Vapaus, April 28, 1962

              Sivu 2 Lauantaina ^huhtik.^äB p.v— Saturday.^ApriläS, 1962
i i i i i i i i i
(LBBKRTY) ~ indepei»}ent Labot
Orgtn .of nnniflh. «»tttitlUuiii ^Bt-ubUahed.
Nor. 6 . lft».,rA«thori?pd
M Mc<md dJMB m i ^ bf,^ tht .Post
Ctflce Dep«rtment."Ott«wA. Pub-ithta
khriee we«kly; Tueisdays,
muisdays «nd: Saturdays bjr VaiMiui
Publlshlffft Coppany Ltd.. at 1 0 0 * 1 1»
E3m St. W.. Bttdbury.Ont, Caiia|ta.
telepnonest.äua. Olfice OS. A-4a«4:
Editoria} Offie» 06.4-4265/:MA^a««t
B)8ukäi. Editor W. s;klimd. MalUng
addrefistvEox 69; Sudbary,.Onttrio.
cAdVertisl^g i^atee upott' applUiitloiiI
tTrftnlOation tne «f oHarge.
Önnadam: , i ^k. 8 . 0 0 « kk. 4 ^ 5
. N ' J.tk. 3 . 80
yhdyst^ttolss»: r tk. OJOO O tt. 4.Q0
CLCn edij9
'. "Jälleen hajalla —- ammattiyhdistyshike' palannut^ 1^
asemiinsa"..' , \
• Näin julisti torbritölaineh Stär-lehti neljän palstan artik-keliotsikossa,
minkä alla lehden^vOma kirjeenvaihtaja Arnold
&unef'selvittelee CLC:nVancöilverin kokouksen asioita ja
merkitystä.'
Vaikka myöniiämmekinmielihyvällä;^^tä Starin "repäi­sevä",
otsikko ampuu jossakin määrin yli maalin ja tulkitsee
siten -guurpääoman syvällisempiä toiyomuksiia työväenliik­keen
rivien hajoamisesta, niin valitettava tosiasia- on kuiten­kin,
että maamme suurin ammattiyhdistyskeskus on nyt pa­hemmassa
kriisitilassa kuin on luultukaan.
GLC:n huippujohto, joka on "kylmän sodan" hengen mu­kaisesti
harjoittanut poliittisluontoista diskriminointia "vää­rin
ajattelevia" ammattiyhdistysbittoja kohtaan, erottanut
niitä jäsenyydestä ja antanut julkiisen siunauksen työväen­liikettä
syövän lailla hivuttavalle reittaukselle nim. täällä
Sudburyssa, on kehittänyt "sisällissotaa" muistuttavan tilan­teen
ammattiyhdistysliikkeessämme. Tämä edelleen pahene­va
tilanne paljastui kaikessa rumuudessaan Vancouverin
edustajakokouksessa kun kirvesmiesten union (Garpenters
Bratherhood) edustajat marssivat pois kokouspaikalta, uha­ten
jäädä kokonaan pois CLCn jäsenyydestä ellei heidänkin
uniojohtonsa saa esteettömästi harjoittaa reittaustaan New-foundlandin
metsäteoUisuudessaj nunkä työläisten ovat ai­kaisemmin
kuuluneet sen sisarliiton. <WA:n) jäsenyyteep.
Asia on sitäkin vakavampi kun muistetaan, että jos 65,000
jäsentä käsittävä kirvesmesten 'unio eroaa CLXTrsta, niin muut
rakennusalojen ammattiuniotvoivftt. sevu-ata esimerkkiä, ja
niin tulisi 120,000 muuta unionistia eroamaan GLCm jäse^nyy-destä.-
Ja tämä tilanteessai:jolloin CLC:h jäsenmäärä — kiitos
oikeistojohdon "kylmän sodan''-.politiikalle — ei ole kasvanut
vaan vähentynyt. Kuusi vuotta sitten, eli 1956, joUoin am-mattiimioiden
keskus (noin 600,000 jäsentä) ja:CCL:n (noin
400,000) jäsentä yhdistivät voimansa, GLGrssä - oh 1,018,-
000 jäsentä. Kaksi vuotta sitten sen jäsenmäärä oli'l,230,0Qp.
Mutt4, .nyt, Vancouverin edustajakokouksen - aikana, vain
l,070,QpO jäsentä, eli vähemmän kuin 6 vuotta sitten GLC:n
perustavassa kokouksessa. Jos -kirvesmiehet ja muut raken­nustyöläiset
jäävät nyt sivuun, niin se tarkoittaa, että GLG:n
jäsenmäärä ja vaikutusvalta vähenee pelottavasti.
Ylläesitetyt tosiasiat, osoittavat, ,että suui;ten toiVeiden
vallassa syntynyt CLG on vakavassa krii^iss^, ja etiäkbkö
anynattiyhdistyskeskus voi hajota, ellei sen johto muiit$, kan­taansa
j a korjaa' yhtenäisysvastaisiäTvirhöitääff. Ehdotonto­siasia
nimittäin on, että työväenliikettä ei ole' koskaan' ra-
: keniietltp. jäseniä joukkomittassa^rottamalla, eikä liioin eroa­misella.'
