Vapaus, February 20, 1928

              mm
iiii;avii:2- Maanantaina, helmik. 20 p;nä—-Monday, Feb. 20
i i i i -
Nb;_35—1028
Järjestön asiat
VAPAUDEN MUUTTOKYSYMYS
S.J. JjemeJän osutbn l&iuanto
' K d l m m o lehtemme Vapauden
•nnnttokys^ystä «kai vakavana
«sEana, jota ei voida vaikenemalla
^hnrattaa, lauettuamme järjestom-
' m e toimeenpanevan komitean alus*
tnksen viime tammik. 10 p., jonka
idnstuksen pohjalla t.p.lL jätti tä-tnto
asian järjestömme jäsenten
pohdittavaksi j a lopuksi yleisäänes-
^^rlcsellä x^tkaistavaksi. Hämmäs>
Ijrksenune' oli suuri kun^ näin va­kava
asia yhfäkkiä heitettiin e-teemme.
Sitäkin suuremmalla
Hjrs^ olimme ymmällä, koska
lemme olleet sellaisessa varmassa
fBsko^, ettei lehtemme poismuutto
JBadbnrysta voi tulla edes kysymyk­seenkään
tietäen, ettei järjestSm
» e t.p.k. pitänyt olla mitään-va-iaoksia
yksinalotteesta ryh^ä tätä
mälaa. ajamaan.' Viimeinen järjes-tSmme
konventsioni 'oli yksimieli-kesti
sillä kannalla, että lehtemme
pSj3et8än Sndburyssa, koska se ka
fcupaölin on paras lehtemme koti-fiaikaksL
T.p.k. tämän asian esille
mtamaTla osottaa olevansa omalla
^ j o i d e n k i n yksilSiden asialla, eikä
^ i j e s t S m m e jäsenistdn kokonaise-i
D J ^ kannalla. Tämä ei ole o
'Jbedn. Mekin jD&inoUen olemme pa^
•»fiiettaja nousemaan tuollaista
tnsvaltaisnatta vastaan, tabmalla
CsiQe Joltakin näkSkohtia tästä a-
MvP,.,., .....
mmm-: M&mim^M:
iBLoaatnitiiB syytä iMrSltii ky
•yBiyst&' VapimdeB nvdesta ko-
UpalkMta
^ jiaeii ja
UStmane kannattaja tietää sen to-
' tfstgmyt niin hyvin Sudburyssa ^ et>
ICGI M olisi missään ihaualla v o l -
tittt sitä sen paremmin tehdä. Leh-tenmie
alemin^^^^^^^^ • tyhjästä,
« y t tiUfl on varoja noin. |40,Ö0Ö
tftdOariiB* Jos lehtenm biisi ollu
fftvTtArthnrissa, kuten sitä jokd
iniod sitten sinne meinattiin vie^
Alin n y i ^ i U i k k e e m i | i e ta^
ideOinen jssema olisi, noin, v a ­koin
mita se todella on.' Sil*
järjestömme t.p.k. oli pSä-t
l tämän muuton takana
f S ^ * ; ^ Töiwtooh^^ m kannalla
; Jräcd tämä ole kovin knmmallista?
B i sovi kieltfiä, «tteikS Juuri s i l -
tain Port Arthur näyttänyt edul-löaemmalta,:
i piaikaita s^^
«nomalaisasntnksensa takia. Mutta
•; fciöcesta hupllmÄtta^^^^^^ m^ kyet­y
i n silloin estämään. Järjestömme
ikktiivisemman osan ' ansioksi- nyt
i ^jroJUUuliildn • jlokea; tämä eUceaan
n«sanbt:
xJektomäe kyettiin pit^mPn Suä-
'~ l^uxyasa;-' Silloisista Port Ailhurin
fltobuttksista ., huolimatta Järjes-maisesti
tajusivat Jo silloin; että
j | Suiibury on ainoi paikka. Jossa
T Idifeiiune vöi niin henkisesti ki^in
fltaJtoudellisestikih nousta j a ; kasvaa,
J JoBdW se ^m tehnyt, ylit­yöhön
j t ä s^ä kMTOssaah kaik^
nicbr^^
• « i in Mmmästyttävällä tavalla, että
» b t a yertojäah kolco mante-
)ii8eh sub^ sanbmialehtfliik-f
keiden 1^^
«esti bn ollut iriah^dpllista seti -tai-i
k i a , että lehtemme on maantieto
V vlisesti sellaisessa keskuksessa jos-j
t a se on kaikkein parhaiten kyen­nyt
palvelemaan järjestömme asi-
:voita J a jäseniä. • Ontarion j a Q u e ­becin,
m varsinkin keski-Qn-i
lanbn^^ valtavien . teollisuusnpusujen
y kanssa yhtä rinnan on suomalainen
Bsutus vuosi vuodelta jatkuvasti
paisunut ja edelleenkin tulee sitä
tekemään. Näiden kummankin
maakunnan suuret teollisuuslaitok­set
ovat vielä enemmän taikka vä-f
fcemman nousukauäessaan ja teol­lisuuden
nousu luonnollisesti e-dellyttää
suomalaisen asutuksen y-bäkin
suurempaa laajentumista, s i ­täkin
suuremmalla syyllä koska
jjtturi kaivosteollisuus on ala josta
suomalainen työväestö elatuksensa
faakee. On kylläkin mahdollista, et­tä
teollinen pulakausi, jota kohti
fflie nopeasti olemme kulkemassa,
voi ehkäistä näiden työmaiden nou­sua
joksikin aikaa, mutta sitä suu­remmalla
syyllä meidän tuleekin
Ijtitää lehtemme Sudburyssa, eikä
lähteä sitä raastamaan alas ja ha­kemaan
sille turmiota koska pula­kauden
sattuessa ei Port Arthur
aeb paremmin kuin Torontokaan
jtskkaisi lehdelle onnistumista muu­ton
kautta, vaan tuotettaisiin suun-iiattomät
kustannukset, joita ei vbi-tau^
d maksaa, vaan edessä olisi
BBlvä perikato.
