Vapaus, May 1, 1956

              jkasTatettBT;*
LVHTT '
vanaan 3ti,.
oiiB ;J3hylW!;'.
't juun kqio
k :i- VDonaon
i vilidolsjsär
OS leikteiatte
än ajaueleei'
l l c k a y i i e n replriHä
'ksilopalvoiita-asiasta
aestari feaxi
ipungin por-lähkeessä
sa-s
on ilmoitta^
ta alueluoTu-
•lle trustille,
ille käsittäen
naimia. Ni^
let wat mlli
avan alueen
ttuna jotka;
ron • Ore-yh»
lueilla on yli
naimia. Jota.
,na terästeol» •
Quebecissa.
itiöUe tehty
jtä-valtiope-;-
rsvaltalaisten^
sen; Canadan^
bor Progres-lecin
kansan
yteen tämän-eksl.
Yhty-•
ame/ Vaati*';
häpealUseä
Steel-yhtiöl.
!ruuttamista<:
tämään kei';:
elmiseksi ca^::
alaisuudessa;
DupIessisQla
rtaa. kansan
lentin suos>><^
.:lainlaatijat;').
atba."
aron^,.
tajolitaja, j
'^}odeOa^^iä
a, •'sehän «l
atvassa eta'
miten sinä
UUitelemaUa, f
e. että ta;.
,5644 tähteä,
»n'muuta 'T.:
jossa •ohiU*
a hän heii
koettelemal-;;
dciUsuus" :,fa
ani tekejni-:
3 kanssa.
Jumalan ni-
Jdrjansa. .
in kuin eÄ-n
aina kir-
•i Ilmoittaa;
le" (tai pu-tajalte).
SS"
I hälriinty-
Ulia Tuvtai.
|r<Kk DaUjr W«flMrim'^ v a l a l'
fkab^o <«ewse JSmbiB mrfaUlM^
Iin» viUii ja mirirnltfiirtolnm « r»
I iikftdisarj» KemvstoBItoa km-.
[ Motikaut» J» ceo,»vasai«U ns-käOoistx.
Manis kmiktnttt sar-
I jacsaan w ö s baomiota Imätli-
[nyttä hfnfcflölniltliliysyiayija Ja
T i t t t a d tällöin aldksi nfOiin l a -
Tatfomiin «aikmfcäin, jofhia luto-ri
netnrostovattfa» foam fiSUttö-västi
petnstamlsfma fUkeoi.
I miten tällöin larvittUn lojaa kes»
kitystäi iatria> toU^entta"-ja myös
I joideoidn tpäatöaten j»
[spntaflfmatonta iotenttamlsta.
I S«n .pikeen Morris jatkaa:
f "Pääasiassa. tuona aikana pääsi
alinin Johtaja-asema kebittjrmään
ottavaksi. Tuon varhaisen tais-kauden
piteneminen, jota
venaten lyhyt.faelpottumineii
ien natsiuhkaa Ja toista ' maail-jtaa,
pyiM '»jäädyttänfiän"
elytavat, ' kohtiÄittomuudet
Mukaanlukien. Ja itse~ asiassa kytia
äikJd. kysymykset Stalinin lienkilö-bhtaiseen
arvovaltaan.
IMinusta näyttää kuitenkin siltä, ct-
Stalin itse ei -kanna kaäkea-vas-ita
siitä, että 'Iienkilökulttia^roh-piistiin
kehittymään sUhen erittäin
pisteeseen saakka,- johon
pääsi. Näyttää sUtä, että Nettvos-
(liiton nmut Jobtobenkilöt oUvat
Iceneet Stalinin henkilökohtaisen
ravallan niin kiinteästi Keuvostoiil-
\n voimaan, että heistä tiuitui, että
ylläpitää 'henkilökulttia* miUn
itaan- tahansa.' - ..;
|Katsaus< tapahtumiin Stalinin kuo-jälkeen
on .paljastanut, että
Ima-liinta oli todella hyvin korkea.
|Ky^rmyksen vakavuus kävi ilmel-kim
Stalinin alaisena keliitty-bet-
suhteet Jatkuivat vielä sinä aika-
[lutena. Joka alkoi sodan Jälkeen;
nn jännTcys laukesi huomattavasti,'
|ln sosialismin voima kasvoi valta-sti
'Ja tuli 12 maam'maailman Jär-
Btelmäfcsi', johon kuului lähes mll-rdi-.-
ihmiEtä Ja kun rauhanleiri sai
litsevan. vaikutusvallan maall-
JVanhat menetelmät Ja: suhteet tör
ivätj yhä jyrkemmin : yhteen uu-^
bni;olosuhteiden kanssa >Ja, lopulta'
ijodbstivat. ieteen > siUä-.yhä; ^laajem*
an: .etenemisen tiellä. • Johon sosiai
: ja - tauhan- -voimilte' avautui
a;hdolIisuuksia. - - Epäoikeutettu:' "ja
neton välien rikkoutuminen sjUÄOJ-avian
kanssa oU vain eräänä esi-tkinä
tästä risthUdasta. - -
|Vastustettagssa • ajan uusia vaatl-sia
Jotttui-kollektiiviheB^tb yliä
lemmän^'eyfj^ä^J».?^erii tSrinet-,'
pen. tosiasioiden Ja Jopa eräiden
irxististen teorioiden vääristfelyjä:-
alnä tilanteen kielteisinä tuoti
la olivat ne ^ epäterveet ^suhteet;
Itka syntyivät Neuvostoliiton -Ja so-blististeii-
maiden sekä kapitalistis-:
p maiden' hiarxilaisten välille.' Ka--
Balististen maiden' marxilaisten • nä-
Bkantoja ei aina ^ arvostettu. • Kapl-bismin.
