Vapaus, February 6, 1968

              Sivu 2 Ti^tai,, helimik. 6 p. — Tuesday, Feb. 6, 1968
INDEPENDENT l^BOROBGAN
OF FINNISH.CANADIANS
Brtäbliahed ^Nov. 6. 181^
iMANAQBRrB. 0DR0I
VAPAUS
CuflfEitrY)
EDITORI W.kKktjriD
T E L E P H O N E : O F F I C S A N D / E D I T O R I A I . 6 7 4 - 4 2 04
Publl6h€d thrlce v^löy:" Tuftadaye, «ilitörsdäya.ahd Sattinläys by '^«g^,
Publishing Co. Limited, 100-102 Elm St. Weat, Sudbury, Ontario, Canada.
; ' Mailing isddress: Box 69
Aihärtisliig rdtes :^ui)On applicatt^^
AutHorized as secönd class mall by the Post Office DepartmOT^
tod for paymeofdf postage to-cash. A
il CANADIANmNGUAGE-PRESS,
f TILAUSHINNAT;
Caöadassa: l-vk: tlO.OO, 6fck.l5.a5 .USA:n:
8 kk. 3.00 Suomeen:
l7lC|11.0(),6k^$5.7B:
Ivic 11.50, 6 kk. 6.25
Vietnamin tapahtumista
' Näyttäen Ylidysvaltain imperiialismin ihyökkäyspolitiikan
-iodfellisen 'oleirailksen, presidentti JoihnSon yritti käyttää hy-välkseen'
Etelä-Viötnamin kansallisen vapaiutusrintamaan ase-
Voimien laajalfeantoisia taiteluioperatioja ja jullisti, kuten A ^ n
vuuitistiedoissa kearottiin, että :"Yhdysvallat jatkaa edeMeem
Pohjois-Vietnamin pdmmiitusta."
Mainituin uutistiedon muikaan' presidenltti Jolhnson oli vii­tannut
Etelä-Vietnamissa käynnissä oleviin taisteluihin ja sa-rioifiut,
^että siihen mennessä kun vihollinen antaa jioitaHdn pa­rempia
merkkejä, Pöhjois-Vietnamin pommitus tulee jaitku-maan.
Tällainen sananselitys ei luonmidlisestiikaan tehoa muihin
kilin iniihin, jotka eivät halua totuutta tunnustaa sitttenkääin.
vaikka ovat tosiasioista selvillä.
Ja totuus on, että Etelä-Vietnamin taisteluilla ei tole m i ­tään
tökemiatäPöhjois-Vietnämin pomaratuksen ja sen lopet-tainisfen
Inanssai. Itse amerikkaladset ovat aina halhtusnuniste
reihiii ja presidenttiinkin asti sanoneet omaksuvansa k a m r n u
että Pohjois-Vietnamin pommituksen Io(pettamisesta ja rau-hanneuvotteluijen
«loittamisesta huolimatta taistelut tulevat,
Etelä-Vietnäimissa jatkumaan siihen asti kimnes allekirjioilte- .
taan sopimus ampumisen lopettamisesta.
Vietnamin tilanteessa ei siis ole mitään uutta — eikä Mtä
ole presidentti Johnsonin sotaisessa lausunnossakaan. Päin­vastoin
voidaan todeta, että presidentti Johnson k o i t t i ^yt
esittämällään lausunnollaan tavallista suorasukaisemmin sitä,
niitä ;hän on kaiken aikaa kierrellen ja peitellen sanonut —
että vietnamilaisten täytyy hyväksyä Washingtonin sanelemat.
rauhanehdot, ja että P.-Vietnamin täytyy muka omaksua edes­vastuun
E-Vietnamisa alkaneesta'ja siellä pääasiassa käytävästä
sisällissodasta ennen kuin Wa^ngton suostuu Pohjois-Viet-namih
pommituksen l<]ipettamiseen ja "neuvottelujen" aloit­tamiseen.
Vaikka Etelä-Vietnamissa viime viikolla käytyjen taiste­lujen
kuluista saatujen vajanaisten, ja pääasiassa amerikka-laismielistenuutistietlojen
perusteella 'kokonaiskuva on vielä .
(perjantaina iltapäivällä) mlonessa suhteessa ihämärän peitossaj,
niin y|ksi asia näyttää kuitenkin melko varmalta: Etelä-Viet­namin
-kansallisen vaipautusrintaman asevoimat saivat järjes­tetyksi
laajakantoisen yllätyshyökkäyksen yhdysvaltaiaisille
hyökkääjille.
Ensiraiäkin on muistettava, että yhdysvaltalaiset liittolai­sineen
rikkoivat ylimielisesti lupaukBensa vietnamilaisten uu­denvuoden-
eh Tet-juhlan kunniaksi suunnitellxm taistelutau­on
tiimoilta. Tämä taistelutaiukolupaus rikfottiin nimenomaan
korostamalla, että jatkamalla P<Äijois-Vietnamin pohjoisosien'
pommitusta Tet-juihlienkin aikana^ voidaan vaikeuttaa Viet-kong-
pairtisaanien ja heitä auttavien pohjois-Vietnamilaisten
sotatoimia Etelä-Vietnamissa.