Suurissa joukkoliikkeissä kehittyy tietenkin erimie­lisyyksiäkin,
mutta niitä- ei'voida vahinkoa aiheuttamatta
ratkaista hallinnollisilla toimenpiteillä, elt erottamisilla, vaan
asioista keskustelemalla niin, että hetken tarpeet ja; vaati­mukset
tulevat täytetyfcsi. ' ^
Vancouverissa nyt pidetty GLGrn neljäs edustajakokous
ei valitettavasti pyrkinytkään sen edessä' olevien todeUis-ten
ongelmien demokraattiseen ratkaisuun ja Siitä; johtuu,
ettälkehittyvä kriisitilanne ei parantunut, vaan paheni. Asial-lise^
tipuhuen kirvesmiesten umio sanoi CLG:n huippujohdot
le, että jos reittaus on luvallista, laillista ja sallittua Sud-buryn
kaivosmiehiä vastaah, silloin se on luvallista, laillista
ja sallittua myös NewfQundlandinmetsätyöläisiä vastaan.
Juuri ylläesitetty — yhdistettynä GLGin huippujohdon
luokk§veljeilyohjelmaan, jonka mukaan lakot "ovat tulleet
vanhanaikaisiksi", on tarpeelUgta olla työnantajain kanssa yh-r
teistyössä "tuotannon kohottamiseksi" ja on tuettava Wash-ingtonin
imperialistista sotapplitiikkaa tukemalla ainakin
taktillisesti NATOa jne. — on kehittänyt sisällissotaa muis­tuttavan
tilanteen maanune suurimmassa anunattiyhdistys-keskuksessa.
Tämä tilanne tulkittiin virallisestikin sillä pää­töslauselmalla,
missä "laillistetaan" reittaus nirtä imioita vas­taan
jotka eivät nyt ole GLCm jäsenyydessä — ja CLG.n r i ­vien
ulkopuolella on nyt lähes 500,000 Canadan järjestynyttä
työläistä.
yllämainittujen seikkojen lisäksi CLG:n edessä on, 'mi­käli
se haluaa täyttää velvollisuutensa Canadan työväestölle,
— kysymys ammattiyhdistysl|ikk(eemme yhtenäisyydestä.
$16,000 vuosipalkalla oleva GLC:npi:esidentti Claude
Jodoin sanoi Vancouverissa ennen edustajakokouksen alka­mista
pitämänsä puheen yhteydesjjäj että Cana<ian "uhioilla
on niin paljon aaton<^mia. kuin ne tafvitsfeyätkaan"^, ja Kän
selitti käntaansfd edelleen julistamalla: ."Poliittisten johtajifen
syy töksöti^^ että ame^ikkalaisetiiu^
nadalaisiä unioita, -on' pelkkäö^.HöIynpöiyä; K
iinioihjn kuuluvat; canadalaisöt työläiset tekevät oxfiSt pää­töksensä".
... — , " '
Kuka päätti sivuuttaa Ontarion met^ätyöläisten union
toimitsijat ^a luottamusmiehet? Eikö näitä metsämiesten itse
demokraattisella tavalla valitsemia toimitsijoita erotettu yh­dysvaltalaisten
uniobyrokraattien toimesta; jotka tulivat
tälle puolen rajan jotenkift samalla .tavalla kulji Hitlerin
työrintaman joukot lähetettiin ottamaan haltuuhsämiehite-
, tyiksijoutimeiden maiden työväenliikkeitä? Iiikö, nir. Jo­doin
muista edes sitä; että ennen JCLCita viallinnut hajaannus
maame unioliikeessä johtui nimenomaati siitä, kun AFL:n
johto antoi Trades and Läbor Congressille määräyksen erot­taa
kaikki teollisuusuniot jäsenyydestään?
.•Mr. Jodoin puhu siis pötyä sanoessaan, fettä.Canadan
ammattiyh(U3tysliikkeellä on niin paljon autonomisia oikeuk­sia,
kuin. t ^ W k v i rflarj^KtelJ&.väiJK^äsia; nimittäin on,
että- joissakin ammattiunioissämme on amerikkalaisten unio­byrokraattien
vaatimuksesta Canadim-lakejia ja tapoja,louk-
Jkaävia määräyksiä, joiden perusteella canad4Lai£iten työ-
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
.Sapna' K9iatuiut,^Mattawä, Ont,
tayttsa' vappuna, toukokuun 1 pn2
78'Viiotta.' ,
Yhdymnie sukulaisten ja tutta-vain
onnentoivotuksiin,
P^ift^unut
p^omatka
lännestä itään
.Berliini. —. Tunnettu länsisak
salainen kommunisti j a nuoriso-johtaja.
Jupp' Angenfortrrjoka on
Viettänyt viime vuodet miltei kes­keytyksettä
Adenauerin vankilois­sa
j a jonka tämän kuun alussa
o n n i s t u i k a r a t a ..vartijoiltaan
Mynchenissä, kertoi demokraatti­sessa
BerjUlnlssä viime viikolla jär­jestetyssä
lehdistökonferenssissa
pakoi^tkastaan j a maanalaisena
toimivan kommunistisen puolu­een
työstä, r
Yksitoista päivää kestäneen pako­matkan
päätteeksi Angenfortin on­nistui
viime maanantain vastaisena
yönä ylittää Länsi-Saksan ja DDR:n
raja. Länsi-Saksan poliisin keho­tuksista
ja vetoomuksista huolimat­ta
väestö ei osoittanut kiinnostusta
Angenfortin löytymiseen, vaan päin
vastoin monet sosialidemokraatit ja
k r i s t i l l i s i i n k in lukeutuvat henkilöt
auttoivat häntä pakomatkan aikana.
Angenfort totesi pakonsa onnistu­misen
merkitsevän tappiota Ade­nauerin
poliisiviranomaisille.
