Vapaus, October 12, 1961

              i
Sivu 2 Torstaina, lokak. 12 p. — Thursday, Oct. 12, 1961
VAPAUS
(LIBEBTT) — Independent Labor
Organ of Finnish Canadians. Es-tablished
Nov. 6, 1917. Autborlzed
aa second class mail by the Post
V ttlce Department, •• Ottawa. Pub-iShed
thrice veekly: Tuesdays,
fhurMays and Baturdaysby Vapaus
Publishing Ck)mpany Ltd., at 100-102
Em St. W., Sudbiiry, Ont., Canada.
Telephones: Bus. Office OS. 4-4264;
Editorial Office OS. 4-4265. Manager
E. Sulcsi. Editor W. Eklund. Mailing
address: Box 69, Sudbury. Ontario. Advertising rates upon appllcation.
Translatlon free of charge. :
TILAUSHINNAT:
Canadassa: 1 vk. 8.00 6 kk. 4.25
8 Idc. 2.50
^hdysvaUolssa: 1 vk. 9.00 6 kk. 4.80
Suomessa: 1 vk. 9.50 6 kk. 5.25
Tervetuloa, presidetitti Kekkonen
Canadassa virallisella valtiovierailulla oleva Suomen Tasavallan
presidentti ja rouva Kekkonen sekä ulkoministeri Ahti Karjalainen
ja'Max Jakobson Suomen ulkoministeriöstä, saapuvat ennakkotietojen
mukaan huomenna, lokakuun 13 päivänä kello 10.15 Sudburyn lento­kentälle,
missä nikkelialueen suomalaisillakin on tilaisuus tervehtiä
lyhyesti Tuhatjärvicn maan ensimmäistä kansalaista.
Meidän lehtemme Vapaus lausuu lukijakuntansa puolesta Presi­dentti
Kekkosen ja hänen seurueensa lämpimästi tervetulleeksi Cana-daan
ja erikoisesti tänne Sudburyyn. Me pahoittelemme vain si*ä,
että Presidentti Kekkonen seurueineen ei voinut viipyä kauempaa
^^täällä Canadan suomalaisten epävirallisessa pääkaupungissa, missä
hänellä entisenä urheilijana, aktiivisena retkeili änä, intomielisenä
saunamiehenä, tunnettuna sunnuntaikalastajana ja'-metsästäjänä olisi
ollut kansalaistemme parissa mahdollisuus saada ikimuistoisia koke­muksia.
Me luonnollisesti käsitämme, että korkean vieraan matka-aika
on monesta, syystä pakostakin rajoitettu ja hänen liikuntavapau-tensakin
on vlsseihin kaavoihin sidottu. Toisaalta olisimme toivoneet
presidenttivierailun aikana olleen niin paljon aikaa ja hyvää tahtoa,
että olisi voitu yhteisvoimin järjestää todella innostava, suuri kansan­juhla,
hänen kunniakseen. Toivotuksemme kuitenkin on, että vaikka
perjantai onkin työpäivä, niin mahdollismman monet kansalaisemme,
joilla bn suinkin siihen mahdollisuutta, tulevat huomenna lentokentäl.
le presidenttivierailijoita tervehtimään.
'Kun Presidentti Kekkonen saapuu vieraaksemme "perjantaina"
ja kaiken lisäksi vielä "13 päivänä', niin se osoittaa, että kunniavie­rastamme
ei vaivaa ainakaan ennakkoluulot.
Sama pitää paikkansa hänen poliittiseen ohjelmaansakin nähden.
Porvarillisen hallitusvallan ensimmäisenä miehenä presidentti Kekko­nen
edustaa tietenkin sellaista sisäpoliittista maailmankatsomusta,
minkä johdosta on työväenlehdillä ja -järjestöillä yhtä :a toista toi­vomisen
varaa. Mutta ulkopoliittisella alalla presidentti Kekkonen on
osoittautunut realistiseksi, suuren edeltäjänsä nimeä kantavan "Paasi­kiven
linjan" edustajaksi, josta, olisi paljon opittavaa Canadallekin.
"Paasikiven linjan" nimeä kantavalla ulkopoliittisella suuntiuk-sella
on tietenkin hieman harhaanjohtava nimi, sillä se tulkitsee to-dellisuude^
sa Suomen kansan enemmistön etujen ja sen tahdon mu­kaista"
hyvien naapurien ohjelmaa kaikkii nnaapurimaihin ja erikoi­sesti
suureen itäiseen naapuriin- Tätä Suomen kansalle ja valtiolle
myönteistä ulkopoliittista linjaa on presidentti Kekkonen puolustanut
tunnustettavalla tavalla — j a siitä on hyötynyt koko Suomen kansa
mikä saa nyt sen ansiosta nauttia miltei täystyöllisyydestä samalla
kun .esimerkiksi varustelumenojen suhteellinen pienuus säästää val­tion
varoja hyödyllisempiin tarkoituksiin.
