Vapaus, December 5, 1968

              Sivu 2 Torstai, jouluk. 5 p. — Thursday, Dee. 5, 1968
V A P A U S I N D E P E N D E N T L A B O R O R G AN
O F F I N N I S H C A N A D I A NS
( L I B E R T Y ) Establlshed Nov. 6, 1917
EDITORt W. EKLUND MANAGER: K. SUK«I
TELEPHONE: Q F F I C E AND EDITORIAL 674-4?e4 ,
Publlshed thrlce weeltly: Tuesdays, Thursdays and Saturdays by Vapaus
Publishing Co. Limited, 100-102 Elm St; West, Sudbury, Onturip, Canadfi.
Mailing äddress: Bpx 69
Adtcrtlslng r a ^ UPon ,app;icatlon, tr^aUon Iree oi charg«.
Authorlzed as second class mail by the Post Office Dei>artment/ Ottawe,
' a(n<i for payment of postege^M cash. j|
G A N A Dl ANEHAN G U AG tPRCSS i l .: • TILA17Sa:i;NNAT: .'
Oftna^a^: 1 vk: $10.00, 6 kk.$5.25 USA:n: 1 vk. 111.00,0 li;k..»5.75
S kk. 3.00 Suomeen: 1 vk. 11.50, 6 kk.'6.35
Vietnam-neyvbtt^liiista
_Samaan aikaan kun Yhdysvaltain ja Hanoin valituutetut
; keskustelevat PaTiisissa neljän oeaipudlen ensimmäisestä neu­vottelusta
Vietnaimin verilöylyn lopettamiseksi, saapui viime
tiiataänia uutistieitö, missä kerrottiin Saigonin hadUtuksen pre-sideiiitin
Nguyen Van Thieun sanoneen, että hänen ja Yhdys­valtain
joukot pitävät vain 24 turitia toestävän jouluraiuhan —
löello kuudesta aattopäivän illasita kdlo kuuteen joulupäivän
iltaan.
SajmaHJa kertaa Thieun virastosta ilmoitettiin, etltä mitään
taistelutaukoa ei hyväksytä sen paremnun uudenvuoden päi­vänä
kuin Tet-juhlanifcaan aikana.
Kun Saigonin hallitus jia sen päämiehet puhuvat vain
siitä, mitä Washington, haluaa ja käskee, niin tätä Thieun
lausmntoa: voidaan pitää merkkinä siitä^ että Yhdysvalitalai-silla
neuvottelijoilla ei ole vieläkään mitään kiiretitä likaisen
hyökkäyssotansa lopettamiseksi Vietnamissa. Sem^ sijaan eittä
tehtäisiin suunnitelmia sotatoimien iopettamiseköi; mahdolli­simman
pian, Yhdysvaltain nukkehallitsiijia ilmoittaa nyt, että
tarkoitus on jatkata sotatoimia jatkuvasti, yhtä ainoata päivää
luikuuoiottamatta, vaikka esimerkilksi Kansallisen vapautusrin-;
taanan toimesita on suositeltu sotatoimien keskeytitämistä niin
jouluna kuin uutenavuonna ja Tet-juhlankin aikana.
Kaikki merkit viittaavat siihen, että Yhdysvaltain toimes-.
ta: yritetään pitkittää Vietnamin rauhanneuvotteluja. Onpa
merkkejä siitä, että vissit yhdysvaltälaispiirit eivät ole. läin-baan
iloissaan siitä, kun presiderttti Johnson suostui Pohjois-
Vietnamin pommiltuks.en lopettamiseen ja 4-osaisten rauhan-neuvoltitelujen
järjestämiseen Pariisissa. Selvää on, että Sai­gonin
hallitus vitkasteli ja viivytteli neuvotteluun osalilsJtu-mispäätöksen
teossa ^nimenomaan niiden amerikkalaispiiricn
, aloitteesta, ja toivomuksesta jotka haluaisivait estää satumaisen
suuria voittoja sotatarvetehtailijoille tuottavan Vietnamin so­dan
lopettamisen.
Vallan toisin ovat asiaan, suhtautuneet seka Pohjois-Viet­nam
että Etelä-Vietnamin kansallinen vapautusrintama. Ne .
.kumpikaan ei tunnusta Saigonin :marionettih.alli.1u.sUv, mutta
siitä huolimatta ne ovat suostuneet siihen, että Saigonin edus­tajat
esi irutyvät rauhanneuvotteluissa joko itsenäisinä-tai muo­dostavat
yhteisen vai tuuskuninan US An kanssa.
Toisaalta on ollut huomattavaa, että ei yksinään. Saigon­issa,
vaan myös, ja ennenkaukkea Washingtonissa on voimia
joitkia haluavat kieltää rauhanneuvottelujen neliltahoisuus. Tu­levat
neuvottelut pyrittiin luonnehtimaan kahden osapuolen
neuvotteluksi sillä perusteella 'kun USA ei tunnusta vapau­tusrintamaa.
