Vapaus, June 12, 1958

              ONNITTELUMME
100-VUOTISJUHLILLE
BAelin —
580 W. Georgia St. /*, - Vshcouver 2, M
TTELUMME
lOO-^otisjuiilan ja imUBi.^untamme
766 E. I^astings St.'
Vancouver British Columbia "Kalle Aaltosen rabrsian" kuuluu niiden näytelmien joukkoon, joita on Vancouverissa Clinton haalilla esitetty monta kymme­niä
vuosia kestäneen toimikauden aikana. Haalin sali ja näyttämö ovatkin hyvin tilavia toisiin suomalaisiin haaleihin verrat­tuna.
Näyttämö toimii edelleen vilkkaasti. - -
lOO-VUOllSJUlSiAOranTELUÄ^
UNION TYövotFMioxA VALMISTETTUJA
MIESTIH fUkU^M
KUOSI — ARVO — LAATU
- ;
45 Hastings St. Vancouver^ B. C.
Kappa le työn historiaa
- ' -
ONNITTEI-UMME
MAAKlUNTAMiylE lOO-VUÖTIBBN
MERKKIPÄIVÄN JOHDOSTA!
^ 23 vuoden kokemus IdpotHön aiaUa.
am.
625 Havvks Ave,
1812 Commercial Dr.
2520 E. Hastings St.
3918 £. Hastings St.
P U H H l l I N M t . 4-9017
Vancouver, British Columbia
TAVATKAA YSTÄVÄNNE
Cor. Columbia & Haistings St.
JOHN HUME JA ntANK CAilR
Vancouver, British Columbia
Parhaat onmttelammi maakttntamme
lOO-^uotisen merUdpiSvän /oMo^to/
Koska nyt on BC.n maakunnan
satavuotishistorian juhlavuosi, niin
lienee vldttämätöntä käsitellä asioi­ta
historiallisessa mielessä.
Minkä luontoisessa tilassa oli
.niaakunta, ihmisasumukseen kel­poisessa
miielessä äata vuotta sitten?
, Sufur^en maa-alueeseen verrattuna
.olivat valkoihoisten ihmisten asu-musalueet
pieniä ja harvalukuisia.'
Intiaaniheimotkin olivat pieniä ja
asuivat kaukana toisistaan omissa
sukuryhmissään. Ainoat rikkaudet,
mitä Englannin ' siirtomaahallinta
voi käsiinsä hankkia, oli turkiseläin­ten
nahkat joita Hudson Bay-yhtiö
häikäilemättömällä petkutuskaupal-lä
hankki käsiinsä Englantiin vietä­v
ä » -
Intiaaniheimot lienevät tällä maa­pallolla
asuva ainoa ihmissuku, joka
ei ole alistunut sukupolvienkaan pe­rästä
palvelemaan sortajaansa. Hei­tä
ei ole voitu alistaa houkutuksilla
eikä pakolla. Sortaja on kuitakin;
jatkuvasti pienentänyt ja-huonon-.;
tanut näiden oikeiden maanomista-jain
elintilaa.
Sata vuotta takaperin siirtomaa<
hallituksella oli edessään suuret
luonnon rikkaudet. Kuitenkaan senl jokeen kuin Aatami ja Eeva karf
koitettiin paratiisista ei historia tun­ne
sellaista aikaa, että luonto olisi
valmistanut ihmiselle valmiit elin­tarpeet
ilman työtä. Silloinkin ju­malan
täytyi luomistyönsä lisäksi
valmistaa Aatamille ja Eevalle ha­meet
eläinten nahkoista.
Miten voi tässä tilanteessa siirto­maahallinta
ryhtyä muuttamaan näi­tä
luonnon rikkauksia ihmisille käy­tännöllisiksi
esineiksi? Englannissa
oli jo kapitalistinen järjestelmä ke­hittynyt'siihen
mittaan, että nämä
ylimysperheiden jäsenet, jotka oli­vat
siirtyneet tänne länsirannikolle
ja muodostaneet siirtomaahallinnan
tiesivät varsin hyvin miten on alet­tava.
