1960-03-10-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
ä
'M-''. , S i v u 2 Torstaina, maalisk. 10 p. —vThursday, M a r c h 10, 1960
PAI? S
(UBERTY)' — - Inidepenclent" Labor
Organ of Finnish Canadians. Es-
-tabllshed > Nov/ 6,'^ 1917..:"Äuthorizeä
as second class inail',by ^the" Post
Offic? Department, Ottawa. Pub-lislied.'
thrice weekly: Tuesdays,
Thiirsdays and Saturdays by Vapaus
Publishing Ck)mpany Ltd., at 103-102
E l m S t ; W., Sudbury. Ont.v Canada.
Telephones: Bus. Office OS. 4-4264;
Editorial Office OS. 4-4265. Manager
E. Suksi. Editor W. Eklund. Mailing-f
address:,Box 69. Sudbury, Ontario.
Advertising rates- upon app^licatlon.
Translation free of - charge: ' " ' . '
. TILAUSHINNAT: - -
Canadassa: 1 vk. 8.00 6 kk. 4i85
- 3 kk. 2.50
yhdysvalloissa: 1 vk. 9.00 6 kk. 4.80
f Suomessa: ' • 1 vk. 9.50 6 kk. 5.25
Bbrinin jä Madridin salahanke
; Suurta edesvastuuttomuutta
• — O n tuskallista katsella sitä moraalin alaspäin "kasvua",
mikä on viimeaikoina ollut havaittavissa kaivosmiesten union
täkäläisen jjiainehikkaan osaston johdossa. Olisi ollut suorastaan
mahdotonta uskoa, että M i n e - M i l l union paikallisosaston
johtoon valitut henkilöt voivat painua s i l le asteelle, missä he
nyt''näyttävät olevan. ~ /
' " Meitä ei kiinnosta vähääkään union sisäiset asiat/ ongelmat
ja kiistat. Jos mijäsenten ja johdon välillä on k i i s taa
,siitä; että onko jesuiittaprofessori paras mahdollinen
• luottamusmiesten koulun opettaja, tai eikö — mistä on v i i -
" ^ m e a i k o i n a terävästikin mielipiteitä vaihdettu, niin se on
kaivosmiesten union sisäinen asia. Jos on väittelyä siitä, p i täisikö
Weir Reid jutusta vedota korkeampaan oikeuteen,
n i i n sekin on union sisäinen asia. M e emme halua millään
tavalla sekaantua ylläkuvatunlaisiin -kysymyksiin, vaikka
meilfä onkin vissejä käsityksiä niistä. ,• >
Mutta kun union johto kieltää jäseniltään demokraattiset
oikeudet osallistua sääntömääräisiin kokouksiinsa, n i in
sei*Dn asia erikseen. Sitä paitsi juttu pahenee siitä kun asiasta
annetaan ilmeisesti kokonaan paikkansa pitämättömiä
selostuksia ja käytetään apjiina suorastaan valheita ja pahamaineista
punakauhupanetteluakin, mikä on sivumennen sanoen
aatteellisen vararikon kiertämätön tavaramerkki.
Kuten lehtemme uutisosastolla viime lauantaina kerrottiin,
kaivosmiesten union paikallisosaston johto kärsi
tappion osaston jäsenkokouksessa, mihin osallistui toistatuhatta
työmiestä. Monet lehtemme lukijat, kaivosmiesten
union pitkäaikaiset jäsenet ja Incon vanhat työläiset, ovat
vahvistaneet kaiken sen, mitä lehdessämme silloin kerrott
i i n : Mitään "väkivaltaisuutta"' ei kaivosmiesten union kokouksessa
tapahtunut eikä siellä ollut mitään väkivallan
uhkaakaan, vaikka vissit provokaattoriset toimenpiteet saivat
vähän joidenkin yksilöiden tunteita ailahtelemaan. S i vumennen
sanoen Sudburyn kaupungin poliisiviranomaiset
ovat vahvistaneet tämän katsantokannan. Union oikeisto-johto
kutsui poliisit muka suojelemaan heitä, mutta poliisiviranomaiset
ovat julkisesti selittäneet,-että mitään epähäi-riötä
ei h a a l i l la ollut — väkivaltaisuuksista puhumattakaan.
Tästä huolimatta union presidentti Don G i l l i s antoi tod
e l l a edesvastuuttomia ukaaseja ja uhkauksia jäsenistölle.
Kärsittyään suuressa -jäsenk
sensa jälkeen, mr. G i l l i s turvautui miltei suoranaiseen v i h a n ' - '
lietsontaan väkivaltaisuuksien aiheuttamiseksi. - Hän väitti
ensinnäkin, että jäsenistön keskuudessa on aloitettu nimien
keräys anomukseen, jotta union johto sivuuttaisi paikallisosaston
johdon toimeensa kykenemättömyyden takia
o l i ilmeisesti tekaistu "s\^^^
on sen j u l k i s e s t i kieltänyt ja lehtemme lukijakuntaan kuuluvat
kaivosmiehet ovat selittäneet, että he eivät ole ainakaan
tällaista nimienkeräysluetteloa nähneet.
Suurten päivälehtien kertoman mukaan mr. G i l l i s on u h - i jälkeen, vain ainoastaanko kiinleis
k a i l l u t , että vasemmiston ja oikeiston -väliset e r i m i e l i s y y d ^ ^ t ö ö n ? — John Saikkonen. White
voivat johtaa "suurkahakoihin'' ("major riots"), että hänen
kannattajansa eivät tule milloinkaan suostumaan nykyisen
.johdon sivuuttamiseen, että huolimatta siitä mitä tulee tapahtumaani,
nykyinert johto_tulee pitämään hallussaan union
h a a l i t^a omaisuudet, ja että hangon valmiina kutsumaan
. tuekseen jopa Incon työläisten lakonkin, jos ei muusta ole
apua? Varapresidentti John McNabbin sanotaan menneen
tässä vihan lietsonnassa niinkin pitkälle, että hän o l i puhunut
"silmä silmästä ia hammas hampaasta" ohjelmasta.
-Tiedot 'siitä, että Bonnin hallitus
salassa sen Länsi-Europan, NATO-liittolaisiltai
on yrittänyt rakentaa
sotatukikohtia Espanjaan on aiheuttanut
musertavan- vaikutuksen.
' -Tarmokkaat yritykset rauhoittaa
yleistä mielipidettä Länsi-Euroo-passa
eivät ole onnistuneet ja viralliset
kiellot tuntuvat ikäänkuin
asian vahvistamiseltavLänsi^Saksan
puolustusministeri Strauss ei ole
yrittänytkään .kieltää .sotatukikoh-tienEspanjaans-
rakentamissuunni-telmaa.
Frankfurter Algemeinelle
antamassaan iäerikoishaastattelussa
hän vain väitti, että aloite Bundes-
Nvehrin tukikohtien saamjseksi;Es^
panjasta johtuu NATO:n aloitteesta:
Tämä väite kuitenkin kielletään
Bonnin hallituksen antamassa lausunnossa;;
jossa-sanotaan; että Pohr
j o i s - A t l a n t i n : maiden "'rsotilastarvi-;
ketukikohdat eivät kuulu NATO:-
l l e " . tarkoittaen ettei niitä ole
alistettu tämän sopimuksen puittei-.
siin. Sanomalehdistö, joka on läheisissä
suhteissa hallituspiireihin,
kirjoittaa avoimesti; että:LänsirSak-san
alue on tullut " l i i an pieneksi"
Bundeswehrille; Straussin, Heusin-g
e r i n ja Spiedelin armeijalle.
On erittäin kiintoisaa muistaa,
että kun Espanjan ulkoministeri
Castiella vieraili Bonnissa, Länsi-
Saksan hallituksen bulletiinissa korostettiin
Espanjan "sotjlaallista
voimaa"
Espanjan ystävyyttä". Hyvin tietoi-
K I R J . V . MIKHAlIfOy
sissa piireissä sanottiin, että neuvottelut
Francon ministerin kanssa
koskivat Espanjan "sotilaallisen
voiman" käyttämistä Länsi-Saksan
armeijan hyväksi.' '
Bonn pitää fasistista Espanjaa
Länsi-Euroopan: etäisenä kulmana,;
joka on kaukana uskottomista' liittolaisista,
jossa ei olisi vain mahdollisuus
harjoittaa Länsi-Saksan
joukkoja käyttämään "nykyaikaisia
aseita, siis toisin sanoen atomi-kärjillä
varustettuja ohjuksia,
mutta myöskin Länsi-Saksan strategisena
tukikohtana.
»Näiden tukikohtien selkärankana
tulisi olemaan ^Espanjan alueelle
rakennettava asetehtaiden verkosto
Xänsi-Saksan konsernien }johdolla.\
Nämä tehtaat tulisivat ~ valmista^
maan? sellaisiaraseitaV'joita ^Pariisin
sopimuksen mukaisesti on: kielletty
valmistamasta? Länsi-Saksassa.-K Äskettäin'
suuri kombinaatti, joka
rupesi kaivattamaan uraanimalmia
ja kehittämään sitä-,^ perustettiin
Länsi-Saksan johdolla Espanjassa.
Ottaessaan sotilastoimiensu tukikohdaksi
Espanjan; Bonn valmistaa
tietä Francon Espanjalle NATO:n
pääsemiseksi. Frankfurter Alge-meine
kuvasi tätä menettelytapaa
"Espanjan mekaaniseksi, liittämi-,
seksi N A T d : n " , jota seuraavat toimenpiteet'
avoimen fasistisen vallan
liittämiseksi Pohjois-Atlantin
l i i t on täysivaltaiseksi - j äseneksi.
On hyvin .tunnettua, että ns. Län-si-
Euroopan liittolaisten, joiden p i täisi
' teoreettisesti kontrolloida
Bundeswehrin:' aseet; sallitaan >4arr
kastaa tukikohdat ja muut sotilaalliset
välineet vain sen jäsenien alueilla.
Espanja ei kuulu tähän liittoon
ja siksi tulisivat Bundesvveh-rin
tukikohdat siinä maassa olemaan
ulkopuolella sen jäsenmaiden.
Tällä' tavalla-kierretään :viimeisetkin
muutamat esteet Länsi-Saksan
miliatrismin nousulta, joita Pariisin
sopimus rajoittaa.
OS »f
o
o
Valheella on lyhyet jäljet
K i r j .
, : '..Kuinka erilaista onkaan näiden ''ylidemokraattien" siih-tautuminen
union paikallisosaston entiseen johtoon verraten?
