Vapaus, May 1, 1956

              UNESCO «.1
a J a Taistiipj
saatv aikaxa I
cntttavla ja;^ j
en CO pe:m» ]
rlioplston jj».
maita, inijä 1
'akava, mmtij
alkaa ölh
msi-ansta
:
^ Länsi-Salöai
Ittaneet sopi.]
tuotsi maksaij
>n' omistajille]
sodan' {dkaaal
aksista $28^
na
E N
C U
[TED
AT
T
vvtykset
1 . .A
•- t '
i. «M-.isr.-
1.--
i. n t i
• ....
i ' - • 'A
Irta
»-Matti
a»,
'Ai
nssa.
ited
ABIO
lIiiiilliriL Jabta otainitta'
[ffikis''j|^ tantainni Bbm» on
yttfäUOs kahonnst kauvaimäli-pMitfikan
näytläiaön fcirk-
I kaisUs ssurasraloililn:
r BInna i^nuluu siiilUn Aasian stai-
Jotka toisen maanmansodan jäi»
L ovat karistaneet iiaxteiltaan v i e .
päättävin ja To;makkaan kansaJfcm | cmaista vejTattain tasaisen lämpö-rmtasuu}.
että biMdfin o!i | tila. eikä talvea ole lalnjcaan. Sfsatt
tävä maalle pälUttmen riipjniaBatto^» pääkaupungissa Hangoonissa kSrlmim-
; axinis, mikä tapahtui m». Slaa j pienkin kuukauiiea lämpö pjsyttelee
: julistettiin tasavallaksi j a sai v i i a l l i - ; 23 a£teessa J a harvoin beUekaujsina-i
asksi nimekseen Birjnan liittoa B i n n a n ] kaan kohoaa yli 35 asteen. Suotui-
• lisäksi siihen kuulun 4 autonomistal s&sta ilmastosta johtuen maan kasvi>
; valtiota tShnnshi. Karen. Satshis j a I kon.ta on rikas Ja vaihteleva, VH
Sajani sekä 1 autonominen aluej puolet alueesta on troopillisten met.
iTshini). Osavaltioiden • keskeistä! £ien peitossa: Ant>kkaista puulajeis^
ta on hUQmattai'to' teak^puu^^^^^^ j ^
AiedMn huomattai;at^^ m
maille (ro>ösSuomeen)i - >
,yai bisi MHinlera twniiliiit
jluistehieflnalifsto
jäi rikkomalla
TnUiolnu. SS-piAIlikkö
'Tiistaina, toulujk'. 1 p. — Tuesday,' May 1/195$'
tasavärtaismitta >sjrnibo'isoiviat^v^^
« . « « ^ • « « - - + lipussa olevat kuusi tähteä punaisella
Ikeen, saavuttaneet poluttisen j Mhjiu^ - i -
ttomnuden ja rakentavat f % j r ^ » „ ' J i ^ ^ j , ^ ^
taloodidlista riippumattoamut- , ^ Paaauehaia on preadentti.
^ _ r \ r ... i jonka molemmat kamant tedosta;ain
vuo559«ttnnitehmen p o W a Kansallisuuksien huone, ya-
- alkmin s a t o isännöivät Ene-nmls
" ' ^ " ^ " i parlamentissa muodostaa ka^^I-kama
kävi a ö t ^ vapaus-. vapautuksen ant:faHi^thien hit-
:Sodan.;puhjettua "I^yynen } to; jonka V runkona ;oih; f sosialistinen
^ Ipuolue. Vuonna 1950 muodostivat
maan v. 1941 - ISman j a l - vasemmistososiaUstlt työläis-talon-h
i i m a ^ patriotot taisteUvat p „ j j ^ j , . p „ ^ „ ^ Maassa tolmU myös
puolueita, joiden y h ­teiskunnallinen
kokoonpano^ j a 'potiit-t
tinen suuntaiisr>^ön' hyvin erilainen,
j Sföan preädenttinä ön B a t^^^
1 ministerinä imodesta 1948 jo ti?>Til-nut
yhtäjäksdösesU U , Nu. jpka 6Eu-hiijat-
Itamemt.r.piirissä valtasivat japa-
' -yststaan:' aseistamara' armeijansa
slUsilta valtaamillaan aseilla.
Tärkein elinkeino on maanviljelys
Ja yleism vdjeiyskasvi riisi. Jonka
UillApiii lrnlrS*ffAiih!»Air*i Ufam
Ullllflin RHAISIBIIIISVRSI Toul^kuuua johonkin «ik«an r>'h- » n mukaiua 4
. dytään eräässä lontoolaisessa atudios' Joituksesia^^tta
m
Bcislnki. — Pikaluistelun teknilU-sen
toimikunta on viimeisessä k o ­kouksessa
hyväksynyt seuraavat Suo*
men ennätykset:
Naiset w. 1954-55:
500 m 43B Iris Sihxxinen 12. 3. Ro- j
VATAIJTVMINEX
K u n englantilaiset sodan, pääty tr
halusivat palata. Birmaan j a jat-1 r^;;;.^;t^^uäln Ic^^
Uännyyltään. kohtasivat he j n i u i suomessakin
ridd pidättänyt
lelin alidcsen
IsraeL-— Israelin' ulkominis-,
I tiedoitti siumuntaina. että turk-^,
merivlranomaiset ovat taka-sineet
Israelin kalastusaluicsen
Turkin rrannikkoa viime kes­tona.
sanottiin, että Israe-lastusaluksella
radioitiin laivan
ulkopuolella Turkin, rannikkp-en
kun takavarikoiminen suoritet-i
-
j L A A J A M A A — IHANTEELLINEN
i ILSIASTO
i Biifma sijaitsee kaakkois-Aasiassa
ja rajoittuu nmi^ Intiaan, Kiinaan JH
Tiiai-maahan. Sen pinta-ala on
677000 neUöki'ometriä - « l i . ipelkem
yhta suuri kuin Englanti Ja Ruotsi
yhteensä. Tasavallan asukasluku oh
n. 30 miljoonaa. Joista 12 miljoonaa
birmalalsia. Osavaltioiden icansalli-suuksien
ohella Burmassa - asuu huo­mattava
määrä intialaisia ja . k l i n a -
^ i a ' .
