1966-06-21-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivu 2 Tiistaina, kesäk. 21 p. — Tuesday, June 21, 1966 VAPAUS I N D E P E N D E N T L A B O R O R G AN O F F I N N I S H C A N A D I A NS ( L I B E R T Y ) Established Nov. 6, 1917 EOlTORs W. EKLUND MANAGER: E . SUK8I TELBPHONE: OFFICE AND EDITORIAL' «74.4284 : PuMlshed thrlce weddy: TuesdayB, lliursdays aiid Satufdays by Waufl Publlahlng Co. Limited, 100-102 E lm St. West, Sudbury, Ontario, Canada. MalMng Aödress: Box 69 - Adv^rösloj XBte» upon appUcatton, translatlon tree bf diargo. Authorlzed M siecohd class maUtty the Post Office Department, Ottawa, and flor payment of poetage in cash - , . n , . , . . „ . ,he G A N ÄD lÄ N f L ÄM G UÄG E • PR ESS Oanadassa: 1 Tk: $9.00. 6 kk. $4.75 USA:ssa 1 vk. $10.00. 6 Kk. $5.26 S kk. 2.75 Suomessa: 1 vk. 10,60, 6 kk. 5.76 Olematon '^kolmas voima" "~ Vfinhan viisaan sananparren mukaan "tie helvettiin on_ päällystetty hyvillä aikeilla". Niin myös voivat poliittisesti hyvääkin tarkoittavat ihmiset pi^hua ja toimia niitty että tulos olisi kaikkea muu,ta kuin • • hyvä. • . Tällaisia ajatuksia tuli varmaan monen valveutuneen kansalaisemme mieleen lukiessaan viime viikolla uutistietoa, jonka mukaan eräs liberaalipuolueen ehdokkaana parlamentin jäseneksi vahttu henkilö oli suositellut eri kansallisuus-ryhmien yhtenäisyyttä siinä mielessä, että ei-ranskalaista ja ei-enjjlantilaista alkuperää olevat canadalaiset voisivat puolustaa kielellisiä oikeuksiaan ja kehittyä poliittisesti "kolmanneksi voimaksi". Me kannatamme eri kansallisuusryhmiin kuuluvien ca-nadalaisten keskinäistä yhteisymmärrystä ja yhteistoimintaa kaikkien hyvien asiain edistämiseksi. Me puolustamme horjumatta eri kansallisuusryhmiin kuuluvien canadalaisten oikeutta puhua ja kirjoittaa omaa äidinkieltään, opettaa : lapsilleen ja lastensa lapsille sekä esivanhempiensa kieltä että heidän jälkeenjättämiä kulttuuriperinteitä, sillä vain tämä takaa siirtolaisten ja heidän lapsiensa todella "vapaaehtoisen canadaJaistumisen" sekä sen, että tämän canadalaistumispro-sessin yhteydessä ei menetetä korvaamattomia kulttuuriaarteita, mitkä on siirtolaisten mukana tähän maahan tuotu. MIELIPITEIDEN SEKAAMISTA Mutta kun York East vaalipiiriä alahuoneessa edustava Jiberaali, Steyen Otto esittää, että "taistelu englantilaisen ja ransikalaisen Canadan välillä on kehittjmyt rotutaisteluksi, ja kehoittaa arviolta 6,000,000 canadalaista, jotka eivät kuulu kumpaankaan edellämainittuun kieliryhmään, muodostamaan kolmannen voiman oikeuksiensa puolustamiseksi", kuten eräs torontolaislehti kertoi kesäkuun 9 pnä, niin hän sekoittaa ^oko tietäen tai tietämättään canadalaisten käsitteitä asioista. Mainitun uutistiedon mukaan mr. Otto on lähettänyt 50,- 000:lle torontolaisasukkaalle kirjeen missä sanotaan, että "ku- ; kaan ei halua olla ikuisesti ulkomaalainen ja kehoitetaan heitä muodostamaan Gitizens Civic Action Associationin — uuden järjestön, joka pyhittyy ajatukselle, että "tämä on;;yksi Canada, yksi maa ja yksi kansa". "Taistelu englannin ja ranskan kielisten välillä ei ole enää kieliatistelua", kerrotaan mr. Otton sanoneen. "Se on Icehittynyt rotutaisteluksi: ranskalais-canadalaiset englahti-lais- canadalaisia vastaan, eikä kukaan näytä ymmärtävän, '?tt? itääUä on lähes 6,000,000 canaadalaista, kuten te ja minä, jotka /•eivät ole tulleet Canadaan sekaantuakseen rotutaisteluun .. ." • Mainitun uutistiedon mukaan Citizens Civic Action Association muodostuu tunnetuista lakimiehistä, lääkäreistä, liike miehistä ja politiikoista. Mahdollisesti tavalliset kadun miehet . jä naiset ovat unhoittuneet, koska korostus on niin voimakas yllämainittuihin ryhmiin nähden. Järjestön presidenttinä on Jos^h Boyko, ukrainalaista alkuperää oleva kiinteistökaup-pias. ' Mr. Otto on puolalais-saksalaista alkuperää. Muina järjestön johtajina mainitaan Ontarion lainlaatijakunnan jäsen" George Ben (L Bracondale) joka on slovakialaista alkuperää. Järjestön nimissä lähettämässään kirjeessä nxr. Otto kehoittaa ei-ranskalaista ja ei-englantilaista alkuperää olevia •canadalaisia —joita arvioidaan olevan kolmannes maan väestöstä— järjestymään yhtenäiseen leiriin, voidakseen vaikuttaa voimallaan liittovaltion, maakuntien ja kuntien politiik- ••• kaan. ••. "Meidän on saatava voimaa, ja ennenkaikkea yhtenäisyyt- : täi Ilmaii yhtenäisyyttä ja poliittista valtaa, me emme ole mitään . . .Ja me tulemme aina olemaan ulkomaalaisia. Me emme halua maata jaettavaksi ensimmäisen, toisen ja kolmannen luokan kansalaisiksi", sanoo mr. Otto kirjeessään antaen ymmärtää, että "kolmas voima" ei halua enää jättää .maan asioiden hoitoa englantilaisten ja ranskalaisten käsiin." «OLHTTISEEN SUOHON JOHTAVA TIE •Kuten tiedetään, meidän lehtemme Vapaus on aina puo- • iystajiut ja tulee edelleenkin puolustamaan aivan liian usein . taloudellisesti ja poliittisesti sorretussa asemassa olevia pie- ; äempien kansalaisuusryhmien jäsenten kansallishenkisiäkin •pyrkimyksiä. • Mutta me emme voi mitenkään puolustaa mr. Otton ja Äänen järjestönsä ohjelmaa, mikä johtaa auttamattomasti por llittiseen suohon. . . Toronto Daily Star oli mielestämme tuhannesti oikeassa fcuft se joulukuun 2 pnä 1965 julkaisemassaan toLmituskirjoi-tuksessa sanoi, että "voimakasta m^ta ei voida-rakentaa •'pikku-Euroopan'kaavan-mukaan, missä on pieni Italia, pieni Vkraina ja pjeni Saksa ranskalaisen Canadan ja englantilai- : sen Canadan lisäksi. Se on hajaannuksen