Ennen johtokunnan vaaleja oli paljon vihjeitä siitä,
että Mike Soiskin johtama keskustalais-johtokunta oli menettänyt
joukkojen kannatusta. Kaivosmiehet ovat kertoneet
meille, miten silloin tärkeissä äänestyksissä jäsenkokouksissa
vanha johtokunta joutui useita kertoja häviölle —
mutta uhkailun ja painostuksen asemesta 'johto noudatti jäsenistön
enemmistön tahtoa. J a vaalitappion kärsittyään van-
'ha johtokunta s i i r t i laillisessa järjestyksessä, ilman mitään
k i i h k o i l u a ja mielenosoituksia union omaisuudet ja laitokset
uudelle johtokunnalle.
; "Multa toisin ovat ilmeisesti asiat nvt.
:-•-•. . ..•.!•• • .. ....... M. L . - • • A . . . •
Ainoa "puolustus" minkä paikallisosaston johto on tälle
kummalliselle esiintymiselleen antanut on se, että sillä on
erimielisyyksiä union kansallisen johdon kanssa joistakin
periaatteellisista, asioista. Mr. G i l l i s i n mukaan nämä erimielisyydet
tulevat jatkumaan niin kauan että tämä "kommu-,
h i s t i j u t t u " tulee ratkaistuksi.
j Huolimatta nyt lainka*an siitä, että kansallisen johtokunnan
jäsenistä ei virallisten tietojen mukaan kuulu yksikään
henkilö mihinkään poliittiseen puolueeseen, tämä kom-munistimörkö
e^dustaa alusta loppuun saakka väärillä kor-'
leiliä pelaamista. Punakauhun lietsonta on aina ollut ja-on
.yhä-aatteellisen yararikkoutumisen tavaramerkkinä, kuten
' ^anqttii. Mutta jos4ätä "'kommunistijuttua" voidaan verrata
xxnion paikallisosaston johtokurinan vaalien edellä julkais-
.' ^uun oikeistopiirien lentolehtiseen, jossa oli luotettavien tie-
-•-tojen mukaan väärennetty^kommunistisen' puolu^een n i m i ,'
_ silloin, moiselle "syytökselle" nauraa riaurismäah aidatkin,
•lisäillä "kömmunistisyytöksillä", e i ' olekaan jäsenjoukkojen
• Igäskuudessa j u u r i lainkaan enää kantavuutta^ikätule ole-rjiaänkaan
niin kayan-kunnes tulee selvitetykK kuka levitti
j a j u l k a i s i vielä maksullisena ilmoituksena paikallisessa päivälehdessä
sen ilmeisesti väärennetyn "kommunistien lentolehden".
l' Me ,puolestamme toivonime, että kaivosmiesten Uniörit;
paikallisosaston toiminta palautettaisiin viivyttelemättäJ^tä^i*
kaisin demokraattisten menettelytapojen tielle. Union sisäis^^
ten kiistojen j a ongeImien(ratkaiseminen on -tietenkini^ä-l
^senjoukkojen sisäinen asia,"^ m i h in emme puolestamme häliräss
mitenkään kajota., Jos kaivosmiehet haluavat valita uniorisa'
kansalliseen johtoon kommunisteja, n i in se on heidän asiansa.
m
&">-;:'^!^^;^^^ . - - h i ä työ- jä p a l k k a s u h t e i d e n rTaSSoE se"rl"^
^^-;,i,msteja-,^nnn. s e k i n ' .'huononemisella? ^ ' tuloa "Music-Cocktail" iltaamme
r:Eräitä : virolaisia." jotka asuvat
Ruotsissa, .vieraili Virossa -viime,
marraskuussa'. • Päättäen taantumuksellisista
pakolaislehdistä tämä
meni vastoin pakolaisten korkeim
pien johtajien^ tahtoa. He alkoivat
ilkeämielisesti: murista" ja sylkeä.
Myrkylliset kirjoittajat heittivät
ja ylistettiin "Saksan— sangollisen lokaa niiden;virolaiste>i
päälle; : jotka .menivät .katsomaan
kotimaataan ja rupesivat paiskele-maan
.tulisilla kivillä niitä^ jotka
sijunnitteicvat': matklistaa: turisteina
Neu vostö-Viroon..:, .Näiden. likaisena
valheena on se, että kaikki
virolaiset,' jotka i ovat. ulkomailla,
joutuvat kotiinsa palatessaan' tuo
mittJivaksi ja karkoitettavaksi.
Tallinnan asukkaat, joiden sukulaisia
on .Ruotsissa: ovat paljastaneet
nämä pakolaisten keskuudessa
levitetyt ^valheet tallinnalaisessa
lehdessä; Kodi:maassa. /
Estonproyekt^ -
l o n l r o k i n a j u r i - Johannes Kukkcs
kirjoittaa: >
"Lähes kolme kuukautta on kulu-i
n i i t siitä kun, siskoni L i l l y Borg. jo
ka asuu Ruotsissa :'tuli' meitä tapan-maan;
Olimme erittäin iloisia koska
emme olleet tavanneet toisiam-m
e n oin 20 vuot een.
^'Meillä oli hauskaa: Koko perhe
— Lill.v. äitimme, vaimoni Hilda
sekii siskoni. Helmi: poikineen, ihii^
nööriHilhir-Ets j a Tallinnan poly
teknillisen opiston oppilas : Rein
E t s - ^ olimme yhd'issä jälleen.
"Vein siskoni ajeluile Tallinnaan
0 ö ö w 7 rB tnnnnrTririnnrö o o o o Ö
1 SYNTYMÄ-i
PÄIVIÄ
>
o
vr-Q-P-O-P:P:0i°-P-° P ° P P P O P P O O g g O g >
Mrs. Alina Lahti, V a i d'Or, Que..
täytti 60.vuotta maaliskuun yhdeksäntenä;
eikä : seitsemäntenä, kutea
virheellisesti mainittiin.
Kysymyksiä ja
vastauksia
ja Nimmeen.
pääkaupunkia..:
Kysymys: Useat Vapauden täkäläiset
tilaajat ovat pyytäneet minua
välittämään .allaolevat kysymyks-jt
teille; toivossa, että vastaisitte nii
hin julkisesti: Kuinka suuresta
summasta Ontarion lakien : mukaa:a
alkaa' mennä perintöveroa? Meneekö
) perintöveroa :.sittenkin vaikka
on testamentti? Onko ennemmin
talosta pois lähteneet lapset osakkaita
sellaiseen rahaan, joka on ta:
lossa ansaittu, heidän; /poislähtönsä.
fish, Ont
Vastaus: Ontiirion perintöverola-ki
(R.S.O. 1950) jakaa perilliset
verotustarkoituksessa koImee.T
luokkaan:
1. Vaimo, lapsi, aviomies vanhemmat,
isovanhemmat, vävy l e i
miniä
: 2 visovanhemmista kauempana o-levät-
suoranaiset sukulaiset; veljet,
siskot, enot tädit jne.
3. Muut.
vMissään näissä luokissa ei; oteta
perintöveroa iviittätuhatta dollaria
tai.sitä pienemmistä omaisuuksista;:
550,000 ja sitä pienempi perintöpe^
sä, on verovapaa ensimmäisessä luo
kassa. Toisessa luokassa on perintöverosta
vapaana $10,000 ja silä
pienemmät pesät.
Kuten ylläolfevasta näkyy, kolmannessa
luokassa — kun omaisuus
menee ventovieraille (hyvän-,
tekeväisyyslaitoksia lukuunottamat;
ta ):-^, perintöveroa on maksettava
.$5,000 alkaen.
Tämä laki koskee esim. .lasten
kohdalta kaikkia, ellei testamentissa
toisin määritellä. Testamentilla
ei siis ole mitään osuutta perintöveron
perimisessä, sillä kysymys
on perinnön suuruudesta ja siitä
kenelle perintö menee.
Mutta tuskallista on nähdä,
että kaivosmiesten union mainehikkaan
^ paikallisosaston
johto lietsoo vihaa ja melkeinpä
tappelujakin vain sen tähden,
että sillä on j o i t a k in pe-riaalteellisluontoisia
5^
syyksiä union kansallisen _joh-
.don kanssa,, tai s i k s i kun union
paikallisosaston, jäsenet kä3^t-tävät
demokraattisia, oikeuksiaan
ja sattuvat äänestämään
joissakin asioissa johtokunnan
ehdotukset kumoon. Parempi
olisi mielestämme, että johtokunta
ottaisi opiksi äänestys-häviöistään
ja ryhtyisi- tutkimaan,
onko sen toiminta- ja
menettelymuodoissa .jotakin
korjaamisen varaa. Jokatapauksessa
nykyinen "suunta" a n taa
lisäasioita niille, j o t k a h a l u -
avat kahlita tämän maan työväenliikettä
—.puhumattakaan
nyt siitä, että se uhkaa kaivoH^V^/^rrs"/"- y.>«"?^ „ vuhtyisa'ja riemukas ilta: kotimais
Y L E I S Ö N
K I R J E
.SUOMALAISET TAITEILIJAT
ESIINTYVÄT
".MUSIC-C0CTAIL"1LLASSA
Ensiviikolla aloittaa . k o l m e suomalaista
taiteilijaa laajan-kiertor
matkan USA:ssa ja Canadassa, Taiteilijat
esiintyvät kaikissa-suuremmissa
..kaupungeissa ja ;SUomaIais-keskuksis.
sa. järjestetyissä "Music-
Göctail" illoissa ja esittävät: parasta
kotimaista, mutta myös, ulkolaista
viihdeohjelmaa. Illan kuulutta-jana
on tunnettu radiotoimittaja
Unto Kaartinen.
Laulajatar Marjatta Hännikäinen
edustaa nuorempaa läulajapol
vca suomalaisten keskuudessa ja
011 palkittu m.m. kultamitalill.n.
Ganadassahän on esiintynytilukui-siä
kertoja eri radio-ohjelmissa, m :
m. CBC:ssa. Hänen äänen.sä sopii
erinomaisesti kotoisiin kansanlau-lelmiin,
mutta myös amerikkalainen
;sävelaartehistQ'on löytänyt hä-:
-nessä: oivallisen: tulkitsijan. Laula
tar Hännikäinen esittää myös oh-jelmiston.
sa Eng. kielisenä.
Han.sen Sistersit ovat tunnettu la
lukuisten konserttien.sa ansiosta
täällä. Heidän käsissään viulu
elää ja on suorastaan, nautinto katsoa
heidän taitavaa instrumentin
käsittelyä. Televisiossa he ovat
saaneet erittäin suuren suosion la
y.stäväjoukko laajan Pohjois-Amc-riikan
jatkuvasti kasvaa.
