Vapaus, December 31, 1960

              ?3-m
Pjehl
llemaf 'Johänssonih..ja^Plöyd;Pät|
fmattin:^kkeilyn "Vraskaänsarjan|
|mcstäruiidesta maaliskuun 15 pnä|
leikä'^,20' pnä r kuten ailcaisemminf
fkerrottiin.' Ottelu 'suofitetaan;,Mia-
^anir^Beachin, Conventiout-haalissa,
^ p ^Tämän' ottelun., sanotaan olevan;
yiimeisen/ingo—^Floyd sarjassa^
ingemaiL-.^ myöskin „sanoo "ettei hän;
ttule. [mUToinkaan nyrkkeilemään;
^gangsterien " kanssa yhteistoimiri|
>na£^a olevan Sonny. Listonni kans-i
f s a . ; ^ ' ' ' - ' .
'{'.Tukholman j Expressenille'! anta-
5, massaan'' haastattelussa Ingemar.
?^'sianpo,': ettei hän tule milloinkaan
^Mtelemaan neljättä kertaa Patter|
sjvsbnin kanissa, "sillä pitäähän^, mei-r-
ldän antaa'tilaisuus joillekin toisil-
.flekin".' . . ;
^ : ' "Milloinkaan en tule kohtaamaan
|^;Soriny Listonia. Jos minun onnis-
^(tuu , torjua Liston- gangstereineen
\ pääsemästä käsiksi maailmanmes-
>taruustitteliin, niin luulen suoritta^
"neeni hyvän työn", sanoi Ingemar;
1> '"Kunnollisilla nyrkkeilijöillä tu-
^^^.s^M!m^u^^. Italialaiset^ lehdet lei-määvat>
Jkansainvälisen "^dympiako-ndteamtfpuheeiijohtajan^
puheelt' Kolympiakisojen ^ luonteen
muuttamisesta lörpöttelyksi.
' Ehdotus: sulkebaikaisemmat<<kul-;
tai -väheininän Ikqnniattbmat; ystfi-J
vähsä pääseySt - korfceiHunalle .piäl-^
Iille, ^ tulee nyrlckeilyv mehettämään
mielenkiinnon,,- ja ^.'^tumnlqituksen
mitä, siilä; y i e l l ot^Jihinis^a ja^' eri-j
koisesti nuorison keskutidessa.".>
' Ingemar sanoi 'uskov|hsa,^ että
jos. hän, voittaa PattersMiin, niin
mahdollisesti seuraava ottelu suo­ritetaan
Äuotsissa ja televisioidaan
Amerikkaan. * V . .-i /
Kun-häneltä kysyttiin, koska hän
aiko H olopettaa\ nyrkkeilyn oji vas;
taus: ' ' \ ' ,
k "Se on yksinkertainen asia,' kun
alan tuntea että > nyt bn aika lo­pettaa.
Jos en minä sitä huomaa,
tulee, toisten muistuttaa siitä mi­nulle.
On olemassa ihmisiä jotka
uskovat, että minun tulisi jo nyt
lopettaa. 7 ^ < " \~
•'Jos Floyd Voittaa minut uudel- \ P»"»*»- - TääHa vieraileva cana-fcaniitälin
voi'ttajat:;kisbista _^on, yhtä'
'arvoton' Jkuih'mahdotonkin, -sano^i
Corriere 'aeno^jSport-lehtj.;. "Sehän
olisi'suoranainen kehpitiis' ammat­tilaisuuteen
!''.V'Jös Brundäge"tufa-tee'^
joutuneensa' vaikeuksiin\kiso-'
jen käiissa^ ratkeaai'probleema sil­lä,^
että^' hän^yksinkertaisesti eroaa
puheehjohtajan"' paikalta", lisäsi
'lehti. ' ' '
Maroonit saivat
jyytyä tasapeliin
leen, niin luultavasti minun pitää
otella seuraava otteluni kotona ei-kä
Yhdysvalloissa. Joka tapauk­sessa
minä yritän voittaa vielä Eu­roopan
mestaruuden."
1 \jm. 1
m i
h'
I
\i
I
m
m I I
l i
II
I <-
\$);
]r:
1m In
i
lm
m
UUDET JRIOLA EP-LEVYT
nyt saatavana levyosastoltamme
Jokaisessa ' levyssä on
vähintäin 4 kappaletta,
eli kahden tavallisen
"normaalilevyn" ohjelma.
Ne ovat pieniä kooltaan,
r ainoastaan 6';8 tuumaa
: läpimitaltaan: Hienoissa:
kuvallisissa kiiltopaperi-koteloissa.
