1955-01-22-01 |
Previous | 1 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
lan • .
*ai''fiiolIaai
itaohaatan
iMWt»tna»l
m.
TA iiiisti;
^ aloiitanot^eimiistettm iilki^rla-mmtaarken
JonfckotoiQitoiian
Liosl-Saksan varnsteloa vastan.
osontiksla on jäi:JNte(ty useilla
tahoilla Lan8f-äak«ia viime ]>äl.
.RY
aappi
a 91
leiiddlial.
atsomassa
19.95
V8 .95
enne
i URY
lE-IL-
)JA
on
en-l
i t ovat useissa maeJsmJnimyt''
tEänpiiii^elssSa Jakaneet l^tolehti-
8&, joissa PaHl!dn sopimuksia
seiniin ja Untbitnspyhrälslin on
Himattu suuria julistetta; joissa
irahdääu' sotalnvalUdi katsele-massa
rannlomalsemaa. Teksti
knulou seuraavasti: "EI , enää
neuvotteluja tästä".
Samanaikaisesti on Baijerin
anunattiylidlstsrslilke : aloittanut
toiminnan, r jonka tarkoHnks^"
on myös es^ä^^^^ Fää-töslauselmai^
jraJta i i ^ - S a k -
san lUttopäivät, liittokansleri
Adenäner jamnut johtavat poliitikot:;
ovat saaneet luettavakseen,
vaaditun icansaj^
maan: varustelun johdoslte.
;i$ena$i»^^
: pesille vefiM)- iiiiiiiiiipi
1 7 1 1 , ^ * • m • w% ' ^ "••^'»'V - ' V * ' . r 14* "««"viUiona. että perjantaina tiilee Ulkommisten Pearson puolusti Saksan uudelleen 4 ^ u s o i k e u d e a s a e^ui» ameri^n-
I l f X*.»» e 1 ' 1 ^ • • ' ?*oa»alaisen Knut HelUtlsen asia. n- ni.m. sdla, etta Saksa aseisluu to-^.
tenkin - Kohne kohtalokasta sanaa; Diefenbaket"
Ottavrau — Ilmaiston canadalaisten enemmistön vastustavan^
fannan Saksan imi>eriaUainin uudeUeen aseistamisen suhteen.
wimiipegiläinen Stanley H. Kno^les (CCF) puhui torstai-Utana
alahuoneen istunnossa. Lontoon ja Pariisin sopimusten ratifioimista
vastaan korostaen, että Saksan uudelleen aseistäsiinen aiheuttaa
uuden maailmansodan vaaran.
Vaikka Canadan alahuoneen kalkki lä kertaa Saksan" aselstanalsen yhley-mm
puoluejohtajat kannattlyatkin "ple-
Mamtouwacigen ,
rautatie vaifamistuu
tämän vuoden aikana
ottava. — Canadian 'NatloÄäl
iRailway5 Ilmoitti keskiviikkona, että
tämän yuoden aikana valmistuu rautatie;
«Hl^rtiste''JÄanlfoayääge
liakelle. (Rautatien pituus on 27 mailia..
. • .
Samaan aikaan "tledoltettlln. että
Quebecissä rakennettaivan 158 mallia
pitkän rautatien loppuosa. Jota on
vielä rakennettava 45 mailla, rakennetaan
Y:n 1956 loppuun mennessä
valmiikal. rratä rautatietä rakennetaan
parhaUlaanlL^Cachen j a Chi-bougamaun
välille. •
nemmäji p a ^
musten ratifioimista, niin; he' kaödn
joutuivat myöntömään, eti^ canadalaisten/
keskuudessa valUtf^ suuri
huolestuneisuus; Saksan 9^
henkiinherättämisen suhteen.
Monet huomioitsijat panivat merkille
sen, että ulkoministeri Peaärsoi», jokk
esitti hallltilksen päätöslausjBhiiftehdo-tuksen
Lontoon ja Fariisiii sopimusten
ratifioimista varten, oli alusta loppuun
asti puolustuskannalla.
' xnkomifxisteri Pearson myönsi, että
sodan vaara ei ole nyt niin suuri kuin
se oli muutama kuukausi sitten; joi--
loin Ranskan Kansalliskokous ro-mutitti
ns. Euroopan puolustussopi-'
muksen.
Mr. Pearson puolusti' nä^dei^ sopl-mustenratlflolmista
myös sillä perusteella,
että Yhdysvalloissa on kehittymässä
"toimimme yksin'', mieliala.