Ja kun tämä Tet-juhlan kunniaksi annetun tais^te^
lupauksen ^rikkcmista seurasi välittömästi Kansallisen' vapau­tusrintaman
asevoimien laajakantoiset operatiot Etelä-Vietna­min
kaupunkeja ja Yhdysvaltain asevoimien (kiaikkien voimak­kaimpia
keskuksia (esim. Da Nang-sotatukiasemaa j i a Saigon­issa
olevaa USAn lähetystötaloa) vastaan, niin se oöoitti käy­tännöllisellä
tavalla, että Pohjois-Vietnamin pommituksen jatr
kaminen ei voi vietnamilaisten isänmaanystävien toimintaa
estää Etelä-Vietnamissa. Selvää tietenkin on, että sissisodassa
ei pyritä suurten kaupunkien valtaamiseen ja niiden pitkäai­kaiseen
hallussapitämiseen. Mutta Vietkongin operatiot osoit­tavat
ratkaisevasti, eittä amerikkalaisten siotapäällikköjen pu­heet
"voitosta" ovat olleet suuresti liioiteltuja, Marie Twainin
sanoja käyttääksemme.
SutcHneissa demolkmattiseeai i k ^ ^
HeisiMti. ^ 'iDaloiis^llilimi^e^^
on joutunut syöksykierteeseen^'
j<»s^'ta]hrhaitlii todeUft tehokkaita i
toimenpiteitä. 'Kehitystä on nyt
säätelemässä sellainen automatiik­ka,
JÖVa lisää h h i t d j e n k d i ^ ^ i -
netta, ^nJ»staa. asökniiAttsfaimiifc^Hi:
ja tekee ^kaivatun'lnve8töhltltoi•^
minnian iisäädiisen-entistä: .Vflike-:,
iantmtiksi; T ^ ä ^kaikki aiheuttaa;
valtiolle Moime kasvavia
•mitoksia -ja'»'kasvattaa työttö-;
vitfyyttä, saitoiviSAKtn ^11 puheien-!
johtaja 'AITO'Hautala puhuessaan
sunnuntaina Tampereella. ~\
; Sidonnaisäuksidta : fcoottu-^auto-maatio
on > luonteeltaan sellainen, e i
tä'ikun lainan antajat ottavat itse^
teen kohtuuttoman ^suuren osuuden
koTkomarginaalina j a ikun lainat si­dotaan
indeksiin, niin korkojianta
inousee. fE^im. asuftuskostannuiksia
joikainen yhd^n prosentin nousu an-tolainauskoorossa
korottaa ns. kai-iliin
rahan taloissa 10 •prosentilla jia
aravaitaloissa; 5—10 prosentilla. K un
vuoöcrat nousevat n i i n on luonnol­lista,
että työvoiman ylläipitoikustan-mikset
lisääntyvät ija tarvitaan suu-renipi
nimellispalkika. Vakuutuslai­tosten
antclainauskorkb on j o n.
12 prosenttia. On iuornioUista, ettei
vieraan pääoman torvin toimiva te.
ollisuuskaan voi 'kilpailla tasavertai^
»esti, jos se ijoutmi ikäyttämään puo­let
'kalliimpaa rahaa kuin kilpaili­ja
raijan toisella puolella.
t i i Ä N N E T T A V A I K E U T T A A vie­lä'
erityisesti se, että ikäytännössä
•Noudatetaan ku-eän rahan politiik-
!kaa; Voimme olla aivan varmat sii­tä,'
että ellei suoriteta ikokonaisrat-käisuja
ja ohjata tietoisesti halvem­p
i a ' 'rahaa investointeihin j a aivan
erityisesti vutJkra-asuntotuotannon
lisäykseen, niin työttömyysaalto saa
nykyistä tuhoavamman muodon.
tVEVÄLVAATION SEURAUKSE­N
A on nyt olemassa voimakas hin-louselämäin
ikehitys irrotettaisiin
jparäiaillaan 'kiihtyväsitä kielteisestä
•syökdjrikjiepfoksiesta ja 'miten maamr
me voitaisiin ir,i"Olitaak'apitailistisen
maailmantalouden lagfcusiuhdantpis-ta..
vl:;v/:^v^^ •••'•^jsT::--
iSAK oh (halunnut sanoa oman kä­sityksensä
.mahddllisiJnman/sielväBti.'
