1968-12-05-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivu 2 Torstai, jouluk. 5 p. — Thursday, Dee. 5, 1968 V A P A U S I N D E P E N D E N T L A B O R O R G AN O F F I N N I S H C A N A D I A NS ( L I B E R T Y ) Establlshed Nov. 6, 1917 EDITORt W. EKLUND MANAGER: K. SUK«I TELEPHONE: Q F F I C E AND EDITORIAL 674-4?e4 , Publlshed thrlce weeltly: Tuesdays, Thursdays and Saturdays by Vapaus Publishing Co. Limited, 100-102 Elm St; West, Sudbury, Onturip, Canadfi. Mailing äddress: Bpx 69 Adtcrtlslng r a ^ UPon ,app;icatlon, tr^aUon Iree oi charg«. Authorlzed as second class mail by the Post Office Dei>artment/ Ottawe, ' a(n<i for payment of postege^M cash. j| G A N A Dl ANEHAN G U AG tPRCSS i l .: • TILA17Sa:i;NNAT: .' Oftna^a^: 1 vk: $10.00, 6 kk.$5.25 USA:n: 1 vk. 111.00,0 li;k..»5.75 S kk. 3.00 Suomeen: 1 vk. 11.50, 6 kk.'6.35 Vietnam-neyvbtt^liiista _Samaan aikaan kun Yhdysvaltain ja Hanoin valituutetut ; keskustelevat PaTiisissa neljän oeaipudlen ensimmäisestä neuvottelusta Vietnaimin verilöylyn lopettamiseksi, saapui viime tiiataänia uutistieitö, missä kerrottiin Saigonin hadUtuksen pre-sideiiitin Nguyen Van Thieun sanoneen, että hänen ja Yhdysvaltain joukot pitävät vain 24 turitia toestävän jouluraiuhan — löello kuudesta aattopäivän illasita kdlo kuuteen joulupäivän iltaan. SajmaHJa kertaa Thieun virastosta ilmoitettiin, etltä mitään taistelutaukoa ei hyväksytä sen paremnun uudenvuoden päivänä kuin Tet-juhlanifcaan aikana. Kun Saigonin hallitus jia sen päämiehet puhuvat vain siitä, mitä Washington, haluaa ja käskee, niin tätä Thieun lausmntoa: voidaan pitää merkkinä siitä^ että Yhdysvalitalai-silla neuvottelijoilla ei ole vieläkään mitään kiiretitä likaisen hyökkäyssotansa lopettamiseksi Vietnamissa. Sem^ sijaan eittä tehtäisiin suunnitelmia sotatoimien iopettamiseköi; mahdollisimman pian, Yhdysvaltain nukkehallitsiijia ilmoittaa nyt, että tarkoitus on jatkata sotatoimia jatkuvasti, yhtä ainoata päivää luikuuoiottamatta, vaikka esimerkilksi Kansallisen vapautusrin-; taanan toimesita on suositeltu sotatoimien keskeytitämistä niin jouluna kuin uutenavuonna ja Tet-juhlankin aikana. Kaikki merkit viittaavat siihen, että Yhdysvaltain toimes-. ta: yritetään pitkittää Vietnamin rauhanneuvotteluja. Onpa merkkejä siitä, että vissit yhdysvaltälaispiirit eivät ole. läin-baan iloissaan siitä, kun presiderttti Johnson suostui Pohjois- Vietnamin pommiltuks.en lopettamiseen ja 4-osaisten rauhan-neuvoltitelujen järjestämiseen Pariisissa. Selvää on, että Saigonin hallitus vitkasteli ja viivytteli neuvotteluun osalilsJtu-mispäätöksen teossa ^nimenomaan niiden amerikkalaispiiricn , aloitteesta, ja toivomuksesta jotka haluaisivait estää satumaisen suuria voittoja sotatarvetehtailijoille tuottavan Vietnamin sodan lopettamisen. Vallan toisin ovat asiaan, suhtautuneet seka Pohjois-Vietnam että Etelä-Vietnamin kansallinen vapautusrintama. Ne . .kumpikaan ei tunnusta Saigonin :marionettih.alli.1u.sUv, mutta siitä huolimatta ne ovat suostuneet siihen, että Saigonin edustajat esi irutyvät rauhanneuvotteluissa joko itsenäisinä-tai muodostavat yhteisen vai tuuskuninan US An kanssa. Toisaalta on ollut huomattavaa, että ei yksinään. Saigonissa, vaan myös, ja ennenkaukkea Washingtonissa on voimia joitkia haluavat kieltää rauhanneuvottelujen neliltahoisuus. Tulevat neuvottelut pyrittiin luonnehtimaan kahden osapuolen neuvotteluksi sillä perusteella 'kun USA ei tunnusta vapautusrintamaa. . ; Rinnan tämän ilmiön kanssa on kuultu Saigonista tuttua, pahaenteistä propagandaa. Kuten niin monesti ennenkin sotatoimien eskaloinnin edellä, Saigonissa olevat Yhdysvaltalaiset • silmän tekijät ovat ruvenneet antamaan "voittouutisia" ja. vakuutteluja siitä, että yhdysvaitalaisilla on sittenkin maladoHi-suus saavuttaa sotilaallinen voitto. Ilmeinen tarkoiitus on saada Yhdysvaltain hallitus ja yleinen mielipide uskomaain, että rau-hanneuvottelujen asemestla on sittenkin parasta antaa tykkien ja pommittajakoneiden puhua. Hylkäämällä Saigonin hallituksen pikkumaisen "minä en leiki teidän leluillanne" 'konnan, BtelärVietnamin kansallinen vapautusrintama tiedoitti. jo marraskuun 26 päivänä, että .se .osallistuu Pariisin rauhanneuvotteluihin nyit kun, Saigonin hallituskin on päättänyt lähettää edustajansa. NFLm (vapautusrintaman) edustaja Duong Dinih Thao sanoi, että neljän osapuolen. Yhdysvaltain, Pöhjois-Vietnämin, FNL:n. ja Saigonin hallituksen on aluksi keskusteltava menettelytapakysymyksistä ja laajennetun rauhankonferenssin ajankohdosta. NFL on: suostunut osallistumaan neljän o.sapuolert konferenssiin itsenäisenä osapuolena tasaiverttadsena muiden kanssa, sanoi Thao; mutta Saigonin mukanaolo neljän osapuolen neuvotteluissa ei millään tavoin edellytä, että NFL tunnus- • taisi. Saigonin hallituksen, koäka -se ei edusta ketään ja on vain Yhdysvaltain hyökkiäyspolitiikan väline, tcAesi Thao; Viikon vaiht€e.ssa julkaisi Pohjois-Vietnamin hallitus lausunnon missä vaaditaan Yhdysvaltoja lopeittamaan Pariisin neuvottelujen' jarruttamisen. Lausunnossa tähdennettiin ettei voi olila puhettakaan neuvotteluista Hanoin ja Saigonin välillä Vietnamin ongelman ratkaisemisdksi. Hanoin katsantokannan mulkaan USA vääristeli ilmoituksessaan Saigonin mukaantulosta Pariisin neuvottelujen luon- .notlta. Ne ovat nelitahoiset, korostettiin Hanoissa, mikä ei kuitenkaan merkitse sitä, että Pohjois-Vietnam tunnustaisi USAn ja Saigonin hallitukset. Yhdysvallat on hyökkääjän suhteessa Vietnamiin. Rauhan pallaulttaminen on ratkaistava Pohjois- ; Vietnamin, vapautusrintaman ja Yhdysvaltain:kesken. Etelä- Vietnamia koskevista asioista USAn on neuvoteltava vapau-tusrintamian, Etelä-Vietnamin todellisen edustajan' kanssa sa-notitiin mainitussa-lanisiTnnossa. .annen romahduksen partaalla Rooseveltin 35 \ruio(fct& van|i'a 'taso" ei tetä enää Erään^ tammikuisena aamuna 1934 presidentti Roosevelt lausui ralia- ^ninjisterille^; että kullan ja 4911°^'^ välinen vaihtokurssi olkoon kiinteästi 35 dollaria unssilta hienoa kult^a. Muut maat järjestäkööt valuuttansa vaihtpsiuhteet tähän kurssiin; Tällöin oli valmis se köysi, jonka väännöstelevään silmukkaan joutui koko kapitalistinen rahajärjestelmä. Roosevelt vahvisti kulta-dollari-vaihtosuhteen vielä muodollisesi siten, että hän hyväksytti tammikuun 31 päivänä kongressinsa asiaa' koskevan rahalain. Rooseveltin "lasson" silmukka on nyt kiristynyt tukabduttava>n, kireälle. Tämän hetken valuuttakriisi, pahin t^änastisista, on välitön heijastus 35 vuotta vanhan järjestelmän rpmahtamisestai V A N H A KURSSI VAHVISTETTII N 1945 Kun toinen maailmansota lähestyi loppuaan jä osoitti jo selvästi liittoutuneiden voittoa, pidettiin Rooseveltin aloitteesta Bretton Woo'dsissa (New Hampshiren osavaltiossa) kesällä 1944 kansainvälinen .finanssi-konferenssi, jonka tuloksena perustettiin 27. 