1958-06-12-02 |
Previous | 2 of 10 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivu '2 , ^ Torstaina, kesäk. 12 p. — Thursdäy, June 12 1958 V A P A U S IF) .^n^lailfipendent ttBbar ;g|^mlah:ca^ Es- Vvr^S, m r Autti«riaed ^ ctAn nteUMor the Ptttt _ om^ruä^ «t loS-m dudbory; Ont, Canada. Teleiihoiies: Bus. Office Q6. 4^4364: Bditorial Otfioe OB. 4^30^; Manliger B. Suksi. Sditor W. EUänd. HaUing address: Box 69, Sudbuiy, Ontario. Adverttslng ratee iqioD appUcatloa Trandation tree qf eharge. Caz>ai^usaV iSnidysvalloissa: Suomessa: iik.;roo»kk.j.W i vk. ioo e^iEk. 4J0 I vk.8iW« kk. 4.75 tähtemme ilmestyy'tänään erikoiOT^mer^^ Mas^vBrTtish Columbian sataviiotisju^^ kunnioit^anuj^- 8|. British tClfolMmbian suomalaiset ovat suorittanet sii,täri^ r t y M hankkiessaan liikemiesten ilmoituksia, järjestöjen Ja yksityisten henkilöiden tervehdyksiä sqkä kdirjpittärn^ t)|ie}«>kiintoisia ja Ajankohtaisia kirjoituksia British Colum-b) m) kehityksestä '|a suomalaisten\osiE41istumisesta siihen.' H* raan tätä arvokasta työtä tällaisen erikoisriumeron julkaise-jitinewiolisi ollut-mahdotcmta. \ ;^ . ^ . Qn mielenkiintoista palauttaa mieleen, että British Co^ lUlQl^a on Canadan uusim^ia^ niaak sillä se yhtyi liittp- \ ^^l^ibiön ya^ta V. 1871. Mutta tästk seikasta huolimatta Ga- ' r^raiih^^ asutukset perustet-t p l J U u J l British Columbiaan. ' ^ Suuri' määrä suomalaisia oli rautatien rakennustöissä J^itisk Columbian vuoristossa jo ennen vuosisadan vaihdet-tftj|^' 1ie-asettuivat Salmon Armin seuduille maanviljejijöik-si^ s»ji<jlll^n kun rautatietyöt saatiin valm^^ Tämä suo-riji^ ifästen perustama asutui; saatiinkin vankalle perustalle, _s^^!^ali^eella on edelleenkin satoja suomalaisia, joista suu- I rln^Wi^Ien^e tässä maassa syntyneitä. ^aikaisesti suomalaisia kerääntyi; yhä enemmän ; saatei^ kiyiiilM olivat kaivos- Si^Jtä. tosin suuri ^ Sointula^ Kalevan Kan-mutt^-^^ Heen Vancouverin saarella 911 enti-s0}||^^^ i)ilkkailla kaivo^lU^illa k -•Nain oUea suomalaiset siirtolaiset ovat melkein alusta j l U ^ t ^ huomatta^vast} vaikuttanee^^ Columbian kehi- ^ i ^ ^ , Bman rautatietä British Columbian kehittäminOT el^<|||gi voinut tapahtua liim^ ja ilman kivihiiltä lai-viL^ enteella olisi # l u t omat yakeutensa. ? • varhainen kehitysvaihe' liittyy olennaisesti kulta-kiiuihi^ een, joka alkoi vuonna 1857 ja sen johdosta kymmeniä tjohansia ihmisiä virtasi maakuntaan ja he raivasivat^ien British Columbian keskiosaan, nussä avattiin maailmankuulu kiiltfralu^,' Barkerville. Tuskin isiihen aikaan oli mukana ^u^iQaläisi.a» siitä ei ole ai ^f. Meidän on pidettävä nuelessän\^ tavailisi t ^ j^^xub$ti^^^^'k^^ suurin kunnia uusien alueiden ^6ehiita^us6ssa ja niin^armästi tapahtui British Colum-biassafa viettäessämme nyt tänä vuonna'British Columbian 0at9VUotl^uhIaa^iOa6syyfä korostaa juuri tätä seikkaa, sillä tayal]in^*kf^n;^:luo k ^ > r Siiriftjillibn^styössä o^at suomalaiset myös esittäneet - ]cunn|'al^i||^^]^sansa,^ sijiä' edellämainittujen tehtäyieh l i - *' . -alaiset fiJi/at työskennelleet feetjäli^ Ja BC:n valtavissa-jlmetsissä "ja - myöhemmin myös ka- • Ja^ulräessa. Tietysti si^ibm ollut lukuisilla muilla aloilla, , '' ' r^l^mNftla-iim B^irf suqmaUiset uranti«8^t^^ VItlMbMtt licä^ he ovat/myös muista-iKfll » 'että pelkldl tiy,9nteko ei riitä sivistyneelle kansalle ja suurista uhraulusif^a huolimatta he ovat rakentaneet -yhVii-' s t i ^ ^ t ^ ^ niillä paikkakunnilla, mihui on caommän suomalaisia kokoontunut, Sointulan suurisia; saavutuksista puhumattakaan. J a näissä toimipaikoissa on vuo-sll^ mmeniä harrastettu mitä mohinaisinta kfilttuuritoimin-taä, on, pidetty kokouksia, harrastettu urheilua ja järjestetty valistustilaisuuksia. Samalla olemme'myös ylpeitä