Vapaus, December 31, 1960

              mm.
r
prgan, dl .Finnish, .Cahadians;. Es-,
tabllshed. Nov.' e,'-^ l917.''Authorized
•as secohd, class' mall^by the Post
Office ^Department, .?Ottäwa.';'-Pubi
,hshed-''thrice ^ weekly:^^ Tuesdays;'
"Thursdays and Saturdaysby Vapaus'
Publishing Company,Ltd., at 100-102
Ehri St W.. Sudhury,,Ont., Canada
••relephones: Bus. Office'OS.'474264;''
Editorlal Office OS. 4-4265. Manager~
E. Suksi. Editor'W. Eklund. Mailing;
address: Box 69^ Sudbury^; Ontario,-
'Advertisingtfratessuponiiappllcatlon^
Translatfön ffree:.of charge.' ^
- ^ Xn/AUSHINNAT:^ •
Canadassa: ' Vvk. 800 6 kk.'4.25 '
' * 3 kk. 2.50
Yhdysvalloissa: 1 vk. 9.00 6 kk. 4.80
Suomessa: 1 vk 950 6 kk. 6.25
Vanhan vuoden päättyessä
^' Luodessanime.-pikasi]mäyk.s6n kuluneen vuoden tajjah-^
tumiin me,-kaikin", iunnemme'vissinlaista pettymystä siitä,-
•r-f'ole toteutunut.
^ r- Me tunnemme sujirta-huolestuneisuutta myös siitä, että
paljon-ylistetystä "hy.västä ajasta" 'huolimatta -riieidän kes­kuudessamme"
Canadassa on nyt enemmän työttömiä kuin
- milloinkaan ennen toisen maailmansodan päättymisen jäl-
' kecn 'tähän aikaan vuodessa.
Mutta kaikesta-huolimatta voimme kuitenkin iloita siitä,
' ottä rauhanpuolustajat ovat voineet estää koko ihniiskuntaa
. uhkaavan uuden sodan syttymisen, ja että tie on' edelleen
avoinna sekä aseistariisumisen hyväksi kansainvälisessä
mittakaavassa, että työmahdollisuuksien parantamiseksi ko­timaassamme.
Nyt päättymässä olevan vuoden alussa puhuttiin paljon
pääministeri Hrushtshovin ja presidentti Eisenhowerjn vie­railusta
ja sitä seuraamaan aidotusta huipputason konf.erensji-sista.
"Sotiin kyllästyneellä ihmiskunnan enemmistöllä oli
silloin suuria toiveita siitä, että viime keväänä pidettäväksi
aiottu huipputason konferenssi tuottaa konkreettisia tuloksia
ei vain ydinaseiden kokeiden lopettamiseksi, vaan myös täy­dellisen
aseistariisumisen sekä kansainvälisten suhteiden ^pa-rantalaisen
hyväksi — mikä antaisi sivumennen sanoen mah­dollisuuden,
vähentää sotavarusteluun käytettäviä menoja
Canadassakin ja käyttää ne työtä varaaviin yleishyödyllisiin,
tarkoifuksiin.
rJ^ämä toiveet'eivät kuitenkaan toteutuneet. Siinä'koh­tasi
siis ihmiskuntaa suurin pettymys tänä vuonna.
Sen sijaan, että olisi menty puolelta sekä toiselta avoimin
mielinj£jari:sissä kokoontuneeseen huipputason konferenssiin,
^».JJJ^valloista lähetettiin jlmeisessä provokatiomielessä U-|g?:
vakoilukone hankkimaan valokuvia Neuvostoliitosta — ko­neen
piti lentämän koko Neuvostoliiton (ja siinä yhteydessä
myöslSuomen) y l i Pakistanista Norjaan. Kun otetaan huo-mioori
se,'että Pohjois-Amenkan yhteisessä ilmapuolustus-päämajassa
oli lokakuun 5 pnä paniikkitilanne kuusta ame­rikkalaisiin
tutkalaitteisiin saatujen_.heijastusten johdosta,
" niin silloin me voimme parhaiten ^arvostaa sitä vaaratilan-
• netta,; mikä vallitsi silloin kun luvattomasti Neuvostoliiton
ilmatilaan lähetettiin U-2 vakoilukone — sillä eihän ueuvos-
• toliittplaisilla ollut mitään mahdollisuutta tietää, oliko sen
lastina atomipommeja vai jotakin muuta. Onneksi Neuvos­toliiton
viranomaisten hermot kestivät; U-2-vakoilukone -
ammuttiin Siperiassa alas.
''^""^'^tjRnSttomuudeksi tämän vakoiluldnnon järjestäjät "on-nistuiyat"
'kuitenkin sikäli, että he saivat torpeedoiduköiÄ
huipputason konferenssin pidon. Seurauksena oli, että ihmis-
' kunnan toivdmus'" kansainvälisen ilmapiirin paranemise.?ta
ei ito^utunutkaan; päinvastoin ilmapiiri paheni siitä. Sen
jälkeen -evät aseist^riisumisneuvottelut tallanneet paikallaan,
ja aseisteriisumisen ensi askeleitten asemesta on varustelu- -
kilpailu jatkunut entistä vauhtiaan.
Huomattakoon kuitenkin se tosiasia, että U-2-vakoiluko-neen
tapaus aiheutti muutakin: Se alensi romahdusmaisesti
Yhdysvaltain arvovaltaa koko ihmiskunnan silmissä ja sa­malla
kertaa auttoi demokraattipuolueen voittoa Yhdysval­tain
presidenttivaaleissa.