12. 1945 kansainvälinen valuuttaraliastodnternational Monetary Fund). . Rahastoon liittyi aluksi 41 maata j a nyt sen jäsenmäärä on 113; Sosialistiset maat eivät kuulu siihen. Tässä yhteydessä vahvistettiin uudelleen vuoden 1934 kiinteä doUari-kultakurssi 35 dollaria unssilta. Tämä USA:n pystyttämä järjestelmä täyttää siis ensi tammikuun lopussa 35 vuotta. Tämän ajanjakson kuluessa kaikki maat ovat joutuneet devalvoimaan valuuttansa: suhteessa dollariin useampaan kertaan—-mm. Suomi yksin toisen maailmansodan jälkeen seitsemän kertaa ja Ranska myöskin seitsemän kertaa. Eräiden maiden valuuttoja on devalvoitu jopa kymmeniä kertoja. Yksi on pysynyt paikallaan nimittäin dollarin ja kullan kurssi. Näin siitä huolimatta, että dollarin sisäinen ostovoima on alentunut amerikkalaisen valuutta-ekspertin Franz 1'ickin arvion mukaan yli 50% yksin toisen maailmansodan päättymisen Jälkeen. Y l i arvostetun dollarin avulla USA riisti koko nuiutii kapitalistista maailmaa. iMIKSr JÄRJESTELMÄ TOIMI.' Mit.en tämä presidentti .iioosevei-tin laatima rahajärjestclniän Juo-musoa, saattanut kestää näin pitkän nik;in?( i Järjestelmän .koko ydin' perustui siihen, että vuonna 1934 hyväksytyn rahalain mukaan USA sitoutui o.sta-maaii ja myymään kultaa rajattomia m ä ä r i ä u 1 k o m a i 11 a ja ; u 1 ko ma i 1 le em. kiinteän kullan hintaan. Järjestelmä toimi vielä pitkän aikaa toisen maailnian.sodan päättymisen jälkeen kin "moittcetloma-sti"'. Tämä taas johtui siitä, että USArlla oli hallussaan noin 2/3 kapitalistisen maailman rahakullasta. Vuonna 1949 US-A: n; kultalinnoitukse.ssa Fort Nnox-i. ssa (Kentuckynosavaltio.s.sa) kulta-reservit- nousivat niinhuikeaan summaan kuin 24.6 miljardiin dollariin. Vieläpä vuonna 1958 ne olivat 22.9 miljaidia dollaria. Mutta tämän jälkeen seurasi Jyrkkä käänne. ta "lahjoina'.', (yk.sin Marshall-avun puitteissa yli 100 miljardia dollaria), luottoina J a amerikkalaisf Irmoj e n ja pankkien sijoituksina.-^sanaista dollareista pala.si takaisin U-SA: n- voittojen muodossa, mutta huomattava osa jäi edelleen ulkomaille joko keinottelu, tai uudelleen sijoitusmielessä. Länsi-Eurooppa muodostui tyypilliseksi dollarin temmellyskentäksi. Yliarvostetulla dollarilla USA osti Länsi-Euroopas-ta halvalla vähittäin, j a tukuttain maita, mantuja • ja tehtaita. Lisäksi on huomattava, että 17 vuotta yhtämittaa yhtä vuotta lukuun ottamatta jatkuneella maksutaseensa suurella vajauksella USA vei inflaatiota muuhun maailmaan, mm. I^änsi-Eu-rooppaan. Tämän seurauksena oli muissa maissa tämän tästä tapahtuneet devalvoinnit eli vaihtokurssien tarkistamiset dollariin. K E N R A A L I ALOITTAA HYÖKKKAYKSENSA Muiden maiden.keskuspankkeihin, yksityisille henkiiöille ja elimille sekä keinotlelijoiile rupesi kertymään valtavia määriä • ylijäämädol-lareita. joita ryhdyttiin vaihtamaan kulak>i US.^-n reserveistä. Varsinaisen suurhyökkäyksen: dollaria ja USA:n kultareservejä vastaan aloitti presidentti de (JauUe. Nouste.ssaan valtaan vuonna. 19.58 Ranskalla oli noin 4 m i l j a r d i n dollari velat. Vuonna 19Ö1 niitä oli enää vain noin 400 , miljoonaa .dollaria., minkä summan {tanska pystyi maksamaan millä hetkellä tahansa. Tämän lisäksi Ranska ryhtyi yaihtani.ian jätliläismäiscssd r mittakaavassa .lia!t\iunsa saamiaan doMrcita kultaan.USA:n reserveistä ja useat muut maat seurasivat perässä. ••• sitä"Tiysyttiln^ vanhaan kulta-dollari-kurssiin. USA:n Y L I O T T E E N MENETYS Poolin kultavarat eivät kuitenkaan riittäneet vaan poolimaiden olisi ollut ryhdyttävä tyhjentämään omia kultareservejään. Tähän ne olivat kuitenkin lialuttomia. Niinpä Ranska erosii koko poolista kesällä 1967. Punnan devalvoinnin tapahtuessa marraskuussa 1967 alkoi historian suurin kultaryntäys; Sen seurauksena USA kumosi lain määräämän kultakatteen liikkeessä olevalle dolr iarisetelistölle.kultapooU lakkautettiin, viralliset kultakaupat rajoitettiin vain keskuspankkien keskeisiksi USA:n ehdoilla ja samalla perustettiin myös: vapaat kultamarkkinat maaliskuussa 1968. USA oli menettänyt reserveistään kultaa 10 vuoden aikana eli vuodesta 1958 lähtien yli 12. miljardin dollarin arvosta. Sen kultavaranto oli enää vähän yli 10 miljardia dollaria eli vain vähän yli neljännes kapitalistisen maailman koko kultareservimäärästä 38.6 miljardista dollarista. Nyt oli Rooseveltin punoman köyden silmukka kiristynyt niin kireälle, että - koko vanhaa hyvää rahajärjestelmää uhkasi tukehtuminen. TAKOA K U L L A N SIJASTA L A N S I - S A K S A N M A R K K A AN Englanti oli tämän 'kehitysjakson aikana muuttunut maailman toisesta Johtavasta valuuttavallasta maailman velkaantuneimmaksi maaksi (surimpana Englannin köyhdyttäji-nä olivat olleet molemmat maailmansodat).. U SA ja Englanti olivat yhdessä muuttuneet maailman suu^ rimmiksi vajausmaiksi. Se mikä oli näissä maissa vajausta esiintyi ylijäämänä Länsi-Euroopassa, erityisesti Län.si-Saksassa ja Ranskassa. Toukokuun kriisi mur^i- gauHismin "kultaisethaaveet''. Nykyisessä kriisissä valututojen pakopaikaksi ei voinut tulla sen paremmin kulta kuin dollarikaan. Niinpä sellaiseksi muodostui Länsi-Saksan markka, joka on tunnetusti aliarvostettu. Punta 011 devalvoitu ja toinen devalvointi uhkasi sitä. Hanskan frangin devalvointi on ennemmin tai myöhemmin edessä; USA:ssa vaihtoehtona oli ja UNSI-SAKSAN FANSSAIiIT Länsi-Saksan sotaministeri Ger- la on nykyään liul^vihihiiävalmistei-bard Schröder vaati iprps^^ konfe- sen Leopard-tyyppisen panssarin MAAILMALLE DOLLAREITA MILJARDITOLKULLA USA:sta oli virrannut muuhun maailmaan miljarditolkulla dollarei- EISEMiqVVERIN JA KEXNEDY.V PAIKKAILIVKITVKSET {on vain kullan hinnan nostaminen eU dollarin vastaava devalvointi. N A I N OLISI T A P A H T U N UT JOKA T A P A U K S i l S SA •I-K. ah a järjestelmän kehityksen : Näin.olisi Joka tapauksessa,tapah-käiinnyttyä USAillc varallisoi-n siiun tunut.USA:n maksutaseen kriisi ja taan pakotti silloinen presidentti Eisenhower vuonna 19fj0 I.