Jo vuodesta 1956 asti kiellettynä
olleen Länsi-Saksan kommunistisen
puolueen toiminta voimistuu jatku­vasta
terrorista huolimatta, kertoi
^ngejnfort edelleen. Puolue on saa­nut
uusia jäseniä varsinkin,'nuori­son
joukosta, joka aktiivisesti vas­tustaa
Adenauerin ja sotaministeri
Straussin vaiustelupolitiikkaa.
Mynchenissä on aloitettu kurin­pidollinen
tutkimus niitä kahta po­liisia
vastaan, jotka Angenfortin
karkäamishetkellä olivat kuljetta­massa
häntä poliisivankilasta oikeu
den tutkittavaksir^
HB mm , « 8 wmmmm
Neuvostoliitto ja Kiina
kauppaneuvotteluissa
Peking. — Pekingissä käydään
parhaillaan menestyksellisiä neu­votteluja
Neuvostoliiton ja Kiinan
Kansantasavallan kauppa- ja talous-valtuuskuntien
kesken. Neuvosto-
Uiton .valtuuskuntaa johtaa SNTLn
ulkomaankaupan ministeri N. Pato-litshev
j a Kiinan Kansantasavallan
valtuuskuntaa ulkomaankaupan mi­nisteri
YehTsitshuang. ,
Canadan senaatin puhe­mies
oli Neuvostoliiton
parlamentissa
Lpntoo. — Neuvostoliiton uutis
toimisto Tass ilmoitti tällä viikolla
etta .Canadan senaatin puhemies
Mark Drouin oli osallistunut Neu­vostoliiton
parlamentin molempien
kamarien yhteiseen istuntoon.
Iäisten täytyy vannoa, etteivät
he kuulu mihinkään sellaiseen
poliittiseen liikkeeseen, mitä
Yhdysvaltain valtiollinen po­liisi,
FBI^ ei hyväksy.
Sitäpaitsi tosiasiat osoitta­vat
että mikäli esim. kirves­miehet
ja muut rakennustyöläi­set
eroavat nyt CLC:n jäsenyy­destä,
se^^ei tapahdu näiden ca-nadalaisten
työläisten oman
päätöksen, vaan rajan takaa
tulleitten määräysten perus­teella.
Yilii mainitussa Toronton
Starin artikkelissa todetaan,
että kirvesmiesten union ame­rikkalainen
suurpomo, M. A.
Hutcheson oli lähettänyt C L -
C:lle (siis mr^Jodoinille) säh­keen,
missä Newfoundlandin
tilanteesta sanotaan:
"Komitea (kirvesmiesten) .
tiedoittaa minulle niistä nau­rettavista
menettelymuodoista
joiden perusteella te (CLC) kä-sittelette
niitä syytöksiä* mjtä
IWA on esittänyt meidän jär­jestöämme
A^staan."
Toisin sanoen, mr. Hutches­on
"nauraa" mr. Jodoinin itse-petosjutuille
unionistisen liik­keemme
itsemääräämisoikeuk­sista.
Ja mr. Jodoin tietää, että
kysymys kirvesmiesten erosta
tai CLC jäsenyyteen jäämises­tä
ratkaistaan Washingtonissa,
eikä Canadassa.
Meistä tuntuu siltä, että his­torian
nykyvaiheessa on Cana­dan
ammattiyhdistysliikhten
saatava y}in päätösvalta asiois­taan
omassa maassamme, jos
mielitään nykyisistä vaikeuk­sista
selvitä. Mutta tässäkin
asiassa mr. Jodoin ja kumppa­nit
- Ovat ikäänkiiin tarumaail-massa,
kieltäytyen näkemästä
niikä on todella korjausta vaa­tivaa.
E N G L A N T I L A I S TA
M A R K K I N A K E S K U S T E L U A
"Jos Englanti liittyy EEC:heii,
on sen mikä on l a k i EEC:ssa a\U-va
laki Englannille —- automaat­tisesti
j a ilman parlamentaarista
koneistoa. K u n parlamentti on ra­tifioinut
EEC-sopimuksen, siitä
tulee Idd, joka on kaikkien mui­den
lakien yläpuolella." Näin lau­suu
englantilainen kansantaltous
mies, professori WilUam Pickles
yhteismarkhinaliitosta. Tutkimus­tensa
nojalla hän katsoa, että E-EC
on Englannin kannalta ^väarä
elin, joka tekee väärää työtä vää­rällä
tavalla.
Jukaisemme oheisena professo­r
i Pickelsin j a labourin naispuo­lisen
politiikon Barbara Gastien
kärjekkäitä EECmieUpiteita:
EEC:hen, Yhteismarkkinoihin Uit-liittyvät
kysymykset ovat jo usei­den
kuukailsien ajan olleet Länsi-
Euroopan lehdistössä hallitsevia. Oh
julkaistu eri alojen asiantuntijain
lai:'3untoja ja mielipiteitä, seurattu
uutisin EEC-keskusteluja, yhteis-
.•narkkinajärjestön eri elinten koko­uksia
ja neuvonpitoja, yleisön osas­toihin
on lisääntyvässä . määrässä
virrannut kaupallisia kysymyksiä
koskevia kirjeitä jne. Keskustelun
laineet käyvät korkeana varsinkin
;iiissä maissa, jotka parastaikaa
hankkiutuvat tämän Länsi-Saksan
johtaman markkinaliiton jäsenyy
teen. Näin on laita varsinkin Nor­jassa,
Taaskassa ja Englannissa.