Historian kulkua ei kuitenkaan voida pysähdyttää. Niin­pä
meillä onkin syytä todeta, että kaikesta huolimatta on
maailmassamme tapahtunut suurenmoista edistystä kulu­neen
vuoden aikana. Esim. Y K n jäsenyyteen hyväk-syttiin
'elokuussa 17 uutta, vastikään itsenäistynyttä Afrikan maata
— Ja kansojen itsenäistymistaistelun voittokulku antaakin
^ erikoisleimansa tämän vuoden tapahtumille. Mainittakoon,
cUä Y K n yleisistunnossa hyväksyj;tiin joulukuun 14 päivänä
päätöslauselma, missä*lausutaan se'vakaa ajatus, että kolo-niahsrni
sen kaikissa ilmenemismuodoissa on nopeasti lope­tettava.'
, ~ ^
Totta on, että siirtomaita riistäneet ja raiskanneet ijjpe-rialistiset
vallat eivät luoVu helposti riistovditoistaan. Tuo­mittavana
todistuksena siitä on Algerian, Kohgon ja Laosin
kansoja vastaan järjestetyt vehkeilyt aina aseellisiin hyök-
^ käyksiin asti- *Mutta kaikesta huolimatta tämä vuosi oli
suuri"^voitc)n vuosi imperialismin orjuudessa olleille mljoo-
' naisille siirtomaakansoille. .
Sivuuttaa ei l i i o i n ^ o i d a erilaisten yhteiskuntamuotojen
, välistä kilpailua siitä mikä niistä voi varata suurille kansan­joukoille
vauraamman ^taloudellisen elämän, enemmän vapaa-^
' aikää kykyjensä'ja lahjojensa kehittämiseen sekä täyteläi-
' semnrän kulttuurielämän.
' Tässä^ yhteydessä on ..todettava, että sosialistinen maail-
„ manosa on edistynyt t aWan ^arppa-askelin,^ Sosialistiseit.jt
maailmahosan kansat niuodostavat nyt tasaluvuissa puhuen |v;
noin'kölmairmeksen koko ihmiskilmnasta, mutta niiden teoUi-^
suustuotanto lähentelee-^o 50 prosenttia koko maailman tuch.>;;
^tannqsta!- Amerikkalaisen suurpankkiirin, R. Biggsin äske|||
täisen arvioh^mukään^Yhdysvaltain osuus kbko maailmani
tuotafnnosta vuodesta-mgiähtien on laskenut'52 prosentist^i
' ^ 29 prosenttiin Mänäi-Viionna.' Teräksen tuotanto on laskenuif
60. prosentista; 36 prosenttiinf öljyn tuotanto 85 prosentista ^ |
^prosenttiin.' '/ . , „, , i l
^ Länsi-Sakss^sa^ilmestyvä,"Frankfurter Rundschau"-lehti|
T ^ i S s t a a n ^ S t i ^ t r ä s k ^ KiinanS^altajVäan |
^ ' e d i s t y k s e e n jä'OSoitti,lettä v. 1958 K i i n a tuotti 50,000 täysin |
iä?^modOTnik^työstökdnetta/ijä viime vuonna :70,000. • U S A n vas-|
, VtatÄ^'Äisuuden^,täysi kapas^ on'75,000 konetta; mut-
I ' C^a^fäm&apa ollut vuosikausiin täydessä käyn-
CänadauiSlaa-vilaisten'
cähadalaisille! . ^. , - '
* Viiosi sitteh kapsan toiveet nousi-;
v a t y l i m m i l l e e n . ' Y K : n Yleiskoko­us
yksimielisesti päätti kannattaa
täydellistä ' aseistariisumista - tar­peellisen,;
kontrollin alaisena, niin
ettei yksikään valtio s voisi enää a-loittaa.
sotaa toista vastaan.' Näyt­t
i siltä,'että kylmä sota sulaa Camp
Davisin/lämpimän auringon,henges­sä.
Seurasi 'U-2 vakoilulento j a kor-keimmanv
tasoni neuvottelu romahti
Canadan ja koko maailman kan-
Isatr-haluavat; aseistariisuntaa enem­män"
kuin koskaan ' aikaisemmin;
tämätön natsilaisen^tuholeirin" ko­mentaja,"
auttaa jä' yllyttää piahatah-toiset;
voimati^valmistamaan-Vatomi-sotaa.
, , , '
Vaientakaamme'tämä likainen j a
vaarallinen valhe/sj .Tehkäämme lop­pu
• jatkuvasta "^julkisesta • kylmänso-;
dan;propagandasta slaavilaisia kan­soja
vastaan, jotka rehellisesti tar­joavat
rauhan" j a ^ystävyyden kättä
clidoitaen, että ydinaseet hävitettäi­siin
ja täydellinen aseistariisuminen
loleutettaisiin.
Lopettakaajnme myöskin Cana-dastavolevien
slaavilaisten diskrimi­nointi;
jota häpeämättömällätaval--
kuitenkin ^ asevarustelu jatkuu, Ien- la ajaa kansalais- ja siirtolaisasioi-tokoneet
jatkavat ydinpommien
kuljettamista, merillä kuljeksivat
sukellusveneet lastataan vetypom-mikärjillä
varustetuilla raketeilla,
Saksan militarismi on jälleen isku-valmis
ja eri puolilla maailmaa
veri vuotaa . . .