Toivo Manhinen. Euroopassa laajalti
kiertänyt taiteilija ei sanottavammin
USA:ssa aijemmin ole
esiintynytrf^Sjtävastoin Canadassa
hänet tunnetaan erittäin taitavana
hanuristina ;lukui^ten;vk
sa ansiosta. Hän on Pohjoismaitten
harmonikka-mestari ja kaikkien-aikojen
nopein ;"säkkijärvenpolkan"
soittaja. , Hänen taiturimaista har-monikan^
käsiittelyään-on ilo seurata.
' .
Radiotoimittaja' Unto Kaartinen
tunnetaan kotimaassa lahjakkaana
radioselostajana. Hänen äänensä
tunnetaan myös Canadnsea. missä
pyö>4vät:ihänen toimittamansa ;:Fin-landia
Radio-Ohjelmat. Häj^tulec
'Varmasti ohnistuhiaan "Miisic-Coek-t
o i l i n " sekoittajana ja saamaan i l lasta
mitä kötoisimman ja hauskan.
', - ,
"Music-Cocktail" ohjelma tulee
olemaan erittäin kansanomaista ja
miellyttävää, sekä kuunnella, eitä
nähdä. Nyt on tilaisuus viettää!
K A N T E R
Hän tuskin, tunsi
Se oli jo fjotain. mikä
pani ihmettelemään. Miksi, vie-läpävminä
itsekin näen yhtä ja toista
naapurien; luona;; joissa :eiu:ole
johonkin ;aikaan vieraillut.; Siskoni
sanoi, että hän pitää, paljon nykyhetken
Tallinnasta erikoisesti; Es
fonian teatterista j a siihen liittyvistä
puutarhoista ; sekä uusista asunnoista
sekä kaupoista;: niin kaupungin
keskustassa kuin: myöskin esikaupungeissa
'
; ;"Sanalla;:sanoen. olimme kaikki
onnellisiä; . ' S i s k o n i otti kohteliaas-
.ti vastaan ei vain hänen sukulaisensa,
vaan kaikki, jotka hän koh-.
tasi: : Tästävsyystä o l i hyvin yllättävää
kun. eräät pakolaiset, j o i t a me
emme ;ensinkään tunnei rpitävät
niin kovaa./elämää; meidän tapaamisestamme.
Pysyköön jokainen
omissa asioissaan; Sivistynyt ihminen
ei pistä nenäänsä: toisten ihr
misten yksityisiin asioihin."
Alexander, Väisänen, työskonteiee
hitsaajana iSantekhmontazhin : ra-
;kennustrustillev.: Hän on vihainen
niiden herjaavien artikkelien johdosta,;
joita joittenkin: pakolaiste.*!;
lehdet julkaisevat. Hän kirjoittaa
tämän johdo.sta:
"Veljeni Iikka Väisänen asuu lähellä
..(jpsalaa Ruotsissa.: Häh saa-pri
viime kesänä katsomaan meitä:
Nyt saan lukea lehdistämme, että
lämän .johdosta pakolaisten lehdet
ovat pitäneet kovaa melua. : Ne -saV
novat että veljeni j a toiset Virolai-'
set, jotka ovat vierailleet syntymäseudullaan,
ovat pettureita. .\e
julkaisevat kaikenlaista roskaa
meistä. :Heidän. kertomustensa mi;-
ten palkkarenkien:4ikaisten lehtien
mielesetä: pitäisi rangaista ja kar
koittaa Virosta siitä yksinkertaisesr
ta syystäi; että ovat tavanneet ulkomailla
eläviä sukulaisiaan.
Valheella on kuitenkin lyhyet
jäljet. Valheilla ei pitkälle päästä
Kaikki virolaiset, jotka saapuvat
turisteina ja kaikki, jotka elävät
Viron' tasavallassa; voivat paljastaa
valheet ;jokapäiväisillä tosiasioilla:
Näyttää ilmeiseltä, että asiat eivät
ole hyvällä tolalla ; niillä pakolai-s-johtajilla;
joiden ;täytyy: turvautua
valheisiin estääkseen : ulkomailla
asuvien virolaisten tekemästä vie-railumatkaa
Neuvosto-Viroon.
Auttoiko L-Saksa
Ranskaa a-pommin
kokeessa Saharassa
Y. K. New York. — Guinean pääministeri
Seku, Ture sanoo .pääsihr
teeri :-Hammarskjöldille:lähettä-;
mässään kirjeessä, että Lansi^Sak-s
a on auttanut Ranskaa sekä teknil
lisesti että : taloudellisesti valmis-*
tamaan atomipommin, joka viime
kuussa räjäytettiin Saharassa.-
Samana päivänä jolloin räjäytys
tapahtui, myönsi,:Ranska Länsi-
Saksalle öljyUipia Saharassa JkOi\-_
vauk.seksi .tämän maan antamasta
avusta: kertoi Guinean YK:ssa oleva
päävaltuutettu Gaba Sori viime
viikon keskiviikkona.
Kun häneltä tiedusteltiin, mihin
hänen tietonsa perustuvat, niin ;hän
•"'^^^J^V'""!','^'^^''^"! hallitukseensa paljastavan tietolähteensä
sopi vassa tilaisuudessa.
Miltä tuntuisi asua kaupungissa"^
ja omistaa joitakin lehmiä, joiden
hoidosta ei olisi mitään huolta ja
vaivaa? Nykyaikana(Q\-kaikki mahdollista.
Nyt tapahtuu min jo Mic-iganissa
j a : Iowassa ja^uskin^ot:.
taa kauan ennenkuin niin käy Ca-nadhssakinrVuonna
1958 24-vuotias
Garroll MoTris pani-; alulle uudenmallisen
farmaamisen. Hän jätti, em
tisen farminsa Iowass£[''ja osti 10
eekkeriä läheltä Meserveytä. Hänen:
vaimonsa nimitti sen :"Muotfiarmik-
«;i". He rakensivat 900 jalkaa pitkän
lehmäsuojan, kahdeksan pilttuu
n lypsysalin ja 1 adon 72x240 j a l kaa
Vilypsämättömille; ja "lehmäsai-raaian"
Kun kaikki oli valmista hän
alkoi" mainostaa, että hän hoitaaj
syöttää; lypsää; sekä' myy maidon
toisten farmarien lehmiltä. Hän lur:
p a s i : maksaa ; lehmän omistajalle
m itä kaikesta jää y i i ; Hän sai 800
KODIN PIIRISTÄ
TOIMITTANUT EEVA
Omistaa lehmä kaupungissa?
1,000 lehmää noin: 5 -farmarilta j a
liikemiehenä neljästä valtiosta. Ja
vaikka hän saikin - päänsärkyä: en:
simmäisten kuukausien aikana niin
kaikki käy nyt hyvin.
:.Seuraava.sta; näemme kuinka hän
menettelee.: Jos farmari on esim:
• • • ^
lehmiensä syöttämiseen ja lypsämiseen
kyllästynyt niin~hän voi tuoda.,,
elukkansa' muotifarmille hoidetta-
,vaksi. Hänenon näytettävä toteen,
että lehmät ovat terveitä sisällisesti
ja ulkonaisesti. Senjälkeen hänen
on tehtävä kolmen vuoden sopimus ,
maksaa 30 dollaria vuodessa leh- .
mää kohti täysihoidbstäT sitäpaitsi
vielä kuukausittain ruoasta, lämmöstä
ja lääkinnästä ym. Tämän
jälkeen vielä hoitopalkkio 5 pro- -
senttiä. Maidon myynnistä saa lehmän
omistaja tasoitusta. Menemättä
yksityiskohtiin voi farmari saada •
$52.87 kuukaudessa lehmästä joka -
lypsää 10.000 paunaa maitoa vuodessa
ja se on 18 prosenttia tavallisen
keskitason lehmän sijoituksesta,
tekemättä mitään sen eteen.
Tämä perustuu maidon hintoihin
Kansas Cityssä. Mutta jos ei lehmä
lypsä 10,000 paunaa maitoa vuodessa
tai maidon hinta alenee, tai jos
yksi tai kaksi hänen lehmistään
kuolee voi sattua ettei ^omistaja saa -
mitään: lehmistään;; ''Hänen 'on siis
parasta omistaa terveitä, hyvin
tuottavia lehmiä heti alkuun tai
muuten ei hänellä ole niistä paljoa
tuloja.
Kauneus ja terveys
Joskus voi sattua ,että ryhtyessämme
käyttämään kasvovoideti-i
uudesta vastaostetusta • tölkistä
ja: minut, pitäisi vangita. Parempi
olisi jos soittaisivat puhelimella
minulle — minun puhelinnumero
on Tallinna 454—34— ja minä tulisin
sanomaan, että minä suunnittelen
vierailta; veljeni luona. keväälLi
taikka Syksyllä "
Anna Kilmeyer, jonka poika saa
pui Viime syksynä: Ruotsista vierai-
Icmaan hänen, luokseen; k:rjöitta.i
Kodumaalle:
"Minun poikani joka nyt tunnetaan
Ruotsin pa.ssin mukaan K a l -
mu Kilmeyerinä, matkusti ulkomaille
1943 . . . Viime mairaskuu.s-sa
hän saapuui Tallinnaan tapaa
maan 1 minua j a luonnollisesti olin
erittäinvonnellinen. Menimme yhdessä
;:vierailemaan:;sukulaistemine
ja tultaviemme luokse. Vaikka hän
o i i k i n : lyhyen ajanvluoftanKoIin on-nellinei^
Tiedän, että kun ensi ke-säifliikana
pidetään suuret kansalliset
laulujuhlat Tallinnassa, hän
tulee jälleen tänne . .
On asianomaisten hallitu.slen asia
osoittaa .G^iinean tiedot .vääriksi,
hän lisäsi.
Suurinosa Afrikan ja Aasian
maiden "-VK-valluutetuista: asettui,
keskiviikkona -kannattamaan: yleis^
kokouk.sen kutsumista yli määräiseen'
kokoukseen esittämään: vasta-lau.
soen Ranskan Saharassa suorittaman
alomipommikok?.cn: johdos-
.ta.
VANIIEMHI.VT VIISASTUVAT
T\vain kirjoitti eräälle nuorukaiselle.