alaisuudessa eläneiden mar-
[laisten o?i usein vaikeata selittää
tai pooSnstaa franroskkmtoss» ispsb-leaa
olerien tnaTtflalsTCT Oli ii»g»B«
Onalsta jrksitylfiicesknBtelulsa ^ k f d *
teiom fioblautoniseosa crtltA Hta*
vn^liitossa £UoHtettaJa tohnenidtei*
tg tai sleUä eanoUaja sanojia fccfttaam
niin penDteeUinen; jo Kemmtotaaa-vaSan
ensimmifadstftpaivistft^ juon­tanut
amue ^ että ei oSa kfiitmi-siä
JuftlfnmrtPiga. 1wd»
viholliset saattalävat saada siitä bsS^
tyä jaapua. 77envo6tomtoa amerik­kalaiset
yst&i«t eivät tässä sohteessa
ole ainoita etisiä.- TväOn miäääh
(Jugdäavlaa' lukmmottmatta) olivat
mandlaiset julkisesti loitillisiäNeö-vostoliittoa
kohtaan. Toisaalta näyt­tää
siltä, että NjnxvostolUtoh kommu­nistit
aaia viime Juviin saakka piti­vät
selvänä, että atvostdua voi tulla
vain ulkomailla olevien vihollisten
taholta.
.Tuloksena oli väärä ^dide. Joka
kielsi vanhan marsilaisen kfisi^ksen,
että jokaizien maa -voi-kulkea aosia-liöniin
omaa itsenäistä tietään jalettä
sitä pitäisi nälkäista tämän tien » y -
tämlBdcsil
Sosialismin viholliset tässä maassa;
kut«i 'New,york Timesi ovat tart^
tuneet 'stalinismin hylkäämiseen' läh;.
tökohtanaän se, että he — kuten he
arvelevat katsovat saavansa siitä
uusia «Tntmllrg^lt ja pnjyyni^ ^7&m-mentää
itami^ väittämällä, että
kaikki, mitä on tOity Stalinin jobdon
alaisuudessa. oU väärää ja se pitäisi
poistaa. He haluaisivat poistaa Neu­vostoliitonkin.
He ovat kuitenkin
ikävästi heräämässä, dllä se. mikä
Neuvostoliitossa tapahtuu, merkitsee
esteiden poistamista yhä 'laajemman
ja nopeamman sosialistisen etenemi­sen
tieltä Ja tehokasta rauhanomaista
kilpailua kapitalismin kanssa; :
Muodostettu: kollektiivinen johto.
Neuvostoliiton icaikilla elämän aloil­la
tapahtuva Jatkum demokratisoitu­minen
tuo myöa esiin uildet ja ter-veet
veljelliset suhteet Neuvostoliiton
ja kalkkien muiden maiden marxi­laisten
TäliUe—suhteet. 7otka-k^^
tavat uusien- demokratioidär-jafcapi-talististen
maiden _^marzi]ä^eit^iHi
pumattomuutta;> 'XÖDkaiserat
heitä luopunrnQ-vmiholstifd9(E|neis-huahdolUsims;
n Jf>lcä.'^ '^h • ifCfäfiSU^' \ 20i
edustaJakd^i^l^ijae^slS^ .onöl^-
6yv& vaikujais; myjhrrti^n" .tygifäenliik-
'kecseen.- -/^ ^
lEemeli Katajamäen
(MÄKI)
MUISTOLLE
Kuoli tonkoknon 2 p. 1946. >: :
1 Js:ulunut vuotta kymmenen i
kun luotamme läksit pols; •
'if utta muistossamme olet ainiaan.
Isä hyvä.
Vaimosi Hilma
Poikasi Wal(eri perheineen
Tyttäresi Esther Olckie perheineen
BerlUnL — Kun iLänsi-^Jja^Itä-^
Saksalla ei monissa ^mhetftilajeissa
ole yhteisiä oiestmiu^ilpailujB^vai-^
keuttaa se ^suurestlf.^«to;^ joukkueen.
vaUntaa. jonka nSyhdessä^lähettävät
Melbourneen. Mukaan pääseyät vain
kalkkehipärhaimttiattelcijät. Joilla
on mahdollisuus mitalienv voittami­seen.
Tällä kertaa JotdJcneenvah-vuudek^
arvioidaan; 100. Jalkapallo-
Joukkueen mukaanpääsy riippuu siitä;
Jos Saksa voittaa Turtdtt karsta
ottelussa.
