Vapaus, June 12, 1958

              / v i
'nnMStyy tUsta|sa« torctalBft iä laiämlaiaa Piirustettu vuonna 1917 Canadan suomalaisten itsenäinen työväenlehti
, No. 69 — Voi/ X L I vuosikerta SUDBURY, ONTARtO Torstaina: kesäk. 12 p. — Thursday, June 12, 1958
SECTION TWO
Commemorating British CoIumbia's Centennial
iirteitä
satamasta ja köskdlä iuvaa pailamentti^^^ alkoraUodoUäÄö^aaitta>rät äiheuttaaiöeffihaEhakM^^
^ttä maakunta qlisl jo vanhempi^ k ' • : > .1.. .;
K I R J . ARVO SKTTTE
koska toiluvana vuoniiiBi yietetSän
British^ dcaiinibian lOO-ntbtt$JUhIu.
niin minua on pyydetykkJoUtiunaan
jotain ditä. En ole ollut BO :Bsa 100
Tootta. mutta olen asunut t ^
maakmAässa 5& vuotta. ,?01cA va-k
u u t ^ u t siitä, ettei tä&iyi ote aino-ataa4
suonuUaista. J o k a j i ^ asqnut
British Cpluinblassa 100 vaotta.
KunVaaavuin V a n c o u v e ^ tr.. 1903,
nUn CPR:h asemaa vWt«pilt& olt
"Kalevan kansan hotelli", Jota hoiti
"Karstu-Vlkkl". Hän tunal verraten
tarkkaan tSmäh kaupungin. Hän
sanoi, ettei hän ollut tavannut a i ­noatakaan
kansalaistaan paitsi muu-taniia.
Jotka olivat tulleet pois Soin-^^
tulasta. Kun lähdimme Suomesta
kapitalismia pakoon Solntulaan
käänsimme napittoman puolen kapi­talistiselle
maailmalle.
En kerinnyt olemaan - Sointulassa
kuin vuoden päivät, kun meidän Joh­tajamme
Matti Kurikka ja A. B .
Mäkelä rupesivat riitelemään Mäke­län
jäädessä voittajaksi Matin läh­tiessä
pois vei hän mukanaan 30
nuorta miestä sekä Joitakin perheel­lisiä.
Kurikan suunnitelmana oli
toinen yhtymä nim. "Saquhon tako­jat".
Töitä -^ei ollut saatavana; Ja JM
saikin, niin päiväpalkka oli alle kah­den
doUarln...Matilla oU näin öUen
hätä saada joukkonsa pois kaupun>.
gista ja hän sai pärepuu-urakan
Websters Cornersiifa. joDl(S kiina
laiset olivnt hsdjänneet huonoudm
takia.
Tässä ei ole Ulaa saUttää. miksi
yhUö hajosi. Eivät kaikki Bointii-lasta
lähteneet tulleet WebBten 4Clar-nersUn,
vaan osa jäi Vaiiooaveriin.
Jos "Kalevan Kansan".kauttii
kituinen asujamisto jäi Malkoiiaa-rille,
niin Websters Ck)rnersln nikt-:
nalseh asutuksen sai aijuian >iGttai-mon
takojat". ^
Kun suomahisia saapui'8oliituli»>
ta Vancouveriin, niin heidän moka­naan
saapui A. Käärrndtangas. Jdkm
oU kotoisin VUpurki paolelt« Ja Mn
oU Jo o]<ut työvä^ikiceessK Suo­messa.
Rän oli yksi niität. Joka
rusti Canadan Soslalistlpuoluen ossa-to
Vo. 4& Vancouveriin Ja oli tämän
ofluton Johtofconnän ^UenJ TImi
osasto perustettiin v. 18M taikka v.
jm. Jota aikaa en Urkkaan muista.
XuitenUn yhdyin sen JäKnekd v.
1807. Kokötr^set ja Utamat pidettiin
P ^ r i e n i n haalillä.
