Vapaus, October 23, 1962

              Sivu 2 Tiistaina, lokak. 23 p, — Tuesday, Oct. 23, 1962
VAPAUS INDEPENDENT LABOR ÖRGAN
OF FINNISH CANADIANS
(LIBERTY) Establlshed Nov. 6. 1917 \
Edltor: W. Eklund Manager: E. Suksi
Telephones: Office OS 4-4264 — Editorlal OS 4-4265
Published thrice weekly: Tuesdays, Thursdays and Saturdays by Vapaus
Publishing C30. Ltd., 100-102 Elm St. West, Sudbury, Ontario, Canada.
Mailing address: Box 69
Advertising rates upon application, translations free of charge.
Authorized as second c^ass mail by the Post Office Department. Ottawa,
and for payment of postage in cash.
~~~~~ TILAUSHMJNAT
Canadassa: 1 vk. $8.00 € kk. $4.25 USA:ssa:
3 kk.~ 2.50 Suomessa:
1 vk. $9.00 6 kk. $4.80
1 vk. 9.50 6 kk. 5.25~
° ' - . e CANADIAN LANGUAGE-PRESS
Pääministerin olematon "kielto"
"Kieltäessään" erään torontolaisen sanomalehden julkaiseman
"vahvistamattoman'; uutistiedon, että liittohallitus on lopultakin teh­nyt
ratkaisun, jonka mukaan Canadan asevoimien käyttöön otetaan
yhdysvaltalaisia ydinaseita, pääministeri John Diefenbaker sanoi vii­me
viikon loppupuolella, että ' hallituksen kanta ei ole muuttunut"
siinä asiassa.
Tämän lausunnon johdosta k.o. lorontolaislehti ja se on tory-puoluettakin
torymielisempi — vastasi puolestaan häijynilkisesti, että
pääministerin kielto olisi valaisevampi, jos ilmaistaisiin "mitä ohjel­maa"
hän tarkoitti!
Tosiasia onkin, mikäli on puhe liittohallituksen jäsenten lausun­noista
ja puheista, kukaan ei ole tietoinen minkälainen alenne Die-fenbakerin
hallituksella on tässä asiassa. Puolustusministeri Douglas
Harkness, joka on poliittisessa mielessä etuvartiossa tässä asiassa, on
moneen kertaan antanut lausuntoja, joiden perusteella on ehdottoman
selvää, että hän on yhdysvaltalaisten ydinaseiden hankinnan kan­nalla.
Pääministeri Diefenbaker on pitänyt esiliinanaan väitöstä., että
jenkkien ydinaseita otetaan vastaan vasta sitten, jos "Berliinin ti­lanne"
pahenee, tai tulee selväksi, ettei aseistariisUmissopimukseea
päästä. Toisaalta on ulkoministeri Howard Green kuitenkin selittä­nyt
YKn puhujalavalta että hän ei kannata "ydinaseklubin" laajen­tamista,
eli sitä. että ydinaseita annettaisiin millekään sellaiselle maaU
"le, joilla niitä ei vielä ole, mukaanlukien Canada. -
Tällainen sekamelska ja sekahedelmäsoppa on puheissa vallalla
jenkkien kovasti meille tyrkyttämien ydinaseiden vastaanottokysy-myksen
tiimoilta.
Mutta kun siirrytään puheista tekojenlutkimiseen, silloin avau­tuu
silmiemme eteen melko selvä ja koruton kuva siitä, että tämä
lausuntojen ja puheiden sekavuus on ehkä tarkoitettu silmien lum-meeksi,
eli tosiasiain salaamiseksi.
Siksi k.o. tocontolaislehti puolestaan korosti vielä pääministerin
"kiellon" jälkeen, että hallitus voi hyvinkin antaa "Berliinin kriisin
pahentumis-väitöstä hyväksi käyttäen" virallisen siunauksen jenk­kien-
ydinaseiden vastaanottamiselle.
Tässä on lyhyesti kertoen perustelu siitä, miksi niin monet ca-
,nadalaiset ovat huolissaan siitä, että ulkoministeri Greenin kaikisla
hurskaista puheista huolimatta puolustusministeri Harkness on sit­tenkin
näissä asioissa tahdin määrääjänä ja edustajana.
Kuten tiedetään, Canadan ilmavoimat on alistettu NORAD-sopi-muksen
perusteella Yhdysvaltain ilmavoimien palvelukseen—- ja
NORADn amerikkalaista ylipäällikköä ci tule koskaan tyydyttämään
Maailma räjähdyspisteessä
Yhdysvaltain hallituksen yksipuoliset, sotaiset toimen­piteet
pientä saarivaltakuntaa, Kuubaa vastaan, veti koko
ihmiskunnan maanantai-ilfana räjähdyspisteeseen. Jokin va­romattomuus,
jokin harkitsematon teko_tai pelkkä inhimilli­nen
vikasiirtokin voi nyt, Washingtonin viimeisimpien edes-ottahiisien
perusteella^ sytyttää maailmanpalon, mikä voi pa­himmassa
tapauksessa tuhota koko ihmiskunnan.
