Vapaus, July 21, 1956

              , f
'4
Sivu 2 Lauantaina, heinäk. 21 p. — Saturday, JuJy 2l,im\
i l
i
•'A
V A P A U S
) Xodepeodent L«bor
tiHUitd JCor, J9J7. AutDorfMd
M Mcood da», ma0 fv ciie nost
(Mao* OqHUtmettt, Ctttaira. PutH
nunsdays and 8atarda}« i v yaj»us
PnbUKbing CoiQpany tud^it lOthlOi
EUa SL W« StxS)Ui7« Oot, Canada.
Telepbone»: Bua. Office OS. 4-420«;
Bditorial Office OS. 4-4285, M«na«er
ZSväuL editorW.Sklund. Mailin;
addfe»; Bor Cg, SuObanr, Ontario^
MvarUsixis nu» utpon applicatioa
TraABlatian f ree «f cbane. *
ganadaata; 1 vk. 7JOO 6 kk. 3.7$-
3 klE. 2 ^
YhdjrsraUoissa: I vie. 8J00 « kk. 4^
Buosnesea: 1 vk. 0 kk. 4^7S
"Hölynpölyä"
" " V a i k k a "kylmä" sota" on kuollut ja kuoppaamista vailla,
eräät sitä surevat sotaintoilijat keksivät aika-ajoittain vielä­kin
uusia keinoja sotahysterian lietsomiseksi. Näyttää todella
siltä,, että e n n ^ loppuu koirilta tapa poiketa puhelinpylväi-den
luona kuin yhdysvaltalaisilta sotasankareilta keinot sota-bj^
st^'an lietsomlseksil
. : Tällä viikolla saatiin sotahysteriaa lietsovia otsikoita
suurlehtien etusivuille aivan tyhjästä. Yhdysvaltain sisäistä
turvallisuutta valvovan senaatin alivaliokunnan puheenjoh­taja
J- Armstrong esitti korkean omasuisesti Washingtonissa
ijatUksen;ettäfvenäläisetVpunaiset? voivat ost^
laisten yhtiöiden osakkeita, mikä aiheuttaa vaaran, "jos Neu­vostoliiton
ostokset ovat kyllin suuria, että Kremlin asiamie­hiä
voidaan valita yhtiöiden Johtokuntiin . .
,'Kaiken lisäksi vihjattiin, että "punaiset" tekevät näitä
ostoksia Canadasta tai mahdollisesti Sveitsistä.
;XMa^liI*ona me emme tieää osakemarkkinoista juuri mi­tään.
Mutta njeistä tuntuu sittenkin että tässä on paljon
p6rua> aivan tyhjästä. Palauttakaamme mieleemme alahuo-vn
«nistunnossa:Ottawaissa tänäkin vuoima useita kertoja es
tetty valitus, että canadalaiset eivät voi tehdä sijoituksia osta-ei;
kerjta kaikkiaan myydä muille kuin yhdysvaltalaisille suur-riidcaille
— jos ei nyt huomioida joitakin pikkueriä. Selvää
siis on, etteivät minkään ulkomaan edustajat voi tulla vaa­tuksi
yhdysvaltalaisten suuryhtiöiden johtokuntiin.
,Canadalaispiirit, jotka tuntevat osakemarkkina-asioita,
oyat tässä asiassa ilmeisesti samaa mieltä Vapauden kanssa.
Ottavasta tulleissa uutistiedoissa on kerrottuy että "hallitus-japankldpiirit'*
pitävät kokonaan tuulesta temmattuna sel­laista
juttua^ että neuvostoliittolaiset ostaisivat Ganadasta yh­dysvaltalaisten
yhtiöiden osakkeita. Eräässä uutistiedossa ker­rotaan;
että Neuvostoliiton Ottawan lähetystön joitakin* jäse­niä
on tosin pistäytynyt isikaläisessäosakepÖrsslssä^ mutta ko-,.
rostetaaii Ganadan^iranomaisteh olevan sitä mieltä^ että koko
juttu siitä, että "neuvostohallitus ostaa Canadasta yhdysval­talaisten
yhtiöiden osakkeita,^ on hölynpölyä".
Mutta kalastelevat
sameassa vedessS!
\ Sitäpaitsi tällaista hölynpölyäkin voidaan ehkä käyttää
^eänadalaisiaisijoittajia vastaan?
on kehittymässä voimakas vaatimus, että canadalaisille on an­nettava
rajolttamaton -tilaisuus ostaa Canadassa toimivien yh-r
dysvaltalaisten yhtiöiden osakkeita. Tämä saattaa "uhata"
amerikkalaisten, rahamiesten "oikeutta" ja "turvallisuutta"
siinä mielessä, että he eivät saisikaan loputtomasti kuoria
kermaa eanadalaistenluonnonresurssien riistämisestä. Puhu­malla'"
hölynpölyä" siitä, että" venäläiset ostavat Canadasta
yhdysvaltalaisia osakkeita; amerikkalaiset rahamiehet usko­vat
ehkä saavansa kaksi kärpästä yhdellä iskulla: siten voi­daan
lietsoa sotahysteriaa joukkojen keskuudessa—ja samalla
vaikeuttaa edelleen canadalaisten halua ostaa tässä maassa^^^^^
tpimivien amerikkalaisyhtiöiden osakkeita.
v$ ."Höty
tuntuu siltikin olevan vissinlaista järkeä! ^
^Tikkulainojen" huikeat kor9t
vViimeaikpina on kiinnitetty — kiitos siitä pääasiassa
CGP:n edustajille liittoparlamentissa — an^^
niihin huikean korkeisiin korkoihin, mitä vissit lainausyhtiöt
kiskovat yhteiskunnan vähempiosaisilta.
