Vapaus, October 19, 1954

              Ja iKUVottäume J a M P . n (BUa^l
Ja 'Sd»wnan!n puolueen) edqstajäl
pidättyivftt' fiänestyksestä. ^ju^l
inuläoi piOTarUllsten T;hniim'^as.|
taJai''arvosteiivat ankarasti LoiitiA
sopimttksla.
ILokakuutt 12. pnä;5Uoritetun|i^|
I tyksen > t u l c k s ^ 350 ä^ntä,
I l ^ t o k s e U e z ; luottamuslausetta» .
edufit^iaa. pidättyi äänestjrkse^j
edustajaa äänesti vastaan, i
saan < äänesteen*: tuloksia
yleisradio J l m o i t t i :
y^^Seskiistelu osoitti selvästi
.iidDokoUkse]ij.':ainoastaan TS
neeafr:Wmä.es-^Ptancen>^ Ja
iLomtoossa • ^^(dtettuja neuv
multo ei -'antanut'e^^
Jormistaan siellä t e h d ^ e s<vli
lunftsessa on'Jälleen osoittaoi
ten -vaarallista' on iRanskalle
edustajien epävakaisuus, jotka
<vielä vastustivat ibitlerilaisen
macixtin uudistamista esiintyea'^
groojpan armeijaa vastaan, mutti
nääif vovat: Jo 'valmiit liyv
Länsi^Buroopan liiton, jonka taiici-]
Itus on salvan sama: liänsl-
^uudelleen aseistaminen.
Saksalaisen militarismin elvyt
itä ajavatf Lontoon suunnitelmaa
tustaxninepv Ja taistelu iRanskan
kernistä vastaan: sotilasliittoon
'laisen tevanshistien kanssa on
(hetkellä IRanskan. kaikkien tervejäij
kisten voimien keskeisin tehtävä.
'A'oUU»i — Gofii vuoden alussa i
taa Japani taas sotalajivojen:
misen • ensimmäisen kerran
maailmansodan päättymisen
Ensiksi »tullaan ralkentamaan
1,600 tonnin Ikantoisfta havit
% Rytmi-t
varsu>toomme •! •• T l
. ",1
ettelo käsittää ainoastaan
Decca-: ja^Rytmilevytykset.-;
n laulajien.
in
TJpREN ja
JKON levytykset
. t' I
valssi, Henry Taieel ,
ot7 Hexify"7nieel~Ja- Metro-tytöt^ -
Martti Suuntala
asta «tango, Martti Suuntala
!etro-t3rtöt
Henry T h e e l j a Metro-tytöt
•lavi V i r t a Ja Metro-tytöt
a, O l a v i V i r ta
lyt, valssi. Metro-tytöt
>, Metro-tytöt
>lavi V i r ta
tango, Olavi Virta
igo. Olavi Virta
Olavi V i r t a Ja Metro-tytot
0. M a t t i louhivuori
M a t t i (Louhivuori
1 beguine, Olavi Virta
iralssi, Olavi V i r t a • i-ii
1, valssi. Metro-tytöt
igo. Metro-tytöt
men Tön, fox-trot, M&*tl LouhlviKÄ
fox-trot, Matti Louhivuori Ja 1
Veikflco.Sato
Ihoilla, polkka, veikko Sato
dssl. Eero Väre
, valasi, Eero VSxe
lenkka Jorma Ikävi^o
>t, polkka, .Jonna Ikävalko
Eiautävaara jft mieskvartetti
iplo Rautavaara
.flBrid^"Junkkarinen
>. Eliad Junkkarinen
irefldtoBato
relkkoSato
lavi VlBta .
tango, Olavi Virta f •'•
ni*a;'.TntW Lönnqvist .
SK^fö»-t»ot,JtiacaLonruivl«t ,
Uefro-tytSt
l^Metro-tytöt .
onna Ikävalko
föSSlWa?i'Virta
SVriA^KAIKKIALIS
jttava-ttlietyskalut)
ilee ladttäa vähintäih kolme
'/-'il
ieij«1
i osoitteella:
iiiliiiiilimii'
elämässä • t a l k k i nenvostoUlttolalsefr lek- kansalaisille oikeuden työhön, leucon
^ fcosfcetfelerot kirjoUiikstKaan
^ fcommentaaxiEbissaair laitatti V
^ giinan kansantasavallan: pemsr^
tnifittkia. joka äskettäin b y T i t ; ^ ^ ; :
luuisanvaltnntetttilniv: ylfcfs>
" IBiialaisen kokouksen (BnsiiW»JH;;i
i-ieA istunnossa. >^ 'KevbstoUIton
" janoinalehdistö yksimielisesti l a n -
saii, etta^se merkitSeiB-finttMata-";:
;^ffcta Kiinanv kansan' elämästäi^^^
ja läriieätä vUttoa Kilnjb'm<mi-~
vuosisataisessa hlsioiEassa., Ter-jditlessään
ilolla i ä t » ^tapaiista
. seofostoUittoIaiset lehdet tnlki<-
je^t kaikkien neuvostoihmisten
^j^tnksia naiden;UoiteE».sen,pBrv:
, iga voiton johdosta, jonka KU-r
niohisatamOjooiiainen kansa
" ori saavuttanut uuden elämän r a -
jgitamisen tiellä.
äiiinän kansantasavallan perustus­lait
on tärkeä histoxialUnen merki-tjs",
koror«iaa Pravda. "Se smetöi
j l ^ Kiinan kansan.vapautensa saa-nHamiseksi
- käymän. :pitkäaikaisehi
j ^ i m s e n taistelun tulokset, ne pe-;
Iripobjaiset muutokset, jotka K i i n an
IjaBsän elämaajä viime ;vuo.sien ai­kaa'
ovat tapahtuneet ja Julistaa,
lää-Eiinan kansantasavalta "turvaa;
i^fellen tapahtuvan, Tiistojarjestel-
[jliatf'häviämisen .Ja sosialistisen yh-:
ttouiman rakentamisen*.