Ottavat vähän
säUytystilaa;v EP-Ievyt on^
soitettava 45 klertono-
~ pendella ja:'inikroneiilaIto.>
NE 110
f*
NE 111
HINTA 5a.00 KAPPALE
Postir>tai-pikatavarfilähetyksistä on osta^
NE 104 OLAVI VIRTA LAVLAA:
KYLLUKKI-VALSSI '
' KUIN ENNEN, tango i
KUUTAMOSUUDELMA, tango
MUA A L A HYLKAA
NE 107 RAMONA, valssi. Olavi Vtfta
LAGO MAGGIORE, tango. Olavi Virta
KERRO MULLE, jenkka, Jorma Ikävalko
MIKSI NAIN, jenkka. Jorma Ikävalko ^
NE'I08 JUOKSE SINA'HUMMA,'Tapio Rautavaara
HILJAISTEN HETKIEN MUISTOKSI, valssi, Walter'
Pihlajamaa
KESÄILLALLA, laulelma, Tapio Rautavaara
KUHERTELEVAT HANURIT, tango, Walter-Pihlajamaa
NE 109 - MERENKYNTÄJÄ^M
' PARIISI YÖLllÄ. tango. Pihlajamaa
UNOHTUNUT KITARA VALSSI, T. Rautavaara
' SAN JORGE, tango Walter-Pihlajamaa
MIKSI JÄTIT MINUT, .tango, Olavi Virta
'KEVÄT VALSSI, Pihlajamaa
OOT POISSA LAPSENI PIENI, tango. Liisa Pyykkö
VIIME VALSSI. Anna-Liisa Pyykkö
VIULUN TENHO, laulelma T. Rautavaara
KUKKIA VAARILLE, valssi, Kalevi Tauru
. PETETYN RALLI, jenkka, Jorma Ikävalko
YÖLINTU, valssi, Olavi Virta
NE 114 VANHA RIIMU, laulelma. Rautavaara
, ISTANBUL, foksi. Kipparikvartetti
"SEN HETKEN MUISTAN, tango, Kalevi Tauru
- TUKKU-VILLEN JENKKA. Jorma Ikävalko
NE 124 LENTÄJÄN VALSSI, Rautavaara
,, ; VÄLIAIKAINEN, tango. Rautavaara
•ANTTILAN KEVATHUUMAUS, .valssi,' Rautavaara
SUNNUNTAINA SATAA AINA. hid. foksi. Rautavaara
NE 150 ERKKI JUNKKARINEN LAULAA:
. TANGO NOCTURNO
VAIN KULJET MUSTALAINEN, tango
SOITA MUSTALAINEN, tango
JÄÄ HYVÄSTI ARMAS, valssi ^
NE 151 JORniA IKÄVALKO VAUHDISSA:
POSTILJOONIN POLKKA
NIIN OLI ENNEN, jenkka
' SEKATAVARAKAUPASSA, polkka
' RAKENNUSPOLKKA
NE 153 TAPIO RAUTAVAARA LAULAA:
JUOKSE SINA HUMMA
. LENTÄJÄN VALSSI
MERENKYNTÄJÄ MIKKO ANDERSSON
~ UNOHTUNUT KITARAVALSSI
NE 155 KUOLEMATTOMIA TANGOJA:
SUUDELMATANGO, Olavi Virta
HURMIO, Olavi Vurta
1' ROMANESCA, Olavi Virta
ÖISET KITARAT, Olavi Virta
NE 173 TANGON SOIDESSA^ OLAVI VIRTA LAULAA:
LA PALOMA -
ADIOS MEXICO
, PALAA LUOKSENI
RAKKAUTTA SE EI OLLUT
NE 179 VALSSIN TAHDISSA — OLAVI VIRTA LAULAA:
MUSTALAISRUHTINATAR
, UNEKSIEN
: KAUNEIN ILTAMME ^ ' '
HUOMENNA '
NE 203 TAPIO RAUTAVAARA LAULAA:
KALLE AALTONEN, foksi
^ LENTÄVÄ HOLLANTILAINEN, foiksi
KALEERIORJA, valssi
~ KUU SOUTELI VAIN . . .? valasi
NE 213 KIELON JÄÄHYVÄISET, valssi, Raya Ravel
SYDÄMENI LAULU, tango, Raya Ravel
• HOPEAHIUKSET, valssi,'Veikko Tuomi > s
KOTISEUTUNI, tango. Veikko Tuomi
NE 218 JOEIÄA.IKÄVALKO VAUHDISSA:'
, ILOINEN KULKIJA, foksi
— " ' KOTIMAANI KAIHO; foksi
; „ i VJOULUSAHTT, jenkka-=- ' i
\_. ..LAIVURI-JOOSEPPI JOHANSSON, Jenkka g
NE 223 KULKURIN VALSSI, Tapio Rautavaara
; ITÄMAAN RUUSUJA; valssi. Veikko Tuomi |
' OI. JOS NUKKUA SAISIN KERRAN, T. Rautavaara '
i " V 'ITKE EN^LEMMEN TÄHDEN, foksi, Kalevi Korpl |
NE 227 HITVA'^ SIMUNA LAULAA: ^ o
.. ^ SONYÄ, fdksl , > ^ m
^ LUMIHIUTALEITA tango
' ' NÄIN EHKÄ KÄYDÄ VOI, bcgulne ä
HUOKAUKSIA, bolero
« U M P P Ä VEIKOTREIPPAITA FOKSIA:,. ; :
. TAMMERKOSKI;; Kauko, Käyhkö -
' KÄSAKAN^KEHTOLAULU, Kauko Käyhkä
r KATJA. Auvo Nuotio ^ .
iTROnCKAIKnTÄÄ, Teijo Joutsela- •' ^
>r PUUSEPPÄ", TeiJö~Jouts61a ' „ ^
' P^USTAN Yö, Kauko Käyhkö i
dalainen Winnipegin Maroons-jää
kiekkojoukkue .suoritti kuudennen
ottelunsa Ostravassa Tshekkoslo­vakian
nuorten joukkuetta vas­taan.