Tämän viimeisimmän kriisin kehittämisessä, minkä yh­teydessä
on tällä mantereella ja erikoisesti Yhdysvalloissa
lietsottu tv:n, radion ja sanomalehdistön avulla ennen kuu­lumattoman
lyhyessä ajassa polttavan kumma sotahysteria,
Washington ei saa ilmeisesti edes läheisempien liittolaismait-tensakaan
kannatusta. Sen jälkeen kun presidentti Kennedy
julisti että Yhdysvallat ryhtyy yksipuolisesti, edes ystäväl­listen
liittolaismaitten kanssa neuvottelematta, toteutta­maan
täydellistä merisaartoa pientä Kuubaa vastaan, ainoas­taan
Länsi-Saksan revanshimieliset hallitsijat ovat antaneet
varauksettoman kannatuksensa Washingtonille!
Meidän pääministerimme John Diefenbaker esitti varo­vaisen
mutta asiallisen arvostelunsa AVashingtonin edesotta-misista
ehdottamalla^ että aseistariisuntakonferenssin kah­deksan
puolueettoman maan edustajisto lähetettäisiin "tutki­maan,
onko totta", kuten Washington hysteerisesti syyttää,
että Kuubaan on sijoitettu hyökkäysaseita, tarkoittaen ato-milatauksella
varustettuja ohjuksia ja raketteja. Mutta
Washington torjui tämänkin esityksen juhstamalla ylimieli­sesti,
että "vaara on niin suuri, ettei mitään tutkimuksia voi­da
suorittaa". Ajatella asiaa, pieni kirppu uhkaa suurta ele­fanttia
niin hirveästi, ettei enää ole aika edes muutamaa
päivää sellaisten tutkimusten suorittamiseksi, joiden perus­teella
ehkä voitaisiin välttää koko ihmiskuntaa uhkaava
suuronnettomuus?
Washingtonin muut edesottamiset ovat samaa maata; Vä­hänkin
sota-asioita seuranneet henkilöt tietävät, että asevoi­mien
valmistaminen suurempia rauhanomaisiakin operaatioi­ta
varten vaatii paljon aikaa. On koottava joukot visseihin
paikkoihin; varattava tarvittavat muonat ja varusteet; laa­dittava
strategiset ja taktilliset suunnitelmat, kotiutettava
miehet lomalta jne. Kaikki täinä vaatii paljon aikaa. Pienen^
kin sotaretken järjestäminen vaatii viikkojen alkuvalmiste­lut.
Mutta samalla kun presidentti Kennedy piti maanantai-iltana
Kuuban-vastaisen saartojulistuspuheensa, ilmoitettiin
Washingtonista, että Yhdysvaltain eräs kokonainen laivasto-ryhmä,
kymmeninetuhansine miehineen, lähti heti merisaar-tomääräystä
toteuttamaan! Selvää onkin, että nämä hyök-käysvalmistelut
pientä Kuubaa vastaan oli tehty ja suunni­teltu
jo aikoja sitten. "Lähtömerkki" annettiin vasta eilen,
mutta kaikki oli silloin jo valmiina.
Kun liittohallituksemme kokoontuu tänään keskustele­maan
Kuuban tilanteesta, kuten radiotiedoissa aamulla ker­rottiin,
sen velvollisuus Canadan kansaa kohtaan vaatii sei­somaan
päättävästi kaikkia sotaseikkailuja vastaan. Pelissä
on liian suuret panokset. Yhdysvalloille olisi sanottava suo­raan,
että jos sen ennenkuulumattoman räikeät toimenpiteet
Kuubaa vastaan johtavat sotaan — Canada pysyy siitä .eh­dottomasti
erillään.
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
August Ojanperä, Whitefish, Ont.,
täyttää lauantaina, lokakuun 27 p.
74 vuotta.
K. Hendrickson, Toronto, Ont.,
täyttää lauantaina, lokakuun 27 p.
73 vuotta.
Toini Rannikko, Toronto, Ont.,
täyttää lauantaina, lokakuun 27 p.
50 vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja tutta-vain
onnentoivotuksiin.
YLEISÖN
KIRJE
F. J. Zigel;
Kun Maa törmää komeettaan
RAHA JA VAPAUS .
Ne jotka enemmän puhuvat ' va­paasta
maasta" ovat kaikki vähim­män
vapaita ja ne puhujat eivät
suinkaan tarkoita sellaista vapautta
kuin mitä työläiset ymmärtävät
vapaudesta. Maassa, jossa kaikki
valtiomiehet puhuvat siitä kuinka
he puolustavat vapautta, on vapaus
enemmän rajoitettu kuin missään
muualla. Eikä tätä totuutta tarvita
se etsiä mistään muualta kuin kaik­kein
suuiimmista porvarilehdistä.
