Vapaus, November 21, 1928

              Kesfävigdcona, marrask. 21—Wed., Nov. 21
VAPAUS
A. VAABA.
T O I H I T T A J A T i
B. A. TESHVnaS. n. SOLX.
fL VEBKOXEN
ax. th. P M OtBtm Octxm. MoMd. c k M
VAPAUS ( L f l M T t r ) _ ^
TILAtJSHIKNAT:
4 « . »450. c Ik. Itsa. « kk. «.75 i . 1 kk- »lAt. - TMrmboto >
I ik. t&OS C kk. iSJO. » kk. « «O i« 1 kk. » Ä . .
S M M M M Mki vvnSr
ILMOTCSHCfifAT VAPAUDESSA:
]U>.il»oUkMt «JÖO k«t.. RJ» k ^ k « t « . - A^oH1lt»ng»g<flyyl^ "
M t«k«»kwt. • • . • • • ' —
konttori: lil>«tyB«!UiB«. S5 U>n.. St. PBholi» 103». P o l o k o » Bc» W. S«41>WT. 0»t.
6«wi*l «tn Tfc. per eol. bith. Hacte ta-rtH» 7S«.
n taa b«l «drartitiat Mfiva saasf tk* Fiaairii P«)p» »
f.. «II. «flloia taluun H > »<M^ ««»«l.^» kfa1i»"M«i. kiffoMk- « . « d l - a nikk.«fcotoJ» ^^iS»mr^l. V. KANNASTO. liikfc.«nholt«|i.
Amerikan ultimaatumi Europalle
FINANSSIKAPITALISMIN ja
imperialismin edesoltamisten
seuraaja ja päte\ä asiantuntija toveri
John Pepper käsittelee Daily Worke-rissa
kiintoisella tavalla Yhdysval­tain
äskeisten presidenttivaalien mer­kitystä,
presidentti Coolidgen asele-popäivän
puheita ja Yhdysvaltain
merivoimain sihteerin Wilbumin ju­listusta,
kirjottaen seuraavaan ta­paan:
Amerikan imperialismi on saatta­massa
liikekannalle kaiken voiman-sa-
Taantumuksellisten republikaa­nien
suuri vaalivoitto sopii hyvin pe­rustaksi
imperialistien uudelle, en­nen
kuulemattoman tarmokkaalle ja,
raajalle hyökkäykselle latinalaista
Amerikaa ja Europaa vastaan.
Jo ennen Hooverin valintaa psotti
Yhdysvaltain finanssikapitalismi sel­västi
kaikelle maailmalle, että se val­mentautuu
ottamaan Nicaraguan va­kituisesti
haltuunsa. Samateii se
seikka, että Nankingin hallitus ni­mitti
amerikalaisia raha- ja talous-asiain
*'neuvojikseen'v ösotti, että
Yhdysvaltain imperialismi tunkeutuu
yhä syvemmälle vallatakseen suu­renmoiset
Kiinan markkina-alueet.
Presidenttivaalien edielläkään Coo­lidgen
hiallitns ei tosin jätt£|nyt yh­tään
kiyeä,kääntämättä hankkiakseen
Yhdysvalloille suuremman osuuden
maailmanmarkkinoista, mutta Höo-veriiivalihtiartietää.
uutta iajanjaksoa
Yhdysvaltain imperialistmlle. Coo-lidge
on näet ^ vain miaakunnallinen
lakimies verrattuna Hoöveriin^^ joka
on osbttauttinut imperialismin päte­väksi
asiamieheksi ^viidellä mante­reella.
Herra Cpolidge sai kannuk­sensa
kapitalismin palveluksessa Bos­tonin
poliisilakon murskaaj^^ mut­ta
Hoover tunnetaan kautta maail­man
Intian orjain, Kiinan kulien,
Venäjän maaorjain ja Amerikan
palkkaorjain sydämettömänä riistä­jänä.
Herira Hoover on asianmukai­nen
pr^identti Am^Vikan itioipörialis-mille,
tämän ]|)yrkiessä maailman-markkiiiairi
täydelliseen .yliherruu­teen.
• •
Republikaaninen taantumus käyt­tää
suurta voittoaan kautta rintaman.
Hyökkäävät toimenpiteet seuraa­vat
toinen toistaan tavattomalla no­peudella.
Hoover valmentautuu tekemään
vierailun latinalaisen Amerikan mai­hin.
/Amerikan finanssipääoman uu­si
tsaari tahtoo ^tutustua sikäläisiin
vasalleihinsa. Republikaanisissa i l -
motuksissa nimitetään tätä vierailua
"hyväntähdöh" jä "rauhanteon"
merkiksi;, ja - tehdäkseen matkansa
tarkotukseh' selvemmäksi, Hoover,
kuuvaavaa'kylläkin, tulee matkusta­maan
kaikkein Voimakkaimmalla,
uusimmanaikaisella panssarilaivalla,
Marylandilla, mikä on varustettu
raskaimmilla, tehpisammilla tykki-varusteilla.
fl. , OISENA toimenpiteenä öli
JL: presidentti Coolidgen asele-popäivän
puhe. "Vakaan" ja "vil-pitlömän"
'rauhanedistämisen" par­haana
ilmaisuna korostaa tämä kaik­kein
mahtavimman imperialistisen
maan presidentti ennen kuulematto­malla
"terävyydellä ja ^hyökkääväi-syydellä
— suuren sotalaivaston tar­vetta.
