Vapaus, January 3, 1973

              •sivu 2 K e s k i v i i k k o , tammilk. 3 p. — Wed., J a n . 3, |.973
VAPAUS INDEPENDENT LABORORGAN
OF FINNISH CANADIANS
(LIBERTY) EstaWiishii'd Nov. 6. 1917
Edltor: W . E K | i V N D Manager: V ; KENTALA'
Telephone: Office and Editorial 674-4264
Published once weekly: AVednesdays by Vapaus Publishing Co. Limited,
102 Elm St, West, Sudbiiry, Ontario, Canada.
Mailing address: Box 69.
Advertlshig rates Upon application, translatlon'free of charge.
Second Class Mail registration Numbcr 1076
M u r i b e r of th -CANADIAN LANGUAGE-PRESS
TILAUSHINNAT:
Canadassa: 1 vk. $10.00, 6 kk. $5.25 USA:n:'
3 kk. $3.00 Suomeen:
1 vk. Sll.OO, 6 kk. $5.73
1 vk. $11.50, 6 kk. $6.25
Rikos ihmiskuntaa vastaan
Yhdysvaltain toimesta uudelleen aloitettu Pohjois-Vietnamin
suurpommitus on " t F Ä g e d i a j a r i k o s " sanoi N D P : n kansallinen joh­taja
David Lewis viime v i i k o l l a Lontoossa, m i s s ä hän oli jonkin
aikaa vierailemassa.
"Pommituksen laajentaminen tulee vain jatkamaan tätä raa­kaa
j a järjetöntä sotaa; s e pahentaa edelleen kansainvälisiä suh­teita
j a siirtää tuonnemmaksi sitä päivää jolloin rauha tulee maail-
. .^^maan", sanoi Saskatchevvanin N D P : n hallituksen pääministeri
A l l a n Blakeney.
"Vietnamilaisten lasten tappaminen jouluna aiheuttaa lisää •
häpeää teidän maallenne", sanoi Canadan kommunistinen: nuoriso­liitto
presidentti Nixonille lähettämässään, sähkeessä. .
"Me Olemme aina olleet sitä mieltä, että pommitus on väärä
keino sodan lopettamiseksi", sanoi pääministeri Pierre Trudeau
tuomitessaan viime viikolla Yhdysvaltain suurpommituksen. Poh­jois-
Vietnamia vastaan. Me olemme tuominneet pommituksen a i ­kaisemmin
j a me toivomme nyt, että neuvottelut: aloitetaan uudeK
leen . . ; Se on ainoa keino rauhan palauttamiseksi siellä."
Tässä on v a in pieni linnun silmäys canadalaisten julkisu\is-henkilöiden
esittämistä pommitusprotesteista. Muiden canadalais­ten
keskuudessa on esitetty paljon voimakkaampia ja teräväsanai-sempia
protesteja tästä hirvittävästä rikoksesta ihmisyyttä vas­taan.
Tosiasia nimittäin on, että presidentti Nixonin uudelleen aloit
tama Pohjois-Vietnamin kaupunkien ja asutuskeskuksien pommi­tus
ei ole enää " t a v a l l i s t a " sodankäyntiä — se on, j a sellaisenaan
muistetaan vielä kauan aikaa jälkeenkin päin, kansantuhoai mihin
verraten Herman Göringin j a H i t l e r in järjestämä Lontoon pommi­tus
j a monet muut sotarikokset olivat melko pieniä rikkeitä. Vain
tämä tosiasia, se k un tämä vertaus sattui ikäänkuin naulan kan­taan,
selittää sen; miksi Yhdysvaltain ulkoministeriö suhtautui niin
raivokkaasti Ruotsin sdipalidemokraattisen pääministerin Palmen
lausuntoon H i t l e r i n Saksan entisistä ja N i x o n in hallituksen joulu-viikkoisista
pommituksista. •
Kuvaavaa on, että tähän ^maailmanlaajuiseen protestiin Y h ­dysvaltain
julmaa j a kauttaaltaan tuomittavaa pommitusta vas­taan
osallistuivat sellaisten NATO-maiden kuin Britannian. Tans­kan
j a Canadan lehdet j a monet julkisuusmiehet. Oman lukunsa
ansaitsee se kun Australian työväenpuolueen hallitus veti loputkin
asevoimansa pois Vietnamista ilmpitti, että Australia lopettaa
niin s i v i i l i - kuin sotilasavustuksenkin antamisen Saigonille.
