Vapaus, June 12, 1958

              Sivu '2 , ^ Torstaina, kesäk. 12 p. — Thursdäy, June 12 1958
V A P A U S
IF) .^n^lailfipendent ttBbar
;g|^mlah:ca^ Es-
Vvr^S, m r Autti«riaed
^ ctAn nteUMor the Ptttt
_ om^ruä^ «t loS-m
dudbory; Ont, Canada.
Teleiihoiies: Bus. Office Q6. 4^4364:
Bditorial Otfioe OB. 4^30^; Manliger
B. Suksi. Sditor W. EUänd. HaUing
address: Box 69, Sudbuiy, Ontario.
Adverttslng ratee iqioD appUcatloa
Trandation tree qf eharge.
Caz>ai^usaV
iSnidysvalloissa:
Suomessa:
iik.;roo»kk.j.W
i vk. ioo e^iEk. 4J0
I vk.8iW« kk. 4.75
tähtemme ilmestyy'tänään erikoiOT^mer^^
Mas^vBrTtish Columbian sataviiotisju^^ kunnioit^anuj^-
8|. British tClfolMmbian suomalaiset ovat suorittanet sii,täri^
r t y M hankkiessaan liikemiesten ilmoituksia, järjestöjen Ja
yksityisten henkilöiden tervehdyksiä sqkä kdirjpittärn^
t)|ie}«>kiintoisia ja Ajankohtaisia kirjoituksia British Colum-b)
m) kehityksestä '|a suomalaisten\osiE41istumisesta siihen.' H*
raan tätä arvokasta työtä tällaisen erikoisriumeron julkaise-jitinewiolisi
ollut-mahdotcmta. \ ;^ . ^ .
Qn mielenkiintoista palauttaa mieleen, että British Co^
lUlQl^a on Canadan uusim^ia^ niaak sillä se yhtyi liittp-
\ ^^l^ibiön ya^ta V. 1871. Mutta tästk seikasta huolimatta Ga-
' r^raiih^^ asutukset perustet-t
p l J U u J l British Columbiaan. '
^ Suuri' määrä suomalaisia oli rautatien rakennustöissä
J^itisk Columbian vuoristossa jo ennen vuosisadan vaihdet-tftj|^'
1ie-asettuivat Salmon Armin seuduille maanviljejijöik-si^
s»ji<jlll^n kun rautatietyöt saatiin valm^^ Tämä suo-riji^
ifästen perustama asutui; saatiinkin vankalle perustalle,
_s^^!^ali^eella on edelleenkin satoja suomalaisia, joista suu-
I rln^Wi^Ien^e tässä maassa syntyneitä.
^aikaisesti suomalaisia kerääntyi; yhä enemmän
; saatei^ kiyiiilM olivat kaivos-
Si^Jtä. tosin suuri ^ Sointula^ Kalevan Kan-mutt^-^^
Heen Vancouverin saarella 911 enti-s0}||^^^
i)ilkkailla kaivo^lU^illa k
-•Nain oUea suomalaiset siirtolaiset ovat melkein alusta
j l U ^ t ^ huomatta^vast} vaikuttanee^^ Columbian kehi-
^ i ^ ^ , Bman rautatietä British Columbian kehittäminOT
el^<|||gi voinut tapahtua liim^ ja ilman kivihiiltä lai-viL^
enteella olisi # l u t omat yakeutensa.
? • varhainen kehitysvaihe' liittyy olennaisesti kulta-kiiuihi^
een, joka alkoi vuonna 1857 ja sen johdosta kymme­niä
tjohansia ihmisiä virtasi maakuntaan ja he raivasivat^ien
British Columbian keskiosaan, nussä avattiin maailmankuulu
kiiltfralu^,' Barkerville. Tuskin isiihen aikaan oli mukana
^u^iQaläisi.a» siitä ei ole ai
^f. Meidän on pidettävä nuelessän\^ tavailis­i
t ^ j^^xub$ti^^^^'k^^ suurin kunnia uusien aluei­den
^6ehiita^us6ssa ja niin^armästi tapahtui British Colum-biassafa
viettäessämme nyt tänä vuonna'British Columbian
0at9VUotl^uhIaa^iOa6syyfä korostaa juuri tätä seikkaa, sillä
tayal]in^*kf^n;^:luo k ^ > r
Siiriftjillibn^styössä o^at suomalaiset myös esittäneet -
]cunn|'al^i||^^]^sansa,^ sijiä' edellämainittujen tehtäyieh l i - *'
. -alaiset fiJi/at työskennelleet feetjäli^
Ja BC:n valtavissa-jlmetsissä "ja - myöhemmin myös ka- •
Ja^ulräessa. Tietysti si^ibm ollut lukuisilla
muilla aloilla, , '' '
r^l^mNftla-iim B^irf suqmaUiset uranti«8^t^^
VItlMbMtt licä^ he ovat/myös muista-iKfll
» 'että pelkldl tiy,9nteko ei riitä sivistyneelle kansalle ja
suurista uhraulusif^a huolimatta he ovat rakentaneet -yhVii-'
s t i ^ ^ t ^ ^ niillä paikkakunnilla, mihui on
caommän suomalaisia kokoontunut, Sointulan suurisia; saa­vutuksista
puhumattakaan. J a näissä toimipaikoissa on vuo-sll^
mmeniä harrastettu mitä mohinaisinta kfilttuuritoimin-taä,
on, pidetty kokouksia, harrastettu urheilua ja järjestetty
valistustilaisuuksia.