Yhteismarkkinoihin ". liittymistä
DuöTusfavien joukkoon heitetyksi
pommiksi on Englannissa luonneh­dittu;
London School of Economics'-
in professorin William Pieklesin
jilkaisema kirjanen jonka nimi on
" E i Euroopan kanssa". Toinen
''pommi" Englannissa on ollut kuu­luisan
naispuolisen labour-politii-kon
Barbara Castlen Bry.sseliin E-EC:
n johtoportaisiin tekemän ' o-
Dintomatkan" tulos. Barbara Castle
on osoittanut että yhteismarkkina-liitto
on "sosialismin vastainen yh­teisö",
joka on jyrkässä ristiriidassa
labourpuoluren ohjelmallisten pyr­kimysten
kanssa.
KYLÄTEIDEN K U L K U S U U N T AA
T U T K I T A A N , MUTTA . . .
, Prof. Pickles hyökkää kirjases­saan
ensin Englannin lehdistöä vas­taan,
joka ei ole selittänyt suurelle
yleisölle, m!«ä E E C : n peruskirja ns.
Rooman traktaatti sisältää j a mihin
se liittoon liittyneet velvoittaa, että
Knglannissa on tapana suorittaa yk-
.'^ityiskohtaisia tutkimuksia huomat­tavasti
vähäpätöisemmistä asioista
kuin mitä EEC:hen liittyminen on.
- r Kylien rajoja ja kyläteiden
kulkusuuntaa ei tässä maassa
muuteta ilman tällaisia tutkimuk-:
sia, Pickles huomauttaa, mutta
EEC-kysymyksessä tapahtuvat
miltei kaikki neuvottelut salassa,
vaikka labouria läV.innä oleva päi-väiehU
Daily Herald pitää EEC-päätöstä
tärkeimpänä tapahtuma­na
maan historiassa viimeisten
400 vuoden aikana.
Pickles kuvaa EEC: n federaalis-l
i en (liittohanketta ajavien) ja an­taa
mennä-politiikkojen yhteistyön
hedelmäksi, jossa menettelytapana
on antaa mennä-tyyli ja tavoitteena
valtioliitto:
V A P A U S LAINAUSMERKEISSÄ
Fantastisinta asiassa on täydelli­nen
suunnitelmallisuuden puute,
rickles toteaa ja jatkaa "Se on
suunnittelua suunnittelun ehkäise->
miseksi". Rooman traktaatissa e i '
ainoassakaan kohdassa puhuta täys­työllisyydestä
tavoitteena ja vaikka
sopimuksen allekirjoittaneet maat
'ovat vapaita kansallistamaan ha­luamansa
teollisuusalat niillä ei ole
vapautta toteuttaa niitä tarkoitus­periä,
joihin kansallistamisella on
pyritty".
EEC:n johtoelimistä puhuessaan
nrof. Picklop toteaa, että valta hui­pentuu
9-jäseniselle komissiolle jo­ta
nykyään johtaa tunnettu länsi-saksalainen
talouspoliitikko Walter
Hallstein. Miltei kaikissa asioissa
Olit vain tällä komissiolla aloiteoi­keus.
EEC:n neuvosto ei voi val­mistella
omia ehdotuksiaan, se voi
käsitellä Viitn komission esittämiä
asioita.
Kärkevimmin prof. Pickles kui­tenkin
käy käsiksi Rooman traktaa­t
i n " suvereenisuutta rajoittaviin
määräyksiin.
"Suoraan ehdotukseen nykyisen
hallituksemme ja parlamenttimme
hävittämisestä suhtauduttaisiin hal­veksien.
Mutta ehdotus Englannin
ottamisesta EEC:hen sisältää itse a-siassa
sen.että suuri ja kasvava osa
hallituksemme ja parlamenttimme
valvomista asioista siirretään yllä­olevan
kaltaiselle hallinnolle."
L A I T M U R S K A A V A Y L I L A KI
Suvereenisuutta rajoittavista
Rooman traktaatin määräyksistä
puhuessaan prof. Pickles viittaa
EEG:n' kilpailuasioita käsittelevän
komission pääjohtajan P. VerLo-ren
van Thematin l^usunttton jon- '
ka mukaan Rooman traktaatissa
on y l i 130 määräystä, j o i l la on it­senäisen
lain luonne. Se mikä on
laki EEC:j;sä, sen täytyy olla laki
Englannille — autmnaattisesti ja
ilman parlamentaarista koneistoa.
Kun parlamentti on ratifioinat
EEC-äopiinuksen, siitä tulee laki
joka on kaikkien maiden lakien
yläpuolella.
Prof. Pickles viittaa Englannin
tähänastiseen parlamentaariseen
käytäntöön joka takaa kansanedus­tajille
oikeuden puuttua ylinapien
elimien päätöksiin j a saada niissä
.tikaan-korjauksia. Jos EEC-sopi-inus
ratifioidaan, e i tällaista mah­dollisuutta
enää ole^ koska Brysse­lissä
tehdyillä päätöksillä on l a in
voima tässä maassa, hän sanoo.
* Englannin kannalta katsoen E EC
ou väärä,elia joka tekee väärää työ­tä
väärällä tavalla", prof. Pickles
lopettaa kirjasensa.
JÄRKYTTYNYT B A R B A RA
CASTLE
Labour-kansanedustaja Barbara
Castle on kokenut vieraillessaan
CEC.n päämajassa Brysselissä sho­kin
ja toteaa kirjoituksissaan, että
EEC:n periaatteet ovat jyrkässä ris­tiriidassa
Englannin labour-puolu­een
oman ohjelman kanssa joka on
julkaistu kirjasessa VSingposts for
ihe Sixties" (60-luvun tienviitat).