- Kun nämä lainayhti
olevia" lainamahdollisuuksia keinoina, miten voidaan kivut­tomasti
läjiäistä-monenlaiset talousvaikeudet, ne puhuvat ta-vallisesti
2% kuukausikorosta. Vaatimattomalta näyttävä
kahden proselntin korko muuttuu kuitenkin vallan' toiseksi
kun huoinioidaan, että siten kertyy vuosikoroksi kokonaista
- 2f prosenttia. "Se on julkeata maantierosvousta koko hom-
\ ,nfa",'säiioi eräs sudburylainen kun radiosta mainostettiin näi­den
pikkulainojen saannin helppoutta ja siten saatavia ihan-nuuksiä.
•
K^^^ prosentin korko tarkoittaa, ku­ten
tiedetään sitä, öttäläinäSp joutuu maksamaan sanokaam­me
vuoden kestävästä tuhannen dollarin lainastf $240 korkoa,
eli yhteensä $1,240! Ja näin huikean suuria korkoja peritään
juUri niiltä ihmisiltä; joiden elämä on muutenkin niukkaa —
henkilöiltä, jotka joutuvat ostamaan esimerkiksi huonekaluja
ja niihin verrattavia esineitä ja välineitä velaksi.
V Kun on Matti kukkarossa ja tilipäivä vasta seuraavalla
viikolla, silloin joutuu moni poika näiden lainayhtiöiden ky­nittäväksi.
Asia on sitäkin vaikeampi, kun pankeista on vai­kea
saada tällaisia pikkulainoja; Pankkien kohdalta on seli­tetty,
etteivät ne ole oikein tietoisia siitä, voivatko ne periä
10 prosenttia korkoa tällaisista pikkulainoista, vai pitääkö
niiden tyytyä kuuden prosentin korkoon, mikä pankkien
mielestä on liian alhainen tällaisissa, tapauksissa.
^ ^ Esittäessään alahuoneen istunnossa kysymyksiä ja protes­teja
tästä tilanteesta CCF:n edustajat tekivät arvokkaan pal­velun
niille tuhansille työläisille ja farmareille, jotka joutu­vat
tätä hirveän "kallista rahaa" lainaamaan; -Asiaa läheisem?
niin tuntemattomina me emme tiedä, onko kuuden prosentin
korko liian alhainen tällaisille pikfculainoille, emmekä liioin
sitäkään, voivatko pankit nykyisen lainsäädännön perusteella
vaatia sen korkeampaa korkoa.
l Mutta me uskomme kuitenkin^ että yleinen mielipide ei
hyväksy 24 pros. korkoa- Se on siksi julkeata kiskontaa
yhteiskunnan vähempiosaisilta, että valtiovallan pitäisi sef-
Icaantua asiaan. Me liitymmekin niihin canadalaisiin jotka
katsovat, että pankkien pitäisi ryhtyä antamaan näitä "pikku-lainoja"
joukkomitassa. Se veisi maan pois niiden lainayh­tiöiden
jalkojen alta, jotka nyt kiskovat 24 prosentin korko­tuloja.
; Toisaalta valtiovalta voisi, niin uskomme vielä tällä syön­nillä,;
lopettaa moisen kiskonnan lainlaadinnallisia menetel­miä
käyttäen. Muitakin menetelmiä voitaisiin ehkä ajatella.
j^' Jokatapauksessa^ o
kulalnaajain suojaamiseksi yhtiöiltä, joiden rikastumisen
halulla ja tavoittelulla ei ole minkäänlaista rajaa.
PÄIVIÄ
Arvi SIvI Wate» ToimsJiipista
täytti iiein^uun ao jaiä 6S vuotta.
Yhdymme etikulaisten Ja tuttavien
onnitteluun.
Täydellinen sosiaalipalvelu
maksaisi asemenoja vähemmän
MHSi muut Mnovat
EBIMIELISVirKSIEN PEBVSTA
VanoJuverSun-ieJiden pakinoitsija
fiany Matlier kirjoitti äsketäisellä
palstallaan aseistarilsumlsneuvotte-lulsta:
"Lontoosta saapuu uutisia maailman
valtojen neuvotteluista aselstariisum-seksl
Ja tuntuu siltä, että ne ovat
löytäneet Joitakin, seikkoja. Joista ne
ovat yksimielisiä, eikä tunnu olevan
miakäänlalsta suurempaa mielipide-eroavaisuutta
niiden kesken. Niinpä
kuulin erään miehen «anovan päiväl­lisen
aikaan, että Suurvallat arvaten­kin
ovat kohdanneet valkeuksia eri­mielisyyksien
perustan löytämiseksi."
ff rr Tuntemattoman
efokuvan menestys
laajenemassa
Elokuvaohjaaja Edvin Laine on
US.lIe myöntämässään haastattelus­sa
maininnut, että Berliinin filmi­juhlilla
"Tuntemattomalle sotilaal­le"
annettu kansainvälisen katoli­sen
fiImitoimi!;ton palkinto oli suu­ri
j a hyvm njyönteinen yllätys suo­malaiselle
valtuuskunnalle. "Tun­temattomalle'-
on nyt tie auennut
täydellisesti suuren maailman elo-kuvamarkkinoille.
