Vapaus, November 29, 1956

              Shrn 2 ToKlaiaa, flnarrask. 29 p. Tbursday, Nov. 29,1956 Unkarirf kaiisandemokratia
VAPAUS
CUBBSSm — XOfdependent L«bor
taUisbed Jftr. 1917, Autborizea
M aecoDd ela» mail ibr tiie Post
Qgtee Pepaitment, OtUwa.^^^^
liaHieir tbtice vecaOf; Ttaesda;»,
PoMlalUn? Cotapsny.Udv JVhl02
EUD. St. W , . Sudbuty, Ont., Canada.
Emmai OttUe OB. ^•4M6i.Ua3mtr
4S.BtikMi. mu>rVf,Bsioa4. MalUn» AAvtxiitim Tstea «pon »ppHie&tioo,
Tranalation fiee of cbarge, r r
T I L A \ J S H I N N A T ; ,
Canadam: 1 vk. 7>)016 kk. 3.7»
^ 2 kk. 2^
suomessa:^ 1 «k. «Ä» « Mfc 4.75
ut «anovat
Tiileekö nyt sös^-demien Vuoro?
"KUteitolemW^^^ -todenneet,
hylkäykset työväenlii4ckeen yhtä'osaa vastaan tavoittelevat
tosiasiitssa fcoko iyövaenliiklpeen tuhoättdsta-
''''^'3ol,tyQVäen)iikkeen ^köi' osa tehdääii jonkun tekosyyn
vaf jolla l^nsuojattoin^i,', silloin voi J(H»tua koko työväen-li^
la», lain Suojattomaan asemaan., >" ^{'!
<^Jj,Toisen maailmansodan edellä saatiin .tästä havainto-ope­tusta
karkista fasistimäista ; ja erikoisesti Hitlerin Saksasta.
Kaikfesa.fasistimaissaalbitettyn työväenliikkeen tuhoaminen
)ulii$lainalla ensin korrimunistiset puolueet laittomiksi. Mutta
ifÖttei kaikkialla sitä seurasi hyvin nopeassa tahdissa myös
Sosialidemokraattisten puolueiden joko laittomaksi julistami­nen^
(kuten tapahtui Saksassa) tai aatteellinen salvaminen
(kuten tapahtui ns. puolifasistisissa maissa) siinä mielessä,,
että se ei voinut tehokkaasti vastustaa fasististen^haH
rikollisia edesottamisia:: • - »
\*Tosiasia nimittäin on, että fasististen voimien silmätik-
U^hä oli työväenliike kbkonaifeuudessaan sillä sitä se pahim­min
pelkäsi, koska fasistiset voimat pyrkiyät ratkaisemaan
öB^eliiiansa työtätekevien elintason alentamisen avulla koto- .
na ja sotaisten seikkailujen avulla ulkopoliittisesti.
Juuri tässä mielessä julistettiin jokin aika sitten kommu­nistinen
puolue laittomaksi Länsi-Saksassa.. Bonnin,hallituk­sen
iSi^ä-.ja ulkopolitiikka on muodostunut «ntisftä enemmän
ty<^aenvastaiseksi kotona ja epäkänsalliseksi sota^feifekai-luksi'.
ulkopoliitti?ei?ti/Ja: mitä selvemmäksi tuli tämä,, kurja
ohjelma/' sitä ayonaisemmin iriipesi Bonnin hallitus ,'vainoa- *
maan työväenliikettä.' •. 'J
Tässä miölesVäv^yÖkkäys Länsi-Saksan Kommunistista-
BlMihietta,vastaan,,oli4pdellisuuäessa hyökkäys kokö-Iiänsi-
Säksan työväenluokkaa, vastaan. Sellaisena se ei^lfioiti' voi
pysähtyä vain "kommi^nigmivastaiseksi" toimenpiteeksi/
• '\^i\npä Berliinistä nyt tulleissa uutistiedoissa kerxotaan,
että" kommunistisen puolueen tultua kielletyksi kansleri rAde-ilaUerin
äänenkannattaja Reinische Merkur on hyt ruvennut
vaatimaan sosialidemokraattisen puolueen asettaml3ta'>'syyt-tefe^
äh maartkavalluksestaf
SJULVtTXMtSBN TIE
Neuvostoliiton «bdotuksessa eä'
tetMn hyökkäämättömyyssopimuk-
<sia NATOn ja Varsovan sopimuk'
'sen maiden *välillä. Siina ehdota
tam vaikuttavanipk .toimenpiteitä
suurvaltojen taholta aseistautumi*
sen vähentämiseksi. Siinä hyväk-
»ytäHn presidentti Eisenhowerin
'suunn.telma"avonaisesta'tai vaasta"
^rustana asian edelleen rtutkimi-
^ k s i , ehdottaen, llmatarkastosta
489 mailin levyisellä'alueella kum­mallakin
puolella NATOn j a ^Yarso-van
sopimuksen ;t maiden : ^ ä l i ^ ra­jaa.