"Rahalla saa ja hyvällä: pääsee',
kuultiin usein sanottavan vanhaan
II
Kysymys maan ja komeetan yh­teentörmäyksestä
ja sellaisen seu­rauksista
on viime aikoina noussut
jälleen keskustelun piiriin tied.»-
miesten keskuudessa. Aiheena ovai
uudet tutkimukset, joita Neuvosto­liitossa
on suoritettu vuonna 1908
Tungusiaan pudonneen salaperäisen
kappaleen suhteen. Seuraavassa
julkaisemme toisen osan F. J. Zige-lin
asiaa koskevasta kirjoituksesta,
jossa hän voimakkaasti vastustaa
teoriaa, jonka mukaan Tujigusian
salaperäinen kappale olisi ollut
pyrstötähti.
OLIKO' TUNGUSIAN METEO­RIITTI
PYRSTÖTÄHTI?
Räjähdys, joka järisytti Tupgu-sian
taigaa kesäkuun 30 pnä IDOB,
jli voimakkuudeltaan lähes IOJJ
ergoa, mikä vastaa kymmenien ato-mipommiräjäytysten
energiaa.
Katastrofin valtavat mittasuhteet
ja yötaivaan salaperäinen sätdily
räjähdyksen jälkeen aiheuttivat
olettomuksen, että Tungusian tai­galle
oli syöksynyt pienen komee^
tan ydin. Tämän ajatuksen esitti
vuonna 1930 englantilainen meteo­rologi
Wipple. Viime aikoina ovat
eräät neuvostotiedemiehetkin kan­nattaneet
Tungusian . katastrofm
soistähtien aluetta kesäkuussa 1908,
koska siellä oHJImaantunut näky­viin
Enken pyrstötähti. Tällä ei
kuitenkaan ole mtiään tekemistä
fungusian komeetan kanssa.
Tohtori B. J. Levinin laskelmien
mukaan Tungusian pyrstötähti voi
olIa_ komeetta, jolla on lyhyt kierto­aika
ja joka kerran kolmessa vuo­dessa
palaa Auringon ja Maan lä­heisyyteen.
Sillä lyhyellä matkalla,
jonka komeetta viipyisi Auiingon
läheisyydessä se kehittäisi pitkiin
pyrstön ja tulisi huomattavan kirk­kaaksi.
Se olisi tämän'mukaanj kek­sitty
hieman ennen i vuotta ;h908;
Kuitenkaan todellisuiidessa -ei ku­kaan
ole havainnut koskaan^tällais-ta
komeettaa.
Komeetan pää ja pyrstö ovat vaL-cavasti
muai.alloa suuremmat. Jos
maa olisi vuonna 1908 törmännyt
pyrstötähden ytimen kanssa, olisi
^e joutunut täydellisesti sen pään
ja pyrstön sisään. Se olisi merkin-
;iyt, eitä koska komeetan hehkuva
pyrstö kykenee aiheuttamaan valo-säteilyä
yötaivaalla, olisi tällaista
säteilyä pitänyt havaita kaikkialla:
eikä vain kapealla, tarkasti määrä­tyllä
vyöhykkeellä, kuten tosiasias­sa
tapahtui. '
Toisaalta pyrstötähden ydintä
ympäröi hehkuva pallo, läpimital­taan
satojen kilometrien suurui­nen,
suhteellisen tiheä pölypilvi,
rämän pyrstöä huomattavasti ti-heämmän
pallon olisi pitänyt ai­heuttaa
selvää valosäteilyä. Mutta
tcsiassa ei mitään epänormaalia va-lonsäteilyä
katastrofin aikaan ollut
havaittavissa.
Kun vuonna 1883 Krakatauu tuli-
Mjitään eivät osoita myöskään ne
pienet magnetisoituneet kappaleet,
joita Florenskin tutkimusretkikun­ta
löysi vuonna 1961. kymmenien
kilometrien päästä katastroffpai-kasta.
Tällaiset kappaleet ovat syn­tyneet
pienten meteoriittien räjäh­dyksestä'
ilmakehässä, niitä tava­taan
kaikkialla eikä niillä ole mi­tään
yhteyttä Tungusian katastro-lin
kanssa.
B. J. Levinin käsityksen mukaan
Tungusian : komeetan ydin oli erit­täin
kuonkea muistuttaen parem­minkin
lunta kuin jäätä. Saapues­saan.
ilmakehään se hajosi moniin
osiin, jotka haihtuivat niin pian, et­teivät
ehtineet Maan pintaan. -
Mutta tässä tapauksessa ytimen
hajaantumisen olisi pitänyt selvästi
voimistaa ballistista aaltoa ja Tun­gusiaan
pudonneen esineen mata­lan
lennon aikana olisi tämä aalto
aiheuttanut metsän kaatumisen laa­jalla
alueella. Kuitenkin todellisuu­dessa
metsä kaatui katastrofike."--
kuksen ympärillä vain räjähdysaal-lon
vuoksi, sen sijaan ballistista
aaltoa ei ole voitu lainkaan havaita.
Toisaalta B. J. Levinin kaavassa
ei mitenkään voida selvittää mahr
tavaa räjähdystä, koska voimakas­kaan
haihtuminen ei voi olla sen
syynä.
Näin siis Tungusiaan syöksynyt
esine ei kaiken, todennäköisyyden
mukaan voinut olla pyrstötähden
ydin. Kaikkien tosiasioiden perus­teella
sen räjähdys aiheutui sisäi­sen,
mahdollisesti ydinenergian ja­kautumisen
johdosta.