Asiat eivät voi jqtkua tällä taval­la
paljon pitempään. Maailman a-densdepartmenttiK
M
ta saapuneet entiset hitleriläiset
myrskyjoukkolaiset ja sotarikolliset
lausutaan tervetulleiksi j a otetaan
vastaan avosylin Canadassa, myön­netään
Icansalaisoikeudet suvaitse­mattoman
: nopeasti, suoj ellaan; heitä
ja hyvitellään huolimatta .Jieidan^
"suudsta .menneistä, rikoksistaan. ja
tomivenlöyly puhkeaa ellei aseista- nykyisestä demokratianvastaisesta
riisuntaa toteuteta, atomiaseita toiminnastaan kun samaan aikaan
kielletä ja hävitetä ja kylmää sotaa rehellisiltä antinatsimielisiltä työ
lopeteta. '' laisilta, kolmenkymmenen vuoden
Meiirä; slaavilaisina: syntyneillä
ja jälkeläisillä, on velvollisuus an­taa
tämä varoitus. E i vain siksi,
ettäniin Canadakudn myöskin slaa­vilaisten
isienmaat ovat tuhoutumi­sen:
vaarassa; mutta koska meidän
alkuperäisten maittemme muka
"vapauttamista", jota ajavat pako­laisten
epätoivoinen wpieni' ryhmä,
käytetään länsimaiden pahamainei-:
sen: södanpartaalla : politiikoimisen
hyväksi j a sumutetaan sekä myrky­tetään
Canadan ilmapiiri.
V Puhukaamme' suoraan j a terävästi
tällä kriitillisellä -hetkellä. Se i on
Canadan' äsevoimissaIdn\ki|UetäSn
oikeus l>äästä' tämän -niäan-kansalai­s
i k s i ? ' ' ^ i r K v ^
Tällainen^! ..skandaalimainen ih­misoikeuksien
väärihkäytfSminen,
joka on osa kylmän-sodan> fnentali-teetista,
ori lopetettava! , \
' Canadan slaavilaiset!. Kaikki de­mokraattiset
canadalaiset!
Canadan Slaavilaisten Komitea,
joka liike syntyi tarkoituksella yh­distää'kaikki
meidän: aseyoim^^
saattaaksemme^u! J ^ ^
päätökseen f sota hitleriläistä'Saksaa
vastaan'ja joka jatkuvasti on edis-ruiiiuiskuu^
uten^^^^ tammik&ussa
voimistuttaäkseiim^ kaikki\ 'pyrki-m
^ e m i n e 'voittfiäkseniine maail*-
man' aseistariisumisen,' kylmän so­dan
lopettamisei;! j a estäfiksemme
diskriminaattoriset ~ toimenpiteet
kansaaiiiöie vastaan. \- ' '
, Auttakaa' tekemään v:sta' 1961
vuosi, jolloin ihmiskunta tekee rat­kaisevan
käänteen kestävään . rau-haan~^
ja ihmisoikeuksien voittoon!
SOSIALISTISTEN MAIP VÄLILLÄ
El TULE KOSKAÄH
KIRJ. MARK FEANK
Moskova. — Yhdysvaltain,imperia­listien
epätoivoiset yritykset heiken­tää
Neuvostoliiton ja Kiinan Kansan-tasalvallan
välistä solidarisuutta päät­tyy
nolosti. Sensijaan sellaiset yri­tykset-
kiihoittavat kansan etenemistä
Uusiin voittoihin saattamalla rauhan-
1960 OLI HYVÄ VUOSI
TALOUSPILVIÄ V. 1961
' Ottawa. —• =K3up'paministeri Hees
sanoo, että v, 190-öli, "jälleen hyvä
vuosi", ja että.viitteitä on "lujasta
suunnasta" Canadan taloudelle .v.
1961.
Muitta julkaiseriiansavuodenvaih-dekatsaiikseh
yhteydessä ; m
w . . .,. . , Hees sanoo myös, että Canadan u i -
valhe, etta meiden vanhan koti-, ^^^^^^^^ mahdollisuudet ovat
maamme kansat ovat alistettuja e i - l i i k e t o i m i n n a n epäröinnin
vatka saa hoi aa omia asioitaan. Ta- - tärkeimmillä mark-ma
valhe on keksitty tarkoituksella ^^^^jj,^ „ „ „ ^^^^j canadalaisten
provosoida sota toivossa etta NATO! ja työnantajai'n "yhteis-onn.
stuisi sima missa Hitler epaon-, ^^^^^
ms UI Kuka hyvänsä toistaa naita eanadalaistavaraiii hinnat olisivat
valheita; olipa han sitten: pääniinis-
O O O O O O O o O f i f i O O O O O O f i O O ö O O ^ A
I SYNTYMÄ-i
PÄIVIÄ
Impi lllberg, Toronto, Ont., täyt­tää
.uudenvuodenpäivänä,: .tanimi-kuun
1 pnä 67 vuotta.
; Gust Salminen, Liittle iPenage, Ont.;
tayttaa; maanantaina, tammikuun .2
pnä 74 vuotta.
- Eenokki Löppönen, Toronto, .Ont.,
täyttää, tiistaina^.tammikuun 3 pnä
76 vuotta.
Tyyne Järvi, Port Arthur, Ont..
.tayttaa - sunnuntaina, tammikuun 7
paivana 7C vuotta.