"»KUnan kommimistmen puolue on
iaattanut voittoisaan; loppuun: kan­san
taistelun maansa :kansallseksl
npauttaniiseksi. Kima on aiiiaisestl
lUtunut iänikuisesta . siirtomaa-
On saavutettu toivottu pää-;
, jonka nimessä Kiman, kanssa
loi^ntaniit lukeaiattomia uhreja
laiset civat saaneet itselleen n i ­toman
synnyinmaan".
Vapauttaan aa oimellista elämää
oitetUessaan Kiinanikansa on saar
iulkea vaikean da aankarilliseh
ieen. Mikään ei kuitenkaan ole
roinut pysäyttää tai mmrtaa sitä täs-monivuotisessa
taistelussa."'
'Kiinan kansan /vuodattama - veri
ole mennyt huiskaan"/ k i r j o i t t^
ja Zvezda. "Sen yltivuosisa-tai£(
ielu päättyi ':V.;^,iJ949 kän-ivallankumouksen
h i ^ r i a l l i s e^
ittoon, joka lop4'tti maasttt imperia-leodalismin
j a virkaivaltaisen
^^tcuäyjestelp^p, j a . jj^listi.
Iiiaa kahsäntäsatvailatifV* VlMen'vii-^
kuluneen ivuoden aikana E ^ -
kanra •• on: menestyksellsest^;käjrH
valtavaa taistelua, ^ jonka,-tairkplK
ma on ollut maatalousjärjestel-usuninen,
amerilckalaisen agr^-
vastustaminen, ^Korean ''kansan
bvustaoiinen: ja vastaivallaqkumoiä:;^
'""oien ainesten kukistamiiie'il.'Mäan|
ntalous jälleenrakennettiin nil--r
•lyhyemmässä ajassa kolmessa;
Kaikki tämä on > luonut e-j
Dytykset taloudellsen rakennustyöijis'
nitelmalliselle suoritukselle,, J a ;
•im siirtymiseksi.-vähitellen'''.-
I Ottaen pohjakseen .viiden vuoden
maassa tapahtuneet perin-
•h^aiset muutokset j a tulkiten laa-pjen
kansanjoukkojen . suurimpia
iveita Kiinan perustuq!akt Julistaa,
Kiinan ikansantasavallassa vai-:
ftseva kansandemokraattinen; jär-.
"turvaa maalle malhdollisuu-
I rauhallisin keinoin lopettaa riis-
1 ja hurjuuden Ja rakentaa kukois-ja
onnelisen soQlallstlsen y h -
an."
I "Penjstuslaki tulkitsee vohnakkaas-;
iiiuden valtion tosi demokraattista
etta", kirjoittaa Gudoki/^^Se on
äemokraattirien valtio, jota
työväenluokka j ä Joka iperus-
J työläisten ja talonpoatien^Uittoon:
I valta kuuluu tasavallasaäkanr:
-Jota edustavat kansairvaltuutet.
! yleiskiinalainen kokous Ja kan-:
"altuutettujen paikaliiskiÄoukset?
valtiovallan ^^imien or^ no-'
uttava kansanjoukkoihin, ylläpi-'
Tä niihin jatkuvaa f yhteyttä]
ava nuden mielipidettä Ja ölta-
I niiden valvonnassa".
|J«ian kansantaoxvallan perustus-;
^.Jokainen pykälä heijastaa suurta
'•enpitoa kansan eduista. - '
kaikilla kansalaisUla heidän
uudestaan, rodustaan suku-^
an, ammatistaan;-yhteiaäiri^
alkuperästään; uskontun-;
aan. shrlstyksestään. v i r ^
an ja asuinpaikan •vaädnal-'
• riippumatta o n oikeus -valita
'valituiksi valtlovaiian elimiin'^
^ Izvestija. "Heillä on sana-, p a iJ
slvistykteen ja aineelbseen tukeen
vanhuuden pälvmä. sairauden ^ittu-
«ssa tai työkyvyttömiksi tultuaan."
/'Kihia^, kansant£i5avallan penis-^
tuslaki antaa tasa-ar\oisuuden nai­sille,
Jotka ovat päässeet orjuudestaan
Ja ari,uneet uuden Ki.nan rakentajien
riveihin. Perustuslain mukaisesti
valtio pitää aivan entyista huolta
K i i n a n .nuori'-sn ruumiillisesta jä
henkisestä kehityksestä."
"Pein:»,us!aissa sanotaan, että-maan
kaiikien kansalhsuukslen kcikinäis-
.suhtset perustuvat tasa-arvoisuuteen,
ystävyyteen tja keskinäiseen apuun".
.Perustuslaki avaa uuden Kiinan jo­kaiselle
rakentajalle valoisia ja ilah­duttavia
mahdollisuuksia. "Vapaan
K i i n a n jokainen rivijäsen katsoi var­muudella
huomispäiväänsä", kirjoit­taa
Kqmsoaiolskaja Pravda. "Kiinan
kansantasavallan perustuslaki turvaa
hänelle valoisan tulevaisuuden. Suu-:
ren Kiinan työtätekeville tarjoutuu
mahdolliruus antaa kaikki vounansa
-sosialistisen valtion rakentamiseksi ja
onnellisen elaman luomiseksi maan
nuorelle sukupolvelle."
rsiella. missä tycstä on muodostu­nut
kurmian arra ja jos§a kaikkien a-jatukset
ovat rauhanomaisessa raken­nustyössä,
siellä muodostuu Jö itse
ajatuskm agrESsilviser«ta sodasta Jä
muiden kansojen orjuuttamisesta vie­raaksi
ja oudoksi",, kh-joittaä Trud.
" K i i n a n kansantasaivallan perustus­laki.
Julistaa, että Kiinan kanaantäsa-^
vallan hoitiymattcniana suuntauksena
•kansainvälisissä asioigs^ pp taistelu
koko maailman rauhan ja ihmiskun­nan
edistyksen. jalojen päämäärien
puolelta."