Hän'-sanoi; että 'j<»' ine enjme nyt
hyväksy Saksan miUtaUstejä^IiittöIai-^
siksimme,. niin se- voi' johtoa heidät
omakohtaisen voiman tavoitleluun^
Jfr.- Pearson sanoi,' että :jos Saksan
uudelleen aselstaniiseen tfihtääviää
Lontoon ja Parilsitf sopimuksia ei r a tifioida
, niin se voi johtaa Pohjois-Atlantin
liiton romahtamiseen.
Mr. Pearson myönsi lukuisten canadalaisten
pelkäävän Saksan mlitaris-mln
henkiinherättämistä. Tämän pelon
lievittämiseksi hän selitti, että täi-
I i i i
Kiinan vapausarmeija
ottaa kaikki Kiinalle
knuluvaf saaret
SanotaaiiPelkiiigiif tiedonannossa; Tapein
tiedonannoissa hyvin alakuloinen sävy
dessä o t ö^
vallisuptoimenpiteltäi saksan armet-^
ja. sanoi hän; tiilee kokönalsuucIeKaan
iiiilxflalsteh vXt^i*o^
yUpäällystön koritrollUn.
Samassa yhteydessä ulkoministeri
Pearson myönsi, että ijiiälden sopimus-^
ten perusteella, jos tulevat ratifioiduksi,
jää canadalaisla asevoimia Eur^
rooppaan.' • . ,
Kaikki puoluejohtajat ilmaisivat-alahuoneen
Istunnossa torstaina • p i i missään
puheissaan, että Lontoon-ja
Pariisin sopimusten ratifioiminen äl-^
heuttaa sydänkipua . canadalalsille.
Jotka pelkäävät Saksan militarismin
henkiin herättämistä.
K o n's e r v a tilvipuolueen puhemies
John D. IDlefembaker - anyönsi, että'
koskaan toisenmaailmansodan päättymisen
jälkeen ei vole Canadan alahuoneen
istunnossa oUut ratkaistavar;
niin töikeäja !to«ymystä'kuln on
ehdotus Lontoo^' Ja' Puhisin, sppi-muflten
- ratinoImlstiKsit-p^^' -^l^:^ v:-f .v.
\Mr.' Diefenbaker;oU'tyytymätönv^^^^^^
komlnlsterl Pearsonin' eBlttämlinr^tä-:
kelsiin" sUtä, ettävät saksalaiset saa
valmistaa atomi-, bakteeri- j a multa
Joukkotuhon aseita. Mr;i)iefenbaker
syytti ulkoministeri Peaisonia siltä,
että hän Jätti pois ';kölme,tärkeätä
sanaa" puhuessaan "takeista", ettei
Saksa saa valmistaa atomi- ja muita
joukkotuhon aseita, mmä kohne sa-r.
aa ovat "Saksan alueella' (In its ter-ritory).
Miksi on tarpeellista antaa
Saksan valmistaa näit&raselta omien
alueittensa ulkopuolellaK kysyi Die-fenbaker
ja selitti mieUt>iteenään, että
Saksa voi niitä hyvin valmistaa Saarin
alueella}
m'
' ^ / ry
A Ä>
,^ Heikkilien on tupmliiiu 10^ ^vuodeksi
- -"Ä; ^*:«ut«cn;;. ':Walter^<Mi6carran.teia
40 s^hköfyöläistä | SwteJnaU a. Ään on J8iii)6ä<w
I H ' • • , V mlttaja Heikkinen ori asunut Y h -
<b-svalIoiis»i «Ittipn vjiftrt*»,^-^': V ^^ysvallblaBä
St. Catharines. VUme kjesklvUki
kona lakkoutul täällä 40-<;aWian'
Wairen Plnk' Iitd:nNtyöl^tÄ. «6^
lakkoutiiivatkun yhtiö el suostunut'
korottamaan heidän tuntipalkkojaan'
.10 sehtillä ja myöntämään hfille 40,
tuntista työvUkkoa.
, TVöläiset kuuluvat United HJlectri-cal
Workers'unloon:
Suuri valtion
Mpsitehdas valmis-
^iuiut Nova Scotiassa
;l Halifax. ~ Vähän matkaa kaupungin
ulkopuolella avatuin .t^nstalha
^uuri.nraltlojn oöiistama kipsltehdas,
Jonka' /vuosituotanto 'iulee olemaan
U503/)0O tonnia. Nova^Bcotla tuot-
|Äa vuosittain noin 3.000,000 tonnia
kipsiä, joka on noin 85 proisenttiä ko-tämis
«>tä rauhanomabiin tarkoihdcsiin ovat rbUcaise^l
<'ko CanadMi vuosituotannosta.
