dra­maattisen
näytelmän historian valtavimmasta sotaretkesta.
THEODOR PLIEVIER:
STALINGRAD • 425 sivua
Hinta sid. $3.40
ROMAANI • • .-. • , •-. • .. •
Stalingradin puolustus kuuluu nykyajan sotahistorian suuriin san­ka"
taruihin. Se oU todellinen Verdun. Tuskin ainoakaan rakennus
" läl ehjäksi tässä puolen miljoonan asukkaan kaupungissa. Jonka
: teloissa Ja kaduilla piirtttäjat Ja piiritetyt kuukausimääriä tappoi­vat
toisiaan. Stolingradln pitkälliset kärsimykset päättyivät vihdoin
tammikuussa 1943. kun pohjoisesta tunkeutuvat venäläiset taistelu-
:-volmat saarsivat Ja ottivat vangiksi marsalkka Pauluksen Johtamat
'Sataa?aUten Stalingradin valloitusyrltys merkitsi toisen maailman­sodan
ratkaisevaa käännekohtaa; samalla se oli totaalisen sodan
•lärkyttävimpiä murhenäytelmiä. Jossa 300.000 :n saksalaisen sotilaan
•armeijakunta tuhottiin miltei viimeiseen mieheen. Näitä taistelun
päiviä kuvaa Theodor Pllevierln "Stallngrad" — teman hetken
maailman ehkä kuuluisin sotaromaani.
DAPIINE DU MAURIEB:
"Rebekan" tekijän uusi menestysromaani
MARY ANNE S Ä » ..
-"Mary Anne" on monivaiheinen kertomus kauniista, ja häikäilemät­tömästä
naisesta. Joka Yrjö Hirn ajan Englannissa pääsee huomat­tavaan
asemaan Yorkin herttuan rakastajattarena ja joutuu pää-
•henkllölcsl erääseen maan historian sensaatlomalslmmlsta olkeus-
Jutuista.
PEARL S. DUCK:
ITÄTUUU - LÄNSITUULI
219 sivua — Hinta sid. $2.50
PearlS. Buck lienee amerikkalaisista Nobel-kirjallijolsta Suomessa
parhaiten tunnettua Hänen tuotannostaan on suomennettu useita
romaaneja ja nyt julkaistaan suomeksi myös hänen esikoisteoksensa
"Itätuuli — Länsituuli", joka ilmestyi alkiikielellä v. 1929. Tällä
romaanilla Buök aloitti Kiinan olojen kuvaamisen.
Buckin ensimmäisen romaanin päähenkilönä on kiinalaisen ylhäisö-perheen
tytar, joka naitetaan länsimaisen sivistyksen saaneelle
kiinalaiselle lääkärille. Toisen Juonikudoksen muodostaa se sovitta­maton
ristiriita, jonka aiheuttaa se, etta päähenkilön veli. Joka har­joittaa
opintoja Amerikassa, ottaa vastoin vanhempiensa tahtoa
vaimokseen amerikkalaisen naisen.
MARTTA HÄÄTÄNEN:'
ILTARUSKO 170 sivua
Hinta sid. $2.50
Martta Haatasen uuden romaanin ympäristönä on pohjoinen khkon-kylä
jäsen arkisen aherruksen keskipiste, sahalaitos, Jonka vaiheilla
myös teoksen tapahtumat pysyttelevät. Ester, romaanin päähenkilö.,
on sahan entisen isännöitsijän nuori leski; hänen miehensä isä on
sen perustaja. Ja Ester itse. leskeksi Jäätyään, Joutuu palaamaan
sinne saman työpöydän ääreen, jonka han kolmetoista vuotta aikai­semmin
oli nuorena morsiamena jättänyt.
Tilatkaa osoitteella:
Vapaus Publishing Co. Ltd.
Box 69 Sudbury, Onlario
Ottawa. — Hallituksen omistama
Eldorado Mining &Refinlng Ltd. toi­mi
Atomi-energian kontrollilauta-kunnan
ostoedustajana silla kaikki
radioaktiiviset aineet on , myytävä
lautakunnalle.