Varmimpia ^dOkkaita on .pika­juoksija
f^terer. joka on juossut 100
m. 10.2 Jä 200 m. :20,6. E l k e i n yhtä
varma on Kaas, joka on juossut 400
m. 46A sekä Herrmaön jaJUtt^i jot­ka
ovat juosseet 1.500 m. 3.42;6.ja
3.43.0. . ^ - : - ' ' -/
T I L A T K A A V A F i A V Rl
öljytuotan-itaa
vuosit-:
(di saman
nyt vieläUn
Ahhettuafln
äsTtteleinäs-
^ ' j o t a ön
•erille. - m-i
Yhdysval-
1 hänen dl-juverin
p»*
lausuntoa-i
Ybdysval-aihenttain^
f
ttaliählöi-Ä
-keneflÖ
linen ei ä>r
dyä, miiÖ»
3ätt":pube(B
,tbsiaslass»r
Itainläh^
or; Pearson
a-hätt pat**
jnjohilosU
djaan e^»
•vähän pl^
mr. Peax«>-
dseksi Ti(S
Ybdywf
imän "^V*:
1 on iaStA
i v a i f a^
Surulla Ja kalpatdsaella IlmoitaauBe;«tä lABtte >
MATTi MATSON
kuoli kolmen koakandettsali^Qden^JUkeett Port Arthitrfn.St.^lä^
phin sairaalassa hnhfikmui 2 p. 1956. ^> ; • < . t
Hän oU syntynyt Hbttkajocaa.' Saomema, hflhtikmm 21 p.. 1879.
Tall. CTanadaad voonnal^lSOS,' asnen Port Artharinteadnlla: kaikkein:
enemmän aikaa Canad^ssa otoajastaan.
' Kaipaamaan j^i kaksi tytärtä. (Bertiha) ms. Gea...Wafa|a ja
(Emmi) nus. J . Wirta perlidneen a ^ viisi lastenlasta ? Ja
lastenlastenlasta; kolme sidcoa, mrs. Anna Hill, PMt.Arfltiirtanhi
mr& Sandra KalUoiSidimnaeberlasa ja yksi sldraSoom^^
vaimonsa Flina kuoli vuonna 1943.
Viimeinen palveias tolmltettlins Iratafikmm 5 p. 1956 Evetcst
haataostoimistolta suknlalsten ^ ystävleil saattamana iBivasiden
hantausmaahan.
Ennen 'Voinut mä veljelle
haastaa,
sillä oUn mä pienoinen..
Näin miten- tudca Sinun :
pehmitti,
vain olit rauhallinen etkä
välittäni^. >•
Elon tie Jcäylähätä kuolemaa.
se on Jritaisen • matkan määrä.
Elon arvot kaik^lnudossa katoaa
Ja myös sen valhe j a väärä. :
Sfakof,
v Ä e e f ^ :
Bailä SOr
Nuku isä untasi, rauhaisaa,
* siellä pimeän mullan alla.
Sinua iäti-kaivaten.
" - Tyttäresi Emmi Ja,
.mieheni Jalmar.
-Oli huolenpitosi Jäänyt pois.
Ja- rakkaat.-askeleet'vl^enneet;
• Sä elit'äestämme uhraten,
aina muistan sinua kaivaten.^'
liyttiuesi Hertha ja
' mieheni-Ckoixe.
Sammui klikkaat silmät, '
katse hyvä.
' muisto kaunis Jäi
I r j a Icaipaus syvä. ,
- ' -Lastenli^Bet.'''
- •^-I.astrnlairfeniapset. ':v
K I I T O S
'•.Tahdonmxe lausua ^dänielliset kiitoksemme. ystävUIe ja tuttaville,
•Jotka tulitte saaXtamaasx häntä vihne matkalleen ja otitte osaa
syvään suruumme. Monet kiitoicset kakista ja korteista. Kiitos:
'.^vintolahenkllöiHe ja kantajille;.
'Kiitos vielä kerran niiHe benklliölle,-Jotka tavalla tai toisella
ottivat osaa sumamme.
^' - Ttitä kiitöllisnädäla moistamme. -
•M
4v M V •m.-.-mmt
VaociNiyeribBef
l»tjon
allekirjoituhsia
Vaneoaicr. -r- Yhden päivän kam­panjassa
atomiponunien kokeiluja
vastaan tähdätyn allekirjoitusten ke­räyksessä
' vancouvcrilaiset rauhan­työn
tekijät keräsivät yli 44)00 nhneä.
' BC:n rauhaimeuvoston taholta i l ­moitettiin,
(ttä huhtikuun H päivänä
toimitetun keräyksen tuloksena
"konttorissamme on tällä kerralla
4.175 nimeä. Me tiedämme kuitenkin,
että useat nimien kerääjät eivät ole
vielä toimittaneet tuloksiaan meille ja
niinollen voimme odottaa kokonais­määrän
kohoallan yU 4;S00," < f, ,
Allekhjoituk^t oli ahnettu vetoo­mukseen
parlamentin Jäsenille ,ke-hoittaen
heitä tölmimakntk^sainVät-llscn
atomikokeUut kieltä\^ sopi­muksen
alkaansaamiseksL , ' <.
Tiistaina* toulEok. l p , — Tuesäay, M a y I, ,195$ 7-
SMiley Rinbnäln huoli ^
iski häneen hadulla*.