A t o m i v ö i i i t a N t o k s i a k i ko
Kansandemokraattisilla maille hajoavia
ydinaineita, atomikattiloita, kiih-dytyslaitteita
seita Idöjjllistä apua
. , i Mojji^oj»^ ^ (Sag) -TTAntaen savfr
Hpngkonjr. — KUnan kansantasa-väl&
nvohna^. pommittivat keskiviikkona
niitä, «Taphensln saaria. Jotka
avatMelä Chlan^TjouikkoJen;käslssä.
Lisää voimia loilJetettllnYmangshan
saarelle,'jonki^kansantasavcillan sotavoimat
ivpUofttivat yllätyahyök-käyksellä
tiistaina.
•I^ipeis^ ke^kiviikköha,
että-2Q0^Kllnankansantasavallan len-tcfkpneita
• pommitti samana, päivänä
Tachensin-saaria.'
^ Taipein; .tiedonannoissa oli - liyvin
alakuloinen aäyy.^^^^^^E^ voimien
Johtajasanoi:
!^^pmmunlstit 'tulevat ottamaan
yhden meidän saarista toisefisa jälkeen
. Ja; YhdyValtaln 7. laivasto el
tee mitään."
Kiinan: kansantasatvallan tykistö
pommitti keskiviikkona;, Fenshanln
saarta. Joka on 32 mallia lounaaseen
Tafäiensin saarista.
Taipein tiedonannoissa niinikään
sanotaan, että Kiinan kansantamal-
-lan taholta on lisätty sotalaivastoa
Yikiangshanin vesille.
Pekingin radlotiedolssa torstaina
sanottiin, että kalkki chiang K a i -
shekin armeijan miehet Ylklngsha-nln
saarella • on otettu vangiksi tai
ovat kaatuneet. Heitä oli k^ilkkiaa
1,080' miestä. Lisäksi tledonaimoasa
sanottiin, että saaren valloitus on
osoitus siltä, että Kiinan kansan vapausarmeija
tulee vapau^R^maan
kalkki Kiinalle kuuluvat saaret, n l i -
Kaikesta tästä huolimatta mr. Die-fenbaker
lupasi konservatiivipuolueen
parlamenttiryhmän kanhatuksen Lontoon
ja Pariisin sopimusten ratlflol-mispäätöksestä
äänestettäessä.
CCF-n puolueen johtaja-M. J . Cold-well
myönsi ettei hän voi taata puo-;
lueryhmänsä ;täydellistä-ö^ksnnatusta
Saksan uudell^enaseistamisesta 'ää-'
nestettäessäi sillä osa CCF;n'ryhmään
kuuluvista alahuoneen/jäsmlstä,:mukaanlukien
> Stanley Knowles (CCF,
Wlnnlpeg North Centre) ;.tulee äänestämään
tätä ratlfiolmlStäUitöstävas^
taan. Mr. Coldwell mylläsit että päätös
Saksan militarismin uudelleen
aseistamiseesi edellyttää "harkitun
riskin ottoa — mutta hän 8anoI>olevansa
valmis äänestämään tämän riskin
ottamisen puolesta.
Social Credit puolueen johtaja mr.
Low myönsi että monet MiaikitBevat
Canada laiset vastustavat Saksan uudelleen
aseistamista muita^^bän sanoi,
että he ovat äänettöminä siksi kun
j«n\£UTon ätomlyoimeö kä(^11^5p^
hanoniaisiln tarkoituksiin on^neitirös^
tohaUltus tehnyt päätöksen tlete^Is^
teknllllfien Ja tuotannollisen, avun a n tamisesta
iolsille valtioille niidet^; perustaessa
tieteellisiä kokelluteltöksla
ydhifysiikantuteimiseksl ja;, atomivoiman
^.käyttämiseksi - rauhanömai-;
siin ^tarkoituksiin. ' ' . ' '
J^^euvoBtöhamtus on tarjönntit^^^^
nan kansantasavallalle,-Puolaa
santasavallalle, Tshekkoslovakian tasavallalle,:
Romanian' kansantasavallalle
ja Saksan dBtnokraättlsielle tasavallalle
kalkkea~ apua laitteiden
>Illsäidu(i«^a i^j^ikaa niiden
maldm piiriä, joille SKlX. .voisi antaa
• tukensa Ja . apunsa atomivoiman
käytön» tieteellisen Ja Itbkeilevan tutkimuksen
kehittämiseksi rauhanomaisia
tarkoituksia varten.
United Natlons.
tea päätti kuluvan
välisen konferenssin käsittelemään atomivoiman käyttämistä
rauhanomaisiin, tarkoituksiin. YKm pääsihteeri Dag Hammar-skjöld
sanoi että T K m JäMnvaItoien;;ykaii^
tän^ään atomivoimaa Rakentavaan tarkoitukseen on rohkaiseva.