sä tarvittavat aiheet tuoreimpina
itse paikan päällä olijana. Torontos­sa
tosin .on vanha ammattiliike mel­ko
voimakas, matta koska Worker
on kerran siellä, niin tämä mieles­tämme
riittää. Muuten olemme s i ­tä
mieltä, että Workerkin vielä jos­kus
täydytään tuoda pois Torontos­ta
sentähden, ettei se tule kannat­tamaan
itseänsä siellä. Olemme
täysin yksimielisiä tp. k m kanssa
siitä asiasta, että lehtemme uutis­osasto
olisi saatava tuoreeksi ja
monipuoliseksi, joskaan emme pidä
sitä puolta lehtemme ainoana pää­määränä,
tietäen sen tosiasian, et­tei
lehtemme kykene kilpailemaan
uutisillaan toisten suomalaisten
lehtien -kanssa olipa se sitten mis­sä
tahansa, vaikka Torontossakin,
niin tämä puoli asiasta ei olisi y h ­tään
parempi. Viisipäiväiseksi laa­jentamisen
jälkeen on Vapauden
uutispuoli jatkuvasti parantunut ja
monien asiantuntijain taholta an­netut
lausunnot selvästi osottavat,
että tätä puolta voidaan vielä pal­jon
tehostaa, kunhan nykyisessä
liikkeessä vallitsevat muut teknilli­set
esteet saadaan poistettua. '
Omaa talon rakentaminen ja anden
' painokoneen hankinta
iJPidäröme Vapaudelle oman ta­lon
rakentamilta suorastaan vält­tämättömänä
asiana Ja sen yhtey­dessä
myöskin nuden painokoneen
piirissä, jossa lehtemme, Vajtans,
on hyvin edistynyt j a siitä syystä
meistä tuntuu, että olemme teh­neet
ehkä enempi kuin etempänä
olevat lehtemme hyväksi. Jos lehti
nyt vietäisiin pois, on aivan luon­nollista
että tämä ympärillä oleva
suurin kannattaja- j a jäsenkeskus
muuttuisi kylmäksi lehteämme koh­taan.
Nyt sitävastoin kylmäkiskoi-suutta
ei ilmene missään. Miksi y-rittää
sitä hakea tällä teolla?
Loppnhnommatos
Kehoitamme kaikkia lehtemme
kannattajia, ystäviä j a ennenkaik­kea
järjestömme jäseniä tarkasti
harkitsemaan Vapauden liikkeen­hoitajan,
tov. J . V . Kannasten, lau­suntoa
lehtemme muuttokysymyk-sestä
(julkaistu , lehtemme No, 24
helmik. 3.' p.). I^dämnie tuota lau­suntoa
sellaisena ainoana oikeana
lausuntona, jossa kaikki tätä a-siaa
koskevat selitykset perustu»
vat päteviin numerotietoihin, jois­sa
ei ole tinkimisen varaa kellään
joka tätä asiaa tahtoo rehellisessä
mielessä punnita. Tov. -Kannaston
lausunnossa on otettu huomioon
kaikki pienemmätkin seikat j a on
ne esitetty ehdottomasti puolueet-masti,
liikkeemme liikkeenhoitajan
ominaisuudessa, järkevällä tavalla
säilyttää lehtemme olemassaolo.
Ja jos mikään tai kuka tahansa
puhuu selvempää kieltä, niin ne o-vat
juuri nuo tov. Kannasten esit­tämät
kumoamattomat numerolliset
osotulcset, jotka selvääkin selvem­min
sanovat: pitäkää lehtenne Sud­buryssa.
Hyväksytty S.J. Levackin osas­ton
kokouksessa - helmik. 12 p.
1928.
E. H j . Länsi
puheenj.
Anna Sorjonen.
iaihteeri
Vapauden muutt^^kysymys
Vapauden muuttokysymyksesta
näyttää kehittyvän sellainen pähki­nä,
että osastot j a yksilöt, om^a
paikkakuntaansa puolustaessaan jo­ko
tahallaan tai asioita kaunistellak-seen
laskevat joukkoon luikuria.
Rivien välistä kaikista itäläisten lau­sunnoista
voi lukea sen loppuspurtin,
että jos lehti muutetaan sinne tai
sinne, niin sille voi käydä samoin
kuin Työkansa-vainajalle.
Kun tuo vainaja kerran kummit­telee
silmissä Ja tuon kummituksen
mukana ennakkoluulo laukkaa Port
Arthurin päälle raskaimmin, niin
lienee paikallaan tämän yhteydessä
luoda lyhyt katsaus Työkansan elin-ostamista.
Talon rakentaminen on aikaan. Allekirjoittanut uskoo jo-luonnolliBesti
ensimtäinen tehtävä; tain tietävänsä niistä asioista, sillä
Jonne uusi painokone voidaan si-1 QIJQ toisten mukana allekirjoitta-
Joittaa. Painokonetta ostaissa vain Ujassa lehden ilmestyinisluvan pyyn-on.
muistettava »pitää silmällä tule- tiä. Samoin olin pakotettu vahvista­via
mahdollisia painomme «dellyt-Lna^n lehden omaisuuden luovntta-tämiä
vaatimuksia, ettei sitä Jou- ^ i ^ ^ vararikkopesään. Eräissä
duta llhiaikoina taas uudistamMn.^]^^^ ^nettu ymmärtää,
Talon rakentamiseen olW ryhdyttä-1^^^^ Työkansan vei vararikkoon y k -
7^ J?^"S? «inomaan sen isäntämäinen arthuri-
Itfta, Mikääij ei estä siften l y h ^ - lainen Johtokunta, J a Vapaus vaan
mästä, kosl»^. kewan Vapaud»Ue. Ug„g3tjJ„^ sentSden, että toimeen-on
Jo ostettu tähan^ ^^^koitak- ^^i^omitea on ollut sen perään-seen
sopiva tontti Sudburysta, vie- j : ^ - . »^.j^ ei ainakaan
läpä saatu hyvältä paikalta. Mutta f? • • n- *^ ,
u. ^•r**" j»jf»«i*» va"v»»w».^ jjjpjaijjellisesti ole nun. Tyokan-kun.
