Vapaus, May 10, 1952

              Sivu 2 Lauantaina, toukokuun 10 p. — Saturday;May 10,1952
•i
(UBSBlTff}' "-^ J^ulepesilent Lsbor
'Olgaa <tf Fbmiab canadlaso;. E»»
touisbed Nov. «, 1917. Attthorf2ed
t9 tecoBd tUBa ntall tv tb0 Post
<MBco Department» ottawa^ Pub*
Uebcd tliilee tseekly; TaeeäAys,
Tiiutedaya and aiitprdayft 1^
PabUablDff Cosiltaiiy l i d ^ at 100-102
E U D S t W^ ^eodlnixy. Onfc;- Ca&ada.
Telephones: SnalDess Offlee 4 H e M .
Edltorial Offloe 4HI2C5; Ifonager
EL Sufcd, EditorW; Eklund. 2daiUn0;
eddress Box 69. Sttdtmty« Ontajlo.
Adrertlsln? rates upon ajipUcatUm.
IVanslation Iree of cluurge.
TZLAUSHINNAT:
Canadassa: l vlc 7iM> 6 kk. 3.75
3 kk. 2 ^
YlidysraUolasa: 1 vlt 8X» 6 kk. 4JO
Suomessa: 1 vk. 8X0 6 kk. 4.75
Äitienpäivänä
Huomenna, toukokuun toisena sunnuntaina,-vietetään äitienpäi-
>7 väa—• Jaäidit ovat sen päivän sekä siilien sisältyvät pikkuhuomaava{-
J suudet iubannesti ansainneet.
Äitienpäivänä, kuten niin monen muunkin juhlan yhteydessä^ il»
menee kuitenkin paljon ulkokultaisuutta ja fari-sealaista teeskentelyä.
Pidetään kauniita puheita äidinrakkaudesta ja äidin kuolemattomasta
vaikutuksesta lapfiihi ja niin edelleen vain siinä mielessä, että, saatai­siin
myydyksi tuo tai tämä pikkuesine äidinpäivän lahjaksi ei niin­kään
paljon ko, äidin ilahduttamiseksi, vaan siitä saatavan voiton ta­kia.
J a ne piirit, jotka puhuvat kauniita fraaseja äitienpäivästä vain
ypittojensa vuoksi, ovat juuri niitä samoja yhteiskunnallisia voimia,
jotka ovat vastuussa naisen toisluokkaisesta asemasta yhteiskunnas-että
naisten työ-, toiminta- ja edLstysmahdoUisuudet ovat
«vieläkin rajoitetummat kuin miesten, että naisille maksetaan p<^ik-keuksetta
huonompi palkka kuin miehille vaikka he suorittaisivat rin­nakkain
ahran samanlaista työtä ja samassa määrin,
r 3^ pilkkaajia ovat ne, jotka kirjoittavat len­nokkain
ja helisevin sanoin äidinrakkaudesta yhdellä palstalla, mutta
toisella palstalla vaativat korealaisten, kiinalaisten, amerikkalaisten,
canadalaisten j a muiden maiden äitien kyynelvirtoja pienilukuisen so-tatan%
tehtailijain ryhmän rikastumisenhalun tyydyttämisen hinnak­s
i . Mitä oikeuttaen puhua lapsille elämän antaneista ja heille kaikkea
onnea toivovista äideistä niillä, jotka vaativat heidän lastensa uhraa­mista
sodan uhrialttarilla? Mitä oikeutta on puhua äidinrakkaudes­ta
ja äitien Hahduttamisesta niillä, jotka sotakiihkonsa fvuoksi ovat
osasyyllisiä siihen, että tuhannet ja tuhannet äidit itkevät tänä äitien-p|
ivänä 'Koreassa kaatuneita poikiaan, puhumattakaan nyt niistä milr
Joonista äideistä, jotka toisessa maailmansodassa menettivät rak-kaktipansa.
Ollaksemme rehellisiä itseämme ja äitejämme kohtaan, meidäri
kaikkien velvollisuus on, ei vain tänä yhtenä erikoispäivänä, vaan jat-
* kuvasti työskennellä äitien j a kaikkien naisten yhteiskunnallisen ase-man
parantamiseksi j a sotien lopettamiseksi niin, että äidinrakkaus
pääsee todella oikeuksiinsa ja tuottaa kauniin sadon.
' Jos me vietämme tässä mielessä äitienpäivää ja siinä hengessä
osoitanmie kiitollisuuttamme äideillemme kaikesta siitä mitä he ovat
meidän itse kunkin hyväksi tehneet, silloin menettelemme oikeuden­mukaisesti
ja kansalaisvelvollisuuksien vaatimalla tavalla/ Varmaa
n^yös on, ettäjuuri äidit osaavat arvostaa työskentelymme raiihan
puolesta sillä he odottavat kiihkeästi sitä. aikaa, jolloin nuorta ihmis­verta
ei'enää vuodateta kaukaisilla taistelutantereilla.
lElämänantajina äidit eivät halua olla missään tekemisissä elämän
riistäjäin, kuolemankauppiaiden j a heidän poliittisten asiamiestensä
kanssa.
Meidän yhteisenä äitienpäivän kukkanamme onkin rauhan kyyh­kynen,
Joka velvoittaa toimimaan rauhan, aseistuksen vähentämisen
j a kansainvälisen veljeyden puolesta;
vTänä päivänä me toivomme kaikille äideille kesiävyydenja roh­keuden
jatkumista, sillä kaikista paheellisista v.oimista huolimatta rau-.
han j a hyvän tahdon voimat ovat voittamassa, ja poliittisella taivaan­rannalla
on jo erehtymättömiä merkkejä pysyvän rauhan ja naisten
tasa-arvoisuuden päivän koitosta. . .
*•
I *
M
f»
t*
!*•
it
>t
iC
ii.
)fc
Iti
•k
•»
u
9
at
n
Vi
m•>
a
d
a
«
f«»>
•»
-a.