Samalla olemme'myös ylpeitä siitä, että British Colum­bian
suomalaiset, pitkästä matkasta huolimatta, ovat teh­neet
kaikkensa Vapauden ja Liekin perustamiseksi ja kjm-nalUuxuseksi
ja siitäkin syystä lähetämme mitä lämpimim­män
onnittelumme British Columbian väestölle ja varsinkin
suomalaisille.
SYNTYMÄ-
> RÄiyiÄ
Andy Elson Eckvillesta, Alta,
tk.'15 pnauao vuotta. '
Liisa Laine Whitefishista täyttää
ensi perjantaina 79 vuotta.,
Onnittelut päivänsankareille!
Sodan jälMsatoä
Koreassa
Seoul, Korea. — Kansallinen po­l
i i s i tiädoitti kuluvan viikon alussa.
että sodan päättymisen- jälkeen dn
Koifeassa kuollutHt,656 ihmistä tais-teiuk^
ntiltä löydettyjen kranaattien
räjähtämisien jblidosta.
Tämän lisälcsi on näiden räjäli-dy&
ien johdosta 2,840 ihmistä l o ub
kaantunut. Kuolleista oii 450 lasta,
jotka ovat olleet alle 10-vuotiaita.
Militaristit taka-al^lla
— tiedemiehet etualalla
Toronto. — Mme. Eugenio Cottpm
Naisteii Demokraattisen Kan^inVä-lisen
Liiton puheenjohtaja, a v ^ i }ce-säkiiun
1 päiväinä Wienissä n e i j i ^.
nen naisten maailmankongressia.
Työläisnaisia ja perheenemäntiä,
sivistyneistööh kuuluvia ja maalais-^
naisia oli kokoontunut 60 eri maas­ta
aina Japanista, ja Islannista,
Australiasta ja latinalaisesta Ame­rikasta,
vaihtamaan mielipiteitä ja
suunnittelemaan toimintaa rauhan,
naisten oikeuksien ja lasten koulut­tamisen
puolesta.
Puhuessaan Canadan valtuuskunr
nan puolesta mrs. Hilda Murray,
Canadan Naistenkongressin puheen­johtaja,
kertoi kokoontuneille nai-l
»klii|liiiaii b
Tasavallan laiolinkatinppailua
' . Kun,-puhutaan "iSQsiaiistioikeiston petoksesta Ranskan
kmisaa ja tasavaltaa' vastaan, ei* siinä todellakaan liiolteila.
Vaikka de Gaullen valtaan nostamisessa olisi suoritettu min­kälaisia
parlamenttinäytehniä hyvänsä, on yksi asia selvä: de
Ottt4le on jo Ranskan diktaattori ja parlamentti itse syönyt
pohjan altaan. On kai selvää, että silloin, kim Ranskan kan-saUiskckous
luopuu läinsäädäntöoikeuksistaan, se sam^la
dhätanelemassa koko parlamenttilaitoksen kuolemantuomio­ta';;
5ft tähänhän de Gaulle on avoimesti pyrkinytkin. Tässä
j ^ ^ ^ l ^ on sosialistien asema kommunistien ja tasavallan
I^fmi^la olevien radikaalien porvarien välissä ollut mellto
ratjtaiseva. Kommunistit ovat tarjonneet avointa kansanrJbi-
<taqua ja lujaa yhteistä taistelua tasavallan puolesta, mutta
sosialistinen oikeisto on pelännyt tasavaltaa puolustavaa
jkÄteanrintamaa, työläisten yhteistä taistelua enenunän kuin
tasavallan kuolemaa, de gaidlelaista diktatuuria ja upseeri-ji|]
iltan valtaa. Hajoittamalla omankin rintamansa sosialisti-v
a r a s t i veti samalla de Gaullen puolelle sellaisia ra-
(i)y(gfilfifikiii^: joille sosialistien lujempi, yhtenäinen asenne
o l ^ v^bnasti antanut tasavaltalaista selkärankaa.