]oka o l i valitellut, että hänen
vanhempana ovat "vähänynimärtä-viä";''
"Kestäkää! Kun olin neljäntoista
ikäinen, isäni, oli niin tyhmä, että
vain vaivoin kestin sen. Mutta
kun:;oIi täyttänyt: kaksikymmentäyk-:
si vuotta,' olin hämmästynyt siitä,;
mitenpaljon vanha mies;oli viisas;
Näin sanovat ne, jotka pakolai.s- tunut seitsemän vuoden aikana!"
Uutta muotia
miehille
Brittiläiset miehet alkavat käyttää
minkkiä.
;Tä^ä uutinen: t u l i julkisuuteen
rintataskuista näyttelystä, jossa esiteltiin
mieston j a poikien asusteita.
"Muodikkaat miehet käyttävät
minkillä reunustettua - nenäliinaa
nyt", kertoi näyttelyn esittelijä; hy^
-v^iTf pukeutunut nuori miesv- On tarkoitus
antaa miesten puvustoUeva-loisampi
•näkö. Näyttelyssä esiteltiin
myöskin mitä hyvin pukeutunut
mi-js ei; saa.käyttää tällä hetkellä ,ja
niihin ^ kuului • mm. ruskea tweed
kankainen:: tai vitakki. Muodikkaan
miehen takki on ivihreä tai sininen
pastelliin vivahtava, nylon. Takeissa
ei tarvita enää nappeja sillä kankaat
tarttuvat toisiinsa. .Housut jotka
tekevät pussit polviin ovat tarkalleen
määrätty pois muodista. Mle.s:
ten käytössä olevat paidat . ovat
kaikki vanhanaikaisia;.; malliltaan
väriltäänja aineeltaan. Muodikkaat
miehet käyttävät •.mielikuvituksell
sia paitoja yhtä kummallisine nimineen
ja n e kaikki ovat:.tehdyt höy-^
henen kevyestä aineesta. Soljet ja
nauharuusukkeet •• ovat epäilemättä
muodissa.
/.; J a paljon pidetty, huopahattu jou-
\flaroskakannuun;: 'Muodikas hattu oi^:tänä hetkellä.tweedistä;nyl^
lustalla. täten sen voi: kukin, muovata
haluamaansa muotooni kaupun-:
ki-asuun tai maalla sopivaksi viikonloppuina.
Jäämme siis odottamaan koska
uuden muocjiu; mukaan, pukeutunut
mies ilmestyy katukuvaan Canadassa.
l-saammeihottuman;
vaikka voide on
samaa merkkiä kuin tähän asti käyt-tämämme
ja iholle sopivaksi toteamamme.
Tällaisissa tapauksissa e i
pidä .heti hermostua, ja väittää voiv.;
detta "väärennetyksi" tms. Ihotta- ,
ma saattaa johtua siitä, että kasvo-voidetta
valmista va tehdas on ''pa-./,
rantanut" voidetta käyttämällä uusia
lisäaineita; joihin ihomme täytyy.;;
ensin tottua. Se voi myös yksinker.
taisesti aiheutua siitä, että huoli-,
mattomastisäilyttämämme voide on
päässyt: vähitellen vanhenemaan j a ;
ihomme on tottunut voiteen muuttuneeseen;
^ kokoonpanoon ; sekä-rea- .
goi voiteen: alkuperäistä kokoonpa-:. ^
noa vastaan. .Molemmissa tapauksisr:
sa ihottuma häviää tavallisesti it-'
sestään parin päivän jälkeen ihomme
totuttua vastaostettuun' voiteeseen
Näin neuvoo meitä asiaijtun-tija.
Ottakaamme opiksi.
• . • :*r
SAILKICEIDEN K E L V O L L I S U U S -
Älkää -koskaan ostako: kaupastanne
säilykepurkkia, jonka'ulkopinta .
:näyttää:jostakin-kohdastaanrulorpuI->
Iistuneelta;;Älkää .myöskään; ostako
sellaista tölkkiä, j onka pinnassa nä>>
kyy ruosteenjälkiä.
; .Tämä;suomalaisille asiakkaille äs.•••i
kettäin annettu varoitus on aiheellinen
myös täälläkin, sillä mainitut
viat.paljastavat-asiantuntemattomalr;;*
lokin kuluttajalle, että säilykkeen
sisällys on joko liian vanhaa t a i
muulla tavoin pilaantunutta.
• • •
Jos haluat estää palavista kynttilöistä,
tippumasta talia n i in on hyvä f;.
pannakynttilät jääkaappiin muuta-;.•:
maksi tunniksi ennen sytyttämistä.
• •
Huonekasvien lehdet saa kiiltä:
viksi pesemällä ne vedellä jossa on
puolet maitoa. Eikä se vahingoita
kukkia.
PÄIVÄN PAKINA
Aika vekkuleita ovat miehiksi
•vUutistiedoista ;;havaitsimme^^' V
kon vaihteessa, että "isot pojat" —
j o i l l a muutenkin on- runsaanlaises-ti
"sanavapautta" Suuren Rah.in
lehdissä, .ovat olleet sekä neu\[oia
^antamassa että niitä saama'ssa.
Kuvernööri Rockefeller, joka oi
ole; p o l i t i i k a n ^ o s s a ; ainakaani sen
takia;::että hänellä: olisi pikkurahan
puutetta, teki New Yorkissa tiettäväksi
että hän aikoo teettää pom-misuoj^
n apartmenttitaloonsa T a i -
rytownissa, N. Y . j a myös Albanys-sa
sijaitsevaan hallintopalatsiin.
Asia on kuulema edistynyt jo
niin pitkälle, että arkkitehdeille on:
annettu pommisuojicn^ s
Miljoneeri kuvernööri Rockefcl-lerin
puhemiehei^^dlugh Morrow.
hänen erikoisavustajansa) selostuksen
mukaan tämä pommisuoja-rakennetaan
13-kcrroksiscn apait-mcnttitalon
kellariin.
Itse kuvernööri Rockefeller piti
puheen sadalle liikemaailman ja
tiedustelupalvelun johtajalle ko-;
rostaen heille "yllätyshyökkäyksen"
vaaroja. Liian monet amenk^
kalaiset l hän • $anoi, ei halua tun
uustaa että se voi tapahtua täällä:'^
' Mc. emme licd»< miten nämä,,sala
suurpääoman miestä ; suhtautui; asiaan.
Mahdollisesti hekin päättivät
rakennuittaa pommisuojia apart-menttilalojensa,
tai muiden palat-siensa
kellareihin.
"Dlettaen heidän pommisiiojis-taan
tulevan niin "hyviä", että he
jäisivät eloon atomisodan jälkeen,
meitä huvittaisi olla katsomassa
heidän" iloaan. Olettakaamme- edelleen
että atomisodan ensimmäisessä
pommituksessa kuolisi y l i 50
miljoonaa amerikkalaista kuten si
käläisJct korkeat upseerit ovat arvioineet'
— ja että kuolemaisillaan
olisi muita miljoonia.
Siitä tulisi niin suuret hJU>tajai
set, että jälellcjääncet ihmiset eivät
sitä voisi mitenkään suorittaa
ennen ruton ja kaikenlaisten kulkutautien
valloilleen pääsyä. Ja
kun liikenneyhteyksiä ei olisi, ei
tehtaita eikä edos radioaktiivisesta
säteilyistä vapaita peltoja, niin nämä
pommisuojissaan' pelastuneet
iniljoneerit taitaisivat olla hieman
heikoissa kantimissa? Jokatapauksessa
on varmaa, että näillä "Suuren,
Rahan miehillä olisi elämä -r- mi
käli se "Voisi jatkua — melkp synkkää.,
ja toi voi on ta,', Eiköhän sittenkin
olisi parempi, että ydinaseet
upotettaisiin meren syvyyteen, ;.kur
ten on r esim. Neuvostoliiton - pääministeri
;Hrushtshev. moneen ;kertaan
ehdottanujt?
Ainakin tavallisen työmiehen
kannalta ::katsoen: tuntuu mahdottomalta
ajatella sitä, että he voisivat
tilata /arkkitehdeiltä pommisuoja,
piirustuksia ja rakennuttaa niitä
suojia sen paremmin apartmentti-talojen-
kuin: muidenkaan vuokraka-sarmien
tai korkeassa :kiinnitysve-lassao]
evanomakotinsa kellariin.
* * *
Sivkusmaista lähetystyötä tekevä
evankelista Billy Graham joka p i tää
tarkkoja' tilastotietoja siitä,"
kuinka monta sielua hän saa; pelas-:
l e l u k s i ' kunkin "ristiretkensä" yh
teydessä; on puiölestaan saanut ohjeita-
eräältä Kilpailijaltaan.
Palattuaan Afrikan matkallaan
Ruanda Urundista N^lirobiin, Ah-maddiyya
Moslem Etelä-Afrikan
lähetystön päämies,',Maulana Sheikh
Muba'i-ak Ahmad haastoi -mr. Gra-hamiti'
"parannuskilpailuunV, mih-.
kä perusteella voitaisiin nähdä on
ko kristinusko yhtä voimallinen te:
kijä kuin on islamilaisuus.
Väittäen, että islamilaisuus on ainoata
elävää uskontoa maan päällä,
ja>.cttä kristinuskolla ei ole mi-;
tään taivaallista siiinausta .eikä to-
.dellista' johtolankaa ihmisille. Grahamille'
lähetetyssä voimankoitos-haasteklrjecssä,
sanotaan: ' i
^"Tämäir^pksi kiitsuh'teitä "käi|
kcssa vi\atimattomuudessa ja rehcl-mmi
M.
mm
mm (
lisyydessä tietämättömien joukko- -
jen hyväksi kilpailuun, minkä avulla
voisimme osoittaa väitöstemme
todenperäisyyden. '
" Y k s i menettelymuoto olisi se,
että otettaisiin,^ sanokaamme Keny-assa
sijaitsevan lääkintäpalvelunto-distuksen
perusteella 30 parantumatonta
henkilöä, joiden joukossa
olisi 10 eurooppalaista, 10 aasialaista
ja 10 afrikalaista. Ne jaettaisiin
sitten tasapuolisesti minun ja tei- •
dän kesken.
