1952-08-19-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Vi jQsgan cf nmi£sb Canadiass. Es-i^ miOiea mnr, 0,1017. AttOumzed 69'Sficond <dafi8 uafl' by 'tbo Post ftfOeo Departanent, Ottava. Pub- .CSbed tbrlce «eeldy: ToesdaySk SbnrsOayB and Saturdaj» lor Vapaus gntltetifng Cqmpany Ltd, at 10(^102 I t e St^ Sndbiny. €)iit« Canada. iUhrestlslns iXatta tvsoa appltaattea. Translatfoa free of cbaxge. - TIL&U6HINNAT: Canadazata; l yk. 9il0 0 Idt, 9.19 Yiidysyalloiasa: 1 8i» 0 Kk. 420 Suomessa: ' 1 «!c. 8£0 6 JUc 4.15 u i » • » » « Ma * i i i i - ) Iiii lÄiiiSl H l ffli pr mmm». mlimm R>V'i?Wri^'i>fcV''.''""'"' •.•-•-•..1- -•••--f .• i i i Ohranoiiiti Yhdysvalloin JSistoxia .opettaa; että kaikkien maiden hallitukset, ^ jotka ovat ^valmistuneet hyökkäys- ja valloitussotiin toisia kansoja vastaan, "'seksi painaneet omat kansansa mielivaltaisen' poliisikomen- > Tämä johtuu yksinkertaisesti j^siitä/ ett^ .tavalliset ih-: huolimatta lainkaan heidän poliittisista tai uskonnollisista vastustavat joko «vaistomaisesti lai tietoisesti ryöstö-:J^^^^ 'muita valloitussotia., ' " Parhain esimerkki siitä> että sotasuunnitelmat ja' oman kansan ilrnniilniminf^n'^ kulkevat Msikädessä; saatiin fasismin nöus^^^^^^ puhuttiin "täysin yksimielisistä" kansoista, kaikista niistä ihmisistä, jotka u s ^ ^ Mussoliini, joku Hitler, joku Horthy, joku ' M ^ e r h e im jne. Nyt vallitsee samanlainen surkuteltava tilanne Yhdysvalloissa, niissä ihmisiä vainotaan, syytetään, tuomitaan vankilaan ja karkoi-tettavaksi^ vain sen takia, että he ajattelevat toisin kuin hallitus ja ^porvarfllisen demokratian entisessä vapaimmassa maassa — on ke-liittynyt tilanne, missä ihmisten täytyy kuiskaten puhua mielipiteistään Jaksamalla varoa sitä, ettei ohranan (DBIrn) miehet tai urkkijat ;pääse;salavihkaaiAeitä-kuulemaan. Yhdysvaltain kansa on suurelta osalta jo mdntfttänyt vapautensa ja niinmuodoint voidaan oikeu-ain kansa joutui maailmanvalloituksen ituspiiriensä ensimmäiseksi, uhriksi —• kuten monta kertaa enncin^ diplomaatit ja kenraalit esiint)M^ät maailman turuillaäär^pSiriäft.öykkärimäisesti ja lyövät i Ja nyrkkiä pöytään. He uhkailevat tuleviksi "vihollisiksi" määrit-lelemiään maita atomipommeilla ja hakteerisodalla sam^l;^ kun "liit- ' tolaisia" uhkaillaan "avustuksen" lopettamisella. ^|utta kotimaassa ibe pelkäävät kuin kuolemaa sitä, että Yhdysvaltain demokraattinen kansa korostaa pnensä rauhan ja kansainvälisen yhteistoiminnan £y^ksi — jänniinpä nyt nähdäänkin, että Pentagonin ja 'Wall Stree-r iin hyökkäyspolitiikan ensimmäiseksi uhriksi on joutunut ^^^Y^ ^ tain kansa.' Kuinka hullunkurisia tilanteita voi kehittyä maassa, missä tiedemiehiä ja työläisiä vainotaan heidän poliittisten mielipiteittensä vuok-saastainen urkkija on nostettu inhimillisten hjrveiden perikuvaksi — se paljastui äskettäin suurta huomiota saa- .prof, l^Ujnjcu-en, tapahtymasta., V«h'es-lehtanme.tTäfömies- \ lEt^^plih^lcirjbillt? tältä tapayuAiäs«a'tdiAiltuäpaIsraltia'n Seuraavaa: f i. JÄ*!S§? joissa,on ,viimpks|kylwneen.j3Qivpoden »ikanair iix.)läii^nmiä< si^uraftulYhdv^svältaifv -^Hibni^A iäakpolff^n''(FBf:n) ke*"' ^ttstanpiiksilt^nf* Mra. LTTU ToIUto Port Arthurista täyttgä elok; 20 pnä 50 vuotta. Ales SebxoOmi», Slngltf Alta, farmari Ja Vapaus-lebden asiamies Ja tilaaja lehden «jntyn^stä «asOtM. täyttää elokuun 22 pnä 70 vuotta^ Mrs. Minnfe joluuoD saavuttaa «lok. 21 pnä 77 vuiDdeu if& Websters .Cor-nersissa, B. C. , Yhdymme