*«
s»
*
a»
m
m
m
to
*
Vapauden laulu juhlanumero
Kesäkuun lopulla, tarkemmin sanoen kesäkuun 28—29 pnä Sud-buryssa
pidettävän € S J : n laulu- ja soittojuhlan yhteydessä — mistä
emiakkotietojen mukaan tulee sekä ohjelmistonsa että yleisökanna-tuksen
puolesta todella arvojuhlat — julkaistaan Vapauden juhla­numero,
jossa laulun ja soiton ystävillä on tilaisuus onnitella ja ter­vehtiä
musiikkisarkamme työn tekijöitä j a toivottaa onnea heidän
uhrautuvalle toiminnalleen, sekä samalla lausua mielipiteitään työ-
•^räen musiikkijuhlien merkityksestä
- Vapauden uutterat asiamiehet ja -naiset ovat Jo ryhtyneet toi­menpiteisiin
tervehdysten ja onnitteluilmoitusten keräämiseksi. Me
olemme myös vakuuttuneita siitä, että Vapauden juhlanumeron jul­kaiseminen
ei vain auta.tulevan laulu- ja soittojuhlan onnistumista,
- vaan täydentääkin sitä. • "
Kuten muistetaan, Järjestömme edustajakokouksissa j a lehtiliik-keemme
yhtiökokouksissa on useita kertoja keskusteltu tästä kysy­myksestäpä
samalla korostettu, että kaikkien tällaisten kansallisten
juhliemnle yhteydessä pitäisi j a kannattaisi julkaista Vapauden juhla-numeroita,
jotka ilmestyvät juuri k.o. juhlien aattona. Tällaisen juhla­numeron
valmistaminen ja sen julkaiseminen juhlien edellä on pa­rasta
ajateltavissa olevaa mainostusta. Samalla tällaisten erikoisnu-meroitten
julkaiseminen antaa mahdollisuuden syventyä juhliemme ns.
atteelliseen ja taiteelliseen merkitykseen ja tavoitteeseen.
Meillä on aikaisempienkin laulujuhliemme yhteydessä ollut ta­pana
julkaista musiikkialaa koskevia kirjoituksia, kuvia jne. Mutta
nyt toimitus toivoisi, kun siihen on riittävästi aikaa, että tähän eri­koisnumeroon
saataisiin mahdollisimman paljon ulkopuolista avus­tusta
niiltä, jotka ovat joko pitemmän tai lyhemmän ajan musikaali­seen
toimintaamme osallistuneet ja yleensä laulun ja soiton ystäviltä.
Mutstehnat ovat tervetulleita entisistä musiikkijuhlista, konserteista
jne., sekä musiikkimiehistä ja -naisista. Kertomuksia ja kuvauksia
kitorojen j a soittokuntien toiminnasta sekä nykypäivien "musikan-teisU".
Kaikki tämä, yhdistettynä kulttuuritoiminnan yleisiin kysy-myksim,
antaa riittävästi aiheita kirjoituksia varten ja lehtemme toi­vookin,
että Vapauden väki käyttäisi tilaisuutta hyväkseen ja antaisi
kynttilänsä loistaa koko kansalle.
Vapauden laulu- ja soittojuhlanumero ilmestyy kesäkuun 24 pnä,
mutta teknillisten vaikeuksien voittamisen kannalta on sitä parempi,
mitä aikaisennnin nämä juhlanumeron erikoiskirjoitukset saapuvat
Kaikkien laulujuhlanumeroon aiottujen kirjoitusten pitäisi olla toi­mituksen
käsissä kesäkuun 15 päivään mennessä.
'Kömmiiiiistipuolueen
lehti alkanut
ilmestyä Japanissa
IMdo, — Japanin kommunistipuo­lueen
paa-ftftnerikannattaja "Puna­lippu'
aBcoi j&Ueen ilmestyä viime
KenrBali aiiCacArtbur laklkautti leh­den
ai ktttdcautta takaperin kun Ko-zean
sota alkoL Blnen määräiykseQsä
^meoettl Tolmaiisa (kun miehilgrskausi
pSAttyi Japanissa virallisesti maa­nantaina.
CCanadaa vaaditaan
kansallishymniksi
: Ot(aw:». — Ontarion maaktmnan
ranaflaiiikielisten opetuso^hdistys päätti
vihne viikolla rj-htyä tolmenpiteisUn
0'Canadan tunnustanjisekst maan v i ­ralliseksi
kansallislauluksi. Parla­mentin
klrjastonholtoia Pelix Desroc-hers
sanoi täznän Calixa Lavallen klr_
Joittaman fa^imnin olevan kauniimman
kansallislaulun mita Canadassa on
koskaan ikLnJoitettu.
* 1r *
VANHEMPAIN SUOLTAMINEN
Kysymys: Ovatko lapset velvolliset
hUOleiitimaan vanhempiensa toimeen­tulosta
Ontarion maakunnassa Ja Jos
niin missä määrin? Miten on vävyn
laita vaimonsa äitiin nähden? T i ­laaja.
Vasiaas:' Maakunnan vanhempien'
huoltoa koskeva Jaki edellyttää, että
Ontark)ssa asuvat lapset voidaan vei»
-voittaa huolehtimaan sitä tarvitsevia^
ta vanhemmistaan. Laki ei. määrää
sitä varten mltiiiin summaa sillä se
riippuu polj.:s'.tucmann harkinnasta.
K a i k k i lapset voidaan haastaa poliisi-oikeuteen,
<jOä-ia tuonari määrää k un
kin lapsen osallistumaan kustannuk­siin
kykyjensi ja edellytystensä mu­kaisesti,
eninuiän kuitenkin yhteen,
sä 20 dollar.a viikossa.. Vävy ei ole
velvollinen ar.p<äit>nsä huolehtimiseen
Ja tytär ainoastaan siinä tapauksessa,
että hänellä «n henkilökohtaisia t u ­loja-
SUNNUNTAILUKEMISTA SOTASYNTISILLE:
mmam
Mitä muut sanovat
MILLOIN AMATÖÖRI ON
AMMATTILAINEN JA
MILLOIN PÄINVASTOIN?