Kun Rooman sopimuksen periaat­teet
tuotteiden, työvoiman j a pää­oman
vapaasta siirtymisestä on hy­väksytty,
kirjoittaa Barbara Castle
.-seuraa siitä pääomien siirtymistä
yoiton tavoittelun merkeissä, j o l l o in
iusiaaliset tavoitteet sivuutetaan.
Tätä taloudellista tosiaa ei muu­ta
toiseksi E E C : n yhteydessä toimi!
vu sosiaalirahasto, jonka tarkoituk­sena
sanotaan olevan rationalisoin­nin
työttömiksi tekemien sijoittami­nen.
'Havaitsin.; että sosiaalirahasto
joka voi — sääntöjensä mukaan —
osallistua puolella työttömäksi jou­tuneen
työläisen uudelleen koulut­tamiseen,
pääsee tähän työhön vas­ta
sen jälkeen kun työttömäksi jou­tunut
on ollut puolen vuoden ajan
tällaisessa uudessa työssä.
Tarkoituksena on estää hallituk­sia
ja työnantajia ryhtymästä uu­delleen
kouluttamiseen niin .kau­an
kuin kuvitellaan, muita työ­paikkoja
olevan tarjolla. Mutta
mikään e i velvoita hallituksia Itt»-
-maan noita työpalkkoja. Se on j i -
cteUy taloudelltsten tekijäin va­paaseen
valtaan.
Minulle myönnettiin, että yhtei-
AÖlVi e i ole mitään tehokkaita me­netelmiä
alityölisiä alueita silmäl­läpitäen",
Barbara Castle kirjoittaa
j a laukaise,?.
" K O N S E R V A T I I V E J A PAHEMPI»
"Talousyhteisö on sosiaalisessa a-jattelussaan
vieläpä takapajuisem-pi
kuin Englannin konservatiiviset
nallitukset."
E E C : n jäsenenä ollen ei Englanti
voisi työskennellä omien alityölli-
.syysalueittensa hyväksi. Jos esim.
Englannin suunnitteluelin eväisi
joltakin brittiläiseltä yhtiöltä luvan
perustaa tehtaansa Keski-Englantiin
ja suosittelisi sen perustamista Ete-lä-
Walesiin, ei kukaan voisi estää
.vhtiötä perustamasta kyseistä teh­dastaan
sen sijaan — Saksaan.
SOSIAALITUKI VAARASSA
Tämä vapaan kilpailun menetel­mä,
jossa ainoana ratkaisijana on
voittoprosentti on Barbara Castlen
mielestä niitä Rooman traktaatin
kohtia, joita on huolellisesti peitel­ty
suurelti yleisöltä. Erityisesti
hän käy kuitenkin käsiksi sosiaali­järjestelmien
eroon nykvisten EEC-oiaiden
ja Englannin välillä. Län­si-
Saksassa ja Ranskassa sosiaalitu­ki
perustuu yleensä asianomaisen
itsensä suorittamiin maksuihin, kun
Järjestelmä Englannissa sen sijaan
nojautuu smireltä osalta vK-otuk-
«iclla kerättyihin varoihin. Labourin
politiikan mukaan sosiaalisen toi­minnan
pitää pyrkiä tulon uudel­leen
jakamiseen. Tämä ilmenee
esim. Englannin. terveys- j a sairaus-huollossa,
jolle ei ole r vertailukoh­taa
EEC:n muodostavien kuutos­maiden
(Länsi-Saksai Ranska, Ita­lia,
Hollanti Belgia j a Luxemburg)
uiirissä, missä maksattavat vähäi­set
lääkeavustukset kootaan pääa­siassa
saajien omista välittömistä
maksuista. LUttyndheny EEC:hen
merkitsisi, koskia se edellyttää ,1a-
'uen yhtäläistämistä ja valtioapu-jen
poistamista, luopumista Eng­lannin
nykyisestä terveydenhuolto­järjestelmästä.
Yhtäläistämisen on tapahduttava
myös varotuksessa ja budjettipolitiir
kassa. Englanti menettäisi mahdol­lisuutensa
valvoa vientiä ja tuontia
ja sen kädet olisi sidottu E E C : n mi­nisterineuvoston
enemmistöpäätök­sin,
jos se haluaisi ryhtyä esim. puo­lustamaan
punnan arvoa.
SUURYRITYKSET SUOSIKKEINA
^Brysselin '"opintomatäkalla" Bar­bara
Castle menetti myös illusion-sa
mahdollisuudesta taistella mono­poleja
vastaan. Päin vastoin Roor
mdn sopimuksen määräykset suosi­vat
suuryrityksiä, jotka toimivat ja
muokkaavat maaperää poliittiselle
rajojen haihduttamiselle useassa
maassa. Rooman sopimuksen sun-tautuminen
valtion monopoleihin
sen sijaan on päinvastainen. Nii­den
on toimittava yksinomaan kau­pallisella
pohjalla ts. valtiot eivät
saa harjoittaa niiden avulla esim.
tasoittavaa hintapolitiikkaa. Siten ei
esimerkiksi valtiollistetulle lääkeai-
',ieteollisuudelle jäisi muuta kuin
voitontavoittelu päämääräkseen —
sosiaalisuudesta viis.