Tfliwilflu---VUme keskiviikko iltana
n-vuotJas SlUrley Rintamäki sai sur­mansa,
kun bän oli sulhasensa» kanssa
palaamassa kotiinsa Olebe-kadulle. Se
oli viides Uikenneonjoettomuuksissa
tapahtunut kuolemantapaus Toron­tossa
13 tunnin aikana.
Shirley ja hänen sulhasensa olivat
yUttämässä katua Olebe ja yoneeka'!'
tujen kulmauksessa. He olivat pysäfi-tyneet
lähellä keskikatua. Odottaen
pohjoiseen päin tapahtuvan autolii­kenteen
pysähtymistä. Tässä iski
hätä etelään päin matkalla oUut Ro­nald
Rogersin. York townshiplsta.
ohjaama trokl. Iskun Johdosta Shirr
jlej' sinkoutui pohjoiseen; päin mene­vän
idargaret Millerin autoa vastaan.
Onnettomuudessa loukkaantunut
tyttd kuoU Tonmton a^tem aalnU* ' ^ '
lassa klo 3.40 yfillt, vajaa kcAme i f l Q ^ ' t
tla sen jälkeen'kun onfl«ttoiputisi;i^i •
tapahtunut. ' , ^ -'-i"
Douglas Hill. Shirlegm SO-viK^fa»'^^
sulhanen sanoi: *'Me pysäbd;yfiiKp|$!^^
odottamaan pohjoiseen päin mati(al|a^»'t
olevan trokin ohimenoa! ja silloin Jos«-.:
tahi tuli auto jä Iski mettä j a - * »—
Shirley oU mennyt.'
Monacon prinssihäissä
oli suuria panoksia
" « I ii
TäsäS on Canadan kahden suurimman ammattiyhdistysliitony^ miskonventionin kuva.
Kaikkiaan tähän Toronton Goliseumissa pidettyyn konventioniin osallistui 1;800' edustajaa.
Canadian Labor Congressin perustamiskokouksen puhujalavan yläpuolella työväen vaatimukisia.
' i
IJnioliitot ovat yhdistyneet
KmJ.MABK FRANK
, > • . . -» • ,
; Viime viikolla luojtinuuttajiistonaa
kun canadalaisetTiniciUitot perustivat
uuden' yhtenäisen 'tmioliitoni:' nimeltä
Canadian Labpr Congre^s.' <• .-
Iiähes 1,600 edustajaa kokoontui "1^-
rontop', ,CdIlls^m^; •' c ; 'edbst{vat
yii' :miUopnaa> ^työläisti :äinä^>B^tV3h
i;Ä^qmhif£st4 ^ ^öT|!tfötMx<|lai#i^tb:Pe
hUiifät:äaapui»eet yanl^
i^j»r..<songT^lsta- ja ,Can4dia^; CPhr
erm- öf> l^boristal yhdlstämääni^ol^;
mänsarja lläat)mJ^iuuden| u ^
pe^^ffiäänn6t^^Ja'flh»rkltseH»äan^ife^^
k^faoanpAoa!;f.' 'iir']"^^'' •
r^cilThten^isyysknmiteaii JcfeskeiJ^tounät
heii^t^^<»vai'>akuuttan<lli^^^
I k9^auni»iieiir > VubdenV Sulu^af*Jäsen-
•{nfiäirä;^kohoaa%ylt kahden^mfljoopan.
; kahteön kölmanteen^^aan' mah-'
'do%esta'JärJestäyi7heiden työläisten
.'määrästä.
. (Myös 'ilmoitetthn,'että iiusi unioliit-,
to Siyväksynee erikoisen päätöslauseir;
man minkä penisteella 10,000
lEäsittävä Canadian and Cathalic'Con^,
federation of Ljd)or; voi liittyä unlo-liiton
Jäsenyyteen; Ja kalkkien: eri
unloiden esittämien päätöslauselma-ähdotusten
sävystä päättä^ rivijäse­net
haluaisivat nähdä, että maassam­me
olisi yksi yhtehien Ja keskehien
unioUitto kaikkia unloita yhdistävänä
voimana. Manltoban OneBigUnio-nln
veljesedustajat olivat myös läsnä
Ja sitä pidetään «neikklhäsUtä, että
myös se järjestö voi lllUyä :jäseneksi
uuteen uniollittoo£ ' - ^ , -
Järjes^rmättömien työläisten Jär­jestämistä
tämä kokous myös käsitteli
ilaJbduttavana^:mahdollisuutena^ :;j
vaikuttavana tekijänä-kaiisallii^^
kysymyksissä; Tämä llme^^
vasti'.kokotiksesa n edte^lfista'^'päätös
laiiselmaebdbtiUEsista.' &r kw
belUsestä -ja kansanvaltaisesta ' ke»-
kä8telusta«fcrtcoiJtoessa>/^^V' -
'-; Kokouksen^allöiistuhtojentlitun^
tavin piirre;, oli uuden -unioliiton au­tonomisen
luonteen korostaminen.
TämävluOimebditaan perussääntöjen
johdannossa: ja AFL-CIO presidentti
George Meanyn ilmoituksessa, että
AF*L-CIO:n ; liityneet - canadalaiset
uniot tulevat liitymään C£>C:n. .Hän
sanoi, että niin CLC kuin A F L - d O:
Idn tulevat' olemaan - riippumattomia
kansallisia unlokeskuksia.
