Vapaus, February 20, 1928

              mkimmsm
Stahlbergin Jussi tUluui vasta pääsemään ^^t^
potissa veransa. Liikettä on alkanut hiljalleen lisäSntYmään ja sitä
mirmasti lisääntyy sitämukaa kuin kevät kehiUvv fitetnmälle.
Ouebedn suomalaisia kehotetaan täydellä luotolla kääntymään
Montrealin konttorin puoleen. Ostakaa sieltä kirjoja sekä rihkamaa.
Lähettäkää sen kautta rahaa omaisillenne ja kenelle tahansa haluatte
Suomeen. Tehkää pilettitilauksenne Montrealin konttorista. Siellä on
jo useitten linjojen pilettejä ja ttusia tulee sinne, hiljalleen.
Muita ennen muutdy muistakaa tilata sieltä VapatMOy seka muita
meikäläisiä sanomalehtiä. Tqmä dn,' etenkin Oiiebedn työläisille, tär­keätä.
: , ,
Montrealin konttorin talcana on Vapauden vääliike suurine rahastoineen^
joten jokaisesta dollarista mikä tuon liiUceen kautta kulkee kyetään
I>»ntenfgau VaikfaL avnstnksaen saa­j
i en luku on näin ^iurveän sunri,
j i i i n sittenkin nämä Aumerot pu-favrat
vain murto-osia niistä* jot­ka
avustusta bliävat tarvinneet.
Kuinka kauan työläiset kestävät
tätä kaikkea, on . kysymys, ennen­k
u i n lieidän silmänsä aukenevat ja
sf>t tapahtumat uadistuisL' Paheen
aikana saapui sihkfisanomia Toron-läydellisesti
vastaamaan.
VAPAUS MONTlffiAL BRANCH,
239 St. Antoine st., Montreal, Qa*.
A HAA
S U O M E S N
Knrssi Saoiei
lAHETYSKULUT:
40c lähetyksistä alle $20.00, 60 c l ä -
hetyksistä $20.00—$49.99, SOe lä­hetyksistä
$50.00-479.99 j a $1.00
lähetyksistä $80.00-^109.00
2Sc jokaiselta seuraavalta alkavalta
sadalta dollarilta^
- Sahk6sanonialSI>etyku*t5. ovat lä*
hetyskulut $3.50 lähetykseltä.
Sudburyssa j a ympäristöllä asuvat
voivat käydä Vapauden konttorissa
tiedustamassa e r i k o i s k u r s^
LAIVAPILETTEJÄ BAYYDAiSN
. TIEDUSTAKAA PILETTIASIOiTA
Tehkää lähetylcset osotteeUa:
VAPAUS,
69, SODBURY, 1t>NT.
Vapaudelle ottavat rahavälityksiä
vastaan myöskin:
VAPAUS PORT ARTHUR BRANCH
y 316 Bay Street,
Port Arthur, Ontario
VAPAUS MONTREAL BRANCH
239 St. Antoine St.,
^ Montreid, Qne.
DAVID HELIN
eri paikkakunnilla Pohj.-Ontariossa
J. OKSANEN
Kirkland Lake, Ont.
JOHN VUORI,
South Porcupine, Ont.
CHARLES^ HAAPANEN,
Osuuskauppa, Timmins^ Ont.
A T . HILL. . ,
Toronto, Ont. — Tavattavissa ilta­sin
957 Broadview Ave., j a päivisin
Eoöm 304, 95 King St. E . ' .
selän takana niin peitetysti, että
vain inunamat ovat tuollaisista sei­koista'
tietoisia. Tässä o» ansiintu-nut
monta kertaa raskaammassa
muodossa se rikollinen peli, mistä
tämän komppanian palveluksä^ ol­leet
virkailijat ovat joutuneet aikai­semmin
edesvastuuseen, mutta —
vapautettti. Nimittäin työpaikkojen
•myynnistä kaivokseen suurta kor­vausta
vas^^ . .
Huutavia epäkohtia on joukot-tain,
niinhyvin Hollingerin kaivok­sessa,
kuin kaikkialla. Niiden pois-tamiseen
olisi työläisten ryhdyttä­vä
vihdoin tosissaan. Ensinimäisc-nä
askeleena on kjiivosmiesten uniön
perustaminen jokaiseen' ka.ivosylään.
j a kmvosmiesten satoprosenttincn
järjestTminen. Nyt sellaiseen on ai­ka
jos koskaan. Komppaniain tahol­t
a uskallet^ÄU nyt kaikkein vähimmir
^htyä taistelemaan unioiden _ p^
rustamista vastaan, siHä työläisillä
on tällä hetkellä kädessään kylliksi
todisteita, miksi unioa kaivotaaiu
iKokö maassa pn yleinen työtäteke­vien
ynielipide kaivostyöläisten puo­l
e l l a j a se merkitsee hyvin paljon-
Se rohkaisee edistämään taistelua
yoito^^aseen loppntin.^ y
.Olkoon kolmenkymmenfenyhdeksän
ioverinmie menetys sellaisena kan-nustaminena,
että ilman viivyttelyä
otamme paikkamme luokkataistelus­sa
kaivoskäpitalismia vastaan. Tais­teluun
unionismin puolesta! Taisr
teluun työväenluokan olinehtojen ja
turvallisuuden puolesta! :
Osoittakaamme koko maailmalle,
^tta Canadan kaivostyöläiassä ,ellä
proletaarinen taisteluhenki, joka ei
; tule lannistamaan kaikkein raskaim-pienkaan
iskujen edessä.^ Hautaan
. . OSASTON TOIMINTAA ..