«
Brittiläinen Daily Telegraph, ja
sen kera koko Europan kapitalisti­nen
lehdistöj nimittää Coolidgen pu­hetta
koko manterella käsiuät;äksi
syytöskirjaksi. Eräässä A^eit; Work
JFordills Washingt6nista lähetetys­sä
tiedotuksessa sanotaan, että "pre­sidentti
Coolidge on esittänyt ulti­maatumin
Europalle". Samassa ra­portissa
edelleen sanotaan:
"Presidentti Coolidge ja presiden­tiksi
valittu Hoover kulkemat käsi­kädessä
muokatessäan tämän (Yh­dysvaltain)
hallituksen ulkomaan-politiikkaa,
hallituksen, mikä aikoo
esiintyä lempeästi, mutta myös pitää
mukanaan suurta valtasauvaa."
Coojidgen puhe, mikä esitettiin
täydessä sopusoinnussa Hooveriin
nähden, on Amerikan imperialbmin
kaikkein tärkeimpiä asiakirjoja- Se
on Yhdysvaltain imperialismin peit­telemätön,
hävytön julistus, millä
vaaditaan isäntävaltäa koko maail­man
yli.
Siinä sanotaan:
"Viimeiset kehitysvaiheet ovat
tuoneet meille ei vain uusia talou­dellisia,
mutta myös uusia poliitti­sia
suhteita muuhun maailmaan
nähden."
Se julistaa suoraan kannattavansa
Yhdysvaltain hallituksen äärimäistä
varustautumispolitiikkaa:
"Velvollisuutenamme on —; it­semme
ja koko sivistyksen asian ta­kia,
kotoisen rauhan takia, järjes-tyksellisten
ja- laillisten suhteittem­me
takia ulkomaiden kansoihin näh­den
— pitää yllä riittäviä maa- ja
merivoimia... On ilmeistä, että, kai­ken
kilpailunkin poistaen, puolus­tuksen
mäailn^anstandartti edellyt­tää,
että meillä täytyy olla enempi
risteilijöitä.".
Siinä julistetaan Amerikan kapi­talismi
maailman asiain ylimmäksi
sovintotuomariksi:
"Painavimmat vastuuvelyollisuu-det,
mitä. saattaa koskaan tulla yh­dellekään
tämän maailman kansalle,
on langennut nieidän kannettavak­semme.
Me tahdomme rauhaa ei
v^in een takifi, kiin kaikld muut kan­sat
sitä tahtovat,' ei vain siksi, kun
me pidämme sitä oikeuctellisena,
mutta- myös seri takia, koska sota
tulisi häiritsemään meidän edislys-tärame.
Meidän etumme kautta maa­pallon
ovat semmoiset, että yhteen­törmäys
missä hyvään pUsi meille
tavattoman epäedullinen."
Siinä myönnetään, että riitaisuus
Amerikan imperialismin ja Europan
imperialismin välillä yhä kasvaa:
"Me emme tarvitse stiurta maa­voimaa.
Nykyisen vakituisen armei-amme
nykyinen koko on riittävän
suuri. MuUa sitä pitäisi edelleen
täydentää kansallisella kaartilla ja
reservillä, ja erikoisesti kaikissa
teollisuuksissa laitteilla ja järjestöl­lä
sotavarustuksien hankkimiseksi.
Merivarustuksiin nähden on tilanne
tykkänään toisenlainen. Suojelta­vanamme
ei ole vain pitkä rannikko­maamme,
kaukana olevat alusmaam­me,
tärkeyteensä nähden ylittämätön
ulkomaankauppamme, monilukuinen
kansamme ja rikkautemme, mutta
me olemme myös, kansainvälisen so­pimuksen
kautta, sidotut turvaamaan
Panaman kanavaa. jMe tarvitsemme
suurempia laivoja sen takia, kun,
meillä on vain muutamia öljyase-mia;
ja kun meillä on tuskin ainoa­takaan
kauppalaivaa, mille saatet­taisiin
asettaa viiden tai kuuden tuu­raan
tykkiä,, niin on ilmeistä, että,
tarpeen mukaan, me olemme oikeu­tettuja
pitämään suuremman mää­rän
sotalaivoja kuin ne kansat, joille
ön mainitunlaisia etuisuuksia."
Väittäessään itsellään olevan oi­keuden
sotavarustuksien lisäämiseen,
Amerikan imperialismi julistaa, pu-hemiehensä
sanain mukaan, että.sillä
on vakava aikomus riisua aseista
toiset kapitalistiset maat. Amierikan
imperialismi vaatii aseistautumisen
raj ottamista muille kapitalistisille
maille, ja uhkaa vaativansa sota-velkaxn
suorittamista kuin myös lo­pettavansa
amerikalaisten lainain
myöntämiset. Coolidge näet sanoi:
"Me emme tahdo rahastaa val­misteluita
tulevaa sotaa varten-"
Amerikan imperialismin "suurta
valtasauvaa" ei ole milloinkaan hei­lutettu
niin hyökkäävällä tavalla,
kuin mitä tehdään tässä Euröpän
imperialismille osoletussa ultimaa­tumissa.