Oli ensiksi vedettävä kartalle
joitakin rajaviivoja ja senjäjkeen
sovittava nidlle perl»eyhtpiälle mi­kin
alue-luovutetaan.-
-Tällä kertaa voi joku ihmeleUä,
että miksi siirtomaahallitus välttyi
ahneuden pirun pauloista, etter se
jakäkit kokoj6C:n inaa-aluetta eng-läntilatsBle
loordeille, kreiveille ja
herttuoille? Tähän öU pääsyynä työ-
Iäinen puute. Toiseksi nämä ihmi-sfeV
olivat siksi hyvin kapitalistisen
j|Vjestelmän kouluttamia, että he
ainakin kykenivät luottamaan siihen
kapitalistiseen maanluovutusjärjes-telmäSn,
jonka uskoivat kestävän
iankaikkisesti. Tämä esi-isiltä perit­ty,
uskö ei ole vielä tähän päivään
mejnnessä Canadan kapitalisteja pet­tänyt.
Me kaikki tiedämme, että
meidän nykyiset hallituksemme luo­vuttavat
suurissa mittasuhteissa tä­män
päivän jättiläismäisille kapita­listisille
yhtymille maa-alueita. Tä­mä
menetelmä näyttää tulevan jat­kumaan
ellei työväenluokka kyke­ne
asettamaan sille esteitä.
Kuitenkin kului suunnilleen 50
vuotta ennenkun maakunnan luon­non
rikkauksia kyettiin merkityk­sellisessä
määrässä muuttamaan ka­pitalistien
rikkaudeksi. Työvoiman
hankinta oli sangen hankalaa. Kul­kulaitoksen
rakennustyöt edistyivät
kaukana idässä perin hitaasti. Ne
valkoihoiset ihmiset, jotka siirtyivät
länsirannikolle Yhdysvaltain kautta,
asettuivat melkein samanlaiseen
asenteeseen kuin intiaanit, alkoivat
hankkimaan elinmahdollisuutensa
maasta ja metsästä. Viime vuosisa­dan
lopulla kuitenkin CPR-rautatie
saavutti länsirannikon. KuUanhuuh-tojajoukot
alkoivat saamaan aikaan
asuntoalueiden laajenemista ja Van­couver
saaren hiilialueiden laajem-
|li hyväksikäyttö alkoi aiheuttaa ka­pitalistisen
tuotantotavan itujen
vaurastumista länsirannikolla.
Viime vuosisadan lopulla oli itä-
C^nadan asutus ja' teollisuus kehit-
1 tynyt siihen mittaan, että Ottawan
liittohallitus oli tilaisuudessa neu-ybttelemaan
kapitalistieii kani>sa
Esquimalt Nanaimo rautatien Ira­kien
tamisesta. Kysymys oli ollut po­liittisena
potkupallona jo pitemmän
ajan British Columbian liittämises­sä.
Canadan liittohallitukseen. Hal­lituksen
insinöörit olivat alkaneet
l i l j a n mittaustoimet jo 1863. Siihen
aikaan hyvin tunnettu politiikko,
Victoria Standard-lehden toimittaja
omistaja Amor de Cosmos ;oli
kiihkeimpiä mainitun rautatien ra­kentamisen
kannattajia. Hän teki
jatkuvasti matkoja/Victorian^ja Ot-tawah
välillä. Vieläpä hänen mat­kansa
johtivat Lontooseen, painos­taakseen
Englannin hallinnollisia
elimiä pyrkimyksensä läpiajami­seksi.
Jotkut vieläkin ihmettelevät
mistä Cosmos sai kustannukset mat­kojaan
varten, sillä hänen sanoma­lehdestään
saamat tulot olivat sii­hen
aikaan sangen niukat. Luullak­semme
se ei ole nykyaikana enää
vaikea kysymys arvata.
Kolme vuotta aikaisemmin, kun
CPR-rautatien loppupää saavutti
Vancouverin, eli tarkemmin sanot­tuna
1883, onnistui Amor de Cos­mos
hankkimaan James Dunsmuirin
allekirjoituksen rautatienrakennus-sopimukseen.
Kauppaan kuului liit­tohallituksen
avustusraha $750,000
sekä 3,000 neliömailia Vancouver-saaren
parasta metsäaluetta. Metsil­lä
ei siihen aikaan oletettu olevan
mitään arvoa, sillä niitä ei vielä työ­voiman
puutteen taida kyetty käsit-tellemään.
