1951-10-02-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
M i i i i P l i i l UXBEtmn ImtependeotlflJjor Annun. >jvf • JPfnnfkH #*fina#1taria' Tete][^ODes: Sostoe» O O ^ 4M2aM, £Uitorial Office 4*<269, iCaaascr S. SiOcrJ, Edltor W. Ekttmtl Ua3i&i9 nMxem Bo* €9s Baäbarr» Ontano, tmubta wo9, e, mt jmtariaA M. eecasd da» maJl by ibe Post OfUc» ] ] q n ^ ^ Pub- JldbuBd ibrice «eekJy: Tuesdays, jnmreday» and Eaturdsy» t«y Vapaufl ram 1^ W., Auttmry, Ont., Canada. Trajui&tion fxee «t Ouage. Canadam; i vk, IM »kk. 3.75 "Srhdyavalloissa: lirk.8XK»0Idc420 euoDoessa: 1 vIc. £.60 e kk, 4.75 Työttömyys uhkaa levitä {Cuinlta hataralla pohjalla-ja vaarallisen heikolla jäällä maamme nykyinen "talousboonii" on, se näkyy nmi, seuraavista seikoista, 4ibaisenuninAVindsorissa Fordin tehtailta'työttömäksi joutune!-; den lisäksi erotettiin sikäläisistä Chryslerin tehtaista lokakuun alussa -800 työläistä Työstä vähentämisen syyksi ihnoitettiin-autojen ky- ; synnan tyrehtyminen. /' , Saimaa, päivänä (syysk. 26) ilmoitettiin Ottawasta,,että" kulu- :&/:'neen kahdeksan A k u u ^ sille kun Canadan miltei koko vlkomaakauppa on keskitetty Yhdysvaltoihin —^Canadan EPU- ' CDUmiNEN KAUPPATASE nousi ennätysmäärään,, eli $537,100,- 000. .'Sivumennen sanoen Voidaan mainita, että tätä edeltäneen epä> ' edullisen kauppataseen "ennätys" oli v. 1913, jolloin se oli'12 kuukau-den äaana ^294,l00,00a ' ' Kun tähän vielä lisätään rahaministeri Abbottin tällä viikolla an- , t a m a lausunto, että ''hetkellinen elintason alentaminen" on se/'todelIi- > sen' hinta" minkä canadalaisten täytyy maksaa sotavarusteluohjel-masta — ja että tätä "väliaikaista elintason laskua" voi jatkua ''10 ^"7-15 vuotta tai^vieläpä koko sukupolven ajan", niin silloin on edes-isämme koko boomikauden kuva — paitsi ei monopoliyhtymien ennä- X^' tysmälset voitot., ' - Chryslerin tiedoitettua, että se heittää 'Wind£oris^ 800 autotyö-f^^ Iäistä työttömien armeijaan, autotyöläisten union (No. 195) täantu-nniksellinen piesidentti Earl Watson kiirehti antamaan seuraavan lau- /.rsunnon: "Abbdtt ja Howe ovat tahallisesti, jostakin salatusta mo- ' tiivistä, sabotoineet autoteollisuutta. Työttömyys ei pysähdy tähän. \ \< Se leviää .kaikkialle, Ontariossa ja Canadai«>a. Ainoa ratkaisu tälle ongelmalle on se, että lasketaan hinnat alas." - .. ' Tuossa ristiriitaisessa lausunnossa on "totta toinen puoli". Se ori :/risUriitainen sikäli, ettämainisterejä Abbottia ja Hoiroa syytetään . vain autoteoiusuuden sabotoinnista mutta heti seuraavassa hengenvedossa sanotaan, että sabotaasia on harjoitettu niin suuressa mittakaa- ' jVassa, että työttömyys leviää sen johdosta kautta Canadan. Hänen ; 'lausuntonsa on vain osittain totta siksi, ^ttä oikeistolaiset työväen- -johtajat ovat myös syyllistyneet nykyiseen tilanteeseen, sillä he ovat 'antaneet aktiivisen kannatuksen hallituksen sotaiselle ulkopolitiikalle, -,mikä riistää maaltamme elintärkeitä »ulkomaamarkklnoita jä alistaa ^ sen Wall Streetin tunnottomien rahakuninkaiden armoille. - . , Liittohallituksen nykyisen ulkopolitiikan johdostS — mitä sosiali-demokraattiset oikeistojohtajat ovat ikuiseksi hapeakseen kannatta- , ,neet, aiheuttaa yhä selvemmin sen, että Canadasta tehdään halpoja pstraaka-aineita Yh ' inaanr kalliita tehdastuotteita rajan eteläpuolelta samalla kuh meidän ' omat työläisemme joutuvat työttömien anneijaan. On käynyt juuri siten, kuin esimerkiksi tämä pieni ja vaatimaton Vapaus-lehtenime / on selittänyt. Niinpä esimerkiksi General Steel Ware3 Limitedin liik-ÄsiMenhoitajamr. W. F. Holding sanoi nyt Londonissa; Ontariossa syys-kuun 16 pnä pitämässään puheessa: ' ' ;^["Mikään maa ei voi menetellä kuten me menettelemme. Me kai- ^miystmaeCanadaa. avovaunuihin ja laivoihin, my3mime sitä ja sitten os-tamme sen muista maista takaisin valmisteina. Se tarkoittaa^ että me ;\ elämme pääomastamme — raaka-aineistamme. "Vuoden 1950 alkupuoliskolla tuotettiin rajan takaa $56,000 arvosta jääkaappeja. Vuo- / denNl951 ensimmäisellä puoliskolla niitä tuotettiin ^12,250^000 arvosta. - ' '//Vhdysvaltalaiset jääkaappien valmistajat ovat kehittäneet yli- ' tuotjintoa ja Canada on mukava ja saatavissa oleva vientimaa."^ \ ' ;Tämä sillä seurauksella, että canadalaiset jääkaappiteollisuuk-i ^ i d ^ kuten joutuvat autotyöläisetkin. . ' Canadan pitäisi sanoutua jrti tästä Wall Streetin rahamiesten hy- Si&^äksi suunnitellusta'uiko- ja kauppapolitiikasta ja ryhtyä kaupan- ^ käyntiin KAIKKIEN MAIDEN KANSSA. T "Periaatteellinen'' hyväksyminen "jos" 'k Pääministeri St. Laurent vieraili viikon lopulla anomassa pre-i; sidäjtti Trumanilta lupaa, että Canada saisi yksinään rakentaa St ' Lawrencen vesitien, ja sai siihen presidentti Trumanin jalomielisen /'periaatteiellisen" hyväksymisen "jos" Yhdysvaltain kongressi ei hy- . . väksy vesitien yhteistä rakentamista. Toisin sanoen presidentti yeTruhian sanoi diplomaattisella kieleirä pääminkteri St. ' I^ ©tenille, että odottakaa te canadalaiset toistaiseksi hyvin kiltisti. ^ Kuten tiedetään Canadan ja Yhdysvaltain hallitusten välillä a\le> s kirjoitettiin kymmenen vuotta sitten, v. 1941, sopimus St. La^jrrence-vvesitien yhteisestä kehittämisestä. Sen jälkeen on,asiasta puhuttu F aj^ljonj mutta yhdysvaltalaiset rautatieka^italistit ja muut suuren i »ähan miehet, jotka pelkäävät siitä koituvan heille taloudellista tap- ;sniota, ovat tähän ^^n^ huolehtineet siitä, että Yhdysvaltain tätä sopimusta. Nain on St. Lawrence-vesitiesuunnitelma ollut kymmen vuotta ilmassa. ^^^^^^ ' N^ siitä, että Canadan tulisi rakentaa tämän vesitien itse, koska Yhdysvaltain vallanpitäjät oVat siihen haluttomia, ja koska kysymyksessä on loppujen lopuksi verrattain pieni menoerä, eli noin $300,000,000. * - ' C a n a d a l l a onkin kuulemma oikeus tämän vesitien rakentamiseen, jos Yhdysvallat sen hyväksyy ja suosittelee sitä Kansainväliselle Yhteiselle Komissionille.' Tässä mielessä pääminiteri St. Laurentin sa-hnottiin nyt vierailleen Washingtonissa. Hän