än.si-Eu-eräs sen huomattavimmista kiristäjistä, nimittäin Vietnamin sota, Köyhiltä lasku takaisin USAn hallitukselle New York. — Yhdy.svaltain köy-hijl esittivät oikeuiiteitise hallituk- .sello 1000.000 dollarin laskun "Ylösnousemuksen kaupuingin" hävittä-mi. HcsiUi VVashingionisMa tämän vuoden louiko-kcsäkuus.sa, ilmoitti köyhien mar.ssin johtaja Ralph Abcr-nalhy Atlantjassa. Yhdysvaltain haIlif'US on päättänyt esittää köyhien mai-ssin joita-, jHle 71.795 dollarin laskun siitä, että he eivät itse hävittäneet kylää. Emme voineet sitä tehdä pelkä.'>tään jo sitai, että meidät määrättiin poistumaan VVashingtonista muutaman tumnin sisällä. Olemme .sitä mieltä, eiitähatlituiksein on maksettava köyhille, e i k ä p ä Lnvastoin, itotesi Aber-nathy. .roopan Johtavat vakuiltamaat ns.. Ranskan toukokuun kriisi ja frangin romahtaminen sekä punnan jatkuva horjumInen ovat vain joiiduttarieet nykyisen valuuttakriisin tuloa. Ne ovat heijastusilmiöilä, mutta ' eivät perli.s.syynä, Joka on vanha ja~luori-no, Uomaksi 'käynyt dollarin-kullan kiinteä vaihtosuhde, jonka s ä i l y^ selleei ole enää reaaiisia, edellytyksiä. Hpnnissa saavutettu kompromissi on osoittautuva vain lyhytikäi-seksi hengähdystauoksi. Jo nyt pidetään ilmeisenä, e t t ä Nixonin ensimmäisiä tehtäviä hänen astuttuaan presidentin virkaan on ;pitää uusi Bretton VVoodsih kokous maailnian rahiijärjestelmän, uuäistariiiseksi. Mi tä tämä tuo tullessaan ph vielä hämärän peitosäa. Se muodostuu kuitenkin kaikesta päättäen: nykyisen, systeeinin hautajaistilaisuudeksi; "herrasmies-sopimukscen" (gentle-man's agreement),.jonka mukaan nämä maat sitoutuivat "vapaaehloi-sesli" siiästämään. USA:n kultareser-vejä ja pitämään lialkLssaan dollarit USA:n velkakirjoja vastaan; Tämä ei kuitenkaan pitänyt. Vuoden 1961 kesällä kullan menelystonkiihyte.ssä edelleen USA:n re.serveistä presidentiksi tullut John Kennedy puuttui jälleen asioihin ja i)akotti Länsi- Euroopan johtavat vahiutlamaal sopimukseen^ josta .sana "herrsaniie.s" oli poistettu ja jonka mukaan perustettiin Lontooseen seitsemän maan kultapooli. Poolin kukin jäsenmaa luovutti tälle elimelle määrätyssä suhteessa pohjarahastoksi kultaa ja sen tehtävänä oli m y y d ä tarpeen vaaties.sa kultaa niin paljon kuin renssissa Bad Godesbergissä, että varustusbudjettiä on heti korotettava "jo suunniteltua suuremmaksi". Täten Schrpder tyydyttää Länsi-Saksan teollisuuden konsernien ja va-rustusryhmien yaätiniuJtset. Schröder, Strauss ja Kiesinger katsovat vastavallankumouksellisen vaaran tyhjiin raukeamisen Tshekkoslovakiassa antavaan—aih^a puolustaa viime kymmenen vuocT&n^kana Jo voirnal^kaasti kasvaneita varustus-loimia julkisuuden edessä. Vastoin Potsdamin sopimusta j a niitä varus-tusrajoituksia, jotka on sälytetty Bonnin nisHpille vuonna 1951 sol-ipituissa Pariisin sopimuksissa, (tämä kozkee raskaiden aseiden, kan-; torakettien ja taistelukoneiden tuotannon kieltämistä) on kaikilla aloil la tapahtunut salaista, multa kon-serqiryhmille erittäin edullista ase-kehitystä. Eräänä esimerkkinä tästä määrä- Ijetoisesta remilitarisointipolitiikas^ Transsvilnian ja Romanian kulfahaäf Helsinki. — Romania vietti joulukuun. 1 p n ä Transsilvanian alueen Romaniaan, liittymisen 50-vuotispäi-vää. Tämä Habsburgien monarkias-ta. lohkaistu pala on vajaa neljännes nyky-Roriianian pinta-alasta ja sen Yäestp vajaa 20% kokonaisväestöstä. Romanian Suomen suurlähetystössä j ä r j e s t e t t i in päivän johdosta viime viikolla tiedotustilaisuus, jossa suurlähettiläs. Mircea Balanescu selosti Transsilvanian alueen vaiheita. Transsilvanian asemaa on historian aikana heiluttanut se tosiasia, että romanialaisen pääväestön ohella alueella on aina ollut huomattava unkarilainen (nykyään n. 28.5) ja saksalainen (n. 5%) vähemmistö. [ maailmansodan tuloksena tapahtu-peet rajojen siirrot toivat alueen Romanian yhteyteen, mutta natsismin valtakaudella pala alueesta lohkaistiin Horthyn Unkarille, jossa voimakas nationalistiliike oli jo vuosikausia vaatinut Transsilvanian osia .\lue palautettiin Romanian yhteyteen loisen maailmansodan Jälkeen. V Romanian unkarilaisella vähemmistöllä, jonka prosentuaalinen osuus 82 on — selittää lähettiläs Balanescu -— samat oikeudet kuin romanialaisella -pääväeslöllä: omat sanomalehdet^ omakieliset koulut, oma {Cluj'n) yliopisto, omat teat- -critja oopperat. Valtiollisella ta.sol-la ei Unkarin ja Romanian välillä esiinny kitkaa Transsilvaniassa, hän vakuutti. Täheikkoslova!kiass<a 5-päiväiseen tyÖviilckoon Praha. — Tshekkoslovakiassa toteutetaan tänä, vuonna siirtyminen 5 päiväiseen työviikkoon. Työaika lyhenee tällöin myös jonkin verran. Valtaenemistöllä Tshekkoslovakian työläisiä on ollut lokakuusta lähtien kaksi vapaapäivää i viikossa, sanoi Tshekkoslovakian työ- ja sosiaali-huoltoministeri M. Stancle hiljattain antamassaan haastattelussa. Onnistunut 5-päiväiseen .viikkoon siirtyminen edellyttää työn, tuottavuuden lisäämistä. Se toteutetaan ennen kaikkea tuotantoteknologiaa parantamalla sekä työjärjestelyjen avulla, totesi ministeri StanceL kehitys; Vuodesta 1957 lähtien t ä t ä . panssaria on kehitetty määrätietoisesti Bonnin sotaministeriön koordinoinnin puitteissa. Tähän kehitystyöhön ovat osallistuneet toi lunimet Henschel, Rheinstahl-Hanomag, Kraus-Maffai, Jungenthal ja MAN. ' 3,200 kappaleen kokonaiskustannukr set sälytetään länsisaksalaisen