ohjelma jä me uskomme, että yhtään ainoata dollaria ei pitäisi käyttää yleisistä varoista eurooppalaisen nationalismin kehittämiseksi Cana-ion maaperällä. " ; • "Muiden kansallisuusryhmien ei tarvitse unhoittaa syn-hylnmjaitaan ja niiden kansojen suuria lahjoja Ganadalle kun Ke ja heidän lapsensa liittyvät tämän maan jompaan kumpaan kiilttuuripäävirtaan." ; Tosia.sia on, että me canadalaiset olename ainakin 90- •prösenttisesti siirtolaisia tai siirtolaisten jälkeläisiä» Vain intiaanit ja eskimot ovat/todella "alkuperäisiä" Canadan asukkaita.' ^•,., Mutta Canadassa on kaksi peruskansaa, joiden, tasa-arvoi- ,sitäa ja veljellisistä suhteista riippuu maamme kansallinen yjliträäisyys ja voima. Ranskalaisella Canadallä — Quebecil-vfei— on kaikki kansalliset ominaisuudet. Sillä on yhteinen 'äfiuma-alue, yhteinen kleh, yhteinen kulttuuri ja yhteinen ^Jtönömla, kuten on englantilaisellakin Canadallä. ,; - Muilla kansallisuusryhmillä ei tällaisia kansallisia omi- Näkökulma erilainen, rauhanoolitiikka saniä . . . • • • • . . .. Presidnetti Kekkonen ja pääministeri Kosygin esittelivät Suomen ja N-liiton ulkopolitiikkaa Htilsihki. — Suomi on pieni, puolueeton liiaa. Joka on hyvin selvillä siitä, mihin mittaati sen tosiasialliset vaikutusmahdollisuudet kansain, välisessä politiikassa voivat ulottua. Neuvostoliitto on taas sosiaUstinen suurvalta, jolla on globaaliset intressit. Tarkysteluperspektiivimme^ovat siis monissa suhteissa erilaiset. On kuitenkin jotakin ratkaisevan tär-keätä, joka maittemme ulkopolitiikalle on yhteistä. Meille on yhteistä pyrkimys kehittää kansainvälisiä suhteita niin, että kaikki valtioiden väliset ristiriidat voitaisiin ratkaista rauhanomaisin keinoin neuvotteluteitse, lausui presidentti Kekkonen juhlaillallisilla, jotka presidentti ja rouva Kekkonen viikko sitten maanantaina tarjosivat pääministeri ja rouva Kosyginin kunniaksi Limiaösa. Päivällisillä puhui myös pääministeri Kosygin. "Presidentti Kekkonen vakuutti puheessaan; että pääminis^^^eri Kosygin saa maassamme kaikkialla ja kaikissa piireissä lämpimän vastaanoton, sekä naapuri- että ystävä-maan Neu\ostoliiton arvovaltaise: na edustajana että kui;nioitettuna valtiomiRhenä, jonka työ rauhan rakentajana Tashkentin neuvotteluissa on herättänyt suurta arvonan-. toa kautta maailman. Edelleen presidentti Kekkonen lausui mm. Usein on sanottu, että Suomen ja Neuvostoliiton väliset suhteet ovat monella tavalla esimerkiksi kelpaavia. Erityisen korostuksen tälle seikalle antaa se tosiasia, e t t ä lähtökohta ei suinkaan ole ollut suotuisa. Kansojemme ter» ve järki ja kasvanut tietoisuus niiden keskuudessa rauhan vilV tämättömyydestä ovat johtaneet siihen, että nyt on molemmin-^ puolinen pyrkimyksemme edistää yhä kestävämpää keskinäistä yhr teistyötä kaikilla elämän aloilla. Valitettavasti kansainväliset suhteet eivät maapallon kaikissa osi.s- .sa ole kehittyneet yhtä suotuisasti kuin Suomen ja Neuvostoliiton välillä, Jännitystä ja vakavia ristiriitoja on tälläkin hetkellä liavaittavissa monilla alueilla. Niiden ratkaiijeminon asettaa kansojen kohtaloista vastuunalaiset johtajat -.uurien vaikeuksien eteen. Mutta jos vaikeudet py:-tytään voittamaan, avautuvat myös suuret ke-hityksen näköalat. Ihmiskunta elää parhaillaan valtavan muutosprosessin aikakautta. Se jatkuu, mutta jo nyt voidaan havaita, että monet aikaisemmin kiteytyneet ja jännitystä ylläpitäneet a jatustotttu-mukset ovat vähitellen menettä' neet merkitystään kanrojen välisen yhteistyön ja yhteisymmärryksen ylittäessä yhä useammin myös erilaiset yhteiskuntajärjestelmät omaavien valtioiden väliset rajalinjat. Tämä on suunta, johon Suomikin omalla ulkopolitiikallaan cn omien mahdollisuuksiensa sallimalla tavalla pyrkinyt. Ulkopolitiikkamme peru.slinjaksi olemme historiallisten kokemustemme antamien opetu.sten mukaisesti vallinneet puolueellomuuspoli-tiikan. Mutta tiima periaate ei meidän kohdallamme tarkoita ne-gatiivis. a puuttumattomuutta ja eristynai-syyttä, vaan aktiivista pyrkimy.stä luoda ja kehittää ystävälliset suhteet ja konkreettinen rauhanomainen yhteistyö kaikkien valtioiden kanssa. Erityisen tärkeätä on meille ollut se, että olemme tässä onnistuneet naapureihimme nähden. Suhteemme Neuvostoliittoon nojautuvat keskinäisessä ystävyys-, yhteistyö ia avunantosopir muksessa ilmaistuille periaatteille, joiden tasapainottava vaikutus on käytännössä todettu. Toisaalta Suomi kuuluu ja koko menneeisyytensä VPimalla kiinteästi Pohjolaan, jonka kansojen vuosisatainen kanssakäyminen ja yhteistyö muodostavat tärkeän perustan rauhan jatkuvalle säilyttämiselle PohjoisEuroopassa. Tämä alue on jäänyt kansainvälisten kriisien ulkopuolelle kaikkien siellä asuvien kansojen hyvien suhteiden ja rauhanomiase.i yhteistyön ansiosta. On ollut tärkeätä, että Neuvostoliitto on kannattanut tätä yhteistyötä. Suomi pyrkii ulkopolitiikallaan siihen, että nämä olosuhteet vastaisuudessakin voitaisiin säilyttää. KOSYGIN RAUHAA EI VOIDA V A I N TOIVOA, SEN PUOLESTA ON T A I S T E L T A VA Pääministeri Kosygin kiitti vastauspuheessaan vierailukutsusta Suomeen, välit.i terveiset työtovereiltaan Moskovasta ja korosti säännöllisten tapaamisten merkitystä Neuvostoliiton ja Suomen valtiomiesten välillä. Tämän jälkeen hän lausui mm. Antaessaan suuren arvon neu-vostoliittoUMs- suomalaiselle ystävyydelle Neuvostoliiton hallitus kehittää ja lujittaa knten tähänkin saakka kaikinpuolista yhteistyötä pohjoisen nfapurin kan.ssa. Tyydytyksellä