(Milloin amatööri ei ole amatööri
(urheilija):? ; s i l l o in kun hän kuuluu
Neuvostoliiton urheilujoukkueeseen,
/Milloin on ammattilainen amatööri?
Silloin kun hän o n amerikkalainen.
Tämä selostus löytyy Yhdysvaltain
useimmista lehdistä Ja niinmuodoin
sen täytyy olla n i i n . ..
iAmerikan 'FBI on ..huolissaan h a -
vannoistaan, että ensh^äinen suk-sipari,
mitä on Amerikassa käytetty,
tuli v. 1887 Venäjältä, rnimän sMb-iveraiivisen
asian tapahtumapaikka. oU
•Ottavva. — CiIiamiOlQn,
Y K S I AINOA SIVISTYNYT
Sylvan Lake. — Eipä täältH koskaan
näe paikallisia uutisia, ellen niitä itse
yritä kyhätä... -Syy - noiden uutisten
vähyyteen-on'Ällnäi'ettei tänne tule
multa kuin komukkalehtiä. E i Vapaa
Sana kelpaa täällä "suomalaisille"...
(lukevat) Vapauden riekaletta. Sivis.
tynyt ihminen ei sitä käyttäisi pyyhe,
paperinakaan. 'Nostan hattua Kivipe-rän
Pekalle... — sannan Poika, V a ­paa
Sana, Toronto.
MIKSEI MEILLÄ?
Kirj. Albert E. Kahh
Vieralltnaan - Y h d y s valloissa
Inennirftsijana, pastort ^' >
NiemciUer antoi haastattelun Idrr
Jalllja AOiert. E. KalinUIe ^
oheellin^n' ' on i, : lalnaiis:; Rahoin
muistiinpanoista: - ;
{Maaliskuun 27 p n aamuna,' muuta­ma
tunti' ennen hänea- lähtöään t a ­kaisin
Saäisaan oltuaan .Ybössval-loissa
Viisi viikkoa kestäneeliä luen-tomaticdlla,
minä haastattelin pas­tori
Martin Nic8nölleriS.T^aiä~ etevä
kh'koinmleä. Hessenin protestanttisen
kirkon pää. «Joka vietti Icahdeksan
vuotta natsien keskitysleirillä, vie-i
«ili Yhdysvalloissa aseiden i l r k k o -
jen paikallis- »Ja aluejärjestöjen
pyynnöstä Ja hänen matkansa jär­jesti
Kirkkojen Maailmanneuvosto.
VieraLumatkallaan hän pidiui y l i 70
ioiouisessa, tiseissa eri valtioissa.
Minä kysyin pastori NiemöllerUta.
että mikä oli hänen pää-valkutelman-sa
tällä vierailumatkalla. . :
'Minä lähden pois suuressa toivos­sa",
vastasi hän. "Mtaun suurenii.
huolenani on rauha, maailman rau­ha,
ihmiskunnan rauhan. ^ J a tämän
vierailuni tuloksena minulla on tvai-ne
mitä toivorikkaknmasta kehitys­suunnasta
tässä maassa. -:
" O l i n täällä vasta YUOSI sitten, hel­mikuussa
i l ^ I . Silloinen tilanne
näytti minusta vallan toisenlaiselta.
Ratkaisevana käsityksenä näytti sil­loin
oleva ajatus, että kansakuntien
välille kehittyneitä ongelmia ei voida
ratkaista, 'Ja että sota on eittämätön.
Oli laajalle levinnyt käsitys, ettei
Washingtonin ohjelmiin voida saada
muutoiuia eikä lievennyksiä — niin.
Ja että nämä ohjelmat olivat ereh­tymättömän
oikeita.
"Tällä vierailumatkallanl en ole t a ­vannut
sellaista Itseoikeuden tai
erehtymättömyyden tunnetta. Ame-rikkalaLset
eivät enää sano 'meidän
elintapamme on ainoa mahdollinen,
mauta ei voi ollaV Useammat; ja
useammat amsrikkalaiset sanovat,
että hallituksen Ohjelmiin voidaan Ja
pttälfi' töiöä jfnUutoksIa. että keskitie
ohj ladeltavissa, että täytyy,
rauhamitettrraöafaulceinfr^ Y ^
tain'ja' Neuvostoliiton välisille ongel-mUie."
\ ' ' . ^, * ;
Kysyinj mikä .<ät »hänen oma m l e -
lipiteenaä siitä. ^ eitä' Yhdysvallat Ja
Neuvostoliitto:-voivaf 4>llai4rihfl^ikkain
nyJgrlsten, Jäitjestelmiensiä,- vaDitessa.
i "Jos e i tunnusteta tämän; jnahdol-
ILiuuden ' oleäia^oloä-j! - s a r i 9 l ;v^-
tarl NiäaöTlet. "silloin'ei-voida odot­taa
pysyvää rauhaa. On hölynpölyä
sanoa, etta koko maailmaa on h a l ­littava
yhden periaatteen perusteella,
Joko kapitaHssnin tai kommunismin.
M i n i Itse en ole sen paremmin kapi­talisti
kuin kommunfetikaan. Minä
en ole italainen enkä länteläinen. O n
totta, että minun kotini on länsi­alueella.
iMutta Itä on Saksan naa­puri.
J a Jos saksalaiset midivät elää
rauhassa, heidän täytyy elää rau­hassa
naapuriensa kanssa. Missään
tapauksessa Saksa ei voi olla viha­mielinen
idälle."
Mikä 'hänen mielestään on pääsyy
kansainvälisten sopimusten : tiellä?
"Epäily, Tässä on syy miksi uskon
että kansainväliset rauhankokoukset
j ä ukonfereiKsit ovat niin tärkeitä.