veronmaksajan kannettavaksi vuoteen 1972 asti. Myös NATO-liittolaisilta salatun valmistelutyön suoritti in- . sinööriryhmä, joka keräsi kokemuksensa Hitlerin aikaisten panssari-aseiden valmistuksesta. Tämä ROHT . nin varustelun uusi tuote, jonka suunnittelun rahoittamiseen o s a l l i s^ tui myös pääasiallisesti Deutsche Bank ei ole tuonut länsisaksalai-sille suurosakkeenomislajille vuosien ajan yksinomaan vakaita pörssiarvoja, vaan jo melkoisia osinko-voittoja. Ne varustuskonserniti jotka osallistuivat panssarien suunnitteluun, lisäsivät voittojaan viime kymmenen vuoden aikana noin 250T>l'o- , sentillä. Sitä paitsi kauppa on päässyt vasta todella vauhtiin. Pitkän valmistusajan ja hyväksi käytettyjen koke- • .musien avulla mainituilla konserneilla oli tarkoitus kehittää sellainen panssari, Jota ei ole tarkoitettu yksinomaan Bundeswehrin varusteluun ja sen sotavalmeuden takaamiseen.: vaan sillä on tarkoitus voittaa A.M.X.-sarjojen ranskalaiset tyypit • kovassa kilpailussa. Tätä Länsi-Sak-, san konsernien rynnistystä Länsi- Euroopan varustusmarkkinoille voidaan Jo osaksi pitää onnistuneena; Hollantilaiset sotilashenkilöt ovat tilanneet kaksi tuotantosarjaa-— kumpaakin 500 kappaletta. Canada on myös ilmoittanut ostavansa tätä panssaria, kappalemäärästä neuvotel , jaan parhaillaan. Panssarista keskustellaan myös Belgian kanssa ja salaisia neuvotteluja käydään Israelin kanssa. Mutta tärnä voimakkaasti kasva-put liiketoiminta ei vielä tyydytä. Länsisaksalaisel revanshistihenkiset sotilashenkilöt Ja suurteollisuus vaativat sosialistisia maita vastaan suunniteltua offensiivistrategiaansa silmälläpitäen — jota Bonnissa kutsutaan virallisesti etenemisstrategi- ' aksi :— yhden vielä .raskaamman panssarityypin, joka soveltuu myös atomisodan olosuhteisiin. Länsi-Saksan suurteollisuus on perustanut niin sanotun '"Saksan kehitysyhtiön''. (Deutsche Entwick-lungsgesellschafl m.b.H.) tätä niin sanottua taistelupanssari "70" varten. Jonka prototyypit olivat valmiina jo tämän vuoden puolivälissä ja jo.^ka esiteltiin asiantuntijoille. Pääosakkaat, Joiden mukanaan tuoman peruspääoman suuruus on noin 2 miljardia, ovat: Rheinstahl-Hen-s c h e l A G , Kraus-Maffai AG (Hitlerin aikaisen sotarikollisen Flickin yritys),Atlas-Werke (Kruppin yri- ^lys); insinööritoimisto Gerhard • Hopp (Thyssenrkonsernin peiteloi-minimi), Taistelupanssari "70" mer kitsee niille kannattavaa kauppaa. Yksi tällainen panssari maksaa Iän- , sisaksalaiselle veronmaksajalle, 2.5 miljoonaa markkaa. USA:nkonser- , nii hankkivat hoti kopioinlilisenssin -' Panssarituotannon nopea kehitys on yksi tyypillisimpiä esimerkkejä siitä, kuinka suuressa laajuudessa Länsi-Saksan konsernien varustelu-toimet ovat päässeet: vauhtiin ja • kuinka akuuttiseen vaiheeseen Länsi- Saksan sotavalmistelut ovat joutuneet. PÄIVÄN PAKINA S U O M E N ITSENÄISYYSPÄIVÄNÄ vapautusriritamia saataisiin las-kemnaft aseensa alas. Toisaalta j uintltä edustaa USA n "omia poikia" kuten senaattori Fullbf ight on sattiiivästi sanonut.- Siksi voidaan; pitää • ennakoilta varmana, että tällainen Kuten' ylläesitetyi.sitä kannanmäiäriittelyistä ilmenee, var- "järjestely" ei käy laatuun. Pa-sinaisten rau'hanneuvottielujen tiellä on vielä monenlaisia esteitä ja vaikeulksia, Saigon bailuiaa neuvotitelujen jakaultuvan kahteen ryhmään; pohjoista ja etelää edustavaan, minkä tar-koiltuksena olisi sivuuttaa; vapautusrintama Etelä-Vietniaimin gsioiden käsittelysitä. Tämä siitäkin 'huolimatta,-vaikka Saigonin hallituksella ei ole asiallisesti puOijUon mitääin sanan-valltaa eikä kannatuäta Saigonin ja muutaman muun kaupun-kiparilkan ulkopulolella, j a vaikka vapautusrintaman hallussa on suurin, osa Etölä-Vietnamista ja koko Btelä-Vielnam huomioiden suurempi kansan kannatus kuin Saigonin hallituksella,.:.. riisin neuvotteluista 'tulee neljän osapuolen neuvotleluit tai ei mitään. Huomioiden nämä yhdysvail-talaistcn ja heidän avustajiensa manööverit Viötnamin sfodian lopettamista haluavien canada-laLsten piitäisi liittolKalliitusta myöten nyt vaatia Wasihing-tonia suostumaan iilmiaini muuta aiemmin Hanoin kanssa 'sovitTällainen raltikaisu •—; mihin vissit yhdysvaltailai.spiiirit iltuun neliosaiseen neuvotteluun meisesti pyrkdvält sillä perusteolla, että "voitto" olisi siaatava ja sitä tietä pikamare.si.ssa' Viet-neuviottelupöyd^ u, vaikka sola liävittiinlk(in, pysityttäisi Sai- namin verilöylyn lopcilami-gonin juntan viÖan Etelä-Vietnamissa sillä perusteella kun seen. Huomenna, joulukuun 6 päivänä on Suomen itsenäi.syyspäivä. Se on tärkeä historiallinen tapaus jota, kunnioitetaan kaikkien suomalaisten toimesta. • • Kaikkien alistetussa ja sorretu.s-sa asemassa oMfiden maiden itsenäistyminen edustaa historiallisesti suuria edistysaskelta, mikä avaa portit taloudelliselle, poliittiselle ja,sosiaaliselle kehitykselle. Juuri näin on kiiynyt Suomessa-_ kin. Tämä siitäkin huolimatta vaik- Onneksi ajat ovat paljon muuttuneet — parempaan suuntaan. "Vapaussotamyytli" yritetään tosin vieläkin elvyttää, mutta tosi asia on, että se on kuollut ja vain kuoppausta vailla. "Valkoinen valhe" miksi "Tuntemattoman" kirjoittaja "vapaussotamyytin" määri ttclee, on varsinkin Suomen nuoremman polven piireissä miltei kokonaan hyljätty. / Sen sijaan on historiallisten kysymysten käsittelyssä omaksuttu ka 51 Vuotta .sitieu-..ilsenäistynyl__ tosiperäinen, ja asiallinen asenne, SuomL-n kansa pakotettiin voima- mi.ssä-tiipahlumia ja asioita, kuva-keinoja käyttäen ja vieraan maan :_taan niiden oikeilla nimillä. Kan-asemahtiin tiirvauluen o l e m a an "hiljaa rivi.ssä", silloin kuin pieni lukuinen isoisten luokka, määrää maan asioista, Juuri siitä sy.vstä,oli alkutaival, itsenäisessä Siiomes.sa kovin hankalaa. Monet .suomalaisel t y ö l ä i s et " j a talonpojat kieltäytyivät silloin osallistumasta itsenäisyysjuhliin, l i e eivät voinee!,eivätkä halunneet osallistua sellaisiin '!itsenäi.syys-, j u h l i i n ' ' missä leimattiin sisällissodassa hävinnyt kansanosa "isänmaan petturiksi ja maankavalta-j i k s i " ja toisaalla