^Ammattiyihdistysliikkeen ; -ehdiitto-mana
väatimuiksena' on, että nopas­samme
taloudellista valta» pitävät
ipiirit ja valtiovalta turvaavat kan­salle
" työtä. Toinen <perusvaatimuk-;
semme on se, etitä toimeentulotur-vamnle
on pairanniettava. Jokainen
hintojen ja maksujen seikä asumis­kustannusten
korotus on hyökkäys
(kolko ammattiyhdilstysliitottä vas­taan,
emmekä me voi emmekä ha­lua
oI)l a toimettomina silloin kun
on Ikysymyksessä järjestyneen palk
ikätyöväestön etujen puolustaminen.
AMMATTI Y H D I S T Y S L O K K E EN
rEHEYTTÄMlSASlA on päivän pu­heenaihe.
Nyt iky^tään sitä, miksi
pitkään . ijatkuneet eheyttämisncu-ivottelut
uhkaavat ajautua 'karille.
On sanottava avoimesti, että eheyt­täminen
edistyy hitaasti sen vuok­s
i , että vielä ei ole riittävästi vaka­vaa
halua ay-liikkeen yhdistämi­seen.
SAJ:n johdossa olevat henki­löt,-
ovat avoimesti ilmoittaneet, eitä
•he eivät hyväksy eheyttämisratkai-sua
siten toteutettuna kuin SDP ja
S K P ovat suositeHeet.
Ydinkysytiiys on se, voidaanko
yhdessä, päättää myötävaikuttami­sesta
rinnakkaisiliittojen johtoeli­miin,
jotta neuvottelut liittojen
yhdistämiseltä aloitettaisiin viipy­mättä.
S A K pitää erityisen haitalli­sena
lyöpaiikoilla rinnakkaisjärjes-töjon
kesken vallitsevaa (kilpailua,
joka ylläpitää riitoja ja hajanaisuut­t
a jäsenten keskuudessa.
Erittäin vahingollisena pidämme
sitä, että rinnalkkaisliitot taiktikoival
tosiasiaa, vastaan työehtosopimus-kamppailussa.
Tämä tuli esille e i i
toja.'korottava tuottajar j a kauppa-1 tyisen selvästi ns. Nesteen lakossa
SYNTYMÄ.
PÄIVIÄ
John Kangas, Murillo, Ont., täyt­tää
tänään, helmiikuun 6 päivänä
82 vuotta.
Anna Valpur Mikkola, Haileybu-ryn
sairaalassa, Ont, täyttää kes­kiviikkona,
helmikuun 7 päivänä
100 vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja tulta-väin;
onnentoivotuksiin.
Viikko sitten maanantaina Etelä-Viötnamissa alkaneiden)
suurtaistelujeni yhteydessä on syytä muistaa myös tämä: Yh­dysvaltalaisten
toimesta valmii^tettiinprV>pagandalllrsta maa­perää
sille, että joitakin "suui-taisteluja" tulee välittömästi
Etelä-Vietnatnin pohjoisosassa Kjhe Sanh-nimisen amerikka­laisten
sotatukikohdan lähettyvillä.: Meille annettiin päiväsr
tä toiseen tietoja, miten 'Vaaranalaiisessa lasemassa" yhdys­valtalaiset
siellä ovat. Samalla iktorostettiin, että siellä tulee
suuri välien selvittely.
Asiaa sen paremmin tuntemattomana on vaikea sanoa sin­ne
tai tänne missä määrin sille ahieelie oli vietnalmilaisjouk-fcoja
keskitetty eikä sitäkään, toivoivatko yhdysvaltalaisjoh-
•tajat sieltä joitakin voittJouutisia!
Varmaa ikuitenkin on, että yhdysvaltaladiset ja heidän liit­tolaisensa
ovat odottaneet Etelä-Viötnamin kansallisen vapau'-
tusrtntaman asevoimilta ssUaiäta laajakantoista operatioa, mi-
'kä siellä,järjestettiin viime' viikolla sen sijaan, että;olimhyö-.neitaiausunt<)ija-Vietltong
kätty Khe Sanh alueella, kuteh oli "ennusteltu". Tätä selläi-' tisaanien suniroperatioista Bte-
•senaan voidaan pitää suurena "väärinöafviiointina" yhdysvalta- läi-Vletnamih kaifkikein kovim-laisten
kohdalta.
; / iTässä yhteydessä palaa mieleen yhdysvaltalaisten kenraa­lien
ja korkean tason poliittiMcojen -viimeaikoina esittämiä oma­hyväisiä
lausuntoja siitän että amerikkalaiset 9sevoim'at ovat
"voiton puolella" ja että vietnamilaisten voimat ovat jatku­vien
tappioiden johdosta muka heikkenemässä.