Presidentti Kekkosen edustama ulkopoliittinen linja onkin elävä
todistus kahden erilaisen järjestelmän, nimenomaan suuren sosialisti­sen
rn^aan ja pienen kapitalistisen maan rauhallisen rinnakkaiselon
mahdollisuuksista ja suuresta edullisuudesta. Siitä olisi, kuten sanot-
.tu, pajjon opittavaa Ottawassakin. Tämä sitäkin suurtmmalla syyllä
Kun Canada on myös Neuvostoliiton naapurimaa ja voisi, kuten Suo­mikin'
omaksumalla hyvät naapurisuhteet kaikkiin maihin, hyötyä
samal ä tavalla rauhalliseen rinnakkaiseloon pohjautuvasta naapuri­suhteesta
Neuvostoliiton kanssa.
Lausuessamme Presidentti ja rouva Kekkosen seurueineen terve­tulleeksi
Sudburyyn, me yhdymme kaikkiin niihin hyvää tarkoittaviin
kansalasiimme jotka toivovat, että korkeat vieraat saisivat tilaisuuden
nähdä edes vilaukselta täkäläisten kansalaistemme elämää, ja etti
heidän vierailumatkastaan täällä uudessa kotimaassamme tulisi heille
mahdollisimman rattoisa ja antoisa kokemus.
Hämmästyttävä lausunto
Mikään yllätys ei ole tietenkään kenellekään se, että Yhdysval­tain
hallitus tuntee vissinlaista kiintymystä rahamiestensä suuriin
' pääomasi: oituksiin ulkomailla. Kuuban irtaantuminen Wall Streetin
pankkiirien riistosta ja sorrosta on aiheuttanut Washingtonissapa-hanlaisia
painajaisunia siitä, että visseissä muissa maissa seurataan
ehkä Kuuban esimerkkiä. ^
. . Mikään yllätys ei liioin ole se, että Yhdysvaltain työministeri
Arthur Goldbergilla on omat poliittiset ennakkoluulonsa, laskelmansa
ja toiveensa.
Mutta hämmästyttävää ja kerrassaan tuomittavaa oli kuitenkin
mr. Golbergin Ottavvassa viime viikolla esittämä lausunto, että hän
toivoo terästyöläisten reittaustyön onnistumista täällä Sudburyssa!
- "Millä oikeudella tämä vieraan maan hallitusministeri antaa jul­kisia
ohjeita, neuvoja ja toivomuksia tämän maan kansalaisille? Millä
oikeudella esiintyi Yhdysvaltain työministeri Goldberg julkeammin
Ottavassa mitä hän olisi valtiovallan edustajana uskaltanut poliittisis-vta
syistä esiintyä Washingtonissa?
• Tosiasia nimittäin on, että :os minkä tahansa maan hallituksen
ministeri sekaantuu julkisesti työväenliikkeen si: äisiin-asioihiri/_siitä
nousee avoin jä ansaittu myrsky. Sitä tuomittavampaa onkin se kun
ulkomaalainen haliitusherra tulee tänne määräyksiään jakamaan —
ja juuri siitä on kysymys silloin kun Yhdysvaltain rahamaailma omis--
taa ja kontrolli kaivosteollisuutemme miltei kokonaan ja runsaan toi­sen
puolen teollisuuslaitoksistamme yleensä.
: Valitettavaa on se, että työministeri Starr ei heti huomauttanut
n>r.-«oldbergille, että hänellä ei ole mitään sananvaltaa siitä, miten
canadalaiset asioitaan järjestävät. Ja kerrassaan tuomittava on se,
eUä'GLC:n johtomiehet ovat hil aa kuin hiiret kolos.saan, sanallakaan
protestoimatta tätä hävytöntä maamme asioihin sekaantumista vas­taan..
CLC.n presidentti Claude Jodoinin velvollisuus olisi ollut esit­tää
jyrkän protestin sittenkin, vaikka hän henkilökohtaisesti on ahta­nut
— häpeä sanoa—kannatuksensa terästyöläisten union reittauk-sellc
täällä Sudburyssa.
Nähtäväksi jää, kuinka moni "patrloottisuudestaan" ylpeilevä päi^
välehti nyt voi nousta täs.sä asiassa ahtaan luokkakysymyksen ja po-liittl.
sen noilajahdin yläpuolelle ja näyttää mr. Goldbergiile, mistä tie
takaisin Washingtöniin? .
TILATKAA VAPAUS!
Saksan tasavalta on
inen talousihme
Beiliini. (KU-Raili Heino) —
Lokakuun 7 päivänä täytti Saksan
demokraattinen tasavalta 12 vuot­ta.
Kuinkahan moneen kertaan lie
tänä aikana ennustettu tasavallan
tcollisuu:utu'otannon supistumis­ta,
talouden romahtamista, pelto­jen
kesannoksi jäämistä, elintar-vepulaa
ja "sisäisiä levottomuuk­sia".
Selvänäkijöiden laskut eivät
ole pitäneet paikkaansa. Suome.s-sa
sääennustajajoukot _sentään
hiukan epäilevät, kun heiltä on
jäänyt syömättä. se tietty keväi­nen
lumi, mutta läntiset ennuste-lijat
vain muuttavat nuottia ereli-dyksen
tultua julki. Ja niin Suo­menkin
keltaisen lehdistön mu­kaan
demokraattisessa Saksassa
nälkä,' sisäiset levottomuudet ja
romahdus seuraavat toistaan yhtä
varmasti kuin vuodenajat. Mutta
sen mikä on paperilla ei välttä­mättä
tarvitse kuulua todellisuu­teen.