S.J. osaston lukutuvan avajais­tilaisuus
cli t k . 11 päivän illalla
j a yleisöä oli kokoontunut huone
ääriään myöten täyteen, jotka seu­rasivat
mielenldinnolla ohjelmaa,
mitä oli niin vähällä ajalla saatu
kokoon. Lopuks tanssittiin, joka
näkyi käyvän hyvin vaikka tilat
olikin ahtaat.
Sunnuntai-iltana oli vielä jatko-tanssit
samassa huonenstossa;' ja
taasen oli kokoontunut huoneemme
ihan täyteen juhlivaa yleisöä, ietn-päässä.
nuorisoa; joten nämät en-simäiset
tilaisuudet, onnistuivat kii­tettävästi.
Nyt vain lisää innostus­ta,
niin pian olemme niin paljon
voimakkaammat että voimme vuok­rata
itse jostain vakittiisen haalira-kennuksen,
jossa voimme toimin­taamme
laajentaa sekä paremmin
tyydyttää kannattajajoukkomme.
SUURET TANSSI-ILTAMAT
Osaston huvitoimikunta tulee
järjestämään suuret tanssi-iltamat
Ontario St. A,uditorium-haalissa
t.k. 25 päivän illalla. Kaikki silloin
taasen tähän tilaisuuteen, sillä ny­kyään
. vuokraa osasto ainoastaan
harvemmin- tällaista ' suurempaa
paikkaa tilaisuiiksiaan varten, jo­t
e n ' jokainen silloin aina liikkeel­le,
kun mennään ulos oman raken-nul^
emme seinien sisältä iltamiam­me
pitämään, -
K E S K U S K O M I T E AN
: S E S TA
KOKOUK-Kommunistipu
olueen Montrealin
kaupungin keskuskomitea muodos­tuu
8 :sta eri kieltä j^uhuvasta kan­sallisuudesta.
Mutta vaikka se on­kin
kansallisuuksiin nähden seka­va,
niin ajatukset . on kuiten­kin
samat. Viimeisessä kesknskomi-fcean,
kokouksessa oli monta tärke­ää
kysymystä, joista kuitenkin
pääsoin yksimielisiin ja rakenta­viin
tuloksiin. Uudelleen järjestä­minen
päätettiin panna toimeen
kaikissa osastoissa toukokuusta al­kaen
Csillä ainoastaan suomalad-nen
osasto on vasta uudelleen jär­jestetty)-.
JPäätös oli kaikille yksi­mielinen.
"Puolueen jäsenveroa
päätettiin tästä lähtien kantaa 5 c.
lisää jokaisesta myydystä merkistä
keskuskomitean rahastamiseksi ja
ylläpitämiseksL Kaikkein suurim­man
* keskustelun antoi . tuleviin
kaupungein vaaleihin . osanottami­nen,
sillä tällainen yritys tulee ky­symään
paljon varoja, johon työt­tömänä
olleet jäsenet ei kaikki vot'
tehdä uhrauksia- Kuitenkin kat­sottiin,
että meidän ei millään so­vi
jättää vaalitilaisuuksia sivuun,
vaan silloin on meillä kaikkein
helpoin saada joukkoja liikkeelle.
Vaikka emme onnistuisikaan saada
edustajaamme sisälle, niin kuiten­kin
voimme tehdä joukoissa enem-ni
kasvatustyötä y^^ej» aikana,
kuin ehkä koko vuotena millään
muulla toiminnalla, joten päätet­tiin
ottaa osaa vaaleihin ranskalai­sella
alueella kaupunkia. Tarvitta­vat
varat kootaan, jääden kunkin
osaston kohdalle määrätty summa.
tulevat näkemään ne syyt
nämät johtuu ja samalla poista­v
a t / n e . .
VASTUSTd SOn^LASOPETUSTA
The Peoples Poruin oli järjesÄ-nyt
puhetilaisuudet edustajahuo­neen
naisjäsenelle, Agnes Mac-phailill'e
j a majuri General J . H .
MacBrien'ille|k joista jälkimaine)»
kannatti sotilasopetusta ja taasen
ensimäinen vastustL MaicBriens se­losti
laajasta miten nuorison on
saatava voimistelua ja urheilua^
kasvaakseen terveeksi j ^ voimak­kaaksi
ja että sotilaskasvatus on
juuri samiuu Vielä hän toi kohtia
Canadan laista, jossa määritellään,
että jokaisen mieshenkilön on so­dan
syttyessä astuttava sotilaspal-velukseen
j o t ^ - ovat 18-—15 vuo­den
ikärajan^ välillä, j a yksin tä­mäkin
on painava syy, että on hy­vä
olemassa j o k ^ e l l e sotilaskas-vatosta,
joten silloin ''ei tarvitse
astua sot^laspalvelukseen harjaan­tumattomana.
Samalla hän koetti
väittää että tämä ei millään tar­koita
militarismia, sillä kukaan
näistä ei ole tehnyt sotilasvalaa,
eikä liioin kukaan sotilas ole so­taa
aloittanut, vaan se on halli­tus
j a poliittiset johtajat jotka tä­män
aloittavat. Vielä hän vetosi,
^ttä vaildca Kansainliitto on ole
msssa, ei se voi sotia estää, joten
on meillä oltava joukkojfi, jotka
on harjaantuneet aseita läyttä-mään.