Itse kenraali William Westmorel)and sanoi marraskuun 21
päivänä Washingtoiiissa:
"Minäolen ehdottoman varma (äbsolutelysuire)' että;toisin
kuin 1966.jolloin vihollinen oli voittamassa, tänään (nyt) se
KM! selvästi häfviön puolella . . . O n merkillepantavaa!, että
vihollinen ei ole voittanut ainoatakaan suurempaa taistelua
portaan vaatimusliike. K u n maahan
tuotettujen maatalouskoneiden ja
yälkirchujen hinnat nousevat, niin.
sen seurauiksena maataloustulolaki
edellyttää elintarvikkeiden hintojen'
nousua. Automaatio jatkaa toimin­taansa
siten, että elinkustannusten
noustessa kasvavat luonnollisesti
palkankorotusvaatimukset. Kun
työmarkkinajärjestöt sopivat keske­n
k i n paHcankorotuiksista, niin me-nettelytapalalki
säätelee automaatti
sesti, millä prosentilla on korotet­tava
virkamiesten palkkoja.
TÄMÄ RISTISIDONNALLISUUK-S
I E N V I I D A K K O johtaa siihen, et-tS
keskustelu uudesta devalvaatiosta
aJkaa lyhyen ajan 'kuluttua. Tällöin
ei' edes täydellä kompensaatiolla
toimiva työehtosopimusten indek­siehto
voi korvata palkkatyöväes­tölle
niitä tappioita, gotika aiheutu­vat
asumiskustannusten ja hinto­j
e n noususta, välillisen verorasi-tuiksen
lisääntymisestä sekä työttö-tnyyden
kasvavasta rasitteesta.
''Avainasemassa on nyt kysymys
siitä miten valtiovallan toimenpi­tein
voidaan turvata työtä työkun­toisille
kansalaisille. Samaan on-gelmayyyhteen
kietoutuu se, min­kälainen
kokonaisratkaisuohjelma
olisi Valmistettava, jotta voitaisiin
iiTOttautua nyikyisestä sidonnaisuuk­sien
veritosta.
SAK ON JÄTTÄNYT VALTIO-NEUVOSTOLLE
oman ehdotuksen­sa
ratkaisuista, j o i l l a maamme ta-min
lihntodtettiija sotatukikoh-tia
vastaan. On avoimesti myön
netty, että yhdysvaltalaiissfoiti-laat
eivät ole koäkaah aikai­semmin
olleet siellä niin kovas­sa
painostuksessa' kuin nyt, ja
että esimerkiksi Saigonin kau­punkiin
oli nyt ensimmäinen
kerta vietävä yhdysirältalais-joukkoja
taiätelultioimiin!
Viime' viikoillia ilmeni selvästi
"moraalipulmia" Saigonin
yli vuoden aikana. Yleisesti puhuen, viholiirueni voi taistella juntan scrtilaita teerrbttiin «ien-'
suuremimilla joukoilla vain,turvalpailkkojensa^r^ . . . V i - neen aseinieen vallanfcumoufc-
-hölläsen-partisaanii(joiukot-ovat-TJienenen^ selliöten puolella, kuten meni 1 . • • • • * . , V . ., ^. • * . ' • tf . , . ^- — .. j ••
Hvöissä on kehittymässä mor9alii>ulmia)... Viho!lli5en toJveet sivulejäkin —- mutta ei panti-ovat
vararikkoutuneet." , saanien vaan yhdysvaltalaisten
.N5ft,on kuitenlkin. <Kitet^^ .Waslhingtani?ta kovin huolestu- ja heidän.ystäyiensäriveistlä.
ja äskettäin hotellialan:työehtosopi
musratkaisussa. Tänäänkin SAJ:n
varapuheenjohtaja kieltäytyy neu­vottelemasta
samassa pöydässä sa-lamalyöläistcn
asiasta Satamatyör
Iäisten liiton edustajain kanssa.
SAK kiirehtii rinnafckaisliittoon-gelman
ratkaisua sen vuoksi, että
työläisten etujen puolustamisen kan
naita on välttämätöntä lopettaa rii­tely
ja taktikointi ja valmistautua
ensi syksyn työehtosopimusneuvotte-luJhin
yhtenäisten järjestöjen
voimin.
SÄÄNTÖKYSYMYS TÄRKEÄ
Vielä e i ole neuvoteltu siitä, min-kälai.
set säännöt yhteiselle keskus­järjestölle
ja yhteisille liitoille sekä
osastoille on hjrväksyttävä. Kolco-naan
on käsittelemättä, minkälaisek­si
tulee muodostaa yhteisen keskus­l
i i t on johto. Emmekä tiedä vielä,
ovatko SAJ:n johtohenkilöt sitä
miel tä, että kestävä n yhtenä isyyd en
perustan voi ammattiyhdistysliik-
'keessä turvaUi vain sääntöjen laa­timinen
demokratiaa tukevaksi e l i
suhteellisuusperiaatteen pohjalic.
Vielä ei ole selvillä sekään, voiko
S A K : n johto hyväksyä .sos.dem.
puolueen suositteleman linjan kes-kusjäi^
estön johtoa muodostettaes­sa.-.
Kun on esitetty epäilyjä, etteivät
kommunistit olisikaan valmiita rat­kaisemaan
ay-liikkeen eheyttämis-ongelmia
ns. puolucsuosituksen
edellyttämällä ta\'alla, niin tähän
väitteeseen vastattakoon, suoraan.
