Vapaus, October 9, 1956

              Sivu 2 , . . Tiistaina, lokakuun S — Tuesday, Oct. 9,1956
Telepbon»; Si». Offic« 06.4'«26«;
EditorUI Office OS. «-CSe». Manager
e. Suksi, EditorW. Eklund/ BSaiJtog
addres$: Sox «9, euäbmy. Ontario,
OfSao of Hnnbib Cajoaiiax», Ss*
taUttbed Vor, «, 1917. AutboHzed
«8 «ecood dU8 0)8iJ bjr the Fost
CHCOce JDi^iastment. Ottava. Pub'
U^bed thrice veeUy; Toesdays,
Tbfindajv and Battudsys tiy V«Pa»''
QinJSt. W^ Sudbury/Ont., Canada.
AdvertJaing rate» IQK» «ppU(»tiOD,
TnuMdatton free «f «diaige. '
mAUSiOMNAT:
Canadässa: 1 vk. 7410 d kk^ 375
3kk.Z25
inidF#valIoJlna: l Tk, «JOO d kk. 4 20
Suomessa: l tk. 0.SO 6 kk. 4.75
uutta elinvoimaa
••'Vaikka Britannian Labor-puolueen konventioni ei ole­kaan
tätä kirjoittaessa (perjantaina) vielä päättynyt, niin nyt
JO voidaan vetää sellainen johtopäätös, että labouristien pui--
jeissa on uutta tuulta, joka lupaa hyvää brittiläisille yleensä
ja^Icoisesti'Britannian työtätekeville. ^
; Kuten on uutistiedoi^samme kerrottu, Blackpoolissa viik­ko
sjtteri maanantaina kokoontuneessa labouristien vuotui­sessa
edustajakokouksessa oli 1,300 osanottajaa, edustaen 6,5
miljoonaa puoluejäsentä, jotka kuuluvat 610 paikalliseen puo-luejarjestöön
tai ammatillisten ja osuustoiminnallisten ja liit-,
^järjestöjen jäsenyyteen.
* Kokouksen alusta pitäen nähtiin leimaa-antavana piir-
^enä se tosiasia, että tämä puoluekokous pidettiin työväen­liikkeen
vissinlaisen nousun ja hallitsevan torypuolueen po­liittisen
kriisin kehittymisen ilmapiirissä. Kokouksen käs-teSSiräksi
esitettiin puolueen toimeenpanevan komitean puo­lesta
puolueohjelmaa koskevat asakirjat. Lisäksi oli jäsenis-t^
tnib paikallisosastojen toimesta esitetty 418 päätöslauselmar
«hdotiista jne. i t
* Että labouristien purjeissa,on paljon uutta, virkistävää
tuulta, se ilmenee sekä uiko- .että sisäpoliittisista päätöksistä.
Ottakaamme esimerkiksi ulkopoliittiset kysymykset:
^ ^ Laboufistit tai paremminkin heidän johtajansa seurasivat
kbko "kylmän sodan'' ajan toryhallituksen ulkopolitiikkaa
Myötäilevänä, melko epäitsenäistä ohjelhiaa. M
vallan toisenlainen ääni; Konv
n$an missä vaaditaan atomi- ja vetypommien kokeilujen heti-l4>
htaista kieltämistä ja näiden joukkotuhoaseiden kokonaan
pt^naan julistamista.
< ; K ankarasti tory-hflllituksen^^^
I^^ vaatimuksen että hallituksen
pjjtää kutsua maanpakolaisuuteen ajettu arkkipiispa Maka-l^^
alnita s^^ ettäi puolueen johtaja, mr. Gaitskell kehoitti
iMllitusta: ;^ät^estäm aselevon -Kyprosin vapaustaistelua
jolitavan järjestön'EOKA:n kanssa. , -
edettiin labquristien kokouksesta voimakkaita mielipiteitä
ti^l^hallitukselle siitä, että aseistariisumisen edistämisen ase­mesta,
mitä maan edut ja kansainvälinen rauha vaatii, Edenin
• biEillitus on toteuttanut aseistuskilpailun politiikkaa.
tl' Kuinka voimakkaasti uudet tuulet puhaltavat Labour-s^
p käsittelyn yhteydessä. Vaikka puoluekokouksessa ei siitä
mainittukaan,.niin tosiasia on tämä: Noin par4 kuukautta
piiten, jolloin Egyptin^hallitus kansallistutti Suezin kanava
^tiön, llnjoittui Labour-puolueen korkein johto miltei va-r|
ruksittä Edenin hallituksen taakse Egyptiä vastaan..Mutta,
J^äbouf-puolueen edustajakokouksessa hyväksyttiin nyt yksi-mlelisjesti
päätöslauselma, missä arvostellaan erittäin anka-rasti-
Edenin johtamaa toryhallitusta. Puoluejohtaja Gaitskell
syytti, että Edenin hallitus vei Suezin kysymyksessä Britan­nian
sodan partaalle ja sanoin että pääministeri Eden ei ole
^iel^käänantanut^selvää vastausta siitä, ;e
^aan käytetä volmatoimenpiteitä muuten kuin Y K : n perus­sääntöjen
mukaisesti.
t Näitä -uusia tuulahduksia kuvastaa myös se, että pata-vanhoillinen
mr. Brownkärsi odottaYnattbman suuren tappion
ja puolueen rahastonhoitajaksi tuli valituksi maltillisen va­semmistosiiven
johtaja, Aneurin Bevan, joka on vuosikausia
vaatinut • maata ja kansaa köyhdyttävästä aseistumiskilpailus-i
fa ongelmien ratkaisua neu­vottelupöytien
ääressä. Tähän kun vielä lisätään, että Labour-puolueen
kansalliseen, 28-henkiseen johtokuntaan tuli vali­tuksi
Bevanin lisäksi 10 muuta vasemmistolaista; niiVi silloin
onkin yleiskuva Blackpoolin puoluekokouksesta melkoisen
^yvä. , > . .