Koska Aapo oli tullut tälle man­tereelle
yhdessä Yrjö Sirolan kanssa
n i in hän pyyisi Sirolaa. Josta oli tul­lut
Tjröväen opiston opettaja, luen­noimaan
meille. Sirola kahden vii­kon
aikana pänttäsi meidän päihim-ma
sosialiartiin aakkosia. Tämä ta­pahtui
1910. Tähän a&aan saapui
tänne Thdysvaltahi puolelta työnet-
BtJ$ltit.
osasto haj(»i erimielisyyk-sk^
n johdosta ja tilalle pcarustettiin
sosialidemokraattinen osasto ' 'Rai­vaaja",
Hajoamisasia Jääköön selittämättä.
Vaikka Käärmäcangas oli erossa työ-väenliikkeestä
useita vuosia, niin hän
cm'senjälkeen ollut mukana Clinton-haalln
toiminnassa. ' Hän esitti osan
viime talvena "Murtovaras"-nlttisessä
kappaleessa. Sellainen oli .mieleen-pantava,
tilaisuus, sillä .mies oli s i l ­loin
84-vuotias Ja esimerkiksi kel­paava
monelle, j o t ^ eivät uskalla
tulla yhteisiin tilaisuuksiin.
Alkuaikoina suomalaiset olivat
työssä pääasiassa metsissä ja kivi­hiilikaivoksissa,
joita oli Vancouverin
saarella. Olihan suomalaisten J(^u-
^oasa sellaisiakin, Jotka pilasivat työ­maat
kun tekivät työtä nuorena ol­lessaan
kauheasti. Ilonet olivat kui­tenkin
läheisesti unionistisen liikkeen
mukana.
Paljon ovat kuiteiätin .työsuhteet
muuttuneet ,55 vuodeO' ajalla. Olen
ollut kämpällä, jossa härät vetivät
tukkia ja niiden tilaOe tulivat hevo­set.
Tämän jälkeen ovat tuUe^ ko­neet.
;
-Asuntosuhteet menneisyydessä oli­vat
miltei mahdottomat. Itsellään
piti olla kaikki vuodevaatteet muka­naan.
Kuluneen. puoliyuoMsadan aikana.
Jolloin suomalaisia on ollut British
Coiumbiassa, ovat suomalaiset yrittä­neet
pitää yllä kulttuuririentoja,
esittäneet näytelmiä, .perustaneet
soittokuntia' sekä kuoroja. Tästä
kuuluu suuri kunnia CSJ:lie. ,
C A N A D A N iUUTALÄISET
A V U S T A N E E T ISRAELIA
Toronto. — Israeltn ulkopuolella
olevat juutalaiset ovat lähettäneet
Israeliin $2,200,000,000 arvosta a-vustusta
senjSIkeen kun täinä uusi
valtio perustettiin 10 vuotta sitten.
Canadan juutalaisten osuus on $68,-
000,000. Canadassa on myyty Isra­elin
oblikatioita $18,000,000 arvosta.
$50,000,000 arvosta on sij.oitettu
kiinnityksiin taikka annettu lahjoi­na
tavarain muodosrä. .
Tiedot, tÄstä antoi Zionist Organo
zation of Canadan rahastohböltäja
mr. Joseph Frank. .
i&ikäU kuin Qinton-haalin räken-tainishomma
ja järjestön aikaisempi
toiminta bn kysymyksessä, niin sii­tä
ei tämSn kirjoittajaUa ole tie­toja.
Vutftta ennen kuin rakennus­hommiin
ryhdyttiin käänsin tossu­ni
itää kohti j a v i i v y in sillä reisuUa
22 vuotta. Täällä bn vielä henki­löitä,
jotka ovat osallistuneet haalin
rakentamiseen, ehkä he kirjoittavat
siltä ajrfta. . ,
Haali on palvellut Vancouverin
suomalaisia 45 vuotta. Mikäli sen
nykyinen kunto on kysymyksessä,
n i in se on edelleen sangen käytän­nöllinen
nuoremman polven käytet­täväksi.
Me voimme kunnioituksel­la
todeta, että sen rakentajUIa on
ollut kaukonäköisyyttä, he ovat an­taneet
tilaa tanssilattialle j a näyttä-möUe.