esitti presidentti Truma- % niUe^^ viimeksimainittu antaisi Kansainväliselle Yhteiselle Komist i sionllle suosituksen, että Canada saa yksin rakentaa St. Lawrence- ' vesitiesuunnitelman,;mikä tarkoittaa samaa kuin sitä, että pi4sidentti Truman antaisi ko. luvan. ' K^ kerrottiin olleen hyvin myötämielisen tätä asiaa kohtaan ja hyväksyneen pääministeri St. Lau- >rentm esityksen periaatteessa"jos" Yhdysvaltain kongressi ei hyväksy St. Lawrence-vesitiesuun yhteistä toteuttamista. Ca-na että odottakaa, kunnes Yhdysvaltain kongressi jauhaa asiaa uudelleenl Ja Canada odottaa. St. Lwrence vesitiesuunnitelman; toteuttaminen, vaikka siitä ny- ; kyään puhutaankin pääasiassa sotilaallisten näköalojen puitteissa, olisi kuitenkin meidän käsittääksemme tärkeä taloudellisen kdiityksen svipusm tälle maalle. Huomioonottaen sen, että tämä vesiväylä tulee suurinmialta osalta Canadan alueelle ja että huomattava osa k.o. suunnitelmasta on jo Canadan puolella toteutettu (Wellandin kana-ehkä olisi, että Canada rakentaisivtämän vesitien , yksinään: Siten Canada saisi kansalliseen kontrolliin oman alueensa f läpi kulkevan vesitien ja mahdollisuuden käyttää sitä siten kuin tä- I snkn maan omat edut vaativat, huolimatta lainkaan siitä, mitä raaka- SYNTYMÄPÄIVIÄ Mn, A, BaaUsJnen. Wood8. Ont. iäytm 75 vuotta huomenna lokakuun 3 pnS. & yiidymme onnitteluihin; Mitä muut sanovat H l M i i i i B m i KJri. M. Pirosko, Vjuiamnr» 1^ lutUfo «rfiöltt VsneoBrnfo kadolb LIIKE nVTES TAVALLISTA Huhtikuun'21 liäiyänä 1950, kaksi kuukautta ennen Korean sodan alkamista, suktoriteettinen U. S. Nevrs and Wrld'8 Beport sanoi: ) ^rrtidysvallat ei missään tapauksessa liiovu taistelutta puolen biljoonan dollarin sijoituksIstaan^^^Kuinka kauan tämä taistelu kestää, sitä ei kukaan voi arvata." ^ Steelvorker & Ifiner, Sydney, N . S. • * • SINXPX SEN SANOIT "He ("JUaailman hallitsijat" kuten hän aikaisenunin selitti) rakastavat vapautta; muttei toIsille'MausuiMos-sadegh (Iranin pääministeri( radiopuheessaan. iv<^He tunnustavat omlstus-oilceudet, mutta vain siinä mielessä, että voivat sen avulla anastaa heikommilta." — AP:n uutistieto Teheranista syysk. 30 4):nä. HINTA 'Mitä maksoi toinen niaailmansota teille? (Niin. te olette vain yksi tämän maailman kahdesta ja puolesta '^iljponasta ihmisestä. Se maksoi teil-le <1,708 Ja saman verran kaikille muille ihmisiUe., Kaiken kaikkiaan se maksoi 400 biljoonaa dollaria. Sievoinen sumina maailmassa missä ilmiislä on nälkäisenä. " - ;Sodatiovat yksistään Tnidysvalloine maksaneet 400 biljoonaa. Be aa riittävän suuri summa Jolla saataisiin kaikille perheiUe $8,000 koti, $1^ aUtö Ja lisäksi $2.000 psinkkiin. Ja kuka voi laskea tämän viu>slsa-dan sodissa kuolleen 100,000.000 ihmishengen arvon? Vochenblatt, Toronto. Ahti Vesterback kertoo festivaali-sfstaan Port Arthurin tilaisuus on ensi sunnuntaina Port Arthur. — "Itä-Saksan tasavallan Ja muiden kansandemokraattisten maiden kansat haluavat vain rauhaa Ja olla ystäviämme", sanoi Arnold Westerback palattuaan tänne kotikaupunkUnsa Albert Kuuselan kanssa. Kun poikamme astuivat alas idästä tulevasta Junasta viikko sitten maa-nantai- iltana, oli heitä vastassa NFL Y : n klubin Jäsenet, kantaen toistakymmentä ^uhantunnusta, useiden kymmenien muiden nuorten Ja vanhempien kanssa. Poliisiviranomaiset pysäiuiy ttivät marssijat, mutta mitään häiriöltä ei tällöin tapahtunut; Joten Jo samojen vastaanottotuntien käyttämistä varten mentiin OSJ :n haalllle. Jossa Ahti Ja Albert kertoivat havaitmoistaan Ja keskiistelulstaan Berliinin juhlien yhteydessä. Kuten dn ilmoitettu, vierailee Albert Kuusela parhaillaan keski- Ja.-pohjois-Onta-rlossa. , ' Tällä alueella tulee Vesterback käymään ensin TarmoIassaCSJ:n 40- vuotisjuhlavieraana ensi torstaina. Karsdlskaupungeissa on yleinen tilaisuus Järjestetty SSJ:n haalllle Port Arthuriin. Vesterbackan selostuksen ohella tulee tilaisuudessa\ ^olemaan konserttiohjelmaa. V Ahti sanoo myös, että kysymyksiä saa esittää sekä englannin että suomenkieieiut Tarkoituksena on myähemmin Järjestää Vesterbackalle vierailut? Into-laan, KaminisUquiaan, Nolaluun. So. GillisUn, Hurkettiin Ja Oeraldtoniin. Lähipaikkakuntien nuoret Ja myöskin luo olkomaablslcs kleUil «->' ati »•>- maa kieliä. Jota ptfbolirat «wrf Ko-^ tenSau» Cbofibh Slaibiewta» Vtuie Vorie, iPaderetrakif, yJD.'" Kun Stanley I>eren' puhui eräälle naiqnstävälleen puolankielellä, omalla äidinkielellään, hyökättiin hänen^ kimppuunsa Ja kiistettiin; "Miksi et pUhu englantia!" Hyökkääjän. John Dillanen hyvin - tähdätty isku kaatoi uhrin sementtlkäytäväUe,^ Jossa'>hän makasi kuolleena. Ollessaan oikeudessa tunnusti John Dillane: "Minun ei olisi pitänyt sekaantua asiaan. Olen tehnyt väärin. Minulla ei ole mitään selitystä'miksi tein sen. Sanoin sen pelkästään lei-- Un vuoksi." Tämä toniuuiantit mnrbaaja pääd pois oifcendesta vapaana miehenä, pel-: Icällä $250 sakolla. Oikeus oU tehnyt tehtävänsä — Joten rikollisuus el menesty? l^inun mielessäni ei ole lainkaan epäilystä siitä, etteikö J o h n DUlane poistunut oikeudesta syvällisesti ulkomaalaisia (Vihaten — koska hän ei saanut mitään opetusta tulevaa esiin^. tyrnistään varten. Siitä ei ole pitkä aika kun eräs toi-nen kiihtynyt mies hyökkäsi minun kimppuuni Ja vaati tietää: "Miksi et puhu hyvää englantia tuon sinun koirien kleltesl asemesta?" Ainoastaan vaikeneminen ehkäisi hyökkäyksen tapahtiunJsen. Tämä tapahtui työ.^. paikalla. Jossa oli saapuvilla kymmenen muuta miestä. 