Siinä ehdotetaan Neuvostolii­ton,
Yhdysvaltain, Britannian;.Haris
kan. Kiinan Ja ;Intian konferen^ia
sopimuksen aifcäansäamiseksil
Varmasti tässä ^on perusta, jolle
voidaan tehdä työtä. '
Huolimatta siitä ;mistä aloite on
lähtöisin, ainoastaan neuvottelutie­tä
voimme selviytyä nykyisestä vaa­rallisesta
tilanteesta. :Siliä4niten
mr. Eaton (äsl^et^in valtioniieHi-ämme
arvostellut teollisuuden omis­taja
— Vap.) sanoi:
"Yhdestä seikasta voin antaa
teille takeet. : Kolmas maailma^ptta
ei tule onnistumaan; On nyt juuri
plemassa varsin:) hyvä mahdollis<j[us
ihmiskuntaperheen hävittämisek--
si." r
• Hän ehdottaa' "järkevyyttä,>,har-icitsevaisuptta,
vakuuttavaisuutta ja
kärsivällisyyttä":, Nämä menetel­mät
voivat olla>'hitaita, rie voivat
olla vailla loistoa/ Abutta en usko;
että valtiomlehemme' olisivat kyllin
kovin yrittäneet'käyttää niitä."
On korkea aika/että he niin teke­mät.
— Canadian Tritiune.
BtOapetit. taamtK ii V* «Saka­ri
6eUp)« - ~ Nälna päivinä. Jolloin
rauba OS polatunt jaaalian# vofdäan
Jo paljon ItelpomndasitoritfM^^^S^^^
teenvetoa mensseesta koin f tse kiih­keiden
tapahtumien pyörteessä. Ufi
voidaan Jo sahoa« että I/Qkariii J(9Ji-sandemokrat
a jon Mynyt! läpi:'spu-ren
kebitysproisessin; Jotn flierkltr
see varmasti, suorastaan vallalaka
mouksellista mantost^ maan. kehi-
'<ykse8sä.;-:;^:iCans
jädestelmaän pesiytybeltäiVfri^
on iMistetla Ja .avaCtu tie.tttnteen
iioasmin.; r ettS tlämai^ täpäl^-:
masai;fan aikana oiduirMiidÄ^f-^i^^
tnlva^ aseisiin Ja tuottivkt'paljOn
fcorVaamattomia. menetyksiä '.Uun^
salleen, on cbyvin valitettavaa^ Siitä
ka&itavat .sunrimman : vasttmn en'
nenkaikkea ne vastavallankuuoiik-seUiset
iainekset. Jotka yritfivai
käyttää kansan olketttettnja ; n t ^ ;
tusvaatimnksia hyväkseen / saapk-'
seeii. palautettua maahan vanhan
tilanherrojen Ja kapitalistien'järfes
telmän. Käsitykseni mukaan • siitS
kantaa. vastau!n -myös Unkarin 'iyo
(ätekevien puolue, joka ilmeisesti'a:
liarvioi näiden vastavallankumpti^-
selllsteii ainesten olemassaolon.'<;
VASTAVALLANKUHOUKSEI/
LISTEN TAKTUKKA TEHOSI'
ALKUVAIHEESSA
Vastavallankumouksellisilla 'V- ai'
neksillä oli näiden tapahtumien, al­kuvaiheessa
erinomainen taktiikka.
Käyttäen hyväkseen työtätekevien
puolueen sisällä esiintyvien voimak'
kaide» lybmien esittämiä vaatimuk­s
i a nämä suppeat piirit pyikivät soV
lu^utumaan tähän terveeseen uu
dlstdsliikkeeseen ja pian osittain sl
tä johtamaankin. Alussa heidän
tunnuksensa olivat aivan samat
kuin^^terveitä uudistusvaatimuksia
esittävän kansanliikkeen. Siksi hei­dän^
olikin helppo, etenkin koska
nyt työtätirkevien puoluepiirissä oli
viel|ljuudi5tuksia^västustavia t^J hi-
:taai^paa: kehitystä vaativia aiiieksla/
^h^ai^lqukottarttumaa^ aselsim.
Tätti^lSitystäauttoi erikoisesti'*'se,
f e ^ l ^ i d f n [tpimintansa oli «epäile-it]^
ttä^ej;ii^in'h'yi'in| johdettua ^^^^
r-ViailnusteltUa: :Esimerkiksi^ a^^
niin nopeata ilmestymistä ei voida
selvittää muutan kuin että niiden
hankkimisessa on: ollut tarkka en-naf^^
uunnitelma. Mitä pitemmäl-ie-
jiik^kehittyi, sitä mukaa vasta-vattanjpäibouksellist^
ainesten tun-
^iid^se^^i^uuttuivat.^^^>>'M
:apahtni^J(uitenkin n i i n hitaasti, et-teivät^
reheHiset liikkeessä mukana
Dleväi^^öläiset ja koululaiset si-en
käsittäneet muutosten todellista
uonnetta.