Eldorado-yhtiö ostaa maalisk. 31
palvaan 1962 saakka kaiken oorissa
tai rikasteessa esiintyvän uraanlok-siidin,
-Jota siina pitaä olla vahlntaän
G.IO prosenttia eli kaksi paunaa. Kor­kein
silta maksettava hinta on $6.00
paunalta ja sen Iisaksi $1.25 paunalta,
k a i v a n non kehlttamiskustarmi&sia
varten, siis yhteensä $7.25 paunalta.
Kun uraanloori sisältää uraaniok-siidla
0.15-2 prosenttia,saattaa sen
arvo vaihdella 21.75 dollarista 217.30
dollariin tonnilta.
Eldorado on valtuutettu tulevan
maalLsk. loppuim saakka maksamaan
vieläkm enemmän kmn $7.25 sellai­sissa
tapauksissa kun tuotteesta mak-cetteva
hinta el ole riittävän korkea
'kohtuullisen -voiton saantia varten"
Lun tuotanto voidaan aloittaa maa­lisk.
loppua 1957 ja uraanioksildin
toimittaminen tapalituu ennen maa­lisk.
31 p. 1962.
Euroopassakin
kuolemanajoa
Geneve, Sveitsi. — Kautta Euroo­pan
ihmiset alkavat kauhlstuiSaan
keskuudessaan tapahtuvien autokuo-lemien
Johdosta.
Tämä lomailukausi on kysynyt hir­vi
ttavan paljon uhreja F.uroopan teil­lä.,
Ruotsissa aina Italiaan asti sa­nomalehdet
ovat tarttuneet tähän ky­symykseen
ja monet elimet ovat: al­kaneet
protesteeraamaan.
Autoliikenne alkaa olemaan aivan
liiallista kaupunkipaikoissa ja yksin-pa
maaseuduillakin. Tiet jotka on
rakennettu hevosia ja kärryjä varten
elvät kykene nielemään nykyista lii­kennetta.
Ranskassa, Itahassa, Sveitsissä ja
Lansi-Saksassa ulkomaiset autot ovat
lisääntyneet vähintäin 10 prosentilla
viime ivuoteen 'verrattuna. Kotimai­set
autot ovat varmasti lisääntyneet
suui-emniassa maarin, vaikka niista ei
ole viela annettu luetteloja. ,
Monessa maassa kokeillaan ajono­peus
rajoituksia ja ei-slvuuttamlsta
säädäntöjä. Monin paikoin Sveit^
sissa on teitten varsille asetettu suu­ria
tauluja joissa luetellaan kuolleet
Ja loukkaantuneet. Mutta kaikista
varokeinoista huolimatta onnetto­muuksien,
surmaantuneiden ja louk­kaantuneiden
lukumäärä yhati ko­hoaa
nopsistuvasti.
Miss Sylvia Hanhisalo valmistui sai­raanhoitajaksi
Mack Trainlng kou­lussa.
St. Catharinesin Yleisessä sai­raalassa.
Sylvia on mr. ja mrs. Lauri
Kosken tytär Kiiidand Lakelta, Ont.
Sylvia oli aikoinaan "Perheen nuo­rempien
osaston ahkera avustaja.
Tarmolan-täti • Has
Been VvsHing
Far-away Lands
Toimittajasetä
juttelee
Suomesta kysytään
ottavassa oleva Suomen lähetystö
haluaisi saada tietoonsa allamainit­tu
jen henkilöiden osoitteet tai muita
tietoja heistä.
Hatara, William; Holopainen, Erkki
K.; Honkanen, Raisa; Huhta, Jouko
£.; Huhta, Kauko K.; lisakkila. Yrjö;
Pesola, Toivo V.; Tellikka, Edvin;
Östman, Karl-rHolger.
Ottawa, Ont., syysk. 22 ,p. 1955
Ovatkohan liian pyhiä
sensuroitavaksi
Tokio. — Japanin filmisensurien
odotetaan talla viikolla pj-ytavän lu­paa
sensuroida Yhdysvalloista tuotet­tuja
elokuvia, jotka ovat joutuneet
ankaran arvostelun kohteiksi.