Me kommunistit ja kansandemok­raatit
oletnme anmiattiyhdistysUik-keen
jäseninä valmiit ratkaisemaan
eheyttämisongelman tarkalleen puo-
\
luesiuosltuksen edellyttämällä tavail­la.
Olemme virheistiUnme sen oppi­neet,
että \ sosialidemokraatit ei- |
vät ole '*pääviholliBiamme'V 8a- ^
maila toivottlttie/ että myös sosla-
, Jidemokraattien -keskuudessa to-
Jdettaisiin aikansa eläneeksi dog­mi,
''kommunistien: murskaami-
, sesta"./On' välttämätöntä tun-liuiitaB
tosiai^ia, että työpaifcöflla,
anäiiätthiitoysa ja keäkusjBi'-
jestotasbllä tarVitsemme iolkfenl-me
tukea siitä riippumatta mihin
poliiit(8een;'ryhnainnnS9A liikeu-
-dumme.'''
•;' ^•••'^^^z-^.'',1!/••);t
Eräät poliUlkan tökijät jahtaitta-"
vat, että S A K : n johtohenkilöt TOUka;
n W ä t 6 A K : n ijollekin puolui«yh-^
mittymälle. Sellainen Väite oh esit­täjänsä
huonon omantunnon ilmaus.
SAK: n ijohto ei myy eikä luovuta
ay-liikettä 'kenellekään niuulle kuin
Suomen palkkatyöväestölle, sen yh­teiseksi
järjestöksi. V
Maamme palkkatyöväestö voi olla
vakuuttunut siitä, että SAK:n pii­rissä
on riittävästi yhteistoiminta-,
tahtoa. Jos sitä samaa -löytyy S A J :n
johtajistossa, niin palfckaväestö saa
kaipaamansa yhtenäiset järjestöt.
S A K : n toimesta ei eheyttämisneu-votteluja
kariuteta. Me olemme to­della
eheyttämisen kannalla. Mutta
emme voi suvaita sitäkään, että
palkkatyöväestöä pidetään virheel­lisenä
toiveajaitteilun varassa.
Me haluamme tietää sen, onko
S A J : n johtajisto valmis suoritta­maan
ratkaisun siten, että yhteinen
keakusjärjestön johdon kokoonpano
tulee jäsenistöä edustavaksi ja voi­daanko
ay-;liikkeen sääntöjen de­mokratisoiminen
suorittaa sitön
kuin metalli- ja rakennusaloilla, j a
onko SAJ;n johto valmis samalla so­pimaan
neuvotteluista rinnakkaisliit
tojeii yhdistämiseksi ja hajanaisuu­den
poistamiseksi pei-usjärjestöta­solta.
Mikäli SAJrn taholta on halua
eheytlämiscen usikon, että S A K jä
ns. riippumattomat liitot ovat val­miit
siihen, että voisimme siirtyä
akateemisen väittelyn asteelta käy­tännön
toimintaan ehejrttämisen to­teuttamiseksi,
sanoi Hautala.
Sarettii .syksynen
jatkoo keväinen.
Ei maksa riijellä
ni tapeltaisi
msko, talven
Vesilahti
ko ois aikaa
i i i i i i i i i i i
Helsinki. — Si^mi on bsasyylU- tään yllättävää. ^ a, että
Englannin labou r-piitÖUeen ollessa* •
vallassa Englannin ja NeuvOstolii--
toh -suhte^' ovat aina olleet miltei
•jäätymispisteessä. ErjtvMien suope-asiti
labour-hallitul^ey<^^ff ji^ ^' ole'
myöskään suhtatituneet Eii^lanilin
ja Neuvostoliiton, ic
seen. Esimerkiksi''
sineen ei ole pannuit^4fp»a;, ristiin
tämän ykaupan kefuti@nd«SM''
Wil80n kävi vaalitaisteluaan 1963,
piipahM hän Mos|cöyäMa''ja'kehus-loeili
palattuaan , t e W ^ n 8 8 ^ ' 100;
miljoonan punnan Icaur^^
liilton kanssa», jiw/li|? jvln";^äsee
valtaan. Mutta täita omSyi, ko^iserva-
*iiviseh hallituksen a i k ' " * ' ^
Kirvu.
nen Saksan-kaupan alUääimään. Suo­mi
voisi lisätä toimiÄtaaLnsa ^ m .
mabicailun j a huonekalujen alalla.