lur eivät hyväksyneet näitä menet­telytapoja,
VAATIBIUK5ET O N JO
TOTEUTETTU
Jos tarkastelemme edellä esitet
tyjen tunnuksien Ipobjalla tämän­hetkistä'tilannetta
maassa, voidaan
todeta,:, että kaikki Jcansanliikkeen
-päävaatimukset on; jo^ toteutettu
rOn tehty päätö& pienempien palkko
'ien korottamisesta, asetus työ^äis-
: neuvostojen. muodostamisesta - teh­taisiin
antaa vvaltuudiltyöläisneut
vostoille päättää kuhunkin työpaik­kaan
. ja tehtaaseen parhaiten sovel­tuvasta
. palkanmaksutavasta. 1 Tur­vallisuuspoliisi
on lakkautettu Juh­lapäiviä
koskeva vaaumus on to­teutettu
ja KOssuth-vaäkuna on; nyt
maan virallinen tunnus;. Talonpoi­kien,
vastustusta herättäneestä luo-vu.
tus]^jes|^l|nästä'::bn^ osittain jo
luovuttu jne. , ^
YHDEN PUOLUEEN JÄRJESTEL­MÄSTÄ
LUOVUTAAN
MURHENÄYtELMIÄ
OLYMPIAKISOISTA
pHOlueen puoluetoimikunnan, jäsentä Herbert Wehnej!ia vas-t£^
ck05ka WehnW mainitu^salehdessäsanoutul^^^^^
valkoisesta terrorista ja varoitti länsivaltoja kansandeinbkra-tfan^
maideh. vaimentamisesta. ^, r
''VÖe joka. tällaista julkisesti kirjoittaa, syylllstyjryjidessä
idi^Jgitidcsen painattaneen lehden kan^
Ijj^^een'' kirjoittaa lehti tutun kaavan > mukaisesti jaj.yaatii
sfeättinist^riä nostamaan syytteen.^^^^^^^/^
nfötJbtftl?^ti'oluett?tvi?aj(n^nlais!B5i'P^ vuöksi-vja' Vaieta ;
slfteh; kuri herra Wehrt€r, Worwäri;sissa ^slintjry känsandemo-lärjatlairi
asianajajana, kommunistisen puolueen kielto ei
I^Slibe ainoastaan enemm
\ja|in ;e^
vainaan demokratian^^^ o
tel^ipatta esittäen, että ken lausuu tärkeistä asioista eriäviä
niieliplteitä' hallituksen viralliseert' kantaan verraten, hän
joutuu leimatuksi "maanpetturiksi".
- Adenauerin lehti on erikpisesti kiihdyksissään sen vuoksi,
€^ttä;imyäs,sosialidemokraattisensa^ p
QvM, huolissaan "kansandemokratioiden saavutuksista" ja
"pelkääväti että taantumus tulee Unkarissa^ eikä ainoastaan
sieUäi pysäyttämään ;kaiken sosialistisen edistyksen". ,Lehti^^^^ ^
pelkää, että tällä tavoin sosialidemokraattisen puolueen kurssi
suuiiriataan yhä enemmän vasemmalle. "Liittotasavallan^s
sä«Ätiist«iUä on puheenviioro" 1
Iqjcjoituksensa! ' ^ ' *
i JCuten; huomataan^ Adenauerln lehti ei ^raadi valtiollisen '
poliisin toimenpiteitä sosialidemokraattisen i^puolueen äänen­kannattajaa
vastaan siitäj että se olisi levittänyt perättömiä
juttuja,'tai et
Päinvastoin, vaikka niin ei sanotakaan, Reini
•ipy^ntää oman sekä hallituksensa aatteellisen, vararikkoutu-ij)|
gp;i ja kykenemättömyyden taistella aatteen aseilla oman
kantansa puolesta. J a vararikkotilassa ollen sillä ei ble muuta
keittoa sosialidemokraattista puolu^takaanvastaan'^^''k^
röäka voima ja väkivalta. Täten Länsi-Saksan so^iälidemo-lä^
ä^ttista puoluetta uhkaillaan nyt, että jos se ei luovu pjexi-Ä^
iteistaan ja itsenäisestä ohjelmastaan ja suo kulkemaan
Adenauerin hallituksen talutusnuorassa, sille panna"ap,'5äman-
/ lainen suukapula^ millä on jo yritetty vaimentaa sikäläisen
kommunistisen puolueen suu. . ^-i
• ^ Maailm mielipide on tietenkin tässä asiassa
länsisaksalaisten työläisten ja muiden pikkueläjäin- seka erir-koisesti
uhkailun kohteeksi nyt joutuneen sosialidembkraatti-sen
puolueen puolella. Mutta samalla kertaa Länsi-S^san
- t^jahtumat ovat uutena varoituksena erikoisesti' ineidän
oman maanime työväenliikkeen sille osalle, jolla on Aähän
asti ehkä ollut harhak^itteitä siitä mitä hyökkäyUset<*työ-väenliikkeen
jotakin yhtä osaa vastaan todellisuudessa mer­kitsevät.
, j
Olympialaisten, pitkää historian
varrelta on poimittavissa monen­laisia
värikkäitä; yteiiyiskohtiä,
jotka ovat kuvanneet ylltsevuota-;
vaa riemua tai syvintä murhetta,
mutta tämä kalkki kuuluii olen­naisesti
tuohon leikeistä Jännittä-vimman
sisältöön.' Olemme poi­mineet
tähän neljä murhenäytel­mää.