voidaan todeta, e t t ä neuvostoliittolais-suomalaiset suhteet kehittyvät menei^lykselli-sesti ja suotuisasti. Kaikki neuvos^ toliittolaissuomalaisen yhteistyön kuluessa esiinnou?evat ky.symykset ratkais aan hyvän naapuruuden hengessä jo ottaen huomioon mo-lemminruoleiset edut. Suhteidem-mg^ kehittyminen Suomen kanssa ei ole ristiriidassa Suomen muihin maihin, suuntautuvien svhteiden kehit äniispyrkimysten kanssa. : Neuvostohallitus on vakuuttunut siitä, eitä lujien ystävyyssuhteiden luominen yhteiskuntaTärjestelmil-t ä ä n erilaisten valtioiden välillg^ saattaisi todella kääntää kansainvälisen tilanteen parempaan suuntaan, sillä se ei ainoastaan pysy jännittyneenä, vaan myös jatkuvasti kiristyy. Tämä kiiistyminen johtuu siitä, että toimeenpannaan aseellisia hyökkäyksii Vietnamin kansaa vastaan. Tällaiset toimenpiteet ai heuttavat yleistä vastustusta ja lisäävät kansojen päättäväisyyttä tehdä loppu tästä sekaantumisesta, joka on uhkana yleiselle rauhalle. Raketti- ja ydintekniikaii aikana kansat ja haliitakset. eivät voi ' ainoastaan toivoa rauhaa, vaan niiden' ttilee aktiivisesti taistella rauhan puolesta. Tähän taisteluun tulee' osallistua laajan rintJB^äian, jossa - ovat mukana > kaikki ne, joille kansainvälinen turvallisuus Qn kallis. Jännittyneisyys lisää ityy myös siksi, että Länsi-Saksan vaikutus vallaiset .piirit vaativat vieraita alueita ja paluuta vuoden 1937 rajoihin sekä pyrkivät.sa.")maan ydinaseen käsiinsä. Militaristisen . politiikan noudattaihinen luo todellinen uhan rauhalle. / On luoniiOllista, että näissä olosuhteissa me kiinnitämme paljon huomiota siihen, millä tavoin Euroopan kansat voivat .suojata itsensä uudelta tuholta ja yhteisin ponnistuksin saada aikaan luotettavan tämän maanosan kollektii-" visen turvallisuusjärjestelmän. Euroopan turvallisuus riippuu mielestämme ennen kaikkea EJuroo-' pan val.ioista itsestään aivan samoin kuin rauha Pohjo-s-Euroopas-sa riippuu niistä valtioista, jotka sijaitsevat tällä alueella. Tietenkään d Neuvostoliitolle n i i n kuin ei Pohjois-Euroopan maillekaan ole samantskevää, mihin suuntaan kehitys kulkee Euroopan pohjoisosassa, tuleeko tästä alueesta todella rauhan tyyssija vai vcdetäänkö Skandinavia yhä enemmän ja enemmän NATOn sotavalmisteluihin. Toteamme mielihyvin, herra presidentti, että meidän pyrkimyksemme rauhan säilyttämisek' si Euroopan mantereella sivuavat teidän huolenpitoanne turvallisuuden lujittamisesta PohjoisEuroopassa. Pohjois-Euroopan julistamista ydinaseettomaksi vyö- < hy kkeeksi koskevan aatteenne toteuttaminen antatisi mielestämme PohjoisrEuroopassa sijaitsevien valtioiden kansoille varmuut- -ta huomispäivästä ja olisi sitä paitsi tärkeänä lisänä yieiscuroop. palaLscn turvallisuuden luomisessa. Tärkeitä ovat myös viime vuo* den marraskuussa lausumanne-uudet näkökannat turvallisuudes-' - la Pohjois-Euroopan rajoilla^ Me näemme niissä Suomen pyrkimyksen säilyttää Pohjolassa rauha ja paislaa sodan tältä alueelta. Uauhaan ja turvallisuuteen johtavien teiden etsiminen lujittaa entisestään ystävyyssuhteitamme, j o t k a ovat Neuvostoliiton ja Suo^ men kansojen suuri historiallinen aikaansaannos. Mitä muut sanovat MERKITTÄVÄ V I B B A I LU Suomehihää kirjoitti pääministeri Kosyginin Suomen-vierailun alkamispäivänä seuraavaa "Pääministeri Kosyginin vierailu tapahtuu sikäli mielenkiintoisena ajankohtana, e t t ä maassamme on uusi halliius, neljän puolueen laajapohjainen yhteis-hallitus. . Pääministeri Kosyginin vierailulla ei lietcnkään ole mitään yhteyttä hallituskysymykseemme; presidentti Kekkosen esittämä vierailukutsu on monen kuukauden takainen. Sitä paitsi hallituskysymys on Suomen sisäinen.asia, vaikka se tietysti kiinnostaa myös muita, ei vähiten naapureitamme. Näille on tärkeintä se, millaiset ovat kulloisenkin hal-iitiikseii ulkopoliittiset pyrkimykset, mitä linjaa hallitus ulkopolitiikassa noudattaa. Isvestijan kirjeenvaihtaja mainitsee artikk^^lissaan,'että on mielihyvällä todettava Suomen uuden hallituksrn ilmoittavan noudattavansa tähänastista ulkopoliittista linjaa. Tämä on hallitusohjelmassa lausuttu selvästi j u l k i eikä muutoin, voi ollakaan. \ Pääministeri Kosyginin vierailulle annetaan Suomessa erittäin suur i merkitys." — • . e "UUSIÄIKIINNEKOHTIA" Suomen Sosialidemokraatti kirjoittaa pääministeri Kosyginin vierailusta ^ "Pääministeri Kosyginin vierailu osoittaa myös, että maittemme väliset hyvät suhteet perustuvat huomattavasti laajemmalle kuin henkilökohtaisten suhteiden pohjalle, jolla sinänsä on usein perusteita luova merkitys. Toteamme tyydytyksellä, että Neuvostoliiton korkeimmat johtoelimet ovat edustajiensa kautta jatkuvasti myönteisessä kanssakäymisessä Suomeen päin. Pääministeri Kosyginin vierailu maassamme osuu kesämme valoi-simpaan aikaan. Kun hän uhraa rajoitetusta ajastaan huomattavasti tä-, hän vierailuun, toivomme, että hän sekä viihtyy maassamme e t t ä löytää täältä uusia kiinnekohtia kans'4amme ja sen johtohenkilöihin niin valtiollisen k u i n sivistyselämänki.n alueilta." iiiiiuiiiii!iiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiitiiiiiiiiiiiiniiiiiiiiiii>iiiii<iiiiiiiiii"^ PRAVDA TYYTYVÄINEN HALLITUSRATKAISUUN Mollet ehdottaa rinnakkaiseloa kannattavien maiden yliteistä kokousta naisuuksia ole. Yhtäältä muut kansal-lisuusryhmät ovat suhteellisen pieniä englantilaiseen ja ranskalaiseen kansallisuuteen verraten. Suurin kansal-lisuusryhmä muodostuu saksalaisista ja heitäkin on