1958-06-12-11 |
Previous | 10 of 10 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
/ Page 5 — Scction 2 Thursday, Jur.e 12111, 1958, Toiintliaat ihmiset ansaitsevat mainintaa CSJittVdXxoumrin osaston jase nistdn IShtiessS B. C:ii 100-vuotis juHUiiiuin tielle, luopuivat he omista .sarjajöbllstaan, joistaX>li jo pMtaj kiinni lyöty. Tarkoitus oli saada suuret suomalaisjoukot yfatei. seii juhlinnan pariih, siinS kuiten-kiaän emme ole täysin onnistuneet mikSU tShSnastinen toiminta osoittaa, ainoastaan Suomen ruotsalaiset ovat vastanneet yhteistoimin, taan kiytSnnössä. kaikesta huolimatta ei ole jSSty vartoilemaan mu käantulijoita, toiminhan tielle on maiXy reippain ottein, josta par-j^ igji todistus ovat tilaisuudet, joi-t^-^ n tähän mennessä järjestetty, Mt^hpällä menestyksellä. Tämä kaik. k l on enempi kuin olemme ennen toimineet. B. C:n < suomalaisten lOO^v. juhlakomitea on laajemmilla < valtuuksilla toimiva elin kuin CSJ:n Vancouverin osasto. TäUä esipuheella voimmekin läh. ieä varsinaiseen asiaan kun kerran pn.kysymys Vapauden juhlanujne-rosta maakimtamme juhlavuoden luerkeissä. Yleensä huomioimme toimeliaat ihmiset kaikkein par-liaimpina ja jaloimpina tekijöinä, heidän vetämiseinsä lehtemme lukijain tietoisuuteen lienee siis paikal- I läan. J. W. Nyberg on yksi, jonka kulttuurityön suorituksista ei ole liikaa kirjoiteltu, vaikka hänen ' harrastuksensa ovat niin paljon r i . kastuttaneet suomalaista kulttuuri-touhua täällä Vancouverissa. Suo millaisessa näytelmäkiirjallisuudes. sa ei liiene yhtään siiurhäytelmää, jota hän ei olisi asettanut näyttä mölle, vaikeudet eivät ole häntä ^ koskaan peioittaneet. päinvastoin, viimeinen oli "Laulu tulipunasesta kukasta" joka kirkkaasti osoitti Vilhon voimakkaan tahdon voittaa kaikki vaikeudet. Hän on kirjoittanut muutamia näytelmiäkin, joista ^huomatuin on "Lännen lohen kalastajat". Sitä esittäessä osoitU Clinton haali olevan liian pieni, - 'imh ajankohtainen ja läheinen oli tämä näytelmä. Filmi jonka hän valmisti nimittäin "Uunin takana" neet jsi he ovat ikäpoikia kaikeUa kunnialla. Emil Saari, on joukosta vanhin ollen niitä uranuurtajia, jolle saamme olla paljosta kiitollisia. Hän oli silloin parhaassa miehuuden iässä kun Clinton haalia rakon-nettiin, nyt hän on joikämies, vaan kuitenkin näemme hänet jokaisessa tilaisuudessamme, pitkä on se toiminnan taival, jonka hän on suorittanut, toivotamme hänelle parhain, ta mitä vain voi toivottaa. EmU Wflen, hän on ollut täällä lännellä yli 30 v. nykyisin äsiien Port kelsissä. Jos kellään niin tov. Wilenillä on suomalaisten edistys mielisten toiminta ollut kaikki kaikessa. Hän on niitä tietomiehiä, joita ei ole joka käänteessä. Tieto, jaan hän on auliisti jaellut ja i l man mitään omahyväistä kerskailua. Monivaiheinen on myöskin ollut hänen jokapäiväisen leivän hankinta, nyt kuitenkin hän on saavuttanut oloneuvoksen arvoasteen, jonka me hänelle mielihyvin suomme, terveyttä ja pitkää ikää toivottaen. Emil Kinnunen, hän on tullut tänne yhdeksän vuoden vanhana ja hän on näistä Eemeleistä nuorin. Ei kuitenkaan ole mikään loukkaus, vaikka ^anommekin häntä "Ikäpo-jaksi". Kinnunen on liikemies, joka, ammatti ei kuitenkaan ole ollut esteenä olemasta läheinen kaikkeen edistysmieliseen toimintaan; Suii.; reha soittoniekkana hän on liidetty ja bn erittäin avulias, henkiiöiiS. Moni suomalainen oh k ä ^ n ^ yt hänen puoleensa kielivaikgi^ks^ssa ja aina pn kaanut hyvät neuVpt^Öy-vää jatkoa vain tällekin Eemelille. Nämä neljä henkilöä riittäköön näytteeksi millaista väkeä meillä täällä B. C:ssa on suomalaisissa. Kaikin me olemme kovasti juKTä-tuulella ja kyllä kannattaakin, sillä kunnialla olemme osuutemme sdo-rittaneet kaikessa raivaustyössä, jota yhdessä koko maakunnan väestön kanssa juhlimme. — Mökinpoi-ka. Muistelmia 46 vuoden takaa Webäters Comers. — Sain pyynnön kirjoittaa Vapaudessa julkaistavaan B. C:h 100-vuotisnumeroon. Olen iloinen tästä kunniasta, mutta taitaa minun muistelmani olla kokolailla köyhiä, koska ei ole tullut aikanaan ajatelluksi, että niistä pitäisi joskus kirjoittaa toistenkin luettavaksi. . Onhan tästä BC:n historiasta jo ollut lehdissäkin, mm. Ellen