Kysymyksessa on , Metro-Goldwyn-
Mayerin tuottama elokuva "Black-
Jungle" sekä 20th Century Foxin
tuottama "House ofBamboo". Ensim-niämen
käsittelee nuorisorikollisuutta
joka on jo ylivuotanut kouluihin. Se
on joutunut boikotin alaiseksi mo­nissa
Japanin kaupihigelssa. Viime-mitinltussa
kuvataan amerikkalaista
gangsterielamaa siirrettynä Japaniin.
Se on joutunut erikoisesti Japanin
naisten tuomion alaiseksi sentakia,
kim se loukkaa heidän sukupuoltaan.
Fllmia pidetään muutenkin hj-vln
kömpelönä ja Japanin tapojen vää-ristelijana.
•Eurooppalaiset elokuvat ovat Ja­panissa
sensuroituja, mutta amerik­kalaiset
elokuvien vientiyhtlöt eivät
ole tällaiseen suostuneet sillä perus-teelLa,
etta elokuvat on oletetusti sen­suroitu
jo Yhdysvalloissa.
Haloo tytot ja pojat!
Viime viikolla oli sedän postilaa­tikkoon
saapunut ainoastaan yksi kir­je.
Vaikka tama kirje ei ollutkaan
varsinaiselta perheen nuorempien
kirjeenvaihtajalta, seta tervehtii sen
saapumista ilomielin, silla se oli Tar-rnolan-
tedllta, joka oh lasten oh­jaajana
Toronton Tarmolan lasten­leirillä
edellisenä kesana. Tarmolan-tati
on aikaisemminkin kirjoittanut
ja avustanut tata meidän osastoam-m.
e, mutta talla kertaa on hänellä eri­koista
kerrottavaa, sillä han on koko
kesän matkastanut Euroopan maissa
ja myös Neuvostoliitossa ja Suomessa.
Anita Horrlck, mikaon hänen olkea
nimensä saapuu hyvin pian takaisin
Torontoon ja sitten saamme varmasti
kuulla enemmän hänen matkastaan.
Nyt saapuneessa kirjeessään Tar-molan-
tatl kertoo lasten rautatlesta
Neuvostoliitossa. Kysymyksessa ' ei
ole mikaan leikkikalu, joita varslnkm
pojat himolttelevat, vaan oikea rau­tatie,
mika «kuljettaa matkustajia
niinkuin se CNR m rautatie, mistä
Walter niin usein kirjoittaa. Niin
ainoa ero on siina, etta vaunut ovat
tavallista pienempiä ja henkilökun­tana
toimu kouluikäiset lapset. Mut­ta
tatihan silta kirjoittaa, Joten ei­hän
sedän tarvitse sita ruveta toiseen
kertaan selostamaan, vaikka se onkin
n-iielenkiintolnen asia.
Euroopan matkallaan Tarmolan-tati
on nähnyt paljon. muuta, mihin
•• armaan lapset ovat kiinnostuneita.
Hänellä oli tilaisuus tutustua lasten
rientoihin monissa maissa ja ehkä
vastaisuudessa han tulee niistä kir­joittamaan
tassa osastossa. Tarmo-lan-
tadm matkan kohokohtana oli
hänen vierailu Varsovassa, 'Puolan
pääkaupungissa, mihin oU saapunut
yh 30.000 nuorta 114 maasta. Kuka­han
perheen nuoremmista voisi lue­tella
114 eri maata. Seta ei ainakaan
saisi paperille nun monen maan ni­meä
ulkomuistista.
Nun, Tarmolan-tadilla on paljon
kerrottavaa ja seta kehoittaa lapsia­kin
menemään kuuntelemaan kun
han saapuu takaisin Canadaan, ,
,—Toimittajasetä.
Anlfa Ilorrlcfc, ^ from Toronto,
wbo is known to nany Toronto
chlldren as "Tannolan-täU" haa
been Tisitinc: Juany conntrles In;^
Enrope 'Inclnding the Soviet;
Union./: In a letter to her two
dangfaters sbe bas tbe followinr
Interesting tblngs to say about
ber visit to tbe Soviet Union:
During our visit to Klev. we had a
most exclting adventure. We were
taksn to visit the "Blue Express
which is the nameof the traln at the
Children's RailTvay. The "Small South
West Railway'' as it is called was
built m 1953. It was built by the
Komsomol (youth organlzation) mem-bers
of the city from equlpment do-nated
by the workers of the South
West Räilroad. which is the main line
between Moscow and Kiev.