• Biiman i'ma5tolle - on luonteen-
KUULUISIA
KÄÄNNÖSROMAANEJA
KIRJAKAUPASSAMME
VOITTOISA SYDÄN
L L O Y D C. D O U G L A S I N iiusi, herkkä romaani " .'.^^
SOdSXVDA HINTASID. $3.25
Syksyn ensimmäinen myrsky toi Hannah Parmaleen Wardin p e r - i -
heeseeh. Myöhemmin Marcia usein ihmetteliimiten heolivat kos­kaan
tulleet toimeen-ilman häntä. Wardit olivat erinomaisia nuoTla;;:;^
Ihmisiä, Tnuttahe.^-tarvitsivat-HannaMarsaadakse^
^selvyyttä ja järjestystä., Eikä kysymys ollut vain-taloudenhoi^p^
j a raha-asioista;^ vaan lisäksi muusta^ mikä oli paljon täikeämpää'
— elämäntyylistä, oikeasta suhtautumisesta, työhön,, ihmisiin J a : :
itseensä. . .-^ . ' , J:
FRANK G. S L A U O H T E B :
HELLÄT KÄDET ^ ?J
319 SIVUA HINTA SID. $3.25
Tässä teoksessa on kalkki hyvän lääkäriromaanin parhaat-omir' •
naisuudet, mutta se on samalla intohimoinen rakkausdraama Pohr
Jois-Amerikan.etelävaltioista. - '
ALAN PATON: ; • '
^ LIIAN MYÖHÄÄN VESIPÄÄSKY .
286 SIVUA • - HINTA SID. $2.75
Alan Paton tuli hyvin tunnett&si romaanistaan I T K E R A K A S -/
i f e r r U M A A v jolla hän vähässä ajassk loi maailmaamktoeensa.
Patonin tohieh romaani M I A N MYÖHÄÄN VBSlPÄÄSKy lumoaa ;
Itddjaixsa yhtä väkevästi j a äidottomasti. Rakenteensa t^kkuu-^^^^.
dessa j a Imemän voimakkuudessa se ylittääkin edeltäjänsä.
Kehyksenä on jälleen Etelä-Afrikka, mutta tällä kertaa aiheena
on valkoisen m i ^ e n tragedia. Nuori pollisiluutnantti, vanhan, y i - :
peän btturt8ti«unjäsen« rikkoo maan ankarinta ja leppymättönr.intä;
lakia, jonka mukaan valkoisen miehen suhde värilliseen: naiseen
rangaistaan julistamalla pannaan sekä e i l i n e n itse että koko häneo ^
sukunsa.
Ltmioava ranskalainen rakkausromaani
VIIMEINEN SUUDELMA ,
' KIRJ. ALPHONSE DAUDET
230 S I V U A HINTA SID. $2.00
AlphonseDaudet kuuluu ranskalaisen kirjallisuuden suuriin mesr^_
tareihin. jonka taide on valloittanut Ja yhä valloittaa«lukijansa ?
kautta maailman. "Viimeinen suudelma", Daudefn pääteos, on l i i - ^
kuttavan hetkästi, sielukkaasti j a samalla johdonmukaisesti kerrottu
tarina:nuoresta'.partisIttaresta;''Saphosta", ja rakkauden ;kaikki-nielevästä
intohimosta. • , ^ •
HBLEJK D. BOYIÄTON:
CAROLA .TEÄTTERITYTTÖ
192 S t V U A HINTA SID. $1.60
Helen D.Boylstoiton: saavuttanut maailmankuuluisuuden aalraapr!'
hoitajlen elämää kuvaUevillaHELENA-kirJoUlaan. Nyt sisar Hele­nan
yirtävät saavat tilaisuuden tutustua kirjaihjan toiseen suosittuun
sankarittareen Carola Pageen. Carola on teatterikärpäsen purona
auori tyttö. Josta ajan mitään kehittyy todellinen näyttelijätär. . .
TAYLOR CALDWELLi
VAPAUDEN MIEKKA
349.8IVUA HINTA SID. «2.00
. 'rväpaudmmidsäca^r on .uusi' erinomainen näyte Caldwellln mu-taitfatempaavasta
kertomusteknilka-rta, el^antlsta tyylistä j a oival- ^
IhtostatTyppikuvauksesta; Kirjailija vie siinä lukijansa Richelieun
aikaiseen Randcaan. sen taisteluihin, juonitteluitiin j a Jännittäfysr- -
deoä vertaansa hakeviin seikkailuihin, jolta ptmoo toisiinpa loista>
vasti kuvattu rakkaustarina.
• R A K E T T I S A R J A N B O M A A N I T -k
H U I M A A J Ä N N I T Y S T Ä
JAPK,yANCE:
172 inVUA
A V A R U U D E N R O S V O T
O^eteellinen selkkanuromaani
HINTA SID. |2JOO
ARTHUR C. CLARKB:
ILMOJEN SAARET..