Blackpoolin puoluekokouksessa vaikuttaneet uudet, raik­kaat
tuulet, .tulevat yhdistämään labouristien omat rivit ja
^malla tavallaan auttamaan koko työväenluokan rivien eheyt­tämistä
ja siten lähentämään kiertämättömästi edessäolevaa
Ja tulevaa työväenliikkeen voittoa vaaliuurnalla.
mm
mm
Ei vastaa ajan vaatimuksia
rtTällä viikolla virisi uudelleen laaja keskustelu n.s. Eu-tPopan
uniosta millä tarkoitetaan sitä, että Länsi-Euröopan
ipaat ja Britannia yhdistyisivät pääasiassa taloussopimuksen
^perusteella jonkinlaiseksi kolmanneksi voimaksi; joka tulli-rajoituksia
madaltaen voisi kilpailla Yhdysvaltoja vastaan
taloudellisesti ja samalla ylläpitää poliittista rintamaa Neu­vostoliittoa
vastaan.
; i Viikko sitten lauantaina, jolloin LänsiTSaksan ja Ranskan
kanssa päästiin periaatteelliseen sopimukseen Saarin - alueen
^aksalleluovuttamisesta, julisti Länsi-Saksan kansleri Aden-auer,
että tämä sopimus tulee suuresti auttamaan Euroopan
&nion perustamista mikä hänen selostuksensa mukaan on
IrälttämätÖn tehtävä.
^ Tähän julistukseen liittyi hetiHanskan pääministeri Mol-
|ett ja vähän myöhemmin Britannian pääministeri Eden.
* Kuten tiedetään^ kysymys Euroopan tulliunion perusta­misesta
ei ole suinkaan mikään uusi suunnitelma. Myös tie-
Setään, että vaikka Britannia on kannattanut ja antanut tu­leensa
niille suunnitelmille ja toimenpiteille, joiden tarkoituk­sena
on sanottu olevan Länsi-EuroopaiTmaiden talouden yh­distäminen,
Britannia on tähän astijyrkästi kieltäytynyt itse
liittymästä siihen.
i i ..Mutta nyt ovat Britannian hallituksen johtavat miehet se-
|ittänee,t, että tämä kysymys on vakavan harkinnan alaisena
että Britannia on valmis yhtymään, joskin vissein varauk­sin,
Euroopan unioon. Tämä sellaisenaan on huomattava
poikkeama Britannian ulkopolitiikassa, vaikka tästä Euroopan
unio-suunnitelmasta ei tulisikaan mitään, kuten me uskom-jbe,
että se on ollut syntymästään asti maho suunnitelma,
lidutta huomata sopiii että Britannian ulkopolitiikan kulmaki­venä
on tähän asti ollut saumaton yhteistoiminta Yhdysval­tain
kanssa. Viimeaikaiset tapahtumat, joista Suezin kanava-kiista
on yksi, ovat kuitenkin viimeaikoina muodostuneet suu-felti^
n ja aina syvenevän kuilun Yhdysvaltain ja Britannian
yäiille. Tästä johtuu uusien Iinjoittumisien etsintä Euroo­passa.
- -
SYNTYAAÄ-
PÄIVIÄ
täyttää iu»'^ XO
päivänä 70 vuotu.
' Boope Baola, Sudbuiy. Ont^ täyt'
t M keskiviikKona. lokakuun 10 päi'
vänä 77 vuotta.
Piniia E. 6. GuliDii pihe ^oYiesli
sekä riiilaii ja terai lietsojiiiista
Port ArOtur. » (Canadan truti-' vaUa: "Kirkon ja yaltion subteet on ttt ^BOfSt, Joista mimet antoivat uh
$et) —' 'Työn Temppeii" cli täyity- [ jäljestettävä siten,^ettäjsiifä on mo-oyt
yli viranomaisten määrjtteleoiän: lemmlle v^oUUe jnaMoUisimnian
540 Jiengen määrän. Suurin enem- suuri fcyöty , ' ,
oiistö kuulijoista oli jämerän naköi- i — MerkUIinen kehitys on tässä ta-
JI. A. Ojkarfnen, Mattawa, Ont.. fiä työnuehiä, joista Piispa ker^^
täyttää keskiviikkona, loJsakuun 10
päivänä 70 vuotta- ; <
Olga Alanen. Port Arthur, Ont.;
täyttää torstaina, lokakuun 11 päi­vänä
70 vuotta.
Kalle ViUiind» Vancouver. B. C
täyttää torstaina, lokakuun 11 päivänä
60 vuotta. •
Gtistaa Apponen.' Rocky Mountain
House, Alberta. täyttää torstaina, l o ­kakuun
II päivänä 80 vuotta.
A T . Hill, Port Arthur. Ont.. täyt- i
tää lauantaina, lokakuun 13 päivänä
60 vuotta.