Yleensä on de Gaullen valtaannousu ollut pelkkää pe-tcple?!
sarjaa: korkeimman upseeriston kauan ja huolellisesti
,^^^»^^ema vallankaappaus tasavallan sisällä, sitä osoittaa
iiy^iCian kaappauksen voima ja nopeus. Pflimlinin omalaa-llime^
hallituskausi, jonka aikana itse asiassa vain luotiin
^pt^sm de GauUelle, sillä Pflimlmin toimenpiteet Algerian
kal]|iji;ia«iSa v ^ ovat nyt selitettävissä vain kansan'
ntujätbittd^^ suoritetuksi silmänluiiieeksi. Ja kaiken si-raivokkaan
propagandan kaksi Imjaa: Toisaalta
että vain de Gaulle'yoi pelastaa rappioon joutuneen
an, jonka perussairaus on muka p^irlamentarismi, toi-
^1^^ päivästä päivään yhä avoimemmin esitetty kautta
lUiliiskan ulottuva aseelUnen kaappausuhin^ jonka voi
ll^ptt estää vain v«iUan ohjako ka-
1 ^ . ' t ^ v a l l a n puolustamiseksi takeimettävto liijah^^ 1^
Uurnan, joka olisi pystynyt iöl»fthnlinin ^
jmailpaajat takaisin, on yäUetty j Ä v a n f ic^
^tuucim» väite» joka'oh vai|la kaikkea logiikkaa* s i ^ on-
]- liiysymyksessll porv^ilUsen psrlanientaarisentasaval-
Jliiltjä^porvarillisen demokfMian pelastaminen; Kommtmis-litt
iöyat jälleen. osoittautuneet puolueena ainoiksi, löppuiih
sl|iayiui' lujiksi porvarillisenltin kansanvallan puolustajiksi.
T o r o n t o ^ Toistakymmentä edus­tajaa
valmistuu eri puolilta Cana-daa
matkustamaan aseistariisumis-jä
kansainvälisen yhteistoiminnan
kongressiin, joka pidetään Tukhol­massa
heihäk. 16—22 välisenä aika­na.
Tämän lisäksi keskustelua kon­gressista
käydään'monilla yleisen
elämän aloilla. Ottamalla huomioon
sitä kohtaan johtuvan kiinnostuk­sen,
n i in näyttää siltä kuin vieläkin
useampia edustajia osallistuisi kon­gressiin.
Tämä kiinnostus on tunnusomais­ta
sillfe iaajalie levimreelle halulle
estää Canadan tulemasta "ei kenen-kään^
maaks^i" Yhdysvaltain j a Neu­vostoliiton
välille. Canadan maan­tieteellisestä
asemasta mainitsi pää­ministeri
äskettäin kun hän puhees­saan
kehoitti tekemään sopimuk­sen
ydinpommien kokeilun lopetta­misesta.
.
Edestakainen lentokyyti Tukhol­maan,
muut kulut sekä rekisteeraus-maksu
mateaa lähes' tuhannen dol-liaria.
Parhaillaan kerätään yksityi­siltä
lahjoituksia, järj^etään puu-tarhapaarteja
ja muilla keinoilla
hankitaan rahaa. Monet ihmiset
ovat valmiita tekemään lahjoituk­sia.
,
"Teryöhdysten k i r j a " Canadasta
yiedääfi TUkhoilmän kongressiin.
Tuhahda täiinäi) kirjan lehtiä oh
jaettu, ypapän'Canadan. ' Ihmiset
kirjoittavat niihin omaö persoonalli-
•seh teiivehdyfesensä. Myöskin jär­jestöt
.'kirjoittayat niilfin päStösläu-selmaiisa,
taikka tervehdyksensä.
C a n a ^ i j ; Bäuhahkohgressin k i r -
jasässä^ ihäiiiitäatt m t i ä ^ syystä
miksi Can^däUia pitäisi olla voima­kas
ediisialiito. Siinä mainitaan,
^ttä cänadalaiset oviat sitä mieltä,
ettei "Canadaa saa pyyhkäistä ole-
Jos' Ranskan sösialistioikeis-to
tosissaan luulee de Gaullen
avulla voivansa pelastaa maan
vieläkin pahemmalta — jos he
pahemmalla tarkoittavat puh-dasverisintä
fasistista sotilas­diktatuuria
— voi vain ihme­tellä
heidän lyhytnäköisyyt-tään.
Kuuluuhan lisäksi Alge­riasta
jo ääniä, jotka pitävät de
Gaulleakin liian heikkona vie­mään
upseerijuntan suunnitel­mia
eteenpäin. Ehkä Algerias­sa
on jo mies, joka hyvin muis­taa,
millä tavalla Saksassa ai­koinaan
Hitler tasoitti tietä
täydelle valtaannousulle Hin-denburgin
avulla. Mutta luuli­si
Ranskan sosialistien puoles­taan
muistavan vieläkin kau­emmas
Saksan historiaan ja
siihen osuuteen, mikä noskelai-sella
sosialidemokratialla siel­lä
oli Weimarin tasavaltaa
haudattaessa kansallissosialis­tisen
Saksan tieltä. Kun kehi­tys
oli'tarpeeksi pitkällä, löy­sivät
sosialidemokraatit itsen­sä
kommunistien viereltä Hit^
lerin keskitysleireissä ja vähän
lohtua kai tuotti heille sillä
hetkellä enää se,;että olivat
joutuneet sinne ^ muutamaa
kuukautta tai vuotta, n^öhem-min
kuin kqmunistit, jotka
Saksassakin olivat tarjonneet
sosialidemokraateiile kansan-rjhtamaa
natsismin valtaan
nousuh ehkäisemiseksi jo
ajoissa, '
Taistelu Ranskasta ei tieten­kään
vielä ole lopussa, mutta
kukaan ei voi sanoa, kuinka
raljkaisevia ovat olleet ne het-kei,
jotka sosialistioikeistbn
petoksen vuoksi ovat jp.luisu-,
neet pois tasavaltaa puolusta­vien
käsistä. Mitä pitemmälle
nykyinen, kehitys kulkee, sitä
vaikeampi on sen kääntämi­nen,
mutta siltä tuntiiu, tettä
niin sosia&sti^t^kuih^^adikaalit
p<^ariUdn tarvitsevat vielä
karmaisevampia, kokemuksia
tajutajcseen, mistä päin kuole­manvaara
tasavaltaa uhkaa.