'Eräs kolmas raivopää raakamaisesti pieksi uhrinsa. Kun tuomari kysyi häneltä: "Miksi teitte sen?'Vei hyökkääjällä ollut muuta selitystä kuin tä.:. mä: "Tämän miehen parta näytti niin venäläisen bolshevikin p a r r a l t a . " K y symyksessä oli irlantilaisen katolilais- I hittyxtjt mte» ja omasta mlelegtSfin , Uicläkln «nempj&o. lOtoen lähin Joh* Eri»ok*«wir-ltaj8jjaa ^HaitfonJ canol oikeudessa, ett» kjrsymykges^ ^a0|n^:ix^ott luja. luonteinen, vakava,, tunnollinen ja luotettava.' Miten on sitten mahdollista, että sellainen heiJkUösc^ niin helpolla vtavalla. Dillase cl ole nlkäan pelkkä y l o^ — hän on tyyppU usein ottaa lain omiin käsUnsä |s ^tten — vala-ehtolsesff -1. selittää kaiken vlatto-maksi "leikiksi"; papin parta. ' , John Dillanen tapaus ei ole siis mikään yksinkertaisen: ja vähäjärkisen henkilön "lelkin"-asia, kysymys sellaisesta henkilöstä. Joka ei todella tiedä mitä Ja minkä vuoksi hän 'Jotakin^ tekee. Hän on SS-vuotias täysin keonko tämä oikeuden pilkkaa vaiko murbeelUsta komediaa? Se on J tdma varoitus kaikille,yJotka, lorkenevät^tUhiimaan useampaa kuin yhtä kieltä. Vaarallisten raivopäiden Juostessa vapaina yleisissä paikoissa ja ollen milloin tahonsa ialmiit väkivaltaisuuksiin, ei- kielten taitaminen ole turvallista. •y Minun synnyinmaassani tavattiin suhtautua: kateellisen'kunxiiolttavasti kalkkiin ihmisUn, Jotka osasivat^pu-hua tai hallita useamman kuin yhden kielen, mutta täällä fhän Joutuu hengenvaaraan, on salat^va:alkuperän8ä tai vieläpä muutettava nimensä pelä-: tessä väkivaltaa Ja loukkauksia, seikd-sia nimityksiä kuin fbohunk, wop, da-go, coon. dirty chink, dlrty Jew" Jji.e,i Jotka ovat varsin yleisiä. Oikeuden tuomarilla oli mainio t l ^ lalsuus antaa: terveellisiä ja rakentavia neuvoja tai Ideiuiolda tämän maan kielistä Ja kansallisuuksista Ja osoittaa ettei ole häpeällistä 'osata puhua useampaa kuin' yhtä kieltä. Jos tuomarilla olisi'ollut lainkaan Järjen tajua, olisi hän kyennyt muistuttamaan näille ahdaänielisiile, että Canada muodostuu sadoista eri kansallisuuksista Ja että kieli ei ole minään kiinteän; yhtenäisyyden esteenä vat aamanvärisiä, iOmi «rt vix», puvut, «ulot Ja vi* vshdofeset muätiostsnt ' maailman paljon kaimlfmmaksl ja vlehääftväm-nlk& kaikki on varsin luon. noUisto Ja normaalista. Ainoastaan sellaiset hyökkääjät ja sortajat^ Jotka haiskahtavat rheira-kansalta"' eivät voi sietää sitä Ja.vi-haavat sitä. Jos tuomarilla olisi ollut taipeeksi Järjen kipinää olisi hän voinut tehdä suuren palveluksen Canadan yhdistämiseksi ^deksi perheeksi'palftutta-maila mieliin entisen vcanadalaisen valtiomiäien, loordi : Tnreedsmuirlii sanat: , "JUä koskaan unohda alknperääsL Me skotlantilaiset emme unholta vanhoja skottilaisia tapoja Ja aina mols- (ammi sen^plenenmaan. Josta olemme kotoisin.'^ fit» pit^a pnfkkpnsn kalkkiin kansallisuuksiin Ja niiden perinteisiin nähden. Me kaikki olemme parempia cana-; dalaisia olemalla, parempia ukrainalaisia. Se pitää myös paikkansa puolalaisiin; : ruotsalaisiin, :-suomalaisiin; ^jllage Teadhe/" tideo Torontoon ITonato, Ont, —> "ViUsf» UtafSu, , *r'<mwtp peavostofBailn Jo- ' f^if ifitftififiSn ftoff-lmiSiffnii fffMPfff-tain » lofcafc; 7 v&fM» m X «1. fcamt kello neljän heaäaka» Uta-läUviOä. AInss» MijteaSn JoAii «Ik» vapaaseen seininrtclvinn, naii-tilaan naisten lalttanssfa tavin-tolasi » J» |ridst9»D senrapdejä. Ja kon lUa pimenee aletaan filmin e- ^lUage Teacber" on '^yslmlt-ialnenr^ altafllml Ja yksi partaalta Neuvostoliiton uusimmista III- , mltoottelsta. TUalsnuden JärjM-tää LPP;n suomalainen klubi Ja tulot siitä käytetään Tribnne-lebV den tukemiseen. — e. Suomella oh-^ela suorittamatta $15,2 milj. sotakorvauksia Helsinki, Sotevanjohdoä taholta tiedotetaan, että Suomi on tähän iMiii sillä orkesterikin käsittää 'konia erilaatuisia soittimia Ja ääniä; Jotka taitavan Johtajan avulla muodostavat kauniin sopusoinnun. Maailma olisi todella perin tylsä Ja mielenkiiimoton; paikka ^ asua, Jos kalkki puhiiisivat^maa kieltä, tans-sislvat samaa tanssia, laulaisivat Ja soittaisivat ainoastaan: saman 'säveleen mukaan Ja kaikki kukat ollsi-tshekkelhin, venäläisiin, irlantilaisiin, ranskalaisiin, saksalaisiin Ja lukuisiin muihin kansallisuuksiin, perinteisiin, keliin Ja kulttuureitiin nähden. •Meidän tnomarimme Jätti knlten-kih kurjasti velvolllsnntensa täyttämättä. vHän el edes pysähtynyt harkitsemaan pääasiaa, että murha oli ta^ihtnnnt ulkomäalais- Ja klelivi-han takia, ellcä antanut »dassa^ oikeita ehjeita Ja vakavaa varoitusta. Hän todisti kristaUI» kirkkaasti olevansa kelvoton oikeuden/ rauhan Ja yhtenäisyyden tofeSttamlseen. ' , (Puhuessani täten omasta puolestani olen samalla varma siitä, että ilpoaisen niiden ttihansien mielipiteen. Jotka a - Jattelevat Ja käsittävät'asiat samalla tavalla kuin minäkin. Wasliingtpn.-r-aitinen Yhdysvaltain varapresidentti. Henry ,Wallace saatetaan kutsua kuulusteluun. Jota edelleen' toimitetaan hänen vuonna 1044 Kiinaan tekemänsä matkan Johdosta. Kuulustelua: suoritettavan senaatin . komitean lakimies Morrisin sanotaan ilmoittaneen siitä. i i i i l i i i i i i i i^ vanhemmat voivat saapua ensi sunnuntaina Port Arthurissa pidettävään Ulaisuuteen. — A. T. H . Satamatyöläiset voittivat Englannissa Lontoo. — Viime .viikon vaihteessa palasivat työhön, takaisin hinaajissa palvelleet 4.500 työläistä. Jotka oUvat olleet lakossa kleltäydyttyään ylityöstä. Lisäksi oli vaatimuksena palkankorotus. Samaten lopettivat samaan aikaan lakkonsa 2.500 satamatyönteki- Jää Manchesterissa. Ite olivat lopettaneet työnsä sen Johdosta, että työstä oli erotettu 39 työläistä, ylityöstä kieltäytymisen vuoksi.' Lakkolaisten vaatimuksiin on suostuttu. Mutta Lontoon Tilburyn satamassa Jatkuu 2.000 satamatyöläisten lakko. Satamassa oli viikko sitten 22 alusta purkamatton^ana. — Canadan ensimmäinen purjeh-di^ skUpailu pldettihi .1S26 Halifaxissa. Kirj. Charles Sims Ensi maanantaina^ lokäkonn; i päivänä, tulee kuluneeksi kaksi vuotta historiallisesta suiu^pänk;^' sesta,'Jonka merkitys ilimiskunnän' kehityksessä tallaan luokittelemaan - tärkeimmäksi tapaukseksi SnUren : - Lokakaan : Vallankamonksen Jäl-^ keen. Me tarkoitamme kaksi Tuitta sitten perustettua Kiinan kan-' santasavaltaa. ' ^ - Korostaaksemme sitä kuinka tärkeätä bnCanadaUe KiinaU Kansantasavallan hetikohtalnen tunnustaminen^ 'mikä tarkoittaa Yhdysvaltain Imperialistisesta Aa-^ sian ohjelmasta eroamista, Julkai. semme 'Canadian Tribune-Iehden toimittajan Cliarles Simsin oheel-lisen