. ; Rinnan tämän ilmiön kanssa on kuultu Saigonista tuttua,
pahaenteistä propagandaa. Kuten niin monesti ennenkin sota­toimien
eskaloinnin edellä, Saigonissa olevat Yhdysvaltalaiset •
silmän tekijät ovat ruvenneet antamaan "voittouutisia" ja. va­kuutteluja
siitä, että yhdysvaitalaisilla on sittenkin maladoHi-suus
saavuttaa sotilaallinen voitto. Ilmeinen tarkoiitus on saada
Yhdysvaltain hallitus ja yleinen mielipide uskomaain, että rau-hanneuvottelujen
asemestla on sittenkin parasta antaa tykkien
ja pommittajakoneiden puhua.
Hylkäämällä Saigonin hallituksen pikkumaisen "minä en
leiki teidän leluillanne" 'konnan, BtelärVietnamin kansallinen
vapautusrintama tiedoitti. jo marraskuun 26 päivänä, että .se
.osallistuu Pariisin rauhanneuvotteluihin nyit kun, Saigonin
hallituskin on päättänyt lähettää edustajansa. NFLm (vapau­tusrintaman)
edustaja Duong Dinih Thao sanoi, että neljän
osapuolen. Yhdysvaltain, Pöhjois-Vietnämin, FNL:n. ja Sai­gonin
hallituksen on aluksi keskusteltava menettelytapakysy­myksistä
ja laajennetun rauhankonferenssin ajankohdosta.
NFL on: suostunut osallistumaan neljän o.sapuolert kon­ferenssiin
itsenäisenä osapuolena tasaiverttadsena muiden
kanssa, sanoi Thao; mutta Saigonin mukanaolo neljän osapuo­len
neuvotteluissa ei millään tavoin edellytä, että NFL tunnus-
• taisi. Saigonin hallituksen, koäka -se ei edusta ketään ja on
vain Yhdysvaltain hyökkiäyspolitiikan väline, tcAesi Thao;
Viikon vaiht€e.ssa julkaisi Pohjois-Vietnamin hallitus lau­sunnon
missä vaaditaan Yhdysvaltoja lopeittamaan Pariisin
neuvottelujen' jarruttamisen. Lausunnossa tähdennettiin ettei
voi olila puhettakaan neuvotteluista Hanoin ja Saigonin välillä
Vietnamin ongelman ratkaisemisdksi.
Hanoin katsantokannan mulkaan USA vääristeli ilmoituk­sessaan
Saigonin mukaantulosta Pariisin neuvottelujen luon-
.notlta. Ne ovat nelitahoiset, korostettiin Hanoissa, mikä ei kui­tenkaan
merkitse sitä, että Pohjois-Vietnam tunnustaisi USAn
ja Saigonin hallitukset. Yhdysvallat on hyökkääjän suhtees­sa
Vietnamiin. Rauhan pallaulttaminen on ratkaistava Pohjois-
; Vietnamin, vapautusrintaman ja Yhdysvaltain:kesken. Etelä-
Vietnamia koskevista asioista USAn on neuvoteltava vapau-tusrintamian,
Etelä-Vietnamin todellisen edustajan' kanssa sa-notitiin
mainitussa-lanisiTnnossa.
.annen
romahduksen partaalla
Rooseveltin 35 \ruio(fct& van|i'a 'taso" ei tetä enää
Erään^ tammikuisena aamuna 1934 presidentti Roosevelt lausui ralia-
^ninjisterille^; että kullan ja 4911°^'^ välinen vaihtokurssi olkoon kiin­teästi
35 dollaria unssilta hienoa kult^a. Muut maat järjestäkööt valuut­tansa
vaihtpsiuhteet tähän kurssiin;
Tällöin oli valmis se köysi, jonka väännöstelevään silmukkaan joutui
koko kapitalistinen rahajärjestelmä. Roosevelt vahvisti kulta-dollari-vaihtosuhteen
vielä muodollisesi siten, että hän hyväksytti tammikuun
31 päivänä kongressinsa asiaa' koskevan rahalain. Rooseveltin "lasson"
silmukka on nyt kiristynyt tukabduttava>n, kireälle. Tämän hetken va­luuttakriisi,
pahin t^änastisista, on välitön heijastus 35 vuotta vanhan
järjestelmän rpmahtamisestai
V A N H A KURSSI
VAHVISTETTII N 1945
Kun toinen maailmansota lähestyi
loppuaan jä osoitti jo selvästi liit­toutuneiden
voittoa, pidettiin Roose­veltin
aloitteesta Bretton Woo'dsissa
(New Hampshiren osavaltiossa) ke­sällä
1944 kansainvälinen .finanssi-konferenssi,
jonka tuloksena perus­tettiin
27. 12. 1945 kansainvälinen
valuuttaraliastodnternational Mo­netary
Fund). .
Rahastoon liittyi aluksi 41 maata
j a nyt sen jäsenmäärä on 113; So­sialistiset
maat eivät kuulu siihen.