•
Saksan demokraattisella tasaval­lalla
on ollut pai on vaikeuksia jä
niitä on vieläkin. Virheitäkin on
luonnollisesti kehityksen kuluessa
tehty, mutta kaikkein suurin ' vir­he"
oli siinä, että Saksan demok
raattiselle tasavallalle jäivät taka­maat
rintamaiden joutuessa Länsi-
Saksalle.
Metalliteollisuutta SDT:n alueel^
la ei ollut juuri nimeksikään, eikä
kemiallista teollisuutta; Ei' ollut
Ruhrin aluetta eikä kivihiiltä, oli
vain ruskohiiltä ja jokseenkin mi­tättömiä
mineraaliesiintymiä.
Viime sodan päätyttyä purettiin
Potsdamin sopimuksen mukai.sesti
sllloi.sella Neuvostoliiton miehity.s-vyöhykkeellä.
nykyisessä SDT:ssa,
asetuotantoa harjoittaneet teolU-Euuslailokset.
kun taas Länsi-Sak­sassa
läntiset miehitysvallat tyytyi­vät
panemaan pahimmat asetehtaili­jat
joksikin alkaa vankilaan tehtai­den
jäädessä koskemattomina odot­tamaan
omistajiensa pikaisesti ta­pahtunutta
armahdusta.
MUTKIA OLI MATKASSA
Nyt on kaikilla SDTrssa ruokaa,
on vaatteita, clkä asuntopulakaan
enää ele.ollenkaan niin polttava ky
.iymys kuin esim. Suomessa. Nykyi-
•sen elintason saavuttaminen :-a sen
edellytys, kokonaan .uujlentcolH-tenkin
tietyissä menetelmissä
raudan valmistukseen. Keksittiin
masuuni, jossa melkein ala-arvoi­sesta
malmista voidaan sulattaa
täysiarvoista rautaa, pantiin pys-
. tyyn nykyisin jo mahtava kemial­linen
teollisuus, joka tällä hetkel-
. lä muuten valmistaa raaka-ainetta
m.m. maailman kestävimpiin
naisten sukkiin.
Mutkana matkassa on ollut myös
tuonti Länsi-Saksasta. Demokraat­tiselle
Saksalle niin tärkeitä teräs-lolmituksia
on-viivytetty jatkuvasti
Länsi-Saksan' viranomaisten toimes­ta.
Välillä ne on jopa keskeytetty
joksikin aikaa kokonaan. Näin on
saatu aikaan tuntuvaakin häiriötä
SDT:n tuotannossa. Koskaan Län­si-
Saksan viranomaiset eivät ole
suostuneet nostamaan teräskiintiöi-lä
niin suuriksi kuin SDT olisi ha^
lunnut. Tästä on kärsinyt mm. au­tojen
ja moottoripyörien valmistus.
Nyt kuitenkin SDT on oman teräs­tuotantonsa
kasvun ja Neuvostolii­tosta
tapahtuvan tuonnin nousirti
ansiosta tulossa riippumattomaksi
Länsi-Saksan toimituksista.
Teollisuustuotannon kehitystä
on - afruttanut lisäksi se, että Län­si-
Saksasta järjestelmällisesti har­joitettiin
ammattityövoiman, insi­nöörien
ja teknikoiden värväystä
SDT:n tehtaista.
Tämä värväystoimlnta, jossa ei
kaihdettu, edes kiristystä eikä vää­riä
ilmiantoja meni niin pitkälle,
että Länsi-Saksassa, teollisuuden
nousun 'ihmemaassa'', on viime
vuosina kuitenkin koulutettu vä­hemmän
insinöörejä.kuin esim. Eng­lannissa.
Länsi-Saksassa laskelmoi­tiin
nimittäin, että annetaan demo­kraattisen
Saksan kouluttaa nuoria
ihmi-iä;kyllä heidät sieltä sitten
värvätään. Mutta nyt on värväyk­sestä
tullut loppu. Sektorirajan sul­keminen
Berliinissä eristi Län-si-
Bcrliinin värväystoimlstot värvättä­vistä.
SIJOITUKSET ALKAVAT
rUOTTAA
SDT on joutunut sijoittamaan
teollisuutensa - •a maataloutensa kc-hitfänil.
sccn valtavia summia. Nyt
ne alkavat vähitellen tuottaa hedel­mää.
Ikivanhan puolmatkan krou­vin
mustasta kaivonpumpusta n l
5uu.salöjen rakentamhic i ja sodan '• mcn-ä saanut "Musta pumppu"-rus.
tuhojen korjaaminen PI oUui iv.:.\ kohiiiikoivbinaatti esimerkik.si on
kään helppo tehtävä yarsinkaan kun silo.viit viiosikausion ajan sekä varc-käytettävissä
ei ollut iiiji.-^iuula^ . [ j ; , d t ä I-Mvolma i.. Sen kolmesta ra-ia
eikä alkuvuosi:;:', sanottavasti kennusviiihccst:! on nyt toinen val-luottojakaan.
Kukapa nilia -illoin jnistumassa.' ''li kestä enää ka^an,
olisi sosialistisen leirin maista pyj
tynyt antamaan Neuvostoliiton it­sensäkin
kamppaillessa jälleenra­kennustyönsä
kan.ssa..