Portugalin vankflat
ovat täpötäynnä
Rooma. — Italiassa toimiva Por­tugalin
vankien vapauttamista vaa­tiva
järjestö ilmoittaa, että yhdelu'
sän viime kuukauden aikana P.ör^;^
lugalissa on vangittu yli 4,000 heni
kilöä, joita syytetään "valtiota vaf
hiirgoittavasta toiminnasta". Laui
sunnossa, joka julkaistiin portugali-^
laisten poliittisten vankien .perh«i.
den hyväksi suoritettavan varojen-;
keräyskampanjan alkaessa, ' huo^
mautetaan, että Portugalin kaikki
vankilat ovat niin täynnä» eCtä Sa-lazar
on antanut käskyn .luib^eb{
uuden keskitysleirin perustänHses.'
ta. -
' komeettateoriaa". Minun käsityk-aikaan
ja se on vieläkin nähtävissä, seni mukaan ei tämä teoria ole kui-että
rahalla saa ostaa itselleen jtenkaan pätevä. Tunnetaan monia
myöskin vapautta melkein rajatto- i tosiasioita, jotka ovat sitä vastaan,
masti. Raha on sellainen välikap-1 Tungusiaan pudonnut kappale on
pale, joka todellisuudessa on vä-1 akateemikko V. G. Fesenkovin av-hemmän
arvoista kuin käärepaperi, vion mukaan ollut vähintäin muu-se
on siis aivan tarpeeton, se ei tamien miljoonien tonnien painoi-kelpaa
mihinkään rakennusaineeksi nen. Tällaisia ovat kooltaan myös
ei edes käärepaperiksi, mutta sen I monien tunnettujen pyrstötähtien vuoren purkautumisen yhteydessä
avulla kuitenkin punnitaan meidän [ytimet. Kun vuosina 1927 ja 1930 ilmakehään joutui suuret määrät
arvomme; sen avulla meidät pakoi- i kaksi pyrstötähteä kulki Uihel«ä j pölyä, aiheutti se poikkeuksellisen
tetaan taistelemaan itseämme vas.j maata, ranskalaisen astrologin on-1 kirkkaita rusotuksia useiden kuu­taan,
se pakoittaa meidät semmoi- nistui tutkia niiden kiinteitä yti-i kausien aikana. TuJigusian kalas-seen
yhteistyöhön joia vastaan mo \ miä hyvin tarkkaan. Ne eivät hä- i trofia seurannut, salaperäinen valo-taistelemme,
se kasvattaa meitä r i - i nen laskelmiensa mukaan yhltä- i säteily kesti kaikkiaan vain kaksi
koUisuuteen ja sen avulla rajoite, ineet läpimitaltaan 400 metriä; Thl-ipjiivaä — näin nopeasti ei pöly ehiJi
taan vapauttamme, ja sen avulla i laisen pallon suuruinen jäämohkalci la.skciitiia Maan pinnalle,
annetaan vapautta rikollisuudelle, painaa noin 32 inilj: tonnia. ! .Jos oletetaan, että vuonna 1908
; Olen lukenut, että Aasiassa on, i ,\'äui siis Tun'4us.:<n konicctaiia i .Maa törmäii pyrstötähden ytim(E;en,.| se" läpimitta on lähes 18 kiloniet-
•aipn joskus ollut, sellainen pieni I olisi täytynyt olla sainaniainen ydm niin tämän jiittiiäi-smaiscn, lapimi- "ä! Nämä arvet Maan kasvoilla
yhdyskunta jossa ei miljoona dolla-; kuin ranskaiai.soii ia monien nr."- laitaan satojen metrien suuruisen
ria ole edes. tulitikun arvoinen i den havait.semilla komeetoilla. S'j i j;iäniöhkälcen olisi täytynyt ilnun
Siis siellä ei käytetä rahaa eikä sitii • ci sjis olisi mikään poikkcuksdli-saanut
matkailijatkaan sinne viedä. 1 sen pienikokoiren. vaan aivan \:\
iininMni)i;v
ARPIA MAAN KASVOILLA
Joillakin paikoilla maassa tava­taan
valtavia kraatereita, jotka
ovat syntyneet jo esihistoriallisella
ajalla. Eräs niistä sijaitsee Labra-dorin
niemimaalla. Se on läpimital­taan
3,5 kilometriä ja syvyydeltään
500 nietriä.Kraateri on täyttynyt
vedellä ja nykyisin se on erikois­laatuinen
syvä järvi.
Vielä valtavampi on Ngoro-Ngo-ron
rengasvuori Koski-Afrikassa.
ovat ilmeisesti aiheutuneet joskfs
tapahtuneista törmäyksistä pyrstö
Aika sievä eläke
neljän vuoden
palveluajasta
Vuonna 1958 Yhdysvaltain kon­gressi
myönsi kaikille elossa olevil­le
entisille presidenteille $25.000
vuotuisen eläkkeen ja sen lisäksi
$50,000 vuotuisen apurahan kirjuri
ja konttorikustannuksia varten se­kä
vapaan postilähetysoikeuden.