The small S.W. Railway is 3.5
kilometers long (about 2.5 miles),
with three stetions. Pioneer. Techni­cal
and Komsomol stetions. The
engine and cars are two-thIrds the
size of an actual train and. the track
is half the actual size. The. train
holds 200 people at ä time and travels
15 — 25 kilometers per hour. It is;
entirely run by chlldren from grades
fiVe to ten. From September to May
they spend two hoiurs a week studylng
trains engines and how they operate.
Then from May to the followlng No-vemtier
they worfc on the railway do-mg
everythlng from radio operator
conductor to engine drlver.
: When we amved at the Pioneer
Station the little. railvray workers
met us with bouquets of beautiful
flowers. After we were told about
the history of the railroad we were
taken on board. .When ali the pas-sengers
were on the conductor gave
the "Ali Aboard" and we were off-
At the Technical Station the train
stopped for its cheok-up. Much to our
surprise the Station Master came a-board
to welcome the vlsltors. Before
you could say"Tarmola" he had pre-sented
Mat (a glrl from Winnipeg)
with a bouquet of flowers.
Sooneverythmg was tmder Control
and we were moving agaln. At the
third stop. "Komsomol Station"^
there was a fIfteen , minute stop.
F,veryone got off and we vrent to vi­sit
the engine and the worikmen. It
was the cleanest little steam engine
I have seen. The f ireman Vitya Zhe-rdev
(12-years-old),had the very Im-portant:
job of stoking the furnace
with,coal and keeplng hls eye on the
steam gauge, ,which shows the pres-sure
of the steam. Once when he
glanced around to look at me, engine
driver Volodya Rugor (14-years.old)
v/as very Stern wlth him, because the
steam had risen higher than it was
supposed to and he had to release
some of it.
The assistant to the engine drlver
was Tenja Afaniver (14-years-old).
The girls work mostly as conductors
and station personnel. Their Instructor
was 50-^year-old Alexander Michailo-wich
who has been an engine driver
for 25 years. He woi'ks constantly on
the children's railroad teachlng the
chlldren everythlng he knows about
engines.
On the way back the engine driver
mvlted me to sit in the engine and
look out the window. vhlch Is usual-ly
hls place. It certainly was a ivery
exciting ride and the chlldren ma.-
naged everythlng so skillfuUy.
Kahden kansan ystävyys luji
ULKOM. VIROLAINEN
MOSKOVA-SOPIMUKSESTA
Helsinki. — Ulkoasiainministeri Jo­hannes
Virolainen on lausunut Mos­kovan
neuvottelujen Johdosta seuraa­vaa:
• ^
Moskovassa tapahtunut ratkaisu on
ennen muuta osoitus nusta luotte-mukselhsista
suhteista, jotka vallit­sevat
Suomen ja Neuvostoliiton vä­lillä.
Neuvostoliitto luottaa Suo­men
rehellisy>-teen - ja vilpittömyy­teen
noudattaa ystav>-yden politiik­kaa.
Taman luottamuksen syntymi­seen
on vaikuttanut ratuai^evasti se
ulkopolitiikka Jota Tasavallan Presi­dentin
johdolla on, meidän maassam­me
sodan jälkeen harjoitettu. Suo­men
kansa tuntee kiitollisuutta sitä
Kaukonäköisyyttä kohtaan, jolla kun­nioitettu
valtakuntamme päämies on
hoitanut suhteitamme Neuvostoliit­toon.
Mutta samalla on syyte koros­taa
sita merkittävää osuutta, joka
pääministeri Urho Kekkosella on ol­lut
kuluneiden vuosien aikana Suo­men
ja Neuvostoliiton välisten ystä­vällisten
Ja luottamuksellisten suh­teiden
kehittäjänä. Moskovan neu-
\ ottelujen aikana voitiin taas selvästi
todeta se, etta Neuvostoliitossa luote­taan
Paasikiveen ja Kekkoseen, joille
lankeaa ratkaiseva ansio maittemme
välisten suhteiden kehittämisestä.