Filmi on ;o myy-lyHuotsiin,
Tanskaan, Norjaan ja
Saksaan; ja tarjouksia on tullut l i -,
saksi Hollannista, Belgiasta, Rans­kasta;
Sveitsistä, Italiasta, USA:sta
ja jopa kaukaisesta Japanista saak­ka.
Elokuva tulee myös edustamaan
Suomea Moskovassa ensi marras­kuussa
pidettävän suomalaisen fil-miviikon
aikana. (US)
VäläemmilU kustannvlk$tUa kilinä tukses^tuU ilflii,etta<:änad^
nykyään käytetään vuosittain ase-i menettävät tästä igrystä vuosittain
varusteluun voitaisiin järjestä^ kai-; 40—SO miljoonaa työpäivää, joka
kille canadalaisille täydellinen sai-, sununa on suurempi kuin se mistä
ra^a- ja lääkintähoito, sairausva-1 vuosittain maksetaan työttömyysva­kuutus,
perheavun lisääminen oy-' kuutusta.
kyisiä hintoja vastaavaksi j a $301 2. Paitsi muutamissa maakunnissa
kuukausittainen vanhuudeneläkej ei ole olemassa minkäänlaista yleis-kaikille
65 vuotta täyttäneille. tä suunnitelmaa, jonka mukaisesti
Manitoban yliopiston taloustietei- maksettaisiin tavallisten perheiden
Iijä professori Clarence Barber on sairaala-; ja lääkintämenot
analysoinut Canadan sosiaaliseen ] 3. E i ole olemassa minkäänlaista
palveluun käytettyjä veroja Gana- [suunnitelmaa, paitsi varattomuuden
dian Tax Journal-julkaisussa. perusteella, jonka mukaisesti voitai-
Hän tutki kaikkia ehdotettuja
suunnitelmia ja havaitsi että ne tuli­sivat
maksamaan yhteisesti^ $1,250
miljoonaa vuosittain. ^
Tänä vuonna liittohallitus^tulee
käyttämään $1,800 miljoonaa ase­varusteluun
ja käyttää-noin 45 sent­tiä
jokaisesta verodollarlsta tähän
tarkoitukseen.
Canadaan sosiaalipalevluneuvos-ton
kokouksessa Edmontonissa vii­me
vuonna myös neuvoston johtaja
R. E. G. Davis kajosi samaan kysy­mykseen.
Mr; Davis sanoi rapörtis^
saan mainitulle vuosikokoukselle,
että Canadassa nautitaan nykyään
ennenäkemättömästä hyvinvoinnis­ta
ja ellei tapahdu minkäänlaisia
vakavimpia ; onnettomuuksia* v se
mahdollisesti jatkuu vielä'toisen~a-janjakson.
Mutta, hän selosti, tästä hyvin­voinnista
huolimatta Canadassa on
vielä lukuisia perheitä, jotka elävät
ryysyköyhälistön elintason köyhem-pää
elämääl' Me emme mahdolli­sesti
käsitä kuinka vähällä tällainen
tilanne olisi korjattavissa.
"HUOMATTAVIA VAJANAI­SUUKSIA"
: Puhuessaan sosiaalipalvelussuun-telmien
kehityksestä Canadassa: mr.
Davis sanoi, että siinä suhteessa i l ­menee
huomattavia vajanaisuuksia''.
Hän mainitsi niistä kolme:
1. E i ole olemassa minkäänlaista
suunnitelmaa työpalkkojen korvaa­miseksi
sairaustapauksien sattuessa,
vaikka äskettäin suoritetussa tarkas-siin
manalle menneiden perheiden
i lättäjien jälelle; jääneiden .elämä
taata.
TOISET PUUTTEELLISIA
Näiden .vajanaisuuksien lisäksi
mr. Davis sanoi, että "suurimmalta
osalta sosiaalinen palvelumme: on
puutteellista". Hän viittasi siihen
kuinka työttömyysvakuutus pn vii­me
vuosien aikana kohotettu 14 dol­larista
30 dollariin, mutta perhea-' että "Jiallituksen nykyinen asevarus-
Sibelius-viikon radio-musiikki
mielenkiintoista
Helsinki. — VS — Kiinnostus
Sibelius-viikon radiointeja, kohtaan
maailman radioissa on kasvaiiut
vuosi vuodella, kertoo Yleisradion
musiikkipäällikkö Kai Maasalo.
Tänä vuonna lähettää viikon kon-
: serttejä kaikkiaan 30 eri ulkomaista
radiota> jotka edustavat kaikkia
maanosia. : Mukana ovat mm. Ausr
traalia, Israel, Japani, Canada, Kii­na;
Marokko, Meksikko.v Neuvosto-
Uitto ja Yhdysvallat sekä luonnolli­sesti
Euroopan maita Islannista
Romaniaan ja Portugalista Norjaan.