Tässä yhteydessä vahvistettiin uu­delleen
vuoden 1934 kiinteä doUari-kultakurssi
35 dollaria unssilta. Tä­mä
USA:n pystyttämä järjestelmä
täyttää siis ensi tammikuun lopussa
35 vuotta.
Tämän ajanjakson kuluessa kaik­ki
maat ovat joutuneet devalvoi­maan
valuuttansa: suhteessa dolla­riin
useampaan kertaan—-mm. Suo­mi
yksin toisen maailmansodan jäl­keen
seitsemän kertaa ja Ranska
myöskin seitsemän kertaa. Eräiden
maiden valuuttoja on devalvoitu jo­pa
kymmeniä kertoja. Yksi on pysy­nyt
paikallaan nimittäin dollarin ja
kullan kurssi. Näin siitä huolimatta,
että dollarin sisäinen ostovoima on
alentunut amerikkalaisen valuutta-ekspertin
Franz 1'ickin arvion mu­kaan
yli 50% yksin toisen maail­mansodan
päättymisen Jälkeen. Y l i ­arvostetun
dollarin avulla USA riisti
koko nuiutii kapitalistista maailmaa.
iMIKSr JÄRJESTELMÄ TOIMI.'
Mit.en tämä presidentti .iioosevei-tin
laatima rahajärjestclniän Juo-musoa,
saattanut kestää näin pitkän
nik;in?( i
Järjestelmän .koko ydin' perustui
siihen, että vuonna 1934 hyväksytyn
rahalain mukaan USA sitoutui o.sta-maaii
ja myymään kultaa rajattomia
m ä ä r i ä u 1 k o m a i 11 a ja ; u 1 ko ma i 1 le
em. kiinteän kullan hintaan. Järjes­telmä
toimi vielä pitkän aikaa toisen
maailnian.sodan päättymisen jälkeen
kin "moittcetloma-sti"'. Tämä taas
johtui siitä, että USArlla oli hallus­saan
noin 2/3 kapitalistisen maail­man
rahakullasta. Vuonna 1949 US-A:
n; kultalinnoitukse.ssa Fort Nnox-i.
ssa (Kentuckynosavaltio.s.sa) kulta-reservit-
nousivat niinhuikeaan sum­maan
kuin 24.6 miljardiin dollariin.
Vieläpä vuonna 1958 ne olivat 22.9
miljaidia dollaria. Mutta tämän jäl­keen
seurasi Jyrkkä käänne.
ta "lahjoina'.', (yk.sin Marshall-avun
puitteissa yli 100 miljardia dolla­ria),
luottoina J a amerikkalaisf Irmo­j
e n ja pankkien sijoituksina.-^sa­naista
dollareista pala.si takaisin U-SA:
n- voittojen muodossa, mutta
huomattava osa jäi edelleen ulko­maille
joko keinottelu, tai uudelleen
sijoitusmielessä. Länsi-Eurooppa
muodostui tyypilliseksi dollarin
temmellyskentäksi. Yliarvostetulla
dollarilla USA osti Länsi-Euroopas-ta
halvalla vähittäin, j a tukuttain
maita, mantuja • ja tehtaita. Lisäksi
on huomattava, että 17 vuotta yhtä­mittaa
yhtä vuotta lukuun ottamatta
jatkuneella maksutaseensa suurella
vajauksella USA vei inflaatiota
muuhun maailmaan, mm. I^änsi-Eu-rooppaan.
Tämän seurauksena oli
muissa maissa tämän tästä tapahtu­neet
devalvoinnit eli vaihtokurssien
tarkistamiset dollariin.
K E N R A A L I ALOITTAA
HYÖKKKAYKSENSA
Muiden maiden.keskuspankkeihin,
yksityisille henkiiöille ja elimille
sekä keinotlelijoiile rupesi kerty­mään
valtavia määriä • ylijäämädol-lareita.
joita ryhdyttiin vaihtamaan
kulak>i US.^-n reserveistä. Varsinai­sen
suurhyökkäyksen: dollaria ja
USA:n kultareservejä vastaan aloitti
presidentti de (JauUe. Nouste.ssaan
valtaan vuonna. 19.58 Ranskalla oli
noin 4 m i l j a r d i n dollari velat. Vuon­na
19Ö1 niitä oli enää vain noin 400 ,
miljoonaa .dollaria., minkä summan
{tanska pystyi maksamaan millä het­kellä
tahansa. Tämän lisäksi Ranska
ryhtyi yaihtani.ian jätliläismäiscssd r
mittakaavassa .lia!t\iunsa saamiaan
doMrcita kultaan.USA:n reserveistä
ja useat muut maat seurasivat pe­rässä.
•••
sitä"Tiysyttiln^ vanhaan kulta-dollari-kurssiin.
USA:n Y L I O T T E E N MENETYS
Poolin kultavarat eivät kuitenkaan
riittäneet vaan poolimaiden olisi ol­lut
ryhdyttävä tyhjentämään omia
kultareservejään. Tähän ne olivat
kuitenkin lialuttomia. Niinpä Rans­ka
erosii koko poolista kesällä 1967.