HaromarskJ^ld sanoi, että. yksimielisyys
tässä "Jo sellaisenaan antaa
suunnittelussa Ja toimituksissa djOOO
kw tehon kehittävien atomlkokellu-kattiloiden
rakentamisessa, ja alkua
i n e hiukkasten kiihdy tinlaittelden
rakentamisessa. Käille maille - on
päätetty toimittaa myös' tarjpeellinen
määrä hajoavia aineita atomlkattl-den
mukana myöskin Formosan saaren.
U S A : h pQolustussihteeri
e M p t t a a yJijaämävoin
myynriistä Neuvostoliittoon
Hän on sitä niieltä että tällä voilla
voitaisiin vaihtaa Keuvostoliitosta mangaania
Washii:^gton. — Yhdysvaltain puo-lustussihteeri
Charles E. ^Uson oH
<tohien: Yhfiysvaltahi hallituksen, jä^
sen,, joka, kannattaa yllj&ämjlvoln
vaihtamista.mangaanlfax. :7
Maataloussihteeri (Ezra 'Taft/Benson
Ilmaisi viime yuomsa...käkSl: ker-^;
taa sellaisen kannan. ettft-yUjäfimi^-
votta[pttai8i «allia lähettää, Kenras-tcduCtooi
»' r j i i^osandemoidraattislin
munlstiblokln m a i h i n ivol; jolloinkin
auttaa parantamaan ytot^symmär-rystä
ja lopuksi auttaa msaUmanrau-ban
asiaa"/, snol mr. lVIJson.C ' ;
Tähän saakka on •VirilMn vastustanut
kauppaa. Neuvostoliiton -ja. kanr
sandemokraattlsten maiden Icanaea.
Hän sanoi, ^tta mangaania voidaan
Tarastoiäa, mutta.voita; eit .T(dd» p i tää
kauan varastoissa, kodcaie 1)8x8-
ItUntyy.,, ' •
Hallltiu ei ole vielä Imitfnkasn
pelkäävät, ettäheldät leimataan J<Ao
kommunisteiksi tai koznmunistlen
kannattaJiksL
Suur-Torontoii
asukasluku
lolta ja tieteellisiä tutkimuksia varten.
Tällöin huomioidaan se seikkay
että mainitut maat toimittavat Neuvostoillalle
tarvittavia raaka-aineita.
Malnlttujfp maiden tledemlebet^Ja
insinöörit säavatimahdolBsuuden tutustua
SNTLrssa «uörltottaylln tle^
teelllsUn tutkimustöihin ittootivoimän
MytÖMä, rauhanomälalin; tarkoituk-;
sUn sekä atomikokellukatttloiden toimintaan.
• Mainittujen tieteellisten, kokeilu-laitosten
pecustamlriei;^ 'antaa, näille
maUle mahdollisuuden kehittyä ydih^
fysiikan tleteeUistätutldmuistai'saada
atomikokeiluk^ttilolden' avulla
tarvitsemansa erät radloaktUvJs^ i8o<>
tooppeja< käytettäväksi :]ääke^iet(«s^,
biologiassa sekä tietef^n ja tekniikan
eri aloilla, sekä valmentaa tiedcähle-hlä
ja Insinöörejä silmälläpitäen ato-ntienerglan
; rauhanomaisen.' TsäytöD
edelleenkehittämistä.
Käsiteltävänä ou/myöjs kysymys
Amerikkalaisia
sotilaita vänMeen
kapinaNisuudesfa
? Port Bragg, N. C. —. Kuusi nuorta
armeijan sotilasta tuo>mlttlin täällä
'Viime keskiviikkona, 7 Vuodeksi pak-kotyövankeuteen.
Nämjt pidätettynä olleet sotilaat
Joista 'Viisi on kahdeksantoistavuotiasta,
tuomittiin pitkiih vankeusrah-gaistukslin.
kun he kieltäytyivät menemästä
työjoukkueeseen.
Tiedonannossa sanotaan, että he
pelastuivat kuolemantuomioilta- ktin
Fort Braggin pääUlkktf, kemualima-
Juri, J . Glellad oU sitä mieltä^ etteivät
be tehneet pahinta'Hkosta.
Miehet tuomlttlfai samalla erotettavaksi
anneljasta kunniansa mehet-tänetoftjä
ettei heille anneta mitään
armeijan etuoikeuksia/
Nuori tyttö kuoli
yU^lim iihrina/
St^ Catharines.Vihne torstaina
ku61i? täällä sairaalassa 14-vuotals
Dorothy' Clark, .joka <Jou(ui Itenkism-koni
jsiiut<«riiajon uhrllMl :Queen i p i -
zatethln./vaJtatlellä.