: ' Merkillisiä «eikkailuja. — TteteeDlnöisefldcanuronuiaoi.
m 8SVOA . . . HINTA SID. $2M
' , - •-' .
ROBERT A^BEINLSIH: >, '
1 .RAkETnLAIVANKA^
- TietecäUnen seikkaHuromaani — Sefldeäijaja tolevafsnadessa
213 SIVUA - < HINTA sm. «2i)0
f- Tilatkaa, osoitteena:
:VmUS PUBLISHING CO. LTD.
'StDDBUBT. ONT,
osuus koko viljelysalasta on noin 2/3
Riisin vuosituotanto on n. 6 nuij.
tcnnji. josta:ne*}ännes viedäänulko­maille.
Birman- ulKomaankaupasia
on riisillä lähes sama merkitys kum j
Suomessa puulla, sillä riisin osuus |
koko viennistä on nom 80.pros. MJös!
puuvillan, "teen:. Ja tupakan viljelys;
on huomattava. Niinikään on: suuria t
kautsu-, ja sokerhruokoistutuksia. jot^ j
k a ovat ulkomaalaisten — lähinnä
englantilaisten hallussa. Istutuksia
perustaessaan anastivat englantilaiset
paikallisilta talo^poJUta parhaat v^;;"^;;kL'T7W J^rjär^n*;
vanlem!.
lOOO m 1.44^ E v i Huttunen 13. 2.
Kucpio.
1000 m 1.44.7 Iris Sihvonen 13, S.
RovaniemL
Miehet:
1500 m 220.6 Katiko Salomaa 23. 1^
LahtL
1500 m 2.19.9 Toivo Salonen 20. 3.
Lauritsala.:
Yhtei&pist. 197.992 Kauko Salomaa
22—23. 1. L a h t i .
Vv. 1955-56 miehet:
500 m 43.0 Toivo Salonen 28.2. L a u ­ritsala,
42S Toivo Salonen 23. 3. R o ­vaniemi.
1500 m: 2.153 ToivoSaloncn 26. 2.
Helsinki.
' 500O m 8.22.2 Juhani Järvinen 25. 2.
Helsinki.
10000 m 17^0.3 Toivo Salonen 19. 2.
maat Ja muuttivat heidät ei>ävakaikr
Ei maatyöläisiksi. Ennen sotia Eng­lanti
vei maasta suunnattomia mää­riä
kautsua, sokenruokoa. riisiä, öl­jyä,
mineraaleja Jne.
V A N K K A POHJA
TEOLLISUUDELLE
Birma on ka akkois-Aasian rikkain;
maa. Sen maaperä sisältää arvok­kaita
maaperänrikkauksia öljyä,
wolframia, lyijyä, tinaa, sinkkiä. • h o ­peaa
Jne:. •Wolframian viennissä on
Birma johtavia maita. Samoin vuö-riöljyn
tuotanto on melkoinen;
Teollinen toiminta on vielä toistai^
seksi keskittynyt pääasiassa maata­loustuotteiden
jalcstamiseen. Niinpä
kaikista tuotantolaitoksista ' riisin-puhdistamojen
osuus on kolmer»2l-
Jännesosaa. Huomattava määrä on
myös puuvillakehräämöjä. öljynpu-ristamoja.
myllyjä, sokeritehtaita ja
sahoja.
HYVIÄ TULOKSIA SUUNNI­TELMATALOUDESTA
Myös Birma on astunut suunnitel­matalouden
tielle. Parhaillaan to-jteutetaan
'8-vuoti-suunxiitelmaa, jon­ka
täyttämisessä on saavutettu hyviä
\tuloksia. Esim.'mineraalien tuotanto
hn v^ime vuosien aikana, löjhonnat;
18 prosentilla. Samoin on laa'Jentuhut
iiuitvilTan kehruu sekä; setnentin ja
• solierln tuotanto. .'Kokp kansanta-ilöuden
nousu o l i viime vuonna 13 pro-vSenUla
edeUiseen vuoteen verrattuna.^
f V y a l t i on 'halllnnas^^ 7ovat' rautatret;
tVhdyslilkenpe, . ulkomaankauppa Ja
f halaitos. ^• Ifallltus , on suorittanut
onia toimenpiteitä maan taloudel-
Isen riippumattomuuden .,4ujittami-
Vseksi. Se on korvausta vastaan kan-isallistanut
Joukon^englantilaisia: yh->
itiöitä sekä muodostanut englantilais-;^
^'Ijirmalaisia sekayhtiöitä. Tästä huo^
Uimatta maassa toimii edelleenkin
>'(jopa; avainasemassakin olevia) u l -
ko'maIsia yhtiöitä. Joiden lukumäärä
on kaikkiaan 450.
MAAREFORMI
: Vuonna 1948 parlamentti: hyväksyi
maareformilain jonka mukaan valtio
ostaa suurtilallisten maita Ja Jakaa
niitä sitten- maattomille tai vähämai-sille
talonpojille. ^ jSuurtilallisten Ja
ulkomaalaisten istutustenomistajain
vastustuksen vuoksi reformin toteut­taminen
kohtaa kuitenkin vaikeukr
•sla. Tähän mennessä on talonpojille
voitu Jakaa maata vasta nöln 6 pros.
'suunnitelman edellyttämästä määräs­tä.