Yhdysvalloissa on y r i t e t t y harhauttaa maailman yleista mieli>
pidettä puhumalla hölyhpölyä siitä, että vietnamilaiset olisivat
m u k a jarruttaneet jo marraskuussa valmiiksi neuvotellun rauhan-
.sopimuksen allekirjoittamista. Tosiasia tietenkin on, että Yhdys­valtain
eikä Vietnamin toimesta, vaadittiin jo ennen Yhdysvaltain
presidenttivaaleja neuvotellun sopimuksen "tarkistusta''. J a vaa­l
i e n mentyä osoittautui, että sopimuksen "tarkistamisen" asemesta
Yhdysvaltain imperialismi päätti turvautua rikolliseen ilmahyök­käykseen
Pohjois-Vietnamin suuria siviilikeskuksia vastaan soti­laallisen
voiton saavuttamiseksi ainakin siinä määrin, että urhea
Vietnamin kansa saataisiin eräissä hyvin tärkeissä asioissa suos­tumaan
Washingtoninsaneluratkaisuun.
Näitä rivejä kirjoitettaessa (jouluki. 28 pnä) ei ole tietoa kuin­ka
k a u a n tämä Yhdysvaltain hallituksen rikos ihmiskuntaa vas­taan
jatkuu, j a miten se tulee lopulta päättymään. Tosiasia kui­tenkin
on, että kunnian kukko ei siitä laula sen paremmia presi­dentti
Nixonille itselleen kuin Yhdysvaltain imperialismille yleen­säkään.
Sitä parempi on mitä pikemmin tämä kansantuhoon täh­täävä
pommitus lopetetaan j a Yhdysvallat suostuu jo marras­kuussa
neuvotellun rauhansopimuksen allekirjoittamiseen.
Kuka on hsJlituspukilla?
Parlamentin kokoontuessa myöhemmin tällä viikolla yhteen
- mielenkiintoisimpaan j a samallamyös tärkeimpään istuntoonsa, on
muun ohella syytä kysyä, että kuka tätä maata loppujen lopuksi
hallitsee—-kansan valitsema hallitus, olkoon se sitten vaikka vä­hemmistöhallitus,
tai jotkut jättiläissuuret monikansalliset yhty­mät?
Aiheen tämän kysymyksen esittämiseen an,toi viime v i i k o l l a'
meidänkin lehdessä julkaistu Ottawan uutinen jossa kerrottiin
asiallisesti puhuen; että neuvoteltuaan kuukauden päivät autojen
hintojen aiheettomasta korottamisesta; kuten hallitus asian ilmei­sesti
näkee, suuret amerikkaiaiset autoyhtiöt jäivät kuitenkin^ nis­kan
päälle j a saivat tollisuus- j a kauppaministeri A l i s t a i r G i l l e s -
piesta sellaisen otteen, että viimeksimainitun täytyy tunnustaa,
kuka on herra j a suuruus tässä maassa. ; , •. .: . '
Kun suuret autoyhtiöt' korostivat viime\syk8ynaKilitojs«n
S52—$61 ajokkia kohti, niin' teolHsjuusmiftisteri • QiUespie eisitti
siitä joulukuun alkupäivinä voimakkaan protestin'sanoep; "että
hallitus r y h i ^ toimehpiteislin tämän hinnankorotuksen peruutta­miseksi.
Joulukuun 4 pnä julkaisemansa lausunnon yhteydessä mr
Gillespien kerrottiin sanoneen, että General Motorsin- johdolla jär­jestetty
autojen hintojen korotus Canadassa "on taisteluhaaste
hallitukselle". Hän kehoitti yhtiöitä harkitsemaan uudelleen j a kun
. General ~Kiotors ei ottanut hänen puheitaan edes kuullakseen niin
mr Gillespie lupasi ryhtyä "hyvin " p i a n " toimenpiteisiin hinnan-
^ korotuksen peruuttamiseksi. J a hän sanoi: " S a a t t e olla vakuuttu­neita,
että minä en jätä tätä asiaa roikkumaan."
;-; Joulun j a uudenvuoden pyhien välillä kuultiin sitten tulos.