Ensi kertaa on nyt mukana Eesti,
jossa kuuleman mukaan suorat ra­dioinnit
SibeIius-viikon.> konserteis­ta
herättivät suurta haomiota. '
Voidaan siis todeta, että tänä ke­sänä
kaikuu suomalainen musiikki
sadoille miljoonille kuuntelijoille
ympäri maapallon. :v Sibelius hallit­see
tietysti tätä musiikkimme esiin­marssia,
mutta myös edustava ryh­mä
muita suomalaisia säveltäjiä: on
mukana* Madetoja, Aarre Merikan­to,
Palmgren, Kilpinen ja Bergman;
Esittävälle säveltaiteellemme tämä
kansainvälinen huomio on mitä tär­kein.
' j
• • •
Mahtoiko olla oireellista, että
Konservatoriossa torstai-iltana pide­tyn
solistikonsertin ohjelmaan: en­simmäistä
kertaa Sibelius-viikon
historiassa oli hyväksytty sävellys,
jolla sinänsä .ei olisi mitään teke­mistä
viikon traditionaalissa ohjel­mistossa.
Ehkäpä Mozartin B-duu-risonaatin
esittäminen Sibelius-vii­kon
konsertissa oli ensimmäinen
askel festivaalin ohjelmiston laa­jentamista
kohti. Tuommoista ke­hitystä
sopisi kait toivoa. Ei sen
vuojksi, ettei Sibelinksen sinfonioita
kuulisi ^mielellään läpi useampaan­kin
kertaan vuodessa: ne ovat sen­laatuista
musiikkia, joka ei kuunte­lemisesta
kulu.: Mutta ulkomaisten
tähtisolistien ja -orkesterien tänne
saamisessa saattaa, ajan oloon ilme­tä
tiettyjä vaikeuksia, jos näiden
ohjelman valinta pyritään rajoitta­maan
yhteen ainoaan säveltäjäni-meen.'
Ilman komeata tähtikaartia
taas Sibelius-viikot tuskin kykene­vät:
vetämään maahamme sellaista
matkailijoiden virtaa, kuin on toi­vottu.
Ja meille päin suuntautuvan
turismin edistämiseksihän Sibelius-viikot
perustettiin, se tulee pitää
mielessä. Miksi englantilaiset tuli­sivat
Helsinkiin kuuntelemaan suo­malaisten
orkesterien esityksiä Si­beliuksen
sinfonioista; kun he koti­maassaan
voivat kuulla niitä parem­min
soitettuina. Oman orkesteri-kurjuutemme
kohentaminen on
myös välttämättömyys, ennenkuin
Sibelius-viikot täyttävät niihin ase­tetut
toiveet. E i ole mitään järkeä
siinä, että tämmöisen musiikkifesti­vaalin
ohjelmaan sisältyy yhtään e-nemmän
tai vähemmän huonosti
harjoitettua rutiinikonserttia.
Henryk Szeryng on huippuluokan
viuluvirtuoosi, siitä ei epäilystä­kään.
Hänen suhteensa musiikkiin
on koko ajan elävä ja aktiivinen;
viulun äänessä on ydintä ja täyteläi­syyttä)
tulkinnallinen ote on leveän
romanttinen ja voimakkaasti - mas­kuliininen.
Makuasia sitten on;ro-liko
torstaina kuultu esitys M o ^^
tin B-duurisonaatista viululle ja pia­nolle
aidointa Mozartia. /Eritoten
viimeisestä;; Aägretto-osasta; tuntui-puuttuvan
ilmavuutta jarokokooele-;
ganssia. Mutta jos Mozart jättikin
raskaan ja jähmeän vaikutelman;
niin kerta kaikkiaan naulan kantaan
osuivat Sibeliuksen neljän viulu-kappaleen
vauhdikkaat ja; säkenöi^
vät tulkinnat. Cyril Szalkiewiczin;
osuuden yhteydessä -. ei voi puhua
"säestämisestä": torstaina kuultu
oli esimerkillistä kamarimusisoin-tia.
Aulikki Rautawaaraa kuunnelles­saan
mietiskeli, mikä seikka tekee
musiikkiesityksestä suuren. Siihen
tarvitaan Aulikki Rautawaaran teit
nillinen mestaruus,.mutta se ei vie^
lä selitä kaikkea. Intensiivinen an­tautuminen
tehtävälle, eläytymisen
aitous, älyn valpas kontrolli .
— Aulikki Rautawaaran taiteesta ei
oikein osaa kirjoittaa. Kuulija tot
teaa sen.suuruuden j a on satutettu;
sanoja'on vaikea löytä» Paitsi Si­beliuksen
kahdeksaa laulua Ernst
Josephsonin sanoihin op. 57 kuul­tiin
Erik Bergmanin laulusarja
med dig", neljä laulajattareUeb-mistettua
lemmenlaulua. Hyvin
modernia, erittäin taitavasti kirjoi­tettua
ja äärimmäisen vaikeasti lau­lettavaa
musiikkia. V
Perjantaina päivällä kuultiin Lau^
lu-Miesten huoneistossa uudempaa
suomalaista musiikkia ääninauhoil­ta.