Syj-sta voidaan puhua Paasikiven—
Kekkosen linjasta, jonka tulokselli­suuden
Suomen karmalta olemme nyt
saaneet niin selvästi todeta. Tämfin
linjan johdonmukainen noudattami­nen
on takeena silta, että Suomen
ja Neuvostoblton suhteet myös tule­vaisuudessa
rakentuvat keskinäisen
luottamuksen pohjalle.
Päässyt uudelleen
säädyllisten
laitosten nimiin
Toronto. — Standard Paving Cö.
Ltd., joka päasl viime viikolla uudel­leen
maakunnan suosioon, esitti maa­kuntahallituksen
maantiedepartmen-tille
ensimmäisen urakkatarjouksen­sa.
• •
Mainittu yhtiö ei ole saanut esit­tää
hallitukselle urakkatarjouksia
heinäkuun 29 päivästä alkaen vuon-r.
a 1954 siksi kim se sekaantui maan-teskandaalin
nimellä tunnettuun ju­pakkaan
No. 401 maantien rakennus-töissä.
Standardin nyt esittämä urakka­tarjous
oli korkein, $579,953.40 ja niin
muodoin ei sillä ole nsrt suurtakaan
onnistumisen, mahdollisuutta, sillä
neljä muuta yhtlöta on antanut hal­vemman
urakkatarjouksen.
153 vuotta vanlia mies
ja 147-vuotias nainen
Lontoo. — Moskovan radiouutisissa
sanottiin syyskuun 20, pnä, etta-Azer-baljanln
tieteellinen Instituutti on
väestötutkimuksia suorittaessaan to­dennut
tasavallan vanhimman mie­hen
olevan 153 vuoden ikäisen ja van­himman
naisen 147-vuotiaan.
Kirj, S. Smirnov
"JEiinomalnen 'kesä" — kuullaan tä­nä
vuonna «seiden helsinkiläisten sa­novan,
l/uonto ei tavalhfiestr liioin
hemmottele lämmöllä, ja auringolla
Suomen väestöä. ^Suomalaiset ovat
tottuneet siihen ettei kesällä saa las­kea
ohi yhtaan aurinkoista palvaa,
sillä muutoin et ehdi ajatellakaan
kun jo tuuli tuo merelte pilvet Ja nosr
taa koko maan ylle päiväkausia kes-tavän
sateen. Päivät kuluvat ja täl­laisen
sateen jälkeen alkaa pohjolan
lyhyt kesäkin jo painua syksyn puo­leen..
•
Tänä vuonna oh Suomessa erikoi­sen
kuiva ja kuuma kesä. Monin pai­koin
ei ollut pientäkään sadetta puo-leentoista-
kahteen kuukauteen. Sa­nomalehdistä
saattaa lukea ja Ihmis­ten
suusta saattaa yhä. useammin sa­nan
"kato" joka merkitsee sadon
tuhoutiunlste.
— Kato.' — sanoi vuokra-auton
ajaja ivhteten Helsingin lähistössä
laajaan vehnäpeltoon, joka oli (kuivu­nut
ja paahtunut keltaiseksi. Han
pysähdytti auton, meni pellon laitaan
otti slelta pari tahkaa ja hieroi nii-ta
kämmenissään. Tähkista lähti
vain . tummanruskeata pölyä, mutta
jyviä, ei ollut, ,
Suomen maatalous kärsi tena vuon­na
kahdesti:, ensin pitkästä ja kyl­mästä
kevaasta Ja sita seuranneista
suurista tulvista. Ijaajat viljelysalat,
varsinkin maan hedelmällisimmässä
osassa—^ pohjanlahden rannikolla —
joutuivat (veden alle. Sitten alkoi
kuivuus, joka tuhosi huomattavan
osan satoa Etelä-Suomessa.
Suomessa on mumaisista ajoista as­ti
viljelty enimmäkseen sellaista re­huviljaa
kuin kauraa ja ohraa. Näi­den
viljojen tuotannon vahenenunen
herätti huolestunelsuuttaa Suomen-talonpojissa.
Siksi on selvää kuinka:
suurella Ilolla talonpoikaisto otti vas­taan
sanomalehtltiedon siitä ette
hallitus on ryhtjTiyt pikaisiin toimen­piteisiin
ohran ja kauran hanlkkiml-seksi
Neuvostoliitoste Ja ette ensun-
'malnen suuri erä niita on jo mat­kalla
Suomeen.