^;;r Hinnankorotus jää Bellaisenaan voimaan. Ainoa mitä m r GiUespie
^^:!! s a i General Motors- j a Pord-yhtiöiltä i r t i , oli suusanallinen lupaus,
it-.että lisää hinnankorotuksia ei tänä,vuonna järjestetä — mitä ta­l
i l l a n s a arvoa sellaisella "suutofaallisella" lupauksella sitten onkin.
"#:)^^ J ^ ^ on näin heikkopolvinen j a fiöyrfiselkältien isoisten
i^ikldsAä, H i i n silloin ei maan j a kansan edessä olevia snurongehnia
1,400 LENTOPOMMITUStA VIIKOSSA
HANOIN JA HAIPHONGIN ALUEELLE
Ruotsillekin Vietnamin lääkkeitä USAn piinostuksen muodossa;
Australia sanoutui lopullisesti irti USAn sotapuuhista
Saigon.—, Vietnamin sodan
suurimmain' ilmapommituksen yh­teydessä
Yhdysvaltain lentokoneet
pommittivat jouluviikolla HaniDin
ja Haiphongin kaupunkia y l i 1,
400 kertaa,, tiedoitti Yhdysvaltain
sodanjohto viime keskiviikkona.
Aikaisemmin päivällä Yhdysval-_
tain sotapäällystö myönsi kahden
:uuden B-52 koneen menetyksen.
Yhdysvallat oli siis oman myönny­tyksensä-
mukaan menettänyt kes­kiviikkoon
mennessä kaksitoista
BT52 konetta j a 8 muuta lentoko­netta.
Suurpommitus alkoi joulu­kuun
18 pnä. Samaan aikaan on
71 amerikkalaista lentäjää joutu­nut
kadoksiin, tiedoitti U S A :n so­danjohto.
AUSTRALIA SANOUTUI
IRTI USA :n SOTAPUUHISTA
.Sydney. — Australia lopetti vii­me
keskiviikkona sotilaallisen avun
antamisen' Saigonin hallitukselle,
sanoutuen siten lopullisesti irti
Yhdysvaltain sotapuuhista Vietna­missa.'
Tämä tapahtui viikon kuluttua
sen jälkeen kun Etelä-Vietnamis­sa
vielä olleet 66 australialaissoti-
SYNTYMÄ.
PÄIVIÄ
nmi Pelkola, Sudbury, Ont,
täyttää torstaina, tammikuun 11
pnä 75 vuotta.
L a u r i Tekkala, Cobocank, Ont.
täyttää perjantaina, -tammikuun
12 pnä 75 vuotta.
- Yrjö Lemberg, Toronto. Ont.
täyttää sunnuntaina, tammikuun
14 pnä 71 vuotta.
Yhdymme sukulaisten j a . tutta­vien
onnentoivotuksiin.
lasta kutsuttiin äkkiä kotiin. Suu­rin
osa Australian asevoimista •
ja heitä oli- Vietnamissa yhteen,ai­kaan
8.000 miestä ^ vedettiin ko^
tiin jo viime vuonna.
Äskettäin valitun uuden työ­väenpuolueen
hallituksen päämi­nisteri
Goigh VVhitlam selitti, että
Saigoniin Australian J^uurlähetys-töä
"vartioimaan vielä jääneet 20
sotilasta siirrettiin suurlähetystön
palkkalistalle niin ettei jää pienin­täkään
epäilyii sotilaallisen avun
päättymisestä. ; '.
Australian tähän asti Saigonille
antama siviili- ja sotilasapu on yh­teenlaskien
ollut__^noin $31.8 mil­joonaa
Yhdysvaltain rahassa.
Myös Kambodzhan joukkojen
kouluttaminen lopetetaan Austra-lilassa,
tiedoitti puolustusministeri
Lance Barnard.
Yhdysvaltain viranomaiset ilmai­sivat
Washingtonissa vastenmieli­syytensä
Australian toimenpiteis­tä
ja sanoivat vaativansa Austra­lian
työväenpuolueen hallitukselta
selitystä asiaan;
Australian asevoimien vetämi­nen
pois Etelä-Vietnamista on so-lilaaMisesti
pikkuseikka, mutta po­liittisesti
Washington on tähän as­t
i voinut vedota Australialta saa­maansa'
sotilaalliseen tukeen hyök­käyssodassa
Vietnamin
vastaan.