Dunsmuir, ollen skotlan­tilaisen
hiilikaivosparoonin poika,
asetti suurimman mielenkiinnon
valtaviin hiilikerroksiin, joita luo­vutettu
maa-alue runsaasti sisälsi.
Kuitenkin kun rautatieliikenne oli
valmistunut täydellisesti poikki Ca­nadan,
rannasta rantaan, alkoivat
siirtolaiset itä Canadasta, sekä Eu­roopasta
siirtyä länsirannikolle.
Muutaman vuoden kuluttua kysees­sä
olevat metsät varustivat raken­nusaineilla
Vancouverin "Shaugh-nessy
Heights" loistoasuntoalueen,
joka vieläkin on suurin piirtein
Vancouverin rikkaimpien perheiden
hallussa.
Monet porvaritkin nyt nimittävät
suureksi maavarkaudeksi edellä
mainittua rautatien rakennussopi­musta.
Kuitenkin tämä suuri maa-varkaus
jatkuu edelleen. Nykyaikai­set
hallitukset kuitenkin keksivät
uusia puolustuksia, millä nimellä
mikin maa-alue luovutetaan suurka­pitalisteille.
Monet meistä vielä elä­vistä
ei oUut täällä. Me emme olleet
kilpailemassa Dunsmuirin kanssa
, rautatieurakasta, joten, siis nähtä­västi
jäimme maajaossa honommal-
IjB Ruplelle. Mutta monet meistä 50
vuotta takaperin kierteli ppssi se­lässä,'
mutkaisifi leiimäpoll^uja yzui-cbuvier
saaren tukk kärnpille., |
Meidän aikakaudellemime jäi kfli-'
^nkiEL jonkinlaisen selvityksen teko
yllä kerrotusta maayarkaudesta.
Rautatien oletetaan ollepn ,Duns-'
muir'ille voittoa tuottavan laitok-'
sen. Kuitenkin ensimmäisen kym­menen
vuoden ajalta ei ole mitään
tietoja kuinka paljon hän myi met­sää.
Myöhemmin CPB otti rautatien
sekä metsäalueen haltuunsa. Alku-
• peräisessä sopimuksessa ei ollut
/mainittu mitään veroista. BC:n lain-laatijakunnassa
nousi kysymys siir­tyykö
, verovapaus uudelle omista­jalle.
Lainlaatijakunta äänesti, että
se siirtyy. Kansan painostus kuiten­kin
pakoitti asian parempaan käsit­telyyn,
joten hallitus oli pakotettu
nimittämään kuninkaallisen komis­sion
tutkimaan koko kyseessä ole­van
rautatien mahdollisesti saatavis­sa
olevat asiakirjati
Komissiolle selvisi, että heinä­kuun
1 päivään 1944, oli yhtiö saa­nut
yksistään • metsien myynnistä
$14,814,792, joka on suunnilleen
kuusi kertaa se summa mitä pää­omaa
oli sijoitettu kyseessä olevaan
rautatiehen. CPR-yhtiö kuitenkin
väitti, että se oli sijoittanut huomat­tavan
suuren pääoman jatkaakseen
tietä Nanaimosta Courtenayhin ja
Port Alberniin. Komissio kuitenkin
väitti, että hallituksen apuraha, jä
metsistä saatu $25,000,000 on riittä­vä
korvaamaan rautatien rakennus­kustannukset,
joten CPR-yhtiö ei
mahtanut käyttää liian paljon omia
varojaan yrityksen rahoittamiseen.
Tuomari Y. Sloan määräsi metsän-myynneistä
saaduille tuloille 25%
veron. CPR vetosi jutun Privy
Counciliin, valtaicunnan korkeim­paan
oikeuteen Englannissa (suom.
salaneuvos). Salaneuvos kuitenkin
vahvisti tuomarin päätöksen, mutta
päätöksen lainvoimaisuuden yiipy-,
minen antoi CPR-yhtiöIIe mahdolli­suuden
säästää huomattavan mää­rän
veroja.
CPR alkoi maksamaan veroja v.
1950. Viiden vuoden kuluessa, 1950
—55, yhtiö myi metsää $12,245,335
arvosta ja maksoi veroina $3,061,-
333. Meillä ei tässä yhteydessä ole
tilaisuutta käsitellä tätä kysymystä
tarkemmin. Käsillä oleva ainehisto-kin
on siksi sekava, että monet sei­kat
peittyvät pimeyden, varjoon.