Jotka aikanaan Voimakkaasti
sykähdyttivät kafispjia ja koko
urheilevaa maailmaa. - ' - '
1. 1908 Lontoossa: Dorando Pietrl
-aapui stadionille maratonin toden-
)äköisenä voittajana; siliä vain koi-,
ne sataa metriä erotti hänet enää
naalista. Äkkiä hän kaatui: uupu­neena
keskelle rataa, ja samalla toi-len
juoksijaa Amerikan Heyes näyt­täytyi
stadionin portissa kirien voi­makkain
askelin radalle: ^Kentän
toimitsijat auttoivat kaatuneen
Pietrin ylös ja omin voimin mies
selvitti loppukirissä voiton itselleen.
Mutta tapahtuma oli vastoin 'Sääntö­jä
Ja Pietri tuomittiin menettämään
tcultaisen mitalinsa.
• * *
2. 1948 Lontoossa: 4x100 m; vies­tin
jouksu, Jamaican joukkue oli en­nakkosuosikki
ja johti kilpailua, kun
Wint toisella rosuudellaan sai, lihas-kouristuksen
eikä jaksanut juosta
loppuun saakka antamaan kapiilaa
seuraajalleen. Jamaican Rhodeh jou­tui
silloin vhermokriisin valtaan^; ja
itki pakahtuakseen keskellä rttoho-kenttää
muiden^ joukkueiden jatka­essa
taistelua voitosta.' ' , ^
3. 1948 Lontoossa: Belgian Gauly
saapui Wembleyn stadionille ensim­mäisenä
oli täysin lopussa. Hän yritti polvet
notkahdellen edetä radalla. Lopulta
hän ei pystynyt etenemään: e d «
kävelyvauhtia; Argentiinan . Gabrjg-ra.
voitti.Ja uupunut Gailly jätettiin:
kolmanneksi.
• • p
4. :1952 Helsingissä: Australian ty;
töt olivat: parhaita viestin alkueris­sä
ja heiltä odotettiin selvää voittoa.
Joukkue johti ylivoimaisesti viestin;
loppukilpailua. Viimeinen vaihto ja
ankkuri Marjorie Jackson ei tavoitfj
tanutkaan Crippsin hänelle, ojenta­maa
kapulaa. Varma voitto meni si­vu
suun. -
Tapahtumien kuluessa on esiin-
, , , . . . ., nytty myös yksipuoluejärjestelmää
Lisäksi Kadar selitti jokin aika, vastaan. Vastavallankumoukselliset
sitten . Mavagin ; ja .Ganzin työläis-lähetystöillei
että .Kadarin ryhmä
N^ytt;> hallituksessa kiirehti jopa
puolitun^ittain työläisten t aseista-
: mistär": mutta, puolustusministeriösi
sä istui aineksia^ jotka eivät sitä ha
lunneet; Lopputulos oli, että .vain
pieni osa työläisistä sai aseita.
TERVEEN UUDISTUSLIIKKEEN
VAATIMUKSET ,
Tapahtumien alkuvaiheessa- esi­tetyt
tunnukset pohjautuivat oikeu­tettuihin
vaatimuksiin: > Aivan oi-keii^
vaadittiin armahdd&ta kansan­liikkeeseen^
osallistuneille, sillä vas­tuuntuntoiset^
piirit ymmärsivät, et-yrittivät
tätä tunnustaa h
kaj^äeh luohnblUsesti j ohtaa maan
takaisin pbrvariiliseen - demokrati­aan,
joka olisi Sayannuti ovet ^^^^^^m^
kapitalisteille ja suurtilallisille.
N y t ' j o bn selvää, että yksipiiolue-j
arj.estelmästä luoyutaanV rnutta: so­sialistisen
.demokratian;
UhkarM sosialistinen työ
lue on ilmaissut selvänä kantanaan,
ettei se halua pitää yllä^^^^
lueen järjestelmää. Ne kokemuki
set: joitatästä; on saatu. Varoitta­vat.
' .
^Siihä •erikoisessa historiallisessa;
vaiheensa, jota Un^^
yksi puolue^ voi ottaa vastuuta- maan
tä siinä o l i ' mukana., paljon hyväX asioitten johdosta. Lieneekin sei-
AMMAtTIYHDIStYSLIIKE
SUOMESSA JUHLII 1957
tahtovia aineksiia.;^Turv^U
Uisin laklämttaihiste vaativa^
poh j au tui kansan oifceutetjuUe^
tumukselle. niitä' vääriä. ja suoras­taan
rikollisia menettelytapoja-vas­taan/
joitaitiii^alliM
kuudessa ;olivmentv^
joitettu^ aVEräibn:; p w
lapäiväh i^aiauttan^
timus <di iiilni^^än^lu
moinrkuin^ivadhan; perinnöistä rik-
'Z7Zn^'^^trZuTh-^. kaan Kossuthin vaakunan palautta-maratonportista,
mutta han | ^.^^^ ankarin viralliseksi tunnuk­seksi:
j^eliifäidenÄv--i^
pyrkiminen; työläisneuvostdjen
kautta nuTJptstrsi^
^ teloiulejlise^
täniisessä.f |EpäeduliM kauppa
sopimusten:iriisanp
tör^eeseen taloudelliseen'' ajatte-
Mutta; taloudellisia \ vaatimuksia
oUvat epädjkeudeni^^^
järjesteitanl^n^ lopetitai^^
palUcoj^/^orotus^o^
r p t t e m ^ j M n i t ^ ^ o i^
vapaudravti^y^^
j^jestdiiiän lopettäranen; K
nämä tunn^ii^eCl^^
san omiin Ii^kemuksiin ja: br^ 'heip.