artikkelin Jossa sanotaan: Senaat^ri Beveridge nousi YJjdys-valtain senaatissa v, 1900 puhumaan Ja pauhasi: "Mr. presidentti, aika vaatii ennakkoluulottomuutta. Filippiinit kuuluvat meille Ikuisesti! Ja Juuri Filippiinien takana on Kiinan ehtymättömät markkinat. Me emme peräänny kummastakaan." Imperialistien Jänkkijulkaisia Brooks. Adams kirjoitti . samana vuonna: 'Maksakoon se mitä tahansa, mutta Shansin Ja Honanin mineraalialueet kaapataan ennenmnjin tai myöhem-^ min eurooppalaisten tohnesta Ja se. Joka voi menestyksellisesti kehittää näitä suunnattoman suuria rauta- Ja kivihiiliresxu-sseja Kiinan työvohnan avulla, v6i hyvinkin uhmata kaikkia kilpailijoita. "Meidän CYhdysvaltain) maantle-teelUnen asemamme, meidän rikkautemme Ja meidän voijinamme k e ^ l s - tuttaa meidät erikolsesU Itä-Aasian kehittämiseen Ja sen alistamiseen 0 - saksi talousjärjestelmästämme". Yhdysvaltain imperialistit kiinnittivät SO vuotta sitten katseensa K i i nan valtaamiseen; . Beveridge Ja Adams esittivät tämän avoimesti Ja peittelemättä: Xli mitään ystävyyden eleitä, ei "mitään »tekopy-hyyttä edistyksestä tai kilnalalsls-ta käsitteistä. Beveridge Ja Adams esittivät Y h dysvaltain imperialismin Kiinan ohjelman Jo kauan ennen kuin Neuvostoliitto Ja Kiinan Kansantasavalta oli penistettu! ' Tnunanin Neljän ohjelmakohdan laatijakomitean nUlJoneeriJäsen Nelson A : Hockefellerkhrjoitti heinäkuussa 1951: "Yksilöllisen Ja koUektii-vlsen tuotantonsa niukkuudesta huo-' limatta, kehittymättömien alueiden ekonomia on erittäin tärkeä Yhdysvalloille Ja Länsi-Euroopalle.;. Niistä tulee 57 prosenttia Yhdysvaltain tuontitavaroista Ja 65 prosenttia Län-sl- Euroopan tuontitavaroista. Tärkeistä strategisista materiaaleista. joista aseistuminen on riippuvainen, nämä alueet antavat Yhdysvalloille kolme neljännettä osaa Ja vieläkin suuremman .prosenttimäärän (Euroopan liittolaisme. Pohjois-Atlantin sopimusvaltojen teollisuuden moblllsoin-tisuuxmitelmat riippuvat siis selvästi 6il|ä. että: nälst& ke&ittsimättömistä alueista saadaan keskeytymättä Ja l i -: sääntyvässä määrässä sellaisia strategisia malmeja kuin paiiksiittia, kromia, kuparia, lyijyä, manganiisla, t i naa, uraniumia Ja sinkkiä. Sama pi^ tää paikkansa luonnonkumin suhteen." Elokuun 13 päivänä yhdysvaltalainen Julkaisu Newsweek, sanoi suoraan: "Yksi syy, miksi Yhdysvallat on vasta: hakolnen... tulemaan takaishi 38 leveyspiirille Koreassa on se, kun kiistanalaisella alueella on' huomattu tungsten-kaivanto. Eräässä 'vaiheessa Korea oli tämän erittäin kovan metallin huomattu tuottajamaa ' Ja tätä metallia tarvitaan (valmistettaes-sa konetyökaluja. elektroonlsia välineitä Ja Jet-koneita.» « . ;,1tockefeller Ja •Newsweek puhuvat iBeveridgen Ja Adamsin kieltä, jänkki-imperialismin ohjelma Kiinan suhteen ei ole muuttunut 50 vuoden kuluessa. Tässä on syy, miksi MacArthurin kuulustelujen miljoona sanan todis-tusainehistossa ei ole ainoatakaan sanaa rauhan suhteen Kiinan kanssa. Wall Street Journal sanoi aivan oikein: >-Presidentti Truman ei ehdota •MacArthurille vastakkaista ohjelmaa." Jänkki-imperialistitpyrkivlt repimään Kiinan alas Ja hallitE^maän Aa^ siaa. Tässä on syy miksi Jänkki-im-perialistit keskeyttivät provokatiojen-sa. avuuä Käesöngih välirauhaneuvot-ielut; tniki3i kenraali iRidgeway puh'uu nyt tulevasta talvikampanjasta K o reassa; miksi Koreaan on lähetetty 100,000 Jänkkisotilasta lisää; miksi St. Laurentin hallitus lähettää lisää ea-nadalaisia poikia Koreaan. • « ^ « . Tällaisella ohjelmalla ei ole mitään yhteyttä Canadan kansallisetujen kanssa; Canadalaiset eivät halua .osallistua imperialistlseen''sotaan Kiinaa mennessä täyttänyt sotakorvaustoimituksia 211:3 mllj. sotakorvausdollaria. Syysk. 19 pnä tuli kuluneeksi täsmälleen seitsemän vuotta sotalcorvaus-suoritisten aloittamisesta. rTänäi ai-, kana on Suomesta*viety Neuvostoliit-- toon erilaista tavaraa sotakorvaussuorituksina yhteensä 211 $• miljoonan so^korvausdollarin arvosta Ja: Jäljellä on -vielä viimeisen korvausvuoden k u luessa suoritettavat 152 milJ; dollaria, kerr^aan Sotevan Johdon taholta. LAKIMIEHEN ETUISUCfi Jani: -Kövöiän juurt JatenieL' luon» ottaoassa neuvoja mouS «enetelJä riitakysyaykdssäöl.'' • Tomi: -Mutta snlksi sinä D S M , .. »ahaalaklmlto. YbtäbyvtoS voinut sleUä JstuessasikatsoaitJif kikirjolsta joita siellä on. «Stäli* kln katsoo.'r ^ Jani: "Niinpä kyllä, mutujjänie tää, mUtä sivulta katsoo." * • - • KOSTO ONJBULOISTA Kalle: — Sanoitko sinä siskosi M' la^'ajaneen sinut ulos oleskeiuC neesta? Mallti: - Kyllä . . . Nilnaniola teki, mutta lähti hänkin sieltä Z minä sekoitin salaa siskon puuteun Jotakto, .Joka pam hänet suutelemisen Jälkeen irvistämään niin pahastu^ Sisko enää halunnut nähdä ' otusta.' koko H E L P P O S E L I T T ;U Nuori rouva ilmoittaa polllsiUe, että heillä on käynyt vatas noin sitten. Poliisi saapuu tarkastamaajj ja kysyy: —Miksi ette ilmoittanut tästä heu kotiin saavuttuanne? • — Luulta" silloin; että kalkki oU sei kaista siksi, että mieheni on etsinyt itselleen puhdasta paitaa, vastasi rouva. Suome Toronton kunnallisvaalit pidetään jouluk. 