kaiKsalais.sodassa asevoimin voittajaksi selviylynyi kansanosa vä ä r e n lämätlömiksi isänmaan|)uoluslajiksi. Se oli todella irvokas tilanne. Ei silloin työmiehiä ja pikkutalonpoi-kia it.senäisyy.sjultlillc odotcllii eikä haluHukaan. salaissotaa sanotaan nyt kansalais sodaksi eikä miksikään "vapaus- • sodaksi". Tämä on kaikki luonnollisesti niin kuin pitääkin,olla. Kaiken lisäksi ovat yhteiskunnalliset ja taloudelliset olosuhteet muuttuneet paljon työtätekevien eduksi. : Jonkinlaista'yliammuntaa on tietenkin se kun puhutaan Suomen "hyvinvointivaltiosta". Tosiasia on, että siellä on vielä paljon köyhyyttä, puutetta ja työttömyyllä. Joka loisin väittää, hänen täytyy keksiä aivan utu-uuden teorian sille, miksi Suomesta lähtee vieläkin tuhansia siirtolaisia Ruotsiin, Australiaan ja Canaduan^ Poikkeuksia tietenkin löytyy, mutia kotimaasta poistumisen porus.syynii; on KO, että etsitään viihän" parenir paa toimeentulomahdollisuutta, mitä on Suomessa — vähän enemmän kyynärpään tilaa pöydän ääressä, kuten sanotaan. r Mutta vaikka Suomi ei olekaan vielä sen paremmin taloudellisesti kuin poliittisestikaan mikään ihan-nemaa — eikä voikaan olla raha: maailman harvainvallan ollessa valta-asemissa — niin paljon on suomalaisten työläisten ja muiden pikkuihmisten asema näiden itse-näisyysvuosicTT aikana parantunut. SuoiiTCSsa käydessämme saamme; ilomielin todeta tämän myönteisen kehityksen ja yksistään se antaa arvoa ja sisältöä itsetläisyys-päivän vietolle. Me emme tiedä, kuinka paljon Suomessa kutsutaan "linnaan" ta vallisia tehdastyöläisiä, satama-miehiä ja sekatyöläisiä, ikeskiluo-kan edustajia Ja muita pikkuihmi-siä. Epäilemme, että vaikka yläluokkalaisia on paljon vähemmän, kuin tavallisia suomalaisia, niin virallisissa itsenäisyysjuhlissa on vieläkin • yläportaan , edustajia enemmän kuin "rivimiehiä" ja "-naisia": Mutta tavalliset kansalaiset osallistuvat "kuitcnkiiY itsenäisyyspäivän viettoon joko lavalla tai toisella -~ ja se on miellyttävä ilmiö ja osoitus siitä, mihin alussa viilattiin, että lilanne on tultukin kohden oieoliisesli nuiuUunut paremmaksi. Myös täällä Canadassa vietetään, kansalaistemme keskuudessa Suomen itsenäisyyspäivää — ei tosin aina,joulukuun kuudentena, sillä siihen ei meillä ole mahdollisuuksia, vaan useimmiten sunnuntaisin joko itsenäisyyspäivän edellä tai jälkeen. Finnish-haalilla oli mainio itsenäisyyspäiväjuhla- Tänä sunnuntaina on loinen Toronton Don haalilla jne. Tämän kirjoittaja toivoo, että päästäisiin mahdollisimman pian yhteisten .todella sytyttävien ja mahdollisimman arvokkaiden itsenäisyysjuhlien viettoon täällä Canadassa. Suhteellisen pienestä: lukumäärältämme ja muista vallitsevista vaikeuksista huolimatta voitaisiin yhteisvoimin järjestää ainakin suuremmissa keskuksissa sellaisia itsenäisyysjuhlia, mistä. voisimme kaikin olla sekä iloisia että vaatimattomasti ylpeiläikin. Mutta näyttää siltä, e l l ä s c ,"va-pausssotamyytti" istuu vieläkin täällä jois.sakin piireissä niin .lujissa, että sitä on märehdittävä ns. itsenäisyysjuhlien yhteydessä ja avulla. Se on ainoa todellinen kanto kaskessa, miksi ei yhteisiin itsenäisyysjuhliin ole vielä päästy, eikä ehkä pääsläkään vähään ai^ kaan. Ja juuri sen vuoksi kun joissakin piireissä pidetään täällä vieläkin typery.vttä lähentelevällä jää-räpäisyydellä kiinni siitä "valkoisesta valheesta" on tässäkin yhteydessä viilattu eräisiin tosiasioihin, mitkä voitaisiin puolin ja loisin Jiittää historian ratkaistavaksi j a käsiteltäväksi, —- Känsijkoura.
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, December 5, 1968 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1968-12-05 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus681205 |
Description
Title | 1968-12-05-02 |
OCR text | Sivu 2 Torstai, jouluk. 5 p. — Thursday, Dee. 5, 1968 V A P A U S I N D E P E N D E N T L A B O R O R G AN O F F I N N I S H C A N A D I A NS ( L I B E R T Y ) Establlshed Nov. 6, 1917 EDITORt W. EKLUND MANAGER: K. SUK«I TELEPHONE: Q F F I C E AND EDITORIAL 674-4?e4 , Publlshed thrlce weeltly: Tuesdays, Thursdays and Saturdays by Vapaus Publishing Co. Limited, 100-102 Elm St; West, Sudbury, Onturip, Canadfi. Mailing äddress: Bpx 69 Adtcrtlslng r a ^ UPon ,app;icatlon, tr^aUon Iree oi charg«. Authorlzed as second class mail by the Post Office Dei>artment/ Ottawe, ' a(nn, kireälle. Tämän hetken valuuttakriisi, pahin t^änastisista, on välitön heijastus 35 vuotta vanhan järjestelmän rpmahtamisestai V A N H A KURSSI VAHVISTETTII N 1945 Kun toinen maailmansota lähestyi loppuaan jä osoitti jo selvästi liittoutuneiden voittoa, pidettiin Rooseveltin aloitteesta Bretton Woo'dsissa (New Hampshiren osavaltiossa) kesällä 1944 kansainvälinen .finanssi-konferenssi, jonka tuloksena perustettiin 27. 12. 1945 kansainvälinen valuuttaraliastodnternational Monetary Fund). . Rahastoon liittyi aluksi 41 maata j a nyt sen jäsenmäärä on 113; Sosialistiset maat eivät kuulu siihen. Tässä yhteydessä vahvistettiin uudelleen vuoden 1934 kiinteä doUari-kultakurssi 35 dollaria unssilta. Tämä USA:n pystyttämä järjestelmä täyttää siis ensi tammikuun lopussa 35 vuotta. Tämän ajanjakson kuluessa kaikki maat ovat joutuneet devalvoimaan valuuttansa: suhteessa dollariin useampaan kertaan—-mm. Suomi yksin toisen maailmansodan jälkeen seitsemän kertaa ja Ranska myöskin seitsemän kertaa. Eräiden maiden valuuttoja on devalvoitu jopa kymmeniä kertoja. Yksi on pysynyt paikallaan nimittäin dollarin ja kullan kurssi. Näin siitä huolimatta, että dollarin sisäinen ostovoima on alentunut amerikkalaisen valuutta-ekspertin Franz 1'ickin arvion mukaan yli 50% yksin toisen maailmansodan päättymisen Jälkeen. Y l i arvostetun dollarin avulla USA riisti koko nuiutii kapitalistista maailmaa. iMIKSr JÄRJESTELMÄ TOIMI.' Mit.en tämä presidentti .iioosevei-tin laatima rahajärjestclniän Juo-musoa, saattanut kestää näin pitkän nik;in?