Oikein ja hyvä, hyvä. Mutta
onkos siinä mitään vitsiä, että va­jaan
kahden tunnin aikana tutus­tutaan
kymmeneen (10) säveltäjään
mikä merkitsee, että kultakin on
kuultu pahimmassa tapauksessa
vain; muutaman minuutin pituinen
sävellyksen osa. Tuskinpa kukaan
ulkomaalainen musiikkivieras kuul­tuaan
I osan Usko Meriläisen pur
hallinpartitasta muistaa tästä sä­veltäjästä
yhtään mitään. Eiko
näitä nauhakonsertteja olisi voitu
järjestää useampana päivänä ja eä.-
tellä kussakin konsertissa pari kol­me
säveltäjää. Nyt kuulluista sä­vellyksistä
tuntuivat erikoisesti puo^
lustavan paikkaansa Joonas Kokko­sen
Pianosonatiini ja Eino Rauta-:
waaran Pelimannit-sarja pianolle.
Miksei myös Einar Englundin sarja
näytelmästä Kiinan muuri, mutta
missä oli tämän säveltäjän piano­konsertto,
suomalaisen luovan mu­siikin
talvikauden tapaus? Kuulijoi­ta
oli tilaisuudessa valitettavan vä*
hän. — I. R,
— lOO-hevosvoimainen auton moot«
tori kehittää vain 82 hevosvoimaa
5,000 Jalan; korkeudessa meren pinr
nasta,
— Canadan KalUovuoristossa ei (de
yhtään tulivuorta.
pua ei ole lisätty. "Perheapu on
edelleen samassa rajassa kuin se oli
V. 1945 jolloin se ensimmäistä: ker­taa
saatettiin voimaan, vaikka sillä
ei nykyään saada -puoltakaan sitä,
mitä saatiin ennen." .
Vanhuudeneläkkeen' ja sokeille
ja pysyväisesti vaivallisillc annetun
avun suhteen "me itsepintaisesti pi-:
dämme Minni 40 dollarista kuukau­dessa,
jolla summalla, näyttää ole-
^ n jonkinlainen'mystillinen voima;
ylitsemme."
Tällöin mr. Davis lainasi professo­r
i r Barberin - antamia v numeroita ja
sanoi, että Barber t i ^ i . siihen tulok­seen;
i että asevarustelun ollessa sel­laisen
kuin se on^ liittovaltion rahas­tosta
voitaisiin käyttää vain puolet
tuosta tarvittavasta yhdestä .ja nel-j
ännesmil jardlsta * vaikeuttamatta
suuremmin taloutta. • •
VEROT KORKEIMMASSA ,
MAHDOLLISESSA RAJASSA
Professori Barber päätteli, että
verotulot Canadassa muodostavat
nykyään 33 :prosenttia kansallisesta
tulosta.; Jos veroja edelleen köro^.
tettaisiin"se katkaisisi talouden se­län".
Mutta mr. Davis kysyy: "Tarkoite­taanko
tälla ättbn. ett» olisi luo­vuttava
kaikista toiveista päästä y l i
sosiaalisen palvelun puolitiestä, jota
jirofesson Barber meille ehdottaa?'^
-Hän e i ajatellut niin.- "Ennennä­kemättömän
hyvinvoinnin" jatkues­sa
tulevaisuudessa, hän sanoi, että
osa lisääntjrvästä tuotannosta johtu­va
hyöty olisi järjestettävä sosiaa­lisen
palvelun muodossa, asteettai-sin
ja harkitusti.
ASEVARUSTELUSTA
"Että täydellisen ja riittävän so-siaalipalvelusuunnitelman
toteutta­minen
seuraavan kymmenen vuoden
aikana olisi utopistista ajattelua, ha;
vaitsen vaikeaksi uskoa!', sanoi hän.
; Hän kysyi, että olisiko mahdollis­ta,
että kansa; joka kehittää kansal­lisen
.elämänsä .muita : vaiheita,
"tyytyisi jättämään sosiaalisen tur-vaUisuutensa
nykyiseen vajanaiseen
ja epätäydelliseen asemaansa?"
Mr. Davis hjrväksyi sen väitelmän.
YbSsletiy ydiAlufluiiitiS'
laitos sosaaUstisSae
Moskova. — Moskovan lehdet jul­kaisivat
tk-13 pnä yhdistetyn ydin-totJrimudaitoksen
rouodostansisesta
sosialististen maiden .fciesken solmi­tun
sopimuksen sanamuodon. So-plrouicsessa
on laitoksen sijaintipai­kaksi
sovittu Kalininin alue Neuvos­toliitossa.
Sopimus on tehty Albanian. Bul­garian,
Unkarin, Saksan demokraat­tisen
tasavallan. Kiinan kansantasa­vallan,.
Korean kansandemokraatti­sen
tasavallan, Mongolian, Puolan,
Romanian^;: Tshekkoslovakian ja
i^feuvostoliiton kesken.
SITA
TÄ
V A I N VESI VIKA
1 fannaseutti* " N i i n , Puii(
nyt kuolUit Hän oli hyvä
seutti, erinomainen tarm
farmaseuttien farmaseutti!"