"Sitten meihin voi liittyä omasta —
uskostamme kummallekin puolelle
kuusi henkilöä rukoillessamme ju- •
malalta; että hän parantaisi meidän
potilaamme jotta saisimme selville,
ketä suosii Jumalan armo, ja
kenelle hänen ovensa j)y5yvät_sul- . _
jettuina . . . " ^
Lopuksi kirjeessä sanotaan, että
jos Graham kieltäytyy vastaanottamasta
tätä taisteluhaastetta, "se on •
todistuksena maailmalle että Isla- .::
milaisuus on ainoa uskonto joka'
voi järjestää ihmistn suhteet Ju- ;
malaan"
Tässä olisi nyt' loistavia tilasto-' i
tietoja pitävän Billy Grahamin ' ,
mahdollisuus' osoittaa mihin, hän
pystyy," mutta eräät uutistiedot viit-taavat
kuitenkin siihen että hän/
jattaä mieluimmin vasaamatta "koko,
kirjeen kuin ryhtyisi hihojaan >« - i
kiUirimään. ^ '^''"^ • ,1
Valitettava seikka, sillä uutisnäl-' * i
kälset ihmiset menettävät.^sUnä-' >;
loistavan mahclöllisuuden;*---
' • ' - Känsäkoui-a.--,
ms,
Object Description
| Rating | |
| Title | Vapaus, March 10, 1960 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
| Publisher | Vapaus Publishing Co |
| Date | 1960-03-10 |
| Type | text |
| Format | application/pdf |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Vapaus600310 |
Description
| Title | 1960-03-10-02 |
| OCR text | ä 'M-''. , S i v u 2 Torstaina, maalisk. 10 p. —vThursday, M a r c h 10, 1960 PAI? S (UBERTY)' — - Inidepenclent" Labor Organ of Finnish Canadians. Es- -tabllshed > Nov/ 6,'^ 1917..:"Äuthorizeä as second class inail',by ^the" Post Offic? Department, Ottawa. Pub-lislied.' thrice weekly: Tuesdays, Thiirsdays and Saturdays by Vapaus Publishing Ck)mpany Ltd., at 103-102 E l m S t ; W., Sudbury. Ont.v Canada. Telephones: Bus. Office OS. 4-4264; Editorial Office OS. 4-4265. Manager E. Suksi. Editor W. Eklund. Mailing-f address:,Box 69. Sudbury, Ontario. Advertising rates- upon app^licatlon. Translation free of - charge: ' " ' . ' . TILAUSHINNAT: - - Canadassa: 1 vk. 8.00 6 kk. 4i85 - 3 kk. 2.50 yhdysvalloissa: 1 vk. 9.00 6 kk. 4.80 f Suomessa: ' • 1 vk. 9.50 6 kk. 5.25 Bbrinin jä Madridin salahanke ; Suurta edesvastuuttomuutta • — O n tuskallista katsella sitä moraalin alaspäin "kasvua", mikä on viimeaikoina ollut havaittavissa kaivosmiesten union täkäläisen jjiainehikkaan osaston johdossa. Olisi ollut suorastaan mahdotonta uskoa, että M i n e - M i l l union paikallisosaston johtoon valitut henkilöt voivat painua s i l le asteelle, missä he nyt''näyttävät olevan. ~ / ' " Meitä ei kiinnosta vähääkään union sisäiset asiat/ ongelmat ja kiistat. Jos mijäsenten ja johdon välillä on k i i s taa ,siitä; että onko jesuiittaprofessori paras mahdollinen • luottamusmiesten koulun opettaja, tai eikö — mistä on v i i - " ^ m e a i k o i n a terävästikin mielipiteitä vaihdettu, niin se on kaivosmiesten union sisäinen asia. Jos on väittelyä siitä, p i täisikö Weir Reid jutusta vedota korkeampaan oikeuteen, n i i n sekin on union sisäinen asia. M e emme halua millään tavalla sekaantua ylläkuvatunlaisiin -kysymyksiin, vaikka meilfä onkin vissejä käsityksiä niistä. ,• > Mutta kun union johto kieltää jäseniltään demokraattiset oikeudet osallistua sääntömääräisiin kokouksiinsa, n i in sei*Dn asia erikseen. Sitä paitsi juttu pahenee siitä kun asiasta annetaan ilmeisesti kokonaan paikkansa pitämättömiä selostuksia ja käytetään apjiina suorastaan valheita ja pahamaineista punakauhupanetteluakin, mikä on sivumennen sanoen aatteellisen vararikon kiertämätön tavaramerkki. Kuten lehtemme uutisosastolla viime lauantaina kerrottiin, kaivosmiesten union paikallisosaston johto kärsi tappion osaston jäsenkokouksessa, mihin osallistui toistatuhatta työmiestä. Monet lehtemme lukijat, kaivosmiesten union pitkäaikaiset jäsenet ja Incon vanhat työläiset, ovat vahvistaneet kaiken sen, mitä lehdessämme silloin kerrott i i n : Mitään "väkivaltaisuutta"' ei kaivosmiesten union kokouksessa tapahtunut eikä siellä ollut mitään väkivallan uhkaakaan, vaikka vissit provokaattoriset toimenpiteet saivat vähän joidenkin yksilöiden tunteita ailahtelemaan. S i vumennen sanoen Sudburyn kaupungin poliisiviranomaiset ovat vahvistaneet tämän katsantokannan. Union oikeisto-johto kutsui poliisit muka suojelemaan heitä, mutta poliisiviranomaiset ovat julkisesti selittäneet,-että mitään epähäi-riötä ei h a a l i l la ollut — väkivaltaisuuksista puhumattakaan. Tästä huolimatta union presidentti Don G i l l i s antoi tod e l l a edesvastuuttomia ukaaseja ja uhkauksia jäsenistölle. Kärsittyään suuressa -jäsenk sensa jälkeen, mr. G i l l i s turvautui miltei suoranaiseen v i h a n ' - ' lietsontaan väkivaltaisuuksien aiheuttamiseksi. - Hän väitti ensinnäkin, että jäsenistön keskuudessa on aloitettu nimien keräys anomukseen, jotta union johto sivuuttaisi paikallisosaston johdon toimeensa kykenemättömyyden takia o l i ilmeisesti tekaistu "s\^^^ on sen j u l k i s e s t i kieltänyt ja lehtemme lukijakuntaan kuuluvat kaivosmiehet ovat selittäneet, että he eivät ole ainakaan tällaista nimienkeräysluetteloa nähneet. Suurten päivälehtien kertoman mukaan mr. G i l l i s on u h - i jälkeen, vain ainoastaanko kiinleis k a i l l u t , että vasemmiston ja oikeiston -väliset e r i m i e l i s y y d ^ ^ t ö ö n ? — John Saikkonen. White voivat johtaa "suurkahakoihin'' ("major riots"), että hänen kannattajansa eivät tule milloinkaan suostumaan nykyisen .johdon sivuuttamiseen, että huolimatta siitä mitä tulee tapahtumaani, nykyinert johto_tulee pitämään hallussaan union h a a l i t^a omaisuudet, ja että hangon valmiina kutsumaan . tuekseen jopa Incon työläisten lakonkin, jos ei muusta ole apua? Varapresidentti John McNabbin sanotaan menneen tässä vihan lietsonnassa niinkin pitkälle, että hän o l i puhunut "silmä silmästä ia hammas hampaasta" ohjelmasta. -Tiedot 'siitä, että Bonnin hallitus salassa sen Länsi-Europan, NATO-liittolaisiltai on yrittänyt rakentaa sotatukikohtia Espanjaan on aiheuttanut musertavan- vaikutuksen. ' -Tarmokkaat yritykset rauhoittaa yleistä mielipidettä Länsi-Euroo-passa eivät ole onnistuneet ja viralliset kiellot tuntuvat ikäänkuin asian vahvistamiseltavLänsi^Saksan puolustusministeri Strauss ei ole yrittänytkään .kieltää .sotatukikoh-tienEspanjaans- rakentamissuunni-telmaa. Frankfurter Algemeinelle antamassaan iäerikoishaastattelussa hän vain väitti, että aloite Bundes- Nvehrin tukikohtien saamjseksi;Es^ panjasta johtuu NATO:n aloitteesta: Tämä väite kuitenkin kielletään Bonnin hallituksen antamassa lausunnossa;; jossa-sanotaan; että Pohr j o i s - A t l a n t i n : maiden "'rsotilastarvi-; ketukikohdat eivät kuulu NATO:- l l e " . tarkoittaen ettei niitä ole alistettu tämän sopimuksen puittei-. siin. Sanomalehdistö, joka on läheisissä suhteissa hallituspiireihin, kirjoittaa avoimesti; että:LänsirSak-san alue on tullut " l i i an pieneksi" Bundeswehrille; Straussin, Heusin-g e r i n ja Spiedelin armeijalle. On erittäin kiintoisaa muistaa, että kun Espanjan ulkoministeri Castiella vieraili Bonnissa, Länsi- Saksan hallituksen bulletiinissa korostettiin Espanjan "sotjlaallista voimaa" Espanjan ystävyyttä". Hyvin tietoi- K I R J . V . MIKHAlIfOy sissa piireissä sanottiin, että neuvottelut Francon ministerin kanssa koskivat Espanjan "sotilaallisen voiman" käyttämistä Länsi-Saksan armeijan hyväksi.' ' Bonn pitää fasistista Espanjaa Länsi-Euroopan: etäisenä kulmana,; joka on kaukana uskottomista' liittolaisista, jossa ei olisi vain mahdollisuus harjoittaa Länsi-Saksan joukkoja käyttämään "nykyaikaisia aseita, siis toisin sanoen atomi-kärjillä varustettuja ohjuksia, mutta myöskin Länsi-Saksan strategisena tukikohtana. »Näiden tukikohtien selkärankana tulisi olemaan ^Espanjan alueelle rakennettava asetehtaiden verkosto Xänsi-Saksan konsernien }johdolla.\ Nämä tehtaat tulisivat ~ valmista^ maan? sellaisiaraseitaV'joita ^Pariisin sopimuksen mukaisesti on: kielletty valmistamasta? Länsi-Saksassa.