Koko edistyksellinen ihmiskunta
tervehtii Kiinan kansantasavallan pe­rustuslakia
tärkeänä kansainvälisenä
tapauksena.
'•Rauhanomaisessa rakennustyössä
Ja Aasian ja koka maailman ttirvalll-
Buuden puolesta käydyssä taistelussa,
osoittamallaan sankaruudella kan­sanvaltainen
K i i n a oh hankkinut if-sellerai
miljoonien ihmisten rakkau^
den j a myötätunnon kaikissa maissa"-
kirjoittaa Izvestija. -Tätä todistaa
Geneven kokouksessa tapahtunut K i i ­nan
kansantasavallan tunnustaminen
suurvallaksi ja entistä voimakkaam­mat
vaatunukset kansnvaltaiseh K i i ­nan
palauttamisesta sille kuuluvUh
oikeuksiin Yhdistyneet Kahsankun-nat-
jarjestossa. Kiinan kansantasa­vallasta
c n muodostunut mitä tärkein
rauhan tekijä Kauko-Idässä ja koko
maaaihnassa". * *
Neuvostoliiton sanomalehdistö ko^
rostaa, etta Neuvostoliitto onv kan­sanvaltaisen
Kiinan veli,-ystävä ja
liittolainen.. Kahden suuren känsiah
liittD /a ystävyys on voimakas rauhan­tekijä
koko maailmassa. "MaämmiB
on JO solminut murtumattomat ystä-:
vyy^suhteetsuurenSosialististen Neu­vostotasavaltojen
Liiton Ja kansahde-mokratian
maiden kanssa", sanotaan
Kiinan kansantasavallan perustuslaisi
sa. "Maamme kansan ystävyys koko
maailman rauhaarakastavia kansoja
kohtaan voimistuu joka" päivä. Tämä
ystävyys tulee vastaisuudessakin ke-^
hittymaan Ja lujittumaan",
"Neuvostokansa onnittelee sydämel­lisesti
Kiinan suurta veljeskansaa K i i ­nan
kansantasavallan perustuslain
hyväksymisen Johdosta .ja toivottaa
Kiinan kansalle uu5ia ^menestyksiä
uuden elaman rakentamisessa Ja tais­telussa
kansanvaltaisen Kiinan val-
Uon mahdin j a kukoistuksen puo­lesta",
kirjoittaa Pravda.
teimatiiilaStolcse^
OttaM,Canadan lenh^Unyhtua^
den ptfveh&sessB l U -r. VUSA lopUllä
kakkiaaii nm henkilöä Ja niiden
toimesta lähetettiin vuoden kuluessa
kaikkiaan 2 1 ^ 7 0 6 sähköainocnaä.
Joiden lisäksi -väUtettiin perille 2.«2.-
921 kaapellMnomaa.: {tahansilrtosä^^
keitä lähetettiin kaikkiaan yU 2 l i
miUobnan dollarin arvos^:
Vucden lopulla itanoitätaan; ioaassa
toimineen: t<,307: siUdcösananaatolmis-toa
eli 51 enemmän kuin ed^ellisen
vuoden lopulla. . \ '
Ah, eikö tämä
old onnea!
Lh? Jutang -L- eikö' hän vain ole
kh-jailija j a .lUosofl'ynnä vielä, h u ­manisti
' . '
Juil, kyllä hän on^ ^HumanJkti Ja
filosolikin taatusta, koska han poh-maallista
onnea Ja tokai-uuden
manuud^n ;ialyalle^
iina il l-liitt tefineel. ^
200-v:n isojakokausi
piänymassrSuoinessa
'wus-, ammattiUittolhihNshdls-'
katukulkuelden ' . J a ' Ä e n 9 -'
Järjestämisvaipäuä^rPmi».*
Julistaa j a takaa t^Valläil.
,1 K^j; Väinö Seppälä
\\ Isaj^ojen suorittaminen Suomes­sa
aloitettiin aikana jolloin maamme
suuren Pohjan sodan jälkeen oli rap-fpiptSIjp^
aljiPei^Ustavaa.laatua olevana
maanjakona, joka on ollut suoritet­tava,;,
kaikkialla .maassamme, se on
ollut suurtyö, ;^oka on vaatinut paljon
a±aa'. ^isojakojen suoriltammen aloi-tettLn
Etelä-Pohjanmaalta, jossa ve­rollepanon
'uudistaminen ja ; metsä­maiden
jakaminen oli erityisen tar-'
jpeefiista^L^iiisäksl saatiin isojakoja jo
nOOr^uvun •; - jälkipuohskolla: paljon
.Suoritetuksi' Etelä- ja Lounais-Suo-
'messä, mutta myös Kuopion Ja Ilsal--
men,seuduilla.. 'Seuranneen vuosisari
dah älkupiibiiskollä päättyivät isojaot
yleens^'- muualla - paitsi. Pchjois-Suo-messa
ja sielläkin Oulun: lähiympäris­tössä
ja siitä Tornioon olevalla ran­nikkoalueella
sekä Tornionjoen laak-^
sossa: Kajaanin Ja Rovaniemen väli­sen
alueen isojaot ovat yleensä päät­tyneet
1870-^0 luvuilla ja pohjoisim­man
Suomen yleensä vasta tällä vuo-slsadalia.
Päättymättä on isojako
vieläkin Kuusamossa ja siihen aikai­semmin
kuuluneessa osassa • Posion
kuntaa sekä Perä-Lapissa.
Kuusamon isojaon suorittamisen
siirtyminen tähän saakka jchtuu eri­tyisistä
syistä. • Kuusamo kuuluu ns.
ruotusopimuspitajiln. Joita ovat Kuu-,
samon lisäksi Kemijärvi Ja Salla (en­tinen
Kuola järvi): Nämä pitäjät va­pautettiin
alkanan isojaon suorittami­sesta
ehdoUa, että pitäjäläiset sitour
tulvat asettamaan määrätyn määrän
sotaväkeä rajan puolustamiseen. V.