'
Canadan tjToraeipmliieeD Albeito jaoston
Canadan tyfiväenpuolueea Albertan
Jaostqo koxnrentsioni jddettUn <?a]sa-täznSh
k n n i&--ll--^13 p:nä. Sa»^
puvma ou seitsemänlcymmentt tfiya»
valtaista edustajaa. NUstä oli koUne-kyxnmentä
neljä Calgarystä; Icaksi-kymmentäkolme
Edmontonista; kuu»
si Lethbrldgesta; näiden lisäksi öU
edustajia Coalhurstlsta, Cadomiiiista,
Colemanista, Edsonista, Miercoelista, Ja
Nordegglsta. Varsinaisten edtutajlen
lisäksi dii veljeaedostajla seuraavista
Järjestöistä: Canadan työväen puolus-tuslUton
Calgaryn osastosta (rouva
Hunt): AlbeEtan yhdistyneiden farma­rien
Järjestöstä (H£G. Scholefield);
Työläisten vahingonkorvauslautakun-nasta
(J. A. Kidney); Albertan opet­tajain
liitosta (J. W. Bamett); Ja työ-komissioneri
W. Smitten sekä liitto-parlamentin
edustaja J . 8. Woods-wortb.
Konventsiraiissa ei ilmennyt suurem­pia
yhteentörmäyksiä. Väittelyt koh-distuivat
etupäässä Jaoston virkailijain
esittämiin raportteihin Ja ponsivalio-
Jcunnan esittämiin ponsiin. Presidentti
Lathamin kehotuksesta, riimitettiin e-rikoinen
komitea käsittelemään slirto-lalsuufiysymystä.
Kun tämä komitea
esitti liÄtlmaQsa ponnen konventslo-nille,
niin antoi konventsloni siunauk­sensa
komitean työlle Ja Julisti kanr
nattavansa seuraavia periaatteita:
' 1. Että siirtolaisuuden taysi kontrol­l
i Ja vastuunalaisuus^ pitäisi kuulua
Uittohallitukselle, minkä tulisi oUa y h ­teistoiminnassa
erinäisten maakunnal-listen
halUttisten kanssa.
2. Me vaadimme,, että rautateiltä
Ja muilta yksityisiltä sUrtolalsten va­littajilta
on lopetettava kaikenlaisten
avustusten myöntäminen Ja vapaata,
ketään avustamatonta siirtolaisuutta
3. Niitten Canadaan saapuneitten
siirtolaisten kotimaahansa palautta­mista.
Jotka kahden enslmäisen vuo­den
kuluessa. Joutuvat yhteiskunnan
huollettavaksL
4.. Semmoisen lakisäädöksen aikaan
saamista, mipkä imukaan, liittohallitus
on kahden vuoden ajan vastuuvelvol­linen
siirtolailsteh rahallisista asiois­ta
yjh.
5. Sen sijaan, että s i i r t o l a i ^ lähe­tetään
asuonattomille, eristeisille far­mialueille,
on Uittqhallituksien otettava
haltuunsa riittävä määrä rautateiden
varsilla olevaa maata niiltä yhtiöiltä,
mitkä niitä nykyään köntroUoivat, hel­pottaakseen
silrtolaisteh asuttismah-dollisuuksla.
Ja yhdessä maakuimallis-ten
hallitusten kanssa varata seuraa­vaa:
-
a) Vapaata-maata uusille silrtolai-.
sille Ja Canadan nykyisille asukkaille;
b) ' täydelliset valistus- Ja kouluutus-mahdolllsuudet;
c) vakituisen, valtion
kontrolloiman lääk&dn palveluksen; d)
halpakorkoisia lainoja; e) iialventaa
rautateiden B^tltaksoja.
6. Alle 18-vuptiaIden, lasten Cana­daan
pääsy on Jatkuvasti kiellettävä,
elleivät he saftvu vanhempainsa tai
heistävastuussa, olevain sukulaisten­sa
seurassa.
7. Semmoisten' työläisten maahan
pääsyn kieltäminen, Jotka on pestat­tu,
astumaan teollisuusselkkausten
pjferteissä olevain työläisten tilalle;
samaten "fecmtrahtityöläisten" tuon­nin.
a Yleiscanadalaisen siirtolaisuutta
käsittelevän neuvonantojaoston perus­tamista,
missä työväen tulee olla riit­tävästi
edustettuna.
Jäljennöksiä tästä päätöslauselmasta
määrättiin lähetettäväksi haUituksen
päfiTnlehllle Britannian työväenpuolu­eelle
Ja Britannian työväenlehdUIe.
Toimeenpanevan komitean rs^portissa
ehdotettiin. 6ttä ammatilliset Järjestöt
luovuttaisivat oikeutensa toimeenpane­valle
komitealle tehdä kumarrusmat­koja
maaktmnan hallitukselle silloin,
kun tsarvitaan reformeja nykyisiin l a ­kisäädöksiin
tai tykkänään uusia sää­döksiä.