talon* rakentamiseen ryhdytään „ . r ^« „,A*„i„i. „i.«xwi,^«T,„.i
niin olbmme iitä j n i e l ö / ettei siinä h«"f, «^^^
asiassa tulisi kiÄaaia, vaan olisi h i ^^""f,^ ^^^^
Ä ^ o m i o o n r a k e n^
rohkehikaan arviointi edellyttää, °?*fl'>« i ? paatetthn lehteä koske-että
taloon voitaisiin j i i J o i t t a a 3 r . H ^ ^^^'"Ä'^*^; Johtokunto
jestö- J a puolue-elämässä t a r v i t t a - h ? ^ P ? ? » f « ^ y ^ 3 ^ « ! . ^
via virastoja tulevan, kasvavan t o i -
mintamme varalta. Me tiedämme jl-^^ee^^P^»»^»'*»^^^
että Vapaudelle voidaan rakentaa .T^^^ suunmtelmat ohvat en-talo
Sudburyyn minä päivänä ta- »fna^^J^ma, m^dolhsesh ^rheeUi-tänsä;
sellainen ^ t ä se tyydyttää p"- . . ^ » ^ d a n järjestynyt tyovaes,
emmikkeemme vaatimuksia ilman, tö mistä karsi ja, ^allikaammun vä­että
on tarvis tfehdä sentinkään ptuuttaa' että Port Arthunn paikal-velkaa.
Mutte kun ajattelemme et- ^nen väestö kärsi enimmän. Mutta
ä Jos lehti muutettaisiin Toron-vojfl» olla mahdollista, että Jos ej
tbon,: niin tulisi kulut olemaan Canadaan olisi tullut sitä hirveää
$15,000 suuremmat kuin mitä ne työttömyyttä^ J a sen aikainen t.p,
ovat silloin jos talo j a painokoneet komitea ei olisi lähettänyt sitä. kuu-aitetaan
Sudburyyn. Näin bflen luisaa salaista kiertokirjettä osas-voidaan
ajatella isommart talon r a - töille, "ehkä Työkansa eläisi vieläkin,
keritamista sinne. Vaikka velkaa- E i siihen aikaan Canadassa yksin
kin tulisi vähäisen, niin se e i pier- Työkansa pyllähtänyt, vaan niitä
kittisi mitään. Taloa voitaisiin men kymmeniä vakavaraisia porva-käyttää
moneen hyödylliseen tar- rillisiajcin liikkeitä. Läpäisiväthän y h -
coitukseen, osuusrupkalat j a mpnet dysvaltalaiset toverilehdet kaaoksen,
muut; olisivat tilaisuudessa saada [ vailrfca olivatkin • yhtä suuren toveri-lupiieustoja.
Joten emme pidä en-jiainakuorman alla. Sanokaamme
nkään vaikeana asiana ^aada nii- kertakaikkiaan, että erehdyksiä on
ä varoja pian takaisin mitä s i i - tehty, ei mikään paikkakunta erikoi-en
uhrattaisiin y l i niiden rahojen sesti, mutta yhteisesti. Erehdyksien
:olehteen. Kai he laskevat, että
iinä ei korkealto putoa jos lähtö­ön
tulee.
On epävarmaa siis pitää kovin
suurta suuito yksinomaan kaivosteol-isuudesta,
se on häilyväistä. Matta
nm ei muutakaan hyvää ole, niin
Jetysti täytyy pitää kiinni siitä
m i l ^ lähinnä on. Mitä toas tulee
siihen Kannasten väitteeseen, etti
ilmotuksien saanti Sudburyssa olisi
vasto alussa, panee hieman epäile­mään.
Minä mieluummin uskon, et^
tä se puoli siellä on rälmis. Saatu
mitä saatu. Se puoli Kaiinaston
väitteessä, että siellä ihmiset ovat
rikkaampia kuin esim. Port Arthu­rissa,
voi olla hyvinkin totta. Mut­ta
Vapautto etupäässä tilaavatkin
köyhät. Siksipä Port Arthur y m ­päristöineen,
noin 20 mailia kant­tiinsa,
lähentelee ensimäistä paik­kaa.
Sitävastoin tätä Arthurin sub-malaisto
paperia, kukaties, menee
tuntuvasti sinne rikkaille: perukoille
ja Quebecin suurille' suomalaisille
asutuksille.
Kannasto selostuksessaan mainit­see
muun hyvän lisäksi että Port
Arthuristo mahdollisesti Vapaudelle
kohtuhinnoilla saatova huoneusto on
liian pieni. Tässä olisi tämän huo-neuston
koko: alakerta» missä en Jo
valmis Duplex-painokoneen Jalustor
kin, on keoltaan 28 jalkaa leveä,
90 jalkaa pitkä Ja 10. jalkaa korkea.
Yläkerto; inihin voisi muut hynttyyt
bto liikkeellä nyt j o on.
Lehden knusipSivaiseksi saatta-
'''minen>'
^flLnimatiUIseh liikkeen kaasut yhtey-
' /dteMiS olo M natitten saannin
. kelppou»• '• • .
Järjcstöimme toimeenpaneva ko-tnitea
alustuksessaan on asettonut
Vapauden Torontoon viennin puo-ftctstukseksi
käiksi pointia, ei mi-muuta.