Todistuksena sUtä; että umoliikk
yhdistäminen ja sen esittämä osa he­rättivät
mielenkimtoa. öli pohi 100
henkilöä käsittävä valpkovajien. sa-nomaIehtirap(
ntt^enJ^TV:n; edusta­jien
ym, uutismiesten joukko.
Puhujalavanr mittainen:-;:maalaus
taustalla ' kuvasi canadalalsten työ-;
läisnalsten Ja -miesten suurta" yhte­näisenä
marssivaa Joukkoa^ > Tuimuk-;
sia kantaen 'he marssivat kohtl-CLC:n
m e r l ^ . Jossa kahdessa vahvaii^ työ-miskädessä
bn^^iCahadan karttä^^
yhden :vaahtkäitr'l6hdenr'ylndiike
-tahue^T. mutta biiti^merkifyks^en
iöymiiQöiL' - i ( Ä : : . ; ; f - . ' ' '^^'"^
/,^i^Wuk^,f)toryÄ : .
siyytt^ mutta UäqptihiuäUviUla'*}ä ko-jcoUssälissa
',e^f^f ^lJihlfflUliJifi|4työ
väe^n yht^ineh'^ nelinä.' Siellä (stul
Mokuuni
Toronto: --TOrontolaisetyVi^aili-
Jat-esittävät St-'CatharinesI^saJa^
ta l' Sabnela-JärylseD - kirJoUlaman
i»y1«hnän "Onni"., :.', % ^. :^^f ^
Kuten mainoksista jp olemme lu­keneet
saapuu Onnini Joukkp.kiatinll-seen
St. rCaCharinesiin: 6. päivä tou­kokuuta.
Tämän näytelmän sisäl­löstä
on jo kerrottu useamminkin
tässä lehdessä joten riittää kun sa­nomme
että se on voim^cas sisältöi­nen
tunnetim ^^omalaisenr kansan­edustajan
kirjoittama,' 4-näytöksinen
yhteiskutmalUnen näytelmä.
. Kuitenkin, haluaisin juuri St. Ca-tiiarhie^
aisille ilmoittaa että tässä
näytelmässä; on päärooleissa Toron­ton
nuoria näyttelijöitä, joille tämä
vlerailumatka on< suuri'elämys; He
ovat olleet mukana vasta muutaman
kerran pienissä osissa, mutta nyt he
„ yrittävät parastaan päärooleissa,
filksi toivommekin että saisimme hy­vän
^yleisö•lcannatuk6en, .se ipntetaisi
näitä nuoria, heidän tunciteseaaa vai­keita
rooli-faenkUöitääh. .
Siis 6 päivä toukokuuta kello 3 ta­paamme
Starin-'haalllla.
:vat rinnakkaii^T^Cin palokuntalaiset
ja ;CCL:n autotyölälset, TLC :n puu-mlehet
ja CCL:n terästyöläiset.
-'-Kokoukseen : osallistujen Joukossa
;ollvat ccCL:n Jean Marchand, Intc-natlonal.
Union: of.: Mine IMIU - and
Smelter Workersln' Nels Thibault,
U n i ^ ; ElQctrleal: •Wor^ersin C. S.
Jackson .ja rautaUetyölälsteq edusta­jat,
_ • - 1» .»< ^, •<
Tunnustuksena siitä, ettäiunioliit-tojen
yhtymlhen. ralvasi< tietä suurem­mille
saavutuksille-olivat läsnä myös
Quebecin.i I Sa^katchevranin, ^ •: SC tn,
Alb^rtan,: (Newfou9dlandln ja: .Onta­rion
työmlnlsterltitai heidän sijaisen-ea;
lviBDkoUk6elle<! puhunut i <On teriön
pääministeri-^^ost ^'kuvasi kokousta
"historiallisena tapauksfina."<>Ainoas-täan^
hänen^työmlnisterlUeeri. Charles
Davis,. osoitettiin kokouksessa pahok-
Eumistxa;
Yksistään pääministeri St Laurent­kin
oU pakoitettu käyttäytymään yh-distämlsa^
uksejii i^jitSn^eni:: mokaisi^
ti kun h $ f sa^^'^ttä,t^$iskb'n'olhran
toivottua,; että järjestäytymifBhankc
leviää useampia canadalalsia työläisiä
koskevaksi". Hänen: pehmeiden sa­nojensa
takana kuitenkin piili pelko
uuden :unioUiton suuruudesta. Otta­wan
työriitalsuuksien pakollinen so­vitteleminen
palautui mieliin kun hän
puhui iVsuuruuden" tuottamista seu­rauksista.
"Suuri unio". sanoi hän, "on
tärkeä osa taloudesta, sillä on käytet­tävissään
suuri voima, mutta. sitä
käyttäessään sen on iharkittava toi­menpiteidensä
seurauksia..."
iRautatieläisten union Johtaja Frank
Hall myöhemmin, kuvasi sitä uhkai­lemiseksi.