Ottelu päättyi tasatulokseen
4-^. \
Maaleihin nähden peli oli hyvin
tasainen koko ajan. Ensimmäisen
erän päätyttyä oli tilanne 1—1, toi­sen
3—3 ja kolmannen 4—4.
Varsinkin ensimmäinen erä oli
kovaa peliä, sen aikana lähetettiin
canadalainen jäähtymään: 4: kertaa
ja tshekki 3 kertaa.
Tshekit arvostelivat omaa jouk­kuettaan
että se ei pedannut kyl­lin
hyvää yhteispeliä.
> N E 229^
mm.
Kultavuoden
juJiiava avaus
Pon-haaliila
Toronto. — Sunnuntaina, tammi-kuim
8 pna on Don-haalilla mielta-kiinnittava.
ennomalnenjv sanoisinko
historiallinen ; tilaisuus. .Ensiksi se
onverikoinen :Siksi, etta se on ensim-mamen
- tilaisuus haaliUamme järjes­tömme
50-vuotisjuhlavuotena, eli
kultavuotena kuten sita nimitämme.:
Toiseksi siksi/etta sinne on nayttar
mokomitea Järjestänyt edellamainitr
tua silmälläpitäen- historiallisen nay-.
telmatilaisuudenjpssa tullaan esittä­mään
koko. Don-haalin toimintakau­den
- aikana • esitetyistä näytelmistä
osia . ja niita riittaa monia; näytelmiä
joita talla ajalla on näytelty. Se on
varmaötimielsnkilntoinen ja; hupaisa
.coko : illan naytelniatilaisuiis; . .Siina
on varmasti jännittäviä draamoja .ja
iloisia - huvinäytelmien osia sekä van-haaijalella
olevaa nayttämöveteraa-nejamme:.
kuin myöskin • uusia . myo-.
hemmin nähtyjä nayttämövoimiam-me.
Jokainen näytelmien ystävä tu-.
lee varmaankin terästämään muis­tiaan-
ja; elämään elämyksen uudes­taan
ensi sunnuntaina ::Don-haalilla;
Allekirjoittanut vei ole • kosksum näh­nyt
naytelmatilaisutta jossa hypätään
toisesta .naytelniästä.i toiseen, .mutta
olen paljon kuunnellut rlauluja joissa
vaihdetaan savelta ja sanoja toisesta
laulusta toiseen Ja olenv niistä pitä­nyt.
Jos ne on hyvm onnistuneesti
muovailtu niin tulee niistä erinomai->
sen hauskoja. Nyt siis nähdään mi­ten
sama menee nayttamollä.v: Se on
uutuutta mutta .varmasti mielenkiin^
toista vielä lisakiSi kun se on järjes­tetty
.Don-haalin historialliseksi nay-telmaksir^.
0,-7
CSJ:n Toronton osaston kuukausi­kokous
ipidetaanVvDonThaalilla: maar
nantai-iltana A^ammik: 9 pnä kello 8
illalla; Se pn: vuosikokousta valmis-!
tava kokous Ja olisi suotavaa, etta
Jäsenistö:: tulisi mahdollisimman - mo­nilukuisena
kokoukseen. Finlandia
kuoron'! järjestämät laatikkopäivälli-set
on sitten seuraavana sunnuntaina;
ja se on tietysti pidettävä myöskin
mielessä.
Lopuksi otankin tässä tilaisuuden
lausuq^ onnellista uutta vuotta kaikil­le
Vapauden lukijoille ja toivotan on-;
nea. ja 'toimintatarmoa ^kaikille ;Suo­malaisen
Järjestön-jäsenille alkavalle
rJärJestömme ö50-vuotisjuhlavuodelle;;
• ' . —Victor.
näytä-'':6levan{rpaljoh.; mainintoja
^järjestömme;^kulttuuritoi]ninnois^^^
niin" kyliä täällä .^eritään, k^^^^^
siinäkin mukänai(pysyä.t Siitä saa;,
tiin, erikoisen hyvät arvostelut ylei-söUä
joka,oli'esitystä seuraamassa,
mutta; lehtien palstoille^ei' näytä
kukaan ehtivän' antamaan;'~mitään
mainintaa.^ Kaikki'^''esitt8jät ja oh^
jaaja ansaitsevat kuitenkin kau­niit
kiitokset suuresta^ ja paljon
VBjatineesta esityksestä.' ^
Kiuoroh/konsertti- tai ohjelma-ja'
tänssi-jlta ihiksi kuorolaiset'sitä
itse nimittivät, bli'kerrassaan' an-toisa^^
ja esitykset sujuivat ehjinä.
.Sekakuorp^lauloi useita kauniita"
uusia lauluja joita nyt jo tämän
syksyn aikana olivat ehtineet har­joitella;
iSaatiin myöskin nähdä uur
sia henkilöitä, kuorossa, nuortakin
voimaa, jbka suuresti ilahdutti
katsojia. Tällä kertaa jo näytti
kuorossa .olevan.' noin; nelisenkym­men
tä j äsentä, joten jos saavatvvie­lä
lisää joukkoa mukaan, niin on­pa,
todella keväänä nähtävänä mah­tava
konsertti — ja on myös suu­renmoista
sellainen joukko lähet­tää
kesällä suurille juhlille.