Lindenin kirjoitukset Liekissä. Siispä minä nyt kerron tästä omalta paikkakunnaltani ja omista kokemuksistani mitä satim muistamaan. Olen asunut täUä paikkakunnalla melkein koko Canadassa oloni ajan. Se päivä kun tvilin tänne Websters Comersiin ei imohdu koskaan. Serkkuni oli vastassa Hanejoi asemalla. Katsellessani seutua ei se näyttänyt kovinkaan puoleensa veoli myöskin suuren yriftelijäisyy. tävältä. Pa.r i pi.e,n, tä kau.p.pa. a. ja den näyte, saadu tunnustuksen| kaikkialla missä sitä on esitetty ja ' ""^ laatuaan €:ssa. easi •ui' ien tSäUä B. .Toveri Nyberg ei ole ehlä saina ' mikä hän voisi o^Ia, jps ei sairaus olisi tehnyt kepposensa, kuitenkin n5yttänifttyp,qi),niin läheU$ hänen iyä^amkr«t^ :aUtä, «i hevUlä; \fu^ lwta;;.,We: f puoi^täminej toivomme hänelifi k ^ e a , hyyää, teeiiuii?} sen tUitblläsin tnntein^ * ^TäfUlä. B, C:ss» OT; koin» ^Eeme- " yhteistä ^edistysmielisten, lian. ntstuksieipisarlisäksion se, ^ h e i liin eivät ^Amorini" nuolet pysty- ! - Ii V-' Itfatti Saari on vuosia toiminut GSJ:n Vancouverin osaston toimitsijana ja Vapauden kirjeenvaihtajana. ONNITTELUNI B. Cm satavuotisen edistyksen Ja kehityksen johdosta. Sointulan Isoäidin tyttö Aberdeen. Wash. USA ONNITTELUMME British Columbian 100- vuotisjulilan johdosta! Mrs. Mary Lindfors Mrs. Elsie Norman Seattle, Wash.. USA lainen lautakoju. Asemahuone oli kivihiilen savun mustaama. Joku talo siellä täälläi Pankkirakennus oli m ^ pieni, ja'alkuperäinen. Kun lähdettiin tietä itää kohti he-voskopukalla 'tuntui matka loppumattomalta. -Taloja-oli yksi siellä toinen täällä aivan kuin i - tien: viittoina.; '•i:- . , ' t%akdf Röa^dille j^aästyäiiiine lop-bii^ i^'teuAhbt?^kokoii&aii. En-biäs-kkhtähut 'mitään' Vaikka ajattelin, että tiaitav^tpa johtaa >mindt korpeen kuolemaan, kuten Mooses Israelin lapset. Mustat kannot näyttivät vain suurenevan. Olin jo aikaisemmin kuullut näistä hirmu-puista, joiden kantoon voi asuntonsa^ kaivertaa. Ajattelin, että minkähän kannon juurelle minut viedään. . Webäters Cornersin sillalle päästyämme aukesivat silmäni selkose-lälleen sillä sillan päässä mäen törmällä Pii niin komea talo, että luulin sitä Websters Cornersin pormes-tann asunnoksi. Toisessa päässä siltaa oli rumanlainen koulurakennus, pari muuta taloa ja postikonttori, jota hoiti Webster-niminen paikkakunnan vanha asukas, josta Webstprs Comers on saanut nimensä. Vielä maili eteenpäin oli taas mäenpäällä toinen komea talo. Sanoivat näiden komeiden talojen olevan ' Rossin-Vikin taidetta. Toinen näistä taloista on palanut, mutta toinen on vieläkin paikallaan eikä häpeä uudempiakaan taloja. Seuraavan mäen päällä oli Pellon talo, jonne ajuri käänsi hevosen. Huokasin helpotuksesta, että vihdoinkin matka loppui. Tämä ensimmäinen matkani tänne tapahtui jou-lukilun 1 päivänä 1912. Tällöin mrs. Pelto piti "poortita-loa" ja minim piti tulla apulaiseksi. Tulihan sitä siinä toimessa oltua kolme kuukautta. Kuluihan se aika kun oli paljon nuoria miehiä ja yksi vanhanmaan tyttö. Iltamista ja tansseista alkoivat puhua. Minä luulin juttua joutavaksi sillä ajattelin, että missä tällaisessa korvessa iltai;ua pidetään? Sellainen paikka kyllä löytyi ja sen tulin huomaa.- maan seuraavana lauantai-iltana. Entinen Sammon Takojain ruokailuhuone käytettiin haalina ja eteistä keittiönä, josta meni ovi saunaan.! Se olikin tarpeen sillä sinne läm- i pimlän saunaan pantiin lapset nukkumaan, jotta isät ja äidit saivat näyteliS ja tanssia. Grammofonilla soitettiin tanssimusiikkia, joskus kun Eino Kujanpää hanurineen sattui tulemaan paikkakunnalle, niin järjestettiin oikein komeat tanssit Kaikki oli alkuperäisiä ja köyhää nykyaikaan verrattuna, mutta hauskaa. Nykyaikana ei enää saakaan iloa ellei välillä käydä nurkanta-kana nostattamassa sitä. Suomalaiset ovat aina olleet toiminnan ihmisiä. Jokaiselle paikkakunnalle, missä heitä on useampia, pystytetään jonkinlainen seura. Täällä toimi silloin sosialistiosasto, josta myöhemmin tuli CSJ:n osasto. Rakennettiin isompi haali, jossa jo yhteen aikaan oji toiminta hyvin vilkasta. Laulu- ja voimisteluseura, lukukerho y.m. toimivat. Esitettiin isoja näytelmiä ja .niiden