Meidän täytyy etsiä j a tutida-kalkkia
rauhan mahdollisuuksia Meidän t u ­lee
tehdä kaikki voitavamme viha­mielisyyden
j a väärinkäsitysten pois­tamiseksi."
Yksi probleemi mikä on a m e r l l ^ -
lalsten rauhanpuolustajain edessä,
minä sanoin pastorf Niemöllertlle, on
noussut radion Ja lehdistön keskite­tystä
yritj-ksestä muuttaa sana "rau­ha'
herjaukseksi Ja leimata rauhan­puolustajat
subversilvelksi.
Pastori Niemöller myönsi Ja lausui:
"Länsi-Saksassa myös herjataan
rauhanliikettä kommunistiseksi Ja
siellä on niitä, 'Jotka sanovat, että
kcenmunistit ovat meidän vastusta­jiamme.
Ja että me emofc voi toimia
heidän kanssaan. Tämä on — luon­nollisesti—
naurettavaa, sillä ei ole
mitään (Järkeä'puhua rauhasta, ellei
ole kysymys rauhasta ns. «vastusta­j
i en kanssa. Jos sanotaan, ettei
kommunistien fcanasa "voida elää;
rauhassa n i i n sillä tarkoitetaan, että
rauhan saavuttaminen on mahdoton­ta.
Tosiasia on,, ettei voi olla todel­lista
rauhanliikettä elleivät kommu­nistit
ole osana sutä: Maailmassa;
ei voi olla rauhaa ellei ole raiihalllsta
suhteita idän Ja lännen maiden -ja
niiden erilaisten atteiden välillä," ; .
VUtateri äskettäiseen NeuvostoUI-ton
matkaansa pastori Niemöller s a ­noi:
''Kristittynä minä otin vastaan
kutsun saapua -Moskovaan. Minä en
halua olla missään tekemisissä sen
epäkristillisen ajatuksen kanssa, m i ­kä
leimaa venäläiset syntisiksi j a se­littää,
ettei meillä pitäisi olla mitään
yhteyksiä heidän kanss^n. Mmim
asiani ei ole, antaa tuomiolta siltä
ketkä meistä tässä maailmassa ovat
syntisiä. (Kaikki ihmiset ovat yhtä
kalliita Jumalalle. J a Jos ihmiskunta
ESIVALUISHELCT
Canadan rauhankonferenssi alkoi tä­nään
Torontossa.' YUä Canadan Bau-hanbongressln
sihteeri Miss 'Mary
Jennlsom " ; . . -v-- •.
j m a v u o s m a komennettua
Jaakariryämentin soittokunta
järvelle pariksi ^-uorokaudeks,
talousjuhliin UonpitäJäksL •
Soittokunta saapui aikaisea.
näyttelyalueelle, jolloin
hieman k ^ e n . Eraan v^ l^
ressä oU p a n vanheaxpaa mi^'
roittelemassa kirveitä ja pn^.^
Soittokunnan kornetisti U a i t
katseli äijien puuhailua ja
lopulta: •*
— Hyvinko kannattanee veits».
teroitus?
— Kyllä h>-vinnii. täällä on tansrj
joka lauantaija sunnuntai!
Upposi
Kapteeni Carlsenin "urotyö" uudessa valossa
haluaa, elää, meidän täytyy elää r a u ­hassa
Neuvostoliiton- kanssa^ Neu­vostoliiton
kansa haluaa rauhaa. Se
tietä^ anitä sota merkitsee."
Pastori Niemöller oU hetken vaiti
katiseUen .hotellin ikikunasta alas
puistoon Ja sanoi: "Minä pidiun sy-dämeiu
sxniista rauhan puolesta. Me
eurooppalaiset olemme nähneet t a r -
peeksla sotia. Ensimmäisessä maail-mansidassa
tuhoutui miljoonia, ihmi­siä
Ja toisessa (maailmansodassa
enemmäu miljoonia. Kukaan ei t i e ­dä
kumka monta miljoona kuolisi
kolmannessa (maailmansodassa. Ja
mitä sillä saavutettaisiin, paitsi kuor
lemaa Ja hävitystä? Ei, m e 'halu­amme
lapi^pmme elävän, säilyvän Ja
kasvavan rauhanomaisessa maail­massa.
Ja työskentelevän tämän maa­ilman
parantamiseksi."
Neuvostoliiton ja kansandemokratioiden
T l T ° " ^ T H ^ / " ' ' t ? " osuus jatkuvasti pienentynyt, vaikka se
arvoltaan ja volyymiltaan onkm kasvanut jryssät jälleen määränneet yleisen h i n -
' tojen alennuksen :(he tekevät siten Jo­ka
vuosi,: tietenkin puhtaasti propa­gandaa
varten), mutta meidän päi-välehtemme
väheksyivät sitä. Hinnat
alennettiin ainoastaan 20 prosentin
verran, lehdet ilkamoivat. 'Hmm...
Eikö mekin voitafsi saada. pienoinen
20 prosentin alennus myöskin, please?
"Vaikkei muuten niin pelkästään pro,,
pagandaa v a r t e n . . . " — Ukrainian
Canadian, Toronto toukok. 1 pnä.
Poliisi mUasi
Jsorissa
Wlndsor. — Täällä oli maanan­taina
poliisldikeudassa esillä Juttu
Paul Popovia vastaan. Joka Johtui
siitä kun Serbialaisten kirkon kella­rista
löydettiin .rffilahlk'Juomassa Ja
huomattava määrä olutta j a väkijuor
mia... • • •
Poliisien todistuksen mukaan kun
he reittaslvat kirkon helmikuun 24
pnä. niin noin 400 henkilöä veisasi
kirkossa Ja samaan aikaan he löysi­vät
kirkon alakerrasta 10 miestä Juo­massa,
väkijuomia ja rahalaatlkon.