BUkulafstenf Ja tuttavien onnitteluihin. va*s ta*u k*s ia J./(HETYS SUOBfEEN Kysymys: Minkälainen pakkaus olisi jkäytännöllinen lähettäessä l u o meen vanhoja vaatteita, kuten turk- Jceja, ;pukuja. palttoja Jne. Qllslkp kanvassäld^ hyvä ipaldcaukseksi? Mlr ten on edullisinta lähettää, rahtitavarana vailcopikatavarana (express). Ky&ymyksesBä on noin sadan pau-, nan lähetys, — Tietoa haluava. ' Vastaus: (Halvin lähetystapa on rahtitavarana lähettäminen. Suosittelisimme vaatteiden pakkaamista puulatikkoon., vaikka luja kanvas-pakkauskin saattaisi ehkä olla. riit-tänrä, riippuen siitä miten lujaa kan-vas on 'Ja miten hyvin se oznmellaan kiinni. Jos lähetätte: rahtitavarana niin olisi lähetys lähetettävä ensin o/soitteella: Prelght Department, Swedish American lime, 1258 Pbilliipps Square, iMontijeal, Josta lähetys pannaan menemään edelleen Suomeen. Teidän olisi luonnollisestikin ihnoi-tettava mainitulla osoitteella lähe-tyksestanne koskevista yksityiskoh-< dista. Vielä pareanpi 'olisi, että kirjoittaisitte asiasta etukäteen, saadaksenne tarkemmat ohjeet. Mitä muut sanovat "mes voi kantaa vaikka minkälaisen taakan. Jos se. on Jonicuoinuun harteilla.". Niin sanotaan vanhassa slaavilaisessa sanaparressa ia samaan tapaan; meni CCP:n kansallinen edustaja^oiu Toront<)S8Sb elokuun 6-^ finä. < , ; ' Oltiin 'kovin, huolissaan ihmiskunnan kärsimj^ksistä. mutta ^iom tuli kysymykseen'ikäytännöni%t i:tolmen-plteet, Joita nytkinen maajlman kriisi' vaatii, niin- iQ^yta^äisyysl^pousi ylemmäksL ' ^ - ; .j-s HlerkiUe pantavaa viime vuosien aittana on oUut omantunnon^ Kirj. Leslie Morris panin Jälleen ' aseistautuminen oli .irhdysvaltain - politiikalle ' keskeisin kysymys.- XHe aiQröskin. myönsivät, että Britannia on nyjorisin- siinä asem a s i , ettei ae ole.mtiuta Jkuln midya valtaa ; sotilaallinen jtukikohtana iksi>:poliisiIaitdkäeksi,^ Värhiaätlkin ölttin' '^Ilä(ett^|ä nähdä; tämä ildtos siviilioikeuksien/^puolusta jana'V<>veniattlm^^ ;iri%(äii^^Ai^!k!^ii)^Kihe^^^^ "'5 "|!:;"',|.'" ; ' l^i'»ijlv£Mut|sittapa«l^^ '.iiiOiimfften .paljastaa syyn»!niiksi FTBI !'es||n(yä j'uuri niiden^ oikeuksien"'«puoltajana", O Hjostorsei^lmlftnä^laän'*dH'syste^ i • i . ^ i "' ,|QWÖ1 'l^^impr^ii juttu) ori'JpkljästaH|^t/;kuyti^ piit. n- ' a a n a r r a v / u u a - T C i n i n c i i < ^ uiiiaiiui liaUIlUKbeif^fJUIllllKan' ja- eaeSOlia-^ musten -Icanssa. Tottdii'ah on sfe,.;etfä use?ta*H/Mt'e;^ft\^Kin,pn'^^^ .i;;j|iiestynyt, «teoksi»' seltäisial,ajoissa >kumoämattomi]la> faktoillaja asia '"paiJereilla on paljastetUl PBlin yhäti kasvava rooli ja valta koko kansamme ajattelun sekä toiminnan kontrolloimiseksi. Ja Judith Coplomn oikeusjuttu paljasti millaisia keinoja -PBlrn agentit käyttävät, kuinka liettävän pitkälle — tai pikemminkin syvälle — he <• V - ^ a t vajopneet. r'- Totta kylläkin se, että seikkaperäisemmät tiedot siitä, kumka y, suuria summia n,k. Central Intelligence Agensyn sallitaan käyttää ilman mitään julkista tilintekoa, ovat herättäneet joitakin amerikka» salaisen poliisijärjestelmän uhkaavan vaaran. 