. Yhdymmei^sukulaisten ja. tuttavain
onnentoivotuk un
Tämän tilanteen kehittymis­tä
heijasti myös-tämän vuoden
lopulla ensimmäisen;kerran se
tosiasia, että Yhdysvallat ei voi
. enää: ää nesty skon eistonsa; a v ul­ia
mielin määrin kontrolloida
ja komennella YKta, kuten se
m menetellyt vielä tähän asti.
Maailma muuttuu siis ääret­tömän
nopeasti ja juuri päätty­nyt
vuosi jää historian lehdille
•iuurena edistysvuotena. Tämä
pitää paikkansa sittenkin, vaik-;
ka täällä Pohjois-Amerikassa,
poliittisesti toistaiseksi maail­man;
takapajuisimmassa: maail­man
kolkassa on ikäänkuin tal­lattu
paikallaan. Tosiasia kui­tenkin
on täälläkin, varsinkin
Canadassa, tapahtunut suurta
edistystä. Oppineet, keskiluok-kalaiset
ja erikoisesti opiskeli­jat
ovat ottaneet yhä lisäänty­vässä
määrässä osaa taisteluun
rauhanasian puolesta. Työväen­liikkeen
riveissä on tällä ker­taa
smjr^piryhtenäisyyshenkij
kuin ehkä milloinkaan ennen
milcali on kysymys työttömien
oikeuksien" p u o 1 u s tamisestä^
vanhuudeneläkkeen ja' muun
sosiaalisen-huollon^parantamiv
sesta ja muista ns. "leipäkysy-myksistä".
Sanalla, sanoen, meillä' työ­väenliikkeen
mieliillä ja naisil­la
ei olemitään syytä toivotto-muusmielialaan
- 7 - Päin vastoin
nyt päättymässä olevan vuoden
tapahtumat," —saayiitukset; ~ ja
myös tappiot innoittavat meitä
ponnistelemaan entistä päättä-vänimin
rauhan ja/täydellisen^
aseistariisunnan, sekä työmah­dollisuuksien
parantamisen jaJ
yiensä• paremman', huomisenj
{jUölesta. . ^ / ' ' ' ^ ^ '
^^Tässä mielessä"^ylTaynimekin"
kaikkien karisälaistemnie"^?. j a
mui(3en'cana'daIäisten-toiv6tiik-sniujaj^-
tpiyotammcj^^^
iro%nnolli'sta^puull^^ vu^^tla'" "1
"kilpailutasossa" ulkomaamarkki-noilla.
'Useat voimakkaat yliäpitovoimat
tähdentävät: kysyntään.Canadan ta-:
loudessa" sanoi mr;. Hees.toivorik­kaana.
, Hän; esitteli: nämä myöntei­set
talousvoimat seuraavasti: ,
— Asuintalojen rakentamisen lu­jempi
isuunta, mitä ennakoi äsket­täinen
uusien talojen rakentamisen
aloittamisen lisäys.
— Hallituksen j a instituuttien
jatkuva sijoitus suurempim raken­nuksiin.
I
— Henkilökohtaisten tulojen nuo-su,
mikä tukee jatkuvasti kotimaan
markkinoita.
-— Useiden teollisuusalojen va­rastojen
loppuun käyttö,iminkä pe­rusteella
on "odotettavissa aika­naan
uuisia tilauksia".
::Ulkomaar eli vientimarkkinoiden
mahdollisuudet ovat hieman pilves­sä
Yhdysvaltain liiketoiminnan hilr
jentymisen takia, sek&. Yhdistyneen
kuningaskunnan j a eräitten muiden
merentakaisten, .•markkinain: :epä­röinnin
vuoksi", sanoo mr.. Hees.
*Näidenvmaiden teollisuustuotan­nolla
/von tärkeä vaikutus .Canadan
moniin vientitavaroihin.
. "Kansainvälisen;
nain hetkellisistä
huolimatta.Canadan asema maail­man
mai;kkinoilla on kuitenkin voi­makas"
sanoi mr. Hees.
^: tavaramarkki-
::; heittelemisistä
vihoUiset>tappiolle;. Ja sosialismin;'J
kommunismin lopuUlseen voittoon, t '
Tämä oli se yksimielinen ajatus
niissä puheissa, Joita Neuvostoliiton
Ja Kiinan Johtajat pitivät Leninin
Urheilupalatsissa: joulukuun 7 v pnä-pidetyssä
NeuvcÄtoliitonrKiinanystä-vyysjuhlatilaisuudessa.'
\
Liu Shao-chl sanoi: "Suuri Ja ajan
koettelema ' solidarisuus: o n kestänyt
monet öiyrskyt- eikä mikään: maailr
man voima voi sitä murtaa."
Neuvostoliiton presidentti Brezhnev
korosti sitä tosiasiaa; että suhteet so­sialistiseen
vleiritavkuuluvienv maiden
välillä "ovat uuden tyyppisiä, jollais­ta
: ihmiskunnan liistoria ei ole kos­kaan
ennen nähnyt".
:= Lokakuun vallankumous : merkitsi
sellaisen historiallisen aikakauden
loppua, Jollohi yhteiskunnallinen
edistys oli'mahdollista vain vastEikohr-taisuuksien>
muodossa, luokkahallin-nalla;
maan sisällä: Ja joittenkin mai-::
den hallinnalla toisten yli valtioiden
välisissä suhteissa.