Punnan devalvoinnin tapahtuessa
marraskuussa 1967 alkoi historian
suurin kultaryntäys; Sen seurauk­sena
USA kumosi lain määräämän
kultakatteen liikkeessä olevalle dolr
iarisetelistölle.kultapooU lakkautet­tiin,
viralliset kultakaupat rajoitet­tiin
vain keskuspankkien keskeisiksi
USA:n ehdoilla ja samalla perustet­tiin
myös: vapaat kultamarkkinat
maaliskuussa 1968. USA oli menet­tänyt
reserveistään kultaa 10 vuo­den
aikana eli vuodesta 1958 lähtien
yli 12. miljardin dollarin arvosta.
Sen kultavaranto oli enää vähän yli
10 miljardia dollaria eli vain vähän
yli neljännes kapitalistisen maail­man
koko kultareservimäärästä 38.6
miljardista dollarista. Nyt oli Roo­seveltin
punoman köyden silmukka
kiristynyt niin kireälle, että - koko
vanhaa hyvää rahajärjestelmää uh­kasi
tukehtuminen.
TAKOA K U L L A N SIJASTA
L A N S I - S A K S A N M A R K K A AN
Englanti oli tämän 'kehitysjakson
aikana muuttunut maailman toisesta
Johtavasta valuuttavallasta maail­man
velkaantuneimmaksi maaksi
(surimpana Englannin köyhdyttäji-nä
olivat olleet molemmat maail­mansodat)..
U SA ja Englanti olivat
yhdessä muuttuneet maailman suu^
rimmiksi vajausmaiksi. Se mikä oli
näissä maissa vajausta esiintyi yli­jäämänä
Länsi-Euroopassa, erityi­sesti
Län.si-Saksassa ja Ranskassa.
Toukokuun kriisi mur^i- gauHismin
"kultaisethaaveet''. Nykyisessä krii­sissä
valututojen pakopaikaksi ei
voinut tulla sen paremmin kulta
kuin dollarikaan. Niinpä sellaiseksi
muodostui Länsi-Saksan markka, jo­ka
on tunnetusti aliarvostettu. Punta
011 devalvoitu ja toinen devalvointi
uhkasi sitä. Hanskan frangin deval­vointi
on ennemmin tai myöhemmin
edessä; USA:ssa vaihtoehtona oli ja
UNSI-SAKSAN FANSSAIiIT
Länsi-Saksan sotaministeri Ger- la on nykyään liul^vihihiiävalmistei-bard
Schröder vaati iprps^^ konfe- sen Leopard-tyyppisen panssarin
MAAILMALLE DOLLAREITA
MILJARDITOLKULLA
USA:sta oli virrannut muuhun
maailmaan miljarditolkulla dollarei-
EISEMiqVVERIN JA KEXNEDY.V
PAIKKAILIVKITVKSET
{on vain kullan hinnan nostaminen
eU dollarin vastaava devalvointi.
N A I N OLISI T A P A H T U N UT
JOKA T A P A U K S i l S SA
•I-K.
ah a järjestelmän kehityksen : Näin.olisi Joka tapauksessa,tapah-käiinnyttyä
USAillc varallisoi-n siiun tunut.USA:n maksutaseen kriisi ja
taan pakotti silloinen presidentti
Eisenhower vuonna 19fj0 I.än.si-Eu-eräs
sen huomattavimmista kiristä­jistä,
nimittäin Vietnamin sota,
Köyhiltä lasku
takaisin USAn
hallitukselle
New York. — Yhdy.svaltain köy-hijl
esittivät oikeuiiteitise hallituk-
.sello 1000.000 dollarin laskun "Ylös­nousemuksen
kaupuingin" hävittä-mi.
HcsiUi VVashingionisMa tämän vuo­den
louiko-kcsäkuus.sa, ilmoitti köy­hien
mar.ssin johtaja Ralph Abcr-nalhy
Atlantjassa.
Yhdysvaltain haIlif'US on päät­tänyt
esittää köyhien mai-ssin joita-,
jHle 71.795 dollarin laskun siitä, et­tä
he eivät itse hävittäneet kylää.
Emme voineet sitä tehdä pelkä.'>tään
jo sitai, että meidät määrättiin pois­tumaan
VVashingtonista muutaman
tumnin sisällä. Olemme .sitä mieltä,
eiitähatlituiksein on maksettava köy­hille,
e i k ä p ä Lnvastoin, itotesi Aber-nathy.
.roopan Johtavat vakuiltamaat ns.. Ranskan toukokuun kriisi ja frangin
romahtaminen sekä punnan jatkuva
horjumInen ovat vain joiiduttarieet
nykyisen valuuttakriisin tuloa. Ne
ovat heijastusilmiöilä, mutta ' eivät
perli.s.syynä, Joka on vanha ja~luori-no,
Uomaksi 'käynyt dollarin-kullan
kiinteä vaihtosuhde, jonka s ä i l y^
selleei ole enää reaaiisia, edellytyk­siä.