Onnettomuuden aiheuttanutta autoa
ajoi < torontolalnen Edward B6w-
Aess. joka sanoi, että tyttö JucAsi hänen
cautonsa eteen eikä hän voinut
välttää onnettomuutta.
toivoa Ja juottamusta.alkana, Jolloin
pimeys on aiheuttanut nlUi paljon
pelkoa Ja epällystl(. ,Se heijastaa
myöskin .kasvavaa käsitystä siitä
että atomienergiaa voMaan'käyttää
tulevina vuosina^ taloudellisesti jä::ik)^
siftlisesti.hyödyllifiellä tavalla." ,
"Atomienergia on Itsestään luon-nonvohnaa",
sanoi mr„ Haminar-skjpid.
'•Sellaisena:se ^kuuluu k a l kille
kansoille. Mahdollisuudet' sen'
käyttämiseksi' ratmalllslln "tarkoituk.
slln täytyy olla, kalkkien nautittavana.
JTulevÄn^ kpnferenssln tarkoituksena
on'työedcenneilä tämän h } ^^
HammarSJ^öld sanoi, että tämä t u lee
Olemaan ensimmäinen atomlvol-makonferenssl,
johon eri hallitukset
osallistuvat. Tuloksena tulee olla, kuten
neuvonantokomicean päätöslauselmassa
sanotaan^ "auttaa koko
maailmaa käyttämään atomivoimaa
rauhanomaisiin tarkoituksiin".
; Neiivontaikomltean Jäsenet ovat: Ca-'
nadan edustajat t r i W. B. Lewis ja
tri .David A i Keys,i Neuvostollltdn
edustajat akateemikot. ,V. Skobeltsln
Ja A, P. (Dodbrynln, Britannian
Bertrand ' Ckoldshmldt ^ja Jocques
Tune, Brasilian edustajat Jaymc de
tlan .edustajat .tri Homl Bho^baja
edustaja t r r i j i . Rabl.
Viime > lauantaina, - Neuvostoliiton
edustaja sanoi, että Neuvostoliitto on
valmis antamaan tietoja, sielläöleväs-:
t a ; maailman • ensimmäisestä aiöml-koontuyassa
kaiisalnvällscMä kbnfe-
;rt»#8ä;|,Yh#w^
se suorita vetyaseldcn kokeilua kuluvan
vuodenaikana.
Neuvostollittto
vapauttanut
amerikkalaisen
' Berilinl. ^-Neuvostoliiton toimesta
luovutettUn täällä torstaina amerik
kalalnrai sotämlea Willfani AI. Verdl-ne.
Joka on ollut «vangittuna sitten
1949.'
• Illän' voi; joutua wtteeseen armeijasta
kaitkaamlsesta. Neuvostoliiton
toimesta on 'kolme. muuta amerlkka-lateta
(vapautettu kuhivan kuukauden
aikana';'
: • • : • • ' ! : • - : ] • ; •.;i-^5' i / ' . - i \ ' v ; , •
. . Toron^.: — Verotusdepartmentin
keskiviikkona : julkaisemien tietojen
mukaan on Suur-Toronton väkiluku
125100. Olmä merkitsee sitä. että
vuoden aikana on väldlulnt kasvanut
Suur-TorontOBsa 61.45$ Sienkllöllä.
Sen mukaan kalkkein; eniten Icasvol
väkUnku North Yoiksissa. sen vä-kUuku
kasvoi 20.465 ttSnkllöllä. To*
rontossa kasvoi väkllttka.194^16, Scar-bonMBa
16,9<0 j a Etobieokeesa 12,960
Jienkllöllä. J , , -'
Karachi, FsUMan.-^.IteSUvilkko-na
allekirjoitettiin täällä sopimus IPa-kistanhi
ja YhdysvaituOzi ^välillä. Sen
molcaan' saa <Md«taii ifM.'70000» ia^
loadtaista avostaifa yarten kohivan
vooden aikana,. Josta f^gOQOjOOO on
VIIME TIEDOT |
Vaoc^fiyer. -^^^ aikufaliääOä pidetyaui, latenuflonai
Mine. Min and SnftUer VTorknM tinlon Canadan Jaoston vnorikokonks^K»
.päätcttUn erota Yhdysval^ln keskokMsU J» ifseniJsfyä.
"Sellainen foimienpide viqiMtttsa meidät dilä pbnOUMBU ja paiieelU.
sesta laista, Jtfnka^Yhdysrsitafn fuUKiu on iaaiinnt", sanoi imfon yfidys.