Paul Popov ibnoltti poliisille ole­vansa
A^astuussa ibaarista ja sanoi
oluen Ja väkijuomien lahjoitetun k i r ­kolle
ja Joka Joi niitiä j a imaksoi,
n i i n se oli lahjoitus kirkolle^
Poliisituomarl hylkäsi sj-ytteen
Popovia vastaan.
Helsingin Vapaa Sanassa käsiteltiin
toukokuun 5 pnä Suomen ulkomaan­kaupan
kehitystä tvilme vuosien ja e r i .
liiton osalta on syytä olettaa, että k u ­luvan
vuoden, kokonaiskauppavaih-toarvio
33,7 miljardia markkaa saa-kölsesti
tämän «vuoden ensimmäisen vutetaan.
Stockholms-Tidningen
päminist. Kekkosen
äskeisestä puheesta
HelsinkL — (S-S) — Huhtikuun
30 pnä kirjoitti Stockholms-Tidnin­gen
pääministeri KeCckosen äskeisen
pulieen Johdosta seuraavaa:
"Päämmisteri Kekkosen Tukhol­massa
pitämä esitelmä selkeine Ja
koruttominen selostuksineen Suomen
talouselaonästä ja sodknjälkeisestä
politiikasta, teki voimakkaan vaiku­tuksen,
vaikka ei esitys sisältänyt­kään
mitään suoranaisia uutisia.
Tarkkaan asiaa ajatellen tämä r a u -
hanalkalnen sodanjälkeinen työ on
yhtd merkittänsä Ja vaikuttava kuin
Suomen ponnistukset Ja vastarinta-tahto
sodan aikoina.
Tämä voimain koe on sitäkin merr
klttävämpi. kim monet kansanta-lousmiehet.
kuten esim. Tatnner, jo
alussa Jyirkästl selittivät kaiken ole­van
mahdotonta Ja järjetöntä Ja et­tei
Suomi koskaan pystyi • tällaiset
mittasuhteet saavuttaneeseen voi­mainkoetukseen.
Suomella ja sen kansalla on-syytä
olla ylpeä niUstä saavutuksista, r i i p ­pumatta
vertauksista sodanjälkeisim
olosuhteisUn eräissä muissa maissa.
Voidaan vain toivottaa onnea Suo­melle,
^tämän kesäiselle olympia-maaile,
ijotta sillä olisi jatkuvasti me­netystä
jälleenrakennuksensa alalla."
neljänneksen aikana. Esitetyt tilas­tot
osoItTavat, että vaikka Suomen
kauppavaihto Neuvostoliiton jä k a n ­sandemokratioiden
kanssa onkin huo­mattavasti
kasvanut niin arvoltaan
kuin volyymiltäänkin i(määrältään),
niin prosentuaalisesti se on jatkuvas.
tl laskenut vuodesta 1945 lähtien.
Vuonna 1945 oli kauppavaihto Neu­vostoliiton
kanssa 2,8 m i l j . markkaa
Ja kansandemokratioiden kanssa 0,05
Ja v. 1951 olivat (Vastaavat luvut 27,4
j a 18.7, Kokonaan toisenlaisen kuvan
antavat seuraavat luvut, jotka ilmai­sevat
itäisen k a u j ^ v a i h d o n prosen­teissa,
V. 1945 o l i Neuvostoliiton o-suus
Suomen kauppavaihdossa' 23,6
pros, ja koko sosialistisen sektorin
23,6 Ja vuona ISäl vastaavat luvut
oUvat 8.0 j a 13,4.
Vielä selvemmän kuvan Suomen u l ­komaankaupan
kääntymisestä län­teen
antaa tämän vuoden ensimmäi­sen
neljänneksen luvut kauppasuh­teista
eri maiden kanssa. Suurimmat
kauppatuttavat tekivät kauiHJaa seu.
raavasti (miljardeissa markoissa)
koko vaäito vienti tuonti
Englanti 21.6 11,8' 9,8
Neuvostoliitto . . 9,3 5,5 3,8
Länsi-Saksa . . . 7,9 2,4 5.5
Ranska 6,8 3,2 3,6
Yhdysvallat . . . 6,0 2,1 3,9.
Argentiina . . . . . 4,3 3.7 0,6
Hollanti . . . . . . 4,1 0,9 3,2
R u o t s i . . . . . . . . 3,8 0,9 2,9
Belgia . . . . . . . . . 3,2 0,7 2,5
Puola . . . . . . . . . . 2,7 0.6 2,1
Tarkastelu osoittaa, niin tämän
vuoden ensimmäisen neljänneksen
kuin Jo useamman vuoden aikana, on
Suomen kauppavaihto Neuvostoliiton
Ja kansandemokratioiden kanssa jat­kuvasti
kasvanut. Kuitenkin, koska
kauppavaihto on kokonaisuudessaan
lisääntynyt vielä paljon enemmän, on
sosialistisen sektorin osuus prosentu­aalisesti
pienentynyt. Viime väoden
enshnmäisellä neljänneksella oli Suo-men
koko katsppavaihto -^,3 miljardia
markkaa, mutta tänä vuonna se oU
86,6 miljardia,
. K t m 'Neuvostoliiton osuus prosen-tuaalis^
ti koko kauppavaihdossa oli
viime vuoden ensimmäisellä neljän.
nekselläl2,3 pros. Ja koko sosialistisen
sektorin 18,8, n i i n vastaavat luvut tä­nä
vuonna 10.7. Ja .185 pros.
Tätä prosenttuaaUsen osuuden p i e ­nenemistä
vastaan voidaan esittää,
että eihän ensimmäinen Ja yksi nel­jännes
määrää noin vaan kauppa­vaihdon
kehittymistä Ja lopputulosta
koko 'Vuoden osalta. Se on totta. V i e .
läpä voidaan lisätä, että sosialistisen
sektorin osuus nousee huomattavasti
kuluvan - vuoden. loppuim mennessä
viime vuotisesta tasosta. Neuvosto-
'Mu.tta on otettava huomioon, että
kaupjjavaihto sosialistisen .sektorin
kanssa Jatkuu tasaisena kautta vuo.
den nimenomaan Neuvostoliiton kans­sa
käytävän kaupan maakuljetusten
ja Puolan ; hiilentarpeemme .vuoksi.