'Mut- • • ta tarvittiin jokin tällainen Owen Lattimoren afääri ennenkuin laa- -'jemmissa kansalaispiireissä todella herättiin näkemään, että tämä salainen poliisijärjestelmä ei enää ole mikään tulevien päivien uhkaava vaara; vaan että se on jo olemassa, ja että sen inhoittavimpia menet- • 'tel3rtapoja kokeillaan IdiytäfiÄossä. • r r • Owen Lattimore, huomattu yliopiston professori, huomatun John • Hopkins yliopiston palveluksessa, on epäilemättä aikakautemme yksi eniten vainottu amerikkalainen. Jo varhain v. 1950 senaattori Joe ; McCarthy leimasi hänet Neuvostoliiton "johtavaksi agentiksi" Yh- • dysvalloissa, jokaf^yytös johti Tydings-komitean maratoonimaiseen : kuulusteluun, joka? Topulta kumosi syytöksen perättömäksi. Sitten senaattori M c ^ Pat McCarran aloitti i vielä pitemmän kuulustelumaratoonin, mutta hänkään ei saanut Mc- Carthyn tekemiä syytöksiä tarttumaan. Kaiken aikaa sensatiomaiset lehtiotsikot julistivat joko miehen syyllisyyttä tai syyttömyyttä. " Lopulta noitajahtaajat saivat FBln avukseen ja se sekaantui asiaan vieläkin sensatiomaisemmalla syytöksellä, että professori aikoo matkustella ulkomailla tarkoituksenaan salainen matka "rautaver- Jlion'* taakse. Mistäkö tieto oli saatu? Eräs suomalaissyntyinei) matkailutoimiston agentti oli humalapäissään kertonut professorin matka- - aikeesta, ja humalapäisen puheet oli otettu täydestä. Sanomalehdissä pidettiin yllä "roomalaista juhlapäivää" professori Lattimoren kustannuksella aina siihen saakka/kunnes koko sen-satiojuttu luhistui omaan mahdottomuuteensa.' Nyf/;;yasta koko narri-pelin seuraukset: alkavat punottaa korvia korkeiss£f virkapaikoisisa ^ashingtgnissa, oikeusdepartmentissa ja vieläpä 'valtiodepartemen-tissakin. Ja tämä korvienpunotus joka kiihtyi kun Lattimorelle oli ^esitettävä julkinen anteeksipyyntökin, oli korvattava syntipukilla, jpksika PBI teki itsensä rientämällä esiin Lattimoren oikeuksien, hänen siviilioikeuksien "puolustajana". Rodiokommentaattori Elmer iÖavis, jbta ei suinkaan ^v4)ida edes epäilläkään vasemmistolaiseksi, summasi koko fiaskon sattuvasti, kun hän sanoi: "Jos se on tapahtunut iLattimorelle, se voi tapahtua teille." Hän tarkoitti sanoa, että jos kerran niinkin huomattu henkilö kum professori Lattimore on joutunut salaisen poliisijärjestelmän uhriksi-niin kuka hyvänsä meistä voi aivan samalla tavalla-jöutua sen uhriksi. TAIVAS VABJELKOON SUT4 "PAHUUDESTA" Vieläpä saarnoissaankin (Canter- 'burvn tuomiorovasti noiden pyhien 'sein/en siäUä ' (Canterburyn iuomio-kiykosf ») hänen canoispan on'lijom'- iiiUnistinen v^^ ' aiii sanoo 'löeitsyl''Marian olVee^ "intoliimölBestl 'Vähempiosaisteii, asian puolella"; Ja 'että Mooses öll''lältönjohtaja ItSevaU .t.aStaV ^ihperfa^lst^stä'hallitsijaa j/a^i taan." —'The'American,' Waterbury, minen Joissakin CCF:n Johtomlehis-sä, Jotka ovat osoittaneet, osittaista huolestumista kylmän sodan';feehit-tymisestä. KaUckehi tärkeintä pn, et-t& puolueen j'äsenet ja kannattajat osoittavat tyytymättämyyttävja kehittyvät mllitanttisiksi aseistuskilpai-liin ja sodan uhan edessä. Tämä t u li esille edustajakokoulcsen päätöslauselmissa; joissa vaaditaan rauhaa Koreassa, atomipommin kieltoa, a-selstuksen lopettamista Ja Saksan ja^ Japanin jälleen aseistussnunnitel-mien peruutUimista. Kokonaisuudessa COPm kansallinen edustajakokous osoitti rauhan voimien antautusxUsta, voimien "Jotka olivat Ontarion, Saskatchewanin Ja £|ritish<:k>lV2nbian maakuntaedu^- taJakokouksLssa taistelleet. Coldvel- Ito Ja Lewisin oikeistosuuntaas; vastaan. Vaikka he kritiseerasivat joitain yksityiskohtia Coldwemn (politiikassa, niin silti he hyväk^ivat sen yleiseksi suunnaksi. Niin kauan kun rauhan voimat OGP :ssä elvat nouse vastustamaan Ja kumoamaan Coldwellln politiikkaa niin kauan ne jäävät k^ttymättomaksl yolmaksl. T . C . Douglas oli