Sekä Birman että Intian esi­merkki
osoittavatkin, että välttämät­tömän
j a laajan maarelormin toteut­taminen
korvausta vastaan j a puolit-j
^ i n ;vapaaehtoista tietä on hidasy
kallis Ja vaivalloinen tie. Parhaassa­kin
tapauksessa tulokset alkavat nä­kyä
vuosikymmenien kuluttua.. Sen­sijaan
niissä maissa (kansandemo­kratioissa),
Joissamaareformion tor
teutettu korva uksetta ja lyhyen ajan
kuluessa, ovat .tulokset heti nähtä­vissä:
maa Joutuu niille, jotka sitä
kyntävät.
J A T K U V A UHKA
Birman 'sisäpoliittiselle elämälle
muodostavat jatkuvan uhan ne K u o -
mlntangin armeijan rippeet^ jotka v.
1949 pakenivat Birman .alueeUe K i lr
nan voittoisan kansanarmeijan tieltä.
Sen jälkeen nämä demoralisoituneet
'upseeri.;, j a sotilaslaumat ovat ryös­täneetsyrJäkyMä
ja kiihoittaneet
^äitä vuoristoheimoja Birman h a l l l -
jtusta vastaan. Kuten tunnettua,
^.Binna .vetoii ailcanaan Y K : n pääs­täkseen
eroon näistä epämiellyttävi»-
jtä jä kutstimättoinista -vieraista".
^YK asettikhi komitean itelvittämään
asiaa, mtitta tulokset: Jäivät vajavai­siksi.
Vain osa näistä joukoista k u l -
26. 2. Helsinki.
: 1000 m 1.30,3 Toivo Salonen: 23. 3.
RovanieoU.
3O0O m 4.46.2 Juhanto Järvinen 28.
2. Lauritsala.
Yhteisplst. 195.645 Toivo Salonen
18,-19. 2. yalkeakoskl.
Yhtei^Ist. 192.320 Juhani Järvinen
25.-26. 2. HelshikL
Suomen ennätykseksi hyväksytään
vain kotimaassa saavutettu tulos. Vllr
me talvena. lulsteUJamme . alittivat
kaikki ennätykset ulkomaisilla ken­tilläkin
saavutetut. Ainoastaan kaksi
ennätystä jäi rikkomatta, nimfttäin
ClaesThunbetgln v. 1931 Oslossa saa­vuttama
aika 1Ä7.4 1,000 metrillä sekä
Pentti Lammion v. 1952 Kamarissa
saavuttama aika 17.01,1 10,000 met­rillä.
Jetettiin Birmasta Formosaan^ Edef-
TunrieHii seliisli
saapuu M-liliosla
Cahadaan
Montreal — Täällä tiedoitettihi
viikon vaihteessa, että tunnettu neu­vostoliittolainen
sellisti Mstllaw, Res-tropovich
saapuu Canadaan j a antaa
ensiaunäisen konserttinsa .< täällä ole­vassa
Plateau Hallissa perjantaina,
toukokuun 11. päivänä. /
- Taiteilija, jota pidetään Neuvostä-
Ultoö sellistinä n :o • l , on syntynyt
Azerbaijanin ^Spslalistisessa Neuvos­totasavallassa^
Bakun kaupungissa v.
1927.' Hän syntyi miislkaallisessa. per
heessä j a hän alkoi soittamaan: sello-viulua
ollessaan ainoastaan 8-vuotias.
Hänen isänsä/ Leopold Reströpovich.
oli Itse kuuluisa sellisti.'
Kun MstilawRe6tropovich suoritti
ensimmäisen muusikkokurssin; sUrtyI
hän Moskovan ^usilkkikonservato-rioon
V. 1943. Hän suoritti sen kurssit
kolmessa vuodessa ja hänen - nimensä
kirjoltettuii konservatorion* marmori­seen
kunnlatauluun yhtenä parhaim­mista
oppilaista.
Tämän jälkeen hän oh antanut
konsertteja sellaisten kuuluisien tai­teilijoiden
kuin pianistien Svyalav
Richterin ja EmU Gilelsln sekä viu­lunsoittaja
Leonid Koganln kanssa.
Autokilpailu vaati
viiden ihmisen elämän
Brescfa, ItaUa. — Täällä suoritetun
1,000 mailin autokilpailun; joka ta^
pahtui maanteillä, voitti italialainen
Augenio Castellotti Ferrarillaan. Tä­mä
kilpaUu o l i sUtä erikohien, että
se vaati kaiiden kilpailijan'ja kolmen
katsojan hengen.
Saksalainen Piwko: J a ' sveitsiläinen
Memey ajoivat sateen liukkaaksi te­kemällä
tiellä nurin ja' menettivät
henkensä.- Samalla s a i surmansa kol­me
katselijaa. Kyaimenen: muuta
kilpailijaa loukkaantui onnettomuuk­sissa.
Liukkaiden teiden ansiosta Jäi voit­tajan
; keskimääräinen: tontinopeus
137 km. j a 442 metriin tunnissa.-^ V i i ­me
vuonna voitti saman ajon eng­lantilainen
Mbss, jonka keskimääräi­nen
tuntinopeus :oU 157 km, 650. met­riä
(97,74 mailla). ISttä kertaa Moss
jdutui keskeyttämään, kun h^aen
autonsa syöksjl pois tieltä 650 manin
merkin sivuutettuaan.
sojen itsemääräämisoikeutta/^ vapaut­ta
Ja riippumattomuutta.
Kansantaloutensa rakentamisessa
Ja kulttuurinsa kohottamisessa Birma
on saanut merkittävää apua sekä Kii«
nan kadsantäsavallalta että Neuvos­toliitolta.