Sen sijaan läntisiin kapitalistimalhm
kauppavaihto yleensä j a erikoisesti
vienti kasvaa "normaalioloissa" vasta
toisella neljänneksellä. •
; Suurlaivaukset alkavat tavallisesti
nimittäin toukokuussa. On jo esimer­kiksi
varmaa, että kauppavaihto su­pistuu
Englannin kanssa prosentuaa;
lisesti. (Mutta tilalle on tullut Länsl^l
Saksan "saippuakupla". Viime vuon­na-
ensimmäisellä neljänneksellä se
oli Suomen kauppalistassa seitsemän­nellä
sijalla. Nyt se o n jo kolmannel­la
Ja l:säkslwsen kanssa sohnittiin v i i ­me
. helmikuussa kauppa. Ja maksuso-pimus,
Joka edellyttää 500 miljoonan
Saksan markan (DM) tavaranvaih-toa
: kumpaankin suuntaan.;\ 'lämq
merkitsee sitä. että Länsi-Saksa si<;'
vuuttaa tänä- ivuonna Neuvostoliiton
Ja kipuaa toiselle tilalle.
r- Kokonaan oman lukunsa. muodos­taa
luodnolllsesti läntisten kapitalisti,
maiden markktaain nykyinen yleinen,
suuri epävarmuus. IMutta Jos; supis­tumista
kauppavaihdossa ' lännen
kanssa tapahtuu. Johtuu se tuontira­joituksista
sekä hintojen alennukses­ta
Ja viennin supistumisesta. Mutta
tämä ei merkitse ilman muuta täten
vapautuvan vientituotannon: siirtä.'
mistä Ja sihrtymistä kapitalistisen
sektorin marlddnoilta sosialistisen
sektorin markUnoille, vaan suora­naista
vientituotantomme supistumis­ta,
Edelläolevasta: voidaan tehdä: vain
se yhteenveto, että vlentikapitalistim-me
epätoivon vimmalla yrittävät säi­lyttää
kapitalistiset markkinat ja
vastustavat ulkomaankauppamme
suuntaamista sosialistiseen sektoriin
päin, oman tuotannon j a viennin s u ­pistumisen
uhallakin. !
Jokin aika sitten voitiin' kaikista
sanomalehdistä:;, lukea uutmen^ että
amerikkalainen kauppalaiva- <Flying
Enterprise -olf kärsmyt Atlantin^ v a l ­tamerellä
haaksirikon; / K a u p p a l a i v a
oli ivihne joulukuun 22 päivänä lähte­nyt
Hampiu-ista New Y o r k i i n j a Jou-.
tunut matkallaan ankaran myrskyn
kounin. . ,
' A l u k s e n kapteeni Carlsen päätti
jatkaa matkaa; vaikka laivalle saadut
säätiedot olivat erittäin epäsuotuisat.
Jo tämä seikka on herättänyt ihmet­telyä,
Sveits.läinen lehti D i e Tat k i r ­joitti
tammikuun 29 päivänä: " M e r i -
mlespiireissä ei voida löytää selitystä
sille, miksi kapteeni Carlsen lähti me­relle,
vaikka oli kauhea myrsky ja
kaikki muut alukset etsivät suojaa lä-hisatamlsta."
PlyÄng Enterprise oUsl
välttänyt onnettomuuden, jos se olisi
i)olkennut johonkin Ranskan tai B e l ­gian
satamaan. Näin ei kuitenkaan
tapahtunut.
Ensimmäiset hätämerkklnsä Flying
Enterprise — joka silloin oU noin 300
mailin päässä Irlannin länsirannikos­ta
— lähetti joulukuun 28 päivänä. ,
'Voimakkaan aallon aiheuttamasta
halkeamasta vesi ttmkeutui ruumaan,
jolloin laiva kallistui vasemmalle. A -
luksi kallistuma oU 65 astetta, mutta
sittemmin se kasvoi 80 asteeseen.
Joulukuun 29 päivänä tilaime muo­dostui
entistä krUtiUlsemmäksi. Kos­ka
pelastusveneitä elivöitu laskea ve­sille,
käski kapteeni matkustajia ja
miehistöä ottamaan pelastusrenkaat
Ja hyppäämään mereen. Apuun k i i ­rehtineet
laivat saivat sittemmin pe­lastetuksi
kaikki nämä miehet..
Myöhemmn on Julksuuteen tullut
tietoja> Jotka valaisevat Flying Enter­prisen
tuhoutumisen syitä. lÄrtsi-sak-salainen
sanomalehti Prankenpost on
kirjoittanut aivan suoraan, että l a i ­van
lastina ei suinkaan ollut "kahvia
. Ja romua" . k u t ^ n amerikkalaiset l e h ­det
vakuuttivat, vaan erilaista sotilas-materiaaha,
mm, suuri määrä optilli-sia
tähtäimiä ja"^V-2"-ammusten o-sia,
jotka I oli valmistettu (Länsi-Sak­sassa,
Tiinnettua on, että tällaisen a -
seistuksen valmistus on -Länsi-Sak­sassa
.viralLsestl kielletty. Siksi on
ymmärrettävää, että asian paljastu­minen
olisi voinut tuottaa 'USAn h a l ­litseville
piireille monia Ikävyyksiä.
Niinpä el ole mikään ihme, että k un
kapteeni Carlsen alusta uhkaa-van
vaaran nähdessään pyysi USAn pmj
lustusministerioltä lupaa poiket
Brestiin, hän sai vastäukselcsi seurai
van sähkeen: ^'Suojaa ei missään ta
pauksessa saa etsia 'Brestin satamai
ta. 'Ranskan viranomaiset eivät a
.tietää mitään laivan lastista; AI(4.
sen on jatkettava matkaa..."