Sitkeällä työllä on SDT:ssa saa­vutettu
se, mikä nyt on todelli­suutta.
Lahjaksi ei ole saatu mi­tään.
Ruskohiilestä opittiin ensin
valmistamaan hyvälaatuisia bri­kettejä
polttoaineeksi. Ensin oli
kuitenkin löydettävä uusia esiin­tymiä
ja brikettitehtaatkin oli ra-o/
keiuiettava. Sitten ruskohiilestä
opittiin valmistamaan jopa kok­siakin.
Se ei tosin vedä vertoja ki-vihiilikoksille,.
mutta kelpaa kui-
YLEISÖN
KIRJE
YHTEISTOIMINNAN PERUSTA
Port Arthur. — Täällä syysk. 27
pnä Ilmestyneessä suomenkielisessä
viikkolehdessä kirjoittaa nimlmerk
ki "Muste-Matti". Hän meni liuk­kaalle
jäälle joutuen tieten tai tie­tämättömyydessään
kirjoittamaan
kovin ykslpuollse.stl kulttuuritoimin
na.sta. "Muste Matti" näkee vain
Työn Temppelin saavutukset men­neisyydessä.
Hän vetoaa eri järjes
töjcn yhdistämisen puolesta koska
kaikki kärsivät verenvähyydestä ja
kehoittaa .suomalaisten seurojen yh
distymään ja puhaltamaan yhteen
hiileen. Hän tekee tämän kuiten­kin
sillä varauksella, että jätetään
"kommunLstlseen aatesuuntaan" vi­vahtavat
järje.stöt ja seurat pois.
Tällä hän kaiketi tarkoittaa CSJ:n
Port Arthurin osastoa,, sen haalllla
toimivaa urheiluseuraa, kuoroa - ja
näytelmäseuraa, josta ei hän näh­nyt
tarpeelliseksi edes mainita.
Allekirjoittanut el halua vähek­syä
Työn Temppelin suojissa suori-
.tcltua kulttuurityötä. Eikö "Muste-
Matin" olisi tarve panna kä.si sydä­melle
ja kat.soa toistakin puolta asi­asta
ja minkälaista kulttuurityötä
on tehty CSJ:n Port Arthurin osas­ton
haali.ssa. joka on aivan Työn
Temppelin vieres.sä?
Tämän kirjoittaja on "Muste-Ma­tin"
kanssa aivan samaa mieltä yh­teistyökysymyksessä
vain sillä eroi-tuk.
sclia, että, kalkki suomalaiset
järjestöt lähtisivät yhdessä neuvot­telemaan
onko yhteistyö mahdollis­ta.
Varmaan, jos otamme Port
Arthurin suomalaiset tämän yhte­nä
isyyskysymyksen keskusteltavak­si,
siltä muodostuu mielenkiintoi­nen
keskustelu.—- Sillan rakentaja.
kun siellä saadaan tähänastiseen
verrattuna kaicsinkertainen määrä
ruskohllllbrlkettejä. Kaasulaitos al­kaa
kohta syöttää sivutuotteena syn­tyvää
kaasua maan kaasuverkostoon
jolloin kaasun ostamisesta Länsi^
Saksasta voidaan luopua.
Samoin on laita myös Rostockin
uuden syväsataman. Sinnekin on
uponnut määräraha toisensa jäi
koen, mutta nyt tulokset alkavat nä­kyä.
Kuluvana vuonna siellä on jo
purettu yli 400 rahtilaivan lasti. Tä­män
vuoden aikana valmistuu jär­jestyksessä
toinen 380 metrin pitui­sista
varastohalleista. Työt' ovat
myös viereisessä öljysatamassa
edistyneet niin pitkälle, että jo ensi
vuoden aikana voidaan saavuttaa a
lunperin vasta vuodeksi 1964 suun­niteltu
purkaus- ia lastauskapasi-teetti,
eli 5,9 miljoonaa tonnia;
Näin säästyy suunnattomia summia
valuuttaa, sillä tähän asti on ollut
pakko käyttää vieraita satamia, etu­päässä
Hampurin satamaa. Tästä
taas on ollut seurauk.sena ei ainoas­taan
kuljetusten viivästyminen
vaan myös monen hedelmälastin pi­laantuminen
tai kahvilastin kastu
niinen.
Oder-joen varrelle rakennettava.s-sa
Sohvvedtin paperi- ja kartonki­tehtaassa
vietettiin viime kesäkuun
alussa harjannostajaisia. Vielä tä­män
vuoden kulue.ssa siellä saata­neen
käyntiin ensimmäinen karton
kikone. Ensimmäisen rakennusvai­heen
päätyttyä tuotetaan vuosittain
vuorokaudessa 200 to. sanomalehti­paperia
ja 100 to kartonkia vuoro-kaudes.
sa. Se on neljännes kaikkien
SDT:n nykyisten paperi- ja karton
kitehtalden tuotannosta. Muiden
paperitehtaiden ollessa koneistuk
seitaan vanhentuneita — vain 170
kg paperia vuorokaudessa työnteki­jää
k o h t i— tulee Schvvadtissa tuo­tanto
olemaan tehtaan täysin val­mistuttua
700 kg työntekijää kohti
vuorokaudessa.
liipeästi on kehittynyt aivan tyh-ästä
aloitettu laivanrakennusteolli­suus.