Prof. Pieklesin kirjanen ja Bar­bara
Castlen raivokas hyökkäys
eivät ole yksinäisiä ilmiöitä Eng­lannissa,
vaikka siellä ei EEC-kes
kustelu vielä olekaan kehittynyt
. sille suoranaisen taistelun tasoflc,
niissä se on Norjassa. Matta myös
Englannissa on meridllepantavaa
keskustelua' ItMJeneminen, r - ja
haUitukscu kiii-e UittäS Englanti
ennen kansan,silmien avautiMnis-ta:
EECrsoplmukseen. — H. A. • >,
- TOIMITTANUT EEVA
Kuka opettaa valehtelemasui?
SITÄ
JA
mmr-m iTÄTA
TYYNNYTTÄJÄ
Mies työnsi superrmarketistia osto­kärryjä
joiisa oli muun ohella kir­kuva
poika.'
, Tavarahyilyjen' välissä kulkies­saan
mies' hoki pehmeällä äänellä:
•Pysy rauhallisena. Albert", "ole
hiljaa, Albert", 'älä huuda, A l ­bert".
Eräsrouva seurasi ihaillen miestä
ja sanoi lopuksi: Teillä on todella
hyvä kärsivällisyys .yrittäessänne
saada pojan vaikenemaan."
"Rouva", sanoi mies loukkaantu­neena;
''minä olen Albert."
"TÄHTISUMUA^
Jokialus pysähtyi kovan sumun
vuoksi. Eräs maltiton matkustaja
meni vaatimaan selitystä kapteenil­ta:
"Mikä on vikana" hän tiedusteli?
"Emme näe mitään joella".
' M u t t a näettehän selvästi taivaal­la
olevat tähdet?"
Vastasi malttinsa menettänyt kap­teeni:
'Mielenkiintoista, mutta mer­kityksetöntä
Ellei meidän höyry­kattilamme
räjähdä, me emme ole
menossa sinnepäin."
Oli kaksi naapurusta^ Hiljainen
j a Puhelias. Hiljainen ei olisi suo­nut
pahaa kenellekään, oli vaan
tyytyväinen kun sav.yksikseen t^s-,
itennellä .JMeltotillHdlaaä,. Vfmtta aina
kun hSn o l i ulkona n i b i Puhelias t u ­l
i seurustelemaan: r A i t a an nojaten
hän valitteli kihreellisiä töitään,
kertoi perheensä sekä muiden ih­misten
elämästä ja aina välillä ky­syi
.'eikö se n i in ole"?
Hiljainen-ei ehtinyt muuta kuin
myönnellä, sillähän pääsikin vähem­mällä,
ja samalla M n nyppi rikka­ruohoja
kukkapenkistään. Tuli sii­nä
puheeksi kissat j a koirat ja Pu­helias
kertoi kuinka isommat lapset
kovasti haluaisivat kissanpoikasta
mutta hän e i anna lupaa kun pienin
on vasta jonkun kuukauden ikäinen.
Hiljainenkin innostui puhumaan
kuinka monta kissaa on-tukehdutta­nut
pienen lapsen makaamalla kas­voilla.
Ja asiasta oltiin samaa miel­tä
etteivät eläimet ole sopivia liian
lähellä pieniä lapsia.
Kului muutamia päiviä ja Puhe­liaan
portaille ilmestyi kissanpoika­nen.
Kuin anteeksi pyydellen Pu­helias
kertoi jonkun sen antaneen
j a lapset siitä n i in pitävät ettei hän
raski kieltää. Omapahan oli asian­sa.
Eihän se Hiljaiselle kuulunut,
mutta kun Puheliaan talossa elet­tiin
kovalla elämällä ja Hiljainen
«teli yksikseen.,min ei.hän,, voinut
välttyä näkemästä ja kuulemasta a-sioita.
Hän näki kuinka Puhelias
piteli kissaa sylissään silitellen ja
puhellen sille, samalla' hän voi sen
paiskata kivikkoon: - . -
Oli kylmiä keväisiä päiviä. Lapsi
nukkui vaunuissaan-pihalla ja aina
kun silmä vältti, oli kissakin vau­nuissa
j a isommat sen sinne usein
peittivät lämpimään. Puhelias jos­kus
huiteli kissaa kädessään oleval­la
esineellä katsellen samalla onko
Hiljaista näkyvissä. Eihän tämä ol­lut
näkevinään mitään. Puhelias
omasi tulisen luonteen ja kai hän
oli jostakin erikoisesti -suuttunut
kun kerran antoi kissalle sellaisen
kyydin vaunusta että Hiljainen, luu­l
i sen kuojlevan siihen paikkaan, ei­kä
kissaa sen jälkeen näkynyt, eikä
H i l j a i n e n t a ^ k a a n kysynyt mitään.
V Kului 'monia viikkoja. Hiljainen
o l i kukkapenkklään: hoitamassa kun
näki lap6ijQukon'v tulevan, yhdellä
kaunis 'kissanpoikanen sylissään.
Hän kuuli kuinka Puheliaan nuorin
kävelevä, sanoi^ kissaa kantavalle
''Alä näytä sitä kissaa tolle tädille,
se.tappaa sen" Kai se o l i salaa
tarkoitettu, mutta tietäähän niiden
lasten salaisuudet.' Hiljainen oli
kuin olisi saanut lyönnin vasten
kasvoja j a sisälläkin aivan kuin l i i ­kahti,
n i in hirveänä hän syytöstä p i ­ti,
mtitta .sai sentään sanotuksi "Q;^-
vä'laifef,{mitä Sinä puhut?" T u ^ l
siihen Puhelias .tapansa mukaan.