2 farmaseutti; "Niin h
mutta eikö hänen kanasah
ollut vähän liian suolaista'
SITTEN VARMAAN TIE1
Pikku vauvani paino e
lisääntyvän ollenkaan, .
— Oletko koskaan yrittän
taa häntä mailin pari?
KySYMYKSIÄ JA VASTAUKSI
TYÖTTÖMYYSVAkUUTUKSESl
telu ei suinkaan tule vähenemään."
Tässä yhteydessä on mainitsemi­sen
arvoinen Maailman Rauhanneu­voston
viime viikolla Canadassa jul­kaisema
lausunto: Siinä kehoitetaan
uuteen kampanjaan asevarustelun
lopettamiseksi kaikissa; maissa ja
väitetään, että -"asevarustelu, ydin­aseiden
kokeilut j a voittamattomien
aseiden etsintä 1 riistävät - kan­soilta
ne suuret resurssitj jotka ovat
tarpeellisia:hyvinvoinnille ja jotka
vielä uhkaavat heitä' yleisellä yh­teenotolla,
hävityksellä ja tuskalla.
Uusi tieliikennelaki
Suomen presidentin
esittelyssä '
Helsinki. (SS) Tasavallan • presi­dentti
hyväksyi 6/7 Kultarannassa
pidetyssä esittelyssä hullitiiksen esi^
tykst-n eduskunnalle annettavaksi
tieliikennelaiksi. Tämän lakiehdof
tu/csen pohjalta. tullaan tieiiikcune-i>
setuitsessa antamaan yksityiskoh­taiset
tieliikennettä koskevat sään­nöt
ja ohjeet sekä moottori-ajoneu­voasetuksessa
mpottoriajoneuvoja
koskevat teknilliset määräykset. (H
S).
Aika ajottaln työttömyysvakuutus-toimiston;
taholta Julkaistaan toimis­tolle
: esitettyjä kysymyksiä Ja kysy­myksiin
laaditut vastaukset.;
Kuka tahansa voi esittää toimistol­le
näitä kysymyksiä; Jos he eivät ole
selville vakuutusta koskevista selkois­ta.
Näitä kysymyksiä voi myös esit­tää
Vapaudelle ja hal&lmme niihin
oikeat vastaukset.
Oheelllset kysymykset Ja vastaukset
saattavat selvittää vakuutuksen saan­nin'
edellytyksiä y^n. siihen liittyviä
Canadan Naisten Kongressin presidentti mrs. Rae Luckock (kes­kellä)
tervehtii lapsia äskettäin valmistuneella työläisten raken­nusalueella
Shanghaissa.
seikkoja:
Kysymys: Aion siirtyä Yhdysvaltoi­hin.;.
Olenko oikeutettu saamaan va-kuutusrahastoon
maksamani osuus? ;:
Vastans: EL Mutta Yhdysvaltain
Ja Canadan välisen sopimuksen mu-kaan;
mikä käsittää melkein kalkki:
osavaltiot Yhdysvalloissa, te voitte;
Yhdysvanoissa,ollessanne anoa työt­tömyysvakuutusta.
Jos Joudutte työt­tömäksi
Ja nauttia vakuutuksesta
aivan .samaiilallla kuin Canadassa
Canadan vakuutuslain säädösten mu­kaisesti.
Kysymys:-Jos siirryn sellaiseen työ­hön,
Joka ei ole vakuutuksen alainen,
niin voinko 'edelleen Itse' maksaa va-;
kuutiisrahastoon?
Vastaus: Ei, paitsi siinä tapaukses-'
sa. että olette ylittänyt $4^800 palkka-rajan.
Jonka Jälkeen ei tarvitse va-kuutusrahastoon
maksaa, ja edellyt-tyään,
että te olette ollut vakuutuk­sen,
alainen vähintäin 30 viikkoa en­nenkuin
palkkanne nousee yli e.m.
rajan.
Kysymys:. Onko minun maksettava
työttömyysvakuutusta kun olen töis­sä
muutaman viikon maatalousnäyt-^
telyssä?
Vastaasi Jos ette tavallisesti ole va­kuutuksen
;'aiaisessa työssä esim. Jos
työskentelette, itsenäisesti tai olette
koululainen tai perheen emäntä, niin
teillä on oikeus olla maksamatta va-kuutusrahasioon
ollessanne näyttelyn
palveluksessa, sillä edellytyksellä, että
olette v^vahemmän kuin 30 päivää
töissä; Vjyttääksenne maksamisen va-kuutusrahastoon
on teidän allädrjoi-tettava
" j a .-annettava työnantajan
"Declaratlon of. Inconsiderable Em-ployment;"
Jonka voi; allekirjoittaa
vain sellainen henkilö. Joka el taval­lisesti
ole vakuutuksen alaisessa työs­sä:
Mutta, Jos olette tavallisesti va­kuutuksen
alaisessa työssä, niin ette
voi välttää vakuutuksen maksamista
näyttelyn ; palveluksessa; ollessanne.
Jos palvelusaika on yli 30 päivää,
niin kaikkien: on maksettava vakuu-tusrahastoon.