Sanottakoon, ettei satolslmplna-kaan
vuosina Suomella ole ollut rlit-tevastl
omintakeista viljaa. Sodan­jälkeisenä
aikana on vuotuinen vll-javajaus
korvattu miltei yksjnomaan
Tumpek perhosteli
uuden M-ennätyksen
Karlsruhe. — Yksi Euroopanenna-tys.
kolme Unkarin ja kolme Saksan
ennätystä- ^merkittiin aikakirjoihin
syysk, 18 pna Karlsruhessa pidetyissä
uintikilpailuissa. !»,--••••'
200 metrin perosulnnissä unkarilai­nen
Georgi Tumpek saavutti uuden
Euroopan ennätyksen 2.24,7. Saksan
Manfred Masel saavutti erinomaisen
ajan 2.27,2, mika on 1/10 parempi
Herbert Klemin nunissa olevaa ennä­tystä.
• .
200 metrin rintauinnissa unkarllai-ren
Utassy saavutti ajan 2.47,5.
Ennätys saavutettiin myös 200 met­rin
vapaauinnissa. Imre Nyeki saa­vutti
Unkarin ennätyksen 2.06,3 ja
Hans Köhler Saksan ennätyksen
2.08.9.
Naisten 100 metrin vapaauinnissa
Katali Szoke paransi viime kesänä
saavuttamaansa ennätystä 2/10; saa­vuttaen
ajan 1.05,2. Miesten 100. met­rin
selkäuinnissa saksalainen Miersch
saavutti myös uuden ennätyksen ajal­la
1.06,5.
Salcsa voitti Ranskan
maaottelussa 122-^89
Hanover, — Lansl-Saska voitti taal­la
pidetyssä yleisurheilumaaottelussa
Ranskan pistem 122—89. Kilpailuis­sa
saavutettiin useita hyvia tuloksia.
10,000 metrin juoksun voitti Rans­kan
Mimoun ajalla 29.51,2. Saksan
Kauffman voitti 200 metriä 21,3 ja
Stordh moukarin 58.89. 1,500 met­rillä
oli paras Saksan Lueg ajalla
C 47,8.
ostamalla £itä Neuvostoliitosta. Ja
.sitäpaitsi Suomi on eaanut maksaa
siitä teollisuustuotteilja. Tällä ta-vom
Suomi on voinut hankkia huo­mattavia
vilja'^arastojakin JoQca an­tavat
sille mahdollisuuden olla tur­vassa
kaikenlaisilta yllätyksiltä.
Neuvostoliiton ja Suomen Itansan
ystevalliset suhteet lujittuvat lak­kaamatta.^
Esimerkiksi tana kesänä
laajenivat yhteydet kummankin
maan en kaupimklen kesken. Hel­singin
ja Moskovan, Turun ja Lenin­gradin.
Tampereen ja Kijevln. Kemin
ja Stelingradin, Lahden Ja Zaporozh-jen
edustajat ovat käyneet toistensa
vieraana.. Kotkan ja Tallinnan edus-tejat
ovat myöskin käyneet toistensa
vieraana. Kotkan vaeston valtuus­kunta
on saanut aikaan läheisen yh­teyden
Tallinnan ja Kotkan tyotate-kenea
kesken.
Helsingissa puhutaan, nyt paljon
Tallinnan näköradiokeskuksen toi-mlnan
.alkamisesta. Tämä on toistei­seksi
ainoa nakoradioasema jonka lä-;
hetyksia saattaa seurata säännölli­sesti
Suomessa. Mlelex^into-Tallin-nan
naköradioaseman toiminnan al­kamiseen
on £;tela-Suomessa niin
suuri, että Suomen kauppajärjestot
ovat jo tilanneet Neuvostoliitosta
monta tuhatta näköradiota.
Mutta Suomessa on paljon sellaisia
ihmisia, jotka eivät halua tyytyä tu­tustumiseen
Neuvostohiton kanssa
vain kirjalhsuuden radion ja näköra­dion
kautta, vaan tahtovat itse käydä
Neuvostoliitossa. Tana vuonna on
turistien vaihto kummankin maan
valllla kasvanut huomattavasti; Hel-smgln
matkailutoimiston johtajat
kertovat, ettei koskaan ennen ole/Ol-lut
nain paljon halukkaita paasemaan
Neuvostoliittoon.