Ohjelmassa esiintyi myöskin se­kä
nais- että mieskuoro. Myös saa­tiin
kuulla m^nia yksityisiä esi­tyksiä.
Joululaulun esitti kolme
tyttöä yhdessä ja jokainen heistä
lauloi sen eri kielellä: - siis kuultiin
se kolmella kielellä joka sellaiset
naan oli jotakin erikoista ja uutta.
G. Tuomi antoi hanurisoolon ja
hän onkin jo kehittynyt taituriksi
joten toivotaan hänen vain jatka­van,
edelleenkin opintojaan ja kii-.
tos kauniista esityksestä.
Ohjelmassa oli moniakin yksityi­siä
esityksiä, duettoja ja en muista
mitä kaikkea, mutta sanon vain,
että ohjelma oli kerrassaan arvo­kas
ja 'kaikinpuolin -hyvin
ja loppuohjelmana oli esitys Pien-viljelijänaisten
voimisteluseura.
Kerrassaan mainio esitys; Sitä kan­natti
katsoa ja kuoron naiset oli­vat
sen harjoitelleet hyvin. Sen
johdossa toimi Ida Ahlgren. Olisi
mukava vtämä esitys nähdä joskus
toistekin.
Tilaisuudessa oh koko paljon
yleisöä, mutta , enemmänkin olisi
haaliin sopinut, joten >;mainitsen,
että kun tällaisia arvokkaita tilai­suuksia
on :haalilla, niin jätetään-pa•
TV ja muut hömpötykset silloin
^katsomatta ja mennään katsomaan
todellista taidetta jossa ei/tarvita
pyssyjä eikä nyrkkejä.
hauskaaSikunr^^h^^än
diba j)yörittiiri,^,että> helmat ja ^le­llit
ilmässa^heilui"ja' siinä sai sa-inallaj
^voimistelua vanhemmankin
Väen "icangistuneet raajat. -,
/- Seitsemäntenätoista päivänä oli
Internationar Co-Op liikkeen jär­jestämät
lastenfkuusijuhlat, joissa
antoi kättä "Osasto" ja Aikamme;
Naiset. Paljon oli lapsukaisia sekä
aikuisia Ja ohjelmallisen puolen
lapsille järjesti urheilujoukko Is­ku.
' \
23 päivänä oli ne ihmeen haus­kat
• kuorolaisten' kabarettikemut
joista ämakin tällaisten huonojal-kaisten
täytyi ihan pakosta\ pysy­tellä
pois vaikka olisi mielikin teh­nyt'mennä
yhteisiin ilon pitoihin,
mutta kuulin, että hyvät oli kemut
ja kaikilla paljon lystiä ja sehän
se olikin pääasia.
Aikamme Naisten, järjestämät
ovipalkintotanssit pidettiin joulu­kuun
3 päivänä ja ne olivat myös­kin
hyvin»onnistuneet. Sanatoriu-missa
oleville suomalaisille sai­raille
lahjoitettiin jokaiselle $2.00
joululahjana joka olikin taas heil­le
kaunis osoitus ettei heitä ole
unhoitettu. Parhainta ja onnelli­sempaa
vuotta 1961 kaikille.
J ^Waishjii^^n.t:?^w> Yhdysvaltain
talous^^on hyvin hudestutUTaasa^
tilassa; ja se on seurausta ^^siitä/
ettei ole vieliikSuii kyetty | B y 8 ia
hävittämään vuoden 1958 talou­dellisen
lamakaaden, searafiluia,'
lausui Indianan yliopiston profes­sori
Charles Schoultz ^ antamas­saan
selonteossa; Edelleen^hiin
sanoi, että työttömyys ci ole ker­taakaan
supistunut alle viiden
prosentin ' työvoiman täydestä
määrästä. Myöskään teoUisuuden
kapasiteetti, ei .ole siitä lähtien
kohonnut yli 80 prosentin. Vuo­den
1960 viime kuukausien aika­na
on kapasiteetti alentunut huo­mattavasti
vielä tästälun.
OSAn työttömien'määrä oli tä­män
vuoden lokakuussa 6,4 pro­senttia-
työvoiman kokonaismääräs­tä
ja jos mukaan lasketaan osa-työttömät,
joita ei ole merkitty
hallituksen tilastoihin, on työttö­miä
8,5 prosenttia työvoiman ko­konaismäärästä;;
Työttömien määrä
kohoaa vuoden 1961 helmikuuhun
mennessä 6,^,000 henkeen, käy
ilmi AFL—CIO tutkimusosaston
apulaisjohtajan Peter Henleyn tut­kimuksista.
Kaappaus Nepalissa
'SH» »mmm» •'• it» »»m^im'»'^^» »j»'»^^» •'^VIMIJ
•m m'm»»»»»»»»»im»»»m»»»»mmm»m:»»*m »»»».