Tähän paljastumisen pelkoon ct
ennen kaikkea selityksenä se, tm
Ranskan kansa vastustaa päättäväsi
j a tarmokkaasti Amerikan imperialis.
tien toimesta käynnissä olevaa länä
Saksan Jälleenaseistamista.
Antaessaan kapteeni CarlseniQ
määräyksen jatkaa matkaansa Nn
Yorkiin USAn puolustusministeriö Ii-hetti
Prankenposten-lehden tietoja
mukaan Flying Enterprisea Tastaja
kaksi torpeedovenetta, joiden piti tai,
peen tullen pelastaa laivasta anohj
lasti. Myrskyn vuoksi Carisen.ei a.
nättänyt paikkaan, jossa hänen M-sensa
sopimuksen mukaan piti k(&.
data mainitut torpeedoveneet,
Torpeedoveneet saapuivat m\xik
paikalle tammikuun 2 päivänä. Ko­vassa
myrskyssä alusten miehistöä
uskaltanut ryhtyä purkamaan Flyisj
Enterprisen lastia, mutta torpeeiio-veneet
olivat koko ajan. lahella up­poavaa
alusta. Tama on eräänä to*
distuksena siita, etta 'USAn puolus­tusministeriö
oli kovin huolissaan si­tä,
että. Flying Enterprisen lastin a-laisuus
saattaisi paljastua.
(Mitä tulee pelastustöiden telmiiL-seen
puoleen, min Flying Enterpnso
haaksirikko osoitti, ettei pelastus'wet-i
nilkka ollut riittävän hyva.
Tammikuun 2 pna tuli alulcsen lm
englantilainen hinaaja. Se ynttina-neen
kertaan kimnittaa vaijenl
•Flying Enterpriseen, mutta ei soii
onnistunut. Vasta tammikuun 5 pii]
se pääsi hinaamaan' alusta suunta­naan
Falmouthin satama, 3-4 solonml
nopeudella. Tammikuun 8 pnä, j(i-loin
myrsky yltyi, se keslceytti (til-aikaisesti
hinauksen, Viisi ja puoi
tuntia kestäneen odotuksen jäDm
alusta ryhdyttiin jäUeen huiaamau]
2,5 solmim nopeudella.
Tammikuun S päivänä klo 120 va^j
Jerit katkesivat,. 'Flying Enterpra
vajosi yhä enemmän. Hinaajan ln:^
histö luopui yrityksestä. OU selvää,
että alus pian uppoaisi. Ja tamfln-kuun
17 pnä klo 17,10 se todeIla»a
upposi "läheUe . Englannin kallioista
PÄIVÄN PAKINA
Hatut ja myssyt
Bääaninisteri Kekikosen esittämi­nen
Ruotsin lehdistössä Suomen so­danaikaisen
rauhanoppositio(n johta-'
Jana, sinä miehenä, Joka"aikaisem-min
kuin kukaan'mim havaitsi (min­ne
Suomen politiikka oli johtava",
ja joka "Paasikiven rinnalla" on
tehnyt eniten maamme sodamjälkei-sen
tilkopolltiikan vakiinnuttamisek­si,
on herättänyt- ymmärrettävää
närkästystä entisen rauhaiKipposition
Ja ny&yisen rauhax^litiäcan kan-nattajain
keskuudessa. Tiedetään
h>win, että kommunistit j a kuutoset
olivat rauhanoppositionsa: vuoksi
vangittuina koko sodan aiJan. tiede-,
tään sekin, että myöhempi rauhan­oppositio
sai suunsa sosdem. Ja
ruotsalaisessa puolueessa ja että
Kekkonen tuli suukaan vasta myö-henamln
j a vieläkin (myöhemmin j u l ­kisuudessa
totesi, että "tässä sitä
nyt oUaan". Tiedetään myös, ett^ U-man
S K D L fää \ja sen konjunktuu-relsta
riippumatonta, järkähtämä­töntä
rauhanllnjaa Suomen ns. so­danjälkeinen
smmtaus olisi joutimut
tuuliajolle, jäänyt pelkäksi fraasiksi.
(Mutta rauhanopposition Ja rau­hanpolitiikan
väkeä lohduttanee
hanmintunteessaan se seikka, että
vielä enemmän Kekkosen Ruotsissa
saaman ylenmääräisen tunnustuksen
on täytynyt hannittaa puhemies F a ­gerholmia
'Ja feumppaneita. Jotka tä­hän
mennessä ovat pitäneet" Tukhol­maa
ikiomana puhujalavanaan j a nyt
näkevät Kekkosen sen ^ ^vallazmeen.
Se, että tämä.,vlelä: tapahtuu Kekko­sen
Ja f^erhofanin mennätalvlsen
ohjehnakaksihtaistelun 'Jälkeen, saa
arvattavasti katkeruuden kalkin vuo­tamaan
lopullisesti y l i laitojen.
Ja niicä sitten tulee . siihen, mitä
pääministeri - Keikkonen (eksellens-sien
Erlanderin 'ja Undenin läsnä­olollaan
kunnioittamassa) Norden-yhdistyksen
Otil^lassa Tukhcdmassa
puhui. Suomen raidiantahtoisevi ja
työtäteikevän kansan sisuksia läm­mitti
varsin vähän se, mitä hän
esitti nykyisen hallltussuunnan ns.