Macphail taasen puolestaan se­losti
sodan turmiollisuutta, esittäen,
että ne väitteet, joita edellinen
puhuja puhui, ei pidä palkkaansa,
ei ainakaan harjoituksiin nuorison
voimistelun ' j a terveyden kannalta.
Hän selostj, että jokaisen nuoren
tulisi saada ruumiillls^ harjoitus­ta,
voimistelua ja urheilua, mutta
sitä voidaan antaa muutoinkin
eikä sotilaallisessa tarkoituksessa.
Sitten siihen kohtaan, että soti­laat
ei ole vsotia synnyttäneet, vas^
tasi hän, että on totta että sotilaat
ei ole sitä tehneet, mutta heidän
tulee kuolla j a kärsiä, heidät työn­netään
taisteluun, se tulee heidän
tehdä, joten kuitenkin tällä tavalla
kaikki lankeaa heille vaikka eivät
olekaan sodan synnyttäjiä olleet.
Hän vetosi lopuksi että ihmisyyden
pitää olla korkeammalla jo nyky­ään
kuin kansallisuuden, j a kanso­jen
mielet on nostettava hallituk­sia
vastaan, että vanhanaikaiset so­dankäynnit
tulee lopettaa ja ori
saatava ystävyys ja yeljeys kaikki­en
kansakuntien - keskuuteen. Näillä
hän lopetti' puheensa. Muutamia
.mielipiteitä ; vielä vaihdettiin sen
jälkeen, mutta mitänn väittelyti­laisuutta
e i tästä muodostettu.
Aikaisemmin jo olemme tulleet
tuntemaan, e.ttä Anna Macphail, a i ­noa
naisedustaja Canadan edusta­jahuoneessa,
on vapaamielinen por-varinaikkonen
ja on» monta kertaa
pannut isänmaallis-kiihkoisille kat­keria
paloja purettavaksi, kuten'
vuosi sitten kirjeillään, mitä hän
lähetteli koulujen opettajille ' p i i ­riin,
mistä hän oli v a l i t t u , - j a n i i s^
ankarasti agiteerasi Englannin h a l -
lituKsen menetteJyn johdosta, se-kaantuessaan
Kiinan kysymykseen.
J .
tosta Suomalaisen Järjetön toimeen­panevalta
komitealta, Toronton osas-toltl^
suomalaisten työläisten £änen^
kannattajalta Vapaudelta j a Kom-mimistipuolueen
T i m m i n ^ kaupun­g
in keskuskonutealta.' Kaikki nämä
todisti työläisten muuallakin tunte­neen
saman asian kuin me täälläkin,
ottaessaan osaa surujuhlaamme. Or­kesterin
soiton j a laulukuoron lau­l
u n jälkeen puhui D. Helin muuta­mia
kauniita sanoja, jotka varmaan
jäi monen mieliin poislähtemättö-mästL
Puheen jälkeen Helin esitti
kunkin vainajan henkilöllbyyden ja
toimitti omaisten ja ryhmien edus­tajien
kanssa seppeleitten laskun
vainajien muistolle. Tämä teki sy­vän
vaikutuksen omaisiin j a läsnä­oleviin
työläisiin, siUä kaikki vaina­jat
olivat perheellisiä j a parhaassa
iässä olevia. Senjälkeen kun kaikki
oli nähneet ruumiit; sisällä j a ulko­na
olevat, asetuttiin kulkueeseen,
joka kulld kaupungin lävitse hau­tausmaalle
soittokunnan soittaessa.
Kulkueessa kaupungilla oli y l i kuu­den
sadan ja suuret joukot kulki
ympärillä. Kun hautausmaalla oli
laskettu kaikki , yhteiseen hautaan,
niin soittokunta soitti j a yleisö lau­l
o i Kansainvälisen^ J . V i r t a lausui
hyvin voimakashenkisen runon ja
sen jälkeen-luotiin hjauta umpeen.
Suomalaisella haalilla oli vielä osas­ton
tarjoomat kahvit j a senjälkeen
vainajien omaiset ja yleisö hajaan­tui
kotiinsa. /Kuitenkin tulee tämä
valtava tilaisuus j a tapahtuma mis­tä
se johtui, säilymään kauan kaik­kien
muistossa. Monet valokuvaajat
ikuistuttivat tilaisuudet.
VAJANAISjIA TERVEIYDESTÄÄN
Kauptmgin viime vuotinen ter-veystarkastajain
-raportti osoittaa,
että mitä on tarkastuksia tehty kou­lulapsien
keskuudessa, niin oi^ huo­mattu
paljon vajanaiselLä tervey­dellä
olevia lapsia, summa nousten
25,243, j a sen lisäksi vielä 30,855,
jotka olisivat tarvinneet hampai­den
koTJauköen.'Koulu- j a sairaus-tarkastajien
(nurse) raportista käy
selville, että he saman ajan, kulu­essa
tarkastivat .436,056 koululas-laskettnjen
töveriemme muisto ^vel­voittaa
meitä taisteluun! — - T . K r C .
ta, joista 5225 pitää poistaa kou­lusta
eri sairauksien takia; 21,738
lapselle antoivat he apua sairauk­siin.