Kysymys:; Saan pientä palkkaa,
mutta saan huomattavan summan'
viikottain ; Juomarahoina. Vakuu­tukseni
perustuu palkkaani Ja on sil-'
tä sjrystä hyvin:alhainen.: Eikö va­kuutuksen
kohdalta voisi ottaa huo­mioon
sekä^ palkkani että Juomara­hat?
s;?©"
- Vastaus: Kyllä, jos voitte
yhteisymmärrykseen . työnan
kanssa kuinka suuri teidän toi
viikkoansio on, että vakuutusl
ne voidaan kiinnittää oikeat i
kysymys: Onkojeskinainen
tettu saamaan vakuutusrat
miehensä maksaman osuut€
hän ei eläessään nauttinut
myysvakuutuksesta? -
; Vastaus: El,' sillä työttömyyj
tus. on vakuutusrahasto. eikä,
rahasto. . Vakuutetun henkilöi
samaa osuutta ei voida ijalaut
nelle henkilökohtaisesti eikä
kään hänen perillisille.
Kysymys: Jos - työnantajani
konkurssiin, niin mitenkä se
taa työttömyysvakuutukseen
kohdaltani?
Vastaus: Vakuutusmaksut i
periä : työnantajan omaisuudf
jos tapahtuu niin; että hänen
suus. el riitä vakuutuksen ma
seen, niin työttömyysvakuutus!
Jalla otetaan huomioon teldäi
samanne vakuutusmerkit, vaik
tä ei ole kirjaanne kihmitetty,
ta tarvitaan silloin kun anotte
myysvakuutusta.
^^ysymys: Olenko oikeutettu
t ^ * B n työttömyysvakuut
kun olen vanhempieni mukar
tynjrt toiselle paikkakunnalle?
ylimääräisenä "kauppa-apu]
Koska tämä tehtävä el ollut v
ppn olenko oikeutettu saamaai
tömyysvakuutusta nyt kun ole
tön?
- Vastaus: Jos olette alle 18-
poika tai alle 21-vuotias tyttö j
hempanne; vaativat teitä muutt
heidän mukanaan^ te olette oil
tu nauttimaan!. vakuutuksesta
hemman henkilön on osoitetta
tevä syy,, jos hän jättää työpai
voidakseen nauttia vakuutuka
yleensä työpaikan Jättämistä, e
olla vanhempiensa ; luonna ei
f ätevänä syynä. Työnne vahai
luonn^ ei vaikuta asiaan, paitf
ettäv mahdollisesti, teiltä eväi
vakuutus lyhemmäksi ajaksi ku
sain muussa tapauksessa'.
Kysymys: Ollessani tyött
voinko lähtee n. 15 päivää kes
matkalle menettämättä vakuu
saanti oikeutta? Onko r minun
tettava vakuutustoimistolle aik
sestani?
Vastaus: Jos nautitte vakuuf
sesta, voitte poistua: vakuutus
tänne määrättyjen ehtojen r
mutta teidän on oltava valmis
mään töihin, mikä tarkoittaa
teidän on-oltava yhteydessä pa
sen toimiston kanssa, koska tei
pivaä työtä voi ilmetä. Teidän o
hain kääntyä paikallisen toL
puheille, sillä kaikki yksityisi
on tiedettävä tällaisessa, tapauJ
PÄIVÄN RÄKINÄ
Niistä kotikojeista
Kyllä se niin on, että me, tätä
matosta maailmaa asuvat ihmiset,
niin naispuoliset kuin miespuoliset­kin,
emme tule koskaan olemaan
täydellisesti tyytyväisiä kohtaloom­me.
Eikä tämän kirjoittajalla olekaan
sellaista toivetta, että me jossain
läheisessä tai vaikkapa vielä kau-kaisemmassUcnan
tulevaisuuoessa
tulisimme täydellisesti tyytyväisik­si.
Kas, minä käsitän asian siten,
että siUä; hetkellä, jolloin me em­me
mielestämme kaipaisi ^ai tai^
vitsisi yhtään enemmän elämäämr
me helpottavia ja olomme hauskem­maksi'
tekeviä arvoja tai ? esineitä,
olenmie pysähtyneet kehityksessäm-me
jä alamme luisu^ alaspäin kuin
lehmän häntä.
Niinpä sain lukea tässä äskettäin
eräitä englanninkielisestä työväen-lehdestä
erään perheenemännän j u -
tuh kotitaloudestaan. Han kertoo
«seuraavasti. ' ~
"Automointi, e i tule koskaan lo­pettamaan
ininulta työtä!. Jios ne
miespuoliset yhteiskuntamme jäse­net,
jotka tällä hetkellä kiireelli­sellä
touhulla tutkivat keinoja^ työ­voiman
säästämiseksi tehtaissa, ha­luaisivat
tuUa tapaamaan minua ko­tonani,
olisikin erittäin halukas
keskustelemaan heiaän kanssaan.
'•Jos ne herratj jotka innokkaasti
tutkivat menetelmiä, joiden perus­teella
yk.si työmies voisi käyttää ko­netta,
millä vsltnistettaisiin 'autoja
vShcmmässä ajassa kuin mitä kulu­tan
viikottaiscn pyykkini pesemi-soen,
pysähtyisivät toimissaan het­kiseksi
ja astuisivat kynnyksen! y l i ,
mmä tervehtisin heitä.