( i Järjestelmän .koko ydin' perustui siihen, että vuonna 1934 hyväksytyn rahalain mukaan USA sitoutui o.sta-maaii ja myymään kultaa rajattomia m ä ä r i ä u 1 k o m a i 11 a ja ; u 1 ko ma i 1 le em. kiinteän kullan hintaan. Järjestelmä toimi vielä pitkän aikaa toisen maailnian.sodan päättymisen jälkeen kin "moittcetloma-sti"'. Tämä taas johtui siitä, että USArlla oli hallussaan noin 2/3 kapitalistisen maailman rahakullasta. Vuonna 1949 US-A: n; kultalinnoitukse.ssa Fort Nnox-i. ssa (Kentuckynosavaltio.s.sa) kulta-reservit- nousivat niinhuikeaan summaan kuin 24.6 miljardiin dollariin. Vieläpä vuonna 1958 ne olivat 22.9 miljaidia dollaria. Mutta tämän jälkeen seurasi Jyrkkä käänne. ta "lahjoina'.', (yk.sin Marshall-avun puitteissa yli 100 miljardia dollaria), luottoina J a amerikkalaisf Irmoj e n ja pankkien sijoituksina.-^sanaista dollareista pala.si takaisin U-SA: n- voittojen muodossa, mutta huomattava osa jäi edelleen ulkomaille joko keinottelu, tai uudelleen sijoitusmielessä. Länsi-Eurooppa muodostui tyypilliseksi dollarin temmellyskentäksi. Yliarvostetulla dollarilla USA osti Länsi-Euroopas-ta halvalla vähittäin, j a tukuttain maita, mantuja • ja tehtaita. Lisäksi on huomattava, että 17 vuotta yhtämittaa yhtä vuotta lukuun ottamatta jatkuneella maksutaseensa suurella vajauksella USA vei inflaatiota muuhun maailmaan, mm. I^änsi-Eu-rooppaan. Tämän seurauksena oli muissa maissa tämän tästä tapahtuneet devalvoinnit eli vaihtokurssien tarkistamiset dollariin. K E N R A A L I ALOITTAA HYÖKKKAYKSENSA Muiden maiden.keskuspankkeihin, yksityisille henkiiöille ja elimille sekä keinotlelijoiile rupesi kertymään valtavia määriä • ylijäämädol-lareita. joita ryhdyttiin vaihtamaan kulak>i US.^-n reserveistä. Varsinaisen suurhyökkäyksen: dollaria ja USA:n kultareservejä vastaan aloitti presidentti de (JauUe. Nouste.ssaan valtaan vuonna. 19.58 Ranskalla oli noin 4 m i l j a r d i n dollari velat. Vuonna 19Ö1 niitä oli enää vain noin 400 , miljoonaa .dollaria., minkä summan {tanska pystyi maksamaan millä hetkellä tahansa. Tämän lisäksi Ranska ryhtyi yaihtani.ian jätliläismäiscssd r mittakaavassa .lia!t\iunsa saamiaan doMrcita kultaan.USA:n reserveistä ja useat muut maat seurasivat perässä. ••• sitä"Tiysyttiln^ vanhaan kulta-dollari-kurssiin. USA:n Y L I O T T E E N MENETYS Poolin kultavarat eivät kuitenkaan riittäneet vaan poolimaiden olisi ollut ryhdyttävä tyhjentämään omia kultareservejään. Tähän ne olivat kuitenkin lialuttomia. Niinpä Ranska erosii koko poolista kesällä 1967. Punnan devalvoinnin tapahtuessa marraskuussa 1967 alkoi historian suurin kultaryntäys; Sen seurauksena USA kumosi lain määräämän kultakatteen liikkeessä olevalle dolr iarisetelistölle.kultapooU lakkautettiin, viralliset kultakaupat rajoitettiin vain keskuspankkien keskeisiksi USA:n ehdoilla ja samalla perustettiin myös: vapaat kultamarkkinat maaliskuussa 1968. USA oli menettänyt reserveistään kultaa 10 vuoden aikana eli vuodesta 1958 lähtien yli 12. miljardin dollarin arvosta. Sen kultavaranto oli enää vähän yli 10 miljardia dollaria eli vain vähän yli neljännes kapitalistisen maailman koko kultareservimäärästä 38.6 miljardista dollarista. Nyt oli Rooseveltin punoman köyden silmukka kiristynyt niin kireälle, että - koko vanhaa hyvää rahajärjestelmää uhkasi tukehtuminen. TAKOA K U L L A N SIJASTA L A N S I - S A K S A N M A R K K A AN Englanti oli tämän 'kehitysjakson aikana muuttunut maailman toisesta Johtavasta valuuttavallasta maailman velkaantuneimmaksi maaksi (surimpana Englannin köyhdyttäji-nä olivat olleet molemmat maailmansodat).. U SA ja Englanti olivat yhdessä muuttuneet maailman suu^ rimmiksi vajausmaiksi. Se mikä oli näissä maissa vajausta esiintyi ylijäämänä Länsi-Euroopassa, erityisesti Län.si-Saksassa ja Ranskassa. Toukokuun kriisi mur^i- gauHismin "kultaisethaaveet''. Nykyisessä kriisissä valututojen pakopaikaksi ei voinut tulla sen paremmin kulta kuin dollarikaan. Niinpä sellaiseksi muodostui Länsi-Saksan markka, joka on tunnetusti aliarvostettu. Punta 011 devalvoitu ja toinen devalvointi uhkasi sitä. Hanskan frangin devalvointi on ennemmin tai myöhemmin edessä; USA:ssa vaihtoehtona oli ja UNSI-SAKSAN FANSSAIiIT Länsi-Saksan sotaministeri Ger- la on nykyään liul^vihihiiävalmistei-bard Schröder vaati iprps^^ konfe- sen Leopard-tyyppisen panssarin MAAILMALLE DOLLAREITA MILJARDITOLKULLA USA:sta oli virrannut muuhun maailmaan miljarditolkulla dollarei- EISEMiqVVERIN JA KEXNEDY.V PAIKKAILIVKITVKSET {on vain kullan hinnan nostaminen eU dollarin vastaava devalvointi. N A I N OLISI T A P A H T U N UT JOKA T A P A U K S i l S SA •I-K. ah a järjestelmän kehityksen : Näin.olisi Joka tapauksessa,tapah-käiinnyttyä USAillc varallisoi-n siiun tunut.USA:n maksutaseen kriisi ja taan pakotti silloinen presidentti Eisenhower vuonna 19fj0 I.än.si-Eu-eräs sen huomattavimmista kiristäjistä, nimittäin Vietnamin sota, Köyhiltä lasku takaisin USAn hallitukselle New York. — Yhdy.svaltain köy-hijl esittivät oikeuiiteitise hallituk- .sello 1000.000 dollarin laskun "Ylösnousemuksen kaupuingin" hävittä-mi. HcsiUi VVashingionisMa tämän vuoden louiko-kcsäkuus.sa, ilmoitti köyhien mar.ssin johtaja Ralph Abcr-nalhy Atlantjassa. Yhdysvaltain haIlif'US on päättänyt esittää köyhien mai-ssin joita-, jHle 71.795 dollarin laskun siitä, että he eivät itse hävittäneet kylää. Emme voineet sitä tehdä pelkä.'