• "Porvarillisissa .piireissä.levitetään:
kaikenlaisia valheita meidän;yhtenäi­syydestä,
erikoisesta sikäli kuhi tulee
kysymykseen sosialistisen leirin yhte­näisyys:
kansainvälisellä «areenalla ... .
He eivät voi käsittää sitä, että useat
valtiot : seuraavat samanlaista linjaa
kansainvälisissä asioissa ilman mää-,
räyksiä taikka :pakoitusta: vapaalla
tahdollaan Ja täydellisesti omien etu­jensa
mukaisesti.
VMeidän yhtenäisyytemme: on :ko­konaan
toista luonnetta. •Sosialisti-,
sessa Järjestelmässä • ei ole: olemassa
objektiivisia: :rsyita vastakohtaisuuk-
(Jatkuu sivulla 3)
te /TOIMITTA]^
'M.
\
Meidän keski-ikäisteri hiusmuoti
Oletteko'liuoniänneet, että harmaa lä tavallista laatua,'on vaivalloIstaC-'' ^:!""|''
.tu.ukik.a- ^on mi^..u^oJtd—ios sa? — N•iui„o«-r»e«t» ™vaa«­_
ja aikaavievää saada kampauksrasa - -f-'^'
leat, naiset sävyttävät koko tukkansa
harmaaksi ' Ja' näyttävätkin^oikein
hauskoilta :harmaanvaaleine;ilmayine:
ikih^roineeh.' Toisetnuoret naiset
värjäyttävät_Joitakin''suortuvia har-nlaiksi'
tumman tukkansa koristeeksi
vahi tehdäksen ^Mpäukseninielen-'
kiintoisemmaksl.- Meistä; jotka' vuo-sieni:
vierlesä-: olemme {tosiaankin, tul­leet
harmaatukkaisiksi, värjäävät
kuitenkin monet. mielellään hiuksensa
vaikuttaakseen nuoremmilta.
' Värjäävät tai eivät, oma heidän
asiansa: keski-ikäisen on kuitenkin
parasta sävyttää tukkansa niin lähel­le
hiuksien.-alkuperäistä väriä, kuin
mahdoUista.-.Jos tukka on esim. mo-T
dernin punavivahteinen,' on: epäsiistiä,
Jos se on muutamien viikkojen jäl­keen
ohimoilla Ja otsassa harmahta­vaa.
Kaikki keinotekohien kauneus
on vaarallista : meille 1 keski-ikaisille,
niin kuhi myös monimutkaiset muoti-kampaukset.
Nykyajan nukketyyppiin kuuluu,
että hiukset peittävät korvat. Me
Joiden kampaus 20-luvulla piiloitti
korvat kokonaan^,* emme kuitenkaan
voi noudattaa tätä muotia. Kypsy­neelle
naiselle sopii paremmin, etta
korvat ovat näkyvissä; .Samoin otsan
on oltava mahdollisimman paljas.
Harmaaotsakihara ei nayta hauskal­ta
Ja kaikkein vähimmin suora po-
Jantukka, jollainen useilla nuorilla
tytöillä on nykyään. , \ _
kauniiksi. Esim. italiattarilla, ;jqllU^'^^"r'J^^'fv.:5|
ori karkeampi ja tisein luoimonkihara -^^-til,
tukka, se on-huoniattavastl,;hclppm-'^-/', '^"/^p
paa.' Ja kuitenkin vältetään,-^ettÄ- -''>"»-*;^.^
Italian naiset käyvät paljon useam-' '"'^^^
min kampaajalla kuhi näitä meillä on ^
tapana. Mutta;,tietäaBän 'jokaineii:
miten käy — muiitamia'päiviä lkam-'<
pajaUa kaynninr^Jälkeen iOvat:rhiuksct|
kauniisti . . . ja sitten laineet muuj^--
tuvat täysm toisenlaisiksi ktdn mitä
kampaaja oli ajatellut. Sade Ja l p -
teus tekee kestokiharoidut hiukset
pikkukähäraksi. Lämmöllä on sama'-' ^.^
vaikutus. Joskus!'.tuntuu todellakin '
silta, että vanhanaikaiset, koko päi- n^'.^
iiia
van käytettävät: hatut ::Olisivat^^Ak i l
syneille naisille erittäin sopivia, j a \
'etta meidänkin aikanamme pitäisi-'
kayttka^ pieniä pitsimyssyjä tukkansa^ f; ?
peittona. Tuskui kukaan kuitenkaan -
toivoisi: talaaisin : 1700-luvun::suuriä
rypytettyjä kangasmysyjä — el olisi
'kovinkaan mukava käyttää sellaisia^ /t,
meidän hyvin lämmitetyissä huoneisJrj^';^\^^^^
samme.
l i
• • •
Nykytaide
saattaa' katselijan .'^joskus*'ällisty-l
mään. Näin kävi joku aika sitten
Ruotsin ^taideakatemian näyttelyssä.
erään taulun kohdalla, joka oli o l ­lut
yleisön nähtävillä kahden vii­kon
ajan. Näin kauan kesti ennen
Lyhyeksi leikattu tukka, Joka on ^^"1" taidemaalari Oyvind Fahl-helppohoitoinen.
ei onneksi ole sidot- ^^'f^^ havaitsi nay^telykomitean a-settaneen
näytteille taulun, jota
(4 Liikakansoitus" ja voittoilu
Noin 180 vuotta sitten englanti­lainen
filosoofi Thomas R.Malthus
(1766—1834) kehitti "teorian" mi­kä:
muun ohella 'Olettaa, että s " i h ­miskunnan
;:lisaäntymmen: on: suu­rempi
kuin. olenjassaolon keinojen
.(ruokavarojen). :lisähntymmen".^Tä­mä
oppi on -saanut malthusianLs-minnimen,^
milld tarkoitetaan maa-
;i!man" väkiluvun^. h
ruokatavaratuotannoit . lisääntymi­seen
verraten.