Tämä olisi kuitenkin tietänyt
vuotuisten "pyhilnvaellusmatkain"
loppumista muutamilta ammattiliitoil­ta.
Joten ehdotusta ei hyväksytty sel­laisenaan.
Kuitenkin kehotetaan py-hilnvaeltajain
neuvottelemaan työ­väenpuolueen
Albertan Jaoston kanssa.
ITX VAIKO LÄNSIÄ
Useat ioverit muistanevat, että
menneisyydessä on idän Ja lännen vä­lillä
ollut kamppailua erinälslhi me­nettelytapakysymyksiin
nähden. Länt­tä
on tavallisesti pidetty edistysmlell-sempänä.
Viimeisten vuosien kuluessa
olemme kuitenictn kuulleet verrattain
vähän mainintaa näistä seikoista.
Mutta tämän kirjoittajasta näyttää
siltä, että tämmöinen kamppailu saat­taa
Jälleen puhjeta. Konventsionln
pyydettiin näet tekemään ratkaisu
kahden mahdollisuuden suhteen: Joko
Uittyä äskettäin uudelleen Järjestet­tyyn
Camdan työväenpuolueen domi­nion-
Järjestöön tai lähentyä länslrCa-nadan
poliittisia Järjestöjä siinä 4nle-lessä.
että Manitobah, Saskatchewanin,
Albertan Ja British Colmnbian poUit-tlset
Järjestöt pitäisivät konventsionln,
missä luoiaislin näitten välille Jon
klnlainen liitto. Toimeenpaneva komi­tea
velvoitettiin seuraamöäju viimemai­nittua
latua.
RATSIONAUSOITI JA MONDISMI
Yksi niistä päätöslauselmista, mtaikä
arveltiin syzmyttävän tulisen yhteen­oton,
koski Cook-Maxton-Julistusta.
Sen hyväksymisestä oli näet nykäisty
aika tavalla Edmontonin Järjestössä.
Välttelyä ei kuitenkaan syntynyt, sillä
kun ponsiv^okunta esitti sUaispon-nen
puheena olevalle esitykselle, niin
hyväksyttiin tämä sljaisponsi yllättä­vän
rauhallisestL Se kuuluu:
Koska Canadan työväenpuolue on
perustettu sosialismin periaatteiden
levittämiseksi Ja täytäntöön panemi­seksi;
j a :
koska tämän puolueen rakentami­selle
Ja pys3rvälselle käytännöllisyydel­le
on välttämätöntä, että meidän tulee
valppahi silmin vartioida Ja empimät­tä
ehk&Istä kaikki tendenssit, mitkä
suhtautuvat välinpitämättömästi näi­hin
pieriaatteihlit; Ja
koska tällä haaVaa on havaittavis­sa
koko maailmaa käsittävä tendens­si,
mikä pyrkii liehakoimaan tedlU-suuden
ratsionalisoimissuunnitelmain
kanssa, suunnitelmain. mitä. eivät a i ­heuta
vain entistä vakavamiaa työt­tömyyttä
Ja entistä ankarampaa ole-massaökm
taistelua työväenluokalle.
mutta mitkä myös tulevat herättä­mään
työläisten mielissä harh^toivoja
Ja tappamaan heissä kiihottimen lu
JempaIn Järjestöjen rakentamiseen,
kuin myös saattamaan työläiset ase­maan,
missä he sen djaan että ratsio-nallsoimisen
seitrauksena saisivat kor­keampaa
palkkaa, lyhemmän työpäi­vän
j a korkeamman elintason, joutu­vatkin
perääntymään ja taistelemaan
kalkki taistelunsa uudelleen; ja
koska työn ja pääoman välisten
konferenssien synnyttämä tyytyväisyy­den
henki tulee ilmaisemaan itsensä
siten, että työväenliikkeestä tullaan
karkottamaan ja erottamaan kaikki
ne ainekset. Jotka el;^t karitsan ta­voin
hyväksy näitten konferenssien
sanelemia ehtoja; ja
koska mainitunlaisesta tendensistä.
on Jo todistuksia olemassa, osottaen
että rohkeampia tovereita vastaan
kohdistetaan vainotoimia ja vähem­män
rohkeat alistetaan, siten heiken­täen
työväenliUckeen niin poliittista
kuin ammatillistakin toimintaa, nUn
siksi päätett^öön:
Että tämä konventsloni julkllausuu
vastustavansa kaikkia niitä suunnitel­mia,
joilla meidän asemaamme koe­tetaan
saattaa sopusointuim kapita­lismin
ianssa; ja kaikkia niitä toi­menpiteitä.
Jotka tähtäävät tai Joista
saattaa Johtua puolueellemme talste-luhengen
heikentyminen. Sitävastoin
tämä konventsloni hyväksyy sen peri­aatteen,
mikä puoltaa asiain perin­pohjaista
j a vapaata keskustelua, sillä
vain kahlehtimattoman, vapaan me­todin
kautta saatamme me toivoa saa­vuttavamme
jonkinlaista pysyväistä
menestystä.