ottanut hyvän kannan useimmissa kysymyksissä etenkin kritiseeratessaan Koreaan hyökkäystä ja |Saskatchewanin OCF:n maakuntaedustajakokouksen päätöslauselmat olivat kaikille edistysmielisille canadalalsllle .mleltaylentaviä. Mutta kansallisessa edustajakokouksessa Coldwell Ja Lewis Isännöivät. Rlvijäsenistö' ei ollut läsnä. Vaikka Conn. KEHITVSVfitE^EE SITTENKm^ E*EteNPXtN V Kymmenen vuoita stäneen tut- '^Htyitai!'irfälte^n liäivoatolUton «^uOfhilttti [ bio|o|^sk oti isaanut >at- Wlsi^|4^' päketll^dGt «y^ 'i^fi|^fi)(öly]csen. ^;JEIä^ saanut^ tr n l^»it^>Wdäan luiytt^ eläM>r, vertä^ 5äi^^e*iue« t)pelastäml-, seksi. " ' Canadalalnen suuri lääkäri, (Norman Bethune, Oli ensimmäinen joka käytti varastoitua ihmisverta laajassa mittakaa-vassa. Hän alottl "veripankkien" perustamisen, etta verta on aina saatavana loukkaantuneiden ihmisten pelastamiseksi. Aina silta lähtien ovat monen maan lääkärit etsineet käytännöllistä substituuttia Ihmisverelle. Useimmat asiantuntijat selittivät, ettei elämten verta voida mitenkään käyttää. Mutta tiedemies N. G . Be-llnkl on keksinyt ke:non, miten voidaan lehmän .1/erta muuttaa siten, että sitä voidaan antaa Ihmisille; Tätä veren uutta substituuttia voidaan hei-posti saada suuret, mittakaavassa. S;ta voidaan antaa menetetyn ihmis-; veren tilalle. Siinä on myös ainetta mikä suuresti kUhoittaa ihmisen Viralliset päätöslauselmat' osoittivat tyytyikättämyyttä-varsinkin Ai&opo-litiikakä ikalklsta päiVän 'kriitälisis-tä- kysyinykfeistä, kulien (kysymyksissä Säksa^fet,^^Jailatlista.' Koreasta,- jal^ lefenaseiätuksestÄ; ' 'aianipommi^ta-baktöerisödasta Ja ^Canadan respj^-< slen antajmisesta polkuhmnoiUävYl^' dysvällollle,' niin silti oikelstositpi David Lewis t y h j l l ^ *m|ll! helllaan tyydytti COTm'i/ Euroopan rannikolla.) > Times-^ideh Baldvini t m i t s ^ iähellä Yhdysval^ tain sotilaspiiriä; /iHän on sen Julkir suusmies. .Bä^ teki hyiln selväksi, että^^^ko IkasnpanJav^Neuvosto ja kansojen it^näi^sliiUoeitä vas-taaajoko seisoo tai Jaiatuu,rlippueh siitä onko . olemassa. ' S ^ ^ alaista saksalaista armeijaa. Tatö M . J . Coldvell jkannattl par-; lamentissa Ja sen ibyyäk;^! ^kansallinen edustajakokous. ESITTIVÄT M D ^ ^ Kaikesta .huolimatta ei 'TO noa. ettei; edustajakokouksessa ollut; hyviä, puolia — tai ainakin edustajat esittivät mieUpiteitään useimmista tärkeistä Jcysymyksistä. Douglas vaati, että; USAin militaristit poistetaan Korean rauhan neuvotte-, luista Ja heidän ^tilaljeen -asetetaan siviilihenkilöi asiaa koskävista maista. Hän' kehoitti Kiinan iKansantasa-vallan viipymättämään 'tunnustamiseen Ja sen: byväk^miseettjjääeneksi YK:n. Oli paljon puhetta Joka osoittaa Canadan kansan huolestumista — Yhdysvaltain yllasemasta Canadan asioissa ja sen vastustamisesta. Vain parlamenttiedustaja Clarie Gillis kaimistelematta toi esUle CC-P: n oikeistojohdon mielipiteet ktm han sanoi, että taistelu Canadan itsenäisyyden puolesta Ylidysvaltain diktatuuria vastaan on "täydellisesti mielikuvituksellista mitään-. Asiallisesti CGP ei .vastustanut neljän ^puolueen; ^htenä^yjtiä Ottawan ulkopolitiikassa. J a tämän antautumisen ai^tcditi M . J . , Coldwell va-i Iittiin ykshnfelisteti uudelleen kansalliseksi iohlajaksi. ' , . : £1 puhuttu sanaakaan /työläisten Ja kansan ybtenäl^rydestä. Saskat-.. chewanin;p^tdslauseImaehdntuB O-CP: n xaidianukoinitean -J&lestänii-sestä. m i ^ olisi avannut ovet 3^- teistoiminnalle rauhan puolesta,; hylättiin CX^m