«alUlainen presidentti JTobn Oaric
"Sellainen on häpeälU^ CaoadaUe kan YlOlysvsilat pakoitta» TSft-
Haniey-laln Ja aen ttu&Ayk$k canadalalalll^ sanoi Mlne-Mlilin Canadan
iiHUaja Neb ThlbaaM.- *VwA ehdoieUa Järjestely vaoavKaa meidät
Iästä." ' , ' '
LopnlUnen päätös ero^ ^ teiidään 'lUMMSirm vuosikokouksessa
SjHNkanessa ensi aiaallskaifssa.
vOttewa..~ Canadan ilmsvolailett tiluifta ilnu^teiUIn per^ntolnay eilä
ne fl cslklnoa. Jotka orat olleet kadokxiM» ^manialla lladsoain Uh-dell
» J« päivää, ovat palsaneei elävinä Vott BanbotOia. < ')i
V^MäaogUn. - VaHloifeiMrfiaeiitti UMoll|| perjanlains. eitä Kiinaa
^^imbOMUft Cbfn Va-Ul «n s n l ^ iitpai^sen YlJCm piäailtfccff Bay
iryinitwn»JdM|lkv eta lOOn II smrrftf fsisrii Icsfä^^Jetti'«Mnit-
IHa vaakeateea vakaltasta ttliosan, «attlsten «alilfaaa vtetalO» wicli-tmm
laona. Vtt^lii^aa a<iietUfiv tMUmfkm omaisille llaoitefaaii.
Vfitöselt syntyneet
Intiassa
Trivandnun,, Intia. Täällä synnytti
torstaina eräs 30-vuotIas nainen
vlitofiH.
Neljä kalkki tyttöjä, sanotaan ole-
-van täydellisesti kehittyneen, mutta
alipainoisia, mutta (vlkles. Joka on
poika on heikosti kehittynyt.
Berliinl. Länsl-Saksan ar-nuijalle
vahnlstettavaa aatto
propaffaadaa on nyt päässyt Joi-klsnateen.
Se o«>Ittaa kuhika
Länsl-Sälusn natsit kerskavat
aliä kun lie< ensimmäisen kerran
i ^ l v a f pommittaa Lontoota V I -
pommeOla r. 1044.
Tämä propaganda dn esitetty Säkiän
nuorisolle suurella ylpeydellä'ja
tarkoituksella innostaa 4ieltä.
'Saksalaisten sotilaitten v. 1955 k a lenteri''!
on ilmestynyt: amerikkalaisten
mleblt}«alueella: olevassa MUn-chenissä
ja sitä on myytävänä !Län-sl-
Saksasjsa sekä Berliinin länsiosassa.
Siinä' on merkitty kesäkuun ia;
päivä,merkkipäiväksi.
'"Kesäkuun 13. päivänä enslmmäl-;
ncn Vl-pomml ammufctlln Enjrlan-tihi",
sanotaan siinä.
. Kalenterin alkulauseessa Wtlerlläl-nenkenttämarsalkka'Rltter
kirjoittaa;
"Uusi nuorempi polvi on kutsuttu
Uppujen alle. Mie «vanhemmat
sotilaat toivomme, että nämä uudet
joukot tulevat saaouian saman innos-
•tuksenkuin ne samat sotlIaae,'jotte
o i l v a ^ i Ä ^
aikana." / < ' ^7. ' » -i
Nattll|iJsi«^;>;^jhml^
yrlttää'<t&mä 3iltlerlläinen, i n a n a U ^ % ^
k i m d Ä ^ i a n r o ^ " mm
s u o r i t ^ p f ö p i i l Ä l i i l
sen kiista|itämin«^
niaaigpon^ j Ä^
Siinä
Saksan^
» M a n f ^ i l ^ nm
..'Ttameren,alueet ovat niltä^^^joltiv^
varten. (Länslröaksan tuleva^ Wa»rii
sanotaan natsllälsen sotuäskatsssta^'- ~^
n mhMii:siwdi^
Erään von s r ^ c k i n axtOM^^m
oanoMBj»; naiaiiaisen sotiiaskatB«
Jan mhMSiadiM^sM^^^^
Ecebeckin a r t i t t e t ^ i ^#
aanotÄan^y;itäiPw^
sen oi(M^?eihMtoi^^
T y ö t t ö m y y s t i l a n n e on tällä
h e t K d l ä erittäin vakava
yniön johtajat ankarasti arvostelleet liaUitukta ''•""••'"•"^'^'^
valmpitamättömyydestä tyottyöttömyyttä ' ''
OU«wa. — Trades »ndtMimr
Congressifl < presidentti Claude
JTodoIn sanoi keskiviikkona anta-nuMMs
laosoiMioasaan, etiai hani^
toksen jolkslwniat tiedot OM»ltta-vat
tynUHmyrOen tällä betkelUt
olevan noin M prosenttia saorem- •
nun koto 'Viime vöenna saoiaan :
aikaan. /
''Canada 'on nyt kasvavan seseon-kltyötfömyyden
edessä yhdestä kroo-nllllsen
t y i t t f t n j g i ^ kanssa'; saixoii
hän. V
''Kongresil-voi vain iQ^tääij^ili-'
tusta •• ottamaan 1 nämä tosiasiaa htio-mloon
ja ryhtymään heti toimenjäiei-
$an Canadan tak>uden'perinpbbj^i<:
Canadian Congress of Lafaorln sih
tecTl Donald MscDonald sanoi, että
"hyvto varovaisen" laskelman mukaan
tällä hetkellä on ö50Ja(^ työtöntä ja
että työttömien lukumäärä talven k u luessa
ylittää huomattavasti 600,000.