Australian : toimenpide voi vai­kuttaa
Yhdysvaltain kongressin
sen ryhtyessä vuoden alussa käsit­telemään
Saigonin avustuskysy-mystä.
hän ei halua kommentoida Yhdys­valtain
ulkoministeriön protestia
siitä kun hän (mr Palme) oli. pro­testoinut
Yhdysvaltain Vietnamis­sa
aloittamaa suurpommitusta vas­taan.
Mutta kaikki oppositiopuo­lueiden
johtajat, konservatiiveja
lukuunottamatta ,antoivat tietää,
että he ovat täydellisesti pääminis­teri
Palmen takana tässä protesti­asiassa.
Se oli terävin protesti mi­tä
mr Palme on Yhdysvalloille lä::
hettänyt Vietnamin sodasta.
Yhdysvaltain ulkoministeriö sa­noi
protestoineensa Ruotsille siitä
kun pääministeri Palme vertasi
Yhdysvaltain Pohjois-Vietnamin
pommitusta natsi julmuuksiin toi­sen
maailmansodan aikana.
Yhdysvaltain ulkoministeri i l ­moitti
myös, että Yhdysvaltain
suurlähetystön korkeimpana vir­kailijana
Tukholmassa oleva John
Guthrie ei palaa hetikohtaisesti
toimeensa sen jälkeen kun hänen
talvilomansa' päättyy.
A L K U OLI HANKALAA
Ollessani Neuvostokarjalassa V.
näkemään ne vastoinkäymiset mit­kä
oli voitettava sosialistista jär­jestelmää
rakennettaessa. Siellä
oli omsan kansaan kuuluva uskon­non,
tukema porvari luokka . -
Sylten oli huomioitava kansan al­hainen
sivistys ja kehitys sekä vuo-
Ifi^^itjtft'ratkaista alkuiinkaan. J a kuitenkin olisi u l k o p o l i i t t i s t e n ~ j a - - } H ^ loisiiDsa Neuvostoliitoa rau-l^
äid^nkin'Seikkojen vuoksi :to^^ että pääministeri T r u -
^hjallitus omaktuisi^^
i^öntOsen objelttan» että se v o i s i vähemisidBtöase^aatajai
eikft (imerikhalaiiiten
sisatojen tottumukset. Siellä oli sa-böteeraajia
ja muita vastustavia
voimia vaikeuttaen paljon raken­nustyötä.
Ei ollut kouluja eikä
ope'tajIa mutta koulut^etusta an­nettiin
kuitenkin kahdessa vuorossa.
E^immäisellä vuorolla oli lapset,
toiseUa aikuiset aina 40-ikävuoteen
asti. Lääcärinhoito ja sairaalat oli­vat
jo silloin Isaikille vapaat eikä
kenenkään tarvinnut enää nälkään
nääntyä.
Lähtiessäni sieltä pois tapasin
Leningradissa erään suomalaisen
joka oli Neuvostokarjalassa asunut.
Kun kesku£tellmme asioista niin
tuttavani sanoi, että vaikka tämä
kansa, näkee vielä näpsää j a käy
rääsyissä, niin omaa sosialistista
jjärjestelmäansä se tulee päättäväs­t
i puolu£tsun3an, sillä heillä oli jo
siQoin enempi mitä koskaan tsaa-aikana.
. J a ' n i i e s oli oikeassa. Se
naitiin 'siiloin kun Hitlerin Saksa
b^kkäsi .Neuvostoliittoon. Neuvosto-liilnn:
eri kansat nousivat yhtenä
ml^ena pooKtEtamaan maataan. Ja
silloiset taistelut olivat siksi jul­mia
ja verisiä, ettei sellaista ole
-fiotahistori&n aikana koettu. He
iofolivat ja kärsivät, mutta eivät
artaneet periksi.
Nyt siellä on yhteisellä voimalla
r a k a m ^ niin voimakas nykyinen
teoOlsdus että »itä on tuDut koko
maeähaap hijin rauhan linnake.