Kesä toi vieM yhden tärkeän pa­noksen
Suomen ja Neuvostoliiton hy­vien:
'naapuruussuhteiden kehittämi­seen.
Suomen ja Neuvostoliiton vä­lillä
on tehty sopimus tieteellls-tek-mllisesta
yhteistyosta.
Tana kesana oli Suomessa kaksi
suurta kansamvalista tapahtumaa.
Alkukesasta oli Helsmgissa Maailman
Rauhankokous ja loppukesaste —
Parlamenttienvälisen Liiton konfe­renssi.
Naiden kahden tapahtuman välillä
on luultavasti vissinlainen yhteys.
Maailman Rauhankokouksessa seka
ParJamenttlenväUs
renssissa tsansojer
rauhan säilyttami.
keinoja. MaailaiJ
eeen saapuneet 5
vaati^-at toimenpit
sansamvalisten SI
neisyyden heventä
vat ette neljän
ten Geneven neuv
kemot luottamui
en maiden kesken
i-alisten pulmien r
•kaisun tien. Gen
kouksen jälkeen H
neet parlamenttie
vat, etta kansainv
tullut paremmaksi
remmuus tekee m
jen todellisen ra
nakkaiselon ehtoj
myksen tarkan tu1
Tässä yhteydess
ette kummassakin
kouksessa erilaise
sanoin nimittivät
Suomen suhteita •
hanomaisen rinr
vaksi, huolimatta
maissa vaUitsee e
nallls-taloudellinei
naita'suhteita kar
sen rinnakkaiselo
maisuuden todista
Otan vastaan
alaan kuuluvaa
kävelypukuja, ka
. pukuj
M. RUSAN]
Paikka sijaitsee:
18 N . Balsam S
(Entinen Vickst
PETER i
B. A.,
Barrister, Soi
' SUOMA
LAKI
GE.
1028 Danforth
NELJÄN TUNNETUN SUOMEN KIRJi
VALITUT TfOKS
NYT SAATAVANA KIRJAKÄUPAST
• MINNA CANTHIN
VALITUT TEOKSET
562 sivua
Murtovarkaus, Työmiehen vaimo, Ko(yhaa kansaa, Kaui
na. Papin perhe ja Anna-Liisa.
• JUHANI AHON
VALITUT TEOKSET
505 sivua 1
Rautatie, Papin rouva, katkelmia teoksista Panu ja Kei
sekä valikoima Lastuja.
• MAILA TALVION»
VALITUT TEOKSET
555 sivua _
Pimeänpirtin hävitys, Silmä yössä. Valkea huvila, luki
meren tytar ja luku teoksesta Linnoituksen Iloiset louv
• ARVID JÄRNEFELTIN
VALITUT TEOKSET
525 sivua 1
Isänmaa, Elaman meri, Maaemon lapsia, Greeta ja 1
ja katkelma teoksesta Vanhempieni romaani.
TILATKAA OSOITTEELLA:
VAPAUS PUBLISHING CO. I
BOX 69 SUDBUR*^
Tämän vuoden Iaiva< on uusi HOME LINJAN LIPPULAIVA
S. S. "HOMERICiii noin
26.000 tonnia
PIKAPALVELUS QUEBECISTA ENGLANTIIN JA
RANSKAAN
Tama Home Linjan UUSI LOISTAVA lippulaiva suo­ritti
neitsytmatkansa Quebecista huhtikuun 23 päivänä
Le Havreen ja Southamptoniin, liikennöiden nyt sään­nöllisesti
talla reitillä. Matka Quebecista Le Havreen,
Ranskaan, talla lolstolaivalla kestaä vain 6 päivää.
Tehkää paikka tilauksenne osoitteella:
VAPAUS TRAVEL AGENCY
HOME
UHIS
Loppu kesän
kauden kuli
Quebec;
• Lokakuu
• Lokakuu
• Marrask
• Marraski
Käyttakaä hj
säästökaude;'
P. O. BOX 69 SUDBURY. ONT.