Hpnnissa saavutettu kompromis­si
on osoittautuva vain lyhytikäi-seksi
hengähdystauoksi. Jo nyt pide­tään
ilmeisenä, e t t ä Nixonin ensim­mäisiä
tehtäviä hänen astuttuaan
presidentin virkaan on ;pitää uusi
Bretton VVoodsih kokous maailnian
rahiijärjestelmän, uuäistariiiseksi. Mi
tä tämä tuo tullessaan ph vielä hä­märän
peitosäa. Se muodostuu kui­tenkin
kaikesta päättäen: nykyisen,
systeeinin hautajaistilaisuudeksi;
"herrasmies-sopimukscen" (gentle-man's
agreement),.jonka mukaan
nämä maat sitoutuivat "vapaaehloi-sesli"
siiästämään. USA:n kultareser-vejä
ja pitämään lialkLssaan dollarit
USA:n velkakirjoja vastaan; Tämä
ei kuitenkaan pitänyt. Vuoden 1961
kesällä kullan menelystonkiihyte.ssä
edelleen USA:n re.serveistä presi­dentiksi
tullut John Kennedy puut­tui
jälleen asioihin ja i)akotti Länsi-
Euroopan johtavat vahiutlamaal so­pimukseen^
josta .sana "herrsaniie.s"
oli poistettu ja jonka mukaan perus­tettiin
Lontooseen seitsemän maan
kultapooli. Poolin kukin jäsenmaa
luovutti tälle elimelle määrätyssä
suhteessa pohjarahastoksi kultaa ja
sen tehtävänä oli m y y d ä tarpeen
vaaties.sa kultaa niin paljon kuin
renssissa Bad Godesbergissä, että
varustusbudjettiä on heti korotetta­va
"jo suunniteltua suuremmaksi".
Täten Schrpder tyydyttää Länsi-Sak­san
teollisuuden konsernien ja va-rustusryhmien
yaätiniuJtset. Schrö­der,
Strauss ja Kiesinger katsovat
vastavallankumouksellisen vaaran
tyhjiin raukeamisen Tshekkoslova­kiassa
antavaan—aih^a puolustaa
viime kymmenen vuocT&n^kana Jo
voirnal^kaasti kasvaneita varustus-loimia
julkisuuden edessä. Vastoin
Potsdamin sopimusta j a niitä varus-tusrajoituksia,
jotka on sälytetty
Bonnin nisHpille vuonna 1951 sol-ipituissa
Pariisin sopimuksissa, (tä­mä
kozkee raskaiden aseiden, kan-;
torakettien ja taistelukoneiden tuo­tannon
kieltämistä) on kaikilla aloil
la tapahtunut salaista, multa kon-serqiryhmille
erittäin edullista ase-kehitystä.
Eräänä esimerkkinä tästä määrä-
Ijetoisesta remilitarisointipolitiikas^
Transsvilnian ja
Romanian
kulfahaäf
Helsinki. — Romania vietti joulu­kuun.
1 p n ä Transsilvanian alueen
Romaniaan, liittymisen 50-vuotispäi-vää.
Tämä Habsburgien monarkias-ta.
lohkaistu pala on vajaa neljännes
nyky-Roriianian pinta-alasta ja sen
Yäestp vajaa 20% kokonaisväestöstä.
Romanian Suomen suurlähetystössä
j ä r j e s t e t t i in päivän johdosta viime
viikolla tiedotustilaisuus, jossa suur­lähettiläs.
Mircea Balanescu selosti
Transsilvanian alueen vaiheita.
Transsilvanian asemaa on histo­rian
aikana heiluttanut se tosiasia,
että romanialaisen pääväestön ohel­la
alueella on aina ollut huomattava
unkarilainen (nykyään n. 28.5) ja
saksalainen (n. 5%) vähemmistö.
[ maailmansodan tuloksena tapahtu-peet
rajojen siirrot toivat alueen
Romanian yhteyteen, mutta natsis­min
valtakaudella pala alueesta loh­kaistiin
Horthyn Unkarille, jossa
voimakas nationalistiliike oli jo vuo­sikausia
vaatinut Transsilvanian osia
.\lue palautettiin Romanian yhtey­teen
loisen maailmansodan Jälkeen.
V Romanian unkarilaisella vähem­mistöllä,
jonka prosentuaalinen
osuus 82 on — selittää lähettiläs
Balanescu -— samat oikeudet kuin
romanialaisella -pääväeslöllä: omat
sanomalehdet^ omakieliset koulut,
oma {Cluj'n) yliopisto, omat teat-
-critja oopperat. Valtiollisella ta.sol-la
ei Unkarin ja Romanian välillä
esiinny kitkaa Transsilvaniassa, hän
vakuutti.