siitä, että British Columbian suomalaiset, pitkästä matkasta huolimatta, ovat tehneet kaikkensa Vapauden ja Liekin perustamiseksi ja kjm-nalUuxuseksi ja siitäkin syystä lähetämme mitä lämpimimmän onnittelumme British Columbian väestölle ja varsinkin suomalaisille. SYNTYMÄ- > RÄiyiÄ Andy Elson Eckvillesta, Alta, tk.'15 pnauao vuotta. ' Liisa Laine Whitefishista täyttää ensi perjantaina 79 vuotta., Onnittelut päivänsankareille! Sodan jälMsatoä Koreassa Seoul, Korea. — Kansallinen pol i i s i tiädoitti kuluvan viikon alussa. että sodan päättymisen- jälkeen dn Koifeassa kuollutHt,656 ihmistä tais-teiuk^ ntiltä löydettyjen kranaattien räjähtämisien jblidosta. Tämän lisälcsi on näiden räjäli-dy& ien johdosta 2,840 ihmistä l o ub kaantunut. Kuolleista oii 450 lasta, jotka ovat olleet alle 10-vuotiaita. Militaristit taka-al^lla — tiedemiehet etualalla Toronto. — Mme. Eugenio Cottpm Naisteii Demokraattisen Kan^inVä-lisen Liiton puheenjohtaja, a v ^ i }ce-säkiiun 1 päiväinä Wienissä n e i j i ^. nen naisten maailmankongressia. Työläisnaisia ja perheenemäntiä, sivistyneistööh kuuluvia ja maalais-^ naisia oli kokoontunut 60 eri maasta aina Japanista, ja Islannista, Australiasta ja latinalaisesta Amerikasta, vaihtamaan mielipiteitä ja suunnittelemaan toimintaa rauhan, naisten oikeuksien ja lasten kouluttamisen puolesta. Puhuessaan Canadan valtuuskunr nan puolesta mrs. Hilda Murray, Canadan Naistenkongressin puheenjohtaja, kertoi kokoontuneille nai-l »klii|liiiaii b Tasavallan laiolinkatinppailua ' . Kun,-puhutaan "iSQsiaiistioikeiston petoksesta Ranskan kmisaa ja tasavaltaa' vastaan, ei* siinä todellakaan liiolteila. Vaikka de Gaullen valtaan nostamisessa olisi suoritettu minkälaisia parlamenttinäytehniä hyvänsä, on yksi asia selvä: de Ottt4le on jo Ranskan diktaattori ja parlamentti itse syönyt pohjan altaan. On kai selvää, että silloin, kim Ranskan kan-saUiskckous luopuu läinsäädäntöoikeuksistaan, se sam^la dhätanelemassa koko parlamenttilaitoksen kuolemantuomiota';; 5ft tähänhän de Gaulle on avoimesti pyrkinytkin. Tässä j ^ ^ ^ l ^ on sosialistien asema kommunistien ja tasavallan I^fmi^la olevien radikaalien porvarien välissä ollut mellto ratjtaiseva. Kommunistit ovat tarjonneet avointa kansanrJbi- <taqua ja lujaa yhteistä taistelua tasavallan puolesta, mutta sosialistinen oikeisto on pelännyt tasavaltaa puolustavaa jkÄteanrintamaa, työläisten yhteistä taistelua enenunän kuin tasavallan kuolemaa, de gaidlelaista diktatuuria ja upseeri-ji|] iltan valtaa. Hajoittamalla omankin rintamansa sosialisti-v a r a s t i veti samalla de Gaullen puolelle sellaisia ra- (i)y(gfilfifikiii^: joille sosialistien lujempi, yhtenäinen asenne o l ^ v^bnasti antanut tasavaltalaista selkärankaa. Yleensä on de Gaullen valtaannousu ollut pelkkää pe-tcple?! sarjaa: korkeimman upseeriston kauan ja huolellisesti ,^^^»^^ema vallankaappaus tasavallan sisällä, sitä osoittaa iiy^iCian kaappauksen voima ja nopeus. Pflimlinin omalaa-llime^ hallituskausi, jonka aikana itse asiassa vain luotiin ^pt^sm de GauUelle, sillä Pflimlmin toimenpiteet Algerian kal]|iji;ia«iSa v ^ ovat nyt selitettävissä vain kansan' ntujätbittd^^ suoritetuksi silmänluiiieeksi. Ja kaiken si-raivokkaan propagandan kaksi Imjaa: Toisaalta että vain de Gaulle'yoi pelastaa rappioon joutuneen an, jonka perussairaus on muka p^irlamentarismi, toi- ^1^^ päivästä päivään yhä avoimemmin esitetty kautta lUiliiskan ulottuva aseelUnen kaappausuhin^ jonka voi ll^ptt estää vain v«iUan ohjako ka- 1 ^ . ' t ^ v a l l a n puolustamiseksi takeimettävto liijah^^ 1^ Uurnan, joka olisi pystynyt iöl»fthnlinin ^ jmailpaajat takaisin, on yäUetty j Ä v a n f ic^ ^tuucim» väite» joka'oh vai|la kaikkea logiikkaa* s i ^ on- ]- liiysymyksessll porv^ilUsen psrlanientaarisentasaval- Jliiltjä^porvarillisen demokfMian pelastaminen; Kommtmis-litt iöyat jälleen. osoittautuneet puolueena ainoiksi, löppuiih sl|iayiui' lujiksi porvarillisenltin kansanvallan puolustajiksi. T o r o n t o ^ Toistakymmentä edustajaa valmistuu eri puolilta Cana-daa matkustamaan aseistariisumis-jä kansainvälisen yhteistoiminnan kongressiin, joka pidetään Tukholmassa heihäk. 