vain 5% koko väestöstä. Ukrainalaisia, italialaisia ja muita, suomalaisista puhumattakaan, on pro-: sentuaalisesti paljon vähemmän. Näillä kansallisuusryhmillä ei ole yhteistä asuma-aluetta, siliä ne kaikki ovat jakaantuneet eri puolille Canadaa. niin englantilaiseen kuin ranskalaiseenkin Canadaan. Näillä kansallisuusryhmillä ei ole liioin yhteistä ekonomiaa. Sanalla sanoen ne eivät muodosta "kan saa" .särmissä mielessä, kuin ranskalainen ja englantilainen Canada muodostavat. Mr. Otton ja kumppanien lähtökohta on auttamattomasti väärin arvioitu. Se ei siis voi johtaa mihinkään hyviin tuloksiin huolimatta lainkaan siitu kuinka hyvässä aja|uksessa näitä koa-vailuja "kolmannesta voimasta" on tehty. Eri kansallisuusryhmille on yk.sitel-len ja yhteisesti monenlaisia etuja V.TI voitavana. Mutta yksi kaikkein tärkein etumme on se, että saadaan Canadan kansallinen yhtenäisyys ja tulevaisuuden suuruudenmahdollisuus turvatuksi. Se vaatii ranskalaisen ja englantilaisen Canadan veljellistä ta-sa- arvoisuutta sekä kaikkien muiden kansalaisryhmien sosiaalisten, taloudellisten ja kulttuuristen oikeuksien puolustamista, ei minään "kolmante na erillisenä voimana" vaan vastuunalaisina Canadan asukkaina ja kansalaisina. Pariisi. — Ran.<;kan sosialistisen puolueen pääsihteeri Guy Mollet on tehnyt ehdotuksen rauhanomaista rinnakkaiseloa kannattavien maiden konferenssin k o o l l e kutsumisesta. Mollet es!t*i ehdotuksensa tasavalta-laisjärjestöjen kokouksessa viime ~ viikolla Pariisissa. Guy Mollet esitti toivomuksen, että maat etsisivät ensimmäises.sä . vaiheessa mahdollisuutta "erillissopimusten" solmimiseksi. Hän mainitsi esimerkiksi sopimukset, jotka kehittelisi-vät Moskovan ydinkoekieltoa tai asevarustelun ja sotaluottojen lopettamista. Vietnamin tilanteesta Mollet lausui, että Vietnamin ky.symys voidaan ratkaista rauhanomaisin keinoin vain siinä tapauksessa, että amerikkalaiset lopettavat pommituslentonsa Vietna-min demokraattisen tasavallan alueelle. Edelleen Mollet totesi, että amerikkalaisten sotajoukkojen on lähdettävä Vietnamista. Hän ehdotti ne korvattavaksi "kansainvälisillä voimilla" ja "kaikkien entisee-n Indokiinaan kuuluneiden maiden neutralisoinnilla". Puhuessaan Euroopan tilanteesta Mollet ehdotti, että alueelle luotaisiin sellaiset olosuhteet, jotka tekisivät NATOn ja Varsovan liiton olemassaolon "hyödyttömäksi". Nykyaikana on välttämätöntä etsiä mahdollisuuksia hyökkäämättömyyssopimuksen solmimiseksi NATO-maiden ja Varsovan sopimusmaiden välille, Mollet sanoi. Moskova, Kauppila. —. Ensimmäisen yhteenvedon Suomen vaalien jälkeisestä sisäpoliittisesta tilanteesta esitti lukijoilleen viikko sitten maanantaina pääministeri Kosyginin valtiovierailun yhteydessä kommunistisen puolueen pääräänenkan-nattaja Pravda, joka tarkastelee Suomen hallituskysymyksen ratkaisua myönteisessä hengessä. Erityisesti artikkelissa korostetaan, että 18 vuotta kestäneen tauon jälkeen kahden suurimman työväenpuolueen sosiaalidemokraattisen ja kommunistisen — edustajat istuvat nyt samassa hailissa. A r t i k k e l i n ovat kirjoittaneet Pravdan Suomen-kysymysten tuntija Stefan Smirnov ja lehden Helsingin kirjeenvaihtaja J. Jahontov. Artikr keli on lähetetty Helsingistä. Suomalaiset käsittelevät vilkkaasti sisä- ja ulkopolitiikan ongelmia, todetaan artikkelissa. — Näiden ongelmien käsittely on erityisesti vilkastunut maan sisäpolitiikassa asteittain tapahtuneiden muutosten yhteydessä; Oikeastaan nämä muutokset koostuivat ja kypsyivät jo kauan sittecn, mutta erityisesti niis tä ryhdyttiin puhumaan maaliskuus.- sa toimeenpantujen parlamenttivaa iien jälkeen. Kirjoittajat toteavat uuden halli tuksen kokoonpanon ja sen voimakkaan parlamentaarisen pohjan. Kokoomuspuolue, joka kärsi vaaleissa raskaimman tappion, yrittää yhdistää nyt maan kaikki taantumukselliset voimat uuden hallituksen politiikkaa vastustamaan. Suomalaiset yhteiskuntapiirit pitävät uuden hallituksen muodostamista Suomen rauhanomaisen ja demokraattisen kehitystien puolesta esiintyvien voimien yhteistoiminnan tuloksena. . Suomen yhteiskuntapiirit — eivätkä ainoastaan Suomen — antavat suuren merkityksen sille seikalle, että valtioneuvoston pöydän takana istuvat 18 vuoden tauon jälkeen yhdessä Suomen kahden suurimman työväenpuolueen — sosialidemokraattisen ja kommunistisen puolueen -:- edustajat. 18 vuoden ajan Suomen taantumuksen onnistui eristää maan hallinnosta SKDL, jonka johtava voima on kommunistinen puolue. Tässä suhteessa tapahtunut muutos selittää täällä (Helsingissä ennen kaikkea kehityksellä, joka on sosialidemokraattisessa puolueessa tapahtunut sen kesäkuussa 1963 pi^ I detyn edustajakokouksen jälkeen. E i ole salaisuus, e t t ä pitkän aikaa SDP:n johdossa olivat ihmiset, joille oli ominaista sotaisa antikommu-niimi, vihamielinen suhde erilaisia poliittisia vakaumuksia edustavien työtätekevien yhteistoiminnan aja '(.ukseenkin ja avoin viha työtätekevien työtätekevien yhteistoiminnan ajatukseenkin ja avoin viha työtäte . kevien ensimmäistä valtiota, N-liit-toa kohtaan. Tällainen poliittinen linja johti tämän puolueen lopulta suuriin tappioihin, ukopoliittisella näyttämöllä sen eroon Suomen edistyksellisistä voimista. Puolueen terveet voimat ottavat oppia sen tap' ; pioLsta ymmärtäen, että nykysuomessa eivät voi saada suurta vaikU' tusta poliittiset ryhmät, jotka harjoittavat politiikkaa, joka ei vastaa maan kansallisia etuja. Suomen vasemmistosiiven ja keskustan poliittisten