mattomiin tuhosodassa" j a ' samalla
myöskin korostetaan, että "meidän
i,tserhme täytyy estää se".
Rauhankongressi sanoo, että "se
koskee meitä sekä kaikkien muiden
maiden kansoja . . .
"Monet canadalaiset kannattavat
aseistariisumista ja yhteistoimintaa.
Olisi hyvä jos nämä katsantokannat
käsitettäisiin selvästi ulkomailla."
Tukholman kongressissa "meillä
on mahdollisuus puhua y l i 2,000 vai­kutusvaltaiselle
yleisen mielipi­teen
edustajalle" melkein kaikista
maista.
"He mahdollisesti voivat pitää
taikka ei siitä mitä me sanomme,
mutta he varmasti haluavat ym­märtää
sen.
. "Samalla tavalla he haluavat mei­dän
ymmärtää sitä mitä he sano­vat.
Se on erittäin arvokasta meille
saada selville tarkalleen mitä on
heidän mielissään...
"Me tarvitsemme suuren, kykene­vän
canadalaisen edustajiston, joka
voi kiinnittää huomion canadalais-teo
katsantokantoihin niin yleises­sä
istunnossa kuin'myöskin komis-sionien
ja komiteain kokouksissa,
suunniteUessamme j a laatiessamme
asiakirjaluonnok^ia — ja tuhansissa
epävirallisissa keskusteluissa 8 päi­vää
kestävän kongressin aikana".
•Rauhankongressi vastustaa sel­laista
kyynillistä. katsantokantaa, et­tä
vain sota ja sotaan Varustautumi­nen
takaa meille hyvinvoinnui.. Se
väittää, että ihmis!et eivät voi olla
onnellisia kun joutuvat atomituhka-sateelle
alttiiksi.
• Se väittää, että rauha on hyvin­voinnin
päälähde j a siksi on-lope­tettava
kylmä sota. Jos me voim­me
vähentää puolustusmenoja puo­lella,
niin me voimme säästää lähes
miljardin dollaria. Tällä summalla
jos se käytettäisi viisaasti, voitai-'
siin tehdä paljon Canadassa tällä
hetkellä.
Kaksi kolmannesta ihmiskunnas­ta
käy nälkäisenunäksi päivä päi­vältä
. . . Olisi viisasta antSä heil­le
kaikki mahdollinen apua, jotta
he pääsisivät taloudelliseen tasa­vertaisuuteen..
Sellainen ohjelma antaisi monelle
canadalaiselle tilaisuuden elää vau­raana
ja py^yä työssä.
Työtä aseistariisumiskonferenssin
hyväksi piristi huomattavasti kun
brittiläinen rauhantyöntekijä Vin­cent
Duncan-Jones vieraili Cana­dassa.
Canadalainen t r i James ti.
Endicott, joka on Maailman Rauhan­neuvoston
varapuheenjohtaja, vie­railee
parhaillaan latinalaisen Ame­rikan
maissa samanlaisella matkal­la.
sille I canadalaisia naisia koskevista
ongelmista ja miflaista toimintaa
on niitä varten järjestetty. "Ydin­aseiden
kokeilulla j a aseistuksella
on erikoinen merkitys Canadan nai­s
i l l e " , s£moi hän, samalla korostaan
sitä pelkoa jos Canadan y l i lentä­vistä
amerikkalaisista lentokoneista
pudotettaisiin vahingossa ydinponi-mejä.
-AtömipommilcokeUuista joh­tuvan
radioaktiivisen tuhkaii sata­mista
pelätään myöskin koska Ca­nada
kiiuluu. n i i h in maihin, joihin
sataa tätä tuhkaa paljon.
Mrs. Murray enn^n matkaan­sa,
lähetti Canadan Naistenkongres­sin
puolesta kirjeen pääministerille
ja parlamentin jäsenille tästä kysy­myksestä.
"Ihminen, joka tietoi­suudellaan
tutkii avaruutta, voi es­tää
sodan ja tehdä elämän maan
ihmisille turvalliseksi ja iloisem­maksi",
sanoi hän. "Militaristit ta-ka-
alalle ja tiedemiehet etualalle.