1879 ruotusopimuksien muuttamisesta
annetun julistuksen perusteella an­nettiin
sitten asetus isojaon suoritta­misesta
näissä kunnissa. Tilusten
mittaus isojakoa varten aloitettUn v.
1900 seuduilla. Isojako Sallassa saa­t
i i n päätökseen vllbeisiin sotiin men­nessä
ja Kemijärvellä viime vuonna. |
Isojaon suorittamisen pitkittymiseen
Kuusamossa on lisäksi oUut useita e r i -
kfoissyitä. Jotka lopuksi johtivat sU-hen,
että v. 1950 annettiin erUlinen
laki isojaon suorittamisesta Kuusa­mon
kunnassa ja siihen aikaisemmin
kuuluneessa osassa Posion kuntaa,
lariiän lahi mukaan on Kuusamon. Ja
Posion isojakoa käsitelty keväästä
4951 alkaen- Tehtävään on ollut kiin­nitettynä
20 n^anmittauslnsinöörlä.
J o t ^ ' apulaisineen' työskentelevät crf
puolilla tätä laajaa lähes Uudenmaan
läänin kokoista Isojakoaluetta-Talolli-
VÄLiTÄNiIRAHAA SUOMEEH
i^^SAMME PAIVJUf KORKEIMMAN gPBSSm. _
I summa 54H)0 Smfc.$19i5 ifnna IShetyskulul $1.15.
Jokainen Muraava 1«000 maikkaa $3.85
Jlfalähetyksenne toirtltetaaan., vastaanottajalle }^^ftJ^;S^ tSr* ^M^***"® lähettäjälle mSetetaan vastaanottajan alleklrjolt-li''-;';;:
iiallip;iK
: VAPAUSlTitAVEL AGENCY
' O . B O X » . , , ' ' „ gUDBUBT, ONTA««»
sille jaettavien tiluksien ei^ottaminen
valtiolle jäävästä alueesta ,on edisty­nyt
Joniin pitkälle, etta laillistumatta
se^ on vain muutaman, jakokunnan Ja
yhteismetsän osalta^: Joita koskevat
riitaisuudet -ovat maanjako-oikeuden
käsiteltävänä.:. Isojaon toinen 'pää|
vaihe, joka käsitt^tJaon toimittami­sen
tilojen kesken,!'on niin .pitkällä!
että •jako on;laillistunut^ j i . ^ . ^ i J a ^ -
kunnassa. Onpa jo tiloJeU'väliset: ra^'
Jätkin ehditty avata ja pyyklttää, h^'
50 jakokunnassa. Jakorajaln käypnin
Jälkeen tehtävistä asianosaisten väli­sistä
tileistä mucdostuvafc. useimmissa
tapauksissa suuritoisimmiksi metsä-tilit.
Helpotuksena, on kuitenkin se)
ettei metsätiliä tarvitse tehdä valtion
Ja talollisten kesken: vaan tulee sen
suorittaminen kysymykseien vain t i l o ­jen
välisissä jaoissa.
. Kuusamon isojaon yhteydessä tulee
suoritettavaksi huomattavan. paljon
kuivatus- ja tientekotöitä. Maanvilr
jelysinsinödrin asiana on laatia niitä
'koskevat suunnitelmat sekä huolehtia
tehtäviksi määrättyjen töiden toteuti
tamisesta. - Toteutettaviksi määrätyt
kuivatustyöt koskevat n. 9000 ha :h
laajuista aluetta. Kuivatukset teke^
vät mahdolliseksi ennen kaikkea h y|
vien soiden viljelykseen, ottamlseit
Useita teitä on suunniteltu tehtäväksi
yU 200 km. Näyttää siltä, että Kuu^
samon isojako saadaaÄ nykyisin jär­jestelyin
suoritetuksi lähivuosien alf
kana.
Ruotusopimuspltäjien ohella oyat
isojaon suorittamiseen nähden eri^^,
koisasemassa maamme pohjoisimmat
kunnat so. Inari. Utsjoki ja Enonte-»
kiö. Olosuhteet näissä kunnissa ovat
siinä määrin toisenlaiset kuin muualla
maassa, että erityisen . näliä : köntia
koskevan isojakolaäi antaminen osoit­tautui
välttämättömäksi. Laki an-nettUn
v, 1925, TiloIUe annettavien
tilusten määrä riiH)UU tilojen sijain­nista
siten, että Perä-Lapin pohjoli
slEomassa vyöhykkeessä. Jossa kasvul­lisuus-
ja ilmastosuhteet ovat epä-eduliisiUMnafc,
tiloille annetaan'enem­män
tiluksia kuin keskisessä vyöhyk­keessä
oleville ja viimeksi mainituille
enemmän kuin eteläisen vyöhykkeen
tiloUle, Yksityiskäyttöön tulevien t i ­lusten
lisäksi saavat tilat-täälläkto.-r
tosin erinäisin poikkeukshi - r osuudet
muodostettaviin yhteismetsiin. Met­sävarojen
niukuuden 'vuoksi tulee
Utsjoen tiloille annettava yhteismetsä
sijoitettavaksi Inarin kunnan alueelle.
Kolmisen vuotta sitten aaatiin ttojapt
Inarissa suoritetuiksi lukuunottamat­ta
yhteismetsän muodostamista^ Joka
tehtävä Jatkuu, Utsjoen Isojaoteta on
suorittamatta enää muutamia pienehr
köjä toimituksia j a yhteismetsä tääl­läkin
muodcstamatta. Enemmän, o n
työtä jäljellä Enontekiöllä. Jonka Isq-
Jibista ovat merkitykselllsinunät P a -
lojensuuta, Hettaa Ja : Peltovuomaa
ko*evat.. Tarkoituksena on. että
Kuusamosta vapautuvaa työvoimaa
käytetään iäWnnä Enontekiön isoja­kojen
lopettamiseen. Tohroa sopfl,
että»I»ojakotohntota Soomeasaxi^
dolnkto Ktadjpn tällä vucslkymme-nellä
kvpuun saatetuksL
(Jatkoa 1. fiivulto
esalUtua kalkkiin *ansa;nvällsUn toi-:
miln. Joiden: tarkoituksena oh maallT
njan rauhaa turi-aaminen; j a nämä
nalMiUkset:neuvottelevat "yhteisesti
fcaikiita kysj-myksiitä. Jotka koskevat
^euvostohlttoa Ja K i l h a i . Nämä maat
tulevat,toimimaan yhdessä taatakseen
^VjUticittensa turvallisuuden Ja maail-noan
rauhan Kauko-Idässä Ja kaik­kialla
maailmassa.