Niinpä £e,saa riisiä vas-
Uinlerin piti syöcS* Hiller val-lasU
Ja taiU Itse binen Kttraai
'Jakseen, baJoUta»; natsi^oolBe i»
JiVetlaa ihmlMifftHllke MkäiBayön-l
i i tanskalaisille Ja oorJalalslUe
Iniljetas Saksasta BuotsUn. Näaiä
«iivat ehdotv Jotkfli kreiri Folke
Jtemadotte esitu kun Uloupler
.pyyai Benutdottea hohtikuua: '
-«ms:a 1945 avnsUjansa ScbfOlen-tMVgin
välityksellä olemaan vai-;
miiiu nutkostamaan yhtej-smie-hepä
Eisenboverln luo. kerro-'
taan Elkoministerito valkoisessa
kirjassa "Vuoden 1945 rooUalal-nen
avostosretklkunta Saksaan.
Esinäytös Ja nearottelut'*.
: Bernadotte tuskin uskot itfe, että
ehdot hyväksyttäisiin, mutta Shrcl-lenberg
piti niitä varsia kohtuullisi­na
J a lupasi välittää ne HlmmlerlUe.^
K n n tama oli myöhemmin tullut s i i ­hen
^käsitykseen, että Hitler oli Itse
luopunut politiikan; korkeimmasta
Johdosta Jäämällä piiritettyyn Berlii­niin,^
päätti Himmler ottaa heti yh-:
teyttk Eisenhowerlin Bernadotten' vä-litykselia".
Tämä tapahtui Hiinmlerin
ja; Bernadotten viimeisessä kohtauk­sessa;
Lyypekissä huhtikuun . 23. Jä
24. päivien välisenä yönä 1945. Berna­dotte
sehtti silloin olevansa halukas
esittämään Ruotsin hallitukselle
Hitnmlerin pyynnön, että Ruotsi toi­misi
;Eisenhoverin . luona; välittäjänä,'
Hlmhiler oli halukas tapaamaan E i -
senhowerjn keskustellakseen hänen
kanssaan saksan antauiumisesta koko
länsirintamalla, myös Tanskassa Ja
Norjassa. HimmlerUi pyyntöä seurasi
henkilökohtainen ulkoministeri GUn-therllle
osoitettu kirje, Jonka Berna­dotte
vei Tukholmaan. Kirje on nyt
GUntherin yksltylsarkistossa. Ja se on
fakslmllcjäljennölcsenä valkoisessa
kirjavaa.
Juuri sitä ennen oli Himmler ky!5y-nyt
pankinjohtaja Jacob Wallcnbcr-gita
»^ halusiko tämä välittää rauhan­tarjouksen
länsilllttoutunellle. mutta
(ilI saanut kielteisen vastauksen, käy
ilipl hra 'Wallenberg!n antamista
suullisista tiedoista: Tämä' o l i ; myös
maininnut, että saksalainen pankin­johtaja
Rache oli Jo 1943 kysynyt
Wallenbergiltä voisivatkö länslvalla t
tässä mielessä hyväksyä Himinlertn
osapuoleksi ' rauhanneuvotteluihin.
Wallehberg, joka; p i t i tätä mahdot­tomana,
va-stasl kieltävästi. Himmler
toisti; 1944- pyyntönsä WällenbcrglUti
tuioksettomastl.
SCB£i>fcENBEBGIN MATKAT
• Himnxler oli suunnitBllut Jo vuo­desta
1942,lähtien vallankaappauksen
suonttai^Ista Ja H i t l e r in kukistamista
Ja sen Jälkeen rauhanneuvottelujen
aloittamista ; län.slvaUaln kan::sa.
«Hunmlerhv edustajana otti ScbeUen
berg »"hteyttä iänslvaltatn edustajiin
ja keskusteli heidän kanssaan sekä
Sveitsissä että Ruotsissa. .Sum\nitel-lustä
laltankaappaukseäta keskustel­t
i in perusteellisesti Hlmmlerin ja
Schelleubergin kesken niyöi 19|S.
mutta Himmler. Jonka o l i valkeata
tehdä päätöstä. lyeMii &uunnitet-nut
kerran toisensa jälkeen, mutta
p i t i koko ajan yhteyttä ScheUenber-gin
välityksellä euglantllokln ja
amerikkalaisiin piireihin. Neuvottelu-tarkoituksessa
kävi Schellcnberg Tuk­holmassa
kymmenkunta.kertaa, muur-tamia
kertoja omalla nimellään;
mutta Ui^cimmiten salanimellä Schelr
lenkamp. Hän keskusteli erilaisista
suunnitelmista Englannin hallituksen
edustajien kanssa sekä myös presi­dentti
Rooseveltin aslamlehai kans­sa.
Joka käytti «alanlnieä S«ect tai^
suit.
Jossakin valheessa 1943 neuvotteli
Himmler ;Saksan turvalllsuustolmls-ton
päällikön Kaitenbrunnerln kanssa
suunnitelmista Ja Schellenbcrgln väli­tyksellä
perustetuista yhteyksistä.
Kaltenbrunncr varoitti Hlmmlerlä;,
Joka tämän Johdosta tuli erittäin l e ­vottomaksi.
Ja horJuvaksLSchellen-bergln
toiminta voi vaarantaa; hänen
asemansa Ja maksaa hänen henkensä
koska kysymyksessä oli maanpetos.