TUastotoImlston tietojen mukaan
nousi määliskuufiBa 1054 t^önietlslJOldm'
lukumäärä «Itow,:^
Mr. MMOonald että hätätUa-työUömyysavustdcsen'
vilkkomaksun
itiotQtttunlnen m
«to. : Hän arvosteli ankarasO halutusta
sUtft kun se el tee juuri mitään
^Ö|m^Wti^^
kolmen viimeisen viikon aikana
Waslilnf(oii. PwiiämM:
:-.^.':'.V••>'J^•jJil/^;.v'1••''•f)^'^••^li^'3^^
Object Description
| Rating | |
| Title | Vapaus, January 22, 1955 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
| Publisher | Vapaus Publishing Co |
| Date | 1955-01-22 |
| Type | text |
| Format | application/pdf |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Vapaus550122 |
Description
| Title | 1955-01-22-01 |
| OCR text |
lan • .
*ai''fiiolIaai
itaohaatan
iMWt»tna»l
m.
TA iiiisti;
^ aloiitanot^eimiistettm iilki^rla-mmtaarken
JonfckotoiQitoiian
Liosl-Saksan varnsteloa vastan.
osontiksla on jäi:JNte(ty useilla
tahoilla Lan8f-äak«ia viime ]>äl.
.RY
aappi
a 91
leiiddlial.
atsomassa
19.95
V8 .95
enne
i URY
lE-IL-
)JA
on
en-l
i t ovat useissa maeJsmJnimyt''
tEänpiiii^elssSa Jakaneet l^tolehti-
8&, joissa PaHl!dn sopimuksia
seiniin ja Untbitnspyhrälslin on
Himattu suuria julistetta; joissa
irahdääu' sotalnvalUdi katsele-massa
rannlomalsemaa. Teksti
knulou seuraavasti: "EI , enää
neuvotteluja tästä".
Samanaikaisesti on Baijerin
anunattiylidlstsrslilke : aloittanut
toiminnan, r jonka tarkoHnks^"
on myös es^ä^^^^ Fää-töslauselmai^
jraJta i i ^ - S a k -
san lUttopäivät, liittokansleri
Adenäner jamnut johtavat poliitikot:;
ovat saaneet luettavakseen,
vaaditun icansaj^
maan: varustelun johdoslte.
;i$ena$i»^^
: pesille vefiM)- iiiiiiiiiipi
1 7 1 1 , ^ * • m • w% ' ^ "••^'»'V - ' V * ' . r 14* "««"viUiona. että perjantaina tiilee Ulkommisten Pearson puolusti Saksan uudelleen 4 ^ u s o i k e u d e a s a e^ui» ameri^n-
I l f X*.»» e 1 ' 1 ^ • • ' ?*oa»alaisen Knut HelUtlsen asia. n- ni.m. sdla, etta Saksa aseisluu to-^.
tenkin - Kohne kohtalokasta sanaa; Diefenbaket"
Ottavrau — Ilmaiston canadalaisten enemmistön vastustavan^
fannan Saksan imi>eriaUainin uudeUeen aseistamisen suhteen.
wimiipegiläinen Stanley H. Kno^les (CCF) puhui torstai-Utana
alahuoneen istunnossa. Lontoon ja Pariisin sopimusten ratifioimista
vastaan korostaen, että Saksan uudelleen aseistäsiinen aiheuttaa
uuden maailmansodan vaaran.
Vaikka Canadan alahuoneen kalkki lä kertaa Saksan" aselstanalsen yhley-mm
puoluejohtajat kannattlyatkin "ple-
Mamtouwacigen ,
rautatie vaifamistuu
tämän vuoden aikana
ottava. — Canadian 'NatloÄäl
iRailway5 Ilmoitti keskiviikkona, että
tämän yuoden aikana valmistuu rautatie;
«Hl^rtiste''JÄanlfoayääge
liakelle. (Rautatien pituus on 27 mailia..
. • .