huippujohdon taholta. jiSoImetoist^ aajatöslaxiselmaehdo-tusto,^ JoIstayksf^C:stä, Joissa vastustettiin .jNATO:njsuunnitelmaa Jälleen i aseistaa^ Saksa, lyhdistettiin y h teen, : Jossa edelleen ;^ ^kannatetaan PohJoisTAtlanthi liittoa. Jtfutta. ijäse-nlstön tyylymättöms^den ihämäämi-seksi siinä sanotaan, että '-'OCP t u - leö työskent^emään : Y K : n lujitta-xnlseksi, että 'tulevaisuudessa alueellisten sopimusten tajnret^ poistumaan". :-«M* dUpt^^Jluuri'lainkaan kesikö )lua'>;Gars(Ban {Bill H-^':8ta^ Ja kiih-; tyvistä hjr^Kckäyksistä siviilioikeuksia, ammattiliittojen oUceuksla, väihem-mlstöiumsahlsuuksla ja rauhanliiket- :tä vastaan. Vasemmistolaisten. olls'l pitänyt vaat^ selvää ^kannanottoa Bill H-8:n taantumuksellisia ikohtia vastaan* "jolika avaavat tien lasisti-maisiUe -hyökkäyksille Canadan kansaa vastaani'" 'Hyvhi tunnettuja Coldlwellin politiikan vastustajia kutens^ll Temple Ja Ben Sperice Torontosta el kuultu lainkaan edustajakokouksessa. Omi- ICiHOiTUS HAiSILLi 'i Iiii .1 II ,1| < Ensi joulukuai^' 5 pnä avataan Wieiussä Imildden ihaaOihan, kahsojen-)*aul^ li^aist^ ,,lDem.okra^ttlse)B: ,niaaU- ^mahdojl^jtayj etjtä, , ^ i k ^ g j j kansö r, juanliiton to|m(^{ipaiieY^ • l^qniltea • .lOnantapu^ maaftmn>k^lbiue^ n ^ slUe :$eaiaa;ifan Jpl^s^uk^:-/ •: , (Jpu^ukjiun 5 pnft OflS?: aval»an.Wie-. n^ssa ^ansojen, ,rap^][ik9ng^es^.; tulee: kokoamaan yhteen . kidkWv he Joiden hartain jtoiv^mus on« et|ä|vä-laisia varsinkin kritiseeratessaan Ca va nuori altl, «harmaatukkainen alil;' nadan' habituksen alistumista ! S l i - dyisvällollle. Muutkin OCP:n Johtomiehet'käyttivät sainka nlefaett^lyä, den,elamasl ' kynnyksellä, spisoVa^^ SUtÄ huolimatta Jotkut päätöslausel- nuori tyttö, typlätenainen, joka iluot maehdotukset. vaikka komitea niitä työlläsi -maasi hyvinvointia, taloii-' muodoin s:tä voidaan käyttää lääkkeenäkin vissinlaisissa taudeissa. News-Pacts, Canadlan-Sovlet Prlendi shlp Societyn lehti. muutti, toivat selvästi .esille Jäsenistön eroavat mielilteet. Mutta lori-tiikki ei kehittynyt. Se oU Joko Uian heikkoa nostattamaan taistelua tai se tapettlm kulissien takana. Tätä todistaa yksi omituinen seikka. Kansallisen johtaijan M . J . Cold-wellin raportti hyväksyttiin yksimielisesti. IRajportlssaan han sanoi seuraavasti: . "Äsken parlamentille ehdotettiin Pohjois-Atlantin liiton protokollan hyväksymistä, joka käytännössä merkitsee Atlantin sopimuksen velyolli-suxikslen ulottamista käsittäi^än myöskin Länsi-Saksan.: Annoimme kannatuksemone talle ehdotukselle vain sen jälkeen kun ulkoasiain m i nisteri antoi vakuutuksensa, ettei ehdotus tule voimaan elka sita oteta verta valmistavia orgaaneja, ja mm-L käytäntöön ennenkuin tUanne Eu- 3.44 prosentin säästöbondeja Ottawa. —/Rahammisteriö Ilmoitti torstaina, että hallitus asettaa lokak. 14 pnämyytäväksi säästöbondeja, jotka'lankeavat maksettaviksi 10 vuoden Ja 9 kuukauden jälkeen ja joista niitä pidetään mainitun ajan. lUusl sarja muodostaa kuudennen säästö-bondien sarjan. Vihne vuonna liik-k^ eUe lasketut bondlt antoivat 3.21 prosentin koron sihiä tapauksessa, että ostaja piti ne viimeiseen päivään saakka. Uusia bondeja ei myydä kenellekään muuta kuin enlntäSn v i i - Columbia-joen kalastajat ovat lakkoutuneet Astorla. — Viime viikon alussa lak-koutulvat Columbia-joen Icalastajat ja asettivat lakkovahdit kaimuttimo- Jen edustoille. Kaloja kuljettavat kuorma-ajurit ovat kieltäytyneet kuljettamasta kaloja lakon