16—22 välisenä aikana. Tämän lisäksi keskustelua kongressista käydään'monilla yleisen elämän aloilla. Ottamalla huomioon sitä kohtaan johtuvan kiinnostuksen, n i in näyttää siltä kuin vieläkin useampia edustajia osallistuisi kongressiin. Tämä kiinnostus on tunnusomaista sillfe iaajalie levimreelle halulle estää Canadan tulemasta "ei kenen-kään^ maaks^i" Yhdysvaltain j a Neuvostoliiton välille. Canadan maantieteellisestä asemasta mainitsi pääministeri äskettäin kun hän puheessaan kehoitti tekemään sopimuksen ydinpommien kokeilun lopettamisesta. . Edestakainen lentokyyti Tukholmaan, muut kulut sekä rekisteeraus-maksu mateaa lähes' tuhannen dol-liaria. Parhaillaan kerätään yksityisiltä lahjoituksia, järj^etään puu-tarhapaarteja ja muilla keinoilla hankitaan rahaa. Monet ihmiset ovat valmiita tekemään lahjoituksia. , "Teryöhdysten k i r j a " Canadasta yiedääfi TUkhoilmän kongressiin. Tuhahda täiinäi) kirjan lehtiä oh jaettu, ypapän'Canadan. ' Ihmiset kirjoittavat niihin omaö persoonalli- •seh teiivehdyfesensä. Myöskin järjestöt .'kirjoittayat niilfin päStösläu-selmaiisa, taikka tervehdyksensä. C a n a ^ i j ; Bäuhahkohgressin k i r - jasässä^ ihäiiiitäatt m t i ä ^ syystä miksi Can^däUia pitäisi olla voimakas ediisialiito. Siinä mainitaan, ^ttä cänadalaiset oviat sitä mieltä, ettei "Canadaa saa pyyhkäistä ole- Jos' Ranskan sösialistioikeis-to tosissaan luulee de Gaullen avulla voivansa pelastaa maan vieläkin pahemmalta — jos he pahemmalla tarkoittavat puh-dasverisintä fasistista sotilasdiktatuuria — voi vain ihmetellä heidän lyhytnäköisyyt-tään. Kuuluuhan lisäksi Algeriasta jo ääniä, jotka pitävät de Gaulleakin liian heikkona viemään upseerijuntan suunnitelmia eteenpäin. Ehkä Algeriassa on jo mies, joka hyvin muistaa, millä tavalla Saksassa aikoinaan Hitler tasoitti tietä täydelle valtaannousulle Hin-denburgin avulla. Mutta luulisi Ranskan sosialistien puolestaan muistavan vieläkin kauemmas Saksan historiaan ja siihen osuuteen, mikä noskelai-sella sosialidemokratialla siellä oli Weimarin tasavaltaa haudattaessa kansallissosialistisen Saksan tieltä. Kun kehitys oli'tarpeeksi pitkällä, löysivät sosialidemokraatit itsensä kommunistien viereltä Hit^ lerin keskitysleireissä ja vähän lohtua kai tuotti heille sillä hetkellä enää se,;että olivat joutuneet sinne ^ muutamaa kuukautta tai vuotta, n^öhem-min kuin kqmunistit, jotka Saksassakin olivat tarjonneet sosialidemokraateiile kansan-rjhtamaa natsismin valtaan nousuh ehkäisemiseksi jo ajoissa, ' Taistelu Ranskasta ei tietenkään vielä ole lopussa, mutta kukaan ei voi sanoa, kuinka raljkaisevia ovat olleet ne het-kei, jotka sosialistioikeistbn petoksen vuoksi ovat jp.luisu-, neet pois tasavaltaa puolustavien käsistä. Mitä pitemmälle nykyinen, kehitys kulkee, sitä vaikeampi on sen kääntäminen, mutta siltä tuntiiu, tettä niin sosia&sti^t^kuih^^adikaalit p<^ariUdn tarvitsevat vielä karmaisevampia, kokemuksia tajutajcseen, mistä päin kuolemanvaara tasavaltaa uhkaa. mattomiin tuhosodassa" j a ' samalla myöskin korostetaan, että "meidän i,tserhme täytyy estää se". Rauhankongressi sanoo, että "se koskee meitä sekä kaikkien muiden maiden kansoja . . . "Monet canadalaiset kannattavat aseistariisumista ja yhteistoimintaa. Olisi hyvä jos nämä katsantokannat käsitettäisiin selvästi ulkomailla." Tukholman