'Geneven konferenssi on osoittanut^
kutoka tärkeää kaikkien suurvaltojen
on. osallistua:tärkeistä kansaihväUsls-t&
Avsymykslstä käytävibi keskuste-
Julhin. sanotaan tiedonannossa edel­leen.
Se osoitti myös TJSAin hallit­sevien
piirien, j i t k a 'eittävät KUhon
kansahtasavaltaa ottämasta<:oikeutiet-tua
paikkaansa YKrssa. harjoittaman
politiikan täydellisen perusteettöniuu-den.
Tämä politiikka,- sanotaan tiedon­annossa,!
enempää kuin lUSArn K i i ­nan
kansantasavaltaa vastaani suo-riftamat
suoranaiset hyöklcäykset; en­nen
muita sen Jatkama K i i n a n erään
osan — Taiwanhi;5aaren (Formosan:i
'^rmlehlttäminen Ja K i i n an kansalle
•vUiamleUsen Chlang kairshekih koi|-^
l an sotilaallinen Ja rahallinen tuke-Ä
b f / i : ^ . « ^ . ^ Ä W t I a n J o ^
tuneeh siltä;: että rakennusalalla käy­tettiin
enemmän ammattitaidotonta
työvoimaa kuin aikaisemmin.
euvotellut
Mjain kanssa
a<uudet neuvottelut
n lopettamiseksi
neen ystävällisessä hengessä Ja i että
molemmin puolin on ilmaistu halua
saada aikaan uudet neuvottelut Fcrd-yhtiön
Canadan Johtajaln kanssa tar­koituksella
saada , aikaan sopimus Ja
lopettaa lakko.
Täällä ollaan sitä mieltä, että työ-ijmlnlsteri
yrittää neuvotella Pord-yh-^
tiön Canadan presidentin Bhys Saleii
sekä toisten yhtiön Johtajaln kanssa
i^adakseen nevottelut Jälleen aloite­tuksi.
' . ' '
diskelee;
see aina
tuaaii, että "ah7 eikö tämä ole onriea!^'
L i n Jutang on oivaltanut Jälleen
— mutta ihme kyUä on unohtanut
tekaista perään, että "ah. eikö tämä
ole onnea!' Tai ehkä vain LT», j o ­ka
on maailmalle tiedoittanut filo­sofin
uuden civalluksen.: on unohta­nut
mainita;: L i n vJutangin pioiukaa-man
peräkaneetin.
L i n Jutang (jonka kanni saattaa
tietaäkilnalaisrftsi) Oli oivaltanut,'eti
ta kommunismi voidaan hävittää
Kiinasta;^ Oivalluksensa hän on esit-:
tänyt New Yorkin kulttuuritohnlt-taijlle
ja kriitikoille —^vahvalle kaar-tiUe
siis lähtiessään koihmunlsmhi-^^^^
vastaisen risttretkin pääpapiksl Sta-^
gaporeen. Shigaporeen hän matkus-^
taa senvuoksi^ ettiCi hänestä ttileeshi-ne
rakenteilla olevan^iuden yliopiston:
johtaja, i Yliopistosta' vuorostaan t u ­lee
Kaakkois-Aasian henkisen elämän
ke:i':u5 j a sen avulla L i n Jutang uskoo
pystyvänsä hävittämään kommunis­min-
Kiinasta kolmen kuukauden
aikana.
Tämmöisen uskomisen jälkeen olisi
hänen pitänyt ehdottomasti tokais­ta,
että " a h eikö tämä ole onneal"
Sillä lähes neljäkymmentä •vuotta o-vat
:;monet. papat: tässä: maailmasaa
hieroneet päänuppejaan voidakseen
hävittää kommunisminJa monet
miljoonatJoutuneet -luovuttamaan
päänupplnsa «konununlsteja vastaan
komennetuissa »sodissa^ mutta aina
vvain häivltys-pyqyy haaveena ^ J a L i b
Jutang meinaa suoriutua Kiinassa
kömmimismlsta kolmeäsa, kuukaudes­sa;
' - . . . . . I
Hän vakuuttaa, että "kommuniii-;itill -eutineil illSillÖÖri
Samassa hexigenvedossa hän selitää,.^) , . i , • m. -
että Kiinaan -menee' vuosittain noini
5,000 indonesialaista 3a 300 Singapore-laista
' ylioppilasta ' opiskelemaan.^
" K u n kerran; menetämme nuoret Ih- i
misemme foambuesiripun taaka;, ei-':
vät he enää tule takaisin".'
Selvyyden vuoksi idelä kerran: k i i ­nassa
el ölevkommtmisteilla^^kanna-^
tusta, Kiinaan menee ihmisiä' muual­takin
naaimrimaista: Ja he eivät halua
tulla takai^sancdcaaoune vaikkapa
singaporelaiseen vapatiteen.
JohdonmtdEal^ta. eikö totta?
Täytyy olla L i n Jutangin tdpaUien
humanisti voidakseen sanoa, että K i i ­na
ivoidaan nujertaa jokokohnamien
maailmansodan avulla tai: usut^unal-l
a ' Kaakkois-Aasian' valtiot kiinan
kimppuun. Tällaista hän - neuvoi
mainitussa jäähjpvälstilaisuudessa. '
Maailmanjä on tällaisiakin huma­nisteja'.