Jff*
NatsipedoUe
elinkautinen
vankeustuomio
Fulda. — 57-vuotias Gottlieb Muzi-kant,
joka toimi Mauthausenm, Ra-ivensbruckin
ja Meikin keskitysleirien
SS-sairaanhoitajana; -tuomittiin : äs­kettäin
Puldan tuomioistuimessa elin^
kautiseen pakkotyöhön.
Kolme viikkoa kestäneen oikeuden­käynnin
jälkeen Muzikantv tuomittiin
20 murhasta, 9 taposta ja 2 murha­yrityksestä
^Muzikant oli pelätty itävaltalaisen
Meikin keskitysleirin sairastuvan "yk­sinvaltias".
Lukemattomia; työkyvyt­tömiä
vankeja pahoinpideltiin;-mur-hattiin-
myrkkyruiskeilla;: kiuristettiin
taiinäannytettin nalkaan Muzikantin
tounesta.
Joulukuun l ^ g ^ ä saapui tieto
Nepalista, että l^ingas Mahendra
Bir Bikram oli vangituttanut sosia­lidemokraattisen
, pääministerin
Koiralan ja ' hänen hallituksensa,
ottanut vallan käsiinsä, peruutta­nut
perustuslain ja julistanut
maan poikkeustilaan. Myös kerrot
tiin, että kuningas on ryhtynyt
vangituttamaan liberaalisen kon­gressipuolueen
ja 'kommunistipuo­lueen
jäseniä.
Nepal, joka sijaitsee Kaakkois-
Aasiassarajanaapureinaan Intia ja
Kiinan Kansantasavallan autonomi-,
nen alue Tiibet, ei ole suuri valtio,
siUä sen pinta-ala on 140,000 neliö-km.
Väkiluku on kaksi kertaa suu­rempi
kuin Suomessa eli 8 6 mil­joonaa.
Talouselämä maassa on hyvin
heikosti kehittynyttä ja feodaaliset
tekijät hidastavat edistymistä.
Vuonna 1957 tosin hyväksyttiin la­ki
maareformista, mutta keskiaikai­set
säännökset ym tekijät hidasta­vat
sen toteuttamista käytännössä.
Teollisuus, on pääasiassa käsityo-läisasteella.
-Maaperä on kuitenkin
rikas Kultaa, kuparia ja kivihiiltä
louhitaan Pääasiallisimmat maata­loustuotteet
ovat iiibi, vehnä, mais­si,
tee, sokeriruoko ja eräät muut.
^Kouluolot ovat hyvin alke^elliset
ja sivistyneistön määia on varsin
pieni, melkein olematon. Lukutai­toisia
maassa on .vain. 6 prosenttia,
Nepal on vanha itämainen yk­sinvalta,
-joka faktillisesti oli Eng­lannin
siirtomaana^ aina; 1950-luvun
alkuun saakka. Maan mmi on usein
ollut maailman lehdistön etusivuil­la,
sillä sen omistuksesta on käyty
ankaraa taistelua. Tämän imperia­listisen
saalistuksen pyörteissä on
Nepalin kansa urhoollisesti taistel­lut
vapaudestaan sekä siirtoihaaval-tiaila
että heidän lakeijoitaan vas­taan.
Vuonna 1923 solmitulla sopi­muksella
Nepal sai muodollisen it­senäisyyden.
Ylivalta jäi vielä
englantilaisille.
Toisen maailmansodan ^jälkeen
vapaustaistelu sai uutta virikettä
ja vapaammat .tuulet alkoivat: pu­haltaa
maassa. Vuonna 1949 perus­tettiin
mm. Kommunistinen puo­lue
j a . Nepalin ammatillinen: kes­kusjärjestö.
Vuoden 1951 vallanku­mouksellisen
kansannousun ansios­ta
maa sai lopullisen itsenäisyyden,
ja' valtaan nousi Iiberaalinen:^kon-gressipuoIue;
jöka alkoi .kommu­nistisen
puolueen tukemana suo­rittaa
demoki-aattisia uudistuksia.
Samalla muodostettiin perustuslail­linen
monarkia.
Vuonna 1952 kunjjigas Tnbhu-wan
hajoitti hallituksen ja aikoi
pystyttää maahan oman diktatuu­rinsa,
joka kuitenkin valui hiek­kaan
Kansan painostuksen tulok­sena
kuningas oli pakotettu hyväk­symään
kokoomushallituksen ;i ja
suostumaan yleisiin vaaleihin, jot­ka
suoritettiin 1954. Vuotta myö­hemmin
kuningas Tribhuwan. luo­pui
kruunusta prinssi Mahendrän
hyväksi. Hän nousi valtaistuimelle,
kesäkuussa 1955, ja hän oli silloin
35-vuotias.
Nepal on tähän saakka noudat­tanut
puolueettomuuspolitiikkaa.
Minkälaisia muutoksia nyt on odo­tettavissa'
on vaikea : sanoa," mutta
kuninkaan - suorittamat.: toimenpi­teet
viittaavat ^demokraattisten voi­mien
toiminnan vaikeuttamiseen.