Kididca lerilaista ohjelmaa j a maa­ilmankatsomusta
sosialiäinen jär-jestelmS
edustaa se nähdään kou-ftfaotunttivaUa
tavalla jos verra-
TEKNILLISET NEUVOT­TELUT
KESKEYTETTIIN
PARIISISSA
• Pariisi. -— Teknilliset neuvotte­lut
rauhansopimuksesta oeruutet-tiin
keskiviikkona vietriamilaisten
toimesta siksi kun Yhdysvallat
harjoittaa suurpommitusta Poh­jois-
Vietnamin kaupunkeja vas-
Myös viikottaiset rauhan-siirrettiin
tuonriem-t
^ n .
neuvotteluf ^
maksi. f
Pariisin . rauhanneuvotteIuih'n
osallistuvat; Pohjois-Vietnamin
Mrs. Meirin vierailu
ei miellylä Pariisia
Pariisi. — Päämmisteri Golda
Meir tulee tammikuussa Pariisiin
aiheuttaen ilmeistä mieliharmia
•^^"s^^ Ranskan hallitukselle.
Jättäen huomioonottamatta Is­raelin
Pariisissa olevan suurlähe-^
tystön neuvofefRanskan hallitukeen
oppositioasenteesta, mrs Meir on
päättänyt tulla Sosialistisen Inter­nationalin
kokoukseen. Hän oh mai
nitun järjestön varapresidentti. .
Kaksi päivää (tammik. 13 .ja
14) kestävän kokouksen isäntänä
toimii Ranskan sosi^listipuolue, jo
ka on nyt täydessä vaalikampan­jassa
gaullistien hallitusta vas­taan.
Vaalit pidetään maaliskuun
4 ja 11 pnä.
Ranskan j a Israelin välillä ei ole
ollut korkean tason vierailuja vii­teen
vuoteen. Viranomai8et:>.oyat
antaneet nyt ymmärtää, e^tä mrs.
Meirin tuleva Pariisin vierailu on
kokonaisuudessaan yksityisluontoi­nen.
Tämä tarkoittaa; ettei hän-1
Mitä muut sanovat
•GÖRINGIN K A I I H A N P A L K I N T O N I X O N I L L E ",
Muistatteko/Hermann Göringiä? Hän oli natsien ilmavoimien
komentajana. Hän johti Lontoon ilmapommitusta.
Lontoon pahin ilmapommitus voidaan toistaa viidellätoista B-52
koneella kymmenen minuutin aikana. Hermann Göring tuomittiin
siitä hirtfttävjiksi. Hänelle pitäisi nyt suositella kuolemanjälkeistä
Nobelin rauhanpalkintoa. • _2 .::^J-•.••:J.-.^-—-^•
i5Uosiiuksen pitäisi esittiiU Richard Nixon. — J o h n Heam, To­ronto
Star lehden yleisön osastossa.
EI MIKÄÄN^NÄÄ YLLÄTÄ
. . . K i i . s t a siitä kuka turmeli käsillä olleen rauhan ei ole kui­tenkaan
hetikohtaisena ongelmana. Kukaan ei ole allekirjoittanut
mitään ; . . Mielenkiintoinen seikka oh se, miten presidentti.(Nixon)
vastasi siihen kaikkeen, käyttäen voimaa ilimin sjiäliä, ilman konsul-taatioa
(USAn kongressin kanssa) ja antamatta mitiiän henkilö­kohtaista
s e l i t y s t ä / r - ^ ^ i' , .
Ehkä mikään tästä ei ole yllättävää. Tämä, sota on turmellut
kaikki muut ja turmelee nyt USAn demokraattii^t menettelytavat,
eikä suinkaan cnsimmiiistä kertaa. t
— - J a m e s Keston, New York Times Service.
Voil(o Vapaa Sana sen todistaa?
edustajat selittivät, että he eivät I ,.. . .
ctiuouaj _ - . I ta ota vastaan ssn paremmm pre-
Georges• Pompidou kuin
ryhdy Yhdysvaltain kanssa, kes­kusteluun
rauhasta niin kauan kuin
U S A : n ilmavoimat jatkavat Poh-
19J1 ja 1932 tulin omakohtaisesti, jois-Vietnamin pommitusta. Sa­malla
kertaa vietnamilaiset osoit­tivat,
että Yhdysvallat oli torjunut
viime viikon torstaiksi suunnitellun
•rauhankokouksen pidon.
sidentti
pääministeri Pierre Messmerikään.
Ranskan hallitus on omaksunut
kielteisen asenteen Israelin hyök-käyspolitiikkaan
arabimaita vas­taan.