kanssa käytiin vastavierailulla Vancouverissa. • Niihin aikoihin oli ympäristöllä runsaasti työmaita. Asutus levisi nopeasti, joten yleisöstä ei ollut puutetta. Muitakin seuroja alkoi ilmestyä, kuten esim. Veljeysseura. .Alkoi myöskin osuusliike ja lopuksi toimi kaksi osuusliikettä kun ei yhteen sovittu. Yksi kumma ilmiö meissä suomalaisissa on se, että aina pitää löytyä riidan aihetta, josta, ei ole mitään hyötyä kuin vain katkeraa mieltä ja turhaan murjotusta. Paikkakunta on murtunut. Ha-ney on nyt pieni kaunis kaupunki. Samoin ympäristö komeine farmita-loineen. Elntinen suomalainen asu» tus on. kohta kaikki hävinnyt Sormin saa lukea entiset esiraiyaajat Haalitoiminta on kokonaan kuollutta ja haali rappeutuu vanhuuttaan. Kaatuu kaiketi rakentajiensa perässä, kun ei ole enää kunnostajia. Yksilöt ja ryhmät kuolevat Elämäntavat muuttuvat maa kasvaa j a kukoistaa uusien voimien käsissä. Sillä ajalla, jonka olen oUut täällä on BC ainakin, mennyt eteenpäin harppa-askelin. Viimeinen suuiri saavutus oli sairaala, joka valmistui tänä keväänä ja oli suureen tarpeeseen. Paljon, muitakin yhteiskuU' nallisia parannuksia .on saatu aikaan, joista ei ennen ollut aavistustakaan. Kovaa on ollut esiraivaa-jien työ, mutta silloin oltiin varustettuja kovalla tarmolla koska ei ollut muuta kuin oma apu. Esiraivaajilla on ilo katsella kun elämässä saavutetaan parannuksia, 'jota he ovat suuresti toivoneet ja siitähän me aina lauloimme: "Jos valmiina työmme ei meille näy, jää kuitenkin työ tehty lapsillemme." Toivotan onnea ja menestystä British Columbian uusille rakentajille ja nostan hattua vanhoille, sillä heidän työnsä on kiitoksen ansainnut. Eteenpäin vaan aina parempaan ja parempaan elämääni ja hyvinvointiin! — Mind. Onnitteluni B.C:n juhlavuoden johdosta PETE JA ALIN HEINO Seattle, Wash. — U SA J . W. Nyberg Vancouverista on vuosikausia ahertanut näyttämötoiminnan parissa suomalaisten keskuudessa ja hän on myös kirjoittanut useita näytelmiä, joista parhaiten tunnettu lienee "Lännen lohenkalastajat". Nyberg toimi uranuurtajana myös filmialalla, sillä oma-aloitteisesti hän valmisti hyvin onnistuneen värifilmin "Uunin takana". IM-vuoltsen VANCOUVER, B. C. • VANCOUVER, B. C. • CHASE, B. C. Hilma ja ^mU Ihaksi Manda ja Antti Ranta Irene, Martha ja Eino Suojanen Aino ja Nick Wäliniaa ja pojat Aune ja Giisl Rintanen Minnie, Nissilä Ja perhe Anna ia Risto Luoto Helena, Elsa ja J. Norrena Flora ia Matti Savola. Hulda Olsen ' Alma ia Wemer Johnson Eva ia Eino West Armas Rissanen Amie Naamanka Mr. ja mrs. Bert Johnson, 1740 .Island Äve., Vancouver 15, B. C. . Ida ja Jalmar Lehto Irene ja Toivo Helien Jarvis Anna Savola Elma ja Kalle Juhola Henni BeU Olga Hauska Lillian, Martha ja Ebner Ketola Tyyne ja Aaiqpo Kärme Ingrid Michelson N. Elgbacka Väinö Nelson Manuna ia Henry Luoma K. Falk MUia ia Väinö Aito Shonet ja Ina MacLeod Mrs. Amanda Raappana, North Vancouver, B. C. Väinö Jäskelä . Aino ja: Onioi Koskinen öSnry 01^ Mr. 4a mrs. E. Tmyalrainen Märft^iia K. WicfiSS3^ H|."tejnn»otty M. i k L . Vartia SainO. i^:Ed. £in^ iäjqtxt^^hanld Ja J.W. Nyberg E i l ä B l i d . J.l>iiUlä Ralfi Kangas Mr. Ja mrs. R. Tuomi J. Luhtalan perhe Mr. Ja mrs. P. Koivisto Mr. Ja mrs. M. Ppuvsinen Mr. Ja mrs. Antti Gröhn V i ^ Ja ViU Laukkari John ihemi Signe Larson Martin Eskola Edith Ja Arvo Peltola Arnie Kyllönen Leo Pudas John Sato Mr. Ja mrs. A. Laukkanen Jai perhe Väinö Mäkelä Martti Pokki U. FUander Matti Lind Aino ia Antti Hannula Mr. Jm mrs. Hannes Kielinen Jape^e . Arvi Rönkkä, 872 E. Hastings St., Vancouver, B.C. V. Lahna Mr. ia mrs. Andy Karjala ja perhe The Lowes Ida Salonen Arvi Laine Aino ia Henuni Männistö Paavo Lahtinen Henry Kolionen Viktor Heden Mrs< Hulda <xr(toj 2582 ' E . Hastings St., -Vancouver 1.6, B. C. Lisi, Bob jja Henry TUlie ia EmU Skants Hilma ia Alfred Welin Henna. Alex ia Raymond LaurUa Ester ia Antti Penttilä Mary ia John Luoma Lyydia Korpi Helge Strolberg Reeita ia Kalle Bergström Amanda Mäki Mary Mäki Jenny, Henry ia Paul Ulvila UUie ia Henry ValU August Latvala Herman Jussila Annie ia WUUe Saari NORTH SURREY, NEW WESTMINSTER, B. C. EmU NykoU Otto Poulton