voimien yhteistoiminnan ensimmäiset askeleet on otettU; Niiden käytännöllisenä i l maisuna on ennen kaikkea neljän puolueen yhteydessä sopima hallitusohjelma. . A r t i k k e l i n kirjoittajat: tarkastelevat hallitusohjelmaa ja jatkavat: Suomen yhteiskuntapiirit seraavat nyt tarkasti sitä, millä tavalla uusi hallitus ryhtyy toteuttamaan tätä ohjelmaa. Jokaisen lehden hallituksen toimintaa koskevassa uutisissa on selvästi havaittavissa odotuksen tunne: hallituksen puolustajat odottavat uutisia sen menestyksistä, vastustajat janoavat epäonnistumisia laskelmoiden, että hallituksen edessä olevat vaikeudet voivat katkaista alkaneen yhteistyön. Avoimim mat vastustajat eivät rajoitu passiiviseen odottamiseen -—he etsivät ah kerasti jokaista mahdollisuutta heit-tääkseen hiekkaa hallituksen muodostavien neljän puolueen väliin y r i t t ä e n nojautua niihin voimiin . SDP:ssa ja määrätyssä mielessä ^ myös keskustapuolueessa, jotka olisivat pitäneet hallituskysymyksen toisenlaisesta ratkaisusi?.. On luonteenomaista, että eräiden länsimaiden taantumukselliset voimat Suomen hallituksen muodosta-misprosessin aikana yrittivät vaikuttaa Suomen yhteiskunnalliseen mielipiteeseen suoranaisella painostuksella, jolla oli ajoittain avoin maan sisäisiin asioihin puuttumisen luonne. Nämä yritykset eivät ole loppuneet tähänkään. PÄIVÄN PAKINA UUSI "TIEDUSTELU-LUDE Sanotaan, että ihminen ei elä vain leivi-stä! Samoin voidaan sanoa, että työläisiä ja farmareita kiinnostaa jokapäiväisten leipäkysymysten l i säksi monet muutkin asiat, kuten tiede, tekniikka, taide jne. Eräs "tieteen ystävä", joka pyytää esiintyä salanimellä ''Kenkku-nen", on erikoisesti tieteellisiin kysymyksiin kiintynyt Vapauden lukija, koska saimme häneltä "tieteellisiä" asioita käsittelevän, lehtileikkeen ja sen yhteydessä kirjeen, mispä sanotaan ensin näin: "Olen saksinut vähän tieteellisiä asioita käsitteleviä juttuja ja lähetän ne teidän nähtäväksenne. Olen nähkää kiintynyt tieteell i s i in kysymyksiin ja haluan puolestani kantaa korteni yhteiseen kekoon hyvän asian puolesta." Tämä niiytti lupaav.ilta ja niin . jatkoimme piristynein mielin kii> jeen lukemisia "Ennen vanhaan, jolloin luteet purivat minuakin, en luullut niistä olevan mitään hyötyä yhdellekään ihmiselle. Nyt vasta huomaan luteidenkin tärkeyden tämän. yhteisen aurinkomme alla ; . . Täs.sä vaiheesa voimme kaiketi tutustua ystävämme Kenkkusen saksimaan lude-uutiseen. Kysymyt- on Washingtonista kesäkuun 8 päivänä i,aapilneesta Reuterin uutistiedosta, jonka lai-naame "Kenkku.sen" toivomuksen mukaisesti kokonaan. "Amerikkalaiset tiedemiehet kehittävät parhaillaan Vietnamin sotaa varten uutta asetta — huutavia luteita"; sanotaan Reuterin uutistiedon alussa ja jatketaan "Nämä luteet eivät puro, mutta ne vainuavat: vihollisen viidakos-saf ja päästävät verenhimoisen huudon: Tiedemiehet tutkivat parhaillaan miten tätä ääntä voitaisiin vahvistaa siten, että Ihminenkin pystyisi erottamaan sen. "Tarkoituksena on, että viidak. kopartiot kuljettavat mukanaan luteita esim. puUois.sa, joiden avoin suu on sunnattu eteenpäin. Näin pulloon tunkeutuu vain edessä olevien ihmisten haju. "Uusi tiedustelulaite saattaa kasvaa jopa peukalonkynnen kokoiseksi. Ongelmana ön vain. miten luteet void?an pitää saman-__ aikaisesti sekä nälkäisinä että hyväkuntoisina." Tuo viimeksimainittu "ongelma" ei sellaisenaan ole ongelma eikä mikään. Sen kun toteutetaan samaa menetelmää, jolla porvari-sedät ja matamit pitävät työläisiä sa-^nanaikaise-sti jatkuvasti nälässä, joskin samalla huolehditaan, että työläiset ja pikkufar-marit saavat sen verran puraista, että pysyvät työkuntoisina. Tieteellisiin asioihin kiintynyt Kenkkunen esittää puolestaan vissejä ehdotuksia luteiden kehittäj i l l e — ja - hänellä kuten monilla muillakin "menneiden päivien" metsämiehillä on omakohtaista kokemustaan luteiden kanssa Hän esittää mielipiteitään seuraavaan tapaan Kokemukseni perusteella suosittelen metsäludetta ensimmäiselle tilalle näissä tappohommissa. N i i t ä ei tarvitse taskuissa kuljettaa viidakkoihin, sillä ne v.^inuavat ihmisverta pitkien matkojen päästä maalta, ilmasta ja luultavasti mereltäkinr^ Minulla on aikaisemmalta ajalta 45-vuotinen kokemus näiden canadalaisten metsäluteiden kanssa ja tiedän mistä on kysymys. Ne käyvät ihmisen kimppuun kuin pahimmat pedot konsanaan. Vain union järjestäjiä ne pelkäävät. Kun union j ä r j e s t ä j ä t tulivat metsäkämppien ovesta sisälle niin, e t t ä unio jäi pysyvästi miesten turvaksi, silloin painuvat luteet ikkunasta ulos. Näin ystävämme Kenkkunen, Albertasta. ^ Nähtäväksi vain jää, saako Kenkkunen Pentagonin sotaherroilta prenikan rintaansa tai kertamaksulla asianmukaisen korvauksen mielestämme johdonmukaisesti perustellusta • esityksestään, 1 — Känsäkoura.
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, June 21, 1966 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1966-06-21 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus660621 |
Description
Title | 1966-06-21-02 |
OCR text |
Sivu 2 Tiistaina, kesäk. 21 p. — Tuesday, June 21, 1966
VAPAUS I N D E P E N D E N T L A B O R O R G AN
O F F I N N I S H C A N A D I A NS
( L I B E R T Y ) Established Nov. 6, 1917
EOlTORs W. EKLUND MANAGER: E . SUK8I
TELBPHONE: OFFICE AND EDITORIAL' «74.4284 :
PuMlshed thrlce weddy: TuesdayB, lliursdays aiid Satufdays by Waufl
Publlahlng Co. Limited, 100-102 E lm St. West, Sudbury, Ontario, Canada.