Lopettakaa atomiaseiden valmista­minen
ja niiden kokeilu; työskeri-nelkää
kansojen ystävyyden j a rau­hallisen
rinnakkaiselon puolesta."
Erikoisen kiintoisaa Canadan val­tuuskunnalle
on ollut kohdata A l ­gerian
valtuuskunta, joka sai lah­joituksia
Canadan naisilta voidak­seen
matkustaa Wieniin.
South Porcupinessa
yhä odotetaan
kesän tuloa
South Porcupine. — Kesän tuloa
täällä vain odotellaan, mutta pak-kaskuurassa
on ollut melkoin joka
aa mii nämä tienoot ja luntakin on
hiukan näytellyt silloin tällöin.
Mutta talvivaatteiden loppuja pi­dellessä
on jotenkin pysytty sulina.
Osastomme kokousta ei ole ollut
ainakaan puoleentoista kuukau­teen,
siksi meidän pitäisi se pitää
juuri ensi sunnuntai-iltana. Onhan
niitä karttunut kaikenlaisia asioita,
joista pitäisi yhdessä päättää. Siis
juuri ensi sunnuntai iltana kello 8
menemme haalille. Pidämme ko­kouksen
ja lopuksi yhteistä "rupat­telua"
höyryävän kahvikupin ylit­se.
Tulkaa joukolla mukaan.
T. k:n 3 päivänä saatettiin täällä
haudan lepoon kaivostyömics E l .
mer Ukkola. Edesmennyt Ukkola
oli saapunut tähän kylään vuonna
1912 vanhempiensa sylissä kannet­tavana
lapsena joten häii o l i tämän
kylän asukkaita koko elämänsä
ajan: Vainajaa jäi kaipauksella
muistamaan hänen vaimonsa, yksi
veli ja yksi sisko sekä lukuisa tut-tayien
joukko täällä kulta alueella.
N j ^ saapuivat ne Hydron miehet
muuttamaan näitä . tämän kylän
sähkövehkeitä. Täällä kun on ollut
tähän asti 25 saikkelin sähkö käy­tännössä,
mutta nyt se muutetaan
60 saikkelin voimaksi: Kaikki tuo
sähkömiesten touhu näyttää olevan
"rymyä" meininkiä,'sillä miehiä ja
trokeja on n i in paljon, että eivät
tahdo kaduille sopia, mutta jokai­nen
näyttää tietävän mitä hän te­kee
joten näin järjestettynä tämä
työ menee läpi kylän metsävalkean
tavoin. — H.
Tarmolassa oti
onnistunut
Toronto. — Paljojn tykätty Tar-molammesai
taas aika sievän yleisö-kannatuksen
melko sateisesta säästä
huolimatta. Ja kyllä sinne kannat-t
i k in mennä, sillä avausohjelmassa
saimme nauttia näytelmästä "Hän
on Sysmästä" ja se onkin miellyttä­vä
näytelmä varsinkin kun esitys ta­pahtuu
niin hyvin kuin Tarmolassa
kävi. Yleisö ihmetteli kuinka kaik­k
i näyttelijät voivat niin onnistu­neesti
viedä osansa. . Heille on lau­suttava
parhaat kiitokset ja kiitok­set
myös ohjaajalle Paula Wood-leylle,
joka oli samalla pääosan esit­täjänä.
Kovasti toivomme, että saisimme
useimmin Tarmolassa nauttia näy-telmistä
ja varsinkin nuorten näy-telmäseuran
esittäminä.
Haitariesitykset ovat aina olleet
pidettyjä j a parhaat kiitokset Ir­malle
soitostaan. Samoin kiitokset
CSJrn sihteerille E. Laaksolle pu­heestaan,
jossa tuli ilmi mitep suo^
malaisen sisun .avulla on rämeet
raivattu Tarmolasta samoin kuin
lukemattomilla toisilla paikkakun­n
i l l a Canadassa.
Finlandia Icuoro sai myöä kohdal­leen
yleisiin aploodit esityksiensS
johdosta. Tervetuloa toistekin Tar-molaan,
sillä siellä voi nauttia ke­sän
ihanu);|desta läpi kesän.— N.
S A I N EDES H A T T U N I TAKAISIN
Fanaattinen saarnamies lo;
saarnansa kehoittaraalla lahjoi<
maan mahdollisimman paljon koleh­tiin.
Kun hän sai takaisin hattunsa jol­l
a kolehtia kerättiin, havaitsi hän
muutamien senttien seassa olevan
paljon nappeja ja rautanauloja.
Ensiksi hänen kasvonsa synkke­ni,
mutta pian kuitenkin kirkastui
ja hän sanoi itsekseen: "Jumalan
kiitos, sain edes hattuni takaisin."
CSJrn Port Arthurin osaston ko­kouksessa,
viinne viikolla päätettiin
yhtyä tervehtimään BC:n lOC^vuo-tisjuhlallisuuksia!
Sen yhteydessä
allekirjpittaneessakn heräsi oikein
runolliset nuoruusmuistot B C : n i h ­misistä
j a sen luonnon mahtavuuk­sista.