po:' yksityikkohtais^
lyssä osoittaa .niiden^ edlstyiäelli'
syysr-^nimenpniäait; Soiosuiiv^
Helsinki. ^ SAK:n edeltäjän
Suomen Ammattijärjestön perus­tamisesta
tulee ensi vuoden huh­tikuun
15 päivänä kuluneeksi 50
.vuotta. Tuleva vuosi on siis
maamme ammattiyhdistysliikkeen
juhlavuosi ja tätä merkkitapausta
tullaan viettämään sen arvoa vas­taavalla
tavalla.
Juhlavuoden varsinainen pääjuhla
pidetään kesäkuun 9-^10 päivänä
Helsingissä. Tilaisuuden ohjelma
; Israelin :'^ineriseli
;;|>^}|'ouduttuaan sotapolitiikkansa johdö^ia suorastaan kestä-znätjjpmään
asemaan Israelin .hallituiBpnh puhemiehet ovat
antaneetytoinen'toistaan kummallisemp)'Q;^^ sota-seikkailuistaan.
Israelin Henit- (vapaus-) puolueen johtaja Menachem
BeS^n sanoi. Jerusalemissa sanomalehtimiehil^
haastattelun yhteydessä, että^^^h hallituksensa tiedoitti
"J^iidlle puoluejohtajille, kommunisteja lukuunottamatta,
ettäthallitus suunnitteli sotatoimenpiteitä Egyptiä vastaan''i
Ja sitten: "Israel osoittij että Israel voi yksin lyödä Egyptin",
S^jioiBeigin. Mutta hän selitti, että Israel on kiitoilinen Bri­tannialle
ja Ranskalle Egyptin ilmavoimien tukahduttami­sessa,
sillä ne olisivat voineet aiheuttaa suurta tuhoa ja pal­jon^
menetjrksiä Israelin kaupungeille." ; (New York Times
S^Vvicen. uutistieto.) • ^ ,
.^^../Jsrael Jterskuu siis julkisesti, että hyökkäystä suunnitel-tHni*-
knil^en puolueiden tieten" pitkän äikaa,,ija että Israel
"yfcsfn .voitti'Egyptin", joskin tästä "yksin saavutetusta voi-^
tosta*' on sentään kiitettävä Britannian ja Ranskan ilma­voimia!-
JMutta vielä kummallisem­maksi
tulevat Israelin meriseli­tykset
kun huomioidaan mr-
Beiginin itku ja valitus siitä;
että Neuvostoliiton vaikutus-
.valta ja Egyptin voima tulee
Keski-Idässä suuresti lisäänty­mään,
jos Israelin-täytyy nyt
liittolaisineen luopua valloitus-aikeistaan
'ja 'jättää . Egyptin
alueet Egyptille. "Neuvosto­liitto
tulee saamaan; enemmän
kuin Yhdysvallat Af-abian,'Af-;
rikan ja Aasian kansojen k i i -
'ostaj jos Israel pakoitetaan'
suostumaan ehdottomaan Egyp­tin
alueista luopun^Seefi i . j . "
kerrotaan samassa uutistiedos-sa
miehen valittaneen.
Mutta kuka käski Israelia her­rojen
kanssa-ja puolesta mar­jaan?
Tehtyään ensin rikollisen
h j . ö k käyksen naapurimaata
vastaan ja jouduttuaan sen
vuoksi^ koko ihmiskimnan tuo-mittavalcsi,
Israelin - hallitus
yrittää nyt peloittaa muuta
maailmaa mörköjutuillä ja
huutaa .tavallisen katuvarkaan
tavoin tilanteesta pelastuak-seen:
"Ottakaa varas kiinni^' ja
osoittaa syyttäFvällä Sormella
jonnekin muualle, muttei it­seensä,
todelliseen pahariteki-jaan.
ei vielä ole lopullisesti ratkaistu;
mutta voidaan jo mainita^ että pää-juhlallisuudet
pidetään Helsingin
olympiastadionilla arvokkaalla oh*
jelmalla. Mm. on suunnitteilla juh­laa
edeltävä historiallinen kulkue,'
joka kuvaa ammattiyhdistysliikkeen
kehitystä vuosisadan alusta aina ny­kypäiviin
<^asti. Mainittakoon myös"
että juhlavuoden, kunniaksi SAK
saa oman lipun ja kaikille paikallis^
järjestöille luovutetaan samanlainet)
lippu. Näiden lippujen yhteisvihki-minen
suoritetaan juhlallisuuksien
yhteydessä.