kongressissa "meillä on mahdollisuus puhua y l i 2,000 vaikutusvaltaiselle yleisen mielipiteen edustajalle" melkein kaikista maista. "He mahdollisesti voivat pitää taikka ei siitä mitä me sanomme, mutta he varmasti haluavat ymmärtää sen. . "Samalla tavalla he haluavat meidän ymmärtää sitä mitä he sanovat. Se on erittäin arvokasta meille saada selville tarkalleen mitä on heidän mielissään... "Me tarvitsemme suuren, kykenevän canadalaisen edustajiston, joka voi kiinnittää huomion canadalais-teo katsantokantoihin niin yleisessä istunnossa kuin'myöskin komis-sionien ja komiteain kokouksissa, suunniteUessamme j a laatiessamme asiakirjaluonnok^ia — ja tuhansissa epävirallisissa keskusteluissa 8 päivää kestävän kongressin aikana". •Rauhankongressi vastustaa sellaista kyynillistä. katsantokantaa, että vain sota ja sotaan Varustautuminen takaa meille hyvinvoinnui.. Se väittää, että ihmis!et eivät voi olla onnellisia kun joutuvat atomituhka-sateelle alttiiksi. • Se väittää, että rauha on hyvinvoinnin päälähde j a siksi on-lopetettava kylmä sota. Jos me voimme vähentää puolustusmenoja puolella, niin me voimme säästää lähes miljardin dollaria. Tällä summalla jos se käytettäisi viisaasti, voitai-' siin tehdä paljon Canadassa tällä hetkellä. Kaksi kolmannesta ihmiskunnasta käy nälkäisenunäksi päivä päivältä . . . Olisi viisasta antSä heille kaikki mahdollinen apua, jotta he pääsisivät taloudelliseen tasavertaisuuteen.. Sellainen ohjelma antaisi monelle canadalaiselle tilaisuuden elää vauraana ja py^yä työssä. Työtä aseistariisumiskonferenssin hyväksi piristi huomattavasti kun brittiläinen rauhantyöntekijä Vincent Duncan-Jones vieraili Canadassa. Canadalainen t r i James ti. Endicott, joka on Maailman Rauhanneuvoston varapuheenjohtaja, vierailee parhaillaan latinalaisen Amerikan maissa samanlaisella matkalla. sille I canadalaisia naisia koskevista ongelmista ja miflaista toimintaa on niitä varten järjestetty. "Ydinaseiden kokeilulla j a aseistuksella on erikoinen merkitys Canadan nais i l l e " , s£moi hän, samalla korostaan sitä pelkoa jos Canadan y l i lentävistä amerikkalaisista lentokoneista pudotettaisiin vahingossa ydinponi-mejä. -AtömipommilcokeUuista johtuvan radioaktiivisen tuhkaii satamista pelätään myöskin koska Canada kiiuluu. n i i h in maihin, joihin sataa tätä tuhkaa paljon. Mrs. Murray enn^n matkaansa, lähetti Canadan Naistenkongressin puolesta kirjeen pääministerille ja parlamentin jäsenille tästä kysymyksestä. "Ihminen, joka tietoisuudellaan tutkii avaruutta, voi estää sodan ja tehdä elämän maan ihmisille turvalliseksi ja iloisemmaksi", sanoi hän. "Militaristit ta-ka- alalle ja tiedemiehet etualalle. Lopettakaa atomiaseiden valmistaminen ja niiden kokeilu; työskeri-nelkää kansojen ystävyyden j a rauhallisen rinnakkaiselon puolesta." Erikoisen kiintoisaa Canadan valtuuskunnalle on ollut kohdata A l gerian valtuuskunta, joka sai lahjoituksia Canadan naisilta voidakseen matkustaa Wieniin. South Porcupinessa yhä odotetaan kesän tuloa South Porcupine. — Kesän tuloa täällä vain odotellaan, mutta pak-kaskuurassa on ollut melkoin joka aa mii nämä tienoot ja luntakin on hiukan näytellyt silloin tällöin. Mutta talvivaatteiden loppuja pidellessä on jotenkin pysytty sulina. Osastomme kokousta ei ole ollut ainakaan puoleentoista kuukauteen, siksi meidän pitäisi se pitää juuri ensi sunnuntai-iltana. Onhan niitä karttunut kaikenlaisia asioita, joista pitäisi yhdessä päättää. Siis juuri ensi sunnuntai iltana kello 8 menemme haalille. Pidämme kokouksen ja lopuksi yhteistä "rupattelua" höyryävän kahvikupin ylitse. Tulkaa joukolla mukaan. T. k:n 3 päivänä saatettiin täällä haudan lepoon kaivostyömics E l . mer Ukkola. Edesmennyt Ukkola oli saapunut tähän