Yhdymme sukulaisten Ja tuttavain
onnentoivotuksiin.
Canadan kirkollisilta johtajilta 1 sityisasia? Onko tulirokko tai jo
kuulleensa varsin kohottavaa arvos-' ku muu tarttuva tauti yksityisasia?
teluar "'Suomalainen tunnetaan Ca- Ei ole — jos sairastunut tavataan,
Kysymyksiä ja
vastauksia
Kysymys: .— Lupasiko Helsingissä
ihnejtyvä Helsingin Sanomat-lehti
lahjoittaa kultakellon Ja kultaisen,
kruunun sille suomalaiselle urhelli-
JaUe, Joka heittää keihästä yli 80 met­riä?'
Mikä on tuon heiton tarkempi
määrä, 81 vai 82 metriä?
Kuka suomalainen urheilija on saa­nut
nuo' lahjat?
Vastaus: Vuonna 1953. elokuun 10
pnä julkaistiin .Helsingin Sanomat-lehden
etusivulla uutinen: "Kultainen
kiulu suomalaiselle, joka heittää kei­hästä
82 m. — Helshigin Sanomat
lahjoittaa."
Kesällä 1953. viikko sen Jälkeen
kun amerikkalainen Held vei Suomel­ta
Nikkisen nimissä olleen keihään­heiton
maailmanennätyksen^ heittä­mällä
tulojjsen '80.41, lahjoitti Johtaja
Osmo Kahila kultakellon annettavak­si
Uuden isuomen kautta sille suoma-,
laiselle urheilijalle^ Jonka toimesta
ennätys saataisiin Jälleen takaisin
Quomeen.
• Kun Soini Nikkinen viime ke-ä-,
kuun. lopulla saavutti tuloksen 83.56
täysin hyväksytyissä olosuhteissa, i l ­moitti
Helsingin Sanomat .'heti seu-mavana
päivänä, että kultainen kiu-
Ifi tullaan luovuttamaan hänelle heti
sen .valmistuttua.
• Uuden Suomen toimesta ilmoitettiin
samaan aikaan, että Johtaja Kahilon
lahjoittama kultakello luovutetaan
.Nikkiselle. Luovuttaminen tapahtui
pari viikkoa Jälkeen päin. >
Kruunun lahjoittamista el ole kos­kaan,
tapahtunut.
Eriksson juoksi
1,500 m, 3.41,2
Göteborg. — Täällä syyskuun 30
pnä pidetyissä kilpailuissa Juoksi
^Ingvar Eriksson uuden Ruotsin en­nätyksen
1,500 metrin matkalla.
Hänen aikansa oli 3.41,2.
— New Yorkhi lainakirjastossa' on
yli 3.500.000 nidettä. Siellä käy 10.000
ihmistä päivittäin.
nadassa siitä, että kun hänet met
sään laskee, hän tekee kolminker^
täisen työn, mitä muut."
Suuri mainos/ rinnan tanssi-ilmoi­tuksen
kanssa, oli ohikulkijoille ;tie-doittanut
Piispan puheen aiheen:
Kirkko ja työväenkysymys.
— Kun tulin 11 vuotta sitten piis
pan taloon, kokosin keskustelupoo^
rin, jossa oli eri työväenliikkeiden
edustajin^ 17 työmiestä. Keskuste-lukysymylcsenä
oli oikeastaan joka
kerralla yksi ja sama, •'kirkko /a
työväenkysymys." , Miehet valaisi-
I vat minulle, mistä työväki arvoste-lee
kirkkoa, mitä pahaa kirkko on
i tehnyt. Uskallan väittää olevan!
j tässä asiassa asiantuntija. Vakuu
tan, että vaikka esittäisitte kuinka
räikeän syytöksen taliansa, minä
tiedän vielä räikeämmän. Kerran
erästä: työväenjohtajaa haudattiin.
Sa^ittoväeUä oli matkassaan järjestö-liput'
jotka 'ovat heille, erittäin py­hiä.
Mitä pappi sanoi? "Kuinka te
tulette häpäisemään pyhäämaata
noilla lipuillanne!"
-r-Tohtori Sirenius, joka Suomes­sa
on niin paljon tehnyt työväestön
hyväksi, puhui :kerran tästä samas­ta
aiheesta: "Kuulkaa rakkaat ;yk-tävät
te voitte arvostella kirkkoa.
Jos te tuntisitte sitä paremmin, te
arvostelisitte vielä enemmän; Mutta
ajatelkaa, Suomen kirkko on vuo­sisatojen
kuluessa opettanut kan­san
lukemaan. Ellei kirkko'olisi o-pettanut
kansaa lukemaan te clte
osaisi lukea niitä lehtiä, joissa kiik
koa arvostellaan. Meissä on vajota
mittaisuutta. Kirkkoa 'pitää arvos­tella,
sillä jollei sitä arvostella,* se
sortuu hakoteille omahyväisyyteen."
-—Suomen työväenliike tuli vuosi
satamme: alussa Saksasta, sillä'-on
saksalaiset oppi-isät. Jos se olisi
tullut Englannista olisi suhde kirk
koon ollut toinen. Saksalainen typ-väenliike
oli kirkon vastaista. Eng­lannissa
taas se oli metodistipappien
ja maallikkosaarnaajien perustama.