' SODAN VAABA
Useissa päätösesityksissä käsiteltiin
kadettiharjotusta^ sotamäärärahoja ja
sotaa. Nämä päätöslauselmat yleensä
osottivat heikkoutta. Ensiksimaihlttua
kysymystä käsittelevät tosin saatetaan
pitää verrattain asianmukaisina. Niis­sä
annettiin melkoista huomiota sille
seikalle, että muutamat opettajat
nauttivat rahallista hyötyä kadettien
harjoittaofilsesta. Lasten vanhempain
ja lilttojärjestöjen välinpitämättömyys
oli kuitenkin selvästi huomattavissa.
Mutta aseistariisumiseen nähden näyt­tivät
edustajat olevan valmiita luotta­maan
hallituksien hyvään tahtoon.
Niinpä liittohallituksen departemen­teilta
tullaan pyytämään, että ne hyl­käisivät
suunnitelmansa kahteen ris­teilijään
nähden, koska Canada ker­ran
on asiallisesti sidottu Kelloggin
sopimukseen.
NUORTEN PIONEERIEN RYHMÄT
Se käsitys, että lapset saatetaan
Johtaa sotavastaiseeh taisteluun, lau­suttiin
eräässä päätösesitykseissä, millä
korostettiin, että hyvää työtä saatet­taisiin
tehdä voittamalla lapset työr
Iäisten puolelle j a saattamalla nuoret
uskollisiksi työväenluokalle. Alkupe­räisessä
päätösesityksessä pyydettiin
konventsionln antamaan tunnustuk­sensa
nuorten pioneerien liikkeelle,
mutta se korjattiin kuuluvaksi, "kon-
: A Yhdysvaltain hallituksen kol­mas
toimenpide seuraa heti toi­sen
kantapäillä.
Solalaivastodepartementin. johto­kunnan
selostuksessa on Coolidgen
ultimaatumi käännetty poliittisesta
kielestä "sotalaivaston rakentamisen"
teknilliselle kielelle. Merivoimain
departementin sihteerin Wilburin
lausunnossa pääsee valloilleen kaik­ki
sodan vimmat. Amerikan impe­rialismin
periaatteet. merien völlit-semiseksi
esitetään Wilburin lau­sunnossa
mitä uhkaavimmassa mup-dossa.
Ensiksi:
"Parhaimnian sotalaivaston luomi­nen,
ylläpitäminen ja käyttäminen."
Toiseksi:
"Sotatehoisuuden päämääräksi
asettaminen kaikelle harjotukselle."
Kolmanneksi:
'^'Sotalaivaston kehittäminen ja
järjestäminen siten, että sitä voi­daan
käyttää kummankin valtame­ren
millä hyvään alueella."
Neljänneksi:
"Sotalaivaston voimasuhteissa on
sen taistelukykyisyys asetettava kaik­kein
tärkeimmälle, tilalle."
V Viidenneksi:
"Kaikilla mahdollisilla keinoilla
tukea amerikalaisten etuja, ja eri­koisesti
Amerikan ulkomaankaupan
ja . Amerikan kauppalaivaston laa­jentamista
ja kehittämistä."
Kuudenneksi:
"Merijoukkojen... ylläpilämiiien
valmiina sotaretkiä varten."
Seitsemänneksi:
"Järjestää sotalaivaston, mikäli
mahdollista, siten, että sen laajenta­minen
tulee tarpeelliseksi vain so­dan
aikana."
Kahdeksanneksi: . •
. "Rakentaa nykyisten vanhain ris­teilijäin
tilalle uudenaikaisia, 10,000
tonnin kanloisia risteilijöitä, ja vielä
lisäksi rakentaa samanlaisia risteili­jöitä."
Yhdeksänneksi:
"Kaukana olevain sota- ja kaup­palaiva-
asemain järjestielmä, mikä
on sopivasti jaoteltu, kehitetty ja
helposti puolustettavissa, on'kansal­lisen
lujuuden kaikkein tärkeimpiä
tekijöitä."
Kymmenenneksi:
"Pitää yllä ja toiminnassa sota-laivastopiirien
systeemiä, mikä on
organisoitu, siten, että sitä voidaan
nopeasti laajentaa sodan puhjetes­sa-"
,
Yhdenneksitoista: ^
"Hankkia tarkkofa tietoja oman
maamme ja ulkomaiden menettely­tavoista
poliittisiin, maa- ja* meri­voimia
koskeviin, taloudellisiin ja
teollisiin asioihin nähden." •
Maailman kaikkein voimakkain
imperialistinen maa tämän ^otaläi-vastodepartementtinsa
yhdentoista
tärkeän määritelmän kautta julistaa,
että se rakentaa maailman parhainta
sotalaivastoa. Ja tuo julistus ei
suinkaan- ole vain silkka suunnitel­ma.
Hooverin valinta sekä republi­kaanisen
jpuolueen saavuttama ehdo­ton
enemmistö parlamentin. kum­paankin
kamariin ovat takauksena
siitä, että Amerikan imperialismi tu­lee
toteuttamaan sotalaivain raken­tamisen
"rauhallista" ja "rakenta­vaa"
työtä.