Kaukana Tyynenmeren ran­nikon
pohjioisessa isupmalaisteh
Spintulassa käydessä jäi ta^v^ mie­leen
seh kalastajain apajapaikkoja
läheUii oleva Alert BayV jpka on eh­kä
juhlallisin intiaanien kylä koko
maassa. Vancouverin saarella Vie:
toriass^ lienee kaunein puisto, jossa
saattaa jäädä uneksimaan hetkeksi
aivan huomaamattaan. V^prtailles-sani
muistoja suomalaisten asutus­keskuksista
Nanaimo, Ladysmith ja
Chase, valitsisin viimemainitun a-suinpaikakseni.
Vancouverissa CSJ:n osaston
Pender Streetin haalin seudulta läh­dettyä
ei jäänyt erikoista mieleen
muuta kuin Stanley Park, jossa
olin juhlissa vain kerran, mutta lie­nee
siellä vietetty hyvin mdhta juh­laa,
joissa suomalmsetkin ovat ol­leet
mukana. Mahtavasta luonnos­ta
jää näkemys jo Websters Cor-nersissa,
mutta minulle se jäi muis­tiin
kaikkein juhlallisimpana Sal­mon
Armin, B6wien ja Siolsquan
suomalaisissa ympäristöissä, varsm-kin
kun sitten painuttiin Okanagan
laakson nukkuvaan hedelmätarhaan.
Luonnon mahlayuutta katsellessa
Banff antaa jylhää komeutta j a sa­malla
mahdollisuuden vertailla lä­heisesti
sen kansallisen puiston kun­nostettua
kauneutta. British Co-lumbiasta
ulos pääsyssä Nelsonin
kautta, saa ihmetellä että sittenkin
on päästy ulos kalliovuoristosta, jo­ka
aikoinaan oli voittamaton.
Mutta BC:n lOO-vuotisjuhlia ter-vehtie^
sämme tietenkin tervehdim­me
ensikädessä ihmisiä, jotka näissä
paikoissa asuvat j a osaltaan jo siel­lä
ovat vanhentuneet. He ovat
rakentaneet BC:n, avanneet sen kal­liot,
menneet maan uumeniin jyl­hiin
korpiin ja Tyynenmeren vaah­toisille
avaröille aalloille kalasta­maan.
,
Ja sitten kun me päätimme ulot­taa
onnittelumme etupäässä skan-dinavialaisten
ja suomalaisten juh­lille,
teimme sen koska ne mieles­tämme
olivat lähimpänä kansalai­siamme.
Mutta emme halua sir
vuuttaa ukrainalais-canadalaisten
suuria juhlallisuuksia, joita varten
täältäkin Järvienpäästä lähtee juh­lavieraita,
yhtyen Winnipegistä läh­tevään
erikoiseen juhlajunaan, jos­sa
useita vaunuja vieraita matkustaa
B. C:n 100-vuotisjuhliin.
Kun kutsumme BCrn suomalaisia
tänne Port Arthuriin elokuun 2 ja
3 päivinä CSJ:n ja S C A U L : n jär­jestämille
urheilu- ja musiikkijuh­lille,
niin me matkan suhteen voim­me
ajatella sieltä tänne tuloa' sa­manlaisena
kuin ukrainalaisten me­noa
sinne.
Ja toivottaessamme onnea- Van­couverin
CSJ:n osaston suunnitel­malle
juhlamatkan järjestämisessä,
me tiedämme ettei se jää vain hei­dän
asiakseen. Mutta siihen tulee
yhtymään osanottajia Sointulasta,
V a n c o u v e r - s a a r e l t a , Roslandin,
Websters Cornersin, Sicamousin ja
Solsquan suomalais-asutuksista.
Lausumme tervetuloa tänne juhli­maan,
emme tarvitse herättää mi­tään
erikoista itserakkautta sanees­samme
että Canadan keskellä Suur­ten
Järvien päässä on Port Arthur
ja se on kaunis paikka. Erikoisesti
juhlapaikkamme Iskun Puisto täällä
on kaunis, mutta jokainen sunnun­tai
nyt juhlien edellä (ja välillä
viikon päivinäkin) sitä kaunistaa
ahkerien järjestö-ihmisten ja -ys­tävien
käsien työi Rakennuksia l i ­sätään,
kenttä tehdään sileäksi ja
juoksurata hiotaan kuntoon. Ja
täällä tavataan sitten urheilu-nuo-risoa
j ^ ^ v j l u n i o r o j a ; jotka tulevat
eri suunnilta Ontariosta etupäSssS
ja ympäri Cai^adan. Ja-tällöin eni-me
enää päQ^tt vain Port Arthuris­ta,
vaah C a ^ d m supm^^
tavasta kulttuurikokohaisuudcsta,
jossa toivomme BC:n yhtyvän suu­r
i i n j i i h l a j ^ u l ^ o i b in idästä j a poh-.
jpisesta, seicl^yhdysvaltalaisii^ "vie­raisiin
etelistä. ' *
. Onnitt^lemihe teidän j u h l i i u n e jiet
lausuinme t ^ m t u U e ^ t l ^
2 ja 3 i|. uitieilu- j4 i a i i ^ u j i M i i n.