Näin lausui Länsi-Saksan Uitto-:
päivin -^parlameilttaarikkojen ryh­män
puheenjohtaja Eugen ^Blombig
vieraillessaan markan devalvoinnin
jälkeen Suomessa. Äsken ilmesty-ntefet
viime vuoöieri 11 ensimmäisen
Mukautlieäi: ulkbniaaniäadipipaitälastoit
losoi^ivät,' että ^'Suömi toi inaimttu-na
aikana' Lähsi^Sakäasta 467 miljoio
nan'' markan arvosta enemmän kuin
•Länsi-Saks» osti "«feittä.. T « n ä ylitti
maaiimiie Icbkb "Icäuppäfäseeh vajauk
sen 15 'miljoonalla niarkälla j a Län-';
si-Sakisari kauppamme vajauksessa
oH Usäysitä e<i!te^sestä vuodeeto 53
miljoonaa niäikicäa.
Tämä . o n se tausta, jota vasten
Länsi-Saksan kauppanune. j ättiläls-mäistä
väjau^a on katseltava* Mitä
matkailun lisäämiseen tulee, niin
epäilemättä Suomi Ituli halvaksi
maaksi länsisaksalaisille turisteille.
Toisaalta on kuitenkin tunnettu to­siasia,
että länsisaksalaiset turistit
tuovait yleensä mukanaan "omat
eväät": j a loput pitäisi antaa ilmai-seksi;
kuten useat porvarilliset leh­detkin
ovat myöntäneet. Kyllä tämä
tie maittenune välisen tasavajauk-sen
supisiEamiseksi on melkein yhtä
tyhjän kanssa.
Blombigin toinen suomalaisille
suosittelema artikkeli viennin lisää­miseksi,
koski siis huonekaluja. Hän
itsekään ei uskonut asiaan, sillä
vaikka suomalal.set huonekalut ovat
hyvin suosittuja Länsi-Saksassa n i i n ' ;;,h;¥i;;;\a^^^^^^
ne hmtojensa vuoksi ovat ylellisyys kanssa. - Libra
tavaraa, totesi Blomhig. Ennakkolas­kelmien
mukaan • veimme viime
vuonna huonekaluja yhteensä noin
30 miljoonan markan arvosta. Kun
ajattelee koko vientiämme el sum­ma
ole järkyttävän suuri. Länsi^ak-
•san osuus huoncikalujemme viennis­tä
oli viime vuonna 3.5 miljoonaa
markkaa eli vajaa 12 pros. Suurin
huonekalujeniihe ostaja oli Neuvos­toliitto,
jonka osuus kokonaisvien­nistä
oli lähes 50 pros. Mitä merkit­see
siis joku 3.5 miljoonan markan
vienti Länsi-Saksaan kun koko vuo­den
vajaus lähenee 500 milj. mark­kaa.
Kauniilla sanoilla ja perätttö-millä
jutuilla kauppataseemme va­jausta
Länsi-Saksan kanssa ei tasa­painoteta.
Kuiten ai-vata saattoi. Englannin
pääministeri Wilson palasi poliitti­sesti
tyhjin käsin äskeiseltä Mosko­van-
vierailultaan. Tässä ei ollut mi-nin
teollisuus teki.' i^eu^jostoliiton,
kanssa mainitun suiranarf huuruiset
kaupat j a lisäksi konservatiivien ai­kana
poisteliMin käytäinm>tiis^ kat­soen
kaikki .luottorajo^ulöeiti Neu­vostoliiton
kanssa. • ., /
Nyt kun Englannin parlamentissa
on kuulunut vasemmistosiiven ta­holta
visatimuksia, että ^.Englannin
vaikean taloudellisen tilartteen hel-^
pottamiseksi olisi pyrrittävä lisää-mään
voimakkaasti^ kattppaa Neu­vostoliiton
laajoilla jaiostökykyisillä
markkinoilla, Wilson' on yastamnut,
ei'tei hän pysty antamaanimääräyk-siä
Englannin teoUisUudelle, joka
on yksilyiä^en käsissä. Mutta tästä
huolimatta Englannin teollisuus on
viime aikoina ponnistellut'ankarasti
— ilman Wilson}n tukea -—saadak-y
seisn kaupan entistä .laajempaan
käynitiin. Useita suuria kauppoja on
jo tehtykin ja vielä suurempia on
Lähes joka viides
avioliitto karille
Helsin^jissä
Helsinki. — lähes joka viides
helsinkiläinen avioliitto rikkou­tuu,
ibnenee Helsingin, evanke­lisluterilaisten
seurakuntien kes­kusrekisterin
viime vuoden väes-tönmuutostilastosta.
Viime vuon­na
solmittiin Helsingissä n. 6,500
kirkollista ja n. i;000 sivUUävfo-
Ilittoa. Samaan aikaan: otettiin
vajaat 1.400 avioeroa. Asumis-eron
otti viime vuonna' n. 500
helsinkiläistä avioparia.
Kirkistä erosi n. 1,900 ja siihen
liittyi n. 800 helsinkiläistä. . . . .
Dmitri Gudkov:
"RAUHANUHETTEJÄ" AFRIKASSA
Amerikkalaisten lehtien julkaise-miiita
tiedoista päätellen Washing-tonissa
ollaan varsin huolestuneita
eräiden Afrikan maiden väestön
nurjamielisestä suhtautumisesta ns.