Senaattori Borafa, Joka on senaa­tin
ulkomaa-asiain valiokunnan pu­heenjohtaja,
pn jo paljastanut sen
seikan, että "senaatin johtajat" ovat
jo sopineet sotalaivain rakentamista
koskevan lakiehdotuksen hyväksymi­sestä.
Toisin sanoen, senaatti tulee
vahvistamaan 16 risteilijää ja yhtä
neljäsosa biljoonaa dollaria koske­van
lakiesityksen, minkä alahuone
on jo aikaisemmin hyväksynyt. Mut­ta
tämä tulee olemaan väin ensi-mäinen
edesottamirien, mikä tullaan
panemaan täytäntöön vielä Coplid-gen
hallituksen alaisena. Toisen toi­menpiteen
tulee toteuttamaan Hoo­ver
itse -— 71- yhden risteilijän Ja
kolmen neljäspsan biljoonan dolla­rin
ohjelman.
Ja Amerikan imperialismi on jo
ryhtynyt toteuttamaan Coolidgen
esittämän suuren imperialistisen oh­jelman
muita osia. Marylandista
kotoisin oleva senaattori Tydings. on
tiedottanut, että kun Yhdysvaltain
kongressi jälleen kpkoontuu joulu­kuussa,
tulee hän esittämään päätös­lauselman,
selostaen sillä miksi se­naatti
vastustaa Amerikan. pankki­laitosten
antamasta enää minkään­laisia
lainojai niille Europan mäille,
mitkä pitävät yllä suuria sotalaitok­sia.
Niin kertoo muuan Washingto
nista A^eu; ForÄ; Timesille lähetetty
tiedotus.
Yhdysvaltain kapitalistinen leh
distö riemuitsee maansa hallituksen
sotilaallisista suunnitelmista. Va-rustautuneisuus
on jälleen Ameri
kan työnantajaluokan päivän tim-nuksena.
Wall-katu on aivan mielet­tömänä
"Hooverin kukoistuksen" ta­kia.
Sen osakemarkkinoilla saavu­tetaan
osakkeiden myynnissä uusia
ennätyksiä miltei joka päivä. Re­publikaaninen
hallitus on valmis
turvaamaan kapitalistista "hyvin­vointiaan"
kaikilla keinoin ja kus­tannuksista
perustamatta. Kommu­nistisen
• puolueen täytyy tehoisasti
vastustaa Amerikan imperialismin jo­kaista
askelta, mikä kohdistuu so­taan
varustautiuniseen. Amerikan
imperialismin yhä kasvavaan hyök-
I^väis3ryteen latinalaisen Amerikan
ja Kiinan Jumsojen sortamiseksi se­kä
sen hyökkäävään taisteluun toi­sia
imperialistisia maita vastaan
maailman ylivallasta, on työväea-luokan
vastattava entistä suurem­malla
aktiivisuudella, entistään suu­remmalla
järjestäytymisellä ja val­lankumouksellisen
luokkataistelun
korkeammalla tietoisuudella.
ventsioni antaa mille hyvään liittojar-
Jestölleen luvan samanlaisten ryhmäin
muodostamiseen." Samaten kävi ke­säkoulujen
suhteen.
VIRKAIIJJÄIN VALINTA
Presidentiksi valittim George L a t -
ham ja sihteerirahastonholtajaksi C.
L. GU)bs. kumpikin yksimielisestL V a ­rapresidentiksi
valittim W. E. Tur­ner,
joka sai 35 ääntä. Jack Lakeman-in
saadessa 32. Seuraava konventsloni
tullaan pitämään Edmontonissa noin
vuoden kuluttua: aikaisentmln on kon-ventsionien
väliä oUut kaksi vuotta.
Toimeenpanevalle komitealle jätettiin
valta ifiTiprnmin määrätä konventsio-nin
alkamispäivä. Samaten kiertokir­jeiden
julkaiseminen ja yleisen valis­tustyön
valvominen. Lisäksi vielä Mc-
Causland-Jutxm seuraaminen ja kaik­kien
nUden asiain käsitteleminen, mit­kä
ovat joko jääneet kesken konvent-sionissa
tai joita konventsionissa ei
saateta kyllin tehoisasti käsitellä.
W. MORIARTY
No. 257^ msi
Oli vajaus valtioh kassassa,
kun Rumaniän hallitus eräs.
Heillä yhdeksän biljoonaa velassc
vain kolme leitä tallessa,
jota "säästoS* toiset nyt kiros.
Pori Arthnrin uutisia
Aselepopäivän juhliof
kuka milläkin tavalla vietti.
Mutta Wienissä, porvarin korvia,
vaivaa pilkkaushuutojen pcathina
että kemuista tulikin "pietti".
Puolan ukraijuilaisia sorretaan
täällä nosti se suuttumuksen.
Jo Torontosta vaatimus asetetaan
että Canadan hallitus mahdillaan
saisi vainolle lopetuksen.
Pääsi Tammisaaresta vapaaksi,
neljä nuorisoliittolaista.