Omiksi tarpeiksi rakennetaan
laivoja purjeveneistä ja pienistä
rannlkkokalastusalukslsta 10,000
tonnin rahtilaivoihin saakka. Vii­memainittuja
on Kuubakin tilannut.
Ensimmäinen sinne toimitettavista
laivoista laskettiin vesille viime elo­kuussa
ja se sai nimekseen "Sierra
maestra". Vastikkeeksi ovat Kuu­ban
JLilot-t<^Jsta varsinkin hedelmät
hyvin tervetulleita,
SDT:n laivanrakennusteollisuutta
edustaa myös loistoluokan lomalai-va
"Fritz Heckert", joka rakennet­tiin
AVismarin telakalla. Telakka ra­kentaa
suuria ' matkustajalaivoja
myös Neuvostoliiton tilauksina. .
Ö L J V Ä itÄMERESTÄ
Viime aikoina on tehty hieno
löytö. Itämeren rannikolta on tul­lut
päivänvaloon öljyä ja maakaa­sua.
Koeporaukset ovat parhaillaan
käynnissä, ja on syytä olettaa, että
öljyä löytyy myös Itämeren pohjas­ta
rannikon edustalta. Esiintj^ät
eivät tähänastisten tutkimusten mu­kaan
kuitenkaan ole niin suuria, et­tä
Neuvostoliitosta SDTaan parhail­laan
rakenteilla oleva öljyjohto tu­lisi
tarpeettomaksi. Öljy on nimit­täin
myös erinomaista raaka-ainetta
kemialliselle teollisuudelle, j a läm­mitykseenhän
sitä kivihiilettömässä
;a jokseenkin metsättömässä maas­sa
voidaan käyttää rajattomasti.
KARJAKANTA LISÄÄNTYNYT
Saksan itäisen osan maatalous oli
sodan päättyessä takaperoista junk­kerien
suurtilataloutta, jolle oli o-minaista
maatyöläisten tietämättö­myys,
viljelemättömät metsästysnii-tyt
ym. ylellisyydet, joilla järkipe­räisen
maanviljelyksen kanssa ei
ole mitään tekemistä. ^
Ensin tapahtunut maanjako ja pa­rina
viime vuonna tapahtunut maa­talouden
kollektivisointi ovat muut­taneet
maanviljelyksen ja karjata­louden
kokonaan. Paljon sijoituk­sia
koneisiin, rakennuksiin ja
maanparannuksecn tosin on tarvit-
Maataloudessa ei tänä vuonna
huonojen sääsuhteiden vuoksi pääs­tä
viimevuotisiin ennätyksellisiin
hehtaarisatoihin, mutta siitä huoli­matta
ei ole mitään syytä odottaa
elintarvikepulaa. Ulkomaisen tuon­nin
avulla voidaan aukot täyttää
Joitakin kuukausia voimassa ollees­ta
voin säännöstelystäkin — 250 gr
henkeä kohti viikossa — on voitu
luopua. Voin kulutus oli muuten
v. 1960 SDT:ssa 13.3 kg asukasta
kohti mikä jo lähentelee Suomen
kulutusta.,. Länsi-Saksassa se nll
länsi:saksalaisten tilastojen mukaan
vain 8,6 kg asukasta kohti.
Kaikista päinvastaisista ennuste­luista
huolimatta on maatalouden
kollektlvisolnni.sta ollut seuraukse­na
karjakannan ja karjataloustuo-tannon
nousu. Esim. lypsäviä leh­miä
oli tasavallassa v. 1960 2,166,000
päätä, mutta tänä kesänä, jo 2^250,-
000. Sikojen-luku on viime vuoden
8 miljoonasta noussut 9.15 miljoo­naan.
JOKA KYMMENES PERHB
SAANUT UUDEN A»oi\.^ON
Työvoiman ja rakennustarvikkei­den
varsinkin raudan niukkuudesta
huolimatta on tasavallan perustami­sesta
lähtien voitu rakentaa tai kun.
nostaa sodan vaurioittamissa talois­sa
n. 610 000 asuntoa. Joka kymme­nes
perhe on saanut asunnon' uu­dessa
talossa. Vuosittain valmistu­neiden
asuntojen määrä on noussut
huomattavasti. Kun viime vuonna
valmistui noin 80,000 asuntoa, niin
tänä vuonna syyskuuhun mennessä
Qli jo valmistunut 55,000. Raken-
25 ihmistä kuoli
Intian tulvissa
Kalkutta. ^ 25 ihmlsfä sanotaan
kuolleen ja Si5,000 rakennusta tu-hoiitiitaeen
k6ImipäiV31sfösä tul­vassa
Orissa-ja Bihar-alueella Itä-
JEntiassa. Mainituilla alueilla sa­notaan
olleen yli 300 neliömailia
tulvaveden alla. ,
PROFESSORI MERIKOSKI
KEKKOSEN YUiTTOON
Helsinki.— Professori Veli Meri­koski
asettuu-Kekkosen vaaliliiton
ehdokkaakii presidentinvaaleissa.