' ^
G. Sundqvist on '
sairaslistalla
Toronto./~ Canadan Snomalal-sen
Järjestön kaosalUncn sihteeri,
G. Sandqvist Jok» on potenut
vatsavifcaaj Tmtsl sttlen t e k f l D o ä n sä
Snonl-niatkanjJUkfen^' oa'liei-kentynyi
sHnä määrin, että liän
jontof viikon klona täkäläiseen
sairasfcotito MdettavaksL Vaik­ka
tämän "pakollisen levon" p l ' '
tondesta ci olekaan ivarmaa tie­toa,
niin kDiIcnkin arvellaan, että -
Sondavist jootan oiemaaa aina- '
kiB neljä viikkoa befdettavanä.
• Syvällä scraBa ja kslpankarlla ilmoitan, että nricas mieheni ^ ^
JOHN NIEMELX
nnkkni kuolon nncen Torontossa^ Onl^ maallsiumn .29 pnä 1036^'Jai
liandattltn Bloant Pleasant liaotauanaaliao hnhUkmm 2 pnäySiraren
ystävä- ja toverljonkon saattamana.
Hän eli syntynyt Merf^urvelB, Suomf a; maatfrtrnan g p. IMV.'
f ahlnnä saremaan g i n minä, hänen vafaMBaa Sylvis; ii«l£i rdlttä
Saomeasa sekä laaja ystäväpiiff täälEL
KauniisU säteiU keväinen päivä,
ktm uupunut sydämes' levon saL
Hiljaa kärsit tuskan, taakan,
nukuit kun niqmmus -voimari veL
. Vaimosi Sylvia.
K I I T O S
Tahdon lausua sydämelliset kiitokset kaikille niistä mydtätunnon
osoituksista, jotta sain vastaanottaa raskaan sunml hetkellä.
TnOnfo
SVILVEA NIEHELXv
.Ontario
Oxfoid voitti
4 mailin viestin
Philadelphia. — Täällä viime lau­antaina
suoritetun yliopistojen väli-
.scn 4x1 - mailin viestin voi ttl Oxfordin
yliopiston Joukkiie ajalla 17.35,3. Tol-sekfi
sijoittautunut Michiganin yli­opiston-
joukkue oli 70 Jaardia Jälessä,
Manhattanin yliopisto sijoittautui
kolmannelcsi Ja/ Philadelphian jouk­kue
neljänneksi.
Englantilaisten voitto ei l)llut yrä-lys.
sillä - etukäteen heidän arveltiin
voivaa: :rikkoa: maailmanennätyksen,
Jok a ontlCAl, - He eivät: kuitenkaan
päässeet läikaamaan edes näiden kil­pailujen
enn^ystä, Joka'on 17.16,2.
Iieishiki. — Nahnahumu. hääkello­jen
pompotus Ja- amcrlkkalalsturls*
tien suuret vhisky-kulauksct Mona­cossa
ovat päättyneet, pienoinen ruh­tinaskunta
on Jälleen siirtynyt arjen
harmauteen. Ja arjen harmaudessa
pohdiskellaan monia RalnlerUx Ja
Gracen naimakauppaan liittyviä on­gelmia
paljon raittilmmtn kuin hää­päivien
keinotekoisessa bengaali-ro-man,
tiikassa.
Niinpä V Monacon asioista: perillä
qlevat Ja kalkkitietävät viisaat kerto­vat
meille "LibdraUonhi" klrjeen-vaihtejati
välityksellä, että häävlikon
tiistaina Ja k^kiviikkona n. pari
päivää ennen häitä — tulevan appi­ukon
ja vävypojan välillä valliisi tiet­tyä
jännitystä, joka purkautui pieniin
riitoihin Ja leä Kellyn morkkaliulhln,
Jotka 0*1 kohdistettu tulevaan vävy-polkaan.
Torstaina itse hääpäivänä,
kalkki oli Jälleen pelkkää päivänpais-r
tetta ja siskonrakkautta.: Kuinka
niin, kysyttäneen, - Salaisuuden avai­men
antavat meille itse monacolaisct
Hääpäivän aamuna, sö. torstaina Ral-nler
ja Kellyn koko perhekunta ko­koontui
Rainlerin' työhuoneeseen kes­kustelemaan
vakavastlihälhlni liitty­vistä
lUkeasIoista.' 'Sitkeiden neuvot-
I tblujcn V päätteeksi ruhtinas -:Rainlcr
III alekirjoitti kultin.-jolla isä Kelly,
muurausurakottsijamlljonäärl, maksoi
HainieriUc: •• tyttärensä • myötäjäisiksi
puolitoista miljardia franglat eli Suo
mcn rahassa i lähes 'miljardit markkaa
<noln'$4,000,000.)H Ymmärtää helpos­ti,
että-elllseA jatolMapSlvän riidat
olivat tor<staina enää vain autereisia
pilvenhattaroita näin suuren Ja kul­taisen'*-"
dol'liriauringon loisteessa.