Tuli Haverinen, Kosonen, Paulini,
myös Nokireki. vuotensa "palveli
kunnes pääsivät "Kurjalasta".
K . - P U O L U E E N SUOMALAISTEN
JÄSENIEN YHTEINEN
KOKOUS
tullaan pitämään sunnuntaina mar­rask.
25 p:nä, alkaen ' kello 3 i p.
Tämä tulee oikeastaan olemaan jat­koa
viime sunnuntaina pidetylle ko­koukselle.
Asioita oli karttunut sik­si
paljon ja olivat sellaisia laadul­taan,
että aiheuttivat laajan keskus­telun,
joten niitä ei voitu läheskään
loppuun käsitellä yhtenä iltana. U -
seita tärkeitä kysymyksiä jäi vielä
pohtimatta. Kaikki Port Arthurin
suomalaiset puoluejäsenet siis ko­koukseen
ensi sunnuntaina.
KADONNUT POIKA LÖYDETTY
James McNaughton 13 vuotias
koulupoika Fort* Williamista, jonka
salaperäisestä katoamisesta on en­nemmin
kerrottu, on nyttemmin ta­vattu
Wolf Sidingista jonne hän oli
kulkeutunut matkustamalla tyhjäs­sä
tavaravaunussa kuten "rekli hoo­pot"
ainakin. " V i l l i n lännen" ku­vauksilla
joita esitetään liikkuvissa
kuvissa ja kehnoilla "cow hoy" ta­rinoilla
epäilemättä on osansa täs­säkin
seikkailussa. Kiihottaen poi­kasten
muutenkin voimakasta seik-kailuhalua.
Nyt on "Jimmy" kui­tenkin
kotona taasen ja lienee hä­nen
seikkailuhalunsakin tyydytetty
joksikin aikaa.
"HYVÄNAJAN" MERKKEJÄKÖ
Viranomaisten taholta ilmotetaan,
että Port Arthurin piirin vankilassa
on asukkaita enemmän kuin kos­kaan
ennen. TJc. 17 päivää vasten
yöllä oli siellä ainoastaan kolme
hukkumatilaa tyhjänä. Kuvaavin
puoli, asiassa kuitenkin on se, että
suurin osa vangeista ilmotetaan ole­van
sellaisia jotka ovat vangittu sik­si,
että ovat varastaneet kyytiä rau­tateillä
paluumatkallaan aavikkomaa-kunnista
takaisin idän keskuksiin.
Joista he joitakin kuukausia sitten
niin toivorikkaina lähtivät korjaa­maan
Canadan "rumpusatoa". Siel­lä
useat heistä eivät kuitenkaan
voineet ansaita niin paljoa, että .voi­sivat
maksaa kyydistään takaisin,
vaan ovat pakoitetut varastamaan
kyytiä^ Joka on rikos pyhää yksir
tyisoniistusta kohtaan lain ja oi­keuden
edessä, ja niin heidät kai­ken
päälliseksi raahataan linnaan.
Tämä lienee todistus siitä kehutusta
hyvästä ajasta, josta porvarit pitä­vät
niin suurta ääntä.
KUOLI AUTON A L LE
Joseph Cleski Fort Williamista
kuoli marrask. 19 p. korjatessaan au­toaan.
Hän oli nostanut auton ylös
maasta, jotta sen alla voisi parem­min
työskennellä. Mutta hänen ol­lessaan
vaunun "alla se jostakin
syystä lipsahti alas nostovälineiden
varasta pudoten hänen rintansa ja
niskansa päälle murtaen hänen nis­kansa.
vTapausta ei ollut kukaan
näkemässä. Cleskin nuorempi v<fl!
tapasi hänet ensiksi vaunun alta
ja kutsui paikalle lääkärin, mutta
hän oli silloin jo kuollut.
\ PUTOSI MASTOSTA
Täkäläisessä satamassa olevan höy­rylaiva
Cedartonin miehistöön kuu­luva
Antoine Pelletier putosi mas­tosta
noin 40 jalan korkeudesta lai­van
kannelle aikaiseen 19 :sta päivän
aamulla. Häneltä murtui oikea sää­ri
kahdesta kohden, selkä loukkaan­tui
pahanlaisesti ja ruumis on kaut­taaltaan
täynnä pienempiä ruhje­vammoja.
Hänet vietiin täkäläiseen
sairaalaan hoidettavaksi, josta ilmoi­tetaan
että hänen tilansa on arve­luttava,
hänen otaksutaan kuitenkin
toipuvan. — - S.
On "vapaavaltio" Irlanti,
taas antanut aihetta juttuun.
Kun pommit ne patsaita paukutti,
asekätkojä poliisit tarkasti,
se riitahan viittovi tuttuun.
Voi, neitoja Jugoslavian,
heille hallitus laiii nyt antaa.
Pani maalit ja puuterit pannahan
taas palataan pitkään tukkahan,
polvihameita ei saada kantaa.