Nykypäivinä tätä eläkettä nautti­vat
entiset presidentit Hoover;
Truman ja Eisenhower.'
Ei luulisi nälän vaivaavan näitä
poikia niinkuin se vaivasi työläi­siä
presidentti Hooverin aikakaute-na
ja USA:n nykyisiäkin työttömiä.
paleen iskeytyessä Maahan, toisin
sanoen sellaisen\ kuin pyrstötähden
yd n juuri on. Kraaterin ympärillä
on kymmenien kilometrien alueella
säilynyt hävityksen ja palon jälkiä.
On mielenkiintoista, että Ngoro-
Ngoron kraaterin ympärillä ei ole
ioydelty mitään meteoriittiaineiden
jätteitä, mikä vielä kerran vahvistaa
teorian komeettaytimen "jääluon-teesta":
juuri jäähän haihtuu is^
kiessä ja jättiläismäisessä räjähdyk­sessä
jäljettömiin!
Pyrstötähdet siis voivat törmätä
Maahan. Vaikka tämä tapahtuu ää­rimmäisen
harvoin (amerikkalaisen
tähtitieteilijän Russelin arvion mu­kaan
ei useammin kuin kerran 80
miljoona.ssa vuodessa), ntin joka
kerran tällainen törmäys jättää ar­ven
Maan kasvoihin. Tämän vuoksi
iiii€rjilriiH»iä V '
r -Jöip^im.:'-^ Bfenv9s[tqll|itW »aa
. riUaa (its^iit lokaknäa l^.p|»iv^„.
Ja mlr/^kttun 30. jt^y^itjm^',;
ayarausnJtettira'. koj^ieiliu^; il- ' ' •
moitti' iriÄ^ ^jhtaÄaiÄi^^
, kökeUettatCöMatlairturU^ vai. j^.
loittamisfeii ;tarlioit«(iit, li-aketit, / ;
jdfta k9l(dsra' Jnäyte^Uiq ilman^ •
vUmelsUlValhepa. .
Kaksi Ty^ei»ä valtameressä oIe^''rH
vaä,aluetta7iQfnen-Karoliinien^ saa-uu,'
riVyhmän iättisiönijii toinen poh- '
joispn.rTyynen,meren alueella suii^/,
rinpiirtein Tokion:ja Saii.Francis^^^,.^
con välisen 'linjan puolivälissä on?!')!
julisteittuvaaraUisiHsi • ^lueiksi,
joissa erikoisalukset tulevat.: tark^^
kailemaan • näiden ennätysmäisen .1
pitkän lentoradan lentävien raket-!'
tien viimeistä edellisten osien pu-toamista.
•
Neuvostoliitto on viimeksi vuon­na
1960 suorittanut kaksi \kertäW
avaruusrakettien kokeilua .Tyynellä > fj
valtanierellä. Ne edelsivät .silloin ;
ensimmäisten maahan palautettujen
avaruusalusten lähettämistä ja lie­nevät
olleet silloin niiden kuudella ','
yhteensä 20 miljoonan hevosvoiman
moottorilla varustettujen käntora-kettien
perusosia, • joilla Neuvosto,
liiton miehitetyt avaruuslennot on "'.
suoritettu. Tämänkertaisten kokei- ;
lujen kohteet ovat TASSin mukaan
uusia ja ilmeisestikin näin ollen .,
vieläkin voimakkaampia raketteja
kuin tähänastiset. '
SITÄ
JA
vastuksia tunkeutua i l - tähtien ytimien kanssa. Tosiasiassa { komeettojen
iiakoSian läi)i ja mvodostaa kr:;a-
>iksi että raha voisi olla vaarana vailinen. normauli pyrstötähti: T;i!- t t - i i , j.-nka leveys lasketaan .sadoi.s-heidän
vapaudelleen; Raha riistäi.si laisia pyrstotähtia havaitaan mo'- sa .a syvyys kymmenissä mctrei.ssä.
teidän vapaa-aikaansa niin. että he : kein joka vuosi, yk.sinoinaan nio.- ILsu ;isia.ssa. kuten nykyisin on lo:
ioutu.si\at tekemään paljon tarpoo- dän vuosiratammc en:sinimaisci;;, iJiilli.-,r.s:i lodcHii. -lungij ian tau
onta työtä. Heillä oli kaikkea siiä ,-kymnienellä: tähtitioteili ä1 hav:ir.- i;aan t-.inkeuliuiut esine räji;hti i l -
lavaraa mitä muuallakin maailmas-i sivat 14 tällaista komeettaa. j nuissa no n 5—G kilometrin kor-
MiiJta Uliksi ci kukaan havainmM koiulc.ssa ilnian että se öii;i iskcy-
Ngoro-Ngoron kiaateri on saatta­nut
muodostui-läpimitaltaan usei­den
satojen metrien suuruisen kap-luomien
kraaterien
tutkimisella, vaikka niitä onkin
vain muutamia, on erikoisen suuri
iiotcollinen merkitys.