-K Äskettäin' suuri kombinaatti, joka rupesi kaivattamaan uraanimalmia ja kehittämään sitä-,^ perustettiin Länsi-Saksan johdolla Espanjassa. Ottaessaan sotilastoimiensu tukikohdaksi Espanjan; Bonn valmistaa tietä Francon Espanjalle NATO:n pääsemiseksi. Frankfurter Alge-meine kuvasi tätä menettelytapaa "Espanjan mekaaniseksi, liittämi-, seksi N A T d : n " , jota seuraavat toimenpiteet' avoimen fasistisen vallan liittämiseksi Pohjois-Atlantin l i i t on täysivaltaiseksi - j äseneksi. On hyvin .tunnettua, että ns. Län-si- Euroopan liittolaisten, joiden p i täisi ' teoreettisesti kontrolloida Bundeswehrin:' aseet; sallitaan >4arr kastaa tukikohdat ja muut sotilaalliset välineet vain sen jäsenien alueilla. Espanja ei kuulu tähän liittoon ja siksi tulisivat Bundesvveh-rin tukikohdat siinä maassa olemaan ulkopuolella sen jäsenmaiden. Tällä' tavalla-kierretään :viimeisetkin muutamat esteet Länsi-Saksan miliatrismin nousulta, joita Pariisin sopimus rajoittaa. OS »f o o Valheella on lyhyet jäljet K i r j . , : '..Kuinka erilaista onkaan näiden ''ylidemokraattien" siih-tautuminen union paikallisosaston entiseen johtoon verraten? Ennen johtokunnan vaaleja oli paljon vihjeitä siitä, että Mike Soiskin johtama keskustalais-johtokunta oli menettänyt joukkojen kannatusta. Kaivosmiehet ovat kertoneet meille, miten silloin tärkeissä äänestyksissä jäsenkokouksissa vanha johtokunta joutui useita kertoja häviölle — mutta uhkailun ja painostuksen asemesta 'johto noudatti jäsenistön enemmistön tahtoa. J a vaalitappion kärsittyään van- 'ha johtokunta s i i r t i laillisessa järjestyksessä, ilman mitään k i i h k o i l u a ja mielenosoituksia union omaisuudet ja laitokset uudelle johtokunnalle. ; "Multa toisin ovat ilmeisesti asiat nvt. :-•-•. . ..•.!•• • .. ....... M. L . - • • A . . . • Ainoa "puolustus" minkä paikallisosaston johto on tälle kummalliselle esiintymiselleen antanut on se, että sillä on erimielisyyksiä union kansallisen johdon kanssa joistakin periaatteellisista, asioista. Mr. G i l l i s i n mukaan nämä erimielisyydet tulevat jatkumaan niin kauan että tämä "kommu-, h i s t i j u t t u " tulee ratkaistuksi. j Huolimatta nyt lainka*an siitä, että kansallisen johtokunnan jäsenistä ei virallisten tietojen mukaan kuulu yksikään henkilö mihinkään poliittiseen puolueeseen, tämä kom-munistimörkö e^dustaa alusta loppuun saakka väärillä kor-' leiliä pelaamista. Punakauhun lietsonta on aina ollut ja-on .yhä-aatteellisen yararikkoutumisen tavaramerkkinä, kuten ' ^anqttii. Mutta jos4ätä "'kommunistijuttua" voidaan verrata xxnion paikallisosaston johtokurinan vaalien edellä julkais- .' ^uun oikeistopiirien lentolehtiseen, jossa oli luotettavien tie- -•-tojen mukaan väärennetty^kommunistisen' puolu^een n i m i ,' _ silloin, moiselle "syytökselle" nauraa riaurismäah aidatkin, •lisäillä "kömmunistisyytöksillä", e i ' olekaan jäsenjoukkojen • Igäskuudessa j u u r i lainkaan enää kantavuutta^ikätule ole-rjiaänkaan niin kayan-kunnes tulee selvitetykK kuka levitti j a j u l k a i s i vielä maksullisena ilmoituksena paikallisessa päivälehdessä sen ilmeisesti väärennetyn "kommunistien lentolehden". l' Me ,puolestamme toivonime, että kaivosmiesten Uniörit; paikallisosaston toiminta palautettaisiin viivyttelemättäJ^tä^i* kaisin demokraattisten menettelytapojen tielle. Union sisäis^^ ten kiistojen j a ongeImien(ratkaiseminen on -tietenkini^ä-l ^senjoukkojen sisäinen asia,"^ m i h in emme puolestamme häliräss mitenkään kajota., Jos kaivosmiehet haluavat valita uniorisa' kansalliseen johtoon kommunisteja, n i in se on heidän asiansa. m &">-;:'^!^^;^^^ . - - h i ä työ- jä p a l k k a s u h t e i d e n rTaSSoE se"rl"^ ^^-;,i,msteja-,^nnn. s e k i n ' .'huononemisella? ^ ' tuloa "Music-Cocktail" iltaamme r:Eräitä : virolaisia." jotka asuvat Ruotsissa, .vieraili Virossa -viime, marraskuussa'. • Päättäen taantumuksellisista pakolaislehdistä tämä meni vastoin pakolaisten korkeim pien johtajien^ tahtoa. He alkoivat ilkeämielisesti: murista" ja sylkeä. Myrkylliset kirjoittajat heittivät ja ylistettiin "Saksan— sangollisen lokaa niiden;virolaiste>i päälle; : jotka .menivät .katsomaan kotimaataan ja rupesivat paiskele-maan .tulisilla kivillä niitä^ jotka sijunnitteicvat': matklistaa: turisteina Neu vostö-Viroon..:, .Näiden. likaisena valheena on se, että kaikki virolaiset,' jotka i ovat. ulkomailla, joutuvat kotiinsa palatessaan' tuo mittJivaksi ja karkoitettavaksi. Tallinnan asukkaat, joiden sukulaisia on .Ruotsissa: ovat paljastaneet nämä pakolaisten keskuudessa levitetyt ^valheet tallinnalaisessa lehdessä; Kodi:maassa. / Estonproyekt^ - l o n l r o k i n a j u r i - Johannes Kukkcs kirjoittaa: > "Lähes kolme kuukautta on kulu-i n i i t siitä kun, siskoni L i l l y Borg. jo ka asuu Ruotsissa :'tuli' meitä tapan-maan; Olimme erittäin iloisia koska emme olleet tavanneet toisiam-m e n oin 20 vuot een. ^'Meillä oli hauskaa: Koko perhe — Lill.v. äitimme, vaimoni Hilda sekii siskoni. Helmi: poikineen, ihii^ nööriHilhir-Ets j a Tallinnan poly teknillisen opiston oppilas : Rein E t s - ^ olimme yhd'issä jälleen. "Vein siskoni ajeluile Tallinnaan 0 ö ö w 7 rB tnnnnrTririnnrö o o o o Ö 1 SYNTYMÄ-i PÄIVIÄ > o vr-Q-P-O-P:P:0i°-P-° P ° P P P O P P O O g g O g > Mrs. Alina Lahti, V a i d'Or, Que.. täytti 60.vuotta maaliskuun yhdeksäntenä; eikä : seitsemäntenä, kutea virheellisesti mainittiin. Kysymyksiä ja vastauksia ja Nimmeen. pääkaupunkia..: Kysymys: Useat Vapauden täkäläiset tilaajat ovat pyytäneet minua välittämään .allaolevat kysymyks-jt teille; toivossa, että vastaisitte nii hin julkisesti: Kuinka suuresta summasta Ontarion lakien : mukaa:a alkaa' mennä perintöveroa? Meneekö ) perintöveroa :.sittenkin vaikka on testamentti? Onko ennemmin talosta pois lähteneet lapset osakkaita sellaiseen rahaan, joka on ta: lossa ansaittu, heidän; /poislähtönsä. fish, Ont Vastaus: Ontiirion perintöverola-ki (R.S.O. 1950) jakaa perilliset verotustarkoituksessa koImee.T luokkaan: 1. Vaimo, lapsi, aviomies vanhemmat, isovanhemmat, vävy l e i miniä : 2 visovanhemmista kauempana o-levät- suoranaiset sukulaiset; veljet, siskot, enot tädit jne. 3. Muut. vMissään näissä luokissa ei; oteta perintöveroa iviittätuhatta dollaria tai.sitä pienemmistä omaisuuksista;: 550,000 ja sitä pienempi perintöpe^ sä, on verovapaa ensimmäisessä luo kassa. Toisessa luokassa on perintöverosta vapaana $10,000 ja silä pienemmät pesät. Kuten ylläolfevasta näkyy, kolmannessa luokassa — kun omaisuus menee ventovieraille (hyvän-, tekeväisyyslaitoksia lukuunottamat; ta ):-^, perintöveroa on maksettava .$5,000 alkaen. Tämä laki koskee esim. .lasten kohdalta kaikkia, ellei testamentissa toisin määritellä. Testamentilla ei siis ole mitään osuutta perintöveron perimisessä, sillä kysymys on perinnön suuruudesta ja siitä kenelle perintö menee. Mutta tuskallista on nähdä, että kaivosmiesten union mainehikkaan ^ paikallisosaston johto lietsoo vihaa ja melkeinpä tappelujakin vain sen tähden, että sillä on j o i t a k in pe-riaalteellisluontoisia 5^ syyksiä union kansallisen _joh- .don kanssa,, tai s i k s i kun union paikallisosaston, jäsenet kä3^t-tävät demokraattisia, oikeuksiaan ja sattuvat äänestämään joissakin asioissa johtokunnan ehdotukset kumoon. Parempi olisi mielestämme, että johtokunta ottaisi opiksi äänestys-häviöistään ja ryhtyisi- tutkimaan, onko sen toiminta- ja menettelymuodoissa .jotakin korjaamisen varaa. Jokatapauksessa nykyinen "suunta" a n taa lisäasioita niille, j o t k a h a l u - avat kahlita tämän maan työväenliikettä —.puhumattakaan nyt siitä, että se uhkaa kaivoH^V^/^rrs"/"- y.>«"?