^ jotän se o n vieläkin Van­couverin
työläisten hallussa olevista
haaleista käytännöllisin. Siitäkin
huolimatta se bn joissakin erikoisti-läisuuksisSa
näyttänyt perin pie­neltä
j a ahtaalta. Mitä tiilee ylei­seen
toimintaan, niin siitä kertomi­nen
oh aloitettava kolmehkymmien-luviilta.
KoUnenk^menluvun vuodet, ku­ten
yleisesti on tunnettua, olivat ra­hallisesti
vaikeita vuosia työläisille
ja samassa suhteessa jäi^e^ille.
MeiUä kuitenkin föimi ftaalilla usei­ta
järjestöj^loten jakai5i?U^ haalin
yUäpitokustluiitvtläet
msm, näistädn aMMi selvJittäa^
kakaudet nähtävästi määriUlvät toi­mintamuodot
: Meillä toimi CSJ:n
osasto, <Työväen Puolustnsthsliiton
osasto, naisten osasto j a urheiluseu­ra.
Olihan sunä järjestöjä kerrak­seen.
Urheiluseuraan kuului juuri
mieheksi varttuneita ja vielä kasvu­vaiheessa
olevia poikasia. Seura o l i
verrattain vilkkaassa toimi^
V Naisten toiminta aii^&in osittain
muodostui ajankohtaiseksi. Yleen­sä
niinsanottu palvelusväki oli jär-jest^
ätönta, joten siihen joukkoon
oli ulotettava vaikutus. Se t u l i lä­heiseksi
tehtäväksi ehkä siitäkin
syystä, kun monet perheenemänhät-kin
joutuivat työskentelemään pal­veluspaikoissa.
Työväen puolustus­liitto
oli ajankohtaisesti sangen
tärkeä toiminta-ala.
Neljänkymmen luvun alkuvuodet
muuttivat tilanteen paljon toisen
näköiseksi. Sodan aikana me suo­malaiset
jollakin ihmeen tavalla
näytämme Canadan hsdlituksen kir­joissa
joutuvan aina väärälle puo­len
aitaa. MeiHä on siitä kahden
maailmansodan kokemukset todis­teena.
CSJ julistettiiiv laittomaksi,
haalit suljettiin. Samaan nuottaan
joiltui myöskin Vancouverin suo­malaisten
haali.
Työläisten järjestymispyrkimyk.
siä ei kuitetikaan ole koskaan kyet­ty
tukahduttamaan hallitusten mää­räyksillä.
Kuitenkin kapitalistUuok-ka,
joka ei mitään opi eikä mitään
unohda, jatkuvasti turvautuu tällai­siin
keinoihin. CSJ:n jouduttua
laittomaksi syntyivät Victory-klubit.
Klupieh toiminta oli kaikinpuolin
julkista, eikä niiden toimintaa yri­tetty
estää. Me emme kuitenkaan
saaneet haaiianuhei käytettäväksi
klupln toimintaa varten. Täytyi
toiihi&vuokrahuoneissa. Haalin s u l .
-ketedlneii tuotti osastolle muutakin
kuinli^lö^BtappioI^^^^^ H oli
v«i^nä;^ii" 1 ^ näyttämövä-
Enul Wilen viettää nyt päi­viänsä
Port Kelisissä, mutta
ärjestötoiminta on edelleen-dn
lähellä hänen sydäntään,
sillä hän on useilla kirjoituk­silla
muistanut tätä Vapauden
erikoisnumei'oa British Colum­bian
100-vuotisen taipaleen
kunnioittamiseksi.
• • •
Noin viidenkymmenen vuoden kuluessa Vancouverista on kehittynyt Canadan kobnanhdEsi
suurin kaupunki^ LentokoneesU otetussa kuvassa näkyy keskikaupunki, sen vieressä ojeva
Stanley Park jä taustalla North Vancouverin vuoret . - :
Aili Ahderson Sointulasta tun­netaan
ahkerana Liekin ja Va­pauden
kirjeenvaihtajana. Hän
on Sointulan kasvatteja.
lineet jotka kaikki katosivat taka-varikkoaikana.
Tästä ei voi, syyttää
mi|ita kuin b«41ifuksen ^lutajiar.
sillä avaimet olivat biisiä taskua-saan.