3 p:nä Toronto. — Maanantaina Joulukuun <s» 3 pnä suoritetaan Toronton kunnallisvaalit. Kaikki merkit vUttaavatsU-hen, että vaalikamppailusta muodostuu erikoisen tärkeä kamppailu. Stewart Smith, enttaen kontrolli-lautakuiman Jäsen, on Julkaissut lausunnon. Jossa hän kehoittaa äänestäjiä - vakuuttautumaan siltä; että heidän . nimensä on äänestysluettelossa. Lausunnossa sanotaan: VKun äänestyspäivä tulee, nita aina' estetään t u hansia työmisiä äänestämästä sillä jvastaan.:: Kiina ei ole koskaan loukannut tai uhannut Canadaa; eikä kos-kaan tee sitä. Canadalaisilla on ^ Ikutaen kiitollisuudenvelka Kitaan kansalle sen sutmnattoman suurista uhrauksista, Joiden - avulla murskattita ' Japanta imperialismta selkäranka — Canadan turvallisuuden Ja /itsenäisyyden vihollisen voimat. .Tästä Johtuu vaatimus: Canadan pitäisi tunnustaa Kiinan Kansantasavalta! St. Laurentta hallitus on pakotettava kuulemaan kansan vaatimusta Ja tunnustamaan Kiinan Kansantasavalta. - penisteella, että heidän' nimensä: on Jätetty pois äänestysluetteloista. Estäkäämme tämä nyt." Smith' selittää, että Toronton ää-nest^ ysluettelot ovat nyt äänestäjäta nähtävissä. Yhdeksän äänestysalueen äänestysluettelot ovat nähtävänä postitoimistoissa, -^yleisissäkirjastoissa, palokimtien haaleissa, kouluissa -Ja kaupungta kirjiuin konttorissa kau-pungtatalollav .Voidaksenne äänestää Toronton .kunnallisvaaleissa täytyy nimenne o l la äänestysluettelossa. Ellei se ole siellä ette myöskään voi äänestää. Smith kehoittaa työläisiä Ja kaikkia edistysmielisiä ihmisiä tarkastamaan Ja -varmisttunaan siitä, että heidän nimensä on luettelossa. Lokakmm 11 pnä loppuu aika jollota vielä voitte saada nimenne liitetyksi luetteloon. , KUINKA TULEE MENETEXLX * Te voitte soittaa puhelimella kaupungta ;kirjurta konttorita 'PL8451 kaikkina aikoina 9 ap. Ja 9 lp. välillä kaikkina mutaa päivinä mutta 'ei lauantaina Jä sunnuntaina. Teidän tulee ky^ä onko nimeime luettelossa. Jos se ei ole, nita kirjuri: ottaa valituksenne Vastaan puhelimitse. Jos haluatte .voitte soittaa 6tewart Smithta konttoriin MI9831. Siellä hoidetaan tarkistus Ja Jos nimenne puuttuu nita tehdään'valitus puolestanne. Varmistukaa siitä, että nimenne Ja kaikkien' paheenne Jäsenten 5 nimet ovat "asianmukaisesti' äänestysluetteloissa. Jos te haluatte äänestää rauhan puolesta, demokratian'Ja edlstyk- 15 miljoonaa turkkilaista ^^'^ nälkiintyy Ankara. — Turkissa. Jota Yhdysvallat on (Viime vuosina aseistanut Ja järjestänyt taistelemaan "k^nmiml!- mia vastaan", elää noin 15 mHldohaa.; ihmistä suunnattomassa kurjuudessa, kertoi äskettäin sanomalehti Kudret. "Ei vato maaseudulla mutta myös-kin suurissa kaupungeissa, kuten An-kara Ja Istanbul, näkevät suuret misjoukot suoranaista nälkää jä oy»fc?w vailla asuntoja", sanoo lehti. Miten Turkin viranomaiset suhtaii-' tuvat kurjuuteen osoittaa se. että esim.^' Istanbulta • laitaosiin on järjestetty? kerjäläfslehejä. tarkoituksella esm kaupungta näyttämästä liian kul'jalta.';^l kuten Aksliam kertoo. Lehti Esäia>;iä että näillä leireiUä on myöskin suurf^'' Joukko lapsia, jotka joutuvat nukkumaan paljaan maan päällä. Vata nota 40 pros. työkykyisillä turkkilaisilla on työpaikka. kirjQinas turkkilainen lehti Zafer. Seurauksen^. laajasta nälistymisestä ja alkeeIUsan4 mankta lääkärinhoidon puutteesta, on kuolevaisuus suhteettoman suuri. Tällaisesta hälyyttävästä tilanteesta huolimatta "aviistää" Yhdysvallat > Turkkia uusilla ja uusilla aseläbet^-; sillä. STI Mauki hieno palan lais kau lutava OXE • «•Cl BTOftUl ipäi iltalsta llin( ME YU USAvi ulottuva näköradiolähetys New York. — Toissa lauantaina annettiin New Yorkin, HoUywoodm ja Washtagtonin näköradloasemien yb-teisponnistiiksella ensimmäinen yli maan ukittuva näköradiolähetys.. Sen esitys kesti 6 tuntia. Välitys suoritettiin CBS:n toimesta; käyttämällä AT&T:n uutta $40,000.000 maksavaa mikroaaltojen lähetysjä^j: jestjBlmää. Toiset verkostot yhtyivStr' osittata lähetykseen. [äytetääi i ole Ml los- ja 1 sen puolesta, nita vakuuttautukaa. tU* tä että nimenne on luetteloissa. <S>- Lyö niinkuin vierasta siltaa . . . \KIvlperä-Pekan torontolataen "sotahuuto" oli nähnyt (viime' torstata numerossaan tarpeelliseksi antaa Canadan Suomalaiselle Järjestölle ja sen kaniiättajille oikein isällisen kurituk-i sen. niataltun järjestön suuresti synnillisten ja "yhtei^unnalle vaarallisten" toimtatojen johdosta. .'Nyt ei riittäneet tavaiunukaiset Pekan ropinat, JoUita kansa on opptaut suhtautumaan niinkuta siihen tavaraan Joka: kaadetaan pienen putkan nurkassa reikään, mutta asialle oli oniistettu oikein puolen sivim' mittal- Tien epistola. -'^Koko suuri vaiva oli kuulemma nähty Suomesta äskettäta tähän maahan saapuneiden ihmisten pelastamiseksi Joutumasta: kaikkialla vaanivien Suomalaisen Järjestön Jäsenten saaliiksi) ainelähteitä VVall Streetin miehet himoitsevat. Kysymys $^\0O,OOO,OOO määrärahastakaan ei ole voittamaton kun otetaan huomioon, että paljon suurempia rahamääriä käytetääji nyt suoranaiseen sotavarusteluun. Parempi oasi, että ne rahat käytettäisiin St. Lawrence-vesitien kehittämiseen, missä ei kaiketi Yhdysvaltain "apua" tarvitakaaa Joka «vaivautuu tutkimaan tuon "syvämietteisen" tekeleenkokonaisuudessaan, hän ivaimaankta havait-jsee kuinka "vaarallisia Ja peloittavla" SJ:n Jäsenet ovat Ja kuinka hirmuisen "pahoja". pyTkimykslä, heillä on. Niinollen ei ole ollenkaan ihme, että. sellataen suuri "ilunlsystäivä", kuta Kivlpertl-Peikka, tekee parhaansa, ettei yksikäkn •^pienimmistä" Joutuisi heidän uhrikseen. 'Mai ' n 1 tussa ivaröltuskirjoituksessa kyllä moneen kertaa^ vakuutetaan,'et^ tä SJ:n Jäsenten ja kannattajata Joukko on hyvta, pieni, vain kourallinen,: tuskta muuta kuta 5 i tai korketa-! taan 10. prosenttia tämän maan suomalaisista. Mutta pahuuksen vaaralltaen ."se saikki kuitenkta 01^. Sen vaarallisuuden osoitukseksi tuodaan kirjoituksessa esille esimerkki menneisyydestä. Jonka mukaan se ei "nostanut ääntään Suomen puolesta, sillota' kun se Joutui Venäjän hyök-käysen kohteeksi 1939 Ja > sudestaan sotaan Venäjää vastaan 1941*^ (tummennus aUek.) Mitä sanotte nyt? Eikö olekta Julkea Järjestö kim ei nostanut ääntään Suomen puolesta . edes siUota.v kun Mannerheim-Bytl-Tanner^ yhteisrin tama Johti Suomen Aatu-vainaan kanssa f iemurynnistykseen-' Neuvostoliittoa., Canadaa, Britanniaa Ja koko demokraattista maailmaa vastaan. Pata vastota se teki Ja sai kiitokset, Canadan hallitukselta Canadan Ja muiden Aatun akselia vastaan taiste-lelden aviistamisesta. Siitä Johtui tietenkta sekin, että pamuTjohon SJ, p^tita -sodan alussa, peruutettlta 1943. • ^ Ja entäs sitten tänä päivänä? ^ Kirjoituksen mukaan,SJ:llä^on paljon haaleja Ja kaikenlaista kulttuuri-toimintaa "aina urheilua inyöten.'