Tästä huolima ttä ei Himmler kuiten-~
kaan halunnut - katkaista yhteyksiä
länslvflltoihln: K u n RilotsI o l i syksyl-i
lä 1944 katkaissut kauppasuhteensa
Saksan kanssa sulkemalla satamat/
pelKäsi Himmler, että Ruotsi; julistai­si
Saksalle sodan/Ja: oU sen vuoksi
halukas säilyttämään Schellenbergin
välityksellä yhteydet Ruotsiin. Schel-lenberg
kävi • sen vuoksi Ruotsissa
myös Kaitenbrunnerln varoituksen
jälkeen. Valkoisessa kirjossa IlBätään,
että Ruotsin uikomlnlstcrlö ei 8uliw
kaan ; ollut tietämätön Hlmmlerin
pyiklmykslstä. Lähetystöneuvos Ny­lander
antoi kirjeessä 27. pnä aurras-kuuta
1944 tietoja RUhertllle, joka oli
silloin Tukholmassa yhteydestä Sak­san
ulkoministeriöön. Tämän rnleles»^
tä länsiva Iloille olisi Ruotsin taholta
Ilmoitettava, että niiden ei pitäisi
torjua Hlmmlerin; rauhanttmntistelu-ja.
Jos ne;osoltM)tislyat neuvotteluha»
lua^ voitiin vormuudella' «anoa. ;että':
Himmler, joka näki Hitlerlssä pahim­man
esteen sopimukselle länsi valtaln
kanssa, poistaisi tavalla tai toiselta
Hitlerin Johdosta.
Nylanderin kertoja oli "lisännyt että
^ Hlmmjcrin yst^yä^llnfn asenne^Ruot­sia
j a Ruotsin toivomuksia kohtaan
Johtui siitä, että hän halusi Ruotsin
myötävaikutusta jossakin; niu(>dos8a
siinä sopimuksessa, Johpn hän toivoi
pääsevänsä länsivaltojen kanssa;
sen fluikaiua €3»pUo Mvm^.uaän'^.
' j o I t t^Äl^^
ilttitt filmiä almelU " A K i n g hi New
York" . (kuningas Netr Voritlssai,
CbapUaln: ; yhdysvalloista maanpa­koon
ajamiMn jälkeen oU väistämä­töntä,
että filmin alheeaa tulee olc-axaan
maaapakolaUuuft. Charlie on
palatmut jäUeen aikaisempaan ja
mielyttä^mpään siirtolaisen karikee-raamlseen^
Ennustaa unioliikkeen
yhdiistämisen auttavan
suuresti rauhan asiaa
Toronto.;— "Canadian Labor Con-gressin
perustaminen, huolimatta he-tikohtalsis^
mahdollisista heilahduk­sista,
edistää rauhan ja aseistariisu­misen
asiaa." Näin ennustetaan Ho-rizons-
Julkaisun toimittajan Bruce
Micklebui^hin kirjoituksessa unlolllt-tojen
yhdistämisestä.
Kirjoittaja viittaa siihen, että työ­väki
on ollut perinteellisesti aina rau­han
puolella, niin Canadassa kuin
muissakin maissa.. Sodan aikaansaa­mat
uhraukset " n i i n elinkustannuk­sissa
kuin .veressäkin" ovat a i ju lan­genneet
työläisille, jotavastoin rauhan
aikoina heillä on mahdollisuus saa­vuttaa
tavoitteensa.
Canadian Congress of Labor kan­natti
äskeisessä ehdotuksessaan halU-tukselle,
että olisi solmittava kansain­välinen
sopimus atomiaseiden kokei­lun
kieltämiseksi ensimmäisenä aske­leena
kohti laajempaa sopimusta
aselstarilsiuniseksi.
"Siitä kuitenkin voidaan olla var-aioJa"
i sanotaan kirjoituksessa, "että
maailmanlaajuinen jännittyneisyys on
helpottunut Aseistamisbudjettien vä­hentäminen
raivaisi tietä kohti työ­väestön
tavoittamia pääinääriä — t o -
delUsuud^asä^:poistaisi; ainoan halli-.
tuksen näitä pääthääriä vastaan esit­tämän
syjm,"
Vastatessaan väitteeseen, että hy-vlnvointiTrillppuu
aseistamisesta, C a ­nadian
Confederation of Laborin (ka­tolisten
unloliltto) presidentti:Gerard
Plcard sanoi uuden vuoden sanomas­saan:
"Teollisuustuotanto sotilaallisiin
tarkoituksiin el suinkaan ole välttä­mätön
taloudellisen tasapainon säi­lyttämiseksi,
olettaen, että l^yväksym-mc
tasapainon käsittelyn Inhimillisten
tarpeiden valossa."
"Maailman kaikkien m^aiden työläi­sillä
on kylliksi voimaa';^ sanotaan
kirjoituksen lopussa, " j a kylillesi ys­täviä
valmiina yhtymään heihin so­dan
ainiaaksi karkolttamiseksl." \
Henkisen terveyden
kymmenen piirrellä
Miten on Ulanne henkisen ter­veytenne
Mubtcen?
Canadan henkisen v. terveyden
yhdiiitys on JulkalMUt kymmenen ;
määriielmää hyvästä heokisefifä
terveydestä:
8uvai(«eraisaus, plng«ittan»(on
ffuJitaottuninen iUeen Ja maihin. .
Bcalinen arvio omfst» kyvyistä .
aU. tai yllarvJofniaita nUtä.
Oman arvon tunto.
Kyky vastaanottaa dämän vas­toinkäymiset,
: Kyky rakastaa loisia Ja huo- :
mioda tokten edut.