Kansan kiesloiudes^ sano:
teun: *^ikkuvffirkaus e i ketään elä­tä",
mutta suurmiehet ;eiyätkuiten«
kaan ymmärri; p i e n i i asioita., r
Sotavuosina voimistelu- j a u i i i e i -
luseura hajaantui kaikkeen maail­maan.
Osa jäsenistöstä on vieläkin
lähiympäristössä, mutta osa heistä
on jo laskettava ikäihmisten jouk­koon,
joita Wheihif^i^ enää r y ^
puoleensai • • - ' ^ • -' 'C- i - •^
CSJ:n osaston näyttämö on jat­kuvasti
pysynyt vireessä. Vanhan
kaartin näyttelijöitä on vielä muka­na
huomattava joukko. Näyttämöl­lä
onkin aina riittänyt kykyjä ja
tyyppejä. Viime vuosina on myös-
Icin nuoressa polvesssT kehittynyt
huomattavia kykyjä. Parin viime
vuoden aikana on melkein jokaises­sa
näytelmässä esiintynyt huomat­tava
joukko niiorta väkeä. Näyttä­mö
on viime aikoina saanut loista­van
yleisökannatuksen.
Musiikkiharrastukset ovat olleet
pitemmän alkaa heikommalla pw^
Ien. Musiikki-ihmisiä on aina ollut'
mukana ohjelmissa, mutta joukko-harjoitus
ja esiintymiset ovat pitä­neet
pitkiä väliaikoja. Nyt. on
kuitenkin nuori väki ottanut asiaan
kiinni. Heidän joukossaan on täl­lä
kertaa hyviä kykyjä, joten oh
mahdollisuus saavuttea tuloksia,
jos nuorilla innostusta riittää.
Järjestötoiminta tällä kertaakin
on monitahoiste. CSJ:n osaston l i ­säksi
on nuorten järjestö Sisu, var­haisnuorten
järjestö Kipinät nais­ten
käsityökerho ja nuoremman
polven kaparettikomitea. Kaikki nä­mä
yhtymät ovat yhteisvoiipin aher­taneet
haalin ylläpidon j a kunnoste-misen
hyväksi. Nähtävästi näillä
kaikilla on yhteys satavuotisjuhla-komiteaan,
jonka nimissä tämän
vuoden toiminta on kulkenut Mitä
hyvänsä on oUut ja mitä tahaiiaa
on t e h ^ m e n n e i s y y d e t , r i u i i i nuBt-dän
on katsottava eteenpäin;
Sukupolvet tulevat jariä<4tii6yat.
Työväenluokka pysyy j a bh maan
perivä. Monet meistä vanhemmista
ihmisistä muistavat viel|yfeii4&aU-sen
kulttuurin jätteitfi,!^:6iemnie
kulkeneet ppivarillisep i h d i^
ligi sen viimeisiin ' saavutuksiiii,
joste se e l nähtävlBti «nliS^l^on
lorkene etenemään. VMtpdsiet 80
vuotta on ollut voimakasta tySläis-kulttuurin
kehitystä. Historia osot-tea
meille, etti ifflnisten sivistyk­selliset
pyrkimykset ovat^ppukä-d
e s ^ tuloksia taloudellisesta perus­tasta.
Tiliä kertaa maäUmassa on kaksi
toisilleen vastakkaista talousjärjes­telmää,
joiden knltluuripyrkimyk-set
myöskin ovat vastaiset N i mi
kaksi järjestelmiä ovat omalla ta­vallaan
voimakkaita. SIkili kuin
ne pyrkivät yhteistoimintaan kult-tuurikehityksessi.
niin vilttämittö-misti
seuraa, e t t i ne vaikuttavat
vastakohtaisesti toisiinsa. Meillä ei
kuitenkaan ole tässä yhteydessä
tältä pohjalta tilaisuutta käsitellä
kysymystä pitemmälle. Meillä on
oma läheinen ympäristömme, jota
meidän on tarkastettava järjestöm­me
näkökannalta.