; Ovatko nämä asete-ftut
väitteet sitten sellaisia joiden
o h j a l l a muutto tulifu" tehdä? Mei­dän
mielestämme lapsikin jo ym-snärtää,
kuinka köykäistä on vedo­ta
häihin asioihin. Ontariossa on
ammatillinen liike . nousemassa no­pein
askelin j a sikiali kun unio4
toiminto kykenee pinnalle kohoa-staan,
se. epäilemättä tulee huoma-tulmmin
tapahtumaan Sudburyn ja
Port Arthurin ympärillä. J a silloin
Idan lehti on Sudburyssa, on toimi­tus
tilabuudessa olemaan koske-u
k s e s s a sen toiminnan icanssa ja
tilaisundessa saamaan toimitustyös-seuraukset
on kärsitty. : Vahingosto
on viisastuttu Ja tuloksena on y h ­teisin
voimin nostettu Vapaus-lehti-liikekin.
„ ..... ^..^ , , , , , 1 Eräitä koskaan haihtumattomia
Se on tolia hetkellä yhto huutova palveluksia Työkansa oloajallaan
vaatimus kun mitä oli ^vaatimusU^itenkin teki Canadan suomalaisel-kolmipäivaisesto
^ . viisipäiväiseksi, työväestölle. Se suoritti alku-
Tama luonnPUisesti^ei voi tapahtua opetuksen monelle tänäpäivänä k y -
ennemmm kun saadaan uusi paino- ^ykkääUe järjestyneen työväestön
one ja talo mmne se sijoitetaan. U^j^jt^y^u .^^j^j^ gj^j,^ j^^j.
Me puolestamme^ olemme vakuut^ pettureite.
tuja, etto järjestömme jäsenet t u - _:. . • ^ « . ...
evat vaatimaan järjestömme t . p . k ; . ^ Siis, jos me _ olemme rehelh^^^
ryhtymään pikaisiin toimenpiteisiin h*sellemme,_ niin toytyy meidän tun­nuissa
asioissa ja ne asiat ovat: «H?*^^._ett^ Jap^^ "?«°«^*3am-apaudelle
oman telon rakenfemi- «elle paatekgan^ on o l l u t . Tyokan-nen
Sudburyyn, uuden painoko- «an perkkaama valmis maaperä. E i
neen hankkiminen j a lehti kuusi- suhen yksistään ole vaikuttonut sud-
)äiväiseksi. j burylaiset toi t.p. komitea. Ihmi-
Jsiä ne lienevät sielläkin.
Jokaisen järjestömme jäsenen va-l Palatkaamme nykyisyyteen. Kan-*
kavaa harkintaa vaaditaan } nasto j a Sudburyn ympäristö kiit-
' ^ . I telievät Sudburya hyväksi Vapauden
Lopuksi, kun asetumme toman kotipaikaksi pääasiassa sentähden,
ehtipohdinnan jälkeen ratkaisevas- gg on kaivosteollisuuden kes-
1 äänestyksen kautta ^ päättämään jj^g^ Torontolaiset taas sentähden,
^.^^^^^F?^.' Vapauden, kotipaikasta, Lttä Toronto lähentelee suurkaupun-nnn^
siUöm ei ole annettava paikka- Ottakaamme esimerkkejä naa-i
^ " ^ T!'^^?"^^^'^^^^^ ,^^-pureisto. Eteenpäin alkoi ilmesty,
kuttaa txAan äänestykseen SeUai- K ^^^^ ^^^^u^ suurkaupungissa. Täy-set^
ajatukset ^toydjJmnsiU^^^ kau-kahuttaa
kertokaikkiaan j a ottaa „ „ „ , - . „5^^- .„5^„„^„;i,f„
^:rZy?t;o^t^ sb^^-r-^^^ ^^^^^ sen kohd^toan harteilleen se suuri ,^^^»^«^!^ ^«^^^^
edesvastouUisuus, joka tässä asi- f vaesto enemmistona ja
assa lankeaa itsekunkin kannetto-vaksi-
jos lehtiliikkeemnie nyt
tettäisiin siirtää jompaan kum- ijf»®?,,.^"^^?'^ ympäristöllä. Mut-paan,
joko Port Arthuriin tai To- sdti Työmies^ muutettim sielto
rontoon, ja täUä teolla sitten a i - P^^^- . Lieneeko Jieilla ollut mate-heutetteisiin
lehtemme perikato, maattmen tieto Kuparisaaren kuole-
Me puolestamme vakavasti u s - " ^ a ^ ! ? * sattama oUut apu-komme
ettei kukaan jäsen sitä tah-P^^* Paaasia vaan on, että onnek-do,
eikä ääntään anteissa aama [^^^« ^miehelle. Kuka tokaa
vähäpätöisten sivuseikkain vaikut- h-^ö Keski- j& Pohjois-Ontariolle
tea itseensä. Näin kun tulemme te- samoin kuin Ku^arisaarelle, But-kemään,
silloin ei ole muuto vaih- t^^e j a monelle muulle. Kaivosteol-toehtoa
kun äänestää Sudburyn P^^^^^den vilkkauden^ määrää yksin-puolesta.
Kenenkään ei tarvitse sit- omaan_ sen meteliin kysyntä mitä
ten jälkeenpäin pahoitella sitä, et- «»itäkin saadaan. Kun kysyntä
tä silloin tulin antoneeksi minäkin | loppnn, loppuu myöskin tootanto.
sanani vähemmän harkitusti, jpn-j Silloin kun tootonto loppuu, kuolee
ka seurauksena on nyt sitten edes-1 myöskin kaivoskaupunki. Minun
sä toinen, entistä suurempi petty- i^oHskseni Sudbury on yksi sellai-mys.