^ „ vuhtyisa'ja riemukas ilta: kotimais Y L E I S Ö N K I R J E .SUOMALAISET TAITEILIJAT ESIINTYVÄT ".MUSIC-C0CTAIL"1LLASSA Ensiviikolla aloittaa . k o l m e suomalaista taiteilijaa laajan-kiertor matkan USA:ssa ja Canadassa, Taiteilijat esiintyvät kaikissa-suuremmissa ..kaupungeissa ja ;SUomaIais-keskuksis. sa. järjestetyissä "Music- Göctail" illoissa ja esittävät: parasta kotimaista, mutta myös, ulkolaista viihdeohjelmaa. Illan kuulutta-jana on tunnettu radiotoimittaja Unto Kaartinen. Laulajatar Marjatta Hännikäinen edustaa nuorempaa läulajapol vca suomalaisten keskuudessa ja 011 palkittu m.m. kultamitalill.n. Ganadassahän on esiintynytilukui-siä kertoja eri radio-ohjelmissa, m : m. CBC:ssa. Hänen äänen.sä sopii erinomaisesti kotoisiin kansanlau-lelmiin, mutta myös amerikkalainen ;sävelaartehistQ'on löytänyt hä-: -nessä: oivallisen: tulkitsijan. Laula tar Hännikäinen esittää myös oh-jelmiston. sa Eng. kielisenä. Han.sen Sistersit ovat tunnettu la lukuisten konserttien.sa ansiosta täällä. Heidän käsissään viulu elää ja on suorastaan, nautinto katsoa heidän taitavaa instrumentin käsittelyä. Televisiossa he ovat saaneet erittäin suuren suosion la y.stäväjoukko laajan Pohjois-Amc-riikan jatkuvasti kasvaa. Toivo Manhinen. Euroopassa laajalti kiertänyt taiteilija ei sanottavammin USA:ssa aijemmin ole esiintynytrf^Sjtävastoin Canadassa hänet tunnetaan erittäin taitavana hanuristina ;lukui^ten;vk sa ansiosta. Hän on Pohjoismaitten harmonikka-mestari ja kaikkien-aikojen nopein ;"säkkijärvenpolkan" soittaja. , Hänen taiturimaista har-monikan^ käsiittelyään-on ilo seurata. ' . Radiotoimittaja' Unto Kaartinen tunnetaan kotimaassa lahjakkaana radioselostajana. Hänen äänensä tunnetaan myös Canadnsea. missä pyö>4vät:ihänen toimittamansa ;:Fin-landia Radio-Ohjelmat. Häj^tulec 'Varmasti ohnistuhiaan "Miisic-Coek-t o i l i n " sekoittajana ja saamaan i l lasta mitä kötoisimman ja hauskan. ', - , "Music-Cocktail" ohjelma tulee olemaan erittäin kansanomaista ja miellyttävää, sekä kuunnella, eitä nähdä. Nyt on tilaisuus viettää! K A N T E R Hän tuskin, tunsi Se oli jo fjotain. mikä pani ihmettelemään. Miksi, vie-läpävminä itsekin näen yhtä ja toista naapurien; luona;; joissa :eiu:ole johonkin ;aikaan vieraillut.; Siskoni sanoi, että hän pitää, paljon nykyhetken Tallinnasta erikoisesti; Es fonian teatterista j a siihen liittyvistä puutarhoista ; sekä uusista asunnoista sekä kaupoista;: niin kaupungin keskustassa kuin: myöskin esikaupungeissa ' ; ;"Sanalla;:sanoen. olimme kaikki onnellisiä; . ' S i s k o n i otti kohteliaas- .ti vastaan ei vain hänen sukulaisensa, vaan kaikki, jotka hän koh-. tasi: : Tästävsyystä o l i hyvin yllättävää kun. eräät pakolaiset, j o i t a me emme ;ensinkään tunnei rpitävät niin kovaa./elämää; meidän tapaamisestamme. Pysyköön jokainen omissa asioissaan; Sivistynyt ihminen ei pistä nenäänsä: toisten ihr misten yksityisiin asioihin." Alexander, Väisänen, työskonteiee hitsaajana iSantekhmontazhin : ra- ;kennustrustillev.: Hän on vihainen niiden herjaavien artikkelien johdosta,; joita joittenkin: pakolaiste.*!; lehdet julkaisevat. Hän kirjoittaa tämän johdo.sta: "Veljeni Iikka Väisänen asuu lähellä ..(jpsalaa Ruotsissa.: Häh saa-pri viime kesänä katsomaan meitä: Nyt saan lukea lehdistämme, että lämän .johdosta pakolaisten lehdet ovat pitäneet kovaa melua. : Ne -saV novat että veljeni j a toiset Virolai-' set, jotka ovat vierailleet syntymäseudullaan, ovat pettureita. .\e julkaisevat kaikenlaista roskaa meistä. :Heidän. kertomustensa mi;- ten palkkarenkien:4ikaisten lehtien mielesetä: pitäisi rangaista ja kar koittaa Virosta siitä yksinkertaisesr ta syystäi; että ovat tavanneet ulkomailla eläviä sukulaisiaan. Valheella on kuitenkin lyhyet jäljet. Valheilla ei pitkälle päästä Kaikki virolaiset, jotka saapuvat turisteina ja kaikki, jotka elävät Viron' tasavallassa; voivat paljastaa valheet ;jokapäiväisillä tosiasioilla: Näyttää ilmeiseltä, että asiat eivät ole hyvällä tolalla ; niillä pakolai-s-johtajilla; joiden ;täytyy: turvautua valheisiin estääkseen : ulkomailla asuvien virolaisten tekemästä vie-railumatkaa Neuvosto-Viroon. Auttoiko L-Saksa Ranskaa a-pommin kokeessa Saharassa Y. K. New York. — Guinean pääministeri Seku, Ture sanoo .pääsihr teeri :-Hammarskjöldille:lähettä-; mässään kirjeessä, että Lansi^Sak-s a on auttanut Ranskaa sekä teknil lisesti että : taloudellisesti valmis-* tamaan atomipommin, joka viime kuussa räjäytettiin Saharassa.- Samana päivänä jolloin räjäytys tapahtui, myönsi,:Ranska Länsi- Saksalle öljyUipia Saharassa JkOi\-_ vauk.seksi .tämän maan antamasta avusta: kertoi Guinean YK:ssa oleva päävaltuutettu Gaba Sori viime viikon keskiviikkona. Kun häneltä tiedusteltiin, mihin hänen tietonsa perustuvat, niin ;hän •"'^^^J^V'""!','^'^^''^"! hallitukseensa paljastavan tietolähteensä sopi vassa tilaisuudessa. Miltä tuntuisi asua kaupungissa"^ ja omistaa joitakin lehmiä, joiden hoidosta ei olisi mitään huolta ja vaivaa? Nykyaikana(Q\-kaikki mahdollista. Nyt tapahtuu min jo Mic-iganissa j a : Iowassa ja^uskin^ot:. taa kauan ennenkuin niin käy Ca-nadhssakinrVuonna 1958 24-vuotias Garroll MoTris pani-; alulle uudenmallisen farmaamisen. Hän jätti, em tisen farminsa Iowass£[''ja osti 10 eekkeriä läheltä Meserveytä. Hänen: vaimonsa nimitti sen :"Muotfiarmik- «;i". He rakensivat 900 jalkaa pitkän lehmäsuojan, kahdeksan pilttuu n lypsysalin ja 1 adon 72x240 j a l kaa Vilypsämättömille; ja "lehmäsai-raaian" Kun kaikki oli valmista hän alkoi" mainostaa, että hän hoitaaj syöttää; lypsää; sekä' myy maidon toisten farmarien lehmiltä. Hän lur: p a s i : maksaa ; lehmän omistajalle m itä kaikesta jää y i i ; Hän sai 800 KODIN PIIRISTÄ TOIMITTANUT EEVA Omistaa lehmä kaupungissa? 1,000 lehmää noin: 5 -farmarilta j a liikemiehenä neljästä valtiosta. Ja vaikka hän saikin - päänsärkyä: en: simmäisten kuukausien aikana niin kaikki käy nyt hyvin. :.Seuraava.sta; näemme kuinka hän menettelee.: Jos farmari on esim: • • • ^ lehmiensä syöttämiseen ja lypsämiseen kyllästynyt niin~hän voi tuoda.,, elukkansa' muotifarmille hoidetta- ,vaksi. Hänenon näytettävä toteen, että lehmät ovat terveitä sisällisesti ja ulkonaisesti. Senjälkeen hänen on tehtävä kolmen vuoden sopimus , maksaa 30 dollaria vuodessa leh- . mää kohti täysihoidbstäT sitäpaitsi vielä kuukausittain ruoasta, lämmöstä ja lääkinnästä ym. Tämän jälkeen vielä hoitopalkkio 5 pro- - senttiä. Maidon myynnistä saa lehmän omistaja tasoitusta. Menemättä yksityiskohtiin voi farmari saada • $52.87 kuukaudessa lehmästä joka - lypsää 10.000 paunaa maitoa vuodessa ja se on 18 prosenttia tavallisen keskitason lehmän sijoituksesta, tekemättä mitään sen eteen. Tämä perustuu maidon hintoihin Kansas Cityssä. Mutta jos ei lehmä lypsä 10,000 paunaa maitoa vuodessa tai maidon hinta alenee, tai jos yksi tai kaksi hänen lehmistään kuolee voi sattua ettei ^omistaja saa - mitään: lehmistään;; ''Hänen 'on siis parasta omistaa terveitä, hyvin tuottavia lehmiä heti alkuun tai muuten ei hänellä ole niistä paljoa tuloja. Kauneus ja terveys Joskus voi sattua ,että ryhtyessämme käyttämään kasvovoideti-i uudesta vastaostetusta • tölkistä ja: minut, pitäisi vangita. Parempi olisi jos soittaisivat puhelimella minulle — minun puhelinnumero on Tallinna 454—34— ja minä tulisin sanomaan, että minä suunnittelen vierailta; veljeni luona. keväälLi taikka Syksyllä " Anna Kilmeyer, jonka poika saa pui Viime syksynä: Ruotsista vierai- Icmaan hänen, luokseen; k:rjöitta.i Kodumaalle: "Minun poikani joka nyt tunnetaan Ruotsin pa.ssin mukaan K a l - mu Kilmeyerinä, matkusti ulkomaille 1943 . . . Viime mairaskuu.s-sa hän saapuui Tallinnaan tapaa maan 1 minua j a luonnollisesti olin erittäinvonnellinen. Menimme yhdessä ;:vierailemaan:;sukulaistemine ja tultaviemme luokse. Vaikka hän o i i k i n : lyhyen ajanvluoftanKoIin on-nellinei^ Tiedän, että kun ensi ke-säifliikana pidetään suuret kansalliset laulujuhlat Tallinnassa, hän tulee jälleen tänne . . On asianomaisten hallitu.slen asia osoittaa .G^iinean tiedot .vääriksi, hän lisäsi. Suurinosa Afrikan ja Aasian maiden "-VK-valluutetuista: asettui, keskiviikkona -kannattamaan: yleis^ kokouk.sen kutsumista yli määräiseen' kokoukseen esittämään: vasta-lau. soen Ranskan Saharassa suorittaman alomipommikok?.cn: johdos- .ta. VANIIEMHI.VT VIISASTUVAT T\vain kirjoitti eräälle nuorukaiselle. ]oka o l i valitellut, että hänen vanhempana ovat "vähänynimärtä-viä";'' "Kestäkää! Kun olin neljäntoista ikäinen, isäni, oli niin tyhmä, että vain vaivoin kestin sen. Mutta kun:;oIi täyttänyt: kaksikymmentäyk-: si vuotta,' olin