Heidän on tunnustettava se tosi­asia,
että järjestömme kulttuurielä­mä
on lähitulevaisuudessa valtao-isaltaan
siirryttävä nuoremman pol­ven
vastuulle; 'Kimä muutos ei voi
tapahtua niin, että tänään on toi­minnassa
vanhempi väki ja~ huo­menna
nuoret Muutos voi tapah­tua
vain yhteistoiminnallisen kehi­tyksen
kautta. Tässä muutoksessa
on nykyisin toiminnassa olevalle
nuorisolle tärkeä seikka se, että se
säilyttää suomenkielen ja yrittää
parantaa toimintaa edistääkseen yh­teisesiintymisen
mahdollisuuksia.
Suomen kieltä tullaan järjestömme
elämässä tarvitsemaan vielä pitem­män
aikaa. Jos ine ajattelemme,
että sikäli kuin vanhakaarti vähe­nee,
niin järjestömme jää yksin­omaan
palvelemaan Canadan syn-tyisten
suomalaisten pyrkimyksiä,
olisi se sangen taantumuksellinen ja
historiallisten keiiityslakien vastai­nen.
Meillä on Canadassa huomat­tava
määrä uusia suomalaisia siirto­laisia,
joiden kehityskulku ei voi ko­konaisuudessaan
sivuuttaa meidän
jirjestiiäinnie j a he ahtayat jo ny-
IqriänhubmtrttaVaa kannatusta: mei^
dän toimihnjäUemxne. Ikärajaltaan
he ovat lähempänä meillä nykyään
toiniinnassä olevaa nuorisoa, kulit
'vanhaa kaartia.' . '
Ajankohtaisista tilanteista kuiten­kin
kehittyvät toimintamuodot'.
Nuoremmat järjestöihqiiset voivat
kehittää monia toisenlaisia järjestö­elämän
muotoja mitä nteiilS van­hemmilla
on ollut ja heillä tu\3e oh
la siihen oikeus. Toiminnan muo­dot
sekä sisältö täytyvät olla jat­kuvasti
kehityksen alaisia, silloin
kuin on kysymys edistysmielisestä
järjestöstä. CSJ omistaa huomat­tavat
toiminnan välineet ja näiden
välineiden käytännön tehostaminen
on yksi tämän päivän tärkeimpi^ ky­symyksiä.
Nuorenipi polvi voi
myöskin rakentaa paljon läheisem­piä
yhteyksiä toisten kansallisuuk­sien
samanlaatuisten järjestöjen
kanssa.
Sosialistisessa maailmanosasSa on
saavutettu nopea valistus- ja kult­tuuritason
kohoaminen, mutta .'^ine
asumme ja' toimimme porvarillises­sa
yhteiskunnassa ja porvaristo
työntää oman kulttuurinsa myös­kin
työväenluokalle. Porvarillinen
kulttuuri ei ainoastaan pysy porva-rilLsena,
vaan se/olemukseltaan ja
seurauksiltaan osottautuu yhä
enemjpi mätäneväksi roskaksi, saat­taen
aikaan yhteiskuntaelämän rap-peutuniista
ja vakavaa moraalista
alaspainumista juuri etupäässä nuo­rison
keskuudessa.,.
*ryöläisten kulttuurijärjestöillä
on 'sangen siiuri merkitys vastayai-kutuftsena
porvarillisen järjestelr;
mäh'^ift^Sneville eliiitavoiiie.,, Nä­mä
järjestöt voivat olla ylpeitä,sup-ritätU^
ta, -tei^ä edölleen suoritetta­vasta
työhän: ^ E. W.
Sointulan ahkerat asukkaat ovat saaneet paljon aikaan. Y h ­teisvoimin
on rakennettu mallikelpoinen osuusliike j a kulttuu­rin
ja fyyskulttuurin harrastamiseksi kaksi haalia. Vasemmalla
on CSJ.n haali ja oikealla urheiluseuran haali.
CSJ:n Vancouverin osastolla on upea toimipaikka. Clinton Hall,
joka on palvellut Vancouverin suomalaisten kulttuuri- ja fyys-kulttuuritarpeita
monta Vuasikymmentä. Kaukonäköiset ra­kentajat
pystyttivät suuren talon ja se on vieläkin tilavimpia
suomalaisten haaleja Canadassa. Sen jälkeen kun kuvamme on
otettu'haali on rapattu ja uudenaikainen edusta rakennettu.