A h onko tämä oinnea? Irlnai-nen.
niDUtaa.'vtiä ne tulevat «delleenkhi
ylläpitämään suhteitaan Aasian Ja
Tyynen valtameren maihin kuten
muihinkin-valtioihin noudattaen tiu­kasti
suvereenisuuden, alueellisen koa-kemattomuuden
kunnioittamisen,
hyökkäämättömyyden;- sisäisiin aslci^
h i n puuttumattomuudeiw tasa-arvol-suuden,
keskinäisten etujen Ja rau­hanomaisen
rinnakkaisolon periaat­teita,
mikä suo,laajat mahdollisuudet
tuloksellisen kansainvälisen yhteis­työn
kehittämiselle.
Molemmat hallitukset ovat s j ^ t i
vakuuttuneita sUtä; että tällainen po-'^
litlikka ,<va8taakaiJckieh kansojen pe­rusetuja,
myös ^ s l a n kansojen, Joi­den
turvallisuus Ja h}'vinvointl voi­daan
turvata vain valtioiden yhtei­sesti
ponnistellessa rauhan turvaamia
seksi.
Neuvostohallitus Ja K i i n a n kansan­tasavallan
hallitus puolestaan teke­vät
kaikkensa edistääkseen ratkaise­matta
olevien kansainvälisten ongel­mien
järjestelyä-Aasiaa koskevat on­gelmat
mukaan lukien.
Japania koskevassa osassa osoite­taan
USA:n loukanneen - Potsdamin
sopimuksen sitä määräystä, että J a ­panille
. annetaan täydellinen kansal-valtuJ.
1?eÖ?>lÄSM.'l?Ävm"'^ft^
poliittisen komitean: kokoukselle vii­me
viikolla.
: Neuvostoliitto, teki vastaehdotuksen,
Jossa useissa kohdissa hyväksytään
Canadan ehdotus ehdolla,:että länsi­vallat
;hyväksyvät Nevostoliiton teke­mät
Ilsächdotukset.
Neljä länsivaltaa Jättivät vastauk­sen
: Neuvostollltcn tekemään ; ehdo-tkseen.
Vastausta el ole vielä JulkalSr
tu, mutta luotettavista lähteistä tie-doitetaan;
että länsivallat hyväksyivät
75 prosenttia Neuvostoliiton tekemäs­tä
lisä- Ja muutosehdotuksista.
United Natlons, N. Y. — Neu-vostolUton
;,valtuutettu Tyshlns-kl
ealttl YK in menettelytapava-liokunnan.
kokqukscsaa maanan-
Tiistaina. lolcakuun 19 p. ^ Tucsday; October.JO,
, lp
I
'M
Hiraiuinyrsiqfjgki
tuhoisaa jälk^
fäilä ieiidiilia
i|ö tupmittiin
^;dOO sakkoon
ii
Sähkötyötäiset
auttavat lakkolaisia
Toronto. ~ Viime perjantaina neu-vdttellvatUA(
W:n valtuutetut J a Mas-sey-
Harrishi tehtaan edustajat Onta­rion
pääsovlttelijan <Louls iFlnen Joh­dolla.
Tehtaan työläiset ovat olleet
kuukauden bftossa,'>Työläiset vaativat
12 Sentin tuni^alkaidtorotusta;
Vihne keskiviikkona yhtiö Ja unio
Atonil
aijalleen
•vauksen Järjestämiseksi.
Heti kansalaissodan päätyttyä Jär-
Jestettln valtion taholtana valkois­ten
puolella taistelleiden jä tämän'
Johdosta taivalla taikka toisella kärr^
simään ijoutunelden vahinkojen I«>f-||
vaaminen, lausutaan aloitteen perus-V
teluifisa.
V Nyt Jo yleisesti tunnustetaan, että^
vuoden 1918 tapahtumat olivat h l s - '
torialllaten syiden j a maassa silloin'
vallinneen tilanteen seuraus, V l r a l l i -'
sestl on tunnustettu, että punakaar-*
tilalset taistelivat vakaumuksensa
puolesta. Mutta he taistelivat samal- '
la Suomen itsenäisyyden, riippumat­tomuuden,
kansanvallan Ja rauhan
puolesta, sen o>n historian kulku
osoittanut. Vaikka punaisella puolel­la
v. 1918 taistelleet Joutuivat mo­nenlaisten
suurten vahinkojen Ja kär­simysten
kohteeksi, el vielä 36 vuo­den
kuluttuakaan ole näitä vahinko­ja
heille korvattu. Olisi Jo vlhdoinkhi
aika heitä kohtaan osoitettu epäoi­keudenmukaisuus
korjata.
Hlr-numyrsky Ha«el saapui^ Sud^ti-ryn
seudulle perjantain Ja, lauantain
välisenä yönä Ja tel^i .tuhoisaa Jälkeä
kun vettä s a tu kuin soavlsVl,kaataen
JatuuU saavutti noin 65 m a ^ tuutti-nopeuden.
Myrskyn Johdolta Joutui­vat
Uet. rautatiet, puhelin Ja lennä-tlnlaltoksct
epäkuntoon Ja. iUhaUikenl
ne .Sudburyyn häirUntyI myöaki»^
J.lssäkin paikoin tapahtui vahinkoja
myöskin sähköjohdoille. fftautaUelUr
kenne häiriintyi iBilnä määrht että
lauantaiaamun Junat saapuivat ^^To-rontcsta
ivasta myöhään lauantain
Iltana.