^ Pääjuhlan lisäksi vietetään j o '
huhtikuun. '15 päivänä vanhan
Ammattijärjestön pemstavan ko^
: kouksen maisto juhlaa Tamjpereel-';
la, koska tämä historiallinen ko­kous
pidettiin Tampereen työ-':
väentalon' juBlasallssa hobtikutin'
15 — n päivänä v. 1907. Tarkoi-i
tuksena on tilaisuuden yhteydessä)
myös:, paljastaa perustavan > ko­kouksen
muistolaatta, joka kiinni­tetään
Tampereen: työväentalon
seinään.
- V „
Varsinaisiin juhlallisuuksiin odo
tetaan saapuvan y l i 50,000 henldlöä
eri puolilta Suomea ja lisäksi saa­puu
lukuisa joukko ulko^ ja koti­maisia
kutsuviei^ta.- Amroattiyh-i
distysliikkeen 50-vuotisjuhliin osaU
listuminen on jokaisen palkansaajan
kunnia-asia ja^ matka Helsinkiin o-samalla
kesäinen huvimatka. ,Siksi
olisikin j ö lärvissä ajoin jokaisen
paikallisjärjestön ja osaston ryhdyt­tävä
matkavalmisteluihin. Esini.
matkakassan kerääminen voitaisiin
jo nyt aloittaa.
Monilta paikkakunnilta asetetaan
liikenteeseen ylimääräisiä juhlaju­nia
''-ja tarkoituksena • on järjestää
suuremmissa asutuskeskuksissa eri­koisia
lähtiäisjuhlia. Valtionrauta­teiden
kanssa; tullaan sopimaan
myös; matkalippujen hintojen eri-^
koisalennuksista.. . :.
I Yksityiskohtaisempia tietoja. kai­kista
juhlallisuuksiin liittyvistä asi-'
oista' annetaan lehdistön palstoilla,
vielä'tämäii vuoden aikana.
VASTAVALLANKUMOUS ,
VÄÄRENSI TYOLAIläTEN'
V A A ^ M U K S IA
• Hyvin havainnollisena-esimerkki­nä.
,siit$,, miten-.'.vastavallankumouk-sellisten
onnistui vVräristellä työläis­ten
hyvään tähtääviä vaatimuksia;
oli työläisneuvostojen valinta^. Vaik.
ka niiden pohjimmaisena tarkoituk­sena
oli' työläisdemokratian.lisäämi­nen,
västavallankmnouksellistjen on­nistui'
useissa tapauksissa: terrorin
j a' mielipidevapauden tukahdutta­misen
keinoin kääntää asia : aivan
päinvastaiseksi, demagogialla ja
uhkailuilla sulj ettiini siiu niiltä, jot-vää,
että yksipuoluejärjestelmään
siirtyminen on merkinnyt aikanaan
kaavamaista Neuvostoliiton koke­muksien
soveltamista. Lähiaiko.na
tullaan epäilemättä, perustamaan
muita puolueita, /jotka, ovat uskol­lisia
sosiälisihin, rakentamiset asi­alle
ja jotka heijastavat kan^nde-mokraattisessa
Unkarissa vielä val-litsevaa^
jakoa erilaisiin eturyhmiin.
T|män; järjestelmän pohjalla tuh
laan aikanaan suorittamaan myös
uudet vaglit.
PERUSKYSYMYKSESSÄ *
YKSIMIELISYYS
' - Kansakunnan tulevaisuuden pe­ruskysymyksistä
Tvallitsee. tämän
hetken Unkarissa, yleensä yjjipimieli-syys,
yaikkaj eräät läntiset piirit
pyrkivätkin ? puuttumaan Unkarin
sisäisiin asioihin/ .rNämä perusky
symykset ovat: sosialismin arvok­kaitten
. 'tulosten - suojeleminen.
: Hyvin tunnettu canadalainen lääkäri.tri Norman Betl
joka aikaisemmin oli auttamassa espanjalaisia tasav
"lai'sia^joukkoja;heidäpitaistelussaan maansa puolesta, 1
Kiinassa 'tasavallan palveluksessa marraskuun -19 päi
1939- iJKuvassamme malli tri.- Bethunen muistolle OKiir
valmistettavasta patsaasta.
FRENCKELL MOITTI
AHiglKKALAISTYYLIÄ
; Melbl»l!i*fle.- --^ Keskiylikkö.nä,
i_itriai'^ask-tokoii|
reM sai M
ten ibsahpttajieri' mi^
lyttäyäri mauri. Am
lusiyat miHiri^^M
sainvälisten; liiton^^:
_ amerikkalaisen ja siinä mielessä he
maan riippumatfiomuus, damokatian | sovelsivat 0=kein amer.kkalaisiftallis
kehittäminen ja syventäminen sekä. presidant ftvaälimenettelyä. Kai­vallinneista
virheistä irtisanoutumi­kille
: edustaiille. jaeltiin erilaisia
nen. Nämä suuret pääkysymykset
kokoavat tänä päivänä Unkarin kan­saa,-
joskin on olemassa - erilaisia
mielipiteitä niiden käytännöllisestä
toteuttamisesta
Pariskunta kuoli
auton törmättyä
puuta vastaan "
London; r - Viime, lauantaina sai­vat
kuolettavia vammoja Francis. J .