Edcllisteh'päivien: liikeneiivottclujen
aiheuttaman.' hermojännityksen jäl­keen
nainier Ja Grace olivat häitä
seuranneilla Sporting Clubin Ipleto^'^
pälväUlsOlä p^ä;llöir,^hp)>^.iJrf?,
Wv{äitidltoisui|tt^ minkä teo)^ jiyr
via ymmärtää. "
• * •
. Hääseremonioiden selostuksessa syr­jittiin
JärJestclmälUsestl eurooppa
laisia lehtimicliläi valokuvaajia, ra­dio-
ja televlsiomichlä, 2& miljoonalle
katscMjallc työskentelevää televisio
yhtiötä "Eurovlslonla" kehoittivat
nalnlerin neuvonantajat luopumaan
televisiokuvien otosta ja selittivät yh
tiön edu-stajlllo samalla, miksi heille
el ^oltu myöntää: samoja etuja kuin
amerikkalaisille televisiomiehille. Se
litys oli ykshikertaincn; amerikkalai-eet
maksavat dollareilla, mutta eu­rooppalaiset
~ niin, tjaah; . . .
• * • •
K.: Ei vain eurooppalaiset, vaan mona-colaisctkin
ovat tyytymättömiä mo­neen
seikkaan. Niinpä monacolaisct
kauppiaat ovat purlcaneet kiukkuaan
Monacon haliltukscen llUiputth^uhtl
naskunnan kansalaisten ruhtinaalle
"antaman Oiäälahjan" Johdosta.
Erään kauppiaan luo oli tulkit halli
tuk.'£en asiamies; Joka pyy/ii tätä mer­kitsemään
nimensä ja aikomansa
lah'Ja.5umman keräyslistaan. Kaup­pias
teki työtä käskettyä ja merkitsi
.lahjasummakseen 5,000 frangia. Jo
hon iiallltuksen asiamies: "Valitam
me, mutta o'emme määränneet osuu-dek£
eonc 20,000 frangia." Ja kaup
piaan oli maksettava tämä iumma.
• • •
Huonon sään Johdosta häiden kaU'
pallinen menestys oli huionohko. Sitä
paremmin menestyivät kuitenkin elo­kuvateatterit,
eritoten ne. joissa näy-tetUin
"Varkaitten paratiisia". Elo­kuvan
jättllälsmainokslln oli kirjoi­tettu:
"Pääosassa Grace Kelly, Mona­con
ruhtihatar.? Juuri mainitun elo­kuvan
filmaus Monacossa tarjoa
Oraoe KeUylle mahdolllsuuten "tule-vatua"
tapaamiseen ensi' kerran.
Katselijoita huvitti erikoisesti rep­liikki,
jonka CaiyOrant;,Iausui: kau­nottarelle
lähellä Monacoa olevalla
uimaranhalla: "Olette siis. Jos käsi­tän
asian oikein, tullut tänne osta­maan
itsellenne aviomiehen."
iBhtrl^-n.äi,Uaa^Qt;'että:ha^k^t !
oU j u u r i iähctctty Ja häät p i t i oUa-:
kesäkuun 2 pnä. Poliisin llmoitukten ,
mukaan tullaan Rt^ersiasyyttämäftttvV'
huolimattomasta ajosta. .
V A P P U T E R V E H D Y S
V A P A U D E N I*TJKU01LLJP
Hilma ja Victor Wanha}a
R. R. 1 Belle River. Ontatto
KIITOS
Lausun mitä sydämelli-simmät
kiitokseni
minsin ystäville^ ja tutta-T
ville kaikesta avusta jietV
niistä monista myötatui|c,
non osoituksista seiätiL
hautajaisten johdosta.
FBMMI HUHTA,.
KIITOS
SydämcllLsesU tahdon kiittää teitä, ystävät ja tuttavat, siltä raha-lahjasta
Ja kaikesta, Jota sain osakseni 7S-vuotlssyntymäpäIvänl joh­dosta.
.„ '
KUtos kahvitarjoUustaja siitä hauskasta hetkestä jonka seurossonna:
sain viettää. . -
Teitä aina kiitollisuudella muistaen,
Kapuskaslng
ALEX PYNNdNEN
OntarfOr
Miehittäkää suomenkielen taitoa!
NYKYSUOMEN SANAKIRJA
Kyit OhJCIYKYSUC^ilEN SANAKIRJAN valmistamisessa päästy puo-
UväJiin: tämän kuusiosaisen monumentaaliteokscsta on jo valmistu­nut
KOLME OSAA,
EI^SIMMliniEN OSA: 696 d v u a . Jossa 30^00 liakiiMBaa
TOINEN OSAs 735 aivua, iossa 36<00(1 hakusanaa
KOLMAS OSA: 753 sivua. Jossa 34,000 hakusanaa
KAKKI 08AT ON SIDOTTU NAHKA8ELKAKAN8IOf
Njltysoomen sana kirja on pubojsn J» klrJirfUajan (nnra.. '
Hinla $12.90 osa, eli kolme o*aa yhteensä «3SXNI
Tilatkaa osoitteella:
Yapaus Publishing Co. Ljmited
SVDBUBT, ONTARIO
.A
Vutta lukemista
talvi^iltojeH
ratoksi!
UUSIA;
ROMAANEJA
saata vanai i Vapaudiea •
i khrjakavpaslal .
THOMAS HARDYf , ,
PORMESTARIN TARINA
.343 Sivua -7 Hinta sid, $2.40 , „ ,
"Pormestarin tarina" on sanan täydessä merkityksessä. klassUIhien* '
Se on niitä romaaneja/ jotka säilyttävät aina arvonsa maailman* >.^i
kirjallisuudessa. 8e on voimakas, Jykevä teos — suuren kertojan ,
mtMtarinkädcn työtä. " ' - ' < - - • • '"^Ai
Romaanin keskushenkilönä on Michael Hcnchard, joka.oni ko«'
honnut köyhästä miehestä pienen Gasterbridgcn kaupUngin por­mestariksi.