Kuuluisa englantilainen työväenjbh-tajaAttlee
kierteli kuulemassa mitä
eri puolueen edustajat vaalipuheis­saan
sanoivat. ''Minä kuulin enim-;
mätr raamatunlauseet työväauyup-lueen
puhujalavoilta.'.' Kun työva-^
ki pitää Englannissa kongressih, se
alkaa jumalanpalveluksella. Suo­messa
alkaa suhde myös parantua:
Minutkin kutsuttiin äskettäin pape-rityöväen
kokouksii^, jotka alkoivat
juhlajumalanpalveluksella, pitä­mään
juhlasaarnaa.
— Suomen työväenliike perustet­tiin
Forssassa v. 1906 (1907?) Jul­kilausuma
suhteesta uskontoon oli
•seuraavanlainen: ''Kirkko qn,erotet­tava
valtiosta, ja uskonto on jokai­sen
yksityisasia." Vi 1947 puolue
korjasi julkilausumaa. Poistettiin
lause: "Uskonto on jokaisen yksi-,
tyisasia." "Kirkon ja valtion väli.
nen suhde määriteltiin uudella ta-^
hänet viedään sairaalaan. Tämä on
yhteiskunnan asia. Uskonto on sa­massa
mielessä yhteiskunnan asia.
Jos joku on oikein häijy, sortaa;
muita j a räyhää, IiäJieltä puuttuu usr
konto ja räyhäys tarttuu. Kirkko
tahtoo, että elämä parantuisL -
— Mitä sanoo tiede? Tunnettu
suomalainen psykologi Kai - von
Fieandt puhuu, näin: ','Jos ihminen
jättää uskonnon, ei käy kirkossa, ei
lue sanaa, eristäytyy kaikesta, hän
voi i;en tehdä, nlutta hän on henki­sesti
invaliidii torso."
— Valtio ja kirkko ovat vuorovai­kutuksessa.
Valtio maksaa mm. o-pettajien
palkat, j a he opettavat
uskontoa, teologisen tiedekuiman
professorien palkat, ja he kasvatta­vat
uutta pappispolvea. Mitä kirk­ko
tekee? Se pitää kansasta Väestö:
rekisteriä. Työväenpuolue ei sa­no;
kirkko pitää eroittaa valtiosta,
sillä se tulisi kovin kalliiksi. Minis^
terit sanQvat: kyllä me voimme säär
tää lakeja, mutta ellette te papit
kasvata kansaa, mitä laeilla teenune
kun kansa ei niitä kunnioita.
— Nyt te' voitte sanoa: Nyt on
tässä puhuttu koko ajan siitä kiltim-mästä
puolueesta. Jyrkempi työ
väenll|ke selittyy siitä, että ihmisiä
on kohdeltu tylysti; Jos minä olisin
joutunut kasvamaan samoin, niin
luultavasti kuuluisin noihin "äkki­jyrkkiin",
sillä minä olen luonteelta­ni
hirvittävän tulinen.
— Ehtä mikä on tämän "äkki­jyrkän"
puolueen suhde, uskontoon?
Vapaassa Sanassa, tämän puolueen
äänenkannattajassa Suomessa, oli
oikein pitkä suosituskirjoitus erään
papin Aaro Tolsan kirjoittamasta
kirjasta. "Tämä sietäisi tulla jokai­sen
työläisen lukemaksi." Ajatel­kaa,
tässä suositeltiin papin kirjoit
tamaa kirjaa! -
— Noin 29% suomalaisista äänes­tää
tätä puoluetta, heillä on tällä
hetkellä ieduskunnan 200:sta edus­tajasta
43, Kiiitenkaan he eivät
eroa kirkosta: V/1923 uskonnonva
pauslaki tuli voimaan, mutta vain
n. 2% on eronnut. Miksi he eivät
eroa? Johtajat sanovat: Erotkaaj se
on porvarillinen laitos! Me.sanom­me:
' Vojitte lähteä/ on täysi - vapaus,
mutta älkää lähtekö, sillä me toi­voisimme,
että koko Suomi olisi yh­dessä.
— Viime tammikuussa oli Lohjal­la
työväenkokous, jonne minua pyy­dettiin
alustamaan tästä samasta, ai­heesta:
Kirkko ja työväenkysymys.
Sitten piti olla keskustelua, ja ajat
-telin; nyt pitää varata tänne taka­taskuun
aikamoiset "latingit." En­sin
työväen orkesteri soitti Sibeliuk­sen:
Andante Festivo!n. Sitten oU
kaksi alustusta ja sen jälkeen piti
olla keskustelua. MUtta ei pyydqt-;
ty yhden yhtäkään puheenvuoroa.
Miksi? Olimme sanoneet aivan sa­maa.
Nämä latingit päivät esiÖe
ottamatta.
:—' Minun hiippakunnassani on
105 seurakuntaa, joissa pyrirt käy­mään
jokaisella työväentalolla. Siel­lä*
johtajat toivottavat minut terve­tulleeksi:
"Tämä on historiallinen
hetki. Koskaan talon historiassa ei
piispa - ole käynyt. Pyydän sanoa
kaikkien puolesta työväenliikkeen
ja kirkon tavoitteet ovat samat."
-7- Tällaista ei olisi tapahtunut 40
vuotta sitten, olisi katsottu vain
karsaasti. Mikä on aiheuttanut
suunnanmuutoksen? Osittain: sota,^
joka sinänsä on vihollisen työtä. Ju-*
mala vöi käyttää saatanaakin asee-naän.
•Tin» isSjnmaalle, op^vat mOsnst-jatustavao.