^ '-"O^ ÄTH. •
•O;
tan
s
Eino Raappana
m mennään
Toronift; -4- Viime aikoina on pal-j
o n ^ u h u t t i i Tarmolasta ja varsiil-'
k i n juhannustansseista, jotka ovat
t k :n 21 päivän iltana. Samana ilta­na
myöä poltetaan juhannuskokko
niinkuin aina ennenkii). Juhannus­juhlat
ovat aina muodostuneet ke­sän
isommiksi karkeloiksi, siksi täl­läkin
kertaay vanhan hyvän tavan
mukaan väki varmasti rientää Tar-molaan
täynnä iloa j a intoa. Siis,
täyttäkäämme Tarmolan avarat pai­kat.
• i
Siellä ^ n myös tanssit ensi lau-antai-
iltana jst tietysti läpi kesän jos'
entiset merkit paikkansa pitävät.
Nyt onkin tpiveet saada hyvät tans­sit,
sillä on saapunut rantoihin sel­laisia
poikia ja miksei myös tyttöjä,
aina Suomesta saakka, jotka pane­vat
toin^eksi j a juttu selviää sillä.
Olemme myös kuulleet, että j u ­hannuspäiväksi
Yritys järjestää ur­heilukilpailut
j a niitähän on aina
mielenkiintoinen seurata. — N.
Skandinavialaisten
ärjestämät 6C:n
00-vuotisjuhlat
Vancouver. — Kesäkuun 27—28
—29 päivinä järjestetään skandi­navialaisten
toimesta British Co­lumbian
100-vuotisjuhla; joka pide­tään
ihanassa ruotsalaisten puistos­sa
Pohjois-VancouveriMa. Sen on
järjestänyt Skandinavian Central
Commitfee ja siihen kuuluvat 15
järjestöä tulevat esittämään kaik­kea
hyvää heidän omista pohjolan
inaistaan. . ' ,
Juhlat alkavat perjantaina kesäk.
21 pnä kello 8 i l l a l l a Lind Boelin
laululavalla, j o l l o in norjalaisteni ja
suomalaisten järjestöt esittävät oh­jelmaa.
Myöhemmin on tanssia
Swedish, Park Paviljongilla alkaen
kello 9.30 i l l a l l a.
Lauantaina, kesäkuun 28 pnä, on
lasten juhla, johon on järjestetty
juoksukilpailuja, leikkejä j a eloku­via.
Tilaisuus alkaa kello 1.30 i p .
Kello 8 i l l a l la ruotsalaisten, tans­kalaisten
ja islantilaisten järjestö­jen
toimesta esitetään ohjelmaa ja
keskikesän tanssit alkavat kello
9.30 lähtien.
Sunnuntaina, kesäkuun 29 pnä
juhlapaikan portit avataan kello 11
aamulla ja kello 1.30 ip. alkavat esi­tykset.
Tilaisuudessa esitetään kan­santansseja,
kuorolaulua, soittoa ja
yksinlauluja. Samalla näette keski-kesäii*^
kuningattaren~kruunaamisen.
Näiden lisäksi on järjestetty pele­jä,
juoksukilpailuja j a muuta kai­k
i l l e nautittavaa.
Bussit kuljettavat juhlim mätäs­täviä
Cassiarilta j a Hastingilta sään­nöllisesti
kello 11 aamulla alkaen
kaikkina juhlapäivinä ja silloin teil­lä
tilaisuus tavata skandinavia-lälsia
ystäviänne.
Elmer Ketola, Vancouverista;'
B. C. Entinen Vapauden asia­mies.
Fanny Lind Vancouverista on
vuosikausia toiminut Vapau­den
asianaisena ja .pn myös
huomattavalla tavalla osal­listunut
näyttämötoimintaan
Clinton haalilla.
Minrtie Johnson, Whonöck,
B. C.
Kunnia heille, joille kunnia kuuluir
V ^ a u d e n tämänpäiväisestä nu­merosta
käynee lukijalle jokseenkin
selväksi, että nyt on kysymys maam­me
aivan etäisimmällä lännellä ole­van
^. Columbian, maakimnän 100-
vuotisesta taivalluksesta — j a sen
kansan uurastuksesta, joka on teh­nyt
mahdolliseksi kaiken sen, mitä
British Columbiassa nyt on.
Ilolla jutustelemme siitä nyt vä­hän
kun olehime sattumalta saanut
siellä asua joukon toistakymmentä
vuotta. Emme suinkaan tarkoita, et­tä
olisimme Bjritish Columbian maa­kunnan
erikoistuntija, mutta onhan
sitä sielläkin oltu ja nähty.
Vaikka työtoverimme piintyneinä
Canadan itäisen osan ihailijoina jos­kus
leikillään väittävätkin kans­samme,
että "eihän sieltä koskaan
mitään Hyvää kuulu, siellähän sataa­k
i n aina n im paljon, että ihmisille­k
i n kasvavat räpylät", niin emme
malta ölla kohdaltamme ylistämättä
sitä, mitä olemme siellä nähnyt.