>tään jo sitai, että meidät määrättiin poistumaan VVashingtonista muutaman tumnin sisällä. Olemme .sitä mieltä, eiitähatlituiksein on maksettava köyhille, e i k ä p ä Lnvastoin, itotesi Aber-nathy. .roopan Johtavat vakuiltamaat ns.. Ranskan toukokuun kriisi ja frangin romahtaminen sekä punnan jatkuva horjumInen ovat vain joiiduttarieet nykyisen valuuttakriisin tuloa. Ne ovat heijastusilmiöilä, mutta ' eivät perli.s.syynä, Joka on vanha ja~luori-no, Uomaksi 'käynyt dollarin-kullan kiinteä vaihtosuhde, jonka s ä i l y^ selleei ole enää reaaiisia, edellytyksiä. Hpnnissa saavutettu kompromissi on osoittautuva vain lyhytikäi-seksi hengähdystauoksi. Jo nyt pidetään ilmeisenä, e t t ä Nixonin ensimmäisiä tehtäviä hänen astuttuaan presidentin virkaan on ;pitää uusi Bretton VVoodsih kokous maailnian rahiijärjestelmän, uuäistariiiseksi. Mi tä tämä tuo tullessaan ph vielä hämärän peitosäa. Se muodostuu kuitenkin kaikesta päättäen: nykyisen, systeeinin hautajaistilaisuudeksi; "herrasmies-sopimukscen" (gentle-man's agreement),.jonka mukaan nämä maat sitoutuivat "vapaaehloi-sesli" siiästämään. USA:n kultareser-vejä ja pitämään lialkLssaan dollarit USA:n velkakirjoja vastaan; Tämä ei kuitenkaan pitänyt. Vuoden 1961 kesällä kullan menelystonkiihyte.ssä edelleen USA:n re.serveistä presidentiksi tullut John Kennedy puuttui jälleen asioihin ja i)akotti Länsi- Euroopan johtavat vahiutlamaal sopimukseen^ josta .sana "herrsaniie.s" oli poistettu ja jonka mukaan perustettiin Lontooseen seitsemän maan kultapooli. Poolin kukin jäsenmaa luovutti tälle elimelle määrätyssä suhteessa pohjarahastoksi kultaa ja sen tehtävänä oli m y y d ä tarpeen vaaties.sa kultaa niin paljon kuin renssissa Bad Godesbergissä, että varustusbudjettiä on heti korotettava "jo suunniteltua suuremmaksi". Täten Schrpder tyydyttää Länsi-Saksan teollisuuden konsernien ja va-rustusryhmien yaätiniuJtset. Schröder, Strauss ja Kiesinger katsovat vastavallankumouksellisen vaaran tyhjiin raukeamisen Tshekkoslovakiassa antavaan—aih^a puolustaa viime kymmenen vuocT&n^kana Jo voirnal^kaasti kasvaneita varustus-loimia julkisuuden edessä. Vastoin Potsdamin sopimusta j a niitä varus-tusrajoituksia, jotka on sälytetty Bonnin nisHpille vuonna 1951 sol-ipituissa Pariisin sopimuksissa, (tämä kozkee raskaiden aseiden, kan-; torakettien ja taistelukoneiden tuotannon kieltämistä) on kaikilla aloil la tapahtunut salaista, multa kon-serqiryhmille erittäin edullista ase-kehitystä. Eräänä esimerkkinä tästä määrä- Ijetoisesta remilitarisointipolitiikas^ Transsvilnian ja Romanian kulfahaäf Helsinki. — Romania vietti joulukuun. 1 p n ä Transsilvanian alueen Romaniaan, liittymisen 50-vuotispäi-vää. Tämä Habsburgien monarkias-ta. lohkaistu pala on vajaa neljännes nyky-Roriianian pinta-alasta ja sen Yäestp vajaa 20% kokonaisväestöstä. Romanian Suomen suurlähetystössä j ä r j e s t e t t i in päivän johdosta viime viikolla tiedotustilaisuus, jossa suurlähettiläs. Mircea Balanescu selosti Transsilvanian alueen vaiheita. Transsilvanian asemaa on historian aikana heiluttanut se tosiasia, että romanialaisen pääväestön ohella alueella on aina ollut huomattava unkarilainen (nykyään n. 28.5) ja saksalainen (n. 5%) vähemmistö. [ maailmansodan tuloksena tapahtu-peet rajojen siirrot toivat alueen Romanian yhteyteen, mutta natsismin valtakaudella pala alueesta lohkaistiin Horthyn Unkarille, jossa voimakas nationalistiliike oli jo vuosikausia vaatinut Transsilvanian osia .\lue palautettiin Romanian yhteyteen loisen maailmansodan Jälkeen. V Romanian unkarilaisella vähemmistöllä, jonka prosentuaalinen osuus 82 on — selittää lähettiläs Balanescu -— samat oikeudet kuin romanialaisella -pääväeslöllä: omat sanomalehdet^ omakieliset koulut, oma {Cluj'n) yliopisto, omat teat- -critja oopperat. Valtiollisella ta.sol-la ei Unkarin ja Romanian välillä esiinny kitkaa Transsilvaniassa, hän vakuutti. Täheikkoslova!kiassl'o- , sentillä. Sitä paitsi kauppa on päässyt vasta todella vauhtiin. Pitkän valmistusajan ja hyväksi käytettyjen koke- • .musien avulla mainituilla konserneilla oli tarkoitus kehittää sellainen panssari, Jota ei ole tarkoitettu yksinomaan Bundeswehrin varusteluun ja sen sotavalmeuden takaamiseen.: vaan sillä on tarkoitus voittaa A.M.X.-sarjojen ranskalaiset tyypit • kovassa kilpailussa. Tätä Länsi-Sak-, san konsernien rynnistystä Länsi- Euroopan varustusmarkkinoille voidaan Jo osaksi pitää onnistuneena; Hollantilaiset sotilashenkilöt ovat tilanneet kaksi tuotantosarjaa-— kumpaakin 500 kappaletta. Canada on myös ilmoittanut ostavansa tätä panssaria, kappalemäärästä neuvotel , jaan parhaillaan. Panssarista keskustellaan myös Belgian kanssa ja salaisia neuvotteluja käydään Israelin kanssa. Mutta tärnä voimakkaasti kasva-put liiketoiminta ei vielä tyydytä. Länsisaksalaisel revanshistihenkiset sotilashenkilöt Ja suurteollisuus vaativat sosialistisia maita vastaan suunniteltua offensiivistrategiaansa silmälläpitäen — jota Bonnissa kutsutaan virallisesti etenemisstrategi- ' aksi :— yhden vielä .raskaamman panssarityypin, joka soveltuu myös atomisodan olosuhteisiin. Länsi-Saksan suurteollisuus on perustanut niin sanotun '"Saksan kehitysyhtiön''. (Deutsche Entwick-lungsgesellschafl m.b.H.) tätä niin sanottua taistelupanssari "70" varten. Jonka prototyypit olivat valmiina jo tämän vuoden puolivälissä ja jo.^ka esiteltiin asiantuntijoille. Pääosakkaat, Joiden mukanaan tuoman peruspääoman suuruus on noin 2 miljardia, ovat: Rheinstahl-Hen-s c h e l A G , Kraus-Maffai AG (Hitlerin aikaisen sotarikollisen Flickin yritys),Atlas-Werke (Kruppin yri- ^lys); insinööritoimisto Gerhard • Hopp (Thyssenrkonsernin peiteloi-minimi), Taistelupanssari "70" mer kitsee niille kannattavaa kauppaa. Yksi tällainen panssari maksaa Iän- , sisaksalaiselle veronmaksajalle, 2.5 miljoonaa markkaa. USA:nkonser- , nii hankkivat hoti kopioinlilisenssin -' Panssarituotannon nopea kehitys on yksi tyypillisimpiä esimerkkejä siitä, kuinka suuressa laajuudessa Länsi-Saksan konsernien varustelu-toimet ovat päässeet: vauhtiin ja • kuinka akuuttiseen vaiheeseen Länsi- Saksan sotavalmistelut ovat joutuneet. PÄIVÄN PAKINA S U O M E N ITSENÄISYYSPÄIVÄNÄ vapautusriritamia saataisiin las-kemnaft aseensa alas. Toisaalta j uintltä edustaa USA n "omia poikia" kuten senaattori Fullbf ight on sattiiivästi sanonut.