Kyky pitää ja lootlaa tolsisU
muutamia tuhansia;
leenkhi nUtä on Birman a l u e e l l a T ^ " ^* ^ " ^ ' ^ ^
teoHIsuuskonelstoja että; Joukkokulu-tustavarolta.
Neuvostoliitto auttaa
Birmaa sekä teolUsnttelaitosit^
n U l i s t m ^ l ^
'::khlUmiJ^^
ta f antamalla asIantahtfja-apuaVv B i rf
malla on edulliset kauppasuhteet
myös Unkariin, Tahekkoalovakian,
Saksan"; demokraattisen tasavallan
ym. niaiden kanssa.- Monista vai­keuksista
huolimatta r.Birmaila
VANKKUMATON BAUBAN^
POLITIIKKA
Birman pääministeri U N u on kaut­ta;
maailman tunnettu rauhanomai­sesta
aIkopoliti!kastaan.: Olihan B i r ­ma
eminmiäleiä malta. Jotka h y ­väksyivät
Intian Ja K U o a a kansan­tasavallan
julistamat viisi jyeriaatetta
okansojen rauhanomaisesta - rinnak-kaisetosta.
Se o n myös käytännössä
Jobdoamtdcaisntt^ iiöudattanut näitä
periaatteita: Birma. vastustaa kaiken-
'däbia soitilaiärl^ liittonWn^ Janois­ten
kansojen toidaan kohtaan JIZT'
Hat^uPMtOcäpäoimsa luut­on
kaikki edellytylaet saavuttaa V myös
talotideIUnen':>^riipptanaUonnliiis sekä
kohottaa kansansa elintäaoaja kult­tuuria
siitä aaUonpoblasfa», ^mlbidL
sodat i a pitkäalkainrn siirtomaakausi
Olemille vaslaan Suomen TULm
URHEILULEHDEN TILAUKSIA
BlltAUS — i vk.TUL-lehtl S7M
A-TILAUS— 1 VK- TUL-lelill ynnä TULn» Joulu.... 2J00
6 kk. TUL-lclill 4.00
NAISTEN UBHEILULEHTI l VK. 9J00^
lähettäkää tilauksenne osoitteella:
VAPAUS PUBLISHING COMPANY LXMITED
''~ TUL-lehden valtuutettu asiamies
P.O,Bpxe9 jBUDBUBlf. OlJTABIO
lan jälkeen Lontoossa ChupUn sanoi;
että hän on Juuri kehittämässä aja­tusta
filmistä, jossa kuvataan slirto-lalsto,
pientä miestä, Joka saapuu
New York:in Ja Johdattaa virkailijat
sekasortoon lien takia että oinorj hä«^
ncnymmärtämänsä kieli on sanskri­t
in kie*K - Koska he eivät ymmärrä
häntä h e epäUevät aUQsiä Ja n i in liä-net
kuljetetaan vankilaan.
Vapautumisensa - JäUeci;. sllrtolai-;
nen- menestyy hyvin Ja hänet vall*
taah Yhdysvaltain presidentiksi.: K e r ­tomus
tarjoaisi erittäin hyvän tilai­suuden
eliapllnlmalscilc-raporltaa-shllle
kansakunnan ^tilanteesta. Eräs
kohokohta: oli/suunnllcltu tapahtu­vaksi
Yhdysvaltalnt senaatissa,^ Jossa
senaattorit luonnottomissa pukeissaan
kuvatUlsUn sellaisten itveiljäln toi­mesta
kuin Buster Keaton, BeA Tur-pln
ja Chester cönklin.
PikkQ kuningas: Nykyisessä käsi-klrjoituk8cssa,;
kuten sitä kuvaa Chap­lin
Gavin Lambertllle j a joka haos'
tattelu JulkahLtlln ranskalaisbssa
viikkolehdessä Lc^tres m b c a l s e . kä­sitellään
"erittäin pientä kuningasta
joka hallitsee erittäin pienessä maa^^
sa Europasaa." Hänenmintsterimiä
croittavat hänet vallastaan koska
hän alkoi käyttää, maansa; atomivolv
maa rauhallisiin tarkoituksiin.
Hän lähtee New Yorkiin Järjestääkö
seen rahastoa atomivoiman rauhanor
malsihi ^tarkoituksiin kehittämiseksi;
Häntä syytetään "kommunismista"
Ja pokoitetoan. lähtemään maasta.
Maonpakolalsuusmaaksecn häu .valit­see
Sveitsin, "koska siellä on ntin
paljon entisiä kuninkaita."
Chaplin sanoi että fUmiä ei* o'e
suunniteltu missään Yhdysvaltoja
kohtaan vihamielisessä tarkoItuk«ciisa
mutta, että sen Jakamisessa siellä
"voi olla vakavia vaikeuksia."
Vttil roclihenkiitt: Lettres Prancäi-sa
fiUoMmium uutta Charlie Chap- "Kuningas'' Joktt ^«sUh^' lumi«la
" * - — h a t u s s a Ja kAveIykeppl4:]uht«^rfi»
jaalixTCtty^
Ja häatä kohdeltiin kommunistin^
Yleisesti me aikaisemmin tutuÄuim*.