Niin*, siitä on kulunut sata vuot­ta
kun maakuntaa ruvettiin parem­min
asuttamaan. Paljon on sinä
aikana tapahtunut, paljon tullut val­mista,
vaikkei se vieläkään ole niin
valmis, että se olisi ftervaa vail­l
a . " ' .
Mieleemme palaa vanhempien
miesten kertomukset myös suoma­laisten
osuudesta British Columbian
maakunnan rakentamisessa. Suo­malaisia
oli maakunnassa jo silloin
kun ensimmäistä rautatietä .raken­nettiin
sinne. Heitä on Ollut maa­kunnan
kaivoksissa, metsätöissä, ka­lastuksessa
ja kaikessa, missä vaan
kovan työn miestä on tarvittu. He
ovat piirtäneet loistavan sivun maa­kunnan
historiaan.
B r i t i sh Columbiassa sijaitsee
myös lehtemme lukijoille varsin hy­vin
tunnettu Malkosaarella sijaitse­va
Sointulä, johon suomalaiset sie*
dettävämpää elämää etsiessään pe­rustivat
Kalevan Kansa-siirtokun­tansa.
Sanalla sanoen, myös B r i t i sh Co­lumbian
suomal^set työmiehinä ja
-naisina ovat luoneet osaltaan ne
rikkaudet, jotka tässä ihanassa maa­kunnassa
on havaittavissa.
Jotkut arvostelijamme voivat kyl-.
lä kysyä, että miten ihmeessä suo­malaiset
voisivat olla näin suuria
tekijöitä maakunnan rikkauksien
luomisessa. Mutta kyllä se n i in on.
Olemme tämän maallisen taivalluk­semme
kestäessä tullut havaitse­maan,
että ilman työntekijää — ja
kehityksen alkuvaiheissa juuri ko­van
työntekijää — ei synny mitään
rikkauksia, joita ihminen voisi vä­littömästi
käyttää hyväkseen. Ja
juuri sitä kovan työn väkeä tämä
meidän suomalainen uranuurtaja-joukkomme
ön ollutkin.
Nyt kun tänä vuonna maakunta
j u h l i i koko vuoden 100-vuotista juh­laansa,
toteamme!^ suurella i l o l la ja
mielihyvällä, että suomalaiset ovat
omaksunieet tämän suuren merkki­tapauksen
kunnioittamisen myös
osaltaan itselleen kuuluvana.
Onhan sitä usein menneisyydessä
tapahttinut^itenkin, että kun tällal^
sia juhlia on jäi-jestetty, n i i n kansa­laisemme
ovat sallineet maamme
suurpääoinan kahmia itselleen kai­ken
kunifisn saavutuksista. Tuotan­tolaitosten
ja teollisuuden oniistajat
ovat aina pyrkineet pitämään, ja
saaneetkin yksin pitää, loistavia pu­heita
jä laulaa korkeita ylistysvirsiä
siitä kuinka juuri he ovat tehneet
aiaiidolliseksi maamme edistymisen.
Heidän käsityksensä mukaan juuri
se, että he ovat tarjonneet työväel­le
riistettävän paikan tuotantolai­toksissaan,
oh ollut heidän mieles­tään
sitä maan edistämistä. Heidän
mielestään yksistään pääoman ansi­oksi-
on laskettava se, että maassa
on tapahtunut talouden kasvua.
Tässä yhteydessä palautuu mie­leemme
eräs pieni kohtaus. Eräs
kirjanoppinut oli ryhtynyt kaveril­lemme
selostamaan porvarillisen
näkökannan mukaisesti talousoppia.
Siitä oli kehittynyt kaverin "0-
piksi ja nuhteeksi" pitkä saarnia,
jossa saarnaaja selosti kuinka ra­halla
tehdään rahaa, kuinka raha
tuottaa voittoa jne. "Opettajan"
tarkoituksena oli selostaa kaverille
kuinka pääomalle kuuluu kaikki
kunnia j a kuinka työmiehen olisi
sen eteen polvistuen kunnioitettava
sitä.
Kuunneltuaan jonkin aikaa jok­seenkin
rauhallisesti kaveri lopulta
kyllästyneenä tokaisi: "Pane nyt
se satamarkkasesi tuohon pöydän
kulmalle istumaan, n i in if^et kuinka
paljon sille'syntyy penikoita!"
Ja niin sanottuaan kaveri ryhtyi
aivan oikein selostamaan kuinka
vain siten, että se satamarkkanen
annettaisiin työläiselle ja häneltä
vaadittaisiin ehkäpä sadan viiden­kymmenen
markan edestä työtä,
syntyisi. tuota porvarin ihannoimaa
ja jumaloimaa voittoa.
Siispä kunnia myös British Cor
lumbian suomalaisille uranuurtajil­le
ja nykyisellekin työtätekevälle
väestölle! — Nemo.