Martha Ja Martti Linko Elma ia Matti Tapala ja tytöt Selma Ja Väinö Klof Hilma Ja Sam Kivistö ja Roy Gust Mackib Aino ia Väinö. Mackie Lily Ja Wm. Pasanen Kaisa ia Antti Forsman Annie Tapio Hedvig Ventelä John Jalonen John Soininen Tyyne Ja Albert Särkilahti Hilma ja John Kari EUen ja Kalle Pitkänen Senia Ja Edwin Suksi Anita Ja VUho Kotila Rauha ja Aimo Mäki ja Brenda KaUeSalo Aune Ja Uno Koski * Kalervo Ketola Lempi Ja Eino^Mäki Untamo Mäkelä Sandy. Esteri Ja Eino Siren Tauno Lattunen U. Sirviö Arvo Kaikkonen John Autio Sulo Konnu. Samia. Ont. Mayme Ja Tauno Koski Walte]r Koivisto Kaisa Ja Laiui Niemi Victor Humasti Vilma Ja Eino Lehtola Vieno ja Väinö Laine Lila Ja Unto Penttinen Martha Ja Brynolf Poutiainen K. TuUa Irja ia Aatu Koivula Impi ja Frank Tonunila Ida ia Oscar Männistö HOJB^/Säo Einp Säapp^i^a^;,, ^^rl Man£bien ' ^ T, liJdne^;/ Mantha J^MUcko Terävä ja ^^^seft :' Mr. ja nxrs. VäihÖ^KonÖo ElU ia Heino S a a Ä ^ - ' ' Äiji j a X Ajsterbla^d: - S. iä Arvi Penna John Häyhä Jenny ia Leonard Kajander Keith. Ivey ja Outtie Kasper Sandra ia Riku Honka Anna ia Yriö Mutta KaUe Holm Verner Pjakkala Mr. ia mrs. A. Kuianpää Jussi Jokela Meimivia Arne Rantala Mr. ja mrs. E. Kujanpää ja lapset Anna Clarkson Väinö Hamunen K. Valkama O. Hälmesmäki A. Huhtala Ida ia Pentti Laina Durchman AUi Ivonen Y. Saarikoski A. Koivisto WUfred Pohto Siiri Puttonen ia perhe Lauri Kuusisto WUho Aro Ed. ia Edythe Puttonen > Elsie ia Ihnar Roos Harvi Martin EmU Saari Emma ia Ilmari Eino Perälä Eli Murtonen HUd?H?riu Mikko Kekäläinen- Ed. Karlson Elsa ja Leino Hurula Mr. ia Mrs. F. Mäkinen Gust Salo Emil Mäkelä Kaisa ia Ben Gestrin Hilma Freeman Hilma ia Kalle Laine Olga ia Helmeri Mäki Ida Ja Aulis Grönlund Porin Otto Inaa Salo Fiina Isaacson Saima Ja Lauri KoreU Kauko Astren Aino ia Sergei Niemi Mary ia Arvo Niemi Ja Peggy Aune ia Ragnar Lundell Sanni ia Väinö Luukkonen Aune ia E. Häyrynen Antti KoUla ( AUan Vesterback O. Sironen Vancouver 6, B. C. Säliiii GustgfsSä jä Arvid RICHMQNB, B. C. •Kaarlp» |nez, Dorea ja /Edwui Huovinen Frank Nurmi Mrs. HUdÄ IBlt Ja perhe Ina ja Henry Jacobson sekä Andy M K ia Mrs. J?ck)jHill 8fi^4 perhe Mr^ ja mrs. ^ . Tybacl^ sekä ^nne ja Tom-Jacobsc(9 sfek^ . Qustv Ada ia Walter Rauma ja 03Cä¥'Pesonen E ^ i a : .lai OLnSaläii' c Ida ia Jack Turunen ia • . perhe Mt. Ja mrsi Wm. Ojaniemi Mr. ia mrs. A. Palttila Mrs. Anna Pipo Armi ia Arvo Skyttä Ida Klaar Mr. ia mrs. W. Ranta Minda ia Wimo Katainen Anna Vesa ia WaUer ABBOTSPORD, B:'G. Etc^i Aho E i n V j ^ ä^ JORDAN RIVPR, B. C. Elsi ia Väinö Reign, Jordan River, B. C. EDMONTON, ALTA TUda Hununer • TORONTO, ONTARIO • SUDBURY, ONT. Karl Lehto Uisi^Ja ErickNyran Alli ia Ed. kauppi HUda ja Onni Tervo Lenipi ia Setti Kiviniemi Hihna ia E. Luoma H.E.Lämpsä Vieno ia T. Niiranen Helen ia E. Tarvainen Mary Perälä P. Vaurio Mary-Ann. Lydia ja Lauri Mäkelä Helmi Ja Anton Tervola Esther Ja V. Leskinen Otto Halme Saima ja Reino Taipalus A. Hunnakko Martha ja K. Kuianpää Elli ia E. Hamlin E. ja W.. Säilä Ilma ja H. Rönty Impi Illberg Martha ja V. Turkia - Maila. E. ja V. Salminen AUan. Lempi ja O. Tyyskä Taimi ja A. Nummi Irja ja George Mattila Martha-ja Y. Tanmiinen Olga ja Arvo Salo Seidi ia E. Erkkilä Tekla Vuori HelmL Nancy ja A. Tervola Helmi ja Jussi Latva Kerttu ja Eino Laakso W. p. Böhm Hilnoiai Nancy ja Matti Risto Laita Olga Jokinen Impi ja Jim Irma. Hilma ja Olavi Alho ja G. Gustafson Annie ja John Leinonen ja ; lapset • Helini ja N. Bböthite . Elna ja Martti Ahbnen Herena Mälanen '«^ • Saga ja Einb Salo " ÖlgaJuVortei'-' ' SofVl ia £mo Euaä' Kciitri ja Ai Jalötateh bla ia Ni^lc Ylikylä Ly^rdi i» Yi^iöMäH Elisa'iä £in'a^ Hoffr^n Eniiiy ja C. Kerkko' Elli ja Jaclc Karvonen Aino ja John Lahti Helmi ja Eiiio Välkkl Dartene. 