Täheikkoslova!kiass<a
5-päiväiseen tyÖviilckoon
Praha. — Tshekkoslovakiassa to­teutetaan
tänä, vuonna siirtyminen
5 päiväiseen työviikkoon. Työaika
lyhenee tällöin myös jonkin verran.
Valtaenemistöllä Tshekkoslovakian
työläisiä on ollut lokakuusta lähtien
kaksi vapaapäivää i viikossa, sanoi
Tshekkoslovakian työ- ja sosiaali-huoltoministeri
M. Stancle hiljat­tain
antamassaan haastattelussa.
Onnistunut 5-päiväiseen .viikkoon
siirtyminen edellyttää työn, tuotta­vuuden
lisäämistä. Se toteutetaan
ennen kaikkea tuotantoteknologiaa
parantamalla sekä työjärjestelyjen
avulla, totesi ministeri StanceL
kehitys; Vuodesta 1957 lähtien t ä t ä .
panssaria on kehitetty määrätietoi­sesti
Bonnin sotaministeriön koordi­noinnin
puitteissa. Tähän kehitys­työhön
ovat osallistuneet toi lunimet
Henschel, Rheinstahl-Hanomag,
Kraus-Maffai, Jungenthal ja MAN. '
3,200 kappaleen kokonaiskustannukr
set sälytetään länsisaksalaisen ve­ronmaksajan
kannettavaksi vuoteen
1972 asti. Myös NATO-liittolaisilta
salatun valmistelutyön suoritti in- .
sinööriryhmä, joka keräsi kokemuk­sensa
Hitlerin aikaisten panssari-aseiden
valmistuksesta. Tämä ROHT .
nin varustelun uusi tuote, jonka
suunnittelun rahoittamiseen o s a l l i s^
tui myös pääasiallisesti Deutsche
Bank ei ole tuonut länsisaksalai-sille
suurosakkeenomislajille vuo­sien
ajan yksinomaan vakaita pörs­siarvoja,
vaan jo melkoisia osinko-voittoja.
Ne varustuskonserniti jotka
osallistuivat panssarien suunnitte­luun,
lisäsivät voittojaan viime kym­menen
vuoden aikana noin 250T>l'o- ,
sentillä.
Sitä paitsi kauppa on päässyt vas­ta
todella vauhtiin. Pitkän valmis­tusajan
ja hyväksi käytettyjen koke- •
.musien avulla mainituilla konser­neilla
oli tarkoitus kehittää sellai­nen
panssari, Jota ei ole tarkoitettu
yksinomaan Bundeswehrin varuste­luun
ja sen sotavalmeuden takaami­seen.:
vaan sillä on tarkoitus voittaa
A.M.X.-sarjojen ranskalaiset tyypit •
kovassa kilpailussa. Tätä Länsi-Sak-,
san konsernien rynnistystä Länsi-
Euroopan varustusmarkkinoille voi­daan
Jo osaksi pitää onnistuneena;
Hollantilaiset sotilashenkilöt ovat
tilanneet kaksi tuotantosarjaa-—
kumpaakin 500 kappaletta. Canada
on myös ilmoittanut ostavansa tätä
panssaria, kappalemäärästä neuvotel ,
jaan parhaillaan. Panssarista kes­kustellaan
myös Belgian kanssa ja
salaisia neuvotteluja käydään Israe­lin
kanssa.
Mutta tärnä voimakkaasti kasva-put
liiketoiminta ei vielä tyydytä.
Länsisaksalaisel revanshistihenkiset
sotilashenkilöt Ja suurteollisuus vaa­tivat
sosialistisia maita vastaan
suunniteltua offensiivistrategiaansa
silmälläpitäen — jota Bonnissa kut­sutaan
virallisesti etenemisstrategi- '
aksi :— yhden vielä .raskaamman
panssarityypin, joka soveltuu myös
atomisodan olosuhteisiin.
Länsi-Saksan suurteollisuus on
perustanut niin sanotun '"Saksan
kehitysyhtiön''. (Deutsche Entwick-lungsgesellschafl
m.b.H.) tätä niin
sanottua taistelupanssari "70" var­ten.
Jonka prototyypit olivat valmii­na
jo tämän vuoden puolivälissä ja
jo.^ka esiteltiin asiantuntijoille.
Pääosakkaat, Joiden mukanaan tuo­man
peruspääoman suuruus on noin
2 miljardia, ovat: Rheinstahl-Hen-s
c h e l A G , Kraus-Maffai AG (Hitle­rin
aikaisen sotarikollisen Flickin
yritys),Atlas-Werke (Kruppin yri-
^lys); insinööritoimisto Gerhard •
Hopp (Thyssenrkonsernin peiteloi-minimi),
Taistelupanssari "70" mer
kitsee niille kannattavaa kauppaa.
Yksi tällainen panssari maksaa Iän- ,
sisaksalaiselle veronmaksajalle, 2.5
miljoonaa markkaa. USA:nkonser- ,
nii hankkivat hoti kopioinlilisenssin -'
Panssarituotannon nopea kehitys
on yksi tyypillisimpiä esimerkkejä
siitä, kuinka suuressa laajuudessa
Länsi-Saksan konsernien varustelu-toimet
ovat päässeet: vauhtiin ja •
kuinka akuuttiseen vaiheeseen Län­si-
Saksan sotavalmistelut ovat jou­tuneet.