aikana. ; liakkoäänestyla^ lakon puolesta 2y3 äänistä. Union sih- . teeri Robert Hlcks sanoi, että unio on aina valn^is neuvottelemaan karmu-i tusyhtlölden .kanssa .uusien hintojen: määräämiseksi. Hänen arvionsa mu-i .kaan noin 800 verkkokalastajaa osallistuu lakkoon. : : Ennen lakkoa kannuttimot maksoi-^ vat esim. lohesta 27^i senttiä paunalta, mutta ilmoittivat alentavansa hinnan 25 senttiin. Kalastajat puolestaan vaativat 28 senttiä. Satamatyö- <S> Iäisten unio on ihnoittanut tukevansa kalastajain lakkoa. Zatopek-veturi Eralyi. - jkuzmfaksi Zatopekin kolmoisvoiton olympialaisissa. ovat Tlf^ekkoslovakian rautatieläiset päättäneet antaa mestarijuoksijan nimen .yggtmakaennetarte'veturille.- roopassa tulee - .paljon selvemmäksi kun mitä se on tänä palvana." Suoraan sanoen tämä merkitsee etta COP on .hyvaltsynyt Saksan Jälleen aseistamisen. Pearsonin puhe ."käytäntöön ottamisesta", Euroopan tdanteen ^'selvittämisestä" Ja hänen muut vakuutuksensa ovat tyhjää sa-naheimaa. KANNATTAVAT ATI.ANTIN SOPIMUSTA CCF:n kansalimen «dustajakokous, mukaan luettuna Saskatchewanhi päammisteri Douglas,#vahvlsti Ja hyväksyi parlamenttiryhmän menettelyn Saksan aseistukseen nähden.: Se oli edustajakokoukselle ratkaiseva seikka. Muista asioista käyty kaunis sanahelinä — toiveikasta kim se on — ei ole minkään arvoista niin kauan Icuin CCF kannattaa Pohjois- AtlanUn sotilasliittoa ja Saksan Jälleen aseistamista; Yhdysvaltain alaisena. Britannian työväenpuolue sisäisen-taistelun Jälkeen äänesti parlamentissa samaa ehdotusta vastaan. Ranska ei ole sitä vielä hyväk^myt. Usetaunat maat JoUca kuuluvat A t - lantm liittoon eivät «Ie sitä hyväksyneet. Mutta Mike Pearson haluaa näyttää esimerkkiä muUle länsimaille Ja kiirehti ehdotuksen parlamentille ennen- muita maita Ja M . j . cold-' well avuliaasti tuki häntä. SAKSAN JÄLLEEN ASEISTAMINEN Juuri hiljattahi Hanson Baldwln^ Ne(W York Timesin soUlasasioitten tuntija Ja Hector McNell, Brltaxinlan työväen(puoIueesta, pääsivät yksimielisyyteen siltä, että Saksan <ja Jämääsi poikaisnainen. Joka kylvät viljaa, peltojen kultaa, opettja ja kirjailija, jonka elämäntyönä on vaalia ihmisyyttä ihmisessä, lääkäri ja, sairaanhoitaja, jotka suojelette elämää ja terveyttä, tiedemies ja taiteilija, te, joiden tehtävänä on rikastuttaa: i h misen elamaa hyvlnvomnilla ja kauneudella: Oli teidän ihonvariime, uskonnollinen ja poliittinen vakaumukseime mikä tahansa, oUttepa syntyneet missä maassa tahansa oiettuja rikas tai köyhä, kansojen rauhankongressi on myös teidän kongressinne, silla sota uhkaa ..tuhota elämänne, toiveenne, henkilöt. Joita rakastatte ja Jotka r a kastavat teitä. Ette voi pysyä välinpitämättömänä tämän vaaran edessä! Teidän täsrtyy ymmärtää, ettekä saa koskaan sitä unohtaa, etta sodan estäminen^ on vtf^a^n pjlasf,^, f})^ aktien edää iaLijiupha^lrtcsf. „. I Kansojen rauhankongressissa ;tu- :levat, naiset ja, mfeliel' *ilmaiseras{an '^lÄa'a?Äm'lii " tuffr^^ÄolnlSan • Ä l s e m m i ' / r Ä n t ^ f c y n ^ j J 0- femmaa%'»A''ralihä"I^Vte4& ' ^ - « / ^ f i f f^Äe^Voi 'iäk^a. M J18- en 'joka olet-monesti eJSmdsi' aikana''Wf^ja''pWiMaä*'teidän fii^enni{ja saanut kokea sodan kauhean j u l m u i i : ' i ' ^ " l " " " f i i ' i ' - ^ ' - " ' ' - tuisesti puolueen unionistit eivät puhuneet mitään. KeskiluokkaJ^teet l u jittivat kontrolliasemansa. ColdwelI ei Johda yhtenäistä puoluetta. Mutta jos .eivät -rauhaa voimat nouse tais- .dakxPza Johtoa, niin «hoidat paine-taaij, älasjjja he tulevat a^vuttomiksLf . K ) AAUHA^-yOIMAT ,OCF:n oikeistosiipi vastustaa-här-;: :ikäpäisestL; v :kansoJen: %: yhtenai^ttä iraubani;^ja. .demokratian;r puolesta! ColdwelUn Johdon alla COF menee väärään suuntaan pMen.kiiimi'Mike; Pearsonin !