Samalla aikaa selostaa myös^
k i n Montrealin 'kaupungin avus­tuskomitea,
että : he viimevuoden
aikana antoivat lääkärinapua 45
tuhannelle henkSoIIe, Ylläolevat
numerot puhuvat kurjuudesta ja
hädästä, mikä ; on työläisten kes­kuudessa,
sillä näis^ ^numeroissa
''ei puhuta niistä avustnk^sta mitä
on annetta ruuan j a asunnon muo­dossa,
vaan ainoastaan sairausta-
TYÖNUHRIEN H A U T A J A I S ­TILAISUUS
»
Hollingerin kaivannossa sai sur­mansa
kahdeksan suomalaista työ­läistä
siinä onnettomuudessa, joka
alkoi helmikuun 10 päivänä. Heti
Irun eli saatu kaikki kuolleet ylös
kaivannosta, piti suomalaisen osas­ton
johtokunta kokouksen j a päätti
pitää kaikille surmansa saaneille
suomalaisille työläisille yhteiset hau­tajaiset,
jos omaiset niin haluaa.
Tapahtuman takia asetettiin, kaikki
samaan asemaan, huolimatta siitä,
että eivät olleet kaikki iällä k<ärtaa
järjestyneisiin työläisiin kuuluvia.
Komitea toimi vainajain omaisten
toivomusten j a järjestyneitten työ­läisten
tapain mukaisestL Yhtenä
Cänmöre, Alta.
M U I S T O J U H L A N VIETOSTA
•Eletään sitä päivästä' toiseen
täälläkin Canmoren kolikämpiköUä.
Töitä tehdään nykyään kohtalaisesti,
noin viisi päivää viikossa, j a siinä
sitä on ~ kyllä joka maanalla työn-
•tää.
N i i n , me suomalaiset täällä
myös vietimme Suomen luokkaso­dan
10-vuotismuistojuhlaa tammik.
28 pnä. Ohjelmassa oli m.m. kaksi
kuvaelmaa,:jotka sisältönsä puo­lesta
erittäin sopivat illan ohjel­maan.
J a tov. Henry Reinikka se­losti
Suomen työväen toimintaa
v. 1907 "vuoteen 1918 ja sen jäl-keenldn.
Hän yleispirtein toi esiin
ne* syyt, jotka pakottivat porvaris­ton
tarttua aseisiin, puhdistaakseen
ajoissa vallankumoukselliset Jnaas
ta ennenkuin se on myöhäistä ja
hyvin .porvarit, k;^ten -he .uskovat,
onnistuivat tehtävässään 'sillä ker­taa
Saksan ynnä muiden porvari-maiden
avustamana. Vaan kaikesta
huolimatta vallankumousaate Suo­messa
elää j a kasvaa. Vielä oli oTi-jelmassa
runoja, kertomuksia ja
laulua.
. KEVÄT TULOSSA
Talvi täällä on ollut erittäin
kaunista jälkeen .joulun. Lunta ei
ole enää kuin juuri nimeksi ja
jäät lähtivät joesta tuntemattomille
maille t.k. 12 p:nä. 'J
SAIRAUTTA
Sairautta on -kylässä ollut tänä
talvena koko paljon työläisten hen­keä
vaanimassa, vaan ei se ole
ollut sen pahempaa laatua. —
H. R—-ka.
tun tiedotusten. Tapaus muistuttaa
arveluttavassa määrässä *'no!sen
Harhorin" raittiusseuran touhua.
Nekin seuran perustajan poistuttua
paikkakunnalta pa:hivat seuransa i s ­tumaan
määrättömäksi ajaksi; oli­vat
kumminkin siksi rehellisiä, että
valitsivat edesmenneen toimitsijan
tUalie uuden j a ottivat lamaannuk­sen
syyt miesk^htaisesti päällensä.
On luonnollista, että yksilöä on
helpompi arvostella, vieläpä liioitel-lakin
kuin lähteä tarkastelemaan
osaston koko jäsenistön toiminta-intoa
j a tarmoa. — X .
hyvänä yhteistoiminnan osoituksena
oli suomalaisten joukkohaudan kai­vaminen,
johon o t t i osaa suuri jouk­ko
suomalaisia. "
Keskiviikkona ennen kahta alkoi
hautajaisten töfmitus j a muodostui
ne niin valtaviksi, että tämän kau­pungin
historiassa e i ole sellaisia en­nen
ollut. Ruumishuoneelta tuotiin
kaikki vamajat haaliUe. Soittokunta
soitti suruhymnejä Haali täyttyi
ihmisistä j a suuret joukot jäi .ulos
odottamaan päästä katsomaan tHai-sunden
juhlallisuutta. J . ^ . V i r t a pu­hui
tapahtuneesta onnettomuudesta
j a asemasta, missä ovat työläiset
ollessaan työssä kaivannosEa.j Ke-hoitti
työläisiä järjestymään j a sen
kautta poistamaan tapahtumia, jot-'
ka johtuu sentähd^, kun työnanta­jat
eivät ole kyllin varovaisia työ^
Iäisten henkien suojelemiseksi Suu­ren
riistokiihkon vallassa ei varata
kaivantoa siihen kuntoon^ että siellä
olisi työläisten henki turvattu. Pelas­tusvälineet
ovat huonot j a ei niihin:
kiinnitetä huomiota. Mutta työläis^
ten järjestäytymistä komppaniat
kaikella tavalla vastustaa.. Hartaa­na
toivomuksenaan kehoitti läaia-olevia
ajattelemaan ja toimimaan
siihen suuntaan, ettei tämänlaatni-
Kaministikvda, Ont.