Tämä uutinen, jota etukäteen on
uumoiltukin, annettiin viime sun­nuntaina
julkisuuteen maalaisliiton
KAIVOSMIES KUOLI
TAPATURMAISESTI
South Porcupine. — Viime viikon suoritti pitkän päivätyön täkäläisis.
perjantaina levisi järkyttävä tieto
kylässämme, että paikkakunnallam.
me yli kaksikymmentä vuotta asu­nut
kansalaisemme, kaivostyömies
Herman Arvid Mäki oli kuollut ta­paturmaisesti
Bruland Reef kaivan­nolla,
jossa kaivoksessa Mäki työs­kenteli
usean viime vuoden ajan.
Edesmennyt Herman Mäki oli syn­tynyt
Kuortaneella Suomessa ollen
kuollessaan 53 vuoden .ikäinen. Vai­najaa
jäi lähinnä kaipauksella muis­tamaan
vaimonsa Hertha ja poikan­sa
Richard puolisoineen sekä 2 vcl-eä
ja yksi sisko Suomessa ja laaja
tuttavapiiri Canadan suomalaisten
keskuudessa. \
Hautaustilaisuus viime maanan­taina
muodostui miellinpainuvaksi
surutilaisuudeksi täkäläisessä Tho­mas
Hautaustoimistossa, johon oli
kokoontunut vainajan läheiset
omaiset ja suurilukuinen tuttavien
joukko. Ruumiinsiunauksen kappe­lissa
ja kauppalamme uudella hau­tausmaalla
suoritti lutherilaisen
seurakunnan pastori Pellervo Hei­nilä,
lausun lyhyessä muistopuhees­saan
lohdutuksen sanoja sureville
omaisille. Hilda Koveronkoski,
Milga Mikkola ja Hilda Laitinen
lauloivat kauniin hyvästijättölaulun.
Lauri Mikkola esitti runsaslukuiset
suruvalittelut ja seppelten lähettä­jien
nimet. Kanta ina palvelivat
Edvin Harjula, Emil Pakka, Nick
Ranta, Arto Mäki, Lauri Mikkola ja
Elias Rasula.
Edesmennyt Herman Mäki, joka
sä kaivannoissa, osallistui työnsä l i ­säksi
aikaisempina vuosinaan C. S.
J:n toimintaan. Ja edistysmielise­nä
kansalaisena hän kuului lehti­ömme
vakituiseen lukijakuntaan.
* » »
Haalin asiat; niistä ei ole paljon
huudeltu sen jälkeen kuin tulipalo
teki huomattavan suuren vahingon
ja niiden vahinkojen suuruutta ci
vieläkään täysin tiedetä." Tuskin
sitä sentin päälle tiedetäänkään en­nen
kuin on kaikki kor attu. Viime
viikon oli joukko miehiä korjaus­töissä,
ja näitä töitä tulemme jatka­maan
niin kauan kuin on kaikki
korjattu käyttökuntoon. Mitään toi­mintaa
ei haalillamme nykyisin voi­da
tehdä, koska palon jäljeltä on
täytynyt repiä niin paljon pilalle
palaneita paikkoja, joista suurim­mat
on luonnollisesti vesikatto ja
välikatto eli kansan kielellä "lai­pio
V sekä myöskin lattia. Ne kaik­ki
maksavat suuria rahasummia ny­kyaikana.
— H, '
TOatkaa VaDaus!
pää-äänehkannattä^assa. Kansan­puolueen
äskeisen puheenjohtajan
lisäksi Urho Kekkosen vaaliliittoon
kerrotaan tulevan kansanpuolueen
jäseniä kaikissa vaalipiireissä.
Ruotsalaisen kansanpuolueen jä­seniä
kerrotaan Urho Kekkosen
vaaliliittoon tulevan kaikissa kaksi­kielisissä
. vaalipiireissä. Lisäksi
Vaasan vaalipiiriin tulee maalais­liittolaisen
vaaliliiton ohella myös
ruotsinkielinen Kekkosen vaaliliitto.
Jyväskylästä on ilmoitettu, että
joukko sikäläisen kan:allisliitön
(kokoomuspuolueen) jäseniä suun­nittelee
erillisen Kekkosen vaali­liiton
perustamista.
RUOTSINKIELISTEN
VETOOMUS
Hufvudstadsbladet on_^julkaissuY
75 ruotsinkielisen julkisuuden hen­kilön
vetoomuksen, jotka seliftävät
kannattavansa nykyisen tasavallan
presidentin uudelleenvalitsemista.
Vetoomuksen allekirjoittanen
joukossa on mm. professorit Göran
von Bonsdorff, Erik Allardt, Ilmari
Kihlman, Knut Pipping ja Sven-
Erik Aström, kirjailija Valentin
Chorell, lainsäädäntöneuvos Lars
Dufholm jne.
Porijsa ovat oikeistoryhmittymän
ehdokkaat tehneet päätöksiä vaali-liiton,
muodostamisesta. Kuopiossa
samanlaisen vaaliliiton , muodosta­minen
on kohdannut vaikeuksia,
koska kansanpuolueen asianomai­nen
piiri ei ole vielä tehnyt pää­töksiä
vaaliliittoon menemisestä.
Uusi., puoluejohtaja Harras Kyttä
menee paikalle taivuittelemaan puu-^
lueensa edustajia oikeistoliittoutur
maan.
teillä on parhaillaan 103 000 asun­toa.