Samaan aikaan "tledoltettlln. että
Quebecissä rakennettaivan 158 mallia
pitkän rautatien loppuosa. Jota on
vielä rakennettava 45 mailla, rakennetaan
Y:n 1956 loppuun mennessä
valmiikal. rratä rautatietä rakennetaan
parhaUlaanlL^Cachen j a Chi-bougamaun
välille. •
nemmäji p a ^
musten ratifioimista, niin; he' kaödn
joutuivat myöntömään, eti^ canadalaisten/
keskuudessa valUtf^ suuri
huolestuneisuus; Saksan 9^
henkiinherättämisen suhteen.
Monet huomioitsijat panivat merkille
sen, että ulkoministeri Peaärsoi», jokk
esitti hallltilksen päätöslausjBhiiftehdo-tuksen
Lontoon ja Fariisiii sopimusten
ratifioimista varten, oli alusta loppuun
asti puolustuskannalla.
' xnkomifxisteri Pearson myönsi, että
sodan vaara ei ole nyt niin suuri kuin
se oli muutama kuukausi sitten; joi--
loin Ranskan Kansalliskokous ro-mutitti
ns. Euroopan puolustussopi-'
muksen.
Mr. Pearson puolusti' nä^dei^ sopl-mustenratlflolmista
myös sillä perusteella,
että Yhdysvalloissa on kehittymässä
"toimimme yksin'', mieliala.
Hän'-sanoi; että 'j<»' ine enjme nyt
hyväksy Saksan miUtaUstejä^IiittöIai-^
siksimme,. niin se- voi' johtoa heidät
omakohtaisen voiman tavoitleluun^
Jfr.- Pearson sanoi,' että :jos Saksan
uudelleen aselstaniiseen tfihtääviää
Lontoon ja Parilsitf sopimuksia ei r a tifioida
, niin se voi johtaa Pohjois-Atlantin
liiton romahtamiseen.
Mr. Pearson myönsi lukuisten canadalaisten
pelkäävän Saksan mlitaris-mln
henkiinherättämistä. Tämän pelon
lievittämiseksi hän selitti, että täi-
I i i i
Kiinan vapausarmeija
ottaa kaikki Kiinalle
knuluvaf saaret
SanotaaiiPelkiiigiif tiedonannossa; Tapein
tiedonannoissa hyvin alakuloinen sävy
dessä o t ö^
vallisuptoimenpiteltäi saksan armet-^
ja. sanoi hän; tiilee kokönalsuucIeKaan
iiiilxflalsteh vXt^i*o^
yUpäällystön koritrollUn.
Samassa yhteydessä ulkoministeri
Pearson myönsi, että ijiiälden sopimus-^
ten perusteella, jos tulevat ratifioiduksi,
jää canadalaisla asevoimia Eur^
rooppaan.' • . ,
Kaikki puoluejohtajat ilmaisivat-alahuoneen
Istunnossa torstaina • p i i missään
puheissaan, että Lontoon-ja
Pariisin sopimusten ratifioiminen äl-^
heuttaa sydänkipua . canadalalsille.
Jotka pelkäävät Saksan militarismin
henkiin herättämistä.
K o n's e r v a tilvipuolueen puhemies
John D. IDlefembaker - anyönsi, että'
koskaan toisenmaailmansodan päättymisen
jälkeen ei vole Canadan alahuoneen
istunnossa oUut ratkaistavar;
niin töikeäja !to«ymystä'kuln on
ehdotus Lontoo^' Ja' Puhisin, sppi-muflten
- ratinoImlstiKsit-p^^' -^l^:^ v:-f .v.
\Mr.' Diefenbaker;oU'tyytymätönv^^^^^^
komlnlsterl Pearsonin' eBlttämlinr^tä-:
kelsiin" sUtä, ettävät saksalaiset saa
valmistaa atomi-, bakteeri- j a multa
Joukkotuhon aseita. Mr;i)iefenbaker
syytti ulkoministeri Peaisonia siltä,
että hän Jätti pois ';kölme,tärkeätä
sanaa" puhuessaan "takeista", ettei
Saksa saa valmistaa atomi- ja muita
joukkotuhon aseita, mmä kohne sa-r.
aa ovat "Saksan alueella' (In its ter-ritory).
Miksi on tarpeellista antaa
Saksan valmistaa näit&raselta omien
alueittensa ulkopuolellaK kysyi Die-fenbaker
ja selitti mieUt>iteenään, että
Saksa voi niitä hyvin valmistaa Saarin
alueella}
m'
' ^ / ry
A Ä>
,^ Heikkilien on tupmliiiu 10^ ^vuodeksi
- -"Ä; ^*:«ut«cn;;. ':Walter^ |
Tags
Comments
Post a Comment for 1955-01-22-01