MalMng Aödress: Box 69
- Adv^rösloj XBte» upon appUcatton, translatlon tree bf diargo.
Authorlzed M siecohd class maUtty the Post Office Department, Ottawa,
and flor payment of poetage in cash -
, . n , . , . . „ . ,he G A N ÄD lÄ N f L ÄM G UÄG E • PR ESS
Oanadassa: 1 Tk: $9.00. 6 kk. $4.75 USA:ssa 1 vk. $10.00. 6 Kk. $5.26
S kk. 2.75 Suomessa: 1 vk. 10,60, 6 kk. 5.76
Olematon '^kolmas voima"
"~ Vfinhan viisaan sananparren mukaan "tie helvettiin on_
päällystetty hyvillä aikeilla".
Niin myös voivat poliittisesti hyvääkin tarkoittavat ihmiset
pi^hua ja toimia niitty että tulos olisi kaikkea muu,ta kuin
• • hyvä. •
. Tällaisia ajatuksia tuli varmaan monen valveutuneen
kansalaisemme mieleen lukiessaan viime viikolla uutistietoa,
jonka mukaan eräs liberaalipuolueen ehdokkaana parlamentin
jäseneksi vahttu henkilö oli suositellut eri kansallisuus-ryhmien
yhtenäisyyttä siinä mielessä, että ei-ranskalaista ja
ei-enjjlantilaista alkuperää olevat canadalaiset voisivat puolustaa
kielellisiä oikeuksiaan ja kehittyä poliittisesti "kolmanneksi
voimaksi".
Me kannatamme eri kansallisuusryhmiin kuuluvien ca-nadalaisten
keskinäistä yhteisymmärrystä ja yhteistoimintaa
kaikkien hyvien asiain edistämiseksi. Me puolustamme horjumatta
eri kansallisuusryhmiin kuuluvien canadalaisten oikeutta
puhua ja kirjoittaa omaa äidinkieltään, opettaa
: lapsilleen ja lastensa lapsille sekä esivanhempiensa kieltä että
heidän jälkeenjättämiä kulttuuriperinteitä, sillä vain tämä
takaa siirtolaisten ja heidän lapsiensa todella "vapaaehtoisen
canadaJaistumisen" sekä sen, että tämän canadalaistumispro-sessin
yhteydessä ei menetetä korvaamattomia kulttuuriaarteita,
mitkä on siirtolaisten mukana tähän maahan tuotu.
MIELIPITEIDEN SEKAAMISTA
Mutta kun York East vaalipiiriä alahuoneessa edustava
Jiberaali, Steyen Otto esittää, että "taistelu englantilaisen ja
ransikalaisen Canadan välillä on kehittjmyt rotutaisteluksi,
ja kehoittaa arviolta 6,000,000 canadalaista, jotka eivät kuulu
kumpaankaan edellämainittuun kieliryhmään, muodostamaan
kolmannen voiman oikeuksiensa puolustamiseksi", kuten eräs
torontolaislehti kertoi kesäkuun 9 pnä, niin hän sekoittaa
^oko tietäen tai tietämättään canadalaisten käsitteitä asioista.
Mainitun uutistiedon mukaan mr. Otto on lähettänyt 50,-
000:lle torontolaisasukkaalle kirjeen missä sanotaan, että "ku- ;
kaan ei halua olla ikuisesti ulkomaalainen ja kehoitetaan heitä
muodostamaan Gitizens Civic Action Associationin — uuden
järjestön, joka pyhittyy ajatukselle, että "tämä on;;yksi
Canada, yksi maa ja yksi kansa".
"Taistelu englannin ja ranskan kielisten välillä ei ole
enää kieliatistelua", kerrotaan mr. Otton sanoneen. "Se on
Icehittynyt rotutaisteluksi: ranskalais-canadalaiset englahti-lais-
canadalaisia vastaan, eikä kukaan näytä ymmärtävän, '?tt?
itääUä on lähes 6,000,000 canaadalaista, kuten te ja minä, jotka
/•eivät ole tulleet Canadaan sekaantuakseen rotutaisteluun .. ."
• Mainitun uutistiedon mukaan Citizens Civic Action Association
muodostuu tunnetuista lakimiehistä, lääkäreistä, liike
miehistä ja politiikoista. Mahdollisesti tavalliset kadun miehet .
jä naiset ovat unhoittuneet, koska korostus on niin voimakas
yllämainittuihin ryhmiin nähden. Järjestön presidenttinä on
Jos^h Boyko, ukrainalaista alkuperää oleva kiinteistökaup-pias.
' Mr. Otto on puolalais-saksalaista alkuperää. Muina järjestön
johtajina mainitaan Ontarion lainlaatijakunnan jäsen"
George Ben (L Bracondale) joka on slovakialaista alkuperää.
Järjestön nimissä lähettämässään kirjeessä nxr. Otto kehoittaa
ei-ranskalaista ja ei-englantilaista alkuperää olevia
•canadalaisia —joita arvioidaan olevan kolmannes maan väestöstä—
järjestymään yhtenäiseen leiriin, voidakseen vaikuttaa
voimallaan liittovaltion, maakuntien ja kuntien politiik-
••• kaan. ••.
"Meidän on saatava voimaa, ja ennenkaikkea yhtenäisyyt-
: täi Ilmaii yhtenäisyyttä ja poliittista valtaa, me emme ole
mitään . . .Ja me tulemme aina olemaan ulkomaalaisia. Me
emme halua maata jaettavaksi ensimmäisen, toisen ja kolmannen
luokan kansalaisiksi", sanoo mr. Otto kirjeessään antaen
ymmärtää, että "kolmas voima" ei halua enää jättää
.maan asioiden hoitoa englantilaisten ja ranskalaisten käsiin."
«OLHTTISEEN SUOHON JOHTAVA TIE
•Kuten tiedetään, meidän lehtemme Vapaus on aina puo-
• iystajiut ja tulee edelleenkin puolustamaan aivan liian usein
. taloudellisesti ja poliittisesti sorretussa asemassa olevia pie-
; äempien kansalaisuusryhmien jäsenten kansallishenkisiäkin
•pyrkimyksiä.
• Mutta me emme voi mitenkään puolustaa mr. Otton ja
Äänen järjestönsä ohjelmaa, mikä johtaa auttamattomasti por
llittiseen suohon.
. . Toronto Daily Star oli mielestämme tuhannesti oikeassa
fcuft se joulukuun 2 pnä 1965 julkaisemassaan toLmituskirjoi-tuksessa
sanoi, että "voimakasta m^ta ei voida-rakentaa
•'pikku-Euroopan'kaavan-mukaan, missä on pieni Italia, pieni
Vkraina ja pjeni Saksa ranskalaisen Canadan ja englantilai-
: sen Canadan lisäksi. Se on hajaannuksen ohjelma jä me uskomme,
että yhtään ainoata dollaria ei pitäisi käyttää yleisistä
varoista eurooppalaisen nationalismin kehittämiseksi Cana-ion
maaperällä. "
; • "Muiden kansallisuusryhmien ei tarvitse unhoittaa syn-hylnmjaitaan
ja niiden kansojen suuria lahjoja Ganadalle kun
Ke ja heidän lapsensa liittyvät tämän maan jompaan kumpaan
kiilttuuripäävirtaan."