A. K.
Helsinki.'; — " (Suomi-Seura) —
100,000-miestä nyt metsätöissä'
Kokonaistyövoimavahvuus metsä­töissä
oli.viime vijkop lopulla' pyö-rc^
sti ipO^OOO miestä ja lähes 20,-
OOb' hevostfi. Miiesvahvuus on noin
10,000 suurempi kuin vastaavana
aikana vuosi' sitten. Lisätyövoiman
sijbitusmahdollisuuksias haklniutöi^
hin on täU^ hetkellä koko maassa
enää noin' 1,300. miehelle. Keski-ja
Itä-Suomesta ilmoitetaan esiin­tyvän
heyostyövoiman puutetta jo
näin ajokauden alussa. Pidetään to­dennäköisenä,
että hevosmiesten
lisätarvetta tulee ilmenemään k»>
ko talven. (SS) ^ - =
Hallitus ja Munkki odottavat ~
EFTA-asian kdhittymistä
Voimme vain^ odotta EFTA-mai-den
hallitusti^ kantoja Suomen
liittymisestä ulkoseitsikkoon, vast;^
si ulkoasiainministeriön kauppapo­liittisen
osaston päällikkö, mmisjEe-ri
O. Munkki, kun häneltä tiedus­teltiin
seuraavaa toimenpidettä
Suomen taholta EFTA-kysymykses-sä.
Ministeri Munkki palasi lauan­taina
kotimaahan.
Arviota siitä, kuinka kauan kes­tää
EFTA-maiden hallitusten lisä­selvitysten
. hankinta, ministeri
Munkki ei katsonut voivansa teh­dä.
(HS)
"Sovun aikaansaamiseksi ei ole
tehty kaikkea sos.dem. puolueessa"
Sosialidemokraattisen johdon pi­täisi
puolueen yhtenäistämiseksi
saada aikaan neuvottelut: skogilais-ten
kanssa ja valita neuvottelijoik
si henkilöitä, jotka pyrkivät sovun
aikaansaamiseen. Neuvottelujen
mahdollinen tulos on esitettävä
puoluetoimikuntaa suuremmalle
elimelle. Hätätilassa on vaikkapa
»»»m»»»»'pmm»»»»»n»»»»»»»f1i»»:»*»»»P*"SI
kokooif^
p u h e w l e s : k , i A : # S *^
Demoi^at«an.fn;
tista ^tilannetta
tuksessaaii.^ Puhemi<M*ilaSa«ifm^
tä a i n i a j ä r k e y ^ ^ h g t u Ä ö l ^ Vf
Suomessa .nyt 3«^^e^!J*«Ä^^^^^
rakentuu ^ m a a l a i s i a t o p r i a ^ i a l i - , ^ ' ? / ^ - ,
demokraat«en/.i9Uod^ta^ . '4
koonjaettäN80s.*Km^.pi^m;^^^ •;
me vuosien 'hajaannuksen^ jjllkcen
tällä hetkellä or
poliittisesti , heikompi kum; \k^^^ ': *
kaan. „ Kaikki/sipsiaUdem^Mttis^j
tai sosialidemokraattien; johtamat) '
tukijärjestöt ovat iajallMp. vTämä , - '
on tulos puolueen hajäiiaisu^udesta,
joka on mielettömiif^piblUe^n'ha­jaantuminen
kansainvälisessä S0-5.
sialidemokratian histofia8S*a.fr(HS)'! . t
ARVASr ÖIKEI^^ m
Alakoulussa , o l l ^ menossa- n.9.%,
luokan yhteinen, tunUj minkä a i f : '
kana kyseltiin arvoituksia. Opetta-ja
kysyy: ii^ '
^ Selittäkääpä mikä on' se, jo-. ' ,
ka "Pauhaa päivät, pauhaa,yöt,'ei­kä
koskaan lepoa saa','?; ' . '"'
Kun kukaan ei tiedä, nun p i k k u s *.
Liisa viimem viittaa-Ja saa l u y t ^ ' , '(
ivastatäi;lSSiiSlÄSÄf^^
Nörtti End Stepin Ba^,
319 N. cinrt.St, Pdrt Artliur; Oiit'
Auki maanantalrta'perjantalh^t''
> klo 4.30—10 illalla '
Lauantaishi kloa ipr^ll Ul^.
Puhelin SHMtB
•
-4
\
•mmx
TO,
K A K S I H Y V I N T Ä R K E X TÄ
K O D I N K I R J AA
"PIENI KOTILÄÄKÄRI" " m- m.
115 sivua . Hmta sid. $2.00 \
Pieni kotilääkäri on kateva kodin kirja, Joka opastaa» lukijoitaan/
terveydenhoidossa; .ensiavun, antamisessa, :potilaidenrihoit^
koton.i ja monessa^muussa taikeassa seikassa. S\ \ ^
^"^^ASTEN OMA AAPINEN"
176 sivua - " Hinta^'sid.|$1.35f^i
Miss^ Saimi
Marja Korven
MUISTOLLE
Nukkui kuolon uneen Port Art­hurin
General-sairaalassa, 20 pnä
lokakuuta 1960. ' _ - i
Saatettiin viime Jepoon^ Nlplgo-nissa
suiiren sukulais- ja tuttava-joökon
saattamana.
- Kuolon kylmä käsl,korjas
rakkaan ystävän. '
Kylmä on nyt kodin liesi,
"vailla„turvaa, huoltajaa.