Työkansa-vainajan haamu on {nen kylä, mikä elää yksinomaan k a i -
toas nostettu esille, j a meillä ei o- voste,ollisuuden armoilla. Missä eng-lisi
taaskaan lehteä. Me olemme lanninkielinenkin väestö t y j t y y viik-isäntineen
Ja toimittojineen asettaa,
9n 28 jalkaa leveä, 100 jalkaa pit­kä
j a 10 jalkfia korkea. Maato on
akana vielä 30x38 jalkaa käsittä­vä
kappale. Ylöspäin on tilaa k u ­ka
^määrän tietääkään. . Työkansan
aikana tähän sopi lehdelle kuulu­vien
koneiden lisäksi vielä silinteri-painokone,
2 ^aijapikonetta, kirjan-dtomp
ja ' paperia sopi vaunulasti
kerrallaan. Nyt saisi paperin kulu­tuksen
järjestoä niin, että toisi rul­lan
suoraan tehtoasto. Jonka kiin-
.littäisi painokoneeseen. Täällä nel­jä
varttimailia pitkää paperikonet­ta
sysää • sanomalehtipaperia yötä
päivää aivan kotinurkilla.
Minä uskallan' epäillä, että tuskin
te olette uneksineet sinnekkään isom­man
'talon laittamista. Sillä sum-mallaj
mitä sudburylaiset j a toron­tolaiset
ovat laskeneet talon tule­van
maksamaan $7,000—8,000 dol­lariin),
ei tänäpäivänä rakenneta
yllämainitun kokoisto toloa. sillä
hinnalla. Ne laskelmat eivät pidä
kutiansa kuin maaliskuun 10 p:ään
saakka. - • ^•
Puheenaoleva tolqkih, silloin. kun
se tehtiin, tuli maksamaan pyöreis-sä
luvuissa $8,000, vaikka rajken-nusaineet
olivat puolta halvempia
riiitä iie maksavat tänäpäivänä. Työ­palkat
olivat myöskin halvempia.
Kun tässä kuussa on lupä annet-'
tu julkisesti pohtia ja arvostella
paikkoja, mitkä olisivat sopivia V a ­pauden
ilmestymispaikaksi pysyväi-sesti,
sanottakoon siis muutoma sa­na
Port Arthurinkin puolesto. E n ­siksikin
Port Arthurin maantieteel­listä
asemaa ei voida muuttaa, se on
ja pysyy keski-Canadassa. Täältä
pääsee kulkemaan läaata sekä vet-
;ä myöten melkein minne , tohansa.
Tämän kautto ne kulkevat sieltä
idästäkin tulevat junat lännelle. M i ­nä
otan lännen myöskin huomiooii.
Ja sitten, jos se Kannasten unel­moima
ilmapostiliikenne joskus to­teutuu,
niin ihan varmaan ne hyrrät
tälläkin paikalla maahan laskeuto-vat.
Sähkösanomayhtejrs tänne
myöskin on, maailmalta. Ja k un
syvänveden kanavahanke toteutuu,
mikä on vaan ajan kysjntnys, muo­dostuu
tästä väkisin "lännenlukko"
ja samalla teollisuuden keskus. Asu­kasluku
viimekesäisen iJaskun mu­kaan
on vähän y l i 18,000. Kaupun­kia
vakitoisesti kortteeripaikkanaan
pitävä suomalainen kansallisuus o l ­len
kolmannella tilalla ,eli noin
2,500—-3;P00. Naapurikaupungsisa
Fort Williämissa, joka on kivenhei­ton
päässä, noin 1,500 ' suomalaista.
Ympäristöllä taaja suomalainen f a r -
miasutos. Tällainen suomalainen
vakSntanUt asutus panee jo"^ lilke-miehenkin
ajattelemaan että kyllä
sitä kannattaa ilmottaa suomalaises­sa
päivälehdessä. Kannasto kun ker­ran
on perso ilmotuksien ' perään,
niin täällä niitä olisi^ mahdollisuus^
saada oikein • tukkukaupalla. Kuin­ka
mahtoisi kä^dä sivutöiden kans­sa.
Täällä minun tietääkseni näis­sä
kaksoiskaupungeissa on kaksi a -
jaömukaisto lehtipainoa j a yksi j a -
pipaino. E i ainakaan tarvitsisi k i l ­pailla
satojen "kirjapainojen kanssa,
kuten esim. Torontossa. Mitä taas
talisi" rihkamatovarakauppaan Kik-keen
yhteydessä, niin luulisi sen
täällä ainakin menestyvän. Jos
kerran se pitää paikkansa, että tää^
lä ollaan vähävaraisia. Rihkamat
juuri ovat niiden tovaraa.
Oman paikkakunnan hyviä puolia
olisi paljonkin, mntto mitäpäs niis­tä.
Tosiasia vaan on, että. Port
Arthuristo voidaan tällä hetkellä
terjoto Vapaudelle pitkäksi aikaa
käytännöllinen huoneusto alle $10,-
000 hinnasto, siihen luettona huo-neuston
muuttokustannukset painolle
sopivaan kuntoon. Sudburylaiset
torjoavat $3,000'* talon paikan. To-rontolaisilla
ei liene mitään kiin­teää
tarjottovana, joten kamppailu
itsestään muodostuu tämän kahden
paikan välilleJ Todennäköistä on
että Sudbury voi voittaa, jos eten­kin
levitysnurkan tähystäjä maalis­kuun
10 p. mennessä saa Vapauden
tulemaan esim. Port Arthuriin leh­den
ilmestymispäivän iltana. Nyt
se vielä ottaa runsaasti 2 vuoro­kautta
aikaa.
. Se on sillä tovalla, että kun on
kerran maakin Vapauden synnyin-seuduilto
Ostetto, joka kuuluu ole­van
rautoteiden välissä, niin sitä
lienee vaikea saada myydyksikin,
niin rakennetoan oikein tilava talo
siihen päälle. Vähintään 15,000
dollaria maksava. Se on vasto^ $18,-
000 yhteensä maan kanssa. Sääste-täänhän
siinäkin Vapauden muutto-kustonnukset.