; Tosia.sia on, että me canadalaiset olename ainakin 90-
•prösenttisesti siirtolaisia tai siirtolaisten jälkeläisiä» Vain intiaanit
ja eskimot ovat/todella "alkuperäisiä" Canadan asukkaita.'
^•,., Mutta Canadassa on kaksi peruskansaa, joiden, tasa-arvoi-
,sitäa ja veljellisistä suhteista riippuu maamme kansallinen
yjliträäisyys ja voima. Ranskalaisella Canadallä — Quebecil-vfei—
on kaikki kansalliset ominaisuudet. Sillä on yhteinen
'äfiuma-alue, yhteinen kleh, yhteinen kulttuuri ja yhteinen
^Jtönömla, kuten on englantilaisellakin Canadallä.
,; - Muilla kansallisuusryhmillä ei tällaisia kansallisia omi-
Näkökulma erilainen,
rauhanoolitiikka saniä
. . . • • • • . . .. Presidnetti Kekkonen ja pääministeri Kosygin
esittelivät Suomen ja N-liiton ulkopolitiikkaa
Htilsihki. — Suomi on pieni, puolueeton liiaa. Joka on hyvin selvillä
siitä, mihin mittaati sen tosiasialliset vaikutusmahdollisuudet kansain,
välisessä politiikassa voivat ulottua. Neuvostoliitto on taas sosiaUstinen
suurvalta, jolla on globaaliset intressit. Tarkysteluperspektiivimme^ovat
siis monissa suhteissa erilaiset. On kuitenkin jotakin ratkaisevan tär-keätä,
joka maittemme ulkopolitiikalle on yhteistä. Meille on yhteistä
pyrkimys kehittää kansainvälisiä suhteita niin, että kaikki valtioiden
väliset ristiriidat voitaisiin ratkaista rauhanomaisin keinoin neuvotteluteitse,
lausui presidentti Kekkonen juhlaillallisilla, jotka presidentti ja
rouva Kekkonen viikko sitten maanantaina tarjosivat pääministeri ja
rouva Kosyginin kunniaksi Limiaösa. Päivällisillä puhui myös pääministeri
Kosygin.
"Presidentti Kekkonen vakuutti
puheessaan; että pääminis^^^eri Kosygin
saa maassamme kaikkialla ja
kaikissa piireissä lämpimän vastaanoton,
sekä naapuri- että ystävä-maan
Neu\ostoliiton arvovaltaise:
na edustajana että kui;nioitettuna
valtiomiRhenä, jonka työ rauhan rakentajana
Tashkentin neuvotteluissa
on herättänyt suurta arvonan-.
toa kautta maailman. Edelleen
presidentti Kekkonen lausui mm.
Usein on sanottu, että Suomen
ja Neuvostoliiton väliset suhteet
ovat monella tavalla esimerkiksi
kelpaavia. Erityisen korostuksen
tälle seikalle antaa se tosiasia,
e t t ä lähtökohta ei suinkaan ole
ollut suotuisa. Kansojemme ter»
ve järki ja kasvanut tietoisuus
niiden keskuudessa rauhan vilV
tämättömyydestä ovat johtaneet
siihen, että nyt on molemmin-^
puolinen pyrkimyksemme edistää
yhä kestävämpää keskinäistä yhr
teistyötä kaikilla elämän aloilla.
Valitettavasti kansainväliset suhteet
eivät maapallon kaikissa osi.s-
.sa ole kehittyneet yhtä suotuisasti
kuin Suomen ja Neuvostoliiton
välillä, Jännitystä ja vakavia
ristiriitoja on tälläkin hetkellä
liavaittavissa monilla alueilla. Niiden
ratkaiijeminon asettaa kansojen
kohtaloista vastuunalaiset johtajat
-.uurien vaikeuksien eteen.
Mutta jos vaikeudet py:-tytään voittamaan,
avautuvat myös suuret ke-hityksen
näköalat.
Ihmiskunta elää parhaillaan
valtavan muutosprosessin aikakautta.
Se jatkuu, mutta jo nyt
voidaan havaita, että monet aikaisemmin
kiteytyneet ja jännitystä
ylläpitäneet a jatustotttu-mukset
ovat vähitellen menettä'
neet merkitystään kanrojen välisen
yhteistyön ja yhteisymmärryksen
ylittäessä yhä useammin
myös erilaiset yhteiskuntajärjestelmät
omaavien valtioiden väliset
rajalinjat. Tämä on suunta,
johon Suomikin omalla ulkopolitiikallaan
cn omien mahdollisuuksiensa
sallimalla tavalla pyrkinyt.
Ulkopolitiikkamme peru.slinjaksi
olemme historiallisten kokemustemme
antamien opetu.sten mukaisesti
vallinneet puolueellomuuspoli-tiikan.
Mutta tiima periaate ei
meidän kohdallamme tarkoita ne-gatiivis.
a puuttumattomuutta ja
eristynai-syyttä, vaan aktiivista
pyrkimy.stä luoda ja kehittää ystävälliset
suhteet ja konkreettinen
rauhanomainen yhteistyö kaikkien
valtioiden kanssa. Erityisen tärkeätä
on meille ollut se, että olemme
tässä onnistuneet naapureihimme
nähden. Suhteemme Neuvostoliittoon
nojautuvat keskinäisessä ystävyys-,
yhteistyö ia avunantosopir
muksessa ilmaistuille periaatteille,
joiden tasapainottava vaikutus on
käytännössä todettu. Toisaalta Suomi
kuuluu ja koko menneeisyytensä
VPimalla kiinteästi Pohjolaan, jonka
kansojen vuosisatainen kanssakäyminen
ja yhteistyö muodostavat tärkeän
perustan rauhan jatkuvalle
säilyttämiselle PohjoisEuroopassa.
Tämä alue on jäänyt kansainvälisten
kriisien ulkopuolelle kaikkien
siellä asuvien kansojen hyvien suhteiden
ja rauhanomiase.i yhteistyön
ansiosta. On ollut tärkeätä, että
Neuvostoliitto on kannattanut tätä
yhteistyötä. Suomi pyrkii ulkopolitiikallaan
siihen, että nämä olosuhteet
vastaisuudessakin voitaisiin
säilyttää.
KOSYGIN RAUHAA EI VOIDA
V A I N TOIVOA, SEN
PUOLESTA ON T A I S T E L T A VA
Pääministeri Kosygin kiitti
vastauspuheessaan vierailukutsusta
Suomeen, välit.i terveiset
työtovereiltaan Moskovasta ja
korosti säännöllisten tapaamisten
merkitystä Neuvostoliiton ja
Suomen valtiomiesten välillä.
Tämän jälkeen hän lausui mm.
Antaessaan suuren arvon neu-vostoliittoUMs-
suomalaiselle ystävyydelle
Neuvostoliiton hallitus
kehittää ja lujittaa knten tähänkin
saakka kaikinpuolista yhteistyötä
pohjoisen nfapurin kan.ssa.