PÄIVÄN PAKINA
S U O M E N ITSENÄISYYSPÄIVÄNÄ
vapautusriritamia saataisiin las-kemnaft
aseensa alas.
Toisaalta j uintltä edustaa US­A
n "omia poikia" kuten senaat­tori
Fullbf ight on sattiiivästi sa­nonut.-
Siksi voidaan; pitää • en­nakoilta
varmana, että tällainen
Kuten' ylläesitetyi.sitä kannanmäiäriittelyistä ilmenee, var- "järjestely" ei käy laatuun. Pa-sinaisten
rau'hanneuvottielujen tiellä on vielä monenlaisia es­teitä
ja vaikeulksia, Saigon bailuiaa neuvotitelujen jakaultuvan
kahteen ryhmään; pohjoista ja etelää edustavaan, minkä tar-koiltuksena
olisi sivuuttaa; vapautusrintama Etelä-Vietniaimin
gsioiden käsittelysitä. Tämä siitäkin 'huolimatta,-vaikka Sai­gonin
hallituksella ei ole asiallisesti puOijUon mitääin sanan-valltaa
eikä kannatuäta Saigonin ja muutaman muun kaupun-kiparilkan
ulkopulolella, j a vaikka vapautusrintaman hallussa
on suurin, osa Etölä-Vietnamista ja koko Btelä-Vielnam huo­mioiden
suurempi kansan kannatus kuin Saigonin hallituk­sella,.:..
riisin neuvotteluista 'tulee nel­jän
osapuolen neuvotleluit tai
ei mitään.
Huomioiden nämä yhdysvail-talaistcn
ja heidän avustajiensa
manööverit Viötnamin sfodian
lopettamista haluavien canada-laLsten
piitäisi liittolKalliitusta
myöten nyt vaatia Wasihing-tonia
suostumaan iilmiaini muuta
aiemmin Hanoin kanssa 'sovit­Tällainen
raltikaisu •—; mihin vissit yhdysvaltailai.spiiirit il­tuun
neliosaiseen neuvotteluun
meisesti pyrkdvält sillä perusteolla, että "voitto" olisi siaatava ja sitä tietä pikamare.si.ssa' Viet-neuviottelupöyd^
u, vaikka sola liävittiinlk(in, pysityttäisi Sai- namin verilöylyn lopcilami-gonin
juntan viÖan Etelä-Vietnamissa sillä perusteella kun seen.
Huomenna, joulukuun 6 päivänä
on Suomen itsenäi.syyspäivä.
Se on tärkeä historiallinen ta­paus
jota, kunnioitetaan kaikkien
suomalaisten toimesta. •
• Kaikkien alistetussa ja sorretu.s-sa
asemassa oMfiden maiden itse­näistyminen
edustaa historiallisesti
suuria edistysaskelta, mikä avaa
portit taloudelliselle, poliittiselle
ja,sosiaaliselle kehitykselle.
Juuri näin on kiiynyt Suomessa-_
kin. Tämä siitäkin huolimatta vaik-
Onneksi ajat ovat paljon muut­tuneet
— parempaan suuntaan.
"Vapaussotamyytli" yritetään to­sin
vieläkin elvyttää, mutta tosi
asia on, että se on kuollut ja vain
kuoppausta vailla. "Valkoinen val­he"
miksi "Tuntemattoman" kir­joittaja
"vapaussotamyytin" mää­ri
ttclee, on varsinkin Suomen nuo­remman
polven piireissä miltei
kokonaan hyljätty. /
Sen sijaan on historiallisten ky­symysten
käsittelyssä omaksuttu
ka 51 Vuotta .sitieu-..ilsenäistynyl__ tosiperäinen, ja asiallinen asenne,
SuomL-n kansa pakotettiin voima- mi.ssä-tiipahlumia ja asioita, kuva-keinoja
käyttäen ja vieraan maan :_taan niiden oikeilla nimillä. Kan-asemahtiin
tiirvauluen o l e m a an
"hiljaa rivi.ssä", silloin kuin pieni
lukuinen isoisten luokka, määrää
maan asioista,
Juuri siitä sy.vstä,oli alkutaival,
itsenäisessä Siiomes.sa kovin han­kalaa.
Monet .suomalaisel t y ö l ä i s et
" j a talonpojat kieltäytyivät silloin
osallistumasta itsenäisyysjuhliin,
l i e eivät voinee!,eivätkä halunneet
osallistua sellaisiin '!itsenäi.syys-,
j u h l i i n ' ' missä leimattiin sisällisso­dassa
hävinnyt kansanosa "isän­maan
petturiksi ja maankavalta-j
i k s i " ja toisaalla kaiKsalais.sodassa
asevoimin voittajaksi selviylynyi
kansanosa vä ä r e n lämätlömiksi
isänmaan|)uoluslajiksi.