"rauhanlähettiläisiin*. Eräät Afrikan
valtiot ovat kehottaneet U S A n halli­tusta
kutsumaan pois tämän ulkomi­nisteriön
"valistustyötä kehitysmais­sa
ajatellen" organisoiman amerik­kalaisen
järjestön "hyvän tahdon
lähettiläät".
Mikä on syynä tähän? Algerialai­nen
lehti El-Mudjahid kirjoitti hil­jattain:
"Afrikan maat ovat käsittä­neet
näiden 'rauhanlähettiläiden'
todellisen tehtävän joka on kehitys­maille
annettavan avun varjolla toi­mia
amerikkalaisen ekspansion eli­menä".
Ne ajat ovat menneet auttamatto­masti
ohi, jolloin USAn tiedustelu­palvelu
saattoi esteittä lähettää
agenttejaan Afrikan maihin "tie­teen
ja kulttuurin lovittämistyöhön"
innostuneiden nuorten amerikkalais­ten
nimissä. "Rauhanlähettiläisen"
skandaalimainen toiminta 25 A f r i ­kan
valtiossa, joissa toimii n. 4,000
tällaista vapaaehtoista, osoitti tämän
mantereen kansoille havainnollisel­la
tavalla, että näiden "hyvän talh-don
lähettiläiden" toiminnalla ei ole
mitään yhteistä valistuksen sen
enempää kuin kulttuurinkaan kans­sa.
Kaikesta päätellen pyrkivät "rau­han
lähettiläiden" isännät erotta­maan
sen nyt järjestölKsesiti USAn
tiedustelupalvelusta. Tässä mielessä
kehitellään Afrikkaan lähetettäville
amerikkalaisille uudenlaista toimin­taohjelmaa.
Nigerialaisen lehden
Morning Starin antaman tiedon mu­kaan
paljastui Lagosissa äskebtäin
ulkoministeri Ruskin allekirjoittama
"rauhanlähettiläitä" koskeva kierto­kirje.
Siinä tähdennetään, että A f r i ­kan
nuiissa toimivien "rauhan lähet­tiläiden"
vapaaehtoisten jaostosihtee
rin erikoistoimi, joka on tiedustelu­palvelun
haUussa, on ehdottamasti
salailtava ja että jaostosihteerille on
annettava vapaat kädet itsenäiseen
toimintaan '.^hyödyllisten suhteiden
solmimisek9i ja "erikoistehtävien^
suorittamiseksi".
Huomio kiintyy siihen seikkaan,
eti''ä epäonnistuttuaan useimmat
Afrikan maissa "rauhanlähettiläi­den"
organisoijat pyrkiyät tunkeu­tumaan
Afrikan eteläosaan, viimeis­ten
rotusortojärjestelmien nai^mri-alueille.
Suuri "rauhanlähettiläiden"
osasto on jo saapunut Lesotoon. On
olemassa myös suunnitelma vapaa­ehtoisten
lähettämisestä Betshua-naan
ja muihin Etelä-Afrikan mai­hin.
Kysymys on amerikkalaisen
tiedustelupalvelun kiinteästä kontak
tista rotusortajiin j a näiden yhtei­sistä
kiristys- ja provokaatiotoinusta.
liippumattomia Afrikan maita vas-taan.
PÄIVÄN PAKINA
"HERKKÄUSKOINEN K U L U T T A J A"
Tyypillinen perhe, jolla on "huo­not
kululitajatavat':, voi haaskata
vuosittain $920.00 eli 12 pi-osenltia
koko vuosian-siostaan.
Tämä on keskeisenä johtolanka­na
kuluttajain; ongelmien erikois­tuntijan
Sydney Margoliusin äsket-
•*täin ilmestyneessä kirjassa.
Huonoisila "«kulUittaj"äfävoista"
puhuen kirjoittaja mainitsee liial­lisen
luottokauppaan luottamisen,
kovapaineiseen imainoskampanjaan
sortumisen j a mielijohteissa, teh­dyt
ostot. -
Vaiklta jotkut sanoviiit, ottä " k u -
; luttaja on pahin oma vihollisensa"
ja pitää häntä "huiputettavana" tai
"idioottina", Margolius sanoo, et­tä
paljon oikeudenmukaisempi ja
asianmukaisempi on "herkkäuskoi­nen
killutlaja" (the Innocent con-sumer)
määritelmä.
Hänen kirjansa paljastaa raha-ansoja,
petollisia ilmoituksia, luot­totarjouksia
j a pakkauksia sekä
muita kepposia imlitä hyväuskoinen
kululltaja kohtaa markkinapaikoil­la.
ole niin laajakantoisesti ja jatku­vasti
riistetty mitä riisitetään ny-''
kyään meidän lapsiamme televi-sionin
esitellessä ilmoiituksia leik­kikaluista,
ja mitä riistetään teini-ikäisiä
iijkelmälevyjen mainostami- ^
sella ja miten heidän vanhem-välineeit
saapuivat, nainen allekir­joitti
paperin, mitä hän luuli kui­tiksi,
mutta myöhemmin hän huo­masi,
että saaftnanäa ruokailuväli­neet
eivät näyttäneet sellaisilta,
mitä hänelle '^Itik&i kaupattiin.