Tyydytyksellä voidaan todeta,
e t t ä neuvostoliittolais-suomalaiset
suhteet kehittyvät menei^lykselli-sesti
ja suotuisasti. Kaikki neuvos^
toliittolaissuomalaisen yhteistyön
kuluessa esiinnou?evat ky.symykset
ratkais aan hyvän naapuruuden
hengessä jo ottaen huomioon mo-lemminruoleiset
edut. Suhteidem-mg^
kehittyminen Suomen kanssa ei
ole ristiriidassa Suomen muihin
maihin, suuntautuvien svhteiden
kehit äniispyrkimysten kanssa.
: Neuvostohallitus on vakuuttunut
siitä, eitä lujien ystävyyssuhteiden
luominen yhteiskuntaTärjestelmil-t
ä ä n erilaisten valtioiden välillg^
saattaisi todella kääntää kansainvälisen
tilanteen parempaan suuntaan,
sillä se ei ainoastaan pysy
jännittyneenä, vaan myös jatkuvasti
kiristyy.
Tämä kiiistyminen johtuu siitä,
että toimeenpannaan aseellisia
hyökkäyksii Vietnamin kansaa vastaan.
Tällaiset toimenpiteet ai
heuttavat yleistä vastustusta ja lisäävät
kansojen päättäväisyyttä
tehdä loppu tästä sekaantumisesta,
joka on uhkana yleiselle rauhalle.
Raketti- ja ydintekniikaii aikana
kansat ja haliitakset. eivät
voi ' ainoastaan toivoa rauhaa,
vaan niiden' ttilee aktiivisesti
taistella rauhan puolesta. Tähän
taisteluun tulee' osallistua laajan
rintJB^äian, jossa - ovat mukana >
kaikki ne, joille kansainvälinen
turvallisuus Qn kallis.
Jännittyneisyys lisää ityy myös
siksi, että Länsi-Saksan vaikutus
vallaiset .piirit vaativat vieraita
alueita ja paluuta vuoden 1937 rajoihin
sekä pyrkivät.sa.")maan ydinaseen
käsiinsä. Militaristisen . politiikan
noudattaihinen luo todellinen
uhan rauhalle. /
On luoniiOllista, että näissä olosuhteissa
me kiinnitämme paljon
huomiota siihen, millä tavoin Euroopan
kansat voivat .suojata itsensä
uudelta tuholta ja yhteisin
ponnistuksin saada aikaan luotettavan
tämän maanosan kollektii-"
visen turvallisuusjärjestelmän. Euroopan
turvallisuus riippuu mielestämme
ennen kaikkea EJuroo-'
pan val.ioista itsestään aivan samoin
kuin rauha Pohjo-s-Euroopas-sa
riippuu niistä valtioista, jotka
sijaitsevat tällä alueella.
Tietenkään d Neuvostoliitolle
n i i n kuin ei Pohjois-Euroopan
maillekaan ole samantskevää, mihin
suuntaan kehitys kulkee Euroopan
pohjoisosassa, tuleeko tästä
alueesta todella rauhan tyyssija
vai vcdetäänkö Skandinavia yhä
enemmän ja enemmän NATOn sotavalmisteluihin.
Toteamme mielihyvin, herra
presidentti, että meidän pyrkimyksemme
rauhan säilyttämisek'
si Euroopan mantereella sivuavat
teidän huolenpitoanne turvallisuuden
lujittamisesta PohjoisEuroopassa.
Pohjois-Euroopan julistamista
ydinaseettomaksi vyö- <
hy kkeeksi koskevan aatteenne
toteuttaminen antatisi mielestämme
PohjoisrEuroopassa sijaitsevien
valtioiden kansoille varmuut-
-ta huomispäivästä ja olisi sitä
paitsi tärkeänä lisänä yieiscuroop.
palaLscn turvallisuuden luomisessa.
Tärkeitä ovat myös viime vuo*
den marraskuussa lausumanne-uudet
näkökannat turvallisuudes-'
- la Pohjois-Euroopan rajoilla^ Me
näemme niissä Suomen pyrkimyksen
säilyttää Pohjolassa rauha ja
paislaa sodan tältä alueelta.
Uauhaan ja turvallisuuteen johtavien
teiden etsiminen lujittaa entisestään
ystävyyssuhteitamme,
j o t k a ovat Neuvostoliiton ja Suo^
men kansojen suuri historiallinen
aikaansaannos.
Mitä muut sanovat
MERKITTÄVÄ V I B B A I LU
Suomehihää kirjoitti pääministeri Kosyginin Suomen-vierailun alkamispäivänä
seuraavaa
"Pääministeri Kosyginin vierailu tapahtuu sikäli mielenkiintoisena
ajankohtana, e t t ä maassamme on uusi halliius, neljän puolueen laajapohjainen
yhteis-hallitus. .
Pääministeri Kosyginin vierailulla ei lietcnkään ole mitään yhteyttä
hallituskysymykseemme; presidentti Kekkosen esittämä vierailukutsu
on monen kuukauden takainen. Sitä paitsi hallituskysymys on Suomen
sisäinen.asia, vaikka se tietysti kiinnostaa myös muita, ei vähiten
naapureitamme. Näille on tärkeintä se, millaiset ovat kulloisenkin hal-iitiikseii
ulkopoliittiset pyrkimykset, mitä linjaa hallitus ulkopolitiikassa
noudattaa. Isvestijan kirjeenvaihtaja mainitsee artikk^^lissaan,'että on
mielihyvällä todettava Suomen uuden hallituksrn ilmoittavan noudattavansa
tähänastista ulkopoliittista linjaa. Tämä on hallitusohjelmassa
lausuttu selvästi j u l k i eikä muutoin, voi ollakaan. \
Pääministeri Kosyginin vierailulle annetaan Suomessa erittäin suur
i merkitys." — • .
e
"UUSIÄIKIINNEKOHTIA"
Suomen Sosialidemokraatti kirjoittaa pääministeri Kosyginin vierailusta
^
"Pääministeri Kosyginin vierailu osoittaa myös, että maittemme väliset
hyvät suhteet perustuvat huomattavasti laajemmalle kuin henkilökohtaisten
suhteiden pohjalle, jolla sinänsä on usein perusteita luova
merkitys. Toteamme tyydytyksellä, että Neuvostoliiton korkeimmat johtoelimet
ovat edustajiensa kautta jatkuvasti myönteisessä kanssakäymisessä
Suomeen päin.
Pääministeri Kosyginin vierailu maassamme osuu kesämme valoi-simpaan
aikaan. Kun hän uhraa rajoitetusta ajastaan huomattavasti tä-,
hän vierailuun, toivomme, että hän sekä viihtyy maassamme e t t ä löytää
täältä uusia kiinnekohtia kans'4amme ja sen johtohenkilöihin niin valtiollisen
k u i n sivistyselämänki.n alueilta."
iiiiiuiiiii!iiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiitiiiiiiiiiiiiniiiiiiiiiii>iiiii |
Tags
Comments
Post a Comment for 1966-06-21-02