Ensi vuonna odotetaan valmis­tuvien
asuntojen määrän ylittävän
100,000.
Eniten on rakennettu ja rakenne­taan
kahden tai kolmen huoneen ja
'heittiön käsittäviä perheasuntoja.
Yksilöiden osuus on vain 7,8 pros.
ilahduttavaa on myös, ettei nykyai­kaisia
slummialueita synny, sillä a-sukastlheyttä
vähennetään kaupun­geissa
järjestelmällisesti. .Tähän
vaikuttaa osaltaan tietysti se, ettei
tonttikeinottelua ole, vaikka kau-oungeissa
suuri osa niistä onkin yk-
>itylsten hallus-^^a.
I?attua on nostettava maalle,
joka tyhjästä alettuaan on omin
voimin kiivennyt viidennelle tilal­le
Euroopan teollisuusmaiden
joukossa ja laajentanut uiko-
>^ maankauppansa kuu inkertaiseksi
10 vuodessa siitä huolimatta, että
omassa maassa on tarvittu paljon
varoja elintas,on nostamiseen j a a-suntopulan
poistamiseen. SDT on
osiJittähut, ettei Länsi-Saksalla
suinkaan ole yksinoikeutta edus­taa
Sak aa j a "talousihmettä".
Ted Winiams, kaikkien aikojen kuuluisin pesäpallopeluri ja
mestarikalastaja, on valinnut Canadan siksi maaksi, missä hän
viettää kuherruskuukautensa nuoren vaimonsa, enti:en manne­kiinin
Lee Howardin kanssa. Heidän tarkoituksenaan on ka­lastaa
Miramichi joella Atlantin lohia.
PÄIVÄN PAKINA
Ray Poirierin valheista
Kaivosmies, joka "paremmin
englanninkieltä taitavana" -ei ole
Vapauden tilaaja, antoi viikon­vaihteessa
allekirjoittaneelle erään
monistetun tekeleen sanoen ilmei
sesti - vanhemmiltaan oppimansa
laulun sanoilla: "Hyi hitto kuin se
on ruma".
Kysymys on Mine-Millin Sudbu'
ryn osaston No. 598 johtokunnan
rahastonhoitajan Ray Poirierin
kirjoittamasta monistetusta "heu'
gen tuotteesta", jonka otsikkona
komeilee:
"Tosiasioita kommunistivehkei-lystä
Mine-Mill uniossa", (Facts on
the Communist Conspiracy in Mine
MIU).
Mainittu asiakirja on ilmeisesti
katsottu niin paksuksi hengentuot­teeksi,
ettei siiä ole kelpuutettu
edes "598 News" lehteen mistä si­vumennen
sanoen ei ainakaan ai'
lekirjoittanut löytänyt edes union
leimaa — puhumattakaan siitä, et­tä
lehdessä puhuttaisiin jotakin
myönteistä työväenasioista!
•Kuten sanottu, mr. Poirierin "to­siasiat"
ovat ilmeisesti niin pak­sua,
etteivät ne kelpaa edes mai'
nitun lehden sivujen täytteiksi •—
ja se puhuu itse puolestaan.
Kuten odottaa saattaa, mr. Poi-rier
näkee "kommunisteja" ja
"kommunistista vehkeilyä" kaik­kialla.
Kuten tiedetään, Mine-Mill union
jäsen Clint Jencks ja eräät muut
joutuivat takavuosina Yhdysval­loissa
käymään kallista oikeustais­telua.
Koska heidän taisteluaan pi­d
e t t i i n— oikein tai väärin, se ei
kuulu tämän kirjoituksen aihepii­r
i i n — t a i s t e l u n a Mine-Mill union
puolesta, Jencksin puolustusrahas'
toon kerättiin varoja niin Cana'
dasta kuin Yhdysvalloistakin. Yrit'
tämättäkään selittää, mistä oli sil­loin
kysymys, mr. Poirier sanoo,
että Sudburysta lähetettiin vv.
1952-r-58 mainittuun puolustusra-hastoon
$11,000 ja sanotaan: "Tä­mä
raha käytettiin kommunisti-asiamiesten
lainopilliseen puolus­tukseen
Yhdysvalloissa".
Tällä tavalla sitä "kommuniste'
j a " ja "kommunistivehkeilyä" lei­votaan!
Ja mr. Poirier ei kaihda mitään,
sillä hän ei anna ilmeisestikään
sentinkään arvoa tosiasioille. Kas
näin:
"Monelle kommunistiselle front-tijärjestölle
. . . annettiin moraa­lista
ja rahallista tukea. Niiden
(järjestöjen) joukossa ovat:
A) Ukrainlan Labourr^Farmer
Temple Association.
B) Finnish Association of
Canada . . .
C) Vapaus Publishing Co, . . ."
Muut "syytetyt" lehdet ja jär­jestöt,
todelliset ja mielikuvituk­sen
tuotteena muodostetut järjes­töt,
saavat luvan puhua itse puo-lesatan
Meitä kiinnostaa se "raha-apu"
mitä on Mine-Mill muka an­tanut
Vapaudelle.
Saisiko luvan kysyä: "Koska,
kuinka usein ja kuinka paljon
on Vapaus' saanut osasto. 598:lta
raha-apua?"