: .Paljon on: muutoksia tapahtunut
iloisessa Englannissa ja muualla
sen jälkeen kun Malthus poltti kes­kiyön
-öljyä, yrittäessään "todistaa",
että Englannin j a muiden maiden
joukkojen nälkiintymisen syynä
on "liikakansoitus", sen sijaan et­ta
' olisivat tunnustaneet joutu­neensa
epäoikeutetun luokkajaot-telun:
tuhreiksi .:mikäli :on k
ruoasta,; vaatetuksesta. :ja:: asunnos-
^tfiiijllip-i^^
Lukija on voinut viimeksikulu-neitten:
viikkojen.aikana hnomatar:
että erinäiset "auktoriteetit", "asi­antuntijat",
"oppineet professorit"
ja muut ovat; täyttäneet paljon vai-talehtien
palstoja "niallhu.siani.s-min"
versiollaan maailman nykyti­lanteesta.
Näistä oppineiden "ammattitu-herrUksista"
me saamme tietää
melko paljon "takapajuisista", " l i i -
kakansoitetuista" ja "nälkäisistä"
kansoista j a myös siitä, mitä p i ­täisi
asian johdosta tehdä. Anihar-yoma
hetkinä lähetetään lasti hal-
^aluokkaista 'vehnää,' maitopulve-ria
tai vanhoja munin, sidottuna
riittävästi kylmän ' sodan . nuorilla
j a ; tekoa: omahyväisesti >mainostaen':
näiHTn "liikakannsoitettuihin" mai^
hm. Samaan aikaan j meidän "mal-thuslaisct"
kirjailijamme kaupuste-
Icvat tavaroitaan, "opetusta", "syn-tyväisyyden
säännöstelyä", "läntis­tä
tietoisuutta" jne.' ollen äärettö­män
pidättyväisiä kaikkiin yhteis­kunnallisiin
muutoksiin, mitkä'an­taisivat—
tasapuolisen-'-jaon—niille
"olemassaolon keinoille", joita on
jo yltäkylläisesti.; - ;
E i edes oman maamme lähes
miljoonaisen työttömien joukon
alikulutusta voida selittää' »"liika­kansoituksesta"
puhumalla ^ viljava-i-
astojemme ,ollessa ääriään myö­ten
täynnä viljaa. ' ^ ; > ' \'
yirSitten^nieldän-T-ns.-T-iivaltiomies-temme"/
keskuudessamon' omalaa-'
tuincn ^''malthusiaiiismioppi7,< mikäi
.pitäjä ^ ostaa) yälttämättömänä; vastä-J
painona Iiikaknnsoittun\iselle;-4Hit-!
lor," josta on "^jonullut nU^ici^tClijdi
K I R J . TOM McEWEN
verrattuna Pentjgonin joihinkin
atomihulluihin, ' y r i t t i toteuttaa
Malthusin "teoriaa" tuhoamalla
kokonnaisia .kansakuntia -.varatak­seen
"elintilaa", "olemassaolon
keinoja? - j a -: luonnollisesti,;; voitto-osinkoja
"herrenfolkin" huippupii-reille.
Selvästikään ei ole kysymys " l i i ­kakansoituksesta"
ruokavaroihin
verrattunaviTämänja:.vmuiden: mai­den
farmaritv tuottavat enemmän
kuin haavat kaupaksi. Menneisyy­dessä
on annettu hallituksen avus­tusta
siitä, etteivät he tuota viljaa
tai lihaa; heille on maksettu vil­jan
maahan kyntämisestä.
Tälläkin hetkellä meidän farnia-reitamme.
ja työläisiämme rangaisr
taan "o'emassaolon mahdollisuuk­sien"
(ruoan vaatteiden ja asun­tojen)
liikatuotannon takia; me
tuotamme :paljon viljaa j a J i h a a n si
"liikakansoitettuja" kansojakin
varten, mutta emme voi niitä an­taa
sinne johtuen se nykyaikaisten
atomimielipuolisuutta potevista
malthusianisteista, jotka prkivät
ratkaisemaan "liikakansoituksen"
j a voittojensa ongelmat atomisodal­la
— eikä ruokatarpeilla.
Mutta kuten atomikauden ihmi­nen
kurkoittaa jo tähtiin, samoin
tulee ihminen tulevina vuosina tCT
kemään suuria tieteellisiä keksin­töjä
"olemassaolon: mahdollisuuk­sien
lisäämiseksi suuressa määrässä:
Luonnollisestikaan sitä ei voida
tehdä voittoilujärjestelmän alai­suudessa,
mikä ei voi nytkään enää
jakaa niitä tavaroita mitkä se voi
yltäkylläisesti tuottaa . . . Tästä
johtuu se, miksi voittoilujärjestel-mä
yrittää verhota malthusianis-min
opin ruuAiiilla miljoonille ih­misille
aiheuttahiansa puutteen ja
nälkiintymisen.
tu mihinkään ikärajoihin, mutta
meita vanhempia pukee usein, parem­min,
Jos kampaus kohoaa ylos kas­voilta.