L A S T E N JA L A S T E N VANHEM­P
I E N HUOMIOON O T E T T A V AA
Kommunistisen Nuorisoliiton or-ganiseeraaja,
tov. Oscar Ryan, on
tiedottanut saapuvansa paikkakun­nalle
helmik. 28 j a 29 päivinä. Hän
puhuu kumpanakin iltana Pohjolan
koululla klo 8 illalla. Tov. Ryan
poikkesi täällä viime syksynä, vaan
silloin ei ollut saapunut, kokoukseen
kuin parista perheestä lapsia, vaik­ka
niitä on paikkakunnalla siinä
ikärajassa olevia lähdle 40. Mah­dollisesti
on vika ollut huonossa i l ­moituksessa.
Nyt Icumminkin ottakaa kaikki las­ten
vanhemmat nämä tilaisuudet
huomioon ja saapukaa itsekin kuu­lemaan
J a auttamaan lasten toimin­taa
alkuun. Työväenliike tarvitsee
uusia voimia j a toimitsijoita. Niitä
saamme nuorisosta, kun ohjaamme
heidät käytännölliseen, järjestettyyn
toimintaan.
TYÖOLOT
on paikkakunnalla huonot. Niille
tuotteille, joita täältä voitaisiin ot­taa
ulos näin talvella ei ole mark­kinoita,
lukuunottamatta ratapölk­kyjä,
joista nämä liömesteadit on
olleet puhtaita jo vuosikausia.
OSASTO- J A PUOLUETOIMINTA
on myöskin lamaannuksissa kun ei
ole kuulunut mitään eneriipi kokouk­sista
kuin iltamistakaan. - Missä lie­nee
vika? Viime kesänä parissa paik-kakuntakirjeessä
huomautettiin, et­tä
entinen kirjeenvaihtaja ei ole
tuonut osaston kirjeitä kokouksille,
joten ei 'Ole voitu pitää kokouksia.
Toisessa kirjeessä mainittiin, että
toiminta rupeaa kai vilkastumaan
kun kirjeet tulevat samaan paik­kaan,
jossa pidetään kokouksetkin.
Osaston kirjeet Mcumminkin tulivat
sille entiselle kirjeenvaihtajalle vie­lä
6 kunkaotta jälkeenpäin maini-
Kenogami, Que.
V A P A U D E N MUUTTOKYSYMYS
Vapauden muuttokysymystä poh-diUiin
Suom. Järj. Kenogamin osas­t
o n kokouksessa. Luettiin toimeen­panevalta
komitealta tullut kirjelmä
sekä niitä kirjelmiä mitä on ollut
Vapaudessa osastoilta j a yksityisiltä.
Asiaa harkittuamme monilta puolil­ta,
tuli kokous täydellisesti yksi­mieliseen
päätökseen, että miksi
muuttaa Vapaus muualle koska se
nykyisessä paikassa on voipnt men­nä
niin hyvin eteenpäin kuin se on
mennyt. Ja onko suurkaupunki, k u ­ten
Toronto, hyvä. lehden kotipai­kaksi?
Eikö meillä ole kokemtista
siitä entuudestaan. Esim. Ameri­kan
puolella täytyi toverilehti Eteen-päih
muuttaa pois New Yorkista
kun ei siellä kannattanut sitä toi­mittaa.
Entäs Torontossa olevat
englanninkieliset toverilehdet "The
Worker", "Young Worker" y.m. E i ­kö
niitä ole saanut avustaa tämän
tästä suom. osastot. Siis Toronto ei
ole sovelias Vapauden kotipaikka.
Sitten Port A ^ h u r . Emme myös­kään
sinne sen muuttoa kannata,
joskin sikäläinen osasto lupautuu t a ­lonsa
antamaan hyvillä ehdoilla.
Vaan allekirjoittaneen mielestä on
SO talo sopimaton Vapauden liik­keelle
j a myöskin kokolaUla rapis­tunut.
Silloin kun osasto osti sen
talon, täyt^ se suoristaa yhdeltä
seinältä kun se oli luhbtumassa ka­saan.
Onko sanottu eikö sitä saisi
pönkitellä pian uudelleen. Siis V a ­paus
pysytettäköön edelleen Sud-huryssa..
OSASTON TOIMINTA
Osaston toiminta on niinkuin nou­semaan
päin. Ohjehna- j a keskus-telukokouksia
ön pidetty joka .toinen
sunnuatai poortitaloissa. Osanotto
on ''ollut koko runsas. Iltamiakin
on pidetty, vaan niistä el ole ollut
sanottavia tuloksia. Ensiksikin huo-neusto,
missä iltamia pidetään, on
kaukana keskuksesta sekä muuten
pioni j a matala. Siksipä on nous­sut
kysymys oman. talon saannista
paikkakunnalhi, siUä tällä paikka­kunnalla
töloe asiitus-olemaan, py­syväinen.
Suomalaisiakin ori huo­mattavasti
j a jos tammen työt alkaa
laajemmassa mitassa, sekä kanava-työ,
niin silloin tänne pesiytyy suo­malaisia.
' .
NAISJAOSTO
Se täällä on kovassa touhussa.
Iltakaudet kulkevat toistensa luona.
Mitä he hommaavat, on meille mies­väelle-
salaisuus. Mutta sittempähän
sekin nähdään kun naistenpäivä saa
puu. Koettakaa sitten miehet j a po­jat
olla ympärillä!