Moran j a hänen vaimonsa - Agnes
kun heidän autonsa suistui syrjään
valtatie No.; 22:11a ja törmäsi puuta
vastaan. - Heidät vietiin onnettomuu­den-
jälkeen sairaalaan, jossa he
kuolivat muutaman tunnin kuluttua.
— V. 1665-Quebecin kaupungissa,
joka perustettiin 57 vuotta aikai­semmin^
oli; 550 asukasta ja ,7.0 he­vosta.
, ' -
lahjoja:-^:salkkuja,\lompakoita, h
pealusikoila — vja jokaisen lahjan
mukana oli korttir jossa kehoitettiin
äänestämään puheenjohtajaksi ame­rikkalaista
Clarence Johnsonia, v . :
Suomen-edustaja IOK:ssa Erik
von Frenckell esitti jyrkkäsanaisen
huomautuksen tällaisen menettelyr
tavan johdosta. Hän ;huomautti,;et-fei
hän milloinkaan pitkän elämän­sä
aikäria.^oUut . tavannut. .urheilu­toiminnassa
»lällaista. Amerikkalai­set
v^stasiVatj että jakavathan poh­joismaalaisetkin
lahjoja, mutta tä-.
hän tuli.heti huomautus, 'että;kyllä
se paikltänsä pitää mutta lahjdjen
mukana ei koskaan ole minkäänlai­sia
lappuja tarkoituksena vaikuttaa
vaalin tuloksin.
PuheÄii^ajan vaalista ei pitä­nyt
syntyä lainkaan keskustelua,
koska suomalainen Bruno Nyberg
olisi sääntöjen: mukaan tullut ilman
muuta valituksi: uudelleen, l
ran.ehdatusta puheenjohtajj
dosta ei oltu tehty määräajf
essa. •. Nyt amerikkalaisten
kin onnistui saada myös <.
ehdokkaaksi, mutta äänest
äänet jakaantuivat Nybergin
si 17 —- 16 ja hän pysyy pai
siis vuoteen 1960; -
Ruotsi saa kiittää von Fi
liä siitä, että vuoden 1958 ma
mestaruuskilpailut annettiin
maan jävjestettäväksi. Hän
täin puhui hyvin lämpimiä
Ruotsin; puolesta.
>ITA
JA
T Ä
VAARA OLEMASSA MOLI
' PAIN
— Miten voin olla varma,
ette pyri naimisim tyttären
sa vam minun rahojeni taki
— Niin, vaara, on olemai
lemminpuolin. -Mistä mmä
la varma, että te.ette jou(
kurssiin.vuoden parin.kulut
LIIKENNEVAROITUi
Hiljentäkää vauhtia. Ta
ole-sairaala.
PÄIVÄN PÄKINÄ
Kiperä ja.kapera juttu
Näyttää. sUtä. että "soieellen so­taan"
menneillä- on äillutEg3rptistä
poIäahtö-k3rsymyksestä^ kiperä
ja kapera juttu kuih' konsanaan pu­kin
sarvi.
Tosiasiassa- Egyptiin tehty XtySk-käys
on 49detmut m^ - ohella sen,
ettelndäkalla saada enkä'mitään py'^
i^prl^Mä ratkaisuja —eikä abiakaan
kene&kään^ hyväksi. < Päiitv^toin so-talääääceOlä
voitelu aibeuttaa k&tke-fla
.jSUciseoraUksia, itse nllDe lääkä-i
«iBe; jotkä^:,!^^
mään turvautuvat.
Nyt Jo on: näbty.'-että~ kokoJ porva­rillista
.Eurooppaauhkaa pitkäaikai­nen^
taloudellinen näivetys,'elikkä ve-xen;
^yäbyydestä johtuva- liUjaisek»
.v|iin. siitä ilosta .kun läiidettiin nuie-kalla
Ja tulella valloittamaan Suezin
k a M v a a ' Egyptiltä,
VaiBcaT^nglannln •pääministeri sir,
Anäionor Bdeh on^^sairastunut: n ^
f aBc^äti; Jettä bänv joutui läbtänään
muille maille toipilaaksi, niin. tosiasia
bn^slttenkln. että ^meidän tavallisten,
kuolevaisten on valkea tehdä Johto­päätöstä
^slitä. Icumpi^^oä sairaampi.
•lerigiA^rtnlH talous \vaiko' Sbr^^ Anthony.
Palfon iiarenmin eivät OleHjbbta^
vien porvärlnu^to VälisM suhteet.
Ne ovat kyliä yksimielisiä puhtaista
luokkaikysymyksistä; ne^^ovat yksimie­lisiä
siltä,,että sosialistista maailman-osaa
on lyötävä mennen ja tullen ja
"lyötävä, kuin vierasta sikaa" , lain­kaan
välittämättä siitä minkälaisia
aseita on:»käytettävissä. Ne ovat yk­simielisiä
siitä; että siirtomaat . on
pideltävä kurissa.>ja herran' nuhtees­sa
.niin kauan- kuin maihdollista, sillä
siitä: on lihavia tuloja vierasmaalal-siUe'
kurissapitä jille.