.Tätä toimintaansa se kuulemma: harjoittaa nita sanomattoman riettaalla tavalla, että ilman minkäänlaisia, ehtoja sallii Jokaisen suomalaisen osallistua nilhta. Eivät pahuuksen pakanat kuulu asettavan .minkäänlaisia <vaatknuksia 1 Tuollataen' kurfttomuus nyt tietenkta panee sapen purkaantunen vä-hemmänkin tuliselta Akuta' miksi on tuimettu Pekka Ja hänen ^'sotahuutonsa". ' ' . Mutta Jos (kaiken edelläkerrotun vol-sikta sulattaa, nita tulee vieläkta pahempaa. Joka ei enää sula kenenkään kuvussa. : Kirjoituksessa nimittäin - i todetaan niin hyvta kuta mustalla valkoiselle voidaan panna,' että kaikkein hävyt-tömlntä on se, kun SJ Ja sen kannattajat puhuvat lauhan'puolesta Ja ke-riävät: nimiä "rauhan-adressta alle". Kuuluvat vielä onnistuneenkin saamaan niitä aika runsaasti. / Vofko auUeään olla suurempi "rikos" kuta ptihuminen rauhan'puolesta!. — sillä mitä nyt on.rauha sodan rinnalla, esim. sellaisen kuta oli se Aatu-vainaan Johdolla suoritettu salamaja rieinusota. Jonka tuloksena ainakin SO milj. ihmistä lähetetUipi ai;tuaitten metsästysmaille, puhumattakaan niistä muista suunnattomista kärsimyksistä Joilla se ihmiskuntaa "onnellis-tuttl"- " imyty todeUa ihmetellä miksi Pekka; "sotahuuto" Ja muut siihej^ sakkita kuuluvat pelkäävät ziiin kauheasti s i ; tä,'että viime aikoina, Suomesta tulleet Joutuisivat kosketuksita SJ:n, työväen urheiluseurojen ym'. demokraattisten ryhmien, kanssa. ' ' Tuntevatko he. että heidän oma asiansa on nita huono ja mätä, «ttJ ? kaikki mitä heillä itsellä on tarjotta-vana on nita pahanmakuista ettei .ti j kelpaa keneUekään, joka vain pä2«« kosketuksiin demokratian Ja rauhan-säilyttämisen puolesta tolmivleo liemien kanssa. Niin alriakta tuntuu. Siksi he lyiS-; vät rumpua ettei toisten ääni kuulua : Ja syytävät -vaiheita ja törlttjW4 maalaavat .vanhan rienecjan tavi». setaäDe ihmisiä peloltellakseea. Me demokraattiset ihmiset emme tarvitse sellaista ihmisten peloltt^: Me emme kiellä ketään menanästt; stane tai tänne, mutta me sanomme esim; suomesta saapunelUe uusille tn-lokkaille: ' Tutustukaa kaikkita Järjcstöffla kaikkita suomalaisiin ryhmiin JaJ»: mtahohta mikäli siihen on maM«- , lista Ja tehkää johtopäätökset haxk»^, tänne mukaan. Jos te uskotte rauhan Ja IhmM» veljellisen suhtautumisen t o l i^ olevan onneksi Ja siunaukseksi b » " , soine, teille itseUenne ja kansötofr sinenne. sUlota te myöskin paikanne SJ:n.Ja muiden demotxs»' tisten ryhmien toiminnoissa., ^ Jos te taas uskotte sotaan, taan. ihmisten murhaamiseen jara» käämlseen J? yleensä riitaan j » ^ puraisuuteen. «ailota tietenkin o n p ^ kamie Pekan Ja hänto seunitoi^ Joukossa. Joka uskollisesU vaalii totuudet tulokkaat, kstriä» ymVäriUenne. tutustukaa <««2Stt'' tisten iiyhmlen toimintaan J» ««Jj; kaa mlssä.teldän palkkamie tulee « f ^ maan.'— Kulkuri. ^, IBATl CSJ CSJ:n 1 slkoko kuuka talna Slhtee Wanui CSJ:n f kokoul kaude] a lp.
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, October 2, 1951 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1951-10-02 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus511002 |
Description
Title | 1951-10-02-02 |
OCR text |
M i i i i P l i i l
UXBEtmn ImtependeotlflJjor
Annun. >jvf • JPfnnfkH #*fina#1taria'
Tete][^ODes: Sostoe» O O ^ 4M2aM,
£Uitorial Office 4*<269, iCaaascr
S. SiOcrJ, Edltor W. Ekttmtl Ua3i&i9 nMxem Bo* €9s Baäbarr» Ontano,
tmubta wo9, e, mt jmtariaA
M. eecasd da» maJl by ibe Post
OfUc» ] ] q n ^ ^ Pub-
JldbuBd ibrice «eekJy: Tuesdays,
jnmreday» and Eaturdsy» t«y Vapaufl
ram 1^ W., Auttmry, Ont., Canada.
Trajui&tion fxee «t Ouage.
Canadam; i vk, IM »kk. 3.75
"Srhdyavalloissa: lirk.8XK»0Idc420
euoDoessa: 1 vIc. £.60 e kk, 4.75
Työttömyys uhkaa levitä
{Cuinlta hataralla pohjalla-ja vaarallisen heikolla jäällä maamme
nykyinen "talousboonii" on, se näkyy nmi, seuraavista seikoista,
4ibaisenuninAVindsorissa Fordin tehtailta'työttömäksi joutune!-;
den lisäksi erotettiin sikäläisistä Chryslerin tehtaista lokakuun alussa
-800 työläistä Työstä vähentämisen syyksi ihnoitettiin-autojen ky-
; synnan tyrehtyminen.
/' , Saimaa, päivänä (syysk. 26) ilmoitettiin Ottawasta,,että" kulu-
:&/:'neen kahdeksan A k u u ^ sille kun Canadan miltei
koko vlkomaakauppa on keskitetty Yhdysvaltoihin —^Canadan EPU-
' CDUmiNEN KAUPPATASE nousi ennätysmäärään,, eli $537,100,-
000. .'Sivumennen sanoen Voidaan mainita, että tätä edeltäneen epä>
' edullisen kauppataseen "ennätys" oli v. 1913, jolloin se oli'12 kuukau-den
äaana ^294,l00,00a ' '
Kun tähän vielä lisätään rahaministeri Abbottin tällä viikolla an-
, t a m a lausunto, että ''hetkellinen elintason alentaminen" on se/'todelIi-
> sen' hinta" minkä canadalaisten täytyy maksaa sotavarusteluohjel-masta
— ja että tätä "väliaikaista elintason laskua" voi jatkua ''10
^"7-15 vuotta tai^vieläpä koko sukupolven ajan", niin silloin on edes-isämme
koko boomikauden kuva — paitsi ei monopoliyhtymien ennä-
X^' tysmälset voitot., ' -
Chryslerin tiedoitettua, että se heittää 'Wind£oris^ 800 autotyö-f^^
Iäistä työttömien armeijaan, autotyöläisten union (No. 195) täantu-nniksellinen
piesidentti Earl Watson kiirehti antamaan seuraavan lau-
/.rsunnon: "Abbdtt ja Howe ovat tahallisesti, jostakin salatusta mo-
' tiivistä, sabotoineet autoteollisuutta. Työttömyys ei pysähdy tähän.
\ \< Se leviää .kaikkialle, Ontariossa ja Canadai«>a. Ainoa ratkaisu tälle
ongelmalle on se, että lasketaan hinnat alas."
- .. ' Tuossa ristiriitaisessa lausunnossa on "totta toinen puoli". Se ori
:/risUriitainen sikäli, ettämainisterejä Abbottia ja Hoiroa syytetään
. vain autoteoiusuuden sabotoinnista mutta heti seuraavassa hengenvedossa
sanotaan, että sabotaasia on harjoitettu niin suuressa mittakaa-
' jVassa, että työttömyys leviää sen johdosta kautta Canadan. Hänen ;
'lausuntonsa on vain osittain totta siksi, ^ttä oikeistolaiset työväen-
-johtajat ovat myös syyllistyneet nykyiseen tilanteeseen, sillä he ovat
'antaneet aktiivisen kannatuksen hallituksen sotaiselle ulkopolitiikalle,
-,mikä riistää maaltamme elintärkeitä »ulkomaamarkklnoita jä alistaa
^ sen Wall Streetin tunnottomien rahakuninkaiden armoille.