HUjainen oU n i i n ' järkytetty ettei
voinut olla kertomatta mitä lapsi öli
sanonut. " M i t ä tuo lapsi sellaista
puhuU/' E n koko elämässäni ole
tappanut; minkääidaista elävää;' l u ­kuunottamatta
kärpäsiä j a hytty-'
siä" Puhelias ei ensin ojiiut ym-märtävinään.
sitten torui " H y i si­nua/
kuinka Sinä n i in puhut Mistä
sellaista olet oppinut?" Lasten ja
imeväisten suusta sinun on totuus
kuultava. Lapsi nosti kirkkaat sil­mänsä
äitiinsä sanoen kuuluvasti.
•Sinä j a isä n i in sanoitte". Hfljai-nen
kääntyi pois. Kun:han pääsi
kammioonsa itki katkerasti. Mitä?
Sitä että kaukana' on vielä maan­päällinen
rauha ja paraatiisi.
Sohvi. • •
Monipuolinen appelsiini
Lasillinen puhdasta appeisiimme-'
hua on terveellinen alku päivälle.
Appelsiini sisältää Cvjtamlinin l i ­säksi
tärkeätä B-vitamiinia^ hedel­mäsokeria,
fosforia, rautaa ja usei­ta
muita tärkeitä aineita.
Älkää siivilöikö appelsiinin me-htt^^
koska- «en pakstt -sakkakin t i ^
täynnä kivennäisaineita ja vitamii­neja.
Appelsiinit voidaan hyvinkin
puristaa j o i l l a l la ajan säästämisek­si
aamulla, kunhan mehu- peitetään
la asetetaan kylmään paikkaan yök­si.
Appelsiini on monella muullakin
tavoin hyödylUnen hedelmä. Sen
siemenistä uutetaan öljyä margarii­nin
valmistukseen kasvisrasvaa
ruoanlaittoon ja sideainesta keino-,
silkin- Värjäykseen. . Kuoren värilli<r
sestä> osasta kehitetään aineita; j o i ­ta
käytetään erilaisissa maaleissa ja
siitä ,< saadaan karoliinia, josta val­mistetaan
A-vitamiinia. Appelsiinin
valkoisista osista tulee pektiinia
jota .käytetään liivateaineena
marmelaadin valmistuksessa j a mo­nissa
.maissa käytetään loput appel­siinista
hyödyksi; vielä " karjänre;'
huna.'
lentokonesuun-on
konstruoinut
U U D E N T Y Y P IN
HELIKOmRI
Amerikkalainen
nittelija Kaufman
uudentyyppisen ilma-aluksen mikä
pystyy sekä nouseniaan että laskeu­tumaan
aivan pystysuoraan/eikä
siis tarvitse mitään kiitoratoja.;
Aluksen runko muistuttaa litisty­nyttä
rengasta; Sen sisällä pyörii
2 roottoria, mutta eri suuntiin. Nii­den
yläpuolella on hytti, mihin
mahtuu ohjaajan lisäksi 2 matkus­tajaa
tavaroineen. Ohjaamon alla
on pitkittäiset siirrettävät tasot,
jotka muistuttavat sälekaihtimia.
Tasojen asennosta riippuu, nousee­ko
alus pystysuoraan, lentääkö hori­sontaalisesti
tai jossakin halutussa
kulmassa.
Alus on varustettu 180 hevosvoi-nuisella
moottorilla j a se voi kehit­tää
320 knm tuntivauhdin.
KEINUMALLA
HÖYHENSAARIIXE
"Keinuva liike saattaa kehon sor
lut ja nesteet liikkeeseen j a haital­liset
aineet vapautuvat", sanoo
muinaiskreikan tutkija mr. Yahu:.
da, joka suosittelee keinuvuodetta;
kaikille unettomille. Itse hän . ' o n ,
kokeillut tätä "soluterapiaa" ensin
kasveilla, ja huomannut nun. hya­sinttien
menestyvän keinuvalla
alustalla erinomaisesti. Myöhem­min
on liän soveltanut tutkimustu­lostaan
sänkyynsä konstruoimalla
siitä sähkökäyttöisen keinuvuoteen.
Uni siinä tulee kuulemma uskotto­man
helposti rasittavankin päivän
jälkeen ja vointi on jatkuvasti erin­omainen.
Naistieteilijät tulevat tekemään
paljon huomispäivän maailman hy­väksi;
Tämä on pääsisältönä Yh^
dysvaltain Kansallisen Tiedesäätiö^
ja. Cyanamid Internationalin äsket­täin
julkaisemissa raporteissa jot- .
ka - kiistävät tuon niin yleisen - epäi-^
l y n ^ naisten sopivuudesta tieteen-"
harjoittajiksi ja toteavat että her
omaavat kaikki pätevän teknillisöi
työskentelyn edellyttämät henkiset
kyvyt.
Vapaa Sanan asenne ydinasekokeisiin
Nyt kun Yhdysvaltain hallitus on
aloittanut "uuden, pitkän sarjan
ydinasekokeita", kuten on selitetty
pyydämme ehdottoman "puolueetto­muuden"
nimissä ratsastavaa toron-tolaisen
Vapaa Sanan vasikalla,
jotta lukijamme pääsisivät selville,
mitä sielläkin päin näistä asioista
ajatellaan. ' .