Mutta tähän.loppuukin Suuren R a ­han
miesten j a '-valtojen yksimieli­syys.
^
Jo Hitlerin^ päiviltä muistamme.
kuitenkaan ole: mitään stta vastaan;i26 päivältä: .Hän kirjoitti:
vaikka SS.Jiykyisessä kriisitilanteessa
vähän hyötyisi hittolaistensa kustan­nuksella,
;vlwppujen • lopuksi, , kuka
kaski Britanniaa ja Ranskaa sekä
niiden: ; uskollista «palvelijaa Israelia
lähteinäänv^;syyhymättä saunaan"!
Eriti^in:^ kuvaava tässä yhteydessä
oli Y K :n ; Yleisistunnossa ' käyty kes-kustelii:
Afrikan
päätöslavBelmaehdotuksesta, joka tuli
hyvaksytjifksi 63 äänellä 5 ääntä vas­taan
10 maan (mukaanlukien Cana­dan)
- pidättyessä: äänestämästä.
miten Hitlerin Saksaa aseistettiin yk'-
simielisestisiinä toivossa, että Hitle­rin
Saksasta : saadaan; "karkeistyön"
tekijä: niille; Jotka halusivat soslalis-tll^
en: Neuvostoliiton .murskaamista:
Mutta Hitlerin taustamlehlUä, Krup-pida,
-fThyssenUIa; ja kumppaneilla
oli :omaft suunnitelmansa ja :niln he"^
pettivät "avustajansa.
Nyt myös on nähty, että vaikka
esimerkiksi Yhdysvalloilla (tarkoitus'
ei ole rinnastaa Nyky-Yhdysvaltoja
Natsisaksaan) on kova; hinku - pitää
l i l h i - -ja Keski-Idän kansa't sorre­tussa:
ja riistetyssä' ahmassa, sinä ei
Uutistiedolssa kerrottiin^ että hyök­kää
jkmaiden • edustajma'; oli keskuste­lun
eräässä ,vailjeessa, toiveita,' jotta
Yhdysvallat äänestää iöelgian" edus­tajan:
tekemän: 'muutosehdotuksen
puolesta ;'r-. joka' olisi ^sivumennen' jsä-nosn
pannut piirileikiksi-koko'^:n
päätöksen: hyökkääjäjoakkojen -eva^
kuoimisasiasta: , Mutta-Selgian muu-
,tos2hdotus:—-vanhan Henry Spaakin
uusin »häpeäiaierkki — tuli hyljätyksi
37 äänellä 23 ääntä vastaan 18 maaii
pfdattyeasä* äänestämästä Yhdysvallat
mukaanlukien- Nhn kuoU — kun­niattomasti
-^.Belgian muutosehdo­tus
ja:-YK teki'toistamiseen päätök­sen,
että hyökkääjäjoukkojen täytyy
poistua^ Heti Egyptistä.
Mutta tse aiheutti melkdisesajälki-puheita.
Ne jotka toivoivat Yhdys­valtain,
apiia Egyptiin tehdyn hyök­käyksen
siunaamisessa" esittivät nyt
syytöksiä ijäökkisn ,"petolIisuudesta"^
jne. Esimerkkinä mahiittakoon ^To­ronto,
Daily Starin kirjeenvaihtajan
Harold :Greerintiutistieta. marrasktitm
" N A T O - maiden ^pääkaupi
kuohui tanaan rumia sj^^töfa
Yhdysvallat on pettänyt ja i
nut yritykset länsimaiden yht<
den saavuttamiseksi Suezin 1
"Kaikki NATO-jäsenet
Yhdysvaltoja ja Kreikkaa lu
tamafcta, äänestivät lauantain
kan-Aadan maiden päatoslau:
tehdyn Belgian - muutosehd
puolesta . . . Sir. Harold Cacc
tannian Washingtonin lahett
perjantaina vakuutuksen vaiti
rln apulaiselta Herbert Hoove
että "snidysvallat tiötee Belgia
tosshdotuksen mukaista linjai
"Yhdysvaltain puhemiehet
tifivät antamasta mitään «
siitä miksi Yhdysvallat pidaf
nestj^ksestä ja : myös missä
TThdysvallat'rohkaisi Belgiaa i
ehdotiiks*&n5a teossa . . :
Heikoissa kantimissa on siis
maiden yhtenäisjrys ja.yksuu
Me. emme, luonnollisestikaai:
minkään, valtarylimän valiste
teiden pahenemisesta. : Pau:
on_;asia. -Mutta ctämä, osoitti
ran uudelleen, etta NATO-ni
sotapoUtiiakaän- perustuva j
syys Ja yksimielisyys ei ole k
laatua.:; Päinvastoin se sisältä
^äni epäsovun j ja hajaannuks
menlä JaVslksI 'olisi sep parem
pikemmin päästäisiin sopin
kurjan •aseistumiskllpallun lop
piestä ia: seflaisten sotilasluoi
lififcojen kuöi NATO- ja Vais
pimusten t purkamista: •^Käns