-
RUOTSIIiLE VIETNAMIN
"LÄÄKKEITÄ'VUSA:sta
Tukholma. — Ruotsin ja Yhdys­valtain
suhteet laskivat ke^iviik-kona
alhaisimpaan tasoonsa. Pää­ministeri
Olof Palme oli oppositio tettiin.
puolueiden johtajain kanssa, kes­kustelussa
yhteisen protestin lä­hettämisestä
Washingtoniin,
Pääministeri Palme sanoi, että
ISRAEL POMMITTI
JÄLLEEN SYYRIAA
Tel Aviv. — Israelin ruihkumoot-toreilla
varustetut lentokoneet tun­keutuivat
keskiviikkona Syyrian
välirauharajan yli ja pommittivat
"arabisissien asemia",: kuten väi-
Israelin päällystö tiedoitti, että
kaikki sen koneet palasivat tur­vallisesti
takaisin pommitusmatkal-taan.
Julkaisten oikein toimituspalslal-laan
ilkeilcvän jutun presidentti :
Urho Kekkosen virkakauden jat­kamiseksi
toimivia suomalaisia
vastaan — eduskunnan miltei kaik;
kia jäseniä ja Suomen kansan
valtacnemmistöä mustaten —. To­ronton
Vapaa Sana esitti joulu­kuun
21 pn. numerossaan tois­tamiseen
väitteen, mitä sen on
hyvn vaikea todistaa.
MAINITTU LEHTI KIRJOITTI:
"Syykri kieltäytymiselleen presi­dentti
sanoi, että julkisuuteen pääs­syt
muistio hänen sekä Leonid Brezh
nevin keskusteluista on vienyt hä­neltä-
Neuvostoliiton, luottami^scn.
(tummennus Vapauden.)
Lehden lukijat, kuten muutamat
sivulliselkui, cMsivat varmaan mie­lissään,
jos Vapaa Sana olisi niin
ystävällinen ja tiedoittaisi njissä ia
millein presidentti Kekkonen on mai
nitanlaisen lausunnon antanut?
Mikäli Vapaa Sana ei voi sel­laista
sanatarkkaa selostusta'mainir
tusta väitöksestään antaa, silloin sen
lukijat vetävät kaiketi sellaisen joh­topäätöksen,
että lehden ohjelmaan
kulua jcko vennamolais-ädritajntu-muksen
hrhnänkanto tai- tahallinen
to;:asiain pahoinpitely, tai mclEm-mat:
Selostus 1 vei olla selv? yksin;
kertainen: Suora lainaus presidentti
Kekkosen omista sanoista, olkoon
ritten kysymys jostakin puheesta,
kirjoituksesta tai kirjeestä..
Kun Vapaa Sana vjhjailee kirjoi­tuko
2S£a e in sekä Sucmsn että itäisen
naapirimaan kommunistien kataluu­teen,
niin lienee paikallaan todeta
mitä ko. presidentin kirjeessä 'sanoi
e£:m. johtavan hallituspuolueen leh­ti,
Suomen Sosialidemokraatti:
— Presidcntui kirje oli tarkoi­tettu
vastaukseksi 34 allekirjoit­tajan
edellisenä päivänä hänelle
osoittamaan avoimeen kirjeeseen,
jcssa toivoteltiin tasavallan presi-danlin
estävän peruslain mukai
scssa järjestyksessä säädettävän
poikkeuslain antamisen. President­ti
aivan oikein totesi vastaukses­saan
asian kuuluvan eduskunnalle
34:n kirjebnän kärki oli kohdistet­tu
niihin puolueisiin, joiden päät-
I lävät elimet olivat kannattaneet
presidentin vaalitavan muuttamis­ta,
j3 on aivan aiheellista todeta
kirjelmän tarkoittaneen heittää var
joa myös presidentti Kekkosen
ylle. . .
Ja sitten kcpun "Suomenmaan" toi­mittaja-
pakinoitsija "Kessu-Pekka":
7 - . . . Tulkitsisin asian siten että
Kclfkcncn cn perin juurin kylläs-.-
tynyt. siihen ..soutamiseen ja huo-;
ipaamisGtn jota presidenttiasiassa on
esiintynyt. Hart on sysilntynyt ja
haluaisi jättää koko hommelui. Kun
j juttelin hänen kanssaan viimeksi
I muutama päivä sitton hän vaikutti
todenteolla tympääntyneeltä.