v, iEnlten vahinkoa^ lienee vSudhuryssa
aiheutunut veden tulvaamlsestäiNolln
CreekUi yläjuoksun varrella' Pikku-
Brltanniassa ja Junction Creekip ylä
Juoksun vaiheilla Jauhomyll:|rn alueel­la
sekä saman puron alajuoksun var­rella
Rlvcrslde Orlven valheilla. (Mo­nien
satojen asuntojen kellarit Jou­tuivat
vedon voitaan Ja vesi vei'mu |
kanaan useita siltoja::: Monihpolkoln
olivat myöskin pellot veden vahassa:
Palkalliselta säättetoosemalta ilmoi­tetaan,
että niiden 48 tunnin aikana
mitkä: päättyivät lauantaiaamuun^ klo
7.30 oli Sudburyssa saatu «vettä 4.32
tuumaa eli enemmän k\iln minkään 48
tunnin aikana niiden seltsen)än vuo­den
kuluessa mitä säätietooscma, on
ollut ^tä^llä .toiminnassa^ l^erjantai-j
a lauantaiaamun välisen 24 tuimin
aikana tuUvVcttä2.8T tuumaa.-
Vaikka myrskyn ilmcitetaah aiheut­taneen
EteläiOntariossakalkklaaitäll
nakin'57 ihmishengen menetystä ei
sen tillin ole tällä seudaila ilmoitettu
mitään vahinkoja ihmisillo, kuole­mantapauksista^
puhumattakaan. '.
Myrsky^ kulki täältä pohjoista koh
Iden ja arvellaan menettäneen päivän-:
tasaajan se.udulla kokpamansa voi
^est3^e«Mi^Ä^
tlc8"-nimlsett Julkaisun'lolAknuii m%>. rt
Yhdysvaltain teoUlsuustuot««to'laskt^'^ r,''
8 proseqtlUa kuluvan vuoden..«i^»^.
' Monien Euroopan tnaiden" ieolU-^
»uustuotanto ^seiMlJaaP iiotfsl«; J N U - - s ^ ; ;
den jmalden * Joiftcssa' pvat^
- m
mm m
Ulnsi-Saksa. Kreikka, Itävalta. 4a^o^
«lavia. Ja-Italia. , „' "y''^
, Kysymyksessä olevassa JuftalsossA
ei ole tltastotletdja MsuvMtpmu^
Klinosta eikä kaiu»ndeqioJaaatUJrtflia
m
mm
12fUQinifi
kiiöleuiaaii Iranisi
i i
.., ,. ,,.L .... - i
sjjfig:
Wm
l?>I
Nehru otettu
suurenmoisfev^^^
Ilmoittivat että ne ovat valmiit neu­vottelemaan.
United TSecMcali Sodlo and Mac­hine
Workers u n l o j ^ t t l viime lauan­taina
'18. vuosikokouksessaan, että se
antaa Massey^-Harrlsin tylölälsille lak-koavustusta.
Kokouksessa Iceboltettlln kaikkia
U E : n Jäseniä kannattamaan Massey-
Hanislff lakossa olevia työläisiä.
Uen kesken riippua niaatilust<n s l -
jafimistasKen; että kullekin kylälle
kuuluu se osa medestä; joka on lähem­pänä
sen kylän rantaa kuin ^toisen
kylän rantaa. SO. Järven keskiviivaan
saakka. ; ^ l ä l l e kuulutivaan veteen
ovat taas tilat osallisia kyläosuutensa
mukaan rlippuinatta allt^ ulotttivatko
niiden tuulurt r a n t a ^ var eL^r. Mäin
tulee Kuasaitu>nkhi
lusten sijoittamisen mukaisesti inää>
Isojaolla on tärkeä meiklty» «yite Isojaki*» «a
ratkaistaessa ky^y»taoml8ttisolkea-* m*/. Ua^*»
deita veteen. Vesialueita e i k y M l s i to
ole jaettu Isojakojen yhteydessä,
mutta veitfalaeldeii Jakäntumfilen-kjr-räytymään
kylille tqlevät jfa vaKlolle
jäävät vesialueet, Perft^Loppla kos­kevassa
Isojakolalssa on erikolsmäär
räys koidclen erottamisesta vs^lttoUe;
Jos. valtk) on ne 'Itselleen pidättänyt;
Kojakojen taloudellista nt«rki^sta
osoItt*V4t ennen kaJkkeftTne tyykiol^
dm edemnialnittlin «ttoneett allieen
f sffjakf^w * njaaktam-on.
ollutitoIotufelUsm
notisun eddlytyi: eiiiHitilii fiin ta­ite
okmaan fCausamoctskin. mr'Jo
Brasilia on saanut
YhdysvaUoUta 160
miljoonan lainan
Neiv York. — Senjälkeen kun Bra­silian
hallitusasiat on saatu Järjeste­tyksi
Yhydsvaltaln hallitusta tyydyt­tävällä
tavalla, on Pederal Heserve
Bank täällä antanut BrasUiale uu­den.
160 miljoonan dollarin suuruisen
lainan. Puolet tästä lainasta käyte
tään viime heinäkuussa myönnetyn
lyhytaikaisen lainan maksamiseen.
Brasilian hallitus on antanut Yhdys-valloUl<
» lupauksen, että se el rupea
myymään kultaa ennenkuin tämä l a i ­na
on maksettu. Mitä multa ehtoja
bn oilufc lainan saantia varten; el ole
tällä^kertaa.tledossa. '
han Jatkuvan edelleenkin.
Kantonissa vastassa l5"i»|ii"^wvwiMM ;
New Delhi Intia. — FcUnglstä
tiedoitettlln tiistaina, että päämi-nisteri
Nebni.9n /»spunui, sinne, ^
HootaiattiMfa' määrit' Iboils^ 1
juMpunut lentokentälle oiUmaan
'vastaan Intian'pääministeriä. ||§
' Len^kentällä oli häntä' vastaanot­tamassa.
Kiinan kansantasavallan
hallituksen,''^^schiä Ja lisäksi Tiberin
uskonnolliset Johtajat Oalai Lama. Ja
. Panchine Lanui. ^* ' '
, Vastatessaan'^tet-vetullalspuhccseen
Nehru sanoi toivovonia 'maallroanräu-:
MÄKim-kunnatf esimies Vai} Nes-btti
jimOlttivUkiäi Jopti]lB;^ettB iBdc-
Klm- ja Neelön-Oarson kuntien ybr
teistä High-kouluä' varten on ostettu
ehdollisesti kriisitöistä' cekkeriä^mäata
Neelott'kunnan<alueelta/8econd Ave-niien
läheisyydestä; Kummankin'! kun­nan
valtuustot • ovot hyväksyneet
mainitun kaupah, Jonka'' mukaan
maasta maksetaan tuhat dollaria eek­keriltä.