kylään vuonna 1912 vanhempiensa sylissä kannettavana lapsena joten häii o l i tämän kylän asukkaita koko elämänsä ajan: Vainajaa jäi kaipauksella muistamaan hänen vaimonsa, yksi veli ja yksi sisko sekä lukuisa tut-tayien joukko täällä kulta alueella. N j ^ saapuivat ne Hydron miehet muuttamaan näitä . tämän kylän sähkövehkeitä. Täällä kun on ollut tähän asti 25 saikkelin sähkö käytännössä, mutta nyt se muutetaan 60 saikkelin voimaksi: Kaikki tuo sähkömiesten touhu näyttää olevan "rymyä" meininkiä,'sillä miehiä ja trokeja on n i in paljon, että eivät tahdo kaduille sopia, mutta jokainen näyttää tietävän mitä hän tekee joten näin järjestettynä tämä työ menee läpi kylän metsävalkean tavoin. — H. Tarmolassa oti onnistunut Toronto. — Paljojn tykätty Tar-molammesai taas aika sievän yleisö-kannatuksen melko sateisesta säästä huolimatta. Ja kyllä sinne kannat-t i k in mennä, sillä avausohjelmassa saimme nauttia näytelmästä "Hän on Sysmästä" ja se onkin miellyttävä näytelmä varsinkin kun esitys tapahtuu niin hyvin kuin Tarmolassa kävi. Yleisö ihmetteli kuinka kaikk i näyttelijät voivat niin onnistuneesti viedä osansa. . Heille on lausuttava parhaat kiitokset ja kiitokset myös ohjaajalle Paula Wood-leylle, joka oli samalla pääosan esittäjänä. Kovasti toivomme, että saisimme useimmin Tarmolassa nauttia näy-telmistä ja varsinkin nuorten näy-telmäseuran esittäminä. Haitariesitykset ovat aina olleet pidettyjä j a parhaat kiitokset Irmalle soitostaan. Samoin kiitokset CSJrn sihteerille E. Laaksolle puheestaan, jossa tuli ilmi mitep suo^ malaisen sisun .avulla on rämeet raivattu Tarmolasta samoin kuin lukemattomilla toisilla paikkakunn i l l a Canadassa. Finlandia Icuoro sai myöä kohdalleen yleisiin aploodit esityksiensS johdosta. Tervetuloa toistekin Tar-molaan, sillä siellä voi nauttia kesän ihanu);|desta läpi kesän.— N. S A I N EDES H A T T U N I TAKAISIN Fanaattinen saarnamies lo; saarnansa kehoittaraalla lahjoi< maan mahdollisimman paljon kolehtiin. Kun hän sai takaisin hattunsa joll a kolehtia kerättiin, havaitsi hän muutamien senttien seassa olevan paljon nappeja ja rautanauloja. Ensiksi hänen kasvonsa synkkeni, mutta pian kuitenkin kirkastui ja hän sanoi itsekseen: "Jumalan kiitos, sain edes hattuni takaisin." CSJrn Port Arthurin osaston kokouksessa, viinne viikolla päätettiin yhtyä tervehtimään BC:n lOC^vuo-tisjuhlallisuuksia! Sen yhteydessä allekirjpittaneessakn heräsi oikein runolliset nuoruusmuistot B C : n i h misistä j a sen luonnon mahtavuuksista. Kaukana Tyynenmeren rannikon pohjioisessa isupmalaisteh Spintulassa käydessä jäi ta^v^ mieleen seh kalastajain apajapaikkoja läheUii oleva Alert BayV jpka on ehkä juhlallisin intiaanien kylä koko maassa. Vancouverin saarella Vie: toriass^ lienee kaunein puisto, jossa saattaa jäädä uneksimaan hetkeksi aivan huomaamattaan. V^prtailles-sani muistoja suomalaisten asutuskeskuksista Nanaimo, Ladysmith ja Chase, valitsisin viimemainitun a-suinpaikakseni. Vancouverissa CSJ:n osaston Pender Streetin haalin seudulta lähdettyä ei jäänyt erikoista mieleen muuta kuin Stanley Park, jossa olin juhlissa vain kerran, mutta lienee siellä vietetty hyvin mdhta juhlaa, joissa suomalmsetkin ovat olleet mukana. Mahtavasta luonnosta jää näkemys jo Websters Cor-nersissa, mutta minulle se jäi muistiin kaikkein juhlallisimpana Salmon Armin, B6wien ja Siolsquan suomalaisissa ympäristöissä, varsm-kin kun sitten painuttiin Okanagan laakson nukkuvaan hedelmätarhaan. Luonnon mahlayuutta katsellessa Banff antaa jylhää komeutta j a samalla mahdollisuuden vertailla läheisesti sen kansallisen puiston kunnostettua kauneutta. British Co-lumbiasta ulos pääsyssä Nelsonin kautta, saa ihmetellä että sittenkin on päästy ulos