^ -Ikävä on yksin käydä' .
^ elon Hieta mutkaisaa.
" ' ' F . U.''IJ6Xuba.—^>iiiU/^£iim ai.^\Wwoi ^ ' . n -y " liepftä rauhassa, Saimi,. ^ muoiniseii» luiKimusaius anuKuiä- rnoiii-renmiu."- « . u i i i i i i uv auuui,'ci.- ivmua A U U . J I I C , J « - « j r » " » — ^ - r - z ^ •——r- ','•''' • —,n , , .„ ,„„ .?^i>frgi^/,". j^.y.ä.wMf jiaAiÄ
»^'#^^\X^->aSimBURY^^ nV)N.4' ~\ Yitdvftsi.FRANS.' kUta. ensimmain^^ ; \'BOX 69; ' SUDBUHY. OltTJ^RIO;| '^^^^^^
i • ,\ * ^ ' ' . u . ,'<,„^ rakctti,troopiill.scii .säärintaman tut- nessa hänen maatansa koh5lmncen • Koinilean / | u o l o s t a ^ = f ,\ h X . - ^ / ^ > K-"" i ' ^ ^ ! ' ^ ^ ' i
t ^^V^UK ^t,>V*-c^l l^g^^?^- "'^^i-^t miM M ^iii^isoksi^;^^. y^A>:i^)M:.\ häväistykseni-jäikeen.s^,^^„, ^^^^ i i m^mmmmmmmm l i S i S s I — i - - — — - - i ^ ^
Sosialististen maiden
välillä ei tule
koskaan hajaannusta
^ Jatkoa'2. sivulta
siin;taikka.yhteentörmäyksiin kansor
jen ja valtioiden välillä. Päinvastoin
sosialistisen yhteisön: kehitys .johtaa
entistä: suurempaan V yhtenäisyyteen:
valtioiden ja kansojen Vallila; 'KapiT
talistiselta-v; järjestelmältä ••• p
vihamielisten vastakkaisen ja itsek­käiden
= kansainvälisten: suhteiden>.-tir
lalle on tullut veljeyden ja keskinäi­sen
avun suhteet . .
' Liu 3hao-chi korosti, että Neuvos­toliiton'
Ja:: Kiinan, Kansantasavallan
solidarisuudella ' on kansainvälinen
vaikutus. ^
Hän huomautti, että 'Kiinan ja
Neuvostoliiton;:;:-kommunistipuol^
ovat: suurimpia: puolueita kansalnvar
lisessä kommunistisessa liikkeessä ja
nämä kaksi maata ovat surimmat
maat sosialistisessa leirissä.
' Sellaisina niiden vastuulla on eri­koisen
tärkeä merkitys__asiallemme
. . . Yhteiset vihollisimme Imperialis­tit,-
niiden etupäässä Yhdysvaltain
Imperialistit, yrittävät kaikilla voi­millaan
heikentää'solidarlsuutta KU-;
nan ja Neuvostdliiton välillä. Aivan
yhtä mahdotonta kuin on odottaa au-;
lingon nousemista .lännestä, ,yhtä
;niahd6ptnta:öm^
meidän suurien" puoluelttemme {ja
maittemme välillä;' -
ME PALAAMME, SANOO
PRINSSI PHOUMA
"Tropiikin'
sääraketti ^ ;
singottu n
s.
MVIoskova. — Tyynellämerellä sln-gottiin
joulukuun 21 pnä neuvosto-liittolaiselta'
tutkimusalus .Shokals-kilta.
ensimmäinen meteorologinen
raketti,trooi>illl.scii säänntainan tut-llanoi.
— Laosin pääministeii
prinssi Souvanna rtiouma on Lao­sin
kansallisen hallituksen nimissä
julistanut lainvastaiseksi -'väliaikai­sen
hallituksen" eli Bun Oumin joh­taman
kapinalliskomitean, ilmoittaa
Kambodshan radio. Prinssi Souvan;
na Phouma huomauttaa, että Bum
Oumön muodostanut "hallituksen­sa"
Laosin perustuslailliset muodot
syrjäyttäen. o
Johtamani hallitus ei 0I9 eron­nut,
olen vain väliaikaisesti uskonut
maan asioiden hoidon pääesikunnal­le,
koska armeija on - aina ollut
poukkeuslilanteen julistamisesta
lähtienvastuussa pääkaupungin tur­vallisuudesta,
sanoi prinssi lausun­nossaan.
Viipymisemme poissa
Vientianesta ei kestä kauan,, hän
vakuutti. _Me palaamme Laosiin
hetn kun olosuhteet sen sallivat, pa-laammevf
•jatkaaksemme::..^
rauhan ja sisäisen kansallisen^sovuni
hyväksi offiässa maassamme ja a-jaaksemme
edelleen ehdottoman
puolueettomuuden politiikkaa kan-saihvälisellä
näyttämöllä.
USAsta VIRTAA ASEITA
Washington. — Yhdysvaltojen
hallitus on iImoit|flhut Laosin halli­tukselle,
et,tä Amerikan sotilaallis­ta
ja taloudellista apua Laosille jat­ketaan
jälle~eri, "ilmoitetaan asioista
perillä olevalta taholta Washlngto-nista.