Se pidentää siten kasvojen
soikiota ja vaikuttaa tyylikkaammaN
tä kuin: Sileä, vlyhyeksi leikattu: kam­paus.
' '
: Jos hiukset on koottu nutturalle Ja:
kammattu sileasti: taaksepäin, naytr.
taä se kauniilta ja arvokkaalta.
Useimmille on ^kuitenkm .edullisem­paa;
jos tukka on pehmeillä laineilla
—: sileästi: taaksekammattu • tukka saa
rypyt enemmän näkyviin, ;kuin jos
hiukset kohoavat otsalta taipmsma.,
Hyvhi kiharat ja Umavat kampauk-
'set eivät: myöskään- sovi meille • yhtä
hyvin kuin huolellmen-laineitus' ja
kauniisti : taivutetut ohimokiharat.
Vallattoman .näköinen kampaus ko­rostaa
ryppyjä tarpeettomasti. 1910-
luvun muotii josa hiukset, kammat-tihi
ylospahi otsalta ja lievästi lai­neille
"valkin" päälle, oli erinomai­sen
sopiva keski-ikäiselle naiselle ku­ten
40-luvun "pesumuijan" kampaus-'
kin otsalla olevhie rullakiharomeen:
viimeksi mainittu tosin vaati ahkeraa
kantpajalla käyntiä, jos tahtoi; olla
siisti.
Useat naiset pitävät mielellään sa­maa
kampausta vuosikausia: Mutta
meidän.; vanhempienkin tulee edes
suurin : piirtein: muovata': ulkonakom-:
me omista edellytyksistämme lahtien.
Jokaisella iällä on viehätyksensä,
mutta ei Ole viehättävää. yrittää pei:-:
telia ikäänsä, tehdä itseään nuorem­maksi
tai vanhemmaksi kuin on.
Tietysti on hauskaa ja tärkeätä
aina esiintyä huolellisesti Ja siististi
kampautuneena. Kaikissa ulkonäön
hoito-ohjeiss^ painostetaan hyvän
kampauksen tärkeyttä. Mutta käy­tännössä
ei ole aina min yksinker­taista
soveltaa ..saantoa. .:.Erikoisesti
Jos hiukset ovat hienon hienoa,'meil-väitettiin
hänen maalaamakseen.
Hän poisti maalauksen seinältä k i i - '
reesti sillä hän oli lähettänyt va­hingossa
taulujensa mukana myös :
rievun; j o l l a hän oli puhdistanut pa-lettinsa
väreistä. Näyttelyn johta­j
a oli luullut, että kysymyksessä o l i
aivan uudella tekniikalla maalattu
maisema.
SITÄI
il
JA
EI TOISTA K E R T AA
Englannin kuningatar Victoria
oli matkalla Irlantiin..Laivamatkan:
aikana nousi ankara myrsky j a l a i ­neet
keikuttivat pahasti kunin-'
kaallista alusta. Mahtavan aallon
kallistaessa laivaa oli kuningatar
vähällä kaatua s/alongissaan. Saa­vutettuaan
tasapainonsa:, takä^
hän huusi lähimmänejnaatniusille:
— Mene sanomaan amiraalille,
ettei hän tekisi tuota enää toista
kertaa!
ISOÄIDIN LUONA
Viisivuotias Riitta katselee valo-kuvia
isoäitinsä luona.
— Kuka tuo kuvassa oleva pie­ni
tyttö on, jolla on pitkä vaalea
letti?
— "Se on sinun äitisi, pikku Riit­ta.
. " ,
— Kuinka vanha Maija o l i ' s i l ­loin?
— Mutta rakas lapsi, et suinkaan
sinä äitiäsi sano Maijaksi?
— Enhän minä voi sanoa äidik­seni
noin pientä tyttöä. mi
•m
PÄIVÄN PAKINA
Uuden vuoden aaflomietteitä
Elämä on loppujen lopuksi Iha^
naa. Tämä selittää sen miksi meil­lä
normaalisilla ihmisillä ei ole mi­tään
kiirettä pois tästä "matoisesta
maailmasta", huolimatta siitä,
vaikka toisinaan "kivestää" pitkiä­kin
aikoja.
' Tosiuskovaisetkin, kuten herttai­nen
' mummo-vainajamme, ovat
mieluimmin täällä "murheen-laak­sossa"
kuin siellä "taivaan iloissa".
Mutta kymmeniltä nyt vielä elä­viltä
jaj "hieman parehipaa" uudel­ta
vuodelta'odottavilta canadalai-silta
jää uusi vuosi näkemättä jon­kun
vältettävissä - olevan tapatur­man
johdosta. Jollakin on l i i an ko­va^
kiire -mennä--_autolla_jonnekih.
Joku toinen muista piittaamaton
muodostaa tulpan liikennepullon
kurkkuun.Kolmas hurjastelee hu-malapäisenä
jne. Näin,, "tehdään"
liikennetapaturmia. Monet muutkin
ihmishenkiä vaativat onnettomuu­det,
kuten tulipalot jne., ovat usein
"omatekoisia". ^ ? ' ' \ ' ^
^ V a i n J i a c v a t Japäturmai j a 'onnet-tomuudet
\t'tulevat" ^' — ' t i e : "teh­dään',',,
. inhimillisellä huolimatto-imuudella,^"^
'mistään 5*. piittaamatto:
muudclla, kui ehtimällä jne
~ AiUtakaamme^^iiiev^kaikin 'omalta
osaltamme sitä, että tällaisia on­nettomuuksia
tulee Canadassa
mahdollisimman vähän. Huolehti­kaamme
omaksi ja kanssaihmis-temme
hyödyksi siitä, että saamme
elää ja nähdä onnin silmimme, nii­tä
tuo tullessaan vuosi 1961! Maa­ilma
ei tule varmaankaan seiso­maan^
paikallaan. Siksi on elämä
nyt monella tavalla mielenkiintoi­sempaa
kuin koskaan aikaisemmin.