- . , Liittohallituksen nykyisen ulkopolitiikan johdostS — mitä sosiali-demokraattiset
oikeistojohtajat ovat ikuiseksi hapeakseen kannatta-
, ,neet, aiheuttaa yhä selvemmin sen, että Canadasta tehdään halpoja
pstraaka-aineita Yh
' inaanr kalliita tehdastuotteita rajan eteläpuolelta samalla kuh meidän
' omat työläisemme joutuvat työttömien anneijaan. On käynyt juuri
siten, kuin esimerkiksi tämä pieni ja vaatimaton Vapaus-lehtenime
/ on selittänyt. Niinpä esimerkiksi General Steel Ware3 Limitedin liik-ÄsiMenhoitajamr.
W. F. Holding sanoi nyt Londonissa; Ontariossa syys-kuun
16 pnä pitämässään puheessa:
' ' ;^["Mikään maa ei voi menetellä kuten me menettelemme. Me kai-
^miystmaeCanadaa. avovaunuihin ja laivoihin, my3mime sitä ja sitten os-tamme
sen muista maista takaisin valmisteina. Se tarkoittaa^ että me
;\ elämme pääomastamme — raaka-aineistamme. "Vuoden 1950 alkupuoliskolla
tuotettiin rajan takaa $56,000 arvosta jääkaappeja. Vuo-
/ denNl951 ensimmäisellä puoliskolla niitä tuotettiin ^12,250^000 arvosta.
- '
'//Vhdysvaltalaiset jääkaappien valmistajat ovat kehittäneet yli-
' tuotjintoa ja Canada on mukava ja saatavissa oleva vientimaa."^
\ ' ;Tämä sillä seurauksella, että canadalaiset jääkaappiteollisuuk-i
^ i d ^ kuten joutuvat autotyöläisetkin.
. ' Canadan pitäisi sanoutua jrti tästä Wall Streetin rahamiesten hy-
Si&^äksi suunnitellusta'uiko- ja kauppapolitiikasta ja ryhtyä kaupan-
^ käyntiin KAIKKIEN MAIDEN KANSSA. T
"Periaatteellinen'' hyväksyminen "jos"
'k Pääministeri St. Laurent vieraili viikon lopulla anomassa pre-i;
sidäjtti Trumanilta lupaa, että Canada saisi yksinään rakentaa St
' Lawrencen vesitien, ja sai siihen presidentti Trumanin jalomielisen
/'periaatteiellisen" hyväksymisen "jos" Yhdysvaltain kongressi ei hy-
. . väksy vesitien yhteistä rakentamista. Toisin sanoen presidentti
yeTruhian sanoi diplomaattisella kieleirä pääminkteri St. ' I^
©tenille, että odottakaa te canadalaiset toistaiseksi hyvin kiltisti.
^ Kuten tiedetään Canadan ja Yhdysvaltain hallitusten välillä a\le>
s kirjoitettiin kymmenen vuotta sitten, v. 1941, sopimus St. La^jrrence-vvesitien
yhteisestä kehittämisestä. Sen jälkeen on,asiasta puhuttu
F aj^ljonj mutta yhdysvaltalaiset rautatieka^italistit ja muut suuren
i »ähan miehet, jotka pelkäävät siitä koituvan heille taloudellista tap-
;sniota, ovat tähän ^^n^ huolehtineet siitä, että Yhdysvaltain
tätä sopimusta. Nain on St. Lawrence-vesitiesuunnitelma
ollut kymmen vuotta ilmassa.
^^^^^^ ' N^ siitä, että Canadan tulisi rakentaa
tämän vesitien itse, koska Yhdysvaltain vallanpitäjät oVat siihen haluttomia,
ja koska kysymyksessä on loppujen lopuksi verrattain pieni
menoerä, eli noin $300,000,000. * -
' C a n a d a l l a onkin kuulemma oikeus tämän vesitien rakentamiseen,
jos Yhdysvallat sen hyväksyy ja suosittelee sitä Kansainväliselle Yhteiselle
Komissionille.' Tässä mielessä pääminiteri St. Laurentin sa-hnottiin
nyt vierailleen Washingtonissa. Hän esitti presidentti Truma-
% niUe^^ viimeksimainittu antaisi Kansainväliselle Yhteiselle Komist
i sionllle suosituksen, että Canada saa yksin rakentaa St. Lawrence-
' vesitiesuunnitelman,;mikä tarkoittaa samaa kuin sitä, että pi4sidentti
Truman antaisi ko. luvan.
' K^ kerrottiin olleen hyvin myötämielisen
tätä asiaa kohtaan ja hyväksyneen pääministeri St. Lau-
>rentm esityksen periaatteessa"jos" Yhdysvaltain kongressi ei hyväksy
St. Lawrence-vesitiesuun yhteistä toteuttamista. Ca-na
että odottakaa, kunnes Yhdysvaltain kongressi
jauhaa asiaa uudelleenl Ja Canada odottaa.
St. Lwrence vesitiesuunnitelman; toteuttaminen, vaikka siitä ny-
; kyään puhutaankin pääasiassa sotilaallisten näköalojen puitteissa, olisi
kuitenkin meidän käsittääksemme tärkeä taloudellisen kdiityksen
svipusm tälle maalle. Huomioonottaen sen, että tämä vesiväylä tulee
suurinmialta osalta Canadan alueelle ja että huomattava osa k.o.
suunnitelmasta on jo Canadan puolella toteutettu (Wellandin kana-ehkä
olisi, että Canada rakentaisivtämän vesitien ,
yksinään: Siten Canada saisi kansalliseen kontrolliin oman alueensa
f läpi kulkevan vesitien ja mahdollisuuden käyttää sitä siten kuin tä-
I snkn maan omat edut vaativat, huolimatta lainkaan siitä, mitä raaka-
SYNTYMÄPÄIVIÄ
Mn, A, BaaUsJnen. Wood8. Ont.
iäytm 75 vuotta huomenna lokakuun
3 pnS. &
yiidymme onnitteluihin;
Mitä muut sanovat
H l M i i i i B m i
KJri. M. Pirosko,
Vjuiamnr» 1^
lutUfo «rfiöltt VsneoBrnfo kadolb
LIIKE nVTES TAVALLISTA
Huhtikuun'21 liäiyänä 1950, kaksi
kuukautta ennen Korean sodan alkamista,
suktoriteettinen U. S. Nevrs
and Wrld'8 Beport sanoi:
) ^rrtidysvallat ei missään tapauksessa
liiovu taistelutta puolen biljoonan
dollarin sijoituksIstaan^^^Kuinka kauan
tämä taistelu kestää, sitä ei kukaan
voi arvata." ^ Steelvorker &
Ifiner, Sydney, N . S.
• * •
SINXPX SEN SANOIT
"He ("JUaailman hallitsijat" kuten
hän aikaisenunin selitti) rakastavat
vapautta; muttei toIsille'MausuiMos-sadegh
(Iranin pääministeri( radiopuheessaan.
iv<^He tunnustavat omlstus-oilceudet,
mutta vain siinä mielessä,
että voivat sen avulla anastaa heikommilta."
— AP:n uutistieto Teheranista
syysk. 30 4):nä.
HINTA
'Mitä maksoi toinen niaailmansota
teille? (Niin. te olette vain yksi tämän
maailman kahdesta ja puolesta
'^iljponasta ihmisestä. Se maksoi teil-le
<1,708 Ja saman verran kaikille
muille ihmisiUe., Kaiken kaikkiaan se
maksoi 400 biljoonaa dollaria. Sievoinen
sumina maailmassa missä ilmiislä
on nälkäisenä. "
- ;Sodatiovat yksistään Tnidysvalloine
maksaneet 400 biljoonaa. Be aa riittävän
suuri summa Jolla saataisiin
kaikille perheiUe $8,000 koti, $1^
aUtö Ja lisäksi $2.000 psinkkiin.
Ja kuka voi laskea tämän viu>slsa-dan
sodissa kuolleen 100,000.000 ihmishengen
arvon? Vochenblatt, Toronto.
Ahti Vesterback
kertoo festivaali-sfstaan
Port Arthurin tilaisuus
on ensi sunnuntaina
Port Arthur. — "Itä-Saksan tasavallan
Ja muiden kansandemokraattisten
maiden kansat haluavat vain
rauhaa Ja olla ystäviämme", sanoi
Arnold Westerback palattuaan tänne
kotikaupunkUnsa Albert Kuuselan
kanssa.