— Ja lopuksi — mikä on tavoite'?
He pyrimme tasa-arvoisuuteen. Täy'
lEi ihmisarvo jokaiselle, oli lian mis­sä
asemassa tahansa! Ei saa olla
niin köyhää, ja kmrjaa lasta, ettei
hänellä ole samoja mahdollisuuksia.
Rauhan asiaa on ajettava oikeuden
mukaisesti Pyydän kertoa mitä
sanon tehtaissa käydessäni lopuksi:
Eikö totta, työväenliike ajaa rau­han
asiaa?. Mutta miten on kotona,
onko' siellä rauha.vai riita? Jos on
riita, te olette sotasyyllisiä. Jos et­te
perheessä'kykene pitämään: so­pua,
kuinka ajattelette kansojen kes­ken
syntyvän rauhan? Missä riita,
siinä ei ole rakkaatta sydämessä! V
Vaocoinieiin nais­ten
teiminnasla
•::Wamtmm. Täkäläjnro nafetcn-
Ketim yiittää. uurastaa sitkeästL E i
iiicpUmy kesälomia, vaikka sairas'
lomls Joutuu yksi Ja toinen toisinaan
pttocoaan- gairaslomaakaan ei Jouda
jänikulsesU pitämään: siinä tulee
Ikävä 'js mieli palaa sateiseen Jcotlin.
Ja alns^ me siellä Joksikin byödyksi
olemme, vaikkei suurta olekaan saatu
toimeksi tämän vuoden aikana. Ei
ole Järjestetty yhtään ulkoilmajuUaa
Oksanen yoitti
H:gin maratonin
HelslnkL — Sunnuntaina ^ryskuun
30 -pnä Juostiin. Helsmgin maraton
(25 ^m.) kauniin sään vaUitessa. Aä-:],'
rimmäisen tasainen "ja luja kilpaflu i kuun ensimmäisen torstain iltana
eikä i>bjelmalltamaa. Mutta otimme
me osaa skandinaavien kesäjuhlaan
ja kiitostakin siitä sabiuae. Talvella
osallistumme taas talvijuhlaan.. R a ­hat
näistä Juhlista menee lasten ke­säleirin
hyväksi Ja .(Ka tuloista luo­vutetaan
kunkin kerhon hyväksi.
On naisilta ^«entään taas tulossa
käsitöiden • myyjälstilalsuus. .^Ne on
suunniteltu pidettäväksi joulukuun
alussa. Tarkoitus on hankkia arvok­kaita
käsitöitä. Tulkaa sillohi sieltä
ostamaan hyviä Joululahjoja. Myö-hemmhi
siitä enemmän;:
Omakohtaisena toivomuksena lausun
ajattaen, että entinen toveruus Ja
innostus Jatkuisi. 'Uudet Ja vanhat
Jäsenet tervetulleita ^ toimintaamme.
Kerhon: kokoukset pidetään- Joka
T Ä T
KOBKEIN AIKA
Gunnar oU oUnt salraau»; Jo ioi
kln aikoja. Niin Jaäsx ftyi^TfUa Jää:
riitä:
— Olen]^ oiiQä^todella Iwngenv
rallisesti sairas?
w No, miten nyt sanoisin? Mt
Jos teillä olisi Joskus ollut Jonkin]
sia t^täviä'* ja olette aina vain s
täneet niiden toimittamista, cbdoi
että toimittaisitte ne aivan bett
ratkesi. vasta viimeisellä kierroksella
Eino Oksasen voittoon. Lujalla.lop­pukuilla
hän voitti Antti Viskarin
kahdella,sekiumilla. .Aika 1.1832 on
uusi rataennätys. •* . ,
Kotila hävisi puolestaan: ViskariUe
10 sekuntilla. Neljänneksi tuli Olavi
Manninen, viidenneksi EUno Pulkki­nen,
kuudenneksi Paavo Pystynen Ja
seitsemänneksi Veikko Karvonen.
Italian Gnocchi
pinkoi 100 m. 10^
, Rooma. >— Italian mestaruuskilpai­luissa
voitti Luigi Gnocchi 100 metrin
Juoksun fijalla 10.4. Samaii ajan saa­vutti
myöskin F. GalbiaU,
kello 8. — Aune.
Maailmanennätys
naisften 4x100 m:llä
' Dresden. '— Saksalainen naisjouk­kue
teki syyskuun 30 pnä 4x100 metrin
juoksussa imden maailmanennätyk­sen
45,1. LauantaUiä juoksi brittiläi­nen
- Joukkue • maaottelussa Unkaria
vastaan Budapestissä ajan 45,2. mikä
sivusi lajin siihen menhessä parasta
aikaa.
Virallinen maailmanennätys 45.6 on
venäläisen Joukkueen' hallussa]' Sa­moissa
kilpailuissa Jiioksi: itäsaksalai­nen
Fritz Janke 5.000 m ajassa 14.04,6,
mikä ön uusi Saksan ennätys.
KULTA.ALUiEN KUOR0
UUDELLEEN TOIMIMAAN
South Porcupine. Vain kuulkaa­pas
kuinka " p i s i " ensi sunnuntain
aika on täällä Eteläpäässä Ja tätä
kiirettä ei' voi kukaan yksilö panna
toimeksii Siinä tarvitaan monen ky­län
väestön voima.