'Giaorqe, Rauha E. Nleini Arne Pelkonen ja psrhe Irja ja Matti Heiska John Wuolle Lyyli j? Wm. Niemi A. Salminen Mary ia Erkki RandaU Sally. BiU ja Wm. Heikkilä N • LOCKERBY, ONT. MUja ja Lauri Aho Anita Horrick ia tytöt Tekla ia A. Kääriäinen Ella Ja Heikki Ström Mary Saari Ida ja V. Timonen Ida ja Oscar Männistö Helen. SUri ja KaUe SiUanpää Kerttu ja Taisto Länsi Esther ia Toby Hakala Hilma ]a Eni^io Wi^öri HUtaia ja Henry Mäki Hilda ftuhlanfeii ' g]^:AVER:^p SenJä jä Vlc^'Jiitaa"-' N.Pii^ailen Martha m i i n MärTa ja Matti Johtason Aune ja, Carl 3aarela, HUk Ja Karl Törmälä' ^ Aino ja T. Kolari Ol^ja ia Toivo ^Taipale Lisi Kaiiitiain^n '"• Hetnd ia Y : PäloihäÖ^ ja Sighe iä'Einar Elc^äika GIBSONS, B. C, Krs. Anna WUander Miss Airi Wai8 Mr. Toivo Wais Minnie ja Matti Huhtala Mr. E. Laimea •PORT KELLS, B. C Aale Rant9 ja Kissa, 1842—92nd Ave., Port Kells, B. C. Aino Liikala la pojat, R. R. 1, Port Kells. B. C. Anna Ilomäki ja Jack Oj»nen, R. R. 1,. Port Kells, B. C. Ida ja Albert Hannuksela ja nerhe, 17841—96th Ave., R. R. 1, Port Kells, B. C. EmU WUen Mailis ja Stanley Mahauskis PORT ARTHUR, ONT. A. T. HiU LyyU ja VUho Toikko Helen ja Gunvald Espeland L i ia J. Nieminen Airi^ ja Sam Pukkala Elma ja Sulo Nahkala Ellen ja Armas Kivinen T. LaurUa Senja ja Victor Salo. Oregon. City, Oregon, U SA Matti Pelto Jalmar Lehto RICHMOND, B. C. O. Kokko Box 14, R. R. 3, llichmond. B. C. T<n>i Kuronen, R. R. 3. I^ichmond, B.'C. Senja ia Nick Vatunki, Box 12, R. R. 3, Richmond, B. C. FORT WILLIAM, ONT. Louisa Anderson Edla ia A. Himanka Anni ia Urho Tyniälä Kaino ia Heikki PaavUa Mrs. Heta Heino Leander Kyyny Alderman ja Mrs. Alex Anderson ^ O. Hietala Elle ia R. Mäkinen V. Backman Emmi ja Kust Mäki C. Hohn _ Bertha ja Alver Hillberg ja Marilyn Ilmi SyrJä Mri ja mrs. Uno Talo Mr. ja mrs. Henry Anttila • CT. CATHARINES, ONTARIO Mimmi ja U. Harju Rauha ja K. Närhi Martta ja J. Mäki Lempi ja E. Broijer Lyyli ja J. Hormisto Hulda j a Oiva Irene ja Hannes Vuori Ester Väisänen Olga j a V. Viren V Hilda jä A. Laari Fina ja J. Terho • EBY, SWASTIKA. ONT. M. Kesi , Hl. Haapasaari V. P?kki Antti Viita Eemeli Kangas U. Savolainen WHITEFISH, ONT. Hilma ja E. Tammi Tyyne ja Matti Tolmonen ja perhe , Katri Laine Hilma ja M. Palomäki Anna ja Kaarlo VUvi ja M. Lindala KIRKJLAND LAKE, ONT. Ida ia Ivari Ihaksi Emma ja John Tuomi Selma ja Väinö Jaakkola Lempi ja VUi Sihlman Lempi ja Maija Helmi ja Otto Laitinen Tvyne "ja Thora John WuolIet Aino ia Henry Pitkänen Saimi ja Väinö Järvi Aino ia Yrjö Lundström Kusti Mäki H^lmi ja John Mäki John Palo Jaska Tynilä Toivo Sillanpää Mr. ja mrs. Kallio Helga Piesanen NORTH BURNABY, BRITISH COLUMBIA Tyyne ia Luuri Viitala, 4206 Oxford St, Morth Bumaby, B. C. MALARTIC, QUEBEC Kirsti ja Lauri Kauhala Vieno ja Victor Lahti ja lapset F\vA ia Toivo Timonen HUda ia John LindeU Hilma ia Viekko KnuuttUa EtheL Rauha ia Lauri Oscar Tuomi PORT ESSINGTON, BRITISH COLUMBIA Marie ia Arne Hautanen KAMLOOPS, B. C. Sylvia ia Väinö Salomaa ROUYN, QUEBEC Linda ia Jussi Nissilä Mr. ia mrs. A. Raiala O. Salpeen perhe George. Gertie ia Gunnar O. Sikölan perhe • SOUTH PORCUPINE, ONT. Harry Raketti ja perhe AiU Ja Sulo Koskela Felix Kulmala NUlo L?mmi KaUe Viinikka V5U Pekkola Eino Roiko Toivo Kanerva Martti Kotomäki PauL £lsi3 ja Elias Rasula Richar J Vucrimäki Kandy ia John Mäki FUi j?. Ero Tuominen I-^a Lindroos Hilda ja Ananias Aaltonen An'Ai Kärkkäinen Esteri ja Hannes Purra Selma, ia Matti Visti Kyllikki ia Emil H'«nkUa Fred NiemL Box 190 KaUe JäryL Box 190 SUri ia Lauri Järvi Aarne Honkala A. Yleni Mr. ia mrs. Matti Heinikoski John Mäkikangas ' KAPUSKASING, ONT. Lauri Pirttijärvi i Emil Kangas Wiljam Aho L. Peltonen Leino Tuura J. Toivonen John Knuuttila F. Aho M. Rapo A. Lehtisaari EmU Mukkala H. Kalapudas L. Jokinen A. Pynnönen Vieno Koski VT. ia rrrs. V. Huhta Ruohoniemet Jornv ja Väinö Jack Vuohelainen A. ja A. Koski NIGHT HAWK CENTRE, ONT. Hnoo Koskinen Toivo Salo Vili Saarela
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, June 12, 1958 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1958-06-12 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus580612 |
Description
Title | 1958-06-12-11 |
OCR text |
/
Page 5 — Scction 2 Thursday, Jur.e 12111, 1958,
Toiintliaat ihmiset ansaitsevat mainintaa
CSJittVdXxoumrin osaston jase
nistdn IShtiessS B. C:ii 100-vuotis
juHUiiiuin tielle, luopuivat he omista
.sarjajöbllstaan, joistaX>li jo
pMtaj kiinni lyöty. Tarkoitus oli
saada suuret suomalaisjoukot yfatei.