Meidän on käännyttävä käsittele­mään
työn suhdetta British Colum­bian
kehityksessä.
Ne vähäiset numerotiedot, mitä
edellä on esitetty, kuitenkin ,bsoiti
tavat miten pääomat kasaantuvat ja
keskittyvät jo ennen kuiri luoiinonr
rikkauksien niistämiseksi on käytel^-
ty senttiäkään työvoiman ' ostoon.
Ensimmäinen 6hto ainai on siirto-'
maan asuttamiselle,- että känsall^
kuuluvat luonnonrikkaudet ovat hai-,
Utusten kautta lahjoitettu yksityis^
ten kapitalististen yht^äin käsiin.;
Kuitenkin näniä luonnonrikkäiidet
olisivat olleet merkityksettömiä el­lei
olisi ollut löydettävissä työvoi­maa.
Kuitenkin kapitalistit ovat ol­leet
tietoisia siitä, että työvoimaa
on aina löydettävissä, vaikkakin' se
siirtomaaoloissa aluksi aiheuttaa
vaikeuksia. Mitä tulee, metsien hak-kuuseen,
ei siinä tapahtunut ensim­mäisen
puQlivuösisadan aikana muu­ta
kuin pieniä alkuvalmisteluja! V.
1908—1958 välisenä aikaan on BC:n
metsäteollisuus kehittynyt valta-vaKSi
rikkauksien lähteeksi kapita­listeille.
Viimeisen 25 vuoden aika­na
se on käsitellyt 40% jokaisesta
.British Columbiassa kiertävästä dol­larista.
Viimeisen 50 vuoden kuluessa on
BC:n metsäteollisuuden päätyövoi-man
muodostaneet Euroopan siirto­laisista
kokoontuneet metsätyöläi-set.
Nämä työläisjoukot ovat myös­kin
käyneet monta tiukkaa taistelua
työn ja pääoman välillä. Metsätöit-ten'
union alaiseksi järjestäminen­kin
sai alkunsa eurooppalaisten siir­tolaisten
alotteesta itä-Canadassa ja
sieltä siirtyi lännelle, jonka lopulli­sen
kampanjan ottivat suorittaak­seen
Canadassa syntyneet nuoret
miehet. Monilla ihmisillä on taipu-mus
ajatella, että kaikki asiat ja t i -
lannemuutokset seuraavat historias­sa
toisiaan automaattisesti ilman
yksityisten ihmisten vaikutusta
Jatk. sivulla 4.
Thursday, June 12th, 1958 Section 2 — Page 3
SATAVUOTISJUHLATEHVEHDYSI
COAST COPPCRSfMITHS
V A N C O U V E R B . C.
ValmistanuM tuoitoita Im&loMtti, Ira-parista.
roostuiBailomaU MrilcMsta.
monal-maiaUIstt Ja ahuBilnitta.
J. K. GRÖHN
1302 POWELL ST.
ONNITTELUMME
BRITISH
COLUMBIAN
ASUKKAILLE
SlAAKUNTAMME
SATAVUOTISEN
KEHITYKSEN
JOHDOSTA!
4
ftJMERMHOME
Puh. HA. 00^5
2746 Hastings St. East
Vancouver, B. C.
Kalevan Kansan kokouksesta, Sointula, B. C.
älOMMAISlUA HUOMAITAVA OSliS
Vancouver. — B. €:n 15:sta skan-dinavialaisen
järjestön yhteistol-mintaa
edist3y|[n Skandinavian kesr
kuskomitean jäsenten täytyy antaa
erikoisen tunnustuksen suomalaisil.
le asulckaillei niiden yhteistoiminto­jen
johdosta monien vuosien ajal.
ta^ Ryhmäämme kuuluva suoma­lainen
osa bn ollut se päävoima, jo­ka
on taannut edistysmielisen toi-niinnan
ja S9 on kantanut omalta
osaltaan enemmän taakka kuin sille
kuuluisi. JSuomlalsista nuori Henry
Uihti on hoitanut puheenjohtajan
tehtävää monta vuotta ja me olem­me
hyötyneet _ hänen johdostaan.