Osastolla kuuluu olevan kappale
harjoituksen alaisena. Sitä en tiedä
koska se näytellään. Eipä taas muu­ta
kuin terve mieheen. —- Akanmies.
komitea ei ole ollut oikeutettu alis­tamaan
8itä!v kysymystä, enemmSn.
kuin mitään muutakaan asiaa, osas­tojen
äänestedäväksi. Järjestön
säännöt eivät sellaista menettelyä
tunne; Niissä tämän järjes^n ylim­mäksi
elimeksi asetetaan konvent*
sioni (edustajakokous), j a "jos joku
asla, josta päätöksen pitäisi tehdä,
on 'laadultaan sellainen että Toi­meenpaneva
komitea el uskalla ot­taa
siitä edesvastuuta kantaakseen,
alistettakoon a^a . kanventsionin
ratkaistavaksi". Koska viime edusta-k
o k o u s päätti Vapauden' liikkeen
pitää edelleen Sudburyssa, ei Tpk:-
11a ole valtaa sitä muuttaa, ei omalla
vastuullaan eikä minkään äänestyk­sen
nojalla, ennenkuin seuraava e-dttstajakokous'
toisin päättää.
Sentäfaden oli kyläkomitea titä
mieltä, että ainakin täkäläisen S.J.
osaston oUsi kieltäydyttävä otta­masta
osaa tähän sääntövastalsesti
toimeenpantavasi^ äänestykseen.
Sointulan kyläkomitean puolesta,
A. B. Mäkelä.
(Puolueen leima)
Pääkonisiifiviraslo
koko Caaadaa varten «aaiBtttif
kia maan viralfiseDb
kuuluvia tebtiviX. lödtiir
matkustusta varten kotimaahaii ^
mn«aU^ vahvistaa ariakirfoja.
nöfcsifi j.m., selvittU perintS» J»^
mnite Suomea kansaTakiiii fcoM^'
tovia asioita.
Osoite:
ConsaUto Graoml off
Boom 918
118 Stanley Street, Mottlx««L
(Coner St Catharina and S t m l i i^
AKSELI RAVANHEIMO^;
pUkonsoB
Uaäkn on Suomella «dmtnltaNi
Canadassa: Konsuli Eriek J .
Port Arthur. Ont. — D. J .
40 King St, St John. N. B.
Adiei Saarimlki, 319. Bay St. l i i^
ronto, Ont ^ O. W. Tftmfooa 6B1
Ho#e St. Vaaeoover, B. B,
P. Albert Hemuuison, 470 Main flU
Vinnipeg, Man. — Thomas Puniit
Box L, Copper Cliff. Ont
Miiistelima metsäelämästö Ysltfi 1918
Nakina, Ont.
Toiminnasta ei täältä voi pal­joakaan
puhua, sillä se on ollut
liijaista talven aikana, paitsi ko-coukset
on pidetty, säännöllisesti.
Vaari nyt minusta tuntuu kuin olisi
k^vät lähellä, sillä kuulemani mu­kaan
on jo tilattu yksi näytöskap-pale
näyttämöliitolta harjotukseri . . v^.^. . . . , „ , . . ^ w « . ,
alaiseksi ^kevättä varten, _ ja olenj r J ^ ^ ä i i k n " H S ä t k o " ' e T " ckrnjt
Oli helmikuun 11 j a 12 päivän
välinen yö, kuri saavuin Jäätsaareen.
Menin tänne siksi, koska kuulin
tovereiltani J . H : l t a veljeni sinne
menneen. Tarkoitukseni oli saada
tietää minkälainen oli " i l m a " . Olin
ollut poissa jonkun aikaa (Kuopion
kapina-ajan) näiltä seuduilta. Kuu­lemani
ei ollutkaan vähäiset
Sain kuulla kuinka toverit Nissi­nen,
Voutilainen, Karvonen j a Jär­veläinen
olivat saaneet seista Tuus­niemen
meijerin seinää vasten pai­kallisten
lahtareitten maalitauluna.
Siitä syystä että olivat kuuluneet
työväenyhdistykseen ja uskaltaneet
lausua julkisen sanan sorrettujen
puolesta. Myöskin sain tietää, kuin­ka
Otto Räsänen oli näitten samo­jen
pyövelien käsiin Joutunut En-sinnäkiti
hän oli joutunut vangiksi
siitä syystä, kun el suostunut ilmai­seksi
tekeniään työtä herralle Joka
oli paikallisen suojeluskdnnan pääl
llkkö.*^ Mlehöri he olivat vieneet k l r
koita Kulojoen sillalle johtavalle
tielle j a täällä riistivät brownin.
geilla hengen, kerskuen,, että aina­kin
nyt sait hyvän palkani Tämä uh­ri
el kuulunut mihtnkääri' järjestöön.
Myöskin sain tietää useampia toisia
tovereita, joille oli langetettu kuole­mantuomio,
vaan joista oU osa
päässyt karkuun j a osa joutui Tuus-järven
punakaartin mukana Kuopion
antautuessa vftngiksl. Heistä usc-,
ampi kuoli nälän tauteihin j a rääk^
käyksen uhrina.
Karkurien luetteloon oli tämänkin
kirjoittajalla kunnia päästä jo en
nenkuin oli kolme päivää loppuun
kulunut Kuopion antaanttimisesta.