Kun poikamme astuivat alas idästä
tulevasta Junasta viikko sitten maa-nantai-
iltana, oli heitä vastassa NFL
Y : n klubin Jäsenet, kantaen toistakymmentä
^uhantunnusta, useiden
kymmenien muiden nuorten Ja vanhempien
kanssa. Poliisiviranomaiset
pysäiuiy ttivät marssijat, mutta mitään
häiriöltä ei tällöin tapahtunut;
Joten Jo samojen vastaanottotuntien
käyttämistä varten mentiin OSJ :n
haalllle. Jossa Ahti Ja Albert kertoivat
havaitmoistaan Ja keskiistelulstaan
Berliinin juhlien yhteydessä. Kuten dn
ilmoitettu, vierailee Albert Kuusela
parhaillaan keski- Ja.-pohjois-Onta-rlossa.
,
' Tällä alueella tulee Vesterback käymään
ensin TarmoIassaCSJ:n 40-
vuotisjuhlavieraana ensi torstaina.
Karsdlskaupungeissa on yleinen tilaisuus
Järjestetty SSJ:n haalllle Port
Arthuriin. Vesterbackan selostuksen
ohella tulee tilaisuudessa\ ^olemaan
konserttiohjelmaa. V Ahti sanoo myös,
että kysymyksiä saa esittää sekä englannin
että suomenkieieiut
Tarkoituksena on myähemmin Järjestää
Vesterbackalle vierailut? Into-laan,
KaminisUquiaan, Nolaluun. So.
GillisUn, Hurkettiin Ja Oeraldtoniin.
Lähipaikkakuntien nuoret Ja myöskin
luo olkomaablslcs kleUil «->' ati »•>-
maa kieliä. Jota ptfbolirat «wrf Ko-^
tenSau» Cbofibh Slaibiewta» Vtuie
Vorie, iPaderetrakif, yJD.'"
Kun Stanley I>eren' puhui eräälle
naiqnstävälleen puolankielellä, omalla
äidinkielellään, hyökättiin hänen^
kimppuunsa Ja kiistettiin; "Miksi et
pUhu englantia!" Hyökkääjän. John
Dillanen hyvin - tähdätty isku kaatoi
uhrin sementtlkäytäväUe,^ Jossa'>hän
makasi kuolleena.
Ollessaan oikeudessa tunnusti John
Dillane: "Minun ei olisi pitänyt sekaantua
asiaan. Olen tehnyt väärin.
Minulla ei ole mitään selitystä'miksi
tein sen. Sanoin sen pelkästään lei--
Un vuoksi."
Tämä toniuuiantit mnrbaaja pääd
pois oifcendesta vapaana miehenä, pel-:
Icällä $250 sakolla. Oikeus oU tehnyt
tehtävänsä — Joten rikollisuus el menesty?
l^inun mielessäni ei ole lainkaan
epäilystä siitä, etteikö J o h n DUlane
poistunut oikeudesta syvällisesti ulkomaalaisia
(Vihaten — koska hän ei
saanut mitään opetusta tulevaa esiin^.
tyrnistään varten.
Siitä ei ole pitkä aika kun eräs toi-nen
kiihtynyt mies hyökkäsi minun
kimppuuni Ja vaati tietää: "Miksi et
puhu hyvää englantia tuon sinun koirien
kleltesl asemesta?" Ainoastaan
vaikeneminen ehkäisi hyökkäyksen
tapahtiunJsen. Tämä tapahtui työ.^.
paikalla. Jossa oli saapuvilla kymmenen
muuta miestä.
'Eräs kolmas raivopää raakamaisesti
pieksi uhrinsa. Kun tuomari kysyi
häneltä: "Miksi teitte sen?'Vei hyökkääjällä
ollut muuta selitystä kuin tä.:.
mä: "Tämän miehen parta näytti niin
venäläisen bolshevikin p a r r a l t a . " K y symyksessä
oli irlantilaisen katolilais-
I hittyxtjt mte» ja omasta mlelegtSfin
, Uicläkln «nempj&o. lOtoen lähin Joh*
Eri»ok*«wir-ltaj8jjaa ^HaitfonJ canol oikeudessa,
ett» kjrsymykges^ ^a0|n^:ix^ott luja.
luonteinen, vakava,, tunnollinen ja
luotettava.'
Miten on sitten mahdollista, että
sellainen heiJkUösc^
niin helpolla vtavalla.
Dillase cl ole nlkäan pelkkä y l o^
— hän on tyyppU usein ottaa
lain omiin käsUnsä |s ^tten — vala-ehtolsesff
-1. selittää kaiken vlatto-maksi
"leikiksi";
papin parta. ' ,
John Dillanen tapaus ei ole siis mikään
yksinkertaisen: ja vähäjärkisen
henkilön "lelkin"-asia, kysymys sellaisesta
henkilöstä. Joka ei todella tiedä
mitä Ja minkä vuoksi hän 'Jotakin^
tekee. Hän on SS-vuotias täysin keonko
tämä oikeuden pilkkaa vaiko
murbeelUsta komediaa?
Se on J tdma varoitus kaikille,yJotka,
lorkenevät^tUhiimaan useampaa kuin
yhtä kieltä. Vaarallisten raivopäiden
Juostessa vapaina yleisissä paikoissa ja
ollen milloin tahonsa ialmiit väkivaltaisuuksiin,
ei- kielten taitaminen ole
turvallista.
•y Minun synnyinmaassani tavattiin
suhtautua: kateellisen'kunxiiolttavasti
kalkkiin ihmisUn, Jotka osasivat^pu-hua
tai hallita useamman kuin yhden
kielen, mutta täällä fhän Joutuu hengenvaaraan,
on salat^va:alkuperän8ä
tai vieläpä muutettava nimensä pelä-:
tessä väkivaltaa Ja loukkauksia, seikd-sia
nimityksiä kuin fbohunk, wop, da-go,
coon. dirty chink, dlrty Jew" Jji.e,i
Jotka ovat varsin yleisiä.
Oikeuden tuomarilla oli mainio t l ^
lalsuus antaa: terveellisiä ja rakentavia
neuvoja tai Ideiuiolda tämän maan
kielistä Ja kansallisuuksista Ja osoittaa
ettei ole häpeällistä 'osata puhua
useampaa kuin' yhtä kieltä.
Jos tuomarilla olisi'ollut lainkaan
Järjen tajua, olisi hän kyennyt muistuttamaan
näille ahdaänielisiile, että
Canada muodostuu sadoista eri kansallisuuksista
Ja että kieli ei ole minään
kiinteän; yhtenäisyyden esteenä
vat aamanvärisiä,
iOmi «rt vix», puvut, «ulot Ja vi*
vshdofeset muätiostsnt ' maailman
paljon kaimlfmmaksl ja vlehääftväm-nlk&
kaikki on varsin luon.
noUisto Ja normaalista.
Ainoastaan sellaiset hyökkääjät ja
sortajat^ Jotka haiskahtavat rheira-kansalta"'
eivät voi sietää sitä Ja.vi-haavat
sitä.
Jos tuomarilla olisi ollut taipeeksi
Järjen kipinää olisi hän voinut tehdä
suuren palveluksen Canadan yhdistämiseksi
^deksi perheeksi'palftutta-maila
mieliin entisen vcanadalaisen
valtiomiäien, loordi : Tnreedsmuirlii
sanat: ,
"JUä koskaan unohda alknperääsL
Me skotlantilaiset emme unholta vanhoja
skottilaisia tapoja Ja aina mols-
(ammi sen^plenenmaan. Josta olemme
kotoisin.'^
fit» pit^a pnfkkpnsn kalkkiin kansallisuuksiin
Ja niiden perinteisiin nähden.
Me kaikki olemme parempia cana-;
dalaisia olemalla, parempia ukrainalaisia.
Se pitää myös paikkansa puolalaisiin;
: ruotsalaisiin, :-suomalaisiin;
^jllage Teadhe/"
tideo Torontoon
ITonato, Ont, —> "ViUsf» UtafSu,
, *r' |
Tags
Comments
Post a Comment for 1951-10-02-02