;a, paitsi rahaa, kaiken mitä he tai - f
itsivat he vaihtoivat maan tuot. Tungusian komeettaa ennen k;:ta>
•eilla:
Tällainen alkeellinenkin haaveilu
trofia. vaikka se oli.si voitu liavana
;o kynimnncn niiliaidien kiioniet-hdyskunta
antaisi meille kaikille rien päässä Maasta?
)aIjon vapautta, se poLstaisi työMö- Laskelmien mukaan TiUT^usian
nyyden ja antaisi meille kaikkea komeetan radnn olrii pitänyt kul-lyvää
paljon enemmän. silJä emme kca t anaalia Kit.ui Ja KiulanrM
arvitsisi noita kolmea sataa mii- kaksoistähtien alueella. Mufa ctc-oonaa
virkailijaa, jotka nyt näyt- laisen pallonpuoli.skon t.'htili'jtei!i-elevät
hyvin tärkeää osaa vartioi- jtit ta;kk:::Iivat juun naiden kaK-jessaan
rahaa ja estääkseen sen — — — , — .
tynyi Maan. rintaan.
On aivan selvää, että jäinen" ko­meetan
ydin ei voi rajalitää useiden
vttypcmniien voimalla. Yritykset
:!Si.täa tama pro.scssi " Idinpörajäh-.
•Ivksena , tuisin «iiuion ^ineanr
.xjiituuiiiicii;'.. oivät myöskän sovcl-
•'u . yhlecii inoiiicn tosiasioiden
kanssa. •
\ inj a K. P. Slaiijukovitsh ja V;
\ . liicnstcm ovat olettaneet, etta
•11 r*~4
i "t VV,'
• f • fV.
r • • V &
siirtymisiä rikkaiden käsistä poi.s.vat edes vapaasti ajatella ja suun-: komeetan ydin on saattanut kuu- j
Jos ei olisi rahaa niin kaikilla olis • nitella liyvinvoinl.a silla nykyään • ne-a voimakkaasti sisältäpäin. Kui- i
'ilai.suus tehdä vapaasti yhteistyötä on vielä paljon ihmisiä mclk.jn or- lenka;;n eivät edes raudan muodo.s- !
ikä tarvitsisi pelätä tulla ryöste- an aKcmäs.«-a Tciveeni on vain .saa- ta\al meteoriitit - - puhumattakaan !
yksi miltään puolelta. > ja kaikki työläiset ajattelemaan lä niolikäleostä — kuumene ilma- i
En minä nyt haaveile aivan niin sita kuinka helppo olisi yliteistyöl- kehän lapi tiinkcutuessaan kuin 1-^ !
hyvää aikaa, mutta kyllä sekin oli::ii lä ja toiiiijnnalla rauha.ssa elää i l - i li nullimeti in .syvyydeltä. Ja itse i
jo hyvä saavutus jos ihmiset voisi-; man .sodan pelkoa — .Iu.s^.i. i lä-npjiäjähdykscssäkin" . haihtuu
;• ;—•. . • • — : — . - ; .).2 sekunnis.sa vain 30 prosenttia
kappaleen massasta, kun taas loo-i
pujen 70 prosentin täytyy törniätä
Miiahan ja muodostaa kiaateri:
se, että canadalaiset ilmavoimat saisivat olla hänen alaisuude-ssaaii
ilman ydinaseita.
Ganadaan on tuotettu Bomaicohjuksia, joiden käyttökelpoisui/-
den ehtona on se, että niihin hankitaan yhdysvaltalaisia ydinlatauksi;:
NATOn palveluksessa, siis yhdysvaltalaisten upseerien komen­nuksen
alaisena Euroopassa olevat ilma- ja maavoimat on aseistettu
ydinaseiden käyttöä silmällä pitäen; Euroopassa N.ATOn palvelukses­sa
olevat ilmavoimamme on varustettu amerikkalaisilla CF104 ko­neilla
joiden standarttiaseistuksecn kuuluu ydinlatauksilla Varustetut
raketit ja NATOn alaisuudessa Euroopassa olevilla maavoimillemme
on hyväksytty jenkkien ' Ilonest John" tykistöä, jonka standarltiva-rusteisiin
kuuluu myös;ydinaselatauk.sella varustetut pommit.
Kuten näkyy, liittohallituksen käytännölliset toimenpiteet viitlar-vat
voimakkaasti siihen, että on vain ajan ky.sym.vs. jolloin ilmoiti'..
taan, joko sen tai tämän tekosy.vn perusteella, että nyt "maali tur­vallisuus'
vaatii vastaanottamaan jenkkien kauan meille tyrkyttämiä
ydinaseita.
Jenkkien ydinaseiden vastaanottaminen edustaa kuitenkin sik..i
suurta kansallista vaaraa ja onnettomuutta, että sitä on kaikin mah­dollisin
keinoin va.stustettava. Sitä on vastustettava ennenkaikkea sik­si,
että jos jenkkien ydinaseita sijoitetaan maamme kamaralle ja jenk­ki-
imperialismi aloittaa uuden sodan, silloin voimme maana ja kansa­kuntana
joutua ydinasesodan taistelutantereeksi, mikä tarkoittaisi
miljoonien eanadalaisten kärventämistä .vdinascräjäyksieu aiheuttji.-
missa liekeissä, kuumuudessa ja radioaktiivi.suudessa.