MAGNUS RAEUS.
vät näyttämölle joulukuun 2 päiväksi,
ikäänkuin Joulu-huvimatkailijoiden
lähtijäisnäytelmäksl. sillä seuraavina
päivinä lähtee kaikki huvimatkailijab
Kappale tulee alkamaan täsmäUeen
kello 7.45. Joten Jokaista kehoitetaan
ottamaan pallckansa aikaisin. Stanley-haalin
yläsali taasen puolestaan, missä
kappale esitetään, takaa katsojain mu­kavuuden.
ERIKOISTILAISUUS
Montrealin työläisillä tulee olemaan
erlkoistilJalsuus ensi suuimuntaina, t.k.
25 päivä, sillä silloin tulee osaston agi-tatsionikomltea
järjestämään suuren
ohjelmatilalsuuden Stanley-haalin ala-saliin
kello 8 illalla. Tilaisuudessa tul­laan
esittämään varjokuvia, joita esit­tää
paikkakunnalle silloin saapuva S.
J:n sihteeri A. T. HiU. Kuvissa on
kuvauksia Suomesta. Vfenäjästä Ja
tästä maasta. Tilaisuuieen^on sisään-
Montrealin uutisia
"KELLOJEN SOIDESSA"
"Kuinka kaunis ääni onkaan tämän
kylän kirkon kellossa," sanoo Niilo. —
"KeUojen soidessa solmittiin ijankaik-kinen
lutto", lausuu Leppäniemen pik­ku
Elisabeth levätessään Paulm rin­noilla.
Mutta Holger Kurrie, saaren-itsevaltias,
ei näe mitään kaunista
tässä saaristolaisten rakastamassa Ja
ihaUemassa kellotapulissa kellojen soi­dessa.
— Tämä kaunis kappale " K e l ­lojen
soidessa" on se kappale,'jonka
Montrealm osaston toverit järjestä-'
pääsy vapaa. Myöskin tulee A . T. Hill
silloin pitämään puheen samassa t i ­laisuudessa.
Täytetäänpä sillolh suuri
Stanley-haalin alasall kokonaan, silla
tilaa kyllä olemaan ja suomalaisia
myöskin on Montrealissa tämän tilan
täyttämään. Sillä täniä on erikois­tilanne
meille montreEOilaisille. Juuri
sen takia päätettiin vuokratakin tämä
suurempi paikka täksi Illaksi, että Jo­kainen
pääsee sisälle eikä niinkuin
usein käy lukutuvassa, että ainoastaan
puolet mahtuu sisälle.
A. T. H I L L PUHUU
A. T. Hill tulee puhmnaan Black
Riverillä, Reimanln ruokalassa t.k.
25 päivä keUo 2.30 iltapäivällä. A. T.
Hill on suomalaisen järjestön sihteeri
ja hyvin tunnettu suomalaisten kes­kuudessa.
Jokaista kehoitetaan saa­pumaan
tähän tilaisuuteen, samalla
ollen tämä ensi kertaa kuin suomalai­nen
puhuja on paikkakunnalla.
KUOLI POIKAANSA PIEKSÄESSÄ
Octava Giroux k)uudenikymmenen
kolmen vuoden vanha vanhus kuoli
sydänhalvaukseeÄ, riidellessän poikan­sa
kanssa. Hänen poikansa Alfoiis pii
tullut kotUn illalla 8.30 aikaan juo«
vuspäissään, * josta' isä alkoi häntä
moittimaan. Asiasta syntyi kiivas sa­nanvaihto
isän ja pojan kanssa, isä
yrittäen jo käydä kirveen kanssa po­jan
päälle, joka kuitenkin saatiin hä­neltä
pois. Sittehhyökkäsr hän kä­sin
poikaan, joUoin hän kaatui latti­alle
kuolleena. Poliisi kutsuttiin pai­kalle
ja poika pidätettUn kuoleman
syyn todistajaksi.
TASKUKALENTERIA
Taskukalenteria on saapiunut Vapau­den
Montrealin kirjakauppaan. Käy­kää
hankkimassa kalenteri itsellenne
nyt ajoissa, että ette jää ilman niin­kuin
moni jäi viime vuotena;
OVATKO K A I K K I VAPAUDEN TI­LAAJAT
TEHNEET ' JO^ T E H -
, / TÄVÄNSÄ?
Nyt kun on Vapauden iev^tyskilpailu.
ja me montrealilaiset emme liälua tie­tenkään
olla huonompia; vaikka: olem­mekin
Itälälsiä, niin ^itää- kai mei­dän
sen puoleen i^jäämääh lahtelais­ten
kanssa Vapatiden levitystyössä.
Siksi tuleekin meidän Jokaisen Vapau­den
tilaajan nyt hankkia vähintään
yksi uusi tilaus Vapaudelle, joka ei
kyliäkään ole valkea tehtävä^ Joa vain
yritämme. Meitä montreäiilaisia hel-poittaa
vielä sekin, että- ei tarvitse
tätä tilausta lähettää edes Siidburyyn,
vaan voimme sen jättää Vapauden
Montrealin konttoriin, joka toimittaa
tilaukset periUe. Kaikki yhtenä mie­henä
nyt levitystyöhön ja Montreal
ensunmäiseksi sarjassaan. Ja näyte­tään,
että Montreal oh Canadan Met-rcpoliitta
kuten New York Yhdysval­loissa.
— j .