Ensiinmäisen uuden vuoden pää­tösehdotuksena
me. siis suositte­lemme
"ihn)isillä hyvä tahto" toi­vomuksen
käytäntöön panemista
sillä perusteella, että yritämme
suojella, sekä omaa henkeämme,
että kanssaihmistemme ' eläinäal'
Hyvä on, pitää ^ tämä mielessä _ vuo­denvaihteen
pyhien aikana ja " s i t ­ten
koko vuoden pesuksi.
" L i i a n . suurista " tuotantokustan-nuksis^"
(sillä tarkoitetaan sitä,
että työläisten palkat,ovat muka
" l i i ^ n korkeat") itkeville työnantat
japorvareille ja heidän poliitikoil-leen
W suosittelemme .vakavasti
harkittavaksi . päätösiäiisettär>ttä
Vrittfiisivfit' < vaihteeksi • t u l l a i-toi:
meen ,; keskinkertaisella', .amn^atti-miehen'palkalla.-
Saisivat ^sitteni l i ­hoa"?
jä i l l i r o l t a a * vielä'i'pankkikir;
jäansakhi niin paljon kuin tykkää­vät.
Uskomme, että kunkin tehtaan
tai muun laitoksen työläiset, jotka
eivät ole omasta mielestään kos­kaan
ruusujen päällä saaneet tans­sia,
ovat valmiina kantamaan koko
sen taloustaakan, mikä heidän
osakseen jäisi osakevoittojen peri­misestä
ja obligaatioiden kupon­kien
leikkaamisesta.
Reiluina* työmiehinä ja -naisina
meillä ei ole tässä tapauksessa mi­tään
sitä vastaan, vaikka auttaisim-mekin
osakkeenomistajia pääse­mään
taakastaan. lEmme liioin" ka­dehdi
lainkaan sitä, vaikka herrat
finanssiporhot saisivat myös tilai­suuden
nauttia työläisten "liian
korkeista palkoista".
—' « « *
Habituksen - lihapatojerT ääressä
hääriville poliitikoille, jotka tapaa­vat
puhua "koko kansan" nimissä
ja hyväksi, me toivotamme kaihin
putoamista vasemmasta silmästä
jotta näkisivät, miten eletään ta-vallisteii'
"kansalaisten^,—" työläis­ten,
/farmarien ja muiden pikku-däjäin
piireissä.
Emme. luonnollisestikaan epäile
vanhojen puolueiden ja niiden
kellokkaiden rehellisyyttä. Päin­vastoin,
olemme* vakuuttuneita en­tistä'enemmän,
siitä,,, että ne ovat
aivan.liiankin' rehellisiä ja" rehte-j
ä~==TbmalleTluokalleen;^
Jlukijatl^a;
puikkuansaa ''ssiililiaa nu yy kKyyaaha nn uolieutiäuiainu <
Xml
kansakuntien suurien unelmien ja
toiveiden täyttymisen aikaji, j o l ­loin
harvainvallan apostolien toi­mintapiiri
supistuu jatkuvasti.
Toisin sanoen, hallituksen liha­patojen
ääressä heiluvat ' miehet
tekisivät palveluksen sekä maalle
jakansalle että myös itselleen,,jos
ne.rupeaisivat näkemään :myös va-.
semmalla silmällään — tänne ta- >*^J
valliseen kansaan päin! *
* * * i . 1 •
Työläisille, farmareille j a k a i k i l - .'-^'J^^
le rauhanpuolustajille sekä muille ^ - V |
isänmaallisille piireille tolvotani-me
kestävää" taistelutarmoa tule- L-'^,^;^
vaksi vuodeksi. EcTistyksen voimat, -' j ^l
erikoisesti 'rauhanpuolustajat, ovat /
vihdoinkin pääsemässä niskan pääl- ^
l£!_jrämH,^pitää paikkaus^ sitten-'
kin. vaikka poliittisen taantumuk- ^
sen sydämessä — erikoisesti YÄ- "
dysVfilloissa mutta' myös' täällä C a - . '
nadassa — on suurta jälkeenjää\ ^.
neisyyttä muun maailman edistyk-.,
seen verrattuna. Tämä poliittinen .
jälkeenjääneisyyttä muun maaik,.;;
man" edistykseen-verrattunä.~Tämä~-«.--
poliittinen jälkeenjääneisyytemme, '
ja taantuneisuutemme tällä m a n - , ; ^^
tereella on-kuitenkin v ohimenevää,^ 1'
i Tuokoon tuleva Vuosi voiraistu^j i];
van liikkeen työttömyyden.-^toiJuY^^'
i i
m
miseksi^ij^--^ennenkaikkeai.kansain^
välisen, raulian/säilyttärnise^^
Siis,vonn^isempäa jautt^^ ..
lukijat'"'j.i'"kaikki' Icähsälaisemm^^^^^^^^ hrzk
_ VKJmskkodi-a.
I