Se tapahtui seuraavasti: V
O l i n kutsuttu suutariksi A . Miet­tisen
taloon^ joka on ennien maini­tussa
saaressa. Kaivoin kamppceni
pussista, jonka veljeni oli sinne tuo.
nut j a rupesin tekemään talon tyt­tärelle
kirkkokenkiä. Isäntä antoi
nahat ja lähti sitten ajamaan kir­kolle
esikuntaan, pHhtävästi ilmoit­tamaan,
että lintu ori " k u v i l l a " , että
ei puutu muuta kuin ampujaa. Pa­lattuansa,
kutsui perheensä kama­riin,
jossa oli varoittanut, ettei her­mostua,
kun veljet tulevat ja van­gitsevat
"yölepakon", joksi hän oli
minua nimittänyt, siksi kun yöllä
saavuin. Mutta sanotaan että kun
iätä on suurin, niin on apukin lä-lellä.
Tuo tyttö josta otin aamulla
cengän mitan, toivoi kai saavainsa
lekemäni kengät. Kirjoitti paperi-appuun
jossakin loukossa' sanat;
jos meinaat elää, niin poistu heti."
Lapun sai hän pistettyä työkalujen!
oukkoon. Tätä käskyä ilman muuta
tottelin, j a sellaisella kiireellä, että
kuullut hiljakseen höpistävän sel­laistakin,
että jahka ilmat lämpiää
niin menemme Long Lakelle pi­tämään
taas roimat iltamat, siitä
vihasta kun olemme talven saaneet
taas tanssimalla torkkua vaan
saa riähdä onko noissa puheissa riii-
Ensimäinen järjestön osaston ko­kous
on ^4 pnä maaliskuuta. Muis-takaapas
kaikki jäitenet sillofaj
tulla kokoukseen, on tärkeitä a^
sioita. J a myöskifl jäseniksi aiko­vat
tervetulleita! — Katri Mattson.
Sointula, B. C.
" V A P A U D E N MUUTTAMISESTA
POIS SUDBURYSTÄ
keskusteltiin Sointulan kyläkomi­tean
kokouksessa helmik. 12 p. 1928.
Täällä vallitseva mielipide Sudbu-r
y n sopimattomuudesta 3-päiväisen-kän
lehden irmcstymispaikaksi on
kaikista uskotteluista huolimatta py­synyt
samana,: mikä se oli Suom.
Järjestön viime edustajakoikoukselle
lähetetyssä j a aikoinaan Vapaudessa
juikastussa täkal, S.J. osaston lau­sunnossa.
Samaten ovat toiveemme
lehden menestymisestä 5- t a i 6- päi-väisenä
edelleenkin sangen harmaat,
muutettakoon se minne hyvänsä.
Kun itse lehtil]ike,«»Icein latlden,
tuotti tappiota kaiken aikaa, minkä
Vapaus 3 päiväiseksi laajennettuna
ilmestyi, täytyy sen 5- tai 6-päiväi-senä
tuottaa yhä enemmän tappiota,
ellei tilaushintaa tuntuvasti koro­teta,
jossa taas on omat vaikeutensa
tulla kamaristaan ihailemaan hi­moitsemaansa
uhria.
Painelin suksilla Juoveden poikki
Paloniemeen ja siitä metsän halki
Wchmersalmen pitäjään^ Täällä us­kalsin
poiketa erääseen mökkiin jo­ka
oli tunnettu. Kiireeellisesti sain
syödä talonväen pitäessä vahtia u l ­kona,
sillä täälläkin oli käynyt suo­jelijat
jahtimatkoillaan. Läksin taas
jatkamaan matkaa noin arviolta
kolmenkymmenen kilometrin taipa­leen.
Matkani i>äämääränä oli men­nä
Riistavedelle tätini luokse, toi­vossa
saada jonkun päivän levätä ja
ottaa selkoa tilanteesta. Mutta s i i ­näkin
petyin.
Vähää ennen menoani oli eräs
Routtu niminen mies tullut kuului­saksi
ihmisten rääkkääjäriä; Hän
oli silponut paikkakunnalla siivoksi
tunnetun torpanmiehen syystä kun
ei liittynjrt suojeluskuntaan, ^un
pahoin että kantaa oli pitänyt tuon
roiston uhrL Astuin tätini pirttiin
väsyneenä j a nälkäisenä toivossa
saada koota vähän voimianL Nyt
Mitä tulee äanettykseen Vapau­den
kotipaikasta, oli Kyläkomitean
käsitys se, että SJ. Toimeenpaneva | reippaalla tuulella, ottaen huomioon
sain tehdä iseuraa serkkupojilleni,
jotka kiireenkaupalla kyyditsivät
minut takaniitylle heinälatoon, joka
oli ainoa keino mikä minut pelastL
Olin siellä yön lopun j a seuraavan
päivän vilusta väristen sillä olihan
silloin helmikuun talvi-ilma.
Seuraavana yönä siirryin^ Saahko-rille,
jossa piileskin kuukatiiden päi­vät
milloin saunassa,^ milloin la­doissa,
joskus uskalsm nukkua a-suinhnoneissakin.