"' , ,
AnRAMOV POlSttJI '
ö,rvViehtiane. Neuvostol iilon. Lao­sin,
suurlähettiläs »Alexande -Abra-mov
ja suurlähetystön,koko henki­lökunta
on lähtenyt Vientianesta
PnomPenfilin.-;Äbramöv san5i~et-
JL& 'hänen ,on vaikeata pila Viantin-ncssa
hänen maatansa kohdinnccii
Abramov selitti, ettei hän lähte­nyt
Vientianesta ainaiseksi. — Me
tulemme takaisin, han sanoi hy­myillen.
Vdukk.ia5li kuvitettu lasten aapinen.
Tilatkaa osoitteella:
Vapaus Publishing Company Ltd.
BOX 69. SUDBURY. ONTARIO
Mi
V -
Toronton lapsilla
oli onnistunut
juhla Dori-haajilia
Toronto. — Komitea, joka' jär­jesti
lapsille joulujuhlan Don-haa-lille
onnistuen siinä kaikin puolin
oikein hyvin haluaa puolestaan
kiittää kaikkia, jotka tavalla tai
toisella avustivat tätä tilaisuutta.
Raha- ja muista lahjoituksista
erikoiskiitos teille, mrs. Kujanpää,:
mrs. Lemberg, mrs. Salo ja mrs.
Heiska. Myös seuraaville liikkeil­le:
Parkway Bakers, Seven Up,
Wilsons, Donlands Dairy ja Simp­son!
Kiitos j n r s . Mäkelälle ja hä­nen
perheelleen"°^oileipien teosta,
mrs. Niemelle joka keitti ja lah­joitti
joulupuuron. Kiitos tytöille,;
jotka avustivat tarjoilussa ja niille
kaikille, jotka avustivat keittiössä.
Tuhannet kiitokset joulupukille,;
sille kultaiselle ukille' ja -hänen
apulaiselleen mrs. Huhtaselle.
Komitea on iloinen siitä kun juh­laan
saapui niin paljon lapsia, jois-:
ta^Q^a esitti niin kauniin ohjelnian.^
voisimme, että edelleenkin?
antalsW kannatuksenne, ai>un- E
ne ja thkenne lastenkomite*aIIe,|
, sillä ilmaii sitä se^ ei > voi menes-|
tykselHsesu toimlai; , |
Kiitos'^kaikillerJa"?hyvää^uutta-yuötta.
° )*
Koinileanpuolostah, -
—'Annie »L:
SUURIA KUVATEÖIC$I^
Arvokkaita antaa JQuIidaKjania ^
1 ^
i l
m
REINO KALLIOLA:
" F I N L A N D I A "
Suomen luonnon kuvakirja
182 sivua — 116 yksivärikuvaa — 24 nelivärikuvaa ./'J^V
Kannessa värivalokuva — koko, 10%"x9y4"
HINTA SID. $7.25 . {
Sisällöltään kaunis — kuvillaan loistelias, ulkoasultaan,,^'
upea — lodellinen lahjakirja, joka esittelee ^SuomMi
kauneinta luontoa. Teoksen teksti: Suomen-, ruotsin^; '""^
englannin-, saksan- ja ranskankielellä. >^ ^ . ^
JOULUN SUURI LAHJAKIRJA
Isä
'f
" H A N G O S T A IISALMEEN^
SAARISTON JA SAIMAAN VESIEN) KAUNEUTTA
Tässä loistoasuisessa teoksessa on 106 sivua; joilla on 48»^
liitupaperille painettua monivärikuvaa. ' ' ' ,
Koko 10Vfe"xl3%" — HINTA SID. $10.75
Loistelias Suomen luonnonkauneutta esittelevä teos."
jonka kaltaista ei ennen ole julkaistu. Teksti julkaistaan/
lyhennettynä ruotsiksi, saksaksi'ja englanniksi teoksen'
lopussa. l i i l i l l l i i l lÄ
JÄLLEEN HIENO JA ARVOKAS LARJATEOS
"SUOMEN KAUPUNjGiT"
Sanoin ja kuvin
I SÄ
m
MATTI POUTVAARA
Teoksen 464 sivulla on 6^4 suurta syväpainokiivaa seka^:;-?^
16 monivärikuvaa,Jotka yhdessä tuoreen.jja'-asiallisei]^ 'i*
- tekstiesittelyn kanssa antayat yksityiskohtaisen, nyky- i>»'
^todellisuuteen perustuvan' kuvan" Suomen,'34^kaupun-_jij4
gista sekä Rovaniemen jjTKouvolari kauppaloista;?'""^^^s^
Koko 9"xi:2" — HINTi^ SID. %10M ^V,\-t
Edelleen arvokas ja loistelias lahjakirja, ^ '^^
Ä i i i i i i iÄ mm"
KÖRUPAÄ]^^^
Nahkaselkäkansissa—Somistanut AkseliVmGk allen-Kallelae
600 sivua - HINTA'$7:iW), <V^'^^'rVÄf'
, - ' Tilatkaa osoitteella:
VAPAUS PUBtlSHINGÄÄ
m
I
'M jJ
r\
w\
[
• p i i
4
I
mm