Hän on ilmeisesti kurkkuaan
myöten täynnä venkoilua, jota e-
I räillä poliittisilla tahoilla jatku­vasti
esiintyy. Ne jotka kuvittele-vat-
ctta Urho Kekkonen haluaa
ehdoin tahdoin pysytellä presiden­tin
tuolilla erehtyvät. UK on saa­nut
hommastaan ihan kylläkseen
ja karsisi vannaan jättää perä-miscn
toisten kasiin. Tällä maalla :
oi kuitenkaan ole varaa olla käyt-tämät
edelleen Kekkosen palve­luksia
hyväkseen. Sen vuoksi syn­tyneet,
solmut on koetettava saada
avatuksi ja presidenttikysymys '
ratkaisisi aivan lähitulevaisuudes­sa.
. • • •' V '
Lopuksi pieni rcunauhmaus Va­paa.
Ssrrjn sinänsä asialliseen ky­symykseen,
jos lehti ei kerta kaik­kiaan
tunne Suomen presidenttihis-toriaa:
Kysymys eduskunnan suorittamas­ta
vaalista liittyy saumattomasti
vasemmistopuolueiden kantaan tässä
asiassa. Suoman työväenpuolueet ö-vat
aina e-ittäneet sitä kantaa, että
eduskunnan. maan korkeimpana
vilticmahtina tulisi valita president­ti,
sillä tällainen vaalitapa presi-denturyalinnassa
korostaisi'periaat­teessa
ja käytännössä eduskunnan
a-cmaa ja arvovaltaa, kuten Kan­san.
Uutiset asiasta puhuen totesi.
Aikcin aan presidenttivaalista sää­dettäessä
porvaristo halusi hajottaa
.a hillitä ja sääti valitsijamiesvaa­lit
sitä silmälläpitäen, että presi-
(Jatkuu sivulla 4)
PÄTVÄN PAKINA
TYÖMIES El SIITÄ HYÖDY
bi|iq;K>Iiliiidcasa ja Yhdysvidtain im­perialismin
julmaa sotaobjelmaa
Vtetnamiasa ja muissa Indokiinan
iuMssa. ,
. . ~ : LS.^ TI^UQd^ Bay,.ODt
Samaan aikaan jolloin tavalli­set
kadun miehet ja naiset otti­vat
iloiten vastaan uutta vuotta,
liittyi; Britannia Euroopan talous­yhteisöön,
eli lyhyesti E E C :n.
Merkillepantavaa on, että B r i ­tannian
toryhallitus ei ole uskal­tanut
alistaa tätä "liittymiskysy­mystä"
kansanäänestyksen rat­kaistavaksi,
sillä ilman muuta on
selvää, että kansan enemmistö
torjuisi kokoJiankkeen.
Suomessa myös "on käyty ko­vaa
keskustelua E E G : h e n l i i t t y -
misestär Koko kans^emokraat-tini3n
liike"^vastustaa ajatusta
jyrkästi. Monet suuret j a vaiku­tusvaltaiset
ammattiyhdistyslii-tot
ovat tuominneet koko hom­man.
(Huomattavia julkisuushen-kilöitä
on protestoinut tätä han­ketta
vastaan selittäen, että E E
C:hen liittyminen nostattaa enem
män ongelmia mitä se ratkaisee.
Suomen .puutavara- ja muut
vientipiirit vaativat kiven kovaa
EEC:hen liittymistä ja tällä ker­taa
tuntuu siltä, että hallitus voi
näyttää Jheti vuoden vaihteessa
vihreätä valoa Iiitt;ymispäätöksen
tekemiseksi..
.. Suomessa o n . j t i e t ^ i n niitäkin
piirejä jotka väittävät että ku­kaan
ei vastustaisi EEX]:hen l i i t -.
tymisbä ellei ''iso itäinen naapu­r
i " vaatisi sitä. .