A. K a i i .
tukoon. — Miksikö? Siksi, että van­ha
vika voi uusiintua entistä p a ­hempana.
Jos ei sitä buolellisesti
hoideta.
Vainajan muisto elää niissä to­vereissa,
jotka uhrasivat väsymättä
aikansa j a roponsa tuolle vainajalle.
Etenkin ne toverit, jotka yksitjris-osakkeissa
ja toverilainoina uhra­sivat
kaikkensa omaa nälkävyötä M -
ristäen, uskoivat näihin *'lähetys-saamaajiin",
jotka saamasi, että
hei pojat, meillä on oma liike niin
Vapauden muuttoky^-
mys
S.J. Kivikosken osaston kokouk­sen
päätös Vapaus-lehden muutto-miskysymyksestä
Ja kotipaikasto o li
seuraava:
Pöytäkirja, fehty Suomalaisen
I Järjestön •Kivikosken osaston
ylimääräisessä kokouksessa 12
helmikuuto Hugo Sirenin haus-silla
1928. :
1. (Kokouksen avasi L . Peterson,
ollen varsinainen puheenjphtaja.
PöytakirJurina toimi myös varsi­nainen
kirjuri Paul LaitL
2. Vakkaan j a monipuoliBen- kes­kustelun
jälkeen tuli yksimielinen
päätös, että meille tunnettujen
seikkojen perusteella on Vapaus-lehti
muutettova Port Arthuriin,
jossa sillä on j*o liuoneustokin saa-tovaria
halvimmalla kiiin missään
muualla.
L. Peterson Paul Laiti.
puheenjohtoja pöytokirjuri
Edellämaimtussa kokouksessa
Käsiteltiin -myös haalin Eaitouksen
IppettomSsasto ja maalaamiseäto,
ulien päätökseksi, että työt ale-toan
niin pian kuin ilmasuhteet
sallu. ; . :
Tämän kirjoittaja pjrytää muis-oittaa
aaiäiiomaista, , että koska
terran äänestetään, järjestömme
ehden kotipaikasta, että äänestys-istat
lähetetään .ajoissa . osastoille,
sillä useassa paikassa on jäsene
lajallan ansiotöissä, että on mah­doton
saada kaikki läheskään osal-istumaan
äänestykseen muutamas­sa
päivässä.
Toverillisin tervehdyksin. '
Kokouksen velvoittamana
Antti Pitkänen.
viisaasti j a varmalle pohjalle perus-tetto,
että siellä on roponnne tal­lessa.
Mutto kuinkas kävi?
Se kuolL
Silloin vasto toverit huomasi, et­tä
se kuoli hengenahdistokseen sään­nöllisen
hoidon puutteessa. Kuolin­pesästä
saamamiehet ottivat osansa,
mutto työläiset eivät saaneet.
Toverilainojen maksa
Ne joukkoäänestyksellä päätettiin
maksaa kymmenen vuoden ajalla.
Holhoojaksi jäi tp. k. j a se hoiti~sen
niin, että 4 vuoden perästä järjes­tön
'selän tokana katkaisi niiden
maksun kokonaan, vähääkään välit­tämättä
tehdyistä lupauksista. Jouk­kojen
äänet eivät tolleet kysymyk­seen.
Toverit huokasi syvään, huo­matessaan
itsensä petetyksL J a nyt>-
kö meidän pitoisi antaa samoille
laulajille täysi luotto?
Toverit, työn raskaan raatojat,
me emme. saa antaa vetää itseäiii-me
nenästä.
Vapauden liikkeenhoitoja on a n -
tenut parhaan j a puolueettoman ku­vauksen
Vapauden muuttokysymyk­sesta.
Siis yhtykää hänen kanssaan
päätöslauselmaan: Väpanden koti­paikka
on Sndbnry.
M. Tuomi
"Työkansan" toverilai-nain
makaamisen
]k>pettanunen
Canadan suomalaisen sosialisti-järjestön
helmikuun 19 pmä 1922
alkaneen edustojakokouksen lehtise-lostuksessa,
joka on Julkaisto V a ­pauden
samain yubden helmik. 26
p:n numerossa ön seuraava kehto:
"Työkansa-vainajan . toverivelat
Työkansan velkoihin nähden päätet­tiin,
että Järjestö'kantaa osastoilte
ainoastoan enään , tämän, vuoden'
osuuden Jä että velkojille makse-
PÖ3iäkirja
tehty Suomalaisen järjestön
Nakinan osaston ylimääräi­sessä
kokouksessa 12 päivähä
haussilla 1928.
1. Puheenjohtajana toimi Ivar
fclatson ja pöytäkir Jurina Matti
K i v i .
2. Keskusteltiin Vapauden muut-x>
kysymyksestä- ja kotipaikasta.
Vilkkaan keskustelun perästä teh­tiin
yksimielinen päätös, että V a ­jauden
kotipaikka on edelleenkin
pidettävä Sudburyssa. Pöytäkirja
päätettiin julaista Vapaudessa.
Kokouksen puolesta:
Ivar Matson^ Matti K i v i.
(puheenjohtoja) (pöytäkirjuri)
Vapauden muutto-kysymys
Olen järjestön jäsenenä oikeutet-txL
lausumaan mielipiteeni. Niin v a ­kava
on tämä asia, että ei siitä y k ­sikään
Vapauden kannattoja saisi
olla huolimaton j a luottaa kaunii­siin
laverruksiin, jotka ovat har-haanviepiä.
Siis nuoremmat j a l y -
heinmän aikaa mukana bileet toverit,,
älkää antako philosofeerata itseänne
kaksöiskaupunkien parannussaaraaa-jien
ja pääkaupungin pöksymaaka-rien
y.m. Ainoastoan raskaan työn-raato
jien sanat oh painavia tässä
asiassa. ,;,,
Ei pelkää kammitusta
Kaksöiskaupunkien kirjoittaja eir
kä Toronton J . L . ei pelkää Työ­kansa-
vainajan kummitusto. Mutto
joka sen täyden haamun näki j a on
hiukankin ihmistonteito, niin yti­miä
j a munaskuita karmii sitä muis­taessa.