kalliovuoristosta, joka aikoinaan oli voittamaton. Mutta BC:n lOO-vuotisjuhlia ter-vehtie^ sämme tietenkin tervehdimme ensikädessä ihmisiä, jotka näissä paikoissa asuvat j a osaltaan jo siellä ovat vanhentuneet. He ovat rakentaneet BC:n, avanneet sen kalliot, menneet maan uumeniin jylhiin korpiin ja Tyynenmeren vaahtoisille avaröille aalloille kalastamaan. , Ja sitten kun me päätimme ulottaa onnittelumme etupäässä skan-dinavialaisten ja suomalaisten juhlille, teimme sen koska ne mielestämme olivat lähimpänä kansalaisiamme. Mutta emme halua sir vuuttaa ukrainalais-canadalaisten suuria juhlallisuuksia, joita varten täältäkin Järvienpäästä lähtee juhlavieraita, yhtyen Winnipegistä lähtevään erikoiseen juhlajunaan, jossa useita vaunuja vieraita matkustaa B. C:n 100-vuotisjuhliin. Kun kutsumme BCrn suomalaisia tänne Port Arthuriin elokuun 2 ja 3 päivinä CSJ:n ja S C A U L : n järjestämille urheilu- ja musiikkijuhlille, niin me matkan suhteen voimme ajatella sieltä tänne tuloa' samanlaisena kuin ukrainalaisten menoa sinne. Ja toivottaessamme onnea- Vancouverin CSJ:n osaston suunnitelmalle juhlamatkan järjestämisessä, me tiedämme ettei se jää vain heidän asiakseen. Mutta siihen tulee yhtymään osanottajia Sointulasta, V a n c o u v e r - s a a r e l t a , Roslandin, Websters Cornersin, Sicamousin ja Solsquan suomalais-asutuksista. Lausumme tervetuloa tänne juhlimaan, emme tarvitse herättää mitään erikoista itserakkautta saneessamme että Canadan keskellä Suurten Järvien päässä on Port Arthur ja se on kaunis paikka. Erikoisesti juhlapaikkamme Iskun Puisto täällä on kaunis, mutta jokainen sunnuntai nyt juhlien edellä (ja välillä viikon päivinäkin) sitä kaunistaa ahkerien järjestö-ihmisten ja -ystävien käsien työi Rakennuksia l i sätään, kenttä tehdään sileäksi ja juoksurata hiotaan kuntoon. Ja täällä tavataan sitten urheilu-nuo-risoa j ^ ^ v j l u n i o r o j a ; jotka tulevat eri suunnilta Ontariosta etupäSssS ja ympäri Cai^adan. Ja-tällöin eni-me enää päQ^tt vain Port Arthurista, vaah C a ^ d m supm^^ tavasta kulttuurikokohaisuudcsta, jossa toivomme BC:n yhtyvän suur i i n j i i h l a j ^ u l ^ o i b in idästä j a poh-. jpisesta, seicl^yhdysvaltalaisii^ "vieraisiin etelistä. ' * . Onnitt^lemihe teidän j u h l i i u n e jiet lausuinme t ^ m t u U e ^ t l ^ 2 ja 3 i|. uitieilu- j4 i a i i ^ u j i M i i n. ^ '-"O^ ÄTH. • •O; tan s Eino Raappana m mennään Toronift; -4- Viime aikoina on pal-j o n ^ u h u t t i i Tarmolasta ja varsiil-' k i n juhannustansseista, jotka ovat t k :n 21 päivän iltana. Samana iltana myöä poltetaan juhannuskokko niinkuin aina ennenkii). Juhannusjuhlat ovat aina muodostuneet kesän isommiksi karkeloiksi, siksi tälläkin kertaay vanhan hyvän tavan mukaan väki varmasti rientää Tar-molaan täynnä iloa j a intoa. Siis, täyttäkäämme Tarmolan avarat paikat. • i Siellä ^ n myös tanssit ensi lau-antai- iltana jst tietysti läpi kesän jos' entiset merkit paikkansa pitävät. Nyt onkin tpiveet saada hyvät tanssit, sillä on saapunut rantoihin sellaisia poikia ja miksei myös tyttöjä, aina Suomesta saakka, jotka panevat toin^eksi j a juttu selviää sillä. Olemme myös kuulleet, että j u hannuspäiväksi Yritys järjestää urheilukilpailut j a niitähän on aina mielenkiintoinen seurata. — N. Skandinavialaisten ärjestämät 6C:n 00-vuotisjuhlat Vancouver. — Kesäkuun 27—28 —29 päivinä järjestetään skandinavialaisten toimesta British Columbian 100-vuotisjuhla; joka pidetään ihanassa ruotsalaisten puistossa Pohjois-VancouveriMa. Sen on järjestänyt Skandinavian Central Commitfee ja siihen kuuluvat 15 järjestöä tulevat esittämään kaikkea hyvää heidän omista pohjolan inaistaan. . ' , Juhlat alkavat perjantaina kesäk. 