"Tässä Joitahi viikkoja sitten pää­timme
Järjestön osaston kokouksessa,
että 'yhteiset .syönnit pitäisi panna
toimeksi, j a että 14 päivä olisi siihen
sopiva aika.: Nähkääs enimmät ulko­työt
Ja «"kämppäyksefi vkun. on>; tälle
kesälle lopussa -Ja kaiken ;kihreisin
pyiden "hunttausaika'! sivuutettu. L i -;
saksi odotellaan niitä pysyviä .talven
lumia. Niinpä voidaankin "koblata"
näitä ensi" sunnuntain • päivällisiä
syyskauden syönniksi.
' Jaa. .Sapuskoista puheenollen tu-'
levät olemaan erikoiset.^ aivan niin
kutsuttua "family staUia". että ruois­sa
on makua Ja sitä saa ilman sään­nöstelyä.
Nähkääs kahdenlaiset lihat
kastikkeiden kera Ja hienosti paiste­tut
: kaalikääröt aivan kohtuullisella
hinnalla. Siispä kutsummekih ensi
sunnuntaiksi kello 12 alkaville päiväl­lisille
koko ympäristön väestöä. Nämä
syyskauden syönnit pidetään osastom­me
haaliUa Ja ruokalevoksi 'pelataan
seurapelejäi Tervetuloa yhteiseen
iloon Ja nautintoon. ,
Mutta eihän ihminen elä aUloastaan
leivästä vaan se vaatii Jotakto hen­kistäkin
naiittatoa. Se kultaralucen
sekakuoro . on tässä myöskin näkö­vinkkelissä.
Olimme viime perjantai-iltana
täällä Eteläpään haalilla ko­kouksessa.
Siinä kokouksessa oli
puolisenkymmentä ihmistä Timmin-s^
stä Ja runsaasti sänian verran tääl­tä
Eteläpäästä, että kolmas osa kuo­ron
kokonaisuudesta oli runsaasti
^rr>]\fi. Tässä harJcituamme.rtulimine
Jumala' pani papit samaan seuraaviin johtopäätetaita^Enslsun-juöksuhautaah
miesten kanssa. Nuo-j uuncama tK. 14 pnä kello 7J0 illalla
koetamme saada kaikki koolle Jotka
haluavat työskennellä laulukuoron
riveissä. Entisiä laulajia; Jbtka ovat
olleet aikaisemmin tässä .sekakuorosi
sa, .kehoitanune Jokaista saapumaan.
Mutta samalla käsithi]|me fitVi nUtä
ei ole,tarpeeksi saatavissa, joten uusia
täytyisi saada lisäksi. Nyt on tärkeä
aika saada kaikki kokoon, että näh­dään
tuleeko kuoroa valko ei. R. Vuo-rimäen.
ajatus on että vähintäinkin 30
pitäisi olla. Sitten voitaisiin alkaa
kuorotoiminta.' ; ; ^ i ' •
Edelleen: Jos joukkoa saadaan ko­koon
tuoksi iUaksi:<milcäion .mahdol­lista
Jos väin on ihmisillämme innos­tusta)
niin samassa voidaan kokeilla
!<aikkien äänet Ja asettaa ne itseku-hunkin
temmaan Joten kaikkien p i ­täisi
oUa henkilökohtaisesti saapuvil­la
ensi sunnuntai-iltana kello 7.30
Eteläpään haaUlIa.
Jaav tämä lehtemme haastekampan­ja.
Joka on -juuri, menossa; on saanut
tällä ympäristöllä kiitettävän huo­mion
osakseen. Ihmiset ovat Jatku­vasti
antaneet lahjoituksensa ilman
suurempaa keräystä Joka on edistä­nyt
tätä hommaa kaikkien - yhteiseksi
tahdoksi. Tässä : vielä haluan huo­mauttaa,
että tehkää lahjoituksenne
mutta 'tehkää. se hyvästä sydämestä.
Lahjoitukset' olen luvannut lähettää
täsmällisesti päätepaikkaan omilla
ktistaimuksiUani. Mutta Jos ette jos­takin
sjrjnstä tapaa asiamiestänne.
niin lahjoituksenne voitjte Jättää luot­tamuksellisesti
haalillamme nykyisin
asuvan John Mäkikankaan huostaan.^
Hän toimittaa sen myöskin huolella,
että'kaikki saapuvat perille Ja nimen­ne
nä6tte lehdestä. Silloin se on siel­lä,
ettekä te tämän Jälkeen Juuri
tunne itseänne yhtään köyhemmäksi.
Mutta -.lehtemme on saanut hieman
käjrttövaroja toimintansa ylläpitämi­seksi.
— H. '
Unlori 0M
Englannin ipS^i04
maaotlelussa
Budapest.''— Unkarin Ja Englan
.ypmen yleisurheilumaaottelu pää
syyskuun''30 pnä. Ottelussa suorii
voittajana Unkari J08 pisteellä £
lännin 104 vastaan. Englannin na
voittivat uhkarittaret 70-43. "
Seuraavassa' muhtamien lajien
loksia:
400 metrin aidat: 1) R. D. Sh
Enlanti, 5l!7h2) H. Kane. Enlanti S
3) A. Lippay, Unkari, 52.4, 4) A. Bo
Unkari 53.3. .
200 tnetriä: 1) S. Jakabfy. Unk
21.4; 2) -N. Goldovanyi, Unkari, 2
3) B. Shenton.-Enlanti 21Ä 4) D. i
gal. Englanti 21.8.