E i tuo kuollut paperi, mutto
sen surullisen ; kuuluisat hautous-hymnit
j a sen spittojat, kun ne elä­vänä-
olentona vielä irvistelee j a a l ­kaa
valmistoa hautajaisia-juuri mie-huusvoimiin.
päässeelle Vapaudelle.
Nuo. samat haamut nyt saarnailee ja
käskee katsomaan : kauas eteenpäin
(eipä tietenlään toakse). Hän k u ­vaa,
että telo olisi saatova sellai­selle
paikalle, että jos painokone
seistä jj^kähtää, niin silloin oltaisiin
toan viimeinen suoritus, jonka Jäl­keen;
ei enääh makseto, ellei seu­raava
edustajakokous toisin päätä.
Tämä' raskas taakka, joka on niin
paljon rasittanut Järjestön jäsenis­töä
ja" osastoja, pudotettiin. näin
ollen jäsenistön harteilto."
. Canadan lyöläispuolueen suoma­laisen
J^-jestön Torontossa helmik.
^26, 27 j a 28 pmä. 1923 p i d e ^
edustojakokouksen pöytäkirjassa. Jo­ka
on Julkaisto Vapauden saman
vuoden maaliskuun 20 p:nä iiume-rossa,'
on seuraava kohto:
"Työkansan *toverilainat*
Valiokunta esitti enemmistö- ja
vähemmistöponnet seuraavasti:
Useiden osastojen j a 6 piirin ko­konaisuudessaan
esittäessä, että
Työkansan toverilainat jätottäisiin
maksamatto,
edustajakokous aasiaa vakavasti
harkittuaan päästää, että
1. Koska' sanotuista lainoista on
jo suoritettu kaikille velkojille noin
60 i)rosenttia;
2. Koska kolmattakymmentä osas­toa
on pyytänsrt lykkäystä sanot^
tujen lainojen maksusta,; ilmpttoen
olevansa kykenemättömiä niitä suo­rittamaan;
. '
3. Koska järjestönime edustajai:
juuri koolla olleessa puoluekö1tivent-i
sienissä katsovat puoluetoiminnan
nostottemiseksi ja englanninkielisen
työväestön herättämiseksi j a valis­tustyön
voimaperäistjrttämiseksi ole­vansa
velvolliset suostumaan huo-mattoviin
uhrauksiin *Workerin'
ylläpitämiseksi viikkolehtenä, tehden
too avustuslupaus $2,000.00 vuodes­sa;'
• .
4. Koska Työkansa ei koskaan o l ­lut
suoranaisesti järjestömme omis-
Vapauden munttoky^
mys
(Alppila, Ont. S. J ia jäsenien
lanta) ,
YUätyksenä meiUe kaikiUe heitti
\^aTie^mme tpJc toonnottain
pitkän köyden, jolla tarkoitti vetäS
Vapaus-lehden vain kuin suoounka-laSudburyste
Torontoon ennen kuin
hölmistyneet Järjestömme jäsenet
ehtivät edes havitella kiinni tar­raamista.
Näytti kuin olisi tp.k.
luottonut mahtisanaansa niin vah­vasti,
että luuU ettei siinä ole muu­to
kun vain ilman asian ennakko-valmisteluito
sanoa, että nyt se
muutetaan, niin että äänestäkää n y t
vain ja äänestäkää kiireesti että
nyt se muutetoan, ja Torontoon,
mistään muusto paikasto ei kysy­mystäkään.
^ •
Mutto Sudburyn osasto torrasi he­ti
suopunkiin kiinni j a sanoi; "stop!
Katsotaanhan ensinnä muutetaanko
se!" ja sitten, yhtä terhakkaasti,
kaapattua täältä järvien päästä köy­den
toiseen päähän ja sanottiin:
,Too, kyllä se on muutettova pois
Sudburysto, mutto ei Torontoon,
vaan tänne Port A r t h u r i i n . " J a n i in
siitä alkoi köydenveto — äkänen,
koska tp.k. asettoma^aika on ihmeel-isen
lyhyt — jossa, tuossa köyden-vedossa;
Sudburya Vapauden koti­paikaksi
edelleenkin kannattojat
joutovat vetämään köyden keskeltä
kummassakin päässä olevia vastaan.
Siinä kysytään hikoilemistai sudbti-rylaisilto!
Vai olisiko tuo pikem­minkin
edullinen asema.. ?
Tänne järvien päähän o l i too to-rontolaisten
' köydenheitto oikea»-
toan tervetullut, sillä kuten. Toron­tossakin
lie jo kauan kytenyt aja-t:
u8, ' että VapauB biisi muutettova
sinne, samoin täällikkin etto se oliin
muutettova tänne.
, On teeskentelyä, jos miltä paik­kakunnain
näistä kolmesto tohanita
j o k u väittää,' ettei tässä ainakasji
meidän paikkakuntomme puolelto oi«
hituistakaan paikallishenki vaikutta­massa,
vaan yksunomaan puhtoolK-sen
aatteellinen tarkoitus antaa V a ­paudelle
sellainen kotipaikka josaa
se voi parhaiten menestyä jä josQi
se/ voi edullisimmin vaikuttoa C a ­nadan
suomalaisen työväestön valis­tamiseksi.:
Kyllä tohän kysymyb-seen^
liittyy vähintään viisikymmen­tä
- prosenttia paikallishenkeä jokai­sella
näillä-paikkakunnilla. Sillä o-ma
sanomalehti on sellainen lempi­lapsi,
jonka kaikki sen kannattojat
toivoisivat, ilmestyvänkin lähellään.