Toisaalta näiden kuolemanaseiden vastaanottaminen ei vähenv-mässäklän
määrä.ssä auttaisi maamme "puolustamista" eikä jenkki-kenraaleilla
ole sellaista tarkoitustakaan. Korkein mitä niiden vas­taanottaminen
voisi "antaa" on se, että yhdysvaltalaiset kenraalit sai •
sivat sodan sytytettyään muutaman minuutin enemmän aikaa kaivau­tua
maan uumeniin, kuten on meille melko avoimesti selitelty.
Sen lisäksi on muistettava, että jos Canada ottaa vastaan yhdys­valtalaisia
kuolemanleluja, se teko heikentää muita maita, joille niitä
myös tyrkytetään, ja se johtaa ydinaseiden vastaanottamiseen eräis.s'i
toisissa NATO-maissa, mukaanlukien Länsi-Saksassa, mikä pelkkäiri
ajatuksenakin aiheuttaa painajaisunia kaikille ajatteleville ihmisill.v
niin Pohjois-Amerikassa kuin koko Euroopassakin.
Liittykäämme siis varauksitta niihin hyvää tarkoittaviin oanad;-
laisiinpatriootteihin ja isänmaan ystäviin, jotka vaativat yhä kuulu-vammin
ja alati kasvavalla voimalla, että; pitäkööt jenkkikenraalit
ydinaseensa, jos haluavat, mutta tänne Canadaan ja canadalaisilh.»
asevoihiille ei niitä haluta!
— Hän on opposition johtaja!
PÄIVÄN PAKINA
Voi Mansikki-raukka!
tämän keksinnön perusteella voi­daan
lopuksi huojentaa maailman
ruokaongelmaa . . ."
Se siitä.
Nyt. . viime viikon lopulla tuli
Yhdysvalloista (Wilmington, Del.)
lähetetty uutistieto missä kerrotaan
I upporikkaan E. J. Du Pont de Ne-
Olclteko koskaan katsonut "Man- lamalla lehmiltä pois niiden "hyö-lmours-yhtiön keksineen, miten teh-
-sikin' tai jonkun muun lehmän dyllisyys" ihmiselle. ; dään .sellaista keinotekoista ainetta,
uuria, tylsähkön ilmeettömiä, mut- Ja täs.sä piilee epäilemättä leh-jinistä voidaan valmistaa jalkinei-inille
suurempi vaara, mitä Mansi-i ta.
kit vielä ymmärtävätkään. | Jalkineita on jo ennenkin val-
Kuten aikaansa seuraavat kansa- .mistettu muovista jne. Mutta ne
ta silti surunvoittoisia ja autuaalli­sia
silmiä? Jos ette ole, niin katso­kaa
niitä pian. sillä nekin saattavat
hävi.ä, tietenkin lehmien mukana,
näköpiiristämme kuten on humma
JO hävinyt. miltei sukupuuttoon.
.'Vjatella sitä surkeutta: ensin ka­tosivat
kcinosiitoksen käytäntöön
tultua sonnit niin tyysten, ettei ole
jälellä juuri muita kuin joitakin
rotusellaisia — ja nyt meinaavat
mennä lehmät saman tien!
Päästäksemme asiassa oikeaan
tunnelmaan lehmien olemassaolon
vaiirojen tiimoilta, meidän sallitta­neen
palauttaa mieleen eräs van­ha,
mutta mielestämme silti tähän
tilanteeseen sopiva k a s k u : -
Kun "eräs lihansyöjä ja kasvis­syöjä
olivat aikansa väitelleet ruo-kavalioittensa
edullisuuksista, ja
kun kasvissyöjällä ei ollut enää mi­tään
muuta "pätevää" väitöstä esi­tettävänä,
hän sanoa tokaisi: " M i ­nun
mielestäni on julmaa, suoras
taan raakaa, eitä ensin tapetaan
viaton eläin ja sitten syödään raa-
' to."
•'Onhan se niinkin", myönteli l i -
han.s.vöjä ja hetken mietittyään
jatkoi: ". . multa raaempaa on
.sittenkin minun mielestäni syödä
heinät ja lappaa eläimet nälkäin."
Mutta lehmät voidaan hävittää
myös siten, kuin on hävitetty suu­rimmaksi
osaksi hevosetkin — ol­laksemme
muistavat, meidänkin
lehdessämme kerrottiin Lontoosta,
Englannista muutamia viikkoja sit­ten
tulleen uulisliedon perusteella,
että siellä oli keksitty "lehmätöntä
maitoa", näin fingliskaksi jutellen.
Toisin sanoen tiedemiesten sa-ovat
olleet usein jalkineiden irvi­kuvia.
Esimerkiksi allekirjoittaneen hy­vä
ystävä, Pietilä, omistaa tällaiset
muovista tehdyt "halvat ja melko
sievät' kengät, kuten hän sanoo.
Mutta — ja Pietilä ei valita turhis-nottiin
siellä lalkaLsseen keinon.. ta — hän sanoo, "niissä kengissä
hikoavat jalat aivan jumalattomas­ti",
ja edelleen: "Nie vetävät niin
hitosti, että silmät menevät kie­roon".