V a kauttasnispoUtiikan (ylistykseksL
Sensijaan se -ulkcpoliitlds-historial-imen
oppitunti, jonka h r a Kekkonen
Ruotsin ytelsfflle tarjosi, oa k j ^ sel­lainen
täysosuma, että se jossakin
määrm konvaa pettaniyiksen. minkä
aSieutti r hänen aikaisempi torjuva
vastauksensa_Naii]an .rauhanpuolus­tajain
esitelmäkutsumk . Ruotsi on
eräs NeuvostolUton vastaisen Atlan­tin-
propagandan pääkeskuksia, Ruot-shi
lehdistä taisteU ka&in keinoiii
Suomen j a Neuvostoliiton ystävyys­sopimusta
vastaan j a koettaa jat­kuvasti
tehdä sen epäilyjktäffäksL . Ja
silloin tulee • h r a Kekkonen. j a vetää
esille y3tävyy5s<^imuksen, jonka
Ruotsi V. -1724 — (Kaarle x n a i t u ­hottua
sodillaain maan suurvalta-a
s e m a n— sotani silloisen Vex^än
keisarikunnan kanssa. Ja esittää myös
opetuksen:' tämä sopimus ' turvasi
Ruotsi-Suomen rauhan Ja', taloudelli­sen
elpjnmisen n i i n kauan i m i n 'Arvid
Homm viitoittamaa rauhai^Mlitllk-kaa
noudafi&ttiin^r mutta k im sitten
hattupudue revanshipyrklmyksmeen
pääsi valtaan j a s<q>Imus rikottiin,
maa '(joutui kohtalokkaisiin sotiin.
Jotka ensin siirsivät, rajan Kymijoel­le
Ja vihdoin johtivat koko Suomen
menettämiseen. "Tämä rinnastus te­kee
^selväksi sen, miksi me suoma­laiset
, pidämme (jairkkymättä kiinni
Neuvostoliiton kanssa solmimastam­me
5"stävyyB- j a avunantosopimuk­sesta
sekä siitä rauhanpolitiikasta,
Joka sopimuksessa saa ilmaisunsa"
Arvelemme tämän oppitimnin o l ­leen
melkoisesti mieleen ulkominis­t
e r i Undenille; joka Ruotsin h a l l l -
tulcsessa on Johdonmukaisimmin
edustanut ratihan j a yhteistyön poli­tiikkaa,
mutta mitä mahtoi ajatella
juuri -Trumanm .< pakeilta palannut
pääministeri Erlander, miten malita-vat'^-
repäistä cvaitteensa-; Bonnlerin
amefikkalalslehdet? Sitä r kelpaisi
k u u l l a . ' • . ^- •: • .
Porvarillisena politilkkona Ja h i s -
toriantulkitsijana (vaikka JäBdm-mäisessä
suhteessa kai voisimme
huutaa - esiin :tekijän: prof. Kustaa
Vilkunan)_ hra. 'Kekkcmen .Jättää tie­tysti
toteamatta eron Venäjän, k e i ­sarikunnan
• j a sosiali<!tisen Neuvosto­liiton
yhtei^cunnallisenv Järjestelmän
Ja siitä johtuvan ulkopolitiikan vä­lillä,
mutta muuta tuskin olisimme
voineet odottaakaan. Sensijaan oVSi
ehkä voinut odottaa, että hän olisi
Jatkanut historiallista (^ipitimtiaän
hieman pitemmälle ja- syvemmälle.
IT-.tä hän olisi valaissut ns. vapau-denajan
yhteiskunnallista J a p o l i i t ­tista
luonnetta j a osoittanut sen v a ­lossa,
miksi Hornin Ja myssjrpuolueeii
rauhaiq>olitUkka :ei Icestänyt. v
- H r a Kekkonen olisi (proL Vilku­nan
;yst£;-anil]^>: .voinut todeta, että
jW'' l^attt^niolue sodanvalmisteluis-saan
nojautui itsevaltaiseen Rans­k
a n , niin mj-ös rauhanpolituäai
ajanut myssj puolue etsi tukea Tift«*
päin, parlamentaarisesta En«:lanniJ-ta.
Että (joskin ns, vapaudenato
merkitsi- kuningasyksinvallan la»
vaamista säätyvallaUa, suurenmoiti
aineellista nousua ja myöskin van­han
feodaaliyhteiskunnan vähittäiiäij
sosiaalista tasoitusta, niin myfc ^ \
sypuolue kuitenkin varoi kajoafflaS»
yhteiskunnan jienisrakenteeseen Ji^
ajamasta rohkeasti uudistitoa.ji*'
ka olisivat taanneet sille porvanst^s
jä : talonipoikaiston tuen, Nyt^
puolueen pää tuki pappissaädyssa 5»,
virkamieskunnassa.: kun taas aatet-
J a suurporvarlsetuja edustanut hjj
tupuolue pystj-i demagogiallaan <<»
myös .tosiasiallisilla uudistustoimg
piteilläy valtaamaan puolelleen B5«
porvaris- tja talonpoikaissääJP
eneminlstön,' Niin kukistui Hossj
1738. niin; Jouduttiin onnettomaa:
«itaan 1741. mutta sen katastroW-|
Unen lopputuloskaan ei pystynyt n»
tuja-kukistamaan.- Mj-ssyt pääs»
valtaan vasta 1765 (ja uudeUeen IT"'
Ja tuntuivat njTt oppmeen koSan»
sesta: lähentyivät-uudelleen Vensj^
jä omalcsuivat sisäpolitiikassaan «»{
telittcmlen: säätjTjen etuja itä^jj
mukaisesti puolustavan ipoUtuiao-oU
kuitenkm liian mj^häistajj;
1772 seurasi Kustaa IHrn aate^
vallankaappaus, -joka Joh" 5 ' » ^
l an palautukseen, uusiin ^ ^ ^ ^
kalkki Suomi sai maksaa seisa^
hallaan, 'ja vihdoin koio Saoee-menetykseen
.
•rasta kaikesta pääministen
konen (prof. Vilkuna) vaikeni- vw
tettavasti, silla siinä olisi oUat
toriallista oppitunUa ei vam B
derln j a Tingstenin
myös Suomen nykyiselle
suunnalle, hra Kekkoselle it*««*
— -Hapan", Vapaa Sana, H