21 pnä kello 8 i l l a l l a Lind Boelin laululavalla, j o l l o in norjalaisteni ja suomalaisten järjestöt esittävät ohjelmaa. Myöhemmin on tanssia Swedish, Park Paviljongilla alkaen kello 9.30 i l l a l l a. Lauantaina, kesäkuun 28 pnä, on lasten juhla, johon on järjestetty juoksukilpailuja, leikkejä j a elokuvia. Tilaisuus alkaa kello 1.30 i p . Kello 8 i l l a l la ruotsalaisten, tanskalaisten ja islantilaisten järjestöjen toimesta esitetään ohjelmaa ja keskikesän tanssit alkavat kello 9.30 lähtien. Sunnuntaina, kesäkuun 29 pnä juhlapaikan portit avataan kello 11 aamulla ja kello 1.30 ip. alkavat esitykset. Tilaisuudessa esitetään kansantansseja, kuorolaulua, soittoa ja yksinlauluja. Samalla näette keski-kesäii*^ kuningattaren~kruunaamisen. Näiden lisäksi on järjestetty pelejä, juoksukilpailuja j a muuta kaik i l l e nautittavaa. Bussit kuljettavat juhlim mätästäviä Cassiarilta j a Hastingilta säännöllisesti kello 11 aamulla alkaen kaikkina juhlapäivinä ja silloin teillä tilaisuus tavata skandinavia-lälsia ystäviänne. Elmer Ketola, Vancouverista;' B. C. Entinen Vapauden asiamies. Fanny Lind Vancouverista on vuosikausia toiminut Vapauden asianaisena ja .pn myös huomattavalla tavalla osallistunut näyttämötoimintaan Clinton haalilla. Minrtie Johnson, Whonöck, B. C. Kunnia heille, joille kunnia kuuluir V ^ a u d e n tämänpäiväisestä numerosta käynee lukijalle jokseenkin selväksi, että nyt on kysymys maamme aivan etäisimmällä lännellä olevan ^. Columbian, maakimnän 100- vuotisesta taivalluksesta — j a sen kansan uurastuksesta, joka on tehnyt mahdolliseksi kaiken sen, mitä British Columbiassa nyt on. Ilolla jutustelemme siitä nyt vähän kun olehime sattumalta saanut siellä asua joukon toistakymmentä vuotta. Emme suinkaan tarkoita, että olisimme Bjritish Columbian maakunnan erikoistuntija, mutta onhan sitä sielläkin oltu ja nähty. Vaikka työtoverimme piintyneinä Canadan itäisen osan ihailijoina joskus leikillään väittävätkin kanssamme, että "eihän sieltä koskaan mitään Hyvää kuulu, siellähän sataak i n aina n im paljon, että ihmisillek i n kasvavat räpylät", niin emme malta ölla kohdaltamme ylistämättä sitä, mitä olemme siellä nähnyt. Niin*, siitä on kulunut sata vuotta kun maakuntaa ruvettiin paremmin asuttamaan. Paljon on sinä aikana tapahtunut, paljon tullut valmista, vaikkei se vieläkään ole niin valmis, että se olisi ftervaa vaill a . " ' . Mieleemme palaa vanhempien miesten kertomukset myös suomalaisten osuudesta British Columbian maakunnan rakentamisessa. Suomalaisia oli maakunnassa jo silloin kun ensimmäistä rautatietä .rakennettiin sinne. Heitä on Ollut maakunnan kaivoksissa, metsätöissä, kalastuksessa ja kaikessa, missä vaan kovan työn miestä on tarvittu. He ovat piirtäneet loistavan sivun maakunnan historiaan. B r i t i sh Columbiassa sijaitsee myös lehtemme lukijoille varsin hyvin tunnettu Malkosaarella sijaitseva Sointulä, johon suomalaiset sie* dettävämpää elämää etsiessään perustivat Kalevan Kansa-siirtokuntansa. Sanalla sanoen, myös B r i t i sh Columbian suomal^set työmiehinä ja -naisina ovat luoneet osaltaan ne rikkaudet, jotka tässä ihanassa maakunnassa on havaittavissa. Jotkut arvostelijamme voivat kyl-. lä kysyä, että miten ihmeessä suomalaiset voisivat olla näin suuria tekijöitä maakunnan rikkauksien luomisessa. Mutta kyllä se n i in on. Olemme tämän maallisen taivalluksemme kestäessä tullut havaitsemaan, että ilman työntekijää — ja kehityksen alkuvaiheissa juuri kovan työntekijää — ei synny mitään rikkauksia, joita ihminen voisi välittömästi käyttää hyväkseen. Ja juuri sitä kovan työn väkeä tämä meidän suomalainen uranuurtaja-joukkomme ön ollutkin. Nyt kun tänä vuonna maakunta j u h l i i koko vuoden 100-vuotista juhlaansa, toteamme!