Canadan ' Suomalaisen Järjestön
toimesta on,meillä ollut edustava
edustajisto, kuten esimerkiksi mrs.
Hennie Bell, joka auttoi meitä pal­jon
aikaisemmin.
Meidän juhlatilaisuudet ovat ol­leet
nuunioita ' kohtauspaikkoja
pohjoismaalaisille kansoille vuosien
aikana ja hyvää yhteistoimintaa o-
Vat auttaneet erikoisesti Canadan
Suomalaisen Järjestön jäsenet.
Tuleva skandinavialaisten .keski­kesän
satavuotisjuhla pidetään ke­säkuun
27—28—^29 päivinä ja niistä
lupautuu tulia suurin tapaus vuo­siin.
Me- odotamme tapaavamme
entisiä ja uusia suomalaisia ystävi­ämme
niissä. Jotka osallMuvat
niihin saavat nauttia värikkäästä
ohjelmasta, vilkkaista tansseista se­kä
valita keskikesän kuningattaren.
Kesäkuun 28 päivä on järjestetty
erikoisesti lapsille, jolloin juhlati­laisuutta
hallitsevat nuoret.
Vapauden erikoisnumerossa me­loistamme
kiitoksemme suomalai­sille-
ystäväillenune heidän yhteis­toiminnastaan
ja toivomme yhteis-
ONNITTELUMME
100-vuotiaalle
British Columbialle!
Norlhwest Sheet
Mefal Limited
Piilkiitis-| ja lätmnitys-urajcoitsijat.
Kaasu- ja öljylämmitys-
. la^lti^ita,. i
Puhelin HA, 2533,,
M i ' ! ' :
2270 East Ötistlngis St.
Vancouver e,- C , i
ONNITTELUMME!
CASTLE
harmonikkoja
Instrumentti tarkalle
taiteilijalle!
Meidän edustajamme
British Columbiassa:
ALF CARLSON
ACCORDION STUDIO
Puhelin HA. 3455
2617 East Hastings St.
Vancou-'|3r, B. C.
ONNITTELUMME
maakuntamme
100-vuotisen kehityksen
johdosta!
CATHÄY
STUDIO
Mestarivalokuvaaj at
PuheUn HA. 3185
2591 East Hastings St.
Vancouver 6, B. C.
Onnlffelumme!
QUALITY
SHOE STORES
Perustettu 1919
Vancouver, B. C.
työn jatkuvan vauraamman, önnelr
lisemman ja rauhalliseminan Cana­dan
puolesta. — Carl ErickstDn.
— New Bnmswlckissa oleva ibhes-ta
rikas NipLsiquit-joki on K N T ^ a i -
lia pitkä. :
— Itävallassa on iiaaailman-'suu-rimmat
grafiittikerrostumat. Cäafii-tlsta
-valmistetaan lyijykyniä.
TERVEHDIMME
British Columbian
asukkaita maakuntamme
100-vuotisen kehityksen.
johdosta!
RUSSELt
Plambing &
HeaJting
Tutkinnon suorittaneet kaasu-^
putkityön tekijät.
Puhelin HA. 1224 Jr
2028 East Hastings S^^^
Vancouver 6, B. C. .,
Onnitteliiinine tll
British Columbian ;^
satavuotisen
kehityksen johdostati^: .il.-.'
RfNCETON
PoweU & Victoria Drive
I^uhelimet:
HA. 1708 ja HA. 0048
Vancouver, B. C. '
ELCO^
Eikä ihmekään . . . sillä ELCON
automaattiset vedenlämmitys-laitteat
antavat teille suunnat­toman
määrän kristallinkir­kasta
kuumaa vettä... silloin
kun te haluatte sitä ja n i in
usein kuin haluatte. EliCO
palvelee teitä vuosikaupalla
vähäisin kustannuksin ja jo­kainen
ELCO on taattu.
Niin, olkoon ELOONNE joko
kaasulla tai sähköllä lämmitet­tävä,
se on edullisin kauppa
län-i-CanadasBa tarjolla ole­vista
vedenlämmityslaitteista.
Täysi pronssisia, lasilla sisus­tettuja,
fi^alvanisccrattuja säi­liöitä.
ELCO
MaDufacturing
Company Ltd.
75 West 3rd Avenue
Vancouver 10. B. C.
EMerald 7431