Mutta onhan sentään puhtaasti asi­allinen
puoli kumminkin koetettu a-settaa.
etualalle tossä kysymyksessä,
ja on varmaa, .että paiivkakunnan
jia paikkakunnan.välillä on eroa pe^
riaatteelliselta kannalta asiaa kat­soessa.
Ja tältä kannalta kysymyk­seen
su^touduttaissa on aivan sel­vää,
etfiä.Port'Arthur on edullista
ilmestymispaikka-Vapaudelle..
valmiit petlaamaan koko lehtipaino
ja tietenkin koko Canadan suoma­lainen:
järjestö vaikka mustoUe Juu­talaiselle.
'— Siinäkö loppu?
Tämän k!rjoittoja vilkasee jälelle
ajassa, vaikka suolapatsaaksi muu­tama
lehti, vaan aiinoastaan sPn ää-nenkannattoja;
5. J a koska näiden lainojen mak­samaton
summa tekee vielä $10;669.
75, katsoo'edustajakokous, etto kaik-'
ki nämä seikat huomioon ottoen o-'
emme velvoitetot vapauttamaan Jär­jestömme
osastot Työkansan toveri-lainataakasta,
käyttääksemme kaiken
mähdolliseh voiman Ja kokoon saa­mamme
aineelliset varat uuden puo­lueemme
avustamiseksi j a yleensä
ämänpäiväisen; työväenliikkeen ja
sen luokkatoistelun tokemiseksL
Ponsivaliökunnan enemmistö,
J . W . Ahlqvist.' H.'Puro.
Edustojakkoous käsiteltyään Työ-cahsan
toverilainäkysymystä, päät­tää
seuraavaa:
Koska Työkansa-lehti aikoinaan
oli tunnustettu järjestönome viraDi--
seksi äänenkannattejaksi, j a '
koska toverilainojen kerääjät tai
ainakin osa heistä,' aikoinaan antoi­vat
lainanantojain ymmärtää, että
järjestö tulee vastaamaan näistä to-veriveloista.
Ja
koska noiden lainojen maksamat-a
jättäminen nähtävästi herättäisi
catkemutta lainanantojissa, päättää
cokous, etto mainitot lainat yksityi- i
sille maksetaan takaisin, vaan osas­tojen
antamat lainat kokonaisuudes^
saan kuoletetaan. -
Ponsivaliökunnan vähemmistön
• puolesto •
John Wirta.
Vakavan. Ja huolellisen keskuste­lun
Jälkeen äänestettiin edelläesite-:
tyistä ponsista, jossa enemmistöpon-
Oiisi ennen sano|;un kertaamista,
jos lähtiiin tässä osottomaan kaikkia
niito faktbja jotka Jo Port Arthu­rin
osaston lausunnossa asetettiin
esiin, tomän lehden 25 :ssä numeros­sa'.
Esiton tässä siis vain muuta­mia
seikkoja, joiden sietäisi saada
erikolsto huomioto.
Ensinnäkin: Port •Arthuriin Va­pauden
muuttaminen tulee kaikkein
halvimmaksi kustennuksiin nähden
— vieläpä halvemmaksi kuin sen
Sudburyynkin jättominen, kun ot-fcaa
huomioon, että sielläkin on sille
rakennettovä' uusi tek), jonka kus­tannusarvioksi
Sudburyn osaston
lausunnossa asetettiin $9,000. To-
.rontolaisen J . L m kirjoituksen mu­kaan.
Vapauden 2 7 :ssä numerossa,
talisi talon rakentaminen Vapaudelle
Torontossa kyllä vieläkin halvem­maksi,
vain 6—8 tuhatta dollaria!
Tuota ei nyt kuitenkaan voine ot­taa
puoleksikaan vakavalta kannal-to
— kun e i nyt sentään ajattele
Vapauden^ ilmestymispaikaksi hara­kanpesää,
suurkaupungin keskuudes­sa!
Verfaamme siis vain Sudbu­ryn
ja Port Arthurin kustannuksia
toisiinsa. •Sudburyii osaston ilmoi-toksen
mukaan olisivat Vapauden
Sudburyssa uuteen rakennukseen
saantikustonnukset seuraavat: lotti
$3,000, rakennus- $9,000, muutto
$500. Siis yhteensä $3 2.500. Port
AriiKurissa on entinen Työkansan
tolo saatovana $8,000. Sanokaam­me
Vapauden muuttokustannuksiksi
Sudburjrato Port Arthuriin $1,500,
jonka pitäisi riittää. Ajatelkaam­me
$500 kttlutettovaksi huoneuston
korjauksiinl," Summaksi tulee siis
$10,000. Siis $2,500^ säästö Sud­buryn
Inistannusarviosta. /
j On; Sanotte, että Työkansan enti­nen
talo Port Arthurissa olisi liian
ahdas Vapaudelle.^ ;WelU siinä pai­nettiin
päivälehteä j a kustonnettiin
kirjoja, e i l ^ muistaakseni tilanah­taus
pahasti -raivannut.
Torontolaisen J . L : n kirjoitukses­sa
oli eräs kphtai Johon eri saata
olla kajoamatta. Siinä nimittäin e-sitettiin
ikääsknin jonkinlajsena te-loudellisena
etonä Vapaudelle se,
että Vapauden Torontossa ilmesty­essä
voisi myöskin •Workeria painaa
Vapauden piainossa sekä muito tuo»
lehden painotöitä tehdä. Meidän
alppilalaisten käsityksen mukaan oli­si
siitä ainoastoan se " e t o " . Vapau­delle,
etta se saisi tämän toosto an­taa
anteeksi WorkeriIle.- maksamat­tomia
laskuja. Siten tulisi ikääs-kuin
salakuletuksekst Vapauden kus-tonnusllikkeelle
Werkerin esittein
nen puolesto' annettiin- 8' ääntä ja
vähemmistöponnen puolesto 3 ään­tä."
Toimitus. :