seii juhlinnan pariih, siinS kuiten-kiaän
emme ole täysin onnistuneet
mikSU tShSnastinen toiminta osoittaa,
ainoastaan Suomen ruotsalaiset
ovat vastanneet yhteistoimin,
taan kiytSnnössä. kaikesta huolimatta
ei ole jSSty vartoilemaan mu
käantulijoita, toiminhan tielle on
maiXy reippain ottein, josta par-j^
igji todistus ovat tilaisuudet, joi-t^-^
n tähän mennessä järjestetty,
Mt^hpällä menestyksellä. Tämä kaik.
k l on enempi kuin olemme ennen
toimineet. B. C:n < suomalaisten
lOO^v. juhlakomitea on laajemmilla
< valtuuksilla toimiva elin kuin
CSJ:n Vancouverin osasto.
TäUä esipuheella voimmekin läh.
ieä varsinaiseen asiaan kun kerran
pn.kysymys Vapauden juhlanujne-rosta
maakimtamme juhlavuoden
luerkeissä. Yleensä huomioimme
toimeliaat ihmiset kaikkein par-liaimpina
ja jaloimpina tekijöinä,
heidän vetämiseinsä lehtemme lukijain
tietoisuuteen lienee siis paikal-
I läan. J. W. Nyberg on yksi, jonka
kulttuurityön suorituksista ei ole
liikaa kirjoiteltu, vaikka hänen
' harrastuksensa ovat niin paljon r i .
kastuttaneet suomalaista kulttuuri-touhua
täällä Vancouverissa. Suo
millaisessa näytelmäkiirjallisuudes.
sa ei liiene yhtään siiurhäytelmää,
jota hän ei olisi asettanut näyttä
mölle, vaikeudet eivät ole häntä
^ koskaan peioittaneet. päinvastoin,
viimeinen oli "Laulu tulipunasesta
kukasta" joka kirkkaasti osoitti Vilhon
voimakkaan tahdon voittaa
kaikki vaikeudet. Hän on kirjoittanut
muutamia näytelmiäkin, joista
^huomatuin on "Lännen lohen
kalastajat". Sitä esittäessä osoitU
Clinton haali olevan liian pieni,
- 'imh ajankohtainen ja läheinen oli
tämä näytelmä. Filmi jonka hän
valmisti nimittäin "Uunin takana"
neet jsi he ovat ikäpoikia kaikeUa
kunnialla. Emil Saari, on joukosta
vanhin ollen niitä uranuurtajia, jolle
saamme olla paljosta kiitollisia.
Hän oli silloin parhaassa miehuuden
iässä kun Clinton haalia rakon-nettiin,
nyt hän on joikämies, vaan
kuitenkin näemme hänet jokaisessa
tilaisuudessamme, pitkä on se toiminnan
taival, jonka hän on suorittanut,
toivotamme hänelle parhain,
ta mitä vain voi toivottaa.
EmU Wflen, hän on ollut täällä
lännellä yli 30 v. nykyisin äsiien
Port kelsissä. Jos kellään niin tov.
Wilenillä on suomalaisten edistys
mielisten toiminta ollut kaikki kaikessa.
Hän on niitä tietomiehiä,
joita ei ole joka käänteessä. Tieto,
jaan hän on auliisti jaellut ja i l man
mitään omahyväistä kerskailua.
Monivaiheinen on myöskin
ollut hänen jokapäiväisen leivän
hankinta, nyt kuitenkin hän on saavuttanut
oloneuvoksen arvoasteen,
jonka me hänelle mielihyvin suomme,
terveyttä ja pitkää ikää toivottaen.
Emil Kinnunen, hän on tullut
tänne yhdeksän vuoden vanhana ja
hän on näistä Eemeleistä nuorin.
Ei kuitenkaan ole mikään loukkaus,
vaikka ^anommekin häntä "Ikäpo-jaksi".
Kinnunen on liikemies, joka,
ammatti ei kuitenkaan ole ollut
esteenä olemasta läheinen kaikkeen
edistysmieliseen toimintaan; Suii.;
reha soittoniekkana hän on liidetty
ja bn erittäin avulias, henkiiöiiS.
Moni suomalainen oh k ä ^ n ^ yt
hänen puoleensa kielivaikgi^ks^ssa
ja aina pn kaanut hyvät neuVpt^Öy-vää
jatkoa vain tällekin Eemelille.
Nämä neljä henkilöä riittäköön
näytteeksi millaista väkeä meillä
täällä B. C:ssa on suomalaisissa.
Kaikin me olemme kovasti juKTä-tuulella
ja kyllä kannattaakin, sillä
kunnialla olemme osuutemme sdo-rittaneet
kaikessa raivaustyössä, jota
yhdessä koko maakunnan väestön
kanssa juhlimme. — Mökinpoi-ka.
Muistelmia 46 vuoden takaa
Webäters Comers. — Sain pyynnön
kirjoittaa Vapaudessa julkaistavaan
B. C:h 100-vuotisnumeroon.
Olen iloinen tästä kunniasta, mutta
taitaa minun muistelmani olla kokolailla
köyhiä, koska ei ole tullut aikanaan
ajatelluksi, että niistä pitäisi
joskus kirjoittaa toistenkin luettavaksi.