^ suurella i l o l la ja mielihyvällä, että suomalaiset ovat omaksunieet tämän suuren merkkitapauksen kunnioittamisen myös osaltaan itselleen kuuluvana. Onhan sitä usein menneisyydessä tapahttinut^itenkin, että kun tällal^ sia juhlia on jäi-jestetty, n i i n kansalaisemme ovat sallineet maamme suurpääoinan kahmia itselleen kaiken kunifisn saavutuksista. Tuotantolaitosten ja teollisuuden oniistajat ovat aina pyrkineet pitämään, ja saaneetkin yksin pitää, loistavia puheita jä laulaa korkeita ylistysvirsiä siitä kuinka juuri he ovat tehneet aiaiidolliseksi maamme edistymisen. Heidän käsityksensä mukaan juuri se, että he ovat tarjonneet työväelle riistettävän paikan tuotantolaitoksissaan, oh ollut heidän mielestään sitä maan edistämistä. Heidän mielestään yksistään pääoman ansioksi- on laskettava se, että maassa on tapahtunut talouden kasvua. Tässä yhteydessä palautuu mieleemme eräs pieni kohtaus. Eräs kirjanoppinut oli ryhtynyt kaverillemme selostamaan porvarillisen näkökannan mukaisesti talousoppia. Siitä oli kehittynyt kaverin "0- piksi ja nuhteeksi" pitkä saarnia, jossa saarnaaja selosti kuinka rahalla tehdään rahaa, kuinka raha tuottaa voittoa jne. "Opettajan" tarkoituksena oli selostaa kaverille kuinka pääomalle kuuluu kaikki kunnia j a kuinka työmiehen olisi sen eteen polvistuen kunnioitettava sitä. Kuunneltuaan jonkin aikaa jokseenkin rauhallisesti kaveri lopulta kyllästyneenä tokaisi: "Pane nyt se satamarkkasesi tuohon pöydän kulmalle istumaan, n i in if^et kuinka paljon sille'syntyy penikoita!" Ja niin sanottuaan kaveri ryhtyi aivan oikein selostamaan kuinka vain siten, että se satamarkkanen annettaisiin työläiselle ja häneltä vaadittaisiin ehkäpä sadan viidenkymmenen markan edestä työtä, syntyisi. tuota porvarin ihannoimaa ja jumaloimaa voittoa. Siispä kunnia myös British Cor lumbian suomalaisille uranuurtajille ja nykyisellekin työtätekevälle väestölle! — Nemo.
Object Description
| Rating | |
| Title | Vapaus, June 12, 1958 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
| Publisher | Vapaus Publishing Co |
| Date | 1958-06-12 |
| Type | text |
| Format | application/pdf |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Vapaus580612 |
Description
| Title | 1958-06-12-02 |
| OCR text |
Sivu '2 , ^ Torstaina, kesäk. 12 p. — Thursdäy, June 12 1958
V A P A U S
IF) .^n^lailfipendent ttBbar
;g|^mlah:ca^ Es-
Vvr^S, m r Autti«riaed
^ ctAn nteUMor the Ptttt
_ om^ruä^ «t loS-m
dudbory; Ont, Canada.
Teleiihoiies: Bus. Office Q6. 4^4364:
Bditorial Otfioe OB. 4^30^; Manliger
B. Suksi. Sditor W. EUänd. HaUing
address: Box 69, Sudbuiy, Ontario.
Adverttslng ratee iqioD appUcatloa
Trandation tree qf eharge.
Caz>ai^usaV
iSnidysvalloissa:
Suomessa:
iik.;roo»kk.j.W
i vk. ioo e^iEk. 4J0
I vk.8iW« kk. 4.75
tähtemme ilmestyy'tänään erikoiOT^mer^^
Mas^vBrTtish Columbian sataviiotisju^^ kunnioit^anuj^-
8|. British tClfolMmbian suomalaiset ovat suorittanet sii,täri^
r t y M hankkiessaan liikemiesten ilmoituksia, järjestöjen Ja
yksityisten henkilöiden tervehdyksiä sqkä kdirjpittärn^
t)|ie}«>kiintoisia ja Ajankohtaisia kirjoituksia British Colum-b)
m) kehityksestä '|a suomalaisten\osiE41istumisesta siihen.' H*
raan tätä arvokasta työtä tällaisen erikoisriumeron julkaise-jitinewiolisi
ollut-mahdotcmta. \ ;^ . ^ .
Qn mielenkiintoista palauttaa mieleen, että British Co^
lUlQl^a on Canadan uusim^ia^ niaak sillä se yhtyi liittp-
\ ^^l^ibiön ya^ta V. 1871. Mutta tästk seikasta huolimatta Ga-
' r^raiih^^ asutukset perustet-t
p l J U u J l British Columbiaan. '
^ Suuri' määrä suomalaisia oli rautatien rakennustöissä
J^itisk Columbian vuoristossa jo ennen vuosisadan vaihdet-tftj|^'
1ie-asettuivat Salmon Armin seuduille maanviljejijöik-si^
s»ji |
Tags
Comments
Post a Comment for 1958-06-12-02