'
Mutta "Du Pontin" keksinnön sa­notaan
korjaavan tämän silmien
karsaaseen vetämisenkin. Uuden
keksinnön perusteella on valmis-lettu
huokoista eli "hengittävää"
jalkine ainetta, jota voidaan valmis­taa
kuin kangasta. Tällaisesta tava­rasta
Oli helpompi leikata kenkiä ja
aineen säästö on peräti 30-prosent-miten
voidaan valmistaa maitoa i l ­man
lehmien apua ja eräs lontoo-lainen-
sanomalehti huomautti, että
maidon tuotanto ilman lehmiä
saattaa "olla aivan nurkan taka­na".
^
Ko. lehden selostuksen mukaan
tätä "lehmätöntä maitoa" voidaan
myydä maitopulverina, nestemäise­nä
maitorikasteena tai valmiiksi
juotavaksi valmistettuna maitona.
•Me voimme valmistaa • maitoa
miltei kaikenlaisesta vihreästä ta­varasta",
kertoo lontoolainen Ex- I tinen ahoihin vuotiin verraten.
press-lehti tri Hug Frankilin sano­neen
tämän keksinnön tiimoilta.
Saadun uutLstiedon mukaan näi­tä
"Dupontin"' kenkiä ruvetaan val-
"Me olemme käyttäneet (labora- i mistamiian todella suuressa mitta
toriomaidon valmistamisessa — K) i kaava.ssa, sillä sitä "uutta teolli-keltajuurien
naatteja, kaalin uiko-: .suutta" varten suunnitellaan, uusia
lehtiä, herneenpalkoja. Me voimme! koneita jne. Eikä kysymys ole kan­sita
tehdä myös useista vihreistä kaisesta huomisesta vaan lähivuo-kasveista,
jotka sellaisenaan eivät
sovellu ruoaksi."
Ja k.o. tutkimustyön johtaja, 70-
vuolias Frank Wokes sanoi, että
sicn asioista sillä ensi vuonna niitä
"poromeric-nimisestä" aineesta
valmistettavia kenkiä tulee kokei­lu-
ja niainosmielessä markkinoille.
Matti ja Maija istuivat pöydässä,
ja Matti tutustui ensi kertaa Mai-jan
keittotaitoon. Äkkiä hän lak­kasi
syömäsä ja kysyi: Maija, sa­laatti
maistuu omitniselta — oletko
pessyt sen kunnolla?','
Kulkija tuli ja >anoi. 'ILuonnolli-sesti.
Perusteellisesti. Jopa saippu-an
kanssa."
Mirkku opetteli keittämään, "Ei.
vätkö munat ole vieläkään kypsiä?"
kysyi hänen äitinsä.
"Ne ovat kiehuneet jo yli kolme
minuuttia." '
I Kulkija tuli ja'sanoi: 'Mirtta ne
I tun uvat vielä aivan kovilta.''
On onni, .että "Mansikit ja muut i
lehmät eivät osaa lukea, sillä jos :
lehmiä ei tarvita sen' paremmin
maidon kuin nahankaan tuotannos- ,
sä. niin silloin ne tulevat-tarpeet-,
tomiksi, sillä eiväthän työttöoiät . r ,
työläiset ja kotikonnuiltaan: pois ^
ajetut maitofarmarit pysty lihaa­kaan
ostamaan. ' • •
Mansikki-parka!
Eikä tässä kaikki. Maatalousmi- :
nisteri Hamilton antoi pttawa8ta '
viikon lopulla Ontarion ja < Quebe- .
cin fjarmareille määräyksen, että v
voin tuotantoa " on ehdottomasti -
vähennettävä. Meillä oh kuulemma
"ylijäämävarastoissa" peräti 200,-
000,000 paunaa voita, jota .ei saada
hallituksen kyvyttopiyyden' vuoksi *
mihinkään kaupaksi. : ,
. •• • I •. - • •
Canadalaiset työttöhiät ja muut <
vähävaraiset syövät' halvempaa l
margariinia eli "kärrynrasvaa", ku- j
ten Pietilä sanoo, siksi kun eivät j
voi ostaa voita. Alikehittyneiden ^
maiden miljoonilla ihmisillä ei ole ,
edes käsitystä siitä,' miltä hyvä .ca-nadalainen
voi maistuu ja kuinka v
hyvää ravintoa se on.'
Mutta voimme seisoo, kiitos hai- r
litusherroille, ylijäämävarastoissa
ja farmareille suositellaan ratkai­suksi:
"Nuijalla päähän Mansik- ,
kia."
Sitä aikaisemmin maatalousmi- '
nisteri valitteli että "maidon yli- '
jäämätuotanto" on tulossa Cana- •
dassa sietämättömäksi. Maidon tuo- *
tantoa on vähennettävä, sillä muu- !
ta keinoa ei liittohallituksen mie­lessä
ole siinäkään löydettävissä. .
Niin että vieläkin, voi Mansikki- '
kultu, voi lehmän toivotonta huo­mispäivää.
Känsäkoura.