Hän on nuoruudessaan myynyt vaunonsa eräälle pierl* -•
miehelle, jota tekoa hän saa sovittaa koko elämänsä ajan.
EDITH WHARTON:
VIATTOMUUDEN AIKA
388 sivua — Hinta sid. 14.29 >
-i Nyt on ilmestynyt kuuluisan Amerikkalaisen naiskirjailijan; Editlii:
Whartoin teos, ''fho Age of znnoncence» suomenkielellä "Viatto­muuden
aika", joka Amerikassa voitti Pulitzerin kirjaUlsuuspalklno
non. ^ ,
Edith Wharton on tuntenut aihepiirinsä ja henkilölcuvansa. tuon
Viidennen Avenuen voliojoukon clcgonssissaan ja ylpeydessään, sa^*^.^
lattulne tunteineen ja etUcettinsa orjina. Siihen s i s ä l ^ kokoehna %
perinteiden mukaan kasvatettuja, arvokkaita naisia, joiden velvoUW''*i
lisuutena on osoittaa hienotunteisuutta Ja viattmiuutta, mutta Jotka.,,..
sUtä huolimatta siitä ovat valmiina kybnästi torjumaan jokaisen
joukkoonsa pyrkivän, joka ei tunne pelin sääh^^jä.
W. SOMERSET MAUOKAM;
' EIKÄ MIKÄÄN MUUTU
267 Sivua - Hhita sld. tSfiO ^ ^
Kirjoitetaan vuosUuku 1502. Lukija Johdatetaan loistavin vedoin^*,:
keskelle täysrenessanssia juonittelevien kaupunkivaltioiden ja -
mahtavien ruhtinaitten pariin, jotka teetuvat taldctec^ia sellal-»!'
sUIa miehillä kuin ]L>eonardo Ja Michelangelo.
Firenzeläinen ruhtinas Macebiavelli ratsastaa kaupunkinsa lähete"
tiläänä tmolaan. missä Cesare Borgia parhaillaan on joukkolneen.^4^ t
leiriytyneenä.. Hänen tehtävänään on neuvotteluilla estää tai
ainakin vilvytIM — häkäilemätöntä herttuaa toteuttamasta suun<''
nitebniaan Firenzen valolttamis<^t. , -
ALICE L Y T T K E N S:
SYNTIINLANKEEMUS
018 Sivua — mnta sid. «3,7» . ' U/J
Filosofian kandidaatti Karhi Fallander on mUiistcriön viehättävin,
nainen. Sitä paitsi hän on määrätietoinen, tarmokas Ja erittäht'"
pystyvä. S ^ esimiestensä että alaistensa kanssa hän tulee erin?:
omaisesti toimeen. Hänen aviomiehensä, lakitieteen kandidaatti
Curt Fallander, on samanlaisessa virka-asemassa samassa minis-C
teriössä, ja kaikki pitävät hei<län noljä vuotta kestänyttä avioUIt><.f
toaan esimerkiksi kelpaavan sopusuhtaisena. ' \
"Syntiinlankeemus" kertoo poikkeuksellisen mlelenkUntoisella ta-'
valla niistä ongelmista, jotka kohtaavat itsenäistä naista. ,
KAa^LA MARKANDAYA: «. ..f
SAVIMAJA JA TEMPPELI .
246 sivua — Hinta sid. $2.50..'
•Tämä romaani kertoo ---minä-lnuodossa vanhan naisen suulla:
—^ Intian maatyöläisen kanista elämästä ja uskollisesta rakkaudesta:
Kirjan minä on tiainen,'joka naitetaan säätynsä alapuolelle, koskat;,>„
uudet ajat ovat köyhdyttäneet perheen. Avioiiitosfa tulee kaikesta
huolimatta onnellinen: jaloluontoinen ja hellä Rukmanl rakastaa
ja kunnioittaa miestään Ja lapsiaan. -
Kamala Markandayan romaani on kaikessa koruttomuudessaan A «i^
Järkyttävä kuvaus. Sen hiljaisessa, kohtioon alistuvassa elämänttm- ^
nossa on Itämaista suurpiirteisyyttä ja a i t o u t t a . '
KERSTI BERGROTH:
SALAISUUTEMME
290 sivua — Hinta sid. (3iiO
Mikä on salaisuutemme, jokaisen ihmisen salaisuus? Salsisutt- '"•
temme on elämä: nouseminen aamulla, päivän työ Ja'touhu. sama.. ^
toistuva, tuttu kulku aamusta Utaan, päivästä päivään, viikosta
viikkoon, vuodesta vuoteen.
ALAIN SOMBARD:
VALTAMEREN ARMOILLA
TIete<dlinen uroteko — unohtumaton seikkailu
252 sivua — Hinta nid. $2^)^
TILATKAA OSOTrVEEULA:
Vapaus Publishing Cö. LuL
m
lm
tknura.
^ ^ ^ ^ ^ '