Kun nainen yritti, palauttaa nämä
piaan taivutellaan tavanmukaisiin i-uokailuvälineet liikkeelle, silloin
luotto-ostoihin hämmästyttävän
korkeilla korkomenoilla. j
vTämä on -vakavaa hommaa. Sii­hen
liittyy paljon muutakin kuin
pelkkää ärsytystä. Siihen sisältyy
tosiasiassa perheen rahojen haas­kaus
ja {^erheen resurssien käyttö
niin, että se mitätöi henkilökohtai­set
ja k.insalliset tavoitteet; kuten
opiskelun tehostamisen eli laajen­tamisen,
kaupunkien uudistamisen
parempien asuntojen hankkimisen
j a paremman terveydenhoidon
saannin.
Krrjoiiiaja väittää, että kuilutta-j
i en riisto on suurelta o ^ l t a otta­nut
lapsiriiston paikan, aiheulttiien
todellisen pUlmakysymyksen nyky­ajalle.
Hän esittää yksityiskohtai­sen
esimerkin naisestai joka sUos-
Kulnttäjä on :Tiykytilaniteessa~tni-"vastaanöttainiifin oveltäWeile stmr
hän sai tifetää, että Oli jdlekli^oitta-nut
vähittäismaksusopimuksen. Hä­nen
palkastaan pidäteltiin sen jäl­keen
$120.00, sisältyen siihen lain­opilliset
menot j a korot.
Uhattuna työpaillckansa menieltyk
aellä:sen_^uoksi k u n myyjä rupesi
.vaatimaan maksua työnantajan
palfckapddätyksen muodossa, nai­sen
täytyi suostua maksamaan
näistä ruokailuvälineistä $75.00
erään toisen vähittäiskauppiaan ar­vioidessa
niiden todelliseksi hin­naksi
$15.00.
Kun nainen ansaitsi ainoasitaan
$60.00 viikossa, ndin tämä tarkoitti
sitä, selittää Margolius kirjassaan,
että hänen itäytyi .työskennellä ,tois
ta viikkoa saadakse^ maksetuksi
näiden ruokailuvälineiden ylimak-
"riistetyssä asemassa" sanoo kir­joittaja.
Koskaan aikaisemmin 30-
viiotisen kulUttajakysymysteh kä-öJttolyn
aikana, ci suunta yloi.söä
kulkevalta myyjältä koeajaksi rlios
tumattomasta teräksestä (stainless
Steel) valmistetut ruokailuväline^
(veitsoit, lu.sikat jno). Kun nä'mU
"J.OS työnanltaja pakottaa työläi­sensä
tekentään viikon työtä palk­kaa
maksamaitta, silloin nousee oi-kouitotlu
prdtoatti työläisen palkka-.
orjuudesta', mutta siitä huolimatta
tämäntapaista kuluttajain riistoa
tapahtuu tuhansittain joka viikko"^
sanoo kirjoittaja. V
Hän tekee arvionsa pahaa-aavis-tamattomien
kulutU^ien riiston
hinnan nelrhienkisen perheen koh­dalta,
jonka vuosiansio on $7,500.
Perhe jolla o n " h u o n o t luoton­otto-
tottumus", hän sanoo, vöi ku­luttaa
vuosittain $250 finanssime-noihin
(korkoihin).
Ruokatavaran osto onitflinen ala
missä mieli johteista iVilHPUva osto-tapa
aiheuttaa ylimaksula.!
Sen lisäksi, että hiainlttu kirjai­lija
selittää näitä, iy'4^}iyikäyilöksiä
kuluttajien lypsämiseksi, Margo­lius
suosittelee;'etifö'kuluttajien
tulisi olla enemmän varuillaan ja
hankkia enemmän todellista tieto-^
ja, sekä tarpeelli^*^la^nudistuk-sia
tilanteen korjdaWää6ksi.
Mahdollisesti ,i|ä^) on vähän
harkinnan aihetta nfti^nfi yhdelle
kuin toisellekin, vaikka tulomme
onnkin valtaosalta' ^idfiii-pienem­mät
kuin yllämainituissa tapauk­sissa,
aiheuttaen tietysti; sen, että
pienituloisilla on 'dollareissa las­kien
vähemuiän mahdollisuuksia
mainitunlaiseenvhaaskaukseen. Toi-
. saalta, pienempituloisten kohdalta^
aiheuttaa prosentuaalisesti pie­nempikin
aiheeton haaskaus suu­rempia
vaikeuksia, mitä kohtaavat
parempitulois.et. < Kiimttkoura.