hämmästynyt siitä,; mitenpaljon vanha mies;oli viisas; Näin sanovat ne, jotka pakolai.s- tunut seitsemän vuoden aikana!" Uutta muotia miehille Brittiläiset miehet alkavat käyttää minkkiä. ;Tä^ä uutinen: t u l i julkisuuteen rintataskuista näyttelystä, jossa esiteltiin mieston j a poikien asusteita. "Muodikkaat miehet käyttävät minkillä reunustettua - nenäliinaa nyt", kertoi näyttelyn esittelijä; hy^ -v^iTf pukeutunut nuori miesv- On tarkoitus antaa miesten puvustoUeva-loisampi •näkö. Näyttelyssä esiteltiin myöskin mitä hyvin pukeutunut mi-js ei; saa.käyttää tällä hetkellä ,ja niihin ^ kuului • mm. ruskea tweed kankainen:: tai vitakki. Muodikkaan miehen takki on ivihreä tai sininen pastelliin vivahtava, nylon. Takeissa ei tarvita enää nappeja sillä kankaat tarttuvat toisiinsa. .Housut jotka tekevät pussit polviin ovat tarkalleen määrätty pois muodista. Mle.s: ten käytössä olevat paidat . ovat kaikki vanhanaikaisia;.; malliltaan väriltäänja aineeltaan. Muodikkaat miehet käyttävät •.mielikuvituksell sia paitoja yhtä kummallisine nimineen ja n e kaikki ovat:.tehdyt höy-^ henen kevyestä aineesta. Soljet ja nauharuusukkeet •• ovat epäilemättä muodissa. /.; J a paljon pidetty, huopahattu jou- \flaroskakannuun;: 'Muodikas hattu oi^:tänä hetkellä.tweedistä;nyl^ lustalla. täten sen voi: kukin, muovata haluamaansa muotooni kaupun-: ki-asuun tai maalla sopivaksi viikonloppuina. Jäämme siis odottamaan koska uuden muocjiu; mukaan, pukeutunut mies ilmestyy katukuvaan Canadassa. l-saammeihottuman; vaikka voide on samaa merkkiä kuin tähän asti käyt-tämämme ja iholle sopivaksi toteamamme. Tällaisissa tapauksissa e i pidä .heti hermostua, ja väittää voiv.; detta "väärennetyksi" tms. Ihotta- , ma saattaa johtua siitä, että kasvo-voidetta valmista va tehdas on ''pa-./, rantanut" voidetta käyttämällä uusia lisäaineita; joihin ihomme täytyy.;; ensin tottua. Se voi myös yksinker. taisesti aiheutua siitä, että huoli-, mattomastisäilyttämämme voide on päässyt: vähitellen vanhenemaan j a ; ihomme on tottunut voiteen muuttuneeseen; ^ kokoonpanoon ; sekä-rea- . goi voiteen: alkuperäistä kokoonpa-:. ^ noa vastaan. .Molemmissa tapauksisr: sa ihottuma häviää tavallisesti it-' sestään parin päivän jälkeen ihomme totuttua vastaostettuun' voiteeseen Näin neuvoo meitä asiaijtun-tija. Ottakaamme opiksi. • . • :*r SAILKICEIDEN K E L V O L L I S U U S - Älkää -koskaan ostako: kaupastanne säilykepurkkia, jonka'ulkopinta . :näyttää:jostakin-kohdastaanrulorpuI-> Iistuneelta;;Älkää .myöskään; ostako sellaista tölkkiä, j onka pinnassa nä>> kyy ruosteenjälkiä. ; .Tämä;suomalaisille asiakkaille äs.•••i kettäin annettu varoitus on aiheellinen myös täälläkin, sillä mainitut viat.paljastavat-asiantuntemattomalr;;* lokin kuluttajalle, että säilykkeen sisällys on joko liian vanhaa t a i muulla tavoin pilaantunutta. • • • Jos haluat estää palavista kynttilöistä, tippumasta talia n i in on hyvä f;. pannakynttilät jääkaappiin muuta-;.•: maksi tunniksi ennen sytyttämistä. • • Huonekasvien lehdet saa kiiltä: viksi pesemällä ne vedellä jossa on puolet maitoa. Eikä se vahingoita kukkia. PÄIVÄN PAKINA Aika vekkuleita ovat miehiksi •vUutistiedoista ;;havaitsimme^^' V kon vaihteessa, että "isot pojat" — j o i l l a muutenkin on- runsaanlaises-ti "sanavapautta" Suuren Rah.in lehdissä, .ovat olleet sekä neu\[oia ^antamassa että niitä saama'ssa. Kuvernööri Rockefeller, joka oi ole; p o l i t i i k a n ^ o s s a ; ainakaani sen takia;::että hänellä: olisi pikkurahan puutetta, teki New Yorkissa tiettäväksi että hän aikoo teettää pom-misuoj^ n apartmenttitaloonsa T a i - rytownissa, N. Y . j a myös Albanys-sa sijaitsevaan hallintopalatsiin. Asia on kuulema edistynyt jo niin pitkälle, että arkkitehdeille on: annettu pommisuojicn^ s Miljoneeri kuvernööri Rockefcl-lerin puhemiehei^^dlugh Morrow. hänen erikoisavustajansa) selostuksen mukaan tämä pommisuoja-rakennetaan 13-kcrroksiscn apait-mcnttitalon kellariin. Itse kuvernööri Rockefeller piti puheen sadalle liikemaailman ja tiedustelupalvelun johtajalle ko-; rostaen heille "yllätyshyökkäyksen" vaaroja. Liian monet amenk^ kalaiset l hän • $anoi, ei halua tun uustaa että se voi tapahtua täällä:'^ ' Mc. emme licd»< miten nämä,,sala suurpääoman miestä ; suhtautui; asiaan. Mahdollisesti hekin päättivät rakennuittaa pommisuojia apart-menttilalojensa, tai muiden palat-siensa kellareihin. "Dlettaen heidän pommisiiojis-taan tulevan niin "hyviä", että he jäisivät eloon atomisodan jälkeen, meitä huvittaisi olla katsomassa heidän" iloaan. Olettakaamme- edelleen että atomisodan ensimmäisessä pommituksessa kuolisi y l i 50 miljoonaa amerikkalaista kuten si käläisJct korkeat upseerit ovat arvioineet' — ja että kuolemaisillaan olisi muita miljoonia. Siitä tulisi niin suuret hJU>tajai set, että jälellcjääncet ihmiset eivät sitä voisi mitenkään suorittaa ennen ruton ja kaikenlaisten kulkutautien valloilleen pääsyä. Ja kun liikenneyhteyksiä ei olisi, ei tehtaita eikä edos radioaktiivisesta säteilyistä vapaita peltoja, niin nämä pommisuojissaan' pelastuneet iniljoneerit taitaisivat olla hieman heikoissa kantimissa? Jokatapauksessa on varmaa, että näillä "Suuren, Rahan miehillä olisi elämä -r- mi käli se "Voisi jatkua — melkp synkkää., ja toi voi on ta,', Eiköhän sittenkin olisi parempi, että ydinaseet upotettaisiin meren syvyyteen, ;.kur ten on r esim. Neuvostoliiton - pääministeri ;Hrushtshev. moneen ;kertaan ehdottanujt? Ainakin tavallisen työmiehen kannalta ::katsoen: tuntuu mahdottomalta ajatella sitä, että he voisivat tilata /arkkitehdeiltä pommisuoja, piirustuksia ja rakennuttaa niitä suojia sen paremmin apartmentti-talojen- kuin: muidenkaan vuokraka-sarmien tai korkeassa :kiinnitysve-lassao] evanomakotinsa kellariin. * * * Sivkusmaista lähetystyötä tekevä evankelista Billy Graham joka p i tää tarkkoja' tilastotietoja siitä," kuinka monta sielua hän saa; pelas-: l e l u k s i ' kunkin "ristiretkensä" yh teydessä; on puiölestaan saanut ohjeita- eräältä Kilpailijaltaan. Palattuaan Afrikan matkallaan Ruanda Urundista N^lirobiin, Ah-maddiyya Moslem Etelä-Afrikan lähetystön päämies,',Maulana Sheikh Muba'i-ak Ahmad haastoi -mr. Gra-hamiti' "parannuskilpailuunV, mih-. kä perusteella voitaisiin nähdä on ko kristinusko yhtä voimallinen te: kijä kuin on islamilaisuus. Väittäen, että islamilaisuus on ainoata elävää uskontoa maan päällä, ja>.cttä kristinuskolla ei ole mi-; tään taivaallista siiinausta .eikä to- .dellista' johtolankaa ihmisille. Grahamille' lähetetyssä voimankoitos-haasteklrjecssä, sanotaan: ' i ^"Tämäir^pksi kiitsuh'teitä "käi| kcssa vi\atimattomuudessa ja rehcl-mmi M. mm mm ( lisyydessä tietämättömien joukko- - jen hyväksi kilpailuun, minkä avulla voisimme osoittaa väitöstemme todenperäisyyden. ' " Y k s i menettelymuoto olisi se, että otettaisiin,^ sanokaamme Keny-assa sijaitsevan lääkintäpalvelunto-distuksen perusteella 30 parantumatonta henkilöä, joiden joukossa olisi 10 eurooppalaista, 10 aasialaista ja 10 afrikalaista. Ne jaettaisiin sitten tasapuolisesti minun ja tei- • dän kesken. "Sitten meihin voi liittyä omasta — uskostamme kummallekin puolelle kuusi henkilöä rukoillessamme ju- • malalta; että hän parantaisi meidän potilaamme jotta saisimme selville, ketä suosii Jumalan armo, ja kenelle hänen ovensa j)y5yvät_sul- . _ jettuina . . . " ^ Lopuksi kirjeessä sanotaan, että jos Graham kieltäytyy vastaanottamasta tätä taisteluhaastetta, "se on • todistuksena maailmalle että Isla- .:: milaisuus on ainoa uskonto joka' voi järjestää ihmistn suhteet Ju- ; malaan" Tässä olisi nyt' loistavia tilasto-' i tietoja pitävän Billy Grahamin ' , mahdollisuus' osoittaa mihin, hän pystyy," mutta eräät uutistiedot viit-taavat kuitenkin siihen että hän/ jattaä mieluimmin vasaamatta "koko, kirjeen kuin ryhtyisi hihojaan >« - i kiUirimään. ^ '^''"^ • ,1 Valitettava seikka, sillä uutisnäl-' * i kälset ihmiset menettävät.^sUnä-' >; loistavan mahclöllisuuden;*--- ' • ' - Känsäkoui-a.--, ms, |
Tags
Comments
Post a Comment for 1960-03-10-02