- Siksi voidaan; pitää • ennakoilta varmana, että tällainen Kuten' ylläesitetyi.sitä kannanmäiäriittelyistä ilmenee, var- "järjestely" ei käy laatuun. Pa-sinaisten rau'hanneuvottielujen tiellä on vielä monenlaisia esteitä ja vaikeulksia, Saigon bailuiaa neuvotitelujen jakaultuvan kahteen ryhmään; pohjoista ja etelää edustavaan, minkä tar-koiltuksena olisi sivuuttaa; vapautusrintama Etelä-Vietniaimin gsioiden käsittelysitä. Tämä siitäkin 'huolimatta,-vaikka Saigonin hallituksella ei ole asiallisesti puOijUon mitääin sanan-valltaa eikä kannatuäta Saigonin ja muutaman muun kaupun-kiparilkan ulkopulolella, j a vaikka vapautusrintaman hallussa on suurin, osa Etölä-Vietnamista ja koko Btelä-Vielnam huomioiden suurempi kansan kannatus kuin Saigonin hallituksella,.:.. riisin neuvotteluista 'tulee neljän osapuolen neuvotleluit tai ei mitään. Huomioiden nämä yhdysvail-talaistcn ja heidän avustajiensa manööverit Viötnamin sfodian lopettamista haluavien canada-laLsten piitäisi liittolKalliitusta myöten nyt vaatia Wasihing-tonia suostumaan iilmiaini muuta aiemmin Hanoin kanssa 'sovitTällainen raltikaisu •—; mihin vissit yhdysvaltailai.spiiirit iltuun neliosaiseen neuvotteluun meisesti pyrkdvält sillä perusteolla, että "voitto" olisi siaatava ja sitä tietä pikamare.si.ssa' Viet-neuviottelupöyd^ u, vaikka sola liävittiinlk(in, pysityttäisi Sai- namin verilöylyn lopcilami-gonin juntan viÖan Etelä-Vietnamissa sillä perusteella kun seen. Huomenna, joulukuun 6 päivänä on Suomen itsenäi.syyspäivä. Se on tärkeä historiallinen tapaus jota, kunnioitetaan kaikkien suomalaisten toimesta. • • Kaikkien alistetussa ja sorretu.s-sa asemassa oMfiden maiden itsenäistyminen edustaa historiallisesti suuria edistysaskelta, mikä avaa portit taloudelliselle, poliittiselle ja,sosiaaliselle kehitykselle. Juuri näin on kiiynyt Suomessa-_ kin. Tämä siitäkin huolimatta vaik- Onneksi ajat ovat paljon muuttuneet — parempaan suuntaan. "Vapaussotamyytli" yritetään tosin vieläkin elvyttää, mutta tosi asia on, että se on kuollut ja vain kuoppausta vailla. "Valkoinen valhe" miksi "Tuntemattoman" kirjoittaja "vapaussotamyytin" määri ttclee, on varsinkin Suomen nuoremman polven piireissä miltei kokonaan hyljätty. / Sen sijaan on historiallisten kysymysten käsittelyssä omaksuttu ka 51 Vuotta .sitieu-..ilsenäistynyl__ tosiperäinen, ja asiallinen asenne, SuomL-n kansa pakotettiin voima- mi.ssä-tiipahlumia ja asioita, kuva-keinoja käyttäen ja vieraan maan :_taan niiden oikeilla nimillä. Kan-asemahtiin tiirvauluen o l e m a an "hiljaa rivi.ssä", silloin kuin pieni lukuinen isoisten luokka, määrää maan asioista, Juuri siitä sy.vstä,oli alkutaival, itsenäisessä Siiomes.sa kovin hankalaa. Monet .suomalaisel t y ö l ä i s et " j a talonpojat kieltäytyivät silloin osallistumasta itsenäisyysjuhliin, l i e eivät voinee!,eivätkä halunneet osallistua sellaisiin '!itsenäi.syys-, j u h l i i n ' ' missä leimattiin sisällissodassa hävinnyt kansanosa "isänmaan petturiksi ja maankavalta-j i k s i " ja toisaalla kaiKsalais.sodassa asevoimin voittajaksi selviylynyi kansanosa vä ä r e n lämätlömiksi isänmaan|)uoluslajiksi. Se oli todella irvokas tilanne. Ei silloin työmiehiä ja pikkutalonpoi-kia it.senäisyy.sjultlillc odotcllii eikä haluHukaan. salaissotaa sanotaan nyt kansalais sodaksi eikä miksikään "vapaus- • sodaksi". Tämä on kaikki luonnollisesti niin kuin pitääkin,olla. Kaiken lisäksi ovat yhteiskunnalliset ja taloudelliset olosuhteet muuttuneet paljon työtätekevien eduksi. : Jonkinlaista'yliammuntaa on tietenkin se kun puhutaan Suomen "hyvinvointivaltiosta". Tosiasia on, että siellä on vielä paljon köyhyyttä, puutetta ja työttömyyllä. Joka loisin väittää, hänen täytyy keksiä aivan utu-uuden teorian sille, miksi Suomesta lähtee vieläkin tuhansia siirtolaisia Ruotsiin, Australiaan ja Canaduan^ Poikkeuksia tietenkin löytyy, mutia kotimaasta poistumisen porus.syynii; on KO, että etsitään viihän" parenir paa toimeentulomahdollisuutta, mitä on Suomessa — vähän enemmän kyynärpään tilaa pöydän ääressä, kuten sanotaan. r Mutta vaikka Suomi ei olekaan vielä sen paremmin taloudellisesti kuin poliittisestikaan mikään ihan-nemaa — eikä voikaan olla raha: maailman harvainvallan ollessa valta-asemissa — niin paljon on suomalaisten työläisten ja muiden pikkuihmisten asema näiden itse-näisyysvuosicTT aikana parantunut. SuoiiTCSsa käydessämme saamme; ilomielin todeta tämän myönteisen kehityksen ja yksistään se antaa arvoa ja sisältöä itsetläisyys-päivän vietolle. Me emme tiedä, kuinka paljon Suomessa kutsutaan "linnaan" ta vallisia tehdastyöläisiä, satama-miehiä ja sekatyöläisiä, ikeskiluo-kan edustajia Ja muita pikkuihmi-siä. Epäilemme, että vaikka yläluokkalaisia on paljon vähemmän, kuin tavallisia suomalaisia, niin virallisissa itsenäisyysjuhlissa on vieläkin • yläportaan , edustajia enemmän kuin "rivimiehiä" ja "-naisia": Mutta tavalliset kansalaiset osallistuvat "kuitcnkiiY itsenäisyyspäivän viettoon joko lavalla tai toisella -~ ja se on miellyttävä ilmiö ja osoitus siitä, mihin alussa viilattiin, että lilanne on tultukin kohden oieoliisesli nuiuUunut paremmaksi. Myös täällä Canadassa vietetään, kansalaistemme keskuudessa Suomen itsenäisyyspäivää — ei tosin aina,joulukuun kuudentena, sillä siihen ei meillä ole mahdollisuuksia, vaan useimmiten sunnuntaisin joko itsenäisyyspäivän edellä tai jälkeen. Finnish-haalilla oli mainio itsenäisyyspäiväjuhla- Tänä sunnuntaina on loinen Toronton Don haalilla jne. Tämän kirjoittaja toivoo, että päästäisiin mahdollisimman pian yhteisten .todella sytyttävien ja mahdollisimman arvokkaiden itsenäisyysjuhlien viettoon täällä Canadassa. Suhteellisen pienestä: lukumäärältämme ja muista vallitsevista vaikeuksista huolimatta voitaisiin yhteisvoimin järjestää ainakin suuremmissa keskuksissa sellaisia itsenäisyysjuhlia, mistä. voisimme kaikin olla sekä iloisia että vaatimattomasti ylpeiläikin. Mutta näyttää siltä, e l l ä s c ,"va-pausssotamyytti" istuu vieläkin täällä jois.sakin piireissä niin .lujissa, että sitä on märehdittävä ns. itsenäisyysjuhlien yhteydessä ja avulla. Se on ainoa todellinen kanto kaskessa, miksi ei yhteisiin itsenäisyysjuhliin ole vielä päästy, eikä ehkä pääsläkään vähään ai^ kaan. Ja juuri sen vuoksi kun joissakin piireissä pidetään täällä vieläkin typery.vttä lähentelevällä jää-räpäisyydellä kiinni siitä "valkoisesta valheesta" on tässäkin yhteydessä viilattu eräisiin tosiasioihin, mitkä voitaisiin puolin ja loisin Jiittää historian ratkaistavaksi j a käsiteltäväksi, —- Känsijkoura. |
Tags
Comments
Post a Comment for 1968-12-05-02