Tosiasia onkin, että Neuvosto­l
i i t to vastustaa kaikkia "suljettu*
j a kauppablokkeja" jonkalainen
N A T O i n vanavedessä kulkeva
E E C on. Neuvostoliiton lehdet
ovat useita kertoja tuominneet
E E C : n . Mutta tämä ei tietenkään
tarkoita .etteikö Suomella ole o i ­keus
ja mahdollisuus liittyä E E
C:hen, mikälr valtiovalta luulee
että sen housujen vyötäröissä on
varaa j a lujuutta. Suomella on
tietenkin oikeus tehdä tällaisia
virhelaskelmia, mutta asia erik­seen
on, kuinka järkevää tai jär­jetöntä
B E C i h e n liittyminen o l i -
si.
Suomen kohdalta on-saatu so­sialidemokraattinenkin
puolue ve­detyksi
niiden vanaveteen, jotka
haluavat hinnalla millä hyvänsä
hypätä B E C :n jäsenyyteen.
: Mutta Britanniassa sosialide­mokraattinen
työ^^enpuoI(ue vas­tustaa
'maan sitomista ainakin
torypuolueen neuvottelemilla eh­doilla
EEX3:hen.
Ja täällä Canadassa esitti ND
P :n kemiallinen. johtaja David
Lewis viime, viikolla mielipiteen,
että liittymällä E E C :hen Britan­nia
voi aiheuttaa vientivaikeuksia
Canadalle, mikä ei tietenkään so­vi
Britannian kansojenyhteisön
jäsenmaiden välisiin suhteisiin.
. Pasmat ovat siis melko paljon
sekaisin. Kysymys EEC:hen l i i t ­tymisestä
vetää rajaviivoja puo-
. lueyhteyksistä huolimatta; kuten
ylläolevasta näkyy.
Tosiasia onkin, kuten eräs brit-tiQäinen
satamatyöläisten ammat­tiyhdistyksen
edustaja (Harold
Di.bble on. hapen nimensä, mikä­li
sitä halutaan tietää) totesi, et­tä
E E C edustaa "työnantajapii-rien
unelmaa" ja että siitä ei koi­du
mitään -hyvää _brittiläisille-työntekijönie"
Melko- varmaa on
sekin, ettei siitä Suomenkaan
työläisen leipä levene — ja maan-vifljelijäin
kohdalta siitä^ tulee
alusta pitäen pujopää litviikki.
Ja kun mr Dil>ble puhuu epäi­levästi
Britannian liittymisestä
E E C : h e n hän tulkitsee brittiläis­ten
työläisten syvällisempiä ajar
tuksia asiasta.
Establishmentin miehet odotta­vat
niin Britanniassa kuin Suo-_
messakin lisää vientimarkkinoiJta
Euroopasta. Mutta perheenemän-nät
ja useimmat työnt^ijät ovat
vakuuttuneita siitä, että E}EC:n
liiilttyminen tarkoittaa ulkomailta
tuotettavien kulutustavarain ja
nrikoisestf vissinlaisten ruokata-varain
hintojen nousua. Britan­nian
hallituksen puhemiehetkin
ovat myöntäneet, että E E C :lien
liittyminen aiheuttaa ensimmäi­sen
vuoden aikana- yksi-prosent-tista
elinkustannusten nousua. '
Edellämainittu satamatyöläi­nen
arvelee, että puolentoista
vuoden kuluttua hänellä — 44-
vuotiaalla työmiehellä — ei ole
enää työpaikkaa. Vuonna 1967
Lontoossa oli 23,000 satamatyö­läistä.
Nyt heitä on 14,000 ja m i ­tä
enemmän lastaus ja iossaus
mekanisoituu,' sitä nopeammin
katoavat typpaikat—; j a näillä
työläisillä on syytä "pelätä, että
EEC:hen liityttyä satamapomot
hankkivat halpaa työvoimaa
muualta tai Voivat viedä suuret
tehtaansa muihin maihin niin, et­tä
vientitavaran lastaus j a kulje­tus
loppuu.
Tämä brittiläinen ämmattiyh-distyanies
arvelee, että suuryh­tiöt
voivat avata E B C : h e n l i i t t y ­misen
jälkeen tuotantolaltoksi-aan
missä tahansa Länsi-iEhiroo-passa.
Maissa missä' niiUä on
^ ^ t a v a n a halvempaa työvoimaa.
"Suuret pomot" voivat saada
etuisuuksia EDEJCihen liittymises­tä
mutta työtätekevien on turha
odottaa siltä suunnaltai pelastus­ta
yhä ^ paheneville ongelniilieen.
— Känsäkoiuti,