800 metriä: D L . Szentgali. Unk
1.51,9.2^ I. Roszavölgyi, Unkari, 1,5
3) M; A; He'wson. Englanti l,52fi,
•D. Johnson. 'Englanti 1.52,1.:
Kohn&olkka: 1) K. S. Wihnstou
Englanti 15.21. 2) S. Bolyki, Uni
14,77. 3) D . W . Field. Englanti 14
4) R. Nemeth. Unkari, 14,37.
Seiväs: 1) I. Ward, Englanti, 4
2) F. Kovacs, Unkari. 4.00.
.3.000.metrln estejuoksu: D J . Dis
Englanti - 8.47,6i 2) J . Jeszensky, t
kari 8.49,4.
10,000 metriä:.!) Norris, Englai
29.56,4, 2) J . Kovacs. Unkari 29.56J
4x400 metriä:!) Englanti 3.10,9,
Unkari '3.11,4.
Moakätri: 1) J . Csermak,. Unki
62.59, (uusi Unkarin ennätys) 2)
Zsivotsky, Unkari 57,58.
Mäkinen nosti tipu
Pori. —- Herkuleen järjestämii
painonnostokiipailuissa syyskuun-pnä
suoritettiin eräitä olympialaiski
sauksia. Raskaan sarjan Eino Mä]
nen oli erinomaisessa^ kunnossa;
.nosti > yhteistuloksen 435 kg-i' mikä*
uusi Suomen Ja ipohjoismaiden enr
tys. EntinQn^2.5 kg. huonompi -e
nätys oli myös hänen nUhl^ään, ? •
Sarjassa 82.5 kg. Reimo Tuonon
punnersi 127,5 kg., mikä samoinkt
yhteistulos 387,5 kg on myöskin U'
Suomen Ja pohjoismäkien ennätys.
Mainittakoon,' että Mäkisen tulos
sama. kuin olympiavaatimus, Jot
näyttää, todennäköiseltä, että Mäl
nen pääsee mukaan.
Suomen joukkue lentää
Melbburn'een 3 koneella
Suomen: olympiajoiikkue ' leht
Melbourneen kuten jo alkaisemn
on kerrottu, kolmella SAS :n eriko
koneella. Käydyissä neuvottelui?
on sovittu siitä, että kaikki pohjo
maat lentävät samassa kuljetukses
Ensimmäinen ryhmä lähtee matka
marraskuun- 7. päivänä; Alustava
on sovittu siitä, että Suomi saa le
topaikkoja kaikkiaan 65. Tämä pai
kalukumäärä tuskin'tulee rilttämäj
koska Jo tässä vaiheessa on olympi
joukkueeseen nimetty 33 henkilöä
nimeämättä ovat vielä mm. painij
nyrkkeilijät, osa johtajista, osa yie
urheilijoista ja mahdollisesti muid
urheilulajien edustajista. Joita vii
voidaan^ kelpuuttaa olympiajoukkue
seen. Kaikki tietysti riipjpuu olympi
keräyksessä karttuvista varoista. "
"Viiidoin1(in samatta linjana rr
Kiinan naiset esittävät huomattavaa osaa maansa teollisuu­den
kehittämisessä. Kuvassamme sorvari Wang Shu-Wen
Kiinan ensimmäisessä automoottoritehtaassa. Vaikka hän
on jo työssä hän edelleenkin jatkaa opintojaan.
Me emme usko. että nyt keskustelun alaisena olevasta^
"Euroopan uniosta ei tule mitään Euroopan kansoja hyödyttä­vää
kalua. Sensijaan meistä tuntuu, että Euroopan jakamis-pyrkimysten
asemesta olisi viimeinkin tunnustettava, että
kaikkien eurooppalaisvaltojen pitäisi toimia läheisessä yhteis­ymmärryksessä
ja vuorovaikutuksessa toistensa kanssa. Pu­heet
"voiman tasapainosta" sekä poliittisesta ja taloudellisesta
kilpailusta uuden liittoutuman puitteissa, ovat osoituksena
siitäi että kansleri Adenauerin kovapaineisesti' mainostama
Euroopan unio tullaan punnittaessa köykäiseksi havaitse­maan.
Vanha ystävämme Pietiläinen soitti
toissapäivänä toimitukseen ja"pyysi
saada luvan ont^tella".
' Ohiiittele, vanha veikko; ole hyvä.
sanoimme me puolestamme. ~ : s
•Mutia PietUä' ei olisi Pietilä. eUei
hän; menisi asiaan "kautta rantojen''.
i!.nsin hän sadatteli sydämensä poh­jasta
"näitä kyhniä ilnioja" Ja lopuksi
."ennenaikaisia pakkasöitä" joita ei
ole-kuulema koskaan ennen nähty.
• Annoimme miehen puhua, rauhassa
silläkokemuksesta tiedämme^ että
'?ilmöillafeta^? saattaa olla tdtemistä
sen;asian -kanssa kun Pietilä vaivau­tui'asioista
pakisemaan. -
• "Jos-olisin nuorempi i . . J a niin
kuin ennen, en perustaisi ilmoista
mitään^ sanoi Pietilä ilmeisesti vä­hän,
katkeroituneella v • äänensävyllä.