Se oli todella irvokas tilanne. Ei
silloin työmiehiä ja pikkutalonpoi-kia
it.senäisyy.sjultlillc odotcllii
eikä haluHukaan.
salaissotaa sanotaan nyt kansalais
sodaksi eikä miksikään "vapaus- •
sodaksi".
Tämä on kaikki luonnollisesti
niin kuin pitääkin,olla.
Kaiken lisäksi ovat yhteiskun­nalliset
ja taloudelliset olosuhteet
muuttuneet paljon työtätekevien
eduksi. :
Jonkinlaista'yliammuntaa on tie­tenkin
se kun puhutaan Suomen
"hyvinvointivaltiosta". Tosiasia on,
että siellä on vielä paljon köy­hyyttä,
puutetta ja työttömyyllä.
Joka loisin väittää, hänen täytyy
keksiä aivan utu-uuden teorian
sille, miksi Suomesta lähtee vielä­kin
tuhansia siirtolaisia Ruotsiin,
Australiaan ja Canaduan^ Poik­keuksia
tietenkin löytyy, mutia ko­timaasta
poistumisen porus.syynii;
on KO, että etsitään viihän" parenir
paa toimeentulomahdollisuutta,
mitä on Suomessa — vähän enem­män
kyynärpään tilaa pöydän ää­ressä,
kuten sanotaan. r
Mutta vaikka Suomi ei olekaan
vielä sen paremmin taloudellisesti
kuin poliittisestikaan mikään ihan-nemaa
— eikä voikaan olla raha:
maailman harvainvallan ollessa
valta-asemissa — niin paljon on
suomalaisten työläisten ja muiden
pikkuihmisten asema näiden itse-näisyysvuosicTT
aikana parantunut.
SuoiiTCSsa käydessämme saamme;
ilomielin todeta tämän myöntei­sen
kehityksen ja yksistään se an­taa
arvoa ja sisältöä itsetläisyys-päivän
vietolle.
Me emme tiedä, kuinka paljon
Suomessa kutsutaan "linnaan" ta
vallisia tehdastyöläisiä, satama-miehiä
ja sekatyöläisiä, ikeskiluo-kan
edustajia Ja muita pikkuihmi-siä.
Epäilemme, että vaikka ylä­luokkalaisia
on paljon vähemmän,
kuin tavallisia suomalaisia, niin vi­rallisissa
itsenäisyysjuhlissa on
vieläkin • yläportaan , edustajia
enemmän kuin "rivimiehiä" ja
"-naisia":
Mutta tavalliset kansalaiset osal­listuvat
"kuitcnkiiY itsenäisyyspäi­vän
viettoon joko lavalla tai toi­sella
-~ ja se on miellyttävä ilmiö
ja osoitus siitä, mihin alussa vii­lattiin,
että lilanne on tultukin
kohden oieoliisesli nuiuUunut pa­remmaksi.
Myös täällä Canadassa vietetään,
kansalaistemme keskuudessa Suo­men
itsenäisyyspäivää — ei tosin
aina,joulukuun kuudentena, sillä
siihen ei meillä ole mahdollisuuk­sia,
vaan useimmiten sunnuntaisin
joko itsenäisyyspäivän edellä tai
jälkeen. Finnish-haalilla oli mai­nio
itsenäisyyspäiväjuhla- Tänä
sunnuntaina on loinen Toronton
Don haalilla jne.
Tämän kirjoittaja toivoo, että
päästäisiin mahdollisimman pian
yhteisten .todella sytyttävien ja
mahdollisimman arvokkaiden it­senäisyysjuhlien
viettoon täällä
Canadassa. Suhteellisen pienestä:
lukumäärältämme ja muista val­litsevista
vaikeuksista huolimatta
voitaisiin yhteisvoimin järjestää
ainakin suuremmissa keskuksissa
sellaisia itsenäisyysjuhlia, mistä.
voisimme kaikin olla sekä iloisia
että vaatimattomasti ylpeiläikin.
Mutta näyttää siltä, e l l ä s c ,"va-pausssotamyytti"
istuu vieläkin
täällä jois.sakin piireissä niin .lu­jissa,
että sitä on märehdittävä
ns. itsenäisyysjuhlien yhteydessä
ja avulla. Se on ainoa todellinen
kanto kaskessa, miksi ei yhteisiin
itsenäisyysjuhliin ole vielä päästy,
eikä ehkä pääsläkään vähään ai^
kaan.
Ja juuri sen vuoksi kun joissa­kin
piireissä pidetään täällä vielä­kin
typery.vttä lähentelevällä jää-räpäisyydellä
kiinni siitä "valkoi­sesta
valheesta" on tässäkin yh­teydessä
viilattu eräisiin tosiasioi­hin,
mitkä voitaisiin puolin ja loi­sin
Jiittää historian ratkaistavaksi
j a käsiteltäväksi, —- Känsijkoura.