^ takin helmasta ja:, hänoi .'JMade in USA." '3iommunismi'%väs'f' täisestä "ristiretfci"-xi]kopolitiikastaan ;mikä on vastoin ^^kailä£ien.kansoT: jen: etuja. Jotka pyrkivät ihpitamaan omia asioitaan omalla tavallaan jil-' man .'Ulkolalsia onaaräyksla. Siis el muuta perspektiiviä paitsi täydellistä sekaantumista Jankkien sotalelrim. Juuri siksi pitää vastus-1 taa nousevia,kansojen lUkkeita.rau-; han 'ja kansallisen -itsenäisyyden: puolesta. Jiuuri siksi cqp täydelli-j; sesti.kannattaa verhottua .siirtomaa-^ kansojen riistoa. Joka tunnetaan -f'Co-' •lomfao Pian" nimellä, mutta ei lainkaan taistelua ainoan . talouspolitii-; kan puolesta. Joka estäisi Canadan talouden perikatoon menoa — maailman laajuista kauppaa. Tämä merkitsee kaupan käyntiä maailman sosialistisen osan kanssa ja rilppuvai-suussuhtelden 'Poistamista Yhdysvaltojen kanssa. , •: ^Edistysmieliset canadalaiset. jotka haluavat nähdä muutpksia 'kansallisessa politiikassa Ja jotka käsittävät yhä enemmän, etta sellainen muutos voi tapahtua ainoastaan rauhan Ja itsenäisyyden voimien kokoomuksen kautta, naJcevät CCF:n kansallisen edustajakokouksen olleen voiton Coldiwellln olkeistojohdolle. Mutta samalla jkerralla on selvästi havaittavissa 'Jäsenten nouseva tyy-tymattömj^ s tahan polltllfcliaan. Vasemmistolaiset elvat nousseet taistelemaan,- H e . eivät ^ nousekaan taistelemaan Cpldrarellln Johjtqa - vastaan. Jos ei kaikkialla::tehda.£nemr. män tjgta^ kesltustelun _herattami-seksi uudesta kansallisesta politiikasta ja poisteta OCP:n -kieltäytymistä toimia yhteisesti LP^In:^?^^ laajan keskustelun synnyttämiseksi, Ailkä-^dfe^" tyÖvaeriliiSJkcfeil Uoi-"^ m l ^ a n j ^ n : ^ ]iidee.^U^i^ima^n!^l£^- tymJstä' sotapolitiikasta "rauhanpolitiikkaan.'; f) -1 -il f lll< Jti^ 1 Tässä keskusteluss&"KälHcei»"i:p&f-. hain ase on LPPm ^uusI^|'ohJ|¥hifä; luonnos. Keskustelun''edisiamiseksi kaikkien edlstysmiöli^^ti-limlij^-^an-i taa kopion iLPPth öhJelmastaLCCEK puolueen jäsenille ja. 1 ^ siltä kes- Inbtäiia-heidMi- kanssia^^ ' ' • ~ Renki lahti ulos täyttäaiMn h . iyä. Kun han palasi issyi w Oliko ^ tehnyt k ä ^ n ^ j ^ — JKyUä, .sanoi ,ffeakL ÄnMT* Ikäiselle kaaUnkeran ja ripustto auurlmman vesipumpun varteen. • • • RAVINTOLASSA — Tuokaa soppaa, mutta tällää taa ilman hiuksia.' — Mtoun pitäisi myöskia «atf soppaa. — Ilman hiuksia valko... Miten Äican ryödj ikobnaisen valta-kmmn BC:äa Vancouver Sun-lehden kirjoutsi Evoy W. Brown on selittänyt miu yhdysvaltalainen Alummum Co < Canada (Alcan) sai oikeudet valta vim luonnonrikikauksiin Kitimati i S e u d u l l a iBC :n. maakunnassa, ktii naiseen valtakuntaan, jolion sijoiö taan noin 550 miljoonan dolki pääomat noin 1.600,000 hevosrolaa kehittämistä Ja noin 500,000 tonni! alumimltuotannon kehittämistä TB ^ ten. Tämän Tyynenmeren luoteisranm kon valtakunnan Alcanin isasiin sii minen tehtiin : helpoksi .kun BCä lalnlaatljakunta hyväksyi teollisuuden kehittämislain maalisk. 