Kaupan Jopulllnen päättämi-'
nen Jää kuitenkin sille kuntien yhtel-
Jsellekctilulautakunnalle.jcrica; ryhtyy
.^.M0^^--,
, Iranin >otsjb|lmis,
4uomh)Ut kuolemaan vakoilusta )|
maanpetoksesta armeUan upseeria) i
•Viikko 8ittenUuomlttbi/40'annei4 \
^an upseeria kuoIeaman/miMniwtok|''
sesto*Tuomitutupsaeritovatveäon^ '^ ' - i^
neet tuomioistaan Ja shahln^tfixtj^ ' '
allekirjoittaa ne ennenkuin tuomlol
Voidaan panna täyittntööiif. ^Tptf '
öpiskeUjaa sai sturmaiisav^
. 8t,'€iond, Mino»-^'VIlm« WiaÄ^
talna sai kuus! 'amer)kkälalst«^^ls-kelljaa
surmansa kun Juna ajoi'hei­dän
autonsa päilUetäiUUk^jOpIslc^Uf ^
jat olivat pploamassa'' lymnlpeglsttt
Jatkapailopeiistft:, Kakst/oplskelUat^ <
loukkaantui vakivasU onnetiöinuu?'
Mm
S
mm
te
mm
m
mm
riessä '"^'^'^^^''•T^^^^^r'""
Kansallinen riii
Itä-Saksan liitt
HyväiBta työstä
myös hyvä fialkka
r^Mk)ri. — Prääsän metsäteolU-suuilaitoksen
Matroosan metsätyö­maan
kollektiivi teke^^ työtä aika hy­vin.
Bunnltelmat puutavaran valmls-ti^
sessa jä ajossa se on yUttänyt
huoouttavasU' j a parhaillaan valmisr
taa puutavaraa marra^unlaskauxi.
Hyvast» työstä on myÄÄin hyvä
palkka. ' rStakUftisii Veikkolainen
Juonsi puita 22 päivässä yU I j » » kuu-tlometrlft
Ja ansaitsi kuukaudessa
2;»l4:nQ)laa; autonkuljettala H , M u l ­lonen
«nsoltsl 3,790 ruplaa, v
Atttontiostnrinkäyttäjä X. M^kelmov
kuoninasi «lokuun 20 päivän kuhiessa
puut»ranui ^054 kuutiometriä Ja an-
M l t r i [ | t ^ n ^ l ^ ^
Berllliil.—Itä-Saksan OemokraattU
sen Tasavallan kansankamarin vaalit
toimitettiin viime maanantaina. Kalk--
kiaah kävi äänestämässä 11889,817
henklteä. eli 99.3 prosenttia äänestys-kelp:
Islsta. -
.»..iuen lentokoneen yhteentörmäyk­sen
johdosta' vaaditaan hallltukselte
korvauksina kalldciaan 3,632.000 doli
laria. Tässä lentorlkossa kuoli kaik­kiaan
37 henkilöä kun Trans-Canadä
Air Lhiesin matkustajakone Ja ilmai
voimien harjoittelukone iskivät yhr
teen. Kaikkiaan 19 korvausvaatimus-*
ta ort esitetty tähän mennessä leskien;
lasten Ja kuoUnpesien puolesta, r Suu­r
in korvausvaatimus on 300,000 dolla­ria.
Joka on.esitetty Imperial Oll-yhi
tiön palveluksessa olleen Pat Reidlh
omaisten puolesta. Onnettomuudessa
kuoli myöskin parlamentin kcneervd-^
tlJvinen Jäsen Rodney Adamson, Jon­ka
leski vaatii 210,000 dollarin kor­vausta
miehensä menettämisen joh
dosta.
OLEN AVANNUT KELLO-ja KULTASEPPÄOIKKEEr
74 BHUCE AVE. (Entinen Mäkisen vaatekauppa) V
South Porcupine, Ontario . ^
otan vostaah kellojen korjausta kohtuullisin hinnoin. Työ taataan."'-
,,PosUtlIaukset -----"''^-^'""'•'-"-•'^ • ^
P. O, Box 057
mmm
HS
mm
m
m
Wii.
» 3
Yhtiöiden voitot
entistä suuremmat
TotoBfo, — Täkäläinen oiakekauj)-
plasllike J . R. Timmhis ds Co< ilmolt-;
taa, että canadalaiset yhtiöt Jakavat
l e t k u u n aikana osakkailleen voitto^
osinkoina kaikkiaan41,287,093 dollaria
eli 1,659/155 dollaria enemmän kuin
mtokään edellisen lokakuun aikana.
Siten tulevatcanadalalset yhtiöt Jaka­neeksi
osakkaileen kuluvan vuoden
kymmenen ensimmäisen' kuukauden
aikiana kaikkiaan 451,601/181 dollaria,
mikä on uusi ennätysmäärä edellisten
vuosien vastaavaan aikaan verrattu^
na Ja y l i 17 miljoonaa dollaria enem­män
kuin edellisen vuoden vastaavar
na aikana.
Kalcsi lentäjää
sai sunnansa.
Ottaw».-^ Kaksi lentäjää sai sur­mansa
vihne perjantaina kun lentoa
kone syöksyi maahan 20 mailla: itään
täältä.
; Surmansa saaneiden nimet ilmoi­tetaan
vasta senjätkeen kun heidän
sukulaisilleen ilJDioltefaan onnetto^
muudesta. ; - ' ,
••;^';;ss:;v??v:ö''-;?'n:;;*^.*fev^
• lOOEImBLytmt-rP' O. JBox 6» |