"Minä sanoisin;heille, että tuntuu
ällöttävältä ajatella sitä, että vaik­ka
tehdastyöläiset aivan oikeute­tusti
pelkäävät automoinnin tidok-sia;
minä kuitenlcin havaitsen, että
yhä iisääutyvää työtaakkaani on
v^iikea suoritUa yhden työpäivän;
kuluessa.
"Mahdollisesti koko maailmassa
ei ole sellaista perhcenemäntää..-jo­ka
el toivoisi maassamme olevan
automointiministeriöta tai jotain
muuta sellaista laitosta, joka saattai­si
jokaiseen kotiin ; mahdollisim­man
monta työvoimaa säästävää
laitetta."
Näin juttelee tämä ilmeisestikin
työläisperheen äitL Minä: kyllä
puolestani, voisin : asettua kaHden
tulen väliin ja ruveta väittämään,
että nykypäivän naisillamme on liir.
-kaakiii vaps£haikaa, koska .heidän
käytettävinään on kaikenlaiset; ko­jeet
ja apukeinot^ niin, että ny­kyään
ei tarvitse tehdä juuri muuta
kuin •••• painella.; nappuloita. ^ Mutta
henkeni säilyttämiseksi/ tai ainakin
tcrveytenii;j5otakuinkin säilyttämi­seksi
rjoks^^likin: samanlaisessa ti­lassa
-kuin se nykyään on. annan
mieluummin puheenvuoron eräälle,
toisessa ; lehdessä kirjoittaneelle.
Hän on eräs Arden Gayman ja kirr
joittaä torontolaisessa vHome Goods
Retailing-lehdessä.
•
"Eräs mies Marshalliox^Tiissa,
: Iow.i5saj ^ sanoo, että v nykyaikaiset
kodit käyvät niin koneellisiksi, f^ttä
koneisiin perehtymättömät ; eivät
'Voi niissä asua. Lennox Industrie-sin
presidentti John Norris sanoo
ridelleen, että tulisi järjestää lyhyt
kurssi; kotitalouden hoitamisessa,
jotta kotiencmistajat oppisivat käyt­tämään
jjcoikkia. niitä, monimutkaisia,
välineitä,'V,jotka nykyään muodosta­vat:
osan -nykyaikaisista omakodeis­ta.
'•Tehtailijat ovat ryhtyneet joihin-;
kin :toimenpiteisiin •• saälakseen eri
kojeet;: yksinkertaisiksL He ovat
järjestäneet keittolaitteidenkon-trollinappulat
eri värisiksi, jotta
perhcenemäntä tietäisi onko paisti
kuumalla >tai vähäisellä" tulella:^^''.
"Myös on olemassa tulipalon sat-tum.
ac varalta Varoituskelloja. Myös'
huoneet täyttyvät pahalla hajulla
jos pcrheonemäntä sattuisi olemaan
kuuro.
" M u t t a se ei ritä. Me yhdymme
siihen ajatukseen, että tulisi järjes;-
tää; kurssit, mutta me uskomme, et
tä lyhyet kurssit eivät riittäisL Sii­hen
tarkoitukseen tarvittaisiin mah­dollisimman'
pitkät kurssit,, erikoi­sesti
niitä ihmisiä varten, jotka sot­keutuvat
kokoon menevään nur-mikkoisfuimeen
kun he yrittävät
saada sitä istuttavaan kuntoon vä-hätöisenä
lämpöisenä iltapäiv
••Jos mr. Norris haluaisi jär
näitä pitempiä kursseja pe
emännille, me • olisimme va
kannattamaan sellaista,
kauttaaltaan talossa on kaikei
Eähkönappejai kojeita, lammi
jäSdyttäjiä, jäähdyttajiä, mu
koneita. ruohonleikkuuko.neit
todella tarvitsevat jotain st-aikansa
kulliksi."
Niin, kuten tulin tuossa ji
välissä sanoneeksi, että en m
tavalla haluaisi sekaantua
riitaan-ja niin ollen asetti
terveyttäni vaaranalaiseksi, l
sin hyvässä järjestyksesfä P<
tyä ja vaan tj'ytyä toteamaan
kerran sen; että kyllä «aikki i
laiset vehkeet ja kojeet olisivj
kavia kunhanvaan niitä kyeti
järjestän»ään ja paremmmki
noenr ostamaan jokaiselle niit
paaville".
Mehän voimme jokainen
kohtaisesti todeta, että kyU£
on sihtailtu toinenkin kerta su
taväraliikkeiden tavaraluettclo
k.itseltu niiden ksuppojpr ikk
la niitä mukavampia vehkeitä,
ta kun menemme myyjältä
mään hintaa 'joudumme mui
senunc toteamaan, että ei ol<
niin paljon rahaa. ~
Mutta jos noiden laitosien
olisikin sellainen, jotta pääsis
niihin käsiksi; niin silloin me
simme ja silloin niitä vaimis
työläinenkin pääsisi jäUeen tj
ja ostamaan mahdollisesti J
sellaista raita me olemme vali
n^eL Mutkaistahan .kiertoto
tuo on, mutta niin minusta ab
tuntuu. — Nenio