"Mutta .nyt tulee näiden huonojen
ilmojen :takia -kaikenlaiset kmttuvai-vat;
hengenahdistukset ja muut kolo­tukset
. . . "
Niin. huonoja ovat ilmat Ja luiden
seuraukset pistimme me väliin tiedus­tellen,
ettei suinkaan Pietilä aio "on-niteua"
meitä huonoista ilmoista? •
«No se nyt vielä puuttuisL Mutta
pitäähän • sitä .sisuaan jonnekin pur-^
kaa", sanoi Pietilä.
; "Mutta- mennään asiaan, hätähou­su",
jatkoi mies' verkkaan tapaansa.
"Minun'tarkoitukseni oli onnitella s i ­nua
= henkilökohtaisesti Ja : samalla
myös Vapautta" siitä; että olette löy­täneet
Kiviperän Pekan' Ja Toronton
Vapaa Sanan kanssa yhden Ja yhtei­sen
linjan."'
"Kiitos vaan.onnitteluista, mutta
annähani kuulua eneinmän", sanoim­me
me.
"Vai tekeydyt sinä vielä tietämättö­mäksi",
-sanoi Pietilä. "On todella
hauska nähdä että kiistelyn Ja kinas­telun
asemesta löytyy yhteisiä lähtö­kohtia
Canadan suomalaisille lehdille.
Torailla voi kuka tahansa. Mutta
sittenkin on totta, että Vlaiha; sopu -on
lihavaa riitaa parempLV .
. . Älä yritä keskeyttää" sanoi
Pietilä^ vähän hätälsemmin. "Jos
-vertaat -Kiviperän. Pekan^ lauantaista
Ja t<t^gf^inn Julkaistua omaa jiakinaasi
toisiinsa; niin havaitset, että.sisältön-sä
puolesta;:ne ovat kuin kaksi marjaa
ikäänkuin toisistaan eroittamatto-mat
kaksoset — Enemmän vain s a ­laista
ja onneksi olkoon."
juttelihan Pietilä siinä vielä yhtä Ja
toista. Mutta -kuten, tavallista, hän
osuin melko sattuvasti asian ytimeen.
Kiviperän Pekka ihmetteli pakinas­saan,
kuten allekh-joittanutkin sitä
^'koomillista" asian tilaa, kuten' hän
sanoo, että "Yhdysvaltain puolustus-iaitok5en.'
turvallisuuskokeen' alaisek­si
ovat, joutueet mm; liittohallituksen
pohjoisen alueen asiain ministeri" Ja
itse RCMP:n päämies! '
'Ylitä mielenkiintotaen oli Kivipe­rän
Pekan toteamus: ". -. . Olemme
tavanneet nuo- sellaisia ihmisiä. Jotka
Euroopan matkallaan ovat' Joutuneet
palaamaan takaisin Canadaan New
[Yorkin kautta . . -. Tuo New Yorki-Ba
kauttakulkumatkalla poikkeaminen
on monelle jnuodostimut sangen är­syttäväksi
i . . Tulee kysyneeksi, että
,mitä ihmeen tekemistä. Yhdysvaltain
tullilla on sellaisten ihmisten matka-arkkujen
suhteen; jotka matkustavat
.maan läpi pysähtymättä . . . matkus-tajaln:
isaamatta n niihin. : tilaisuutta
koskea . Yhdysvaltain puolella.
^^^oUainen ei ole muuta kuin suo­raa
kiusaa ihmisille . . ." ^ ;
Oikein ja paikallaan sanottu, virka­veli
Kiviperän Pekka.
V On todella hauska tulla vihdohikin
"samalle linjalle'^ kuten Pietilä sa­noisi.
Vaikka> Vapaudessa ei mainittukaan
asian: tästä puolesta:;tiistaina,;^i^
sitä enemmän on lehtemme puhimut
siitä; menneiden vuosien aikana. S i l ­loin
kuin eräät ihmiset. Kiviper
Pekka niiden Joukossa, äjattelemati
muudessaa n antoivat siunaukser
sille, että Yhdysvaltain viranomai)
rupesivat rajoittamaan' rajan ylJtl
mistä "väärin ajattelevilta", canao
iäisiltä, me liityimme niihin. Jot
historiallisten kokemusten perustee
protestoivat ja sanoivat,, että jos j<
kut canadaläiset voidaan Yhdysvi
loissa leimata "väärin ajattelevik
:niln pian tulee aika.- jolloin siitä sa
jvat kärsiä sekä "oikein'' että "vääri
ajattelevat. i^ '
' Nyt; tämä totuus on koko maailm
nähtävänä. Joka ei sitä' näe. hän
täyshi^ sokea, tai sitten hän ei halu
kaan nähdä. -"i •
•Me puolestamme-tervehdimme läi
jjimästi sitä. että Kiviperän Pekka
lopultakin tuUut näkemään, mistä
todella-kysymys. sillä"parempl ms
hään kuin ei miUotokaan^; kuten s
notaan.
Tosiasia nimittäta on, että useJi
imat "ei-pimaiset suomalaiset" 0>
joutuneet vaikeuksiin .Yhdysvalta
rajalla^uin- n:s. "punaiset"*, Johtu
se ositta siitä, että 'fpunaiset" ei^
ole erikoisemmin, halunneet turistir
hojaan amerikkalaisille ajatusten }
kijoiUe tarjota.
Meillä on siis yllin kyllin syytä st
soa horjumatta nyt vihdoinkin löyd
tylla yhteisellä linjalla tässä ja s:
hen liittyvissä: kansaiaisvs$ausa.^iöi
sa. — Känsäkoura., ] ' '