.
Onhan tästä BC:n historiasta jo
ollut lehdissäkin, mm. Ellen Lindenin
kirjoitukset Liekissä. Siispä minä
nyt kerron tästä omalta paikkakunnaltani
ja omista kokemuksistani
mitä satim muistamaan.
Olen asunut täUä paikkakunnalla
melkein koko Canadassa oloni ajan.
Se päivä kun tvilin tänne Websters
Comersiin ei imohdu koskaan.
Serkkuni oli vastassa Hanejoi asemalla.
Katsellessani seutua ei se
näyttänyt kovinkaan puoleensa veoli
myöskin suuren yriftelijäisyy. tävältä. Pa.r i pi.e,n, tä kau.p.pa. a. ja
den näyte, saadu tunnustuksen|
kaikkialla missä sitä on esitetty ja ' ""^
laatuaan
€:ssa. easi •ui'
ien tSäUä B.
.Toveri Nyberg ei ole ehlä saina
' mikä hän voisi o^Ia, jps ei sairaus
olisi tehnyt kepposensa, kuitenkin
n5yttänifttyp,qi),niin läheU$ hänen
iyä^amkr«t^ :aUtä, «i hevUlä; \fu^
lwta;;.,We: f puoi^täminej toivomme
hänelifi k ^ e a , hyyää, teeiiuii?} sen
tUitblläsin tnntein^ *
^TäfUlä. B, C:ss» OT; koin» ^Eeme-
" yhteistä ^edistysmielisten, lian.
ntstuksieipisarlisäksion se, ^ h e i liin
eivät ^Amorini" nuolet pysty-
! - Ii
V-'
Itfatti Saari on vuosia toiminut
GSJ:n Vancouverin osaston
toimitsijana ja Vapauden kirjeenvaihtajana.
ONNITTELUNI
B. Cm satavuotisen
edistyksen Ja
kehityksen johdosta.
Sointulan Isoäidin
tyttö
Aberdeen. Wash. USA
ONNITTELUMME
British Columbian 100-
vuotisjulilan johdosta!
Mrs. Mary Lindfors
Mrs. Elsie Norman
Seattle, Wash.. USA
lainen lautakoju. Asemahuone oli
kivihiilen savun mustaama. Joku
talo siellä täälläi Pankkirakennus
oli m ^ pieni, ja'alkuperäinen.
Kun lähdettiin tietä itää kohti he-voskopukalla
'tuntui matka loppumattomalta.
-Taloja-oli yksi siellä
toinen täällä aivan kuin i - tien: viittoina.;
'•i:- . , '
t%akdf Röa^dille j^aästyäiiiine lop-bii^
i^'teuAhbt?^kokoii&aii. En-biäs-kkhtähut
'mitään' Vaikka ajattelin,
että tiaitav^tpa johtaa >mindt korpeen
kuolemaan, kuten Mooses Israelin
lapset. Mustat kannot näyttivät
vain suurenevan. Olin jo aikaisemmin
kuullut näistä hirmu-puista,
joiden kantoon voi asuntonsa^
kaivertaa. Ajattelin, että minkähän
kannon juurelle minut viedään.
. Webäters Cornersin sillalle päästyämme
aukesivat silmäni selkose-lälleen
sillä sillan päässä mäen törmällä
Pii niin komea talo, että luulin
sitä Websters Cornersin pormes-tann
asunnoksi. Toisessa päässä
siltaa oli rumanlainen koulurakennus,
pari muuta taloa ja postikonttori,
jota hoiti Webster-niminen
paikkakunnan vanha asukas, josta
Webstprs Comers on saanut nimensä.
Vielä maili eteenpäin oli taas
mäenpäällä toinen komea talo. Sanoivat
näiden komeiden talojen olevan
' Rossin-Vikin taidetta. Toinen
näistä taloista on palanut, mutta toinen
on vieläkin paikallaan eikä häpeä
uudempiakaan taloja.
Seuraavan mäen päällä oli Pellon
talo, jonne ajuri käänsi hevosen.
Huokasin helpotuksesta, että vihdoinkin
matka loppui. Tämä ensimmäinen
matkani tänne tapahtui jou-lukilun
1 päivänä 1912.
Tällöin mrs. Pelto piti "poortita-loa"
ja minim piti tulla apulaiseksi.
Tulihan sitä siinä toimessa oltua
kolme kuukautta. Kuluihan se aika
kun oli paljon nuoria miehiä ja yksi
vanhanmaan tyttö. Iltamista ja
tansseista alkoivat puhua. Minä
luulin juttua joutavaksi sillä ajattelin,
että missä tällaisessa korvessa
iltai;ua pidetään? Sellainen paikka
kyllä löytyi ja sen tulin huomaa.-
maan seuraavana lauantai-iltana.
Entinen Sammon Takojain ruokailuhuone
käytettiin haalina ja eteistä
keittiönä, josta meni ovi saunaan.!
Se olikin tarpeen sillä sinne läm- i
pimlän saunaan pantiin lapset nukkumaan,
jotta isät ja äidit saivat
näyteliS ja tanssia. Grammofonilla
soitettiin tanssimusiikkia, joskus
kun Eino Kujanpää hanurineen sattui
tulemaan paikkakunnalle, niin
järjestettiin oikein komeat tanssit
Kaikki oli alkuperäisiä ja köyhää
nykyaikaan verrattuna, mutta hauskaa.
Nykyaikana ei enää saakaan
iloa ellei välillä käydä nurkanta-kana
nostattamassa sitä.
Suomalaiset ovat aina olleet toiminnan
ihmisiä. Jokaiselle paikkakunnalle,
missä heitä on useampia,
pystytetään jonkinlainen seura.
Täällä toimi silloin sosialistiosasto,
josta myöhemmin tuli CSJ:n osasto.