E i tarvinnut olla
yksin, siHä väliin oli meitä kuusikin
samanlaisia kohtalotovereita. Lau­lelimme
vallankumouslauluja j a y l i ­päänsä
olimme kaikki toveruläei
olosuhteet. Joissa me elimme. Unttl^j
sitten kääntyi toinen lebtL
; Lahtarit o l i saaneet vihiä olinpa^j
kastamme Ja panivat toimeen metfli^t:
syynin. Tästä saimme tiedon n i i n bgmn
vissä ajoin, että ehdimme v f t l s t : ^'
Nyt t u l i hajaannus meidän kedctto^:!
teemme. Minä valitsin parbaaUi;^
mennä Juoveden saariin nfmeltUbiX
Lammassaaret Nämä saaret; OT4I'
kaiken liikenteen sivussa Ja astunal^:^
tomat Asumuksissa. Jotka ovat nSk^^
tä saaria lähellä ei ollut kun y U l i
perhe, Joka uskalsi ajatella tySvlUaDKi
pyrinnöistä, eikä ollut ketään» poli*:
sa paikkakunnalta. Joten eivilt val<^;;i
koiset arvauneet kääntää ttrid»ii|;^
taansa näihin saariin. Siitä lwon<»|
matta ei sielläkään ollut elSmft Ic»*v
dchdittavaa. Ainainen kylmyyi^:;]f«<^
vinnon puute j a yksinäi^rys teki
elämän tuskalliseksi. fRIuokaa
eräs, toveri, vaan usein sekin lo
sillä tällaisena aikana oli
olla yhteydessä karkurien kanssa J i l
se monasti myöhästytti raokalfthft-tyksen
saantia y l i kahdenkin päivä»
jolloin nälkä Ja väsymys uhkasi t eV
dä sen mitä valkoiset eivät i^sseet M
tekemään. iNäissä oloissa kiertelts m
näitä Juovcdei^ unhoittumattottilil^i;^
saaria toukokuun viidennen päi^n i
iltaan saakka. '0i
OU kaunis keväinen yö. Havabdltti^
äkkiä istua törröttämästä etelftisenii
saareri rantakiveltä, kun alkoi kao-'
lua^ jäältä kiireistä hiihdon ratinaa. ,
Aavistin Jotakin, sillä tämä yS t i .
ollut sovittu toverini tnloajakst
Merkinantovibellys ilmaisi kuka tu» ,
Ilja on. Ennenkuin oli kerinnyt kf^fA
sollä kuulumisia komensi' toveriidlf
heti ^ lähtemään mukaansa. Toveril» ;|
tani sain kuulla että 'Jahtareilla on
tiedossa olinpaikkani takasaarista. i
Tämänklri tiedon oli ilmoittanut eft
samainen tyttö Joka saattoi mfnnn ^
ensikerran matkaan. Samalla sain ;
toveriltani kuulla Kuopion kaupun- !^
gin slUoisclta valkoiselta päallikdltB |;
kiellon kuoleman tuomioitten Icäyw |
täntöön panemisesta. Niin tavaili- f;.
seksi tulleita murhia ei kuulemma I
enää tehdä, ennenkuin .YaUio;i "
kosoikeus on nähnyt tarpeellisekst
No niin, ei auttanut kun lähteS %
taas. Tällä kertaa päätin mennS %
niin ^i^n kun vaan voin Kuopioon ^
ottamaan "ansaittu rangaistuksenl'%
sillä enhän ollut syntynyt ikääni
metsässä elämään. Kelirikko teM =
nyt kulkemisen melkein mahdotto^
maksL Jää uhkasi aina nielaista s{> -
säänsä. Vaan kun tiesin kuinka käy»
Jos joutuu Tuusniemen pyöveleitte»
käsiin, niin tein sen mikä oli tehtä­vissä.
Onnistuin kuitenkin päästS :
tuon peloittelevan jäätaipaleen y li
j a sitten keväisesssä jääsohjussa ai> '
van rikki kuluneilla kengilläni lafr»
hasin itseni Kosulaan, jossa luulin
saavani levätä päivän Jatkaaksenl
matkaa seuraavana yönä. Mutta
j u u r i kun olin päässyt erään tut­tavani
ikkunan alle, oli hän aivan
toivoton suhteeni j a pian selvisi i t ­sellenikin
kuinka lähellä vaaraa olin
t u l l u t Valkoisten patrulli kulki jon>
kun sadan metrin päästä kuitenkin
huomaamatta, sillä pimeys : eroittii
minut heidän näköpiiristään. E i aut*
tanut muuta kuin yrittää ponnistaa
korpien helmaan puoli kuolleena.
Nyt suuntasin kulkuni Mustilab»
teen. Siellä onnistui minun piiles­kellä
neljä vuorokautta eräässä tor­passa
vaan sitten ttrli loppu tästft
lehtoelämästä. Se oli toukokuun
päivän ilta. Olin metsässä kävele*
mässä, kun eteeni ilmestyi kakd
Buojeluskuntapuknista miestä, jotka
tunsin. Toinen oli -Srapaussodassa^*
kuuluisaksi tullut vankien ampti»
jana. Eemeli Uiettinen j a toinen ko­tikylässään
reuhannut Jalmari Nuo*
tinen, jotka nytkin olivat :ihmisi&
metsästämässä. Hjnan muuta sain
tehdä herrojen seuraa ja kuulla '
kaikenkarvaisia haukkumasanoja ja> ,
uhkauksia päästä taivaaseen. Nyt ^
sain e r i ^ tehdä tiliä Mustlnlahden '
suojeluskunnan päällikSn . edess^
joka näki parhaaksi lähettää Kuopi-'
oon, koska edellä olin tehnyt "rikofcf •, f
s i a " , joista minua syytettiin^ Trai-; J
tenkin pitäen vankinaan toista inik». V
koa- Tällä välin hän o l i ihnoittannV;,:
löydöstään Ttmsnjemelle ja . mkfflOK^»^?'
lähettämisestäni Kuopioon, TttnsiuMi,f
meitä oli lähetetty viisi arkkia k&äi^' <^
tävä syytosldrjelniävia .tuondon^
jonka näitten- syjtSk^en pernsteeU^?'^
olivat tehneet — Pumkki : , \