;hie:.«SLnha^
• mtit.la;f:'jilttöi":|p^
»leur Vcrdoux- Ja Iiniefcgh^flU»|ijn
Llroellght-nlmtsen "filminsä ci«i-il-• Julkolaemlsen olemme olleet^ paloU^ti
tuja tutustumaan mieheen. Jok« vU' '
daan l&hemmlh Ja erikolsemaUn.tiiibr'''^ ,
kltellö. Miebeeii. ^oka havaitsce^kari-^^'
simättömälul ja atentavakBi mdcM^;''.
nlsotdtm teollisen sivlstykäen-tairi«K-;-
;mah;:elä:Äa*iöiä^i^
tiikot ovat loiUIsttituneet snirtuamti'^;
rpäattäctt siltä mitä'-Chaplin •onf,':'
kertonut uudesto flhnlstään. hän /at-f.,
koa saauin tilanteen keihittamiätäti
korkeammalle tasolle. Hänen'8anJläi»-<^'
i^rinsa löytää kyllä -henkilökohtaista
lohdutusta tokloiudestaiän/ nitttta;
kypäivän maailmassa nykypäivän fti^'^'*
tciskunnassa.; hän' kohjti|a 'mhfvfA'"'''.
>~ Sanomalehdtt vftUitivil tlt^[^
Saadaksean» luot«tUvftt iladot;
: W l s i i l c a i l V i ^ * ^ i r Ä I ^ ^ "
vsekä luitsomua,:c(tä; toiset mcnet-v^:
televät oslanonulseen ;iiamalla ta-valla.
' , - ^ ' » .
Tunne, että oii osa^ lybmlMitä,'
ja ^iUtounalai^uden.t^oe.naa
purlen kanssallunlsten «oliteen.,
, Vastuunalaisuuden offloksunil*
nen Ja työdienlely eteen tulevien
onfelmlen^fatkalsemlsekt «
. Kyky/sKUOultella eteenpäin ja
reallsten tavoitteiden määrittely .
Itselleen. \ ^
Tekee ma|id<^Ulslmman hyvin
sen mitä tekee jä saa tyydytyksen.
siitä, mitä tekee. ... ;
KORU-KALEVALA
Kansalliseepoksemme AkaeU Oat»
len-KaUelan somistomana. loisto-panoksena,
, f «
^•hkaselkä.
kaoslau gUL $8M
ALEKSIS KXmt
Seiittmi^n Veljestä
H'ftltfff|MilwiHi'nalifcatf*FrB%f'''ffiHt'-
Somistanut Aks(di 0aUe|i-XaUelA
Binto. il SO
on, 8t4ottu^ koviin .nolUtakahsUnp
Sidoksen selkä on vanutettu ko-vyrj&
kullattu, Hlenoaso kotelossa;
Hinta
TUiUkea OMitteena: ^
V A P A U S ; P U B I J ^ H I N G S
C O M P A N Y umm.
Box 69 , % w SudbUfT» O n t
SUURI ÄÄNILEVYJEN
Alennu 0i
SUOSITTUJA
LEVYJÄ 4U%T5Uyo
ALENNUKSELLA
LEUONA-LEVYT - Tavall. $1.25 - NYT 75c . *
(Ostajan miksettava' lähetyskulut) '
T 502 Knunsätelden laulu, sloir-fox, Olavi Virta ' "
Amor Hoi, valssi, Birgit Krdnstrdm
T 6025 8nn IcnpeesI laotin, valasi, Sinikka Tunturi
pienet tähdet laistaa, sloar-fox, Sinikka Tuntnrf .
T 5054 Haaveilua, slow-fox, Eero Väre.
Hilja» kulkee kuu, valssi, Bero Väre « ^
r 8079 Hmralo, Tango, Veikko Tuomi
Sydän barliaitfkellä, valssi. Veikko Tuoni
T M » Onnen tie, tango, Velklco Tuomi L
Oli kop, Bequin FPzi, Veikko Tuomi
T 6085 Sune lattian mä hiljaa^ tango, Olavi Virta ,
Tnulifcannel, tango, Olavi Virta
T M M Hanuri kertoo Affgentlhuuta» tango
äfargaret, valssi (Lasse Pihlajamaa, harmonikka Ja
t sm KnkfTBti, Unto, laul. Veikko Tuomi
Ulan monta malstoa> bcgnin, lauL Bertta - '
T Stn Sinulle^ Beguin
ifetanssfme taas!, tango-beguiu (LauL Veikko T^uml) ^
T 6009 Vnta Ja totta^ valssi, Eugen'Malmsten
Tädldn Taula, Slow-Fox, Eugen Malmsten , . ' -
T S097 Mustaa rai(kaotta, Pox-trot, Eugen Malmsten
Sata laulua rakkaudesta, Eugen Malmsten
s;;;^rv'••-;vv;:^•;i•;^;;:^,^i; ?:^-T^:.'4'^-y''^'''^^^
FENNIA-LEVYJÄ - Tavall. $1.25-NYT 75c
(Ostajan maksettava lähetyÄulUO ' ' ' - . '
F 199 rijcaron häät, overtonri, säv. Motart, puf* Konbaek .
HansVat hetket, säv. Paul Korrbaek
F I M Bloor Street Bhomba, «är, Paul NorHnaek
Kotia muistellessa, vabsl, sär. f^ul Norrback
Lähetämme levyjä kaikkialle Canadassa jÄ ' ^
Yhdysvalloissa ' \
Tllaik£(a nopeasti, sillä yllämainittuja levyjä on vaini,'
rajoitettu määrä jälellä, •' ; / '
posrir. IA PIKATAVABATILAUSTEN rijus^ KÄSITTÄÄ/ , '
• - ...... • f*-'fe^i#s;«=ft';iiH«?^^
VAPAUS PUBLISHING CO. L M D
Box 69 .:;8ttdi>^r7<i
nm:
-M
;v«iS;5>-^i;
mm
i i i
; ? f p^
mm