Rakennettiin isompi haali, jossa jo
yhteen aikaan oji toiminta hyvin
vilkasta. Laulu- ja voimisteluseura,
lukukerho y.m. toimivat. Esitettiin
isoja näytelmiä ja .niiden kanssa
käytiin vastavierailulla Vancouverissa.
•
Niihin aikoihin oli ympäristöllä
runsaasti työmaita. Asutus levisi
nopeasti, joten yleisöstä ei ollut
puutetta. Muitakin seuroja alkoi
ilmestyä, kuten esim. Veljeysseura.
.Alkoi myöskin osuusliike ja lopuksi
toimi kaksi osuusliikettä kun ei
yhteen sovittu. Yksi kumma ilmiö
meissä suomalaisissa on se, että aina
pitää löytyä riidan aihetta, josta, ei
ole mitään hyötyä kuin vain katkeraa
mieltä ja turhaan murjotusta.
Paikkakunta on murtunut. Ha-ney
on nyt pieni kaunis kaupunki.
Samoin ympäristö komeine farmita-loineen.
Elntinen suomalainen asu»
tus on. kohta kaikki hävinnyt Sormin
saa lukea entiset esiraiyaajat
Haalitoiminta on kokonaan kuollutta
ja haali rappeutuu vanhuuttaan.
Kaatuu kaiketi rakentajiensa perässä,
kun ei ole enää kunnostajia. Yksilöt
ja ryhmät kuolevat Elämäntavat
muuttuvat maa kasvaa j a kukoistaa
uusien voimien käsissä.
Sillä ajalla, jonka olen oUut täällä
on BC ainakin, mennyt eteenpäin
harppa-askelin. Viimeinen suuiri
saavutus oli sairaala, joka valmistui
tänä keväänä ja oli suureen tarpeeseen.
Paljon, muitakin yhteiskuU'
nallisia parannuksia .on saatu aikaan,
joista ei ennen ollut aavistustakaan.
Kovaa on ollut esiraivaa-jien
työ, mutta silloin oltiin varustettuja
kovalla tarmolla koska ei ollut
muuta kuin oma apu.
Esiraivaajilla on ilo katsella kun
elämässä saavutetaan parannuksia,
'jota he ovat suuresti toivoneet ja
siitähän me aina lauloimme:
"Jos valmiina työmme ei meille
näy,
jää kuitenkin työ tehty
lapsillemme."
Toivotan onnea ja menestystä British
Columbian uusille rakentajille
ja nostan hattua vanhoille, sillä heidän
työnsä on kiitoksen ansainnut.
Eteenpäin vaan aina parempaan
ja parempaan elämääni ja hyvinvointiin!
— Mind.
Onnitteluni B.C:n juhlavuoden johdosta
PETE JA ALIN HEINO
Seattle, Wash. — U SA
J . W. Nyberg Vancouverista
on vuosikausia ahertanut näyttämötoiminnan
parissa suomalaisten
keskuudessa ja hän on
myös kirjoittanut useita näytelmiä,
joista parhaiten tunnettu
lienee "Lännen lohenkalastajat".
Nyberg toimi uranuurtajana
myös filmialalla, sillä
oma-aloitteisesti hän valmisti
hyvin onnistuneen värifilmin
"Uunin takana".
IM-vuoltsen
VANCOUVER, B. C. • VANCOUVER, B. C. • CHASE, B. C.
Hilma ja ^mU Ihaksi
Manda ja Antti Ranta
Irene, Martha ja Eino
Suojanen
Aino ja Nick Wäliniaa ja
pojat
Aune ja Giisl Rintanen
Minnie, Nissilä Ja perhe
Anna ia Risto Luoto
Helena, Elsa ja J. Norrena
Flora ia Matti Savola.
Hulda Olsen '
Alma ia Wemer Johnson
Eva ia Eino West
Armas Rissanen
Amie Naamanka
Mr. ja mrs. Bert Johnson,
1740 .Island Äve.,
Vancouver 15, B. C. .
Ida ja Jalmar Lehto
Irene ja Toivo
Helien Jarvis
Anna Savola
Elma ja Kalle Juhola
Henni BeU
Olga Hauska
Lillian, Martha ja Ebner
Ketola
Tyyne ja Aaiqpo Kärme
Ingrid Michelson
N. Elgbacka
Väinö Nelson
Manuna ia Henry Luoma
K. Falk
MUia ia Väinö Aito
Shonet ja Ina MacLeod
Mrs. Amanda Raappana,
North Vancouver, B. C.
Väinö Jäskelä .
Aino ja: Onioi Koskinen öSnry 01^
Mr. 4a mrs. E. Tmyalrainen
Märft^iia K. WicfiSS3^
H|."tejnn»otty
M. i k L . Vartia
SainO. i^:Ed.
£in^ iäjqtxt^^hanld Ja
J.W. Nyberg
E i l ä B l i d .
J.l>iiUlä
Ralfi Kangas
Mr. Ja mrs. R. Tuomi
J. Luhtalan perhe
Mr. Ja mrs. P. Koivisto
Mr. Ja mrs. M. Ppuvsinen
Mr. Ja mrs. Antti Gröhn
V i ^ Ja ViU Laukkari
John ihemi
Signe Larson
Martin Eskola
Edith Ja Arvo Peltola
Arnie Kyllönen
Leo Pudas
John Sato
Mr. Ja mrs. A. Laukkanen
Jai perhe
Väinö Mäkelä
Martti Pokki
U. FUander
Matti Lind
Aino ia Antti Hannula
Mr. Jm mrs. Hannes Kielinen
Jape^e .
Arvi Rönkkä,
872 E. Hastings St.,
Vancouver, B.C.
V. Lahna
Mr. ia mrs. Andy Karjala ja
perhe
The Lowes
Ida Salonen
Arvi Laine
Aino ia Henuni Männistö
Paavo Lahtinen
Henry Kolionen
Viktor Heden
Mrs< Hulda |
Tags
Comments
Post a Comment for 1958-06-12-11