Miksi mr. Poirier ei mainitse
aikamääriä ja summia?
Yksinkertaisesti siksi, kun hän
ei voi valheitaan todistaa*
Tosiasia on nimittäin se, että
Vapaus on ollut erittäin hyvissä
suhteissa kaivosmiesten union
kanssa aivan alusta näihin päiviin
saakka. Me olemme iloisia ja yl­peitä
lehtemme suhteista kaivos­miesten
unioon.
Vaatimattomuiissyistä emme ta­vallisesti
puhele "hyvistä töistäm­me",
mutta kun mr. Poirier vää-ristelee
niitä, niin meidän sallitta­nee
palauttaa hänen mieleensä
eräitä perustotuuksia.
Jos halutaan välttämättä puhua
jonkun "rahallisesta auttamisesta">
niin Vapaus on auttanut — autta­nut
asiallisesti y l i varojensa kai­vosmiesten
järjestämistä — ja jou­tunut
siitä kaiken muun lisäksi
visseissä rahamiespiireissä vihan
ja painostuksen kohteeksL
Vapaus on eiinen nikkelinkaiva-jäin
union läpimurtoa auttanut
jatkuvasti kaivosmiesten järjesty-mispyrkimyksiä
ja siinä yhteydes­sä
jouduttiin useita kertoja pyhki-mään
"saatavien listoilta" huomat­tavia
rahasummia pois sen vuoksi
kun kovan terrorin alaisuudessa
olleet kaivosmiehet eivät onnistu­neet
järjestymisyrityksissään eivät­kä
siis voineet-Jaskujaan maksaa.
Oletamme, että mr. Poirier voi
tämän tosiasian todeta melko
pienen tutkimustyön avulla. Me
voisimme siinä auttaa miestä, jos
hän tosiasioita haluaa!
Hän voisi todeta-senkin, että kun
nikkelinkaivajat ryhtyivät uuteen
järjestymisyritykseen toisen maa­ilmansodan
alkupuolella, niin heil­lä
ei ollut rahaa painotöitä varten
— eikä koko Sudburyssa ollut yh-'
tään sellaista, painoliikettä, joka
olisi rahallakaan painanut union
töitä.
Tässä on kaksi perussyytä, mik­si
Mine-Mill kääntyi sUloin Vji-pauden
puoleen — ja Vapaus
painatti kymmeniätuhansia len>
tolehtisiä ja muita painotuottei­ta
nikkelinkaivajain hyväksi. On
totta, että Mine-Mill onnistui nyt
vihdoin «viimeinkin tässä yrityk­sessä
ja voi myös maksaa paino­työnsä.
Mutta totta on myös se, että Va­paus
menetti paljon muita mahdolr
lisiä painotöitä ja muita tuloläh­teitä
siksi kun kustannusliikkeem-me
"uskalsi' auttaa kaivosmiehiä
heidän järj^stymisyrityksessään.;
Se ,on tietenkin Vapauden kunniak­si
— mutta hinta siitäkin on mak'
settu!
Ja me haluamme antaa haasteen
mr. Poirierin vastattavaksi: Sinä
aikana, jolloin Vapauden liikkeessä ^
painettiin "598 News"-lehteä, sen
painokustannukset olivat käsittääk­semme
tuntuvasti pienemmät mitä
ne ovat nyt, vaikka heidän lehti­rievussaan
ei näytä olevan edes
union leimaa! Me emme sano, että
Vapaus olisi painanut ilmaiseksi
"598 News"-lehteä — mutta me
uskomme, - että Vapaudessa painet­tuna
se tuli tuntuvasti halvemmak­si
kuin nyt — ja siten VAPAUS
A U T T O I OSALTAAN TUHAN-SIEN
DOLLARIEN SÄÄSTÄMIS­TÄ
KAIVOSMIEHILLE. Tässä oli­si
mr. Poirierille tilaisuus todistaa
syytöksensä rahallisesta avustuk­sesta.
^
^Siltä varalta, jos Poireir yrittää
turvautua vätystelyyn siitä, että
"kommunistien fronttilehtenä" Va­paus
antoi johdonmukaista tukea
"kommunistien" järjestämiskam-panjalle
Sudburyssa, meidän sallit­tanee
palauttaa hänen mieleensä
se, että union läpimurron aikana
vei täällä johtavaa osuutta eräs hy­vin
tunnettu CCF:n jäsen — ja
juuri hän henkilökohtaisesti teki
sopimukset painotöiden järjestämi­sestä
jne. Ja lehtemme on tähän
päivään asti ollut valmiina anta­maan
ensitilan palvelun osasto
598:lle siitäkin huolimatta, vaikka
sen johtokunnassa on nyt sellaisia
noita vainohysteriaa potevia mie­hiä
kuin ihr. Poirier!
Mikäli mr. Poirierin hengen­tuotteen
muut jiitut ovat yhtä kau­kana
totuudesta, kuin on hänen
valheensa Vapaudelta, niin silloiii
on sanottava, että häh valehtelee
vastoin parempia tietojaan -7- ett&
hän ön kommunistivastaiäeen hys­teriaan
piiloittuva vvarilcsenpelStlh.
— Känsäkoura. .
ii
1