Lainaamme sanantarkasti otteita
Vapaa Sanan numerosta 100, 101 ja
102 viime vuodelta. Siis Vapaa Sa­nan
nimeen:
Washingtonin päätös teki kolkon
vaikutuksen. Atomikokeiden uudel­leen
aloittaminen on taka-askel
maailman rauhalle, sanoo Diefen-baker
- r - Wash|n8t9nin julistus pii
yllätys . . . (Otsikko Vapaa Sanan
etusivulla No:ssa 100 v. 1961).
Ylläoleva on aivan sanatarkka
jäljennys. Olemme vain ottaneet
vapauden vaihtaa 'Moskova" nimen
"Washington nimeksi. Se e i tieten­kään
muuta mitenkään asiaa, sjllä
jos N t : n kokeet tekivät 8 kuukaut­ta
sitten " k o l k o n " vaikutuksen niin
nyt tietysti tekevät USAn kokeet
aivan yhtä " k o l k o n " vaikutuksen!
Rehellisyyden nimissä on luonnolli­sesti
käytettävä samantapaista mit­tapuuta
niin p u o l e l l d k u i h toisella­kin.
_ • ' • .
Sitä samaa menetelmää käyttäen,
vaihtaen tarpee^ tullen. Moskova
Washingtonik6i.. Neuvostoliitto Y h
dysvalloiksi, Itä; Länneksi ja päin
vastoin, voimhie edellämainitustä
Vapaa/ Sanan jiumerosta lainata
mm. seuraavaa:
'tottawasta ilmoitettiin Canadan
ulkoasuin' viraston virkailijoiden
Uskovan,: että amerikkalaisten (pa­nemme
vaihdetut sanat mustalla)
julistus ydinasekokeiden uudestaan
alkamisesta tulee aiheuttamaan uu­den
kriisin maailman asioissa. Pää­ministeri
Diefenbaker leimasi ame­rikkalaisten
aikeet traagilliseksi ta-ka-
askeleeksi maailman rauhan säi­lyttämisen
kannalta.
"Lontoosta on kerrottu; ulkoasi-ainviraston
erään puhemiehen lau­suneen,
että kokeiden uudelleen
aloittaminen Washlngtonln taholta
ori taantumuksellinen talia-askel.
'On hullunkurista syyttää siitä itä­maita',
sanoi mainittu puhemies . . "
Ja sitten Vapaa Sanan numerossa
101:
Washington ei välittänyt idän
syytöksistä j a vastalauseista,
'Moskovista kerrottiin toissa päi
vänä. että vajaa 24 tuntia siitä k un
Neuvostoliitto ja Puola olivat ke-hoittaneet
Washingtonia hyväksy­mään
ydinasepommien ilmassa rä-jäyttäniisen
kiellon .siioritti Yhdys
vallat toisen atomiräjähdyskokeen
" I l m a s s a tapahtuneet atomiräjäh-dykset
aiheuttavat myrkyllisten ra­dioaktiivisten
-aineiden leviämistä
ilmakehään ja se mainittiin yhdek­si
pääsyyksi, miksi Neuvostoliitto
ja PtNria viime sunnuntaina ehdot­tivat
ilmakehässä tapahtuvien ator
mirajähdysten kieltoa . . .
"Vfnäjätt edustaja sanoi, että ih­miskunta
tulee muistamaan Yhdysr
va*tain hallituksen käytöksen Gene­ven
neuvotteluissa \Vashipgtonin
kavaluutena ja maailman toiveiden
petoksena." .
; Lopuksi VS:n numerosta 102 v.
1962:,
" Y h c i y s v a l t a i n atomipommipölyä
äaapui^ut Canadaan. Radioaktiivi­suus
lisääntynyt 35 kertaisesti
W a s l i i n g t o n i n pommiräjähdysten
jälkeen — lisää tulossa. (OUikko
- K )
"Moskovasta tiedoitettiln tpissa-päivänä,
että radlqaktiivisen pölyn
määrä' ilmakehässä Anchoragessa
Alaskassa, ja todennäköisesti suffJ
rimmassa osassa Canadaa, on lisään-^
tyriyt^35 kertaa normaalia suurem-y
maksi kapitalistien ydinasekokeiden'
takia. Neuvostoliiton hallituksen
terveysvirasto kuitenkin selitti, et­tä^
radioaktiivisuuden taso e i ole
kasvahut n i i n paljoa, että se vielä
muodostaisi uhkaavan terveydelU.-..
sen vqaran. Mutta huoltoministeri
ennitsiÖ^että maailman' edessä v o i
ölla ravintoaineiden, veden j a ilman
saastumisen vaara j t ^ yhdysvaltalai­set
jatkaa kokeitaah. . .
.."Ontarion säteilysuojelulabora-foridn
johtaja R. G . ! E l s ou kertoi
toi$sä päivänä, että laboratorio on
äaanut lukuisia huolestuneita kyse­lyjä'
iyleisöltä amerikkalaisten ko­keiden
johdosta . . .
'Neuvostoliiton terveysvurasto dn
tiukentanut ilman radioaktiivisuus
dei^ tarkkailua. Kautta maan ön
yötä päivää toiminnassa havainto­asemia
ottamassa näytteitä ilmasta,
sateesta ja lumesta. Myöskin on hä^
lyy^etty toimintaan 60 asemaa otta­maan
näytteitä maidosta että voi­daan
pUcaisesti todeta jos siinä il-"^^^
mestyyjsaastumisen oireita
Tällainen on siis Vapaa Sanan
asenne ydinasekokeista yleensä - r -
suoHtettakoon niitä vaikka U S A -—.
vai onko' se? Perästä kuuluu, sanoi
torVelfJ&kijä.—• Känsäkoura.