24 pBi 1949.. Seuraavassa tammikuussa can allekirjoitti asiaa koskevan st^tf muksen maakunnan kanssa. Sasi\m antoi Alcanllle yksinoikeuden aluea ikuiseen kehittämiseen. RakennÄ den todetaan jatkuvan vuoteen 136 saajiika ja voidaan mi ta jatkaa mie livaltaasesti millom ja miten tahaa sa. Nimellisestä maksusta saa 'Alea: omakseenmyoskm valtavat metsi Ja: mineraallrikkaudet. Alcan on yhtiö, jonka kontrolk eräs Yhdysvaltam rikkaimmista ra hamiesperheistä — Mellonln Deäi •KiUenfil«^r •• Levittäkää'''lalo^a'"|^&^^^ tle€pM»*w«**>w*mw4tutm^iinwjttm^ni» kansojen rauhankongtesslfsta! Keskustellcaa m^uiken naisten kanssa, olivatpa heidän: mielipiteensä ja vakaumuksensa mitkä tahansa, : ja pohtikaa yh\iessä ratkaisuja, Jotka teidän valtuutettunne sitten välittävät kongressille! Selvittäkää' väsymättä perheUlen-ne. ystävillenne, naapiureillenne, etta sodan estäminen on mahdollista Ja välttämätöntä] -• Korean so(a^on lopetettava! •Asevarusteluja on supistettava! Atomh. jaibjncteeriaseet seka Joukkotuhoaseet kiellettävä! Saksan ja Japanin henkiinherännyt militarismi! ^ E B pysäytettävä! ' Rauhansopimus o'n allekirjoitettava! Liittäkäämme naisina tahtomme satojenmiljopnien muiden Uimisten tahtoon, niin -että siitä -tulee raidian-puolustuksen murtumaton voUna. RAUHA VgiTTASA! % Realtpalkka on laskenut sanovat kunnallistyöläiset Terävästi arvostellen elinkustan-nushidekslä toimituskirjöltuksessa. iOntarlon slvlilltyöläisten järjestön äänenkaimattaja. vaatii elhikustan-nusindeksin täydellistä tutkimista, Union: tllastotutkijan raportin mukaan V. 1945 $2,727 vuosipalkalla säa-^ tlln saman summan edestä tavaroita ja palvelusta. Vuonna 1951 sama h.ertr kilö. jos han olisi saanut kaikki normaaliset palkankorotukset kuuden vuoden ajalla, saisi $3,900. mUtta silta huolimatta hänen ostokykynsä \ on vähentynyt $2.52S Johtuen dollarin arvon alenemisesta. , - J f fi Toimltuskh-joituksessa vaaditaan sai omakseen satoja neliomaileja'U sittävan alueen, jossa sanotaan jole van mm.: noin 7,000 miljoonaa lal •lisaay puutavaraa, mil?a kykenee TI l:Ustamaan?400 tomun paperi-tai osa massät^htyau '125' 'vuod^ii 'ajaks.' . (Mutta mikä on'^äik^ein täriein t^. 't^;:jyösto" Jcäsitt^' taydelUa cUkeudetrt maakunnan. tFikkaisiin; TI yiVoimiini' Kän ne kehitetaan saJ daan/j]h^estä ainoasta voimalaitot se^ta^^^^pmap voimaa kuin aft saadaan kolco maakunnan nylqnsisS voimalaitoksista. • Sellaiset yeslvolna määrät on lahjoitettu yhdjsvalta] lafiille rahamiehille sen sijaan,>etll ne - olisi - kehitetty - maakunnan; m mesta yleiseksi hyödyksi. Kaiieii ilj saksi on maakunta luopunut oäm destaan pakoittaa Alcan myjnääl voimaa mulUe yhtiöille ja maalnm[ nan asukkaille. 1 xriltta^ miseei telija t^tet toön I flinkie gihtee O > suoma PeoF derstoc jaeJs. veis) itsensä Thej crles, write:C jneik •vards, m leU paaäta. tää ki . kirjaim Gesti mlm tl Teon .deUiste iloiatist yms.) ! Seuraai sanan i To V outti) I He li än otor nen vie Cry ( Isoitetas tarjota jne.: To cr jata. To C l :ftsla sil JapanUaiset saavat lentää USA:n Tokio. — Taalla on allekirjoiteö sopimus, jonka mukaan japanllala saavat suorittaa lentoja YhdysvaIW hin. Sopimuksen ovat allekirjoiöB neet Yhdysvaltain lähettiläs ja b pan: n ulkoministeri. todellista arviota huomioimalla ses raavien kustannuksien nousut toto den mukaisen elinkustannus, laatimisessa: vuokrat, puhelin, kö. kaasu, vesi ja muut yleiset velukset, kunnaUiset verot ja tul^ verot. Eriskiunallisia vinkeitä Setä Samin sotaisten kemtiallen ja politiikkojen vinkeitä on tolstoaan valkea seurata. Yhtenä : päivänä ne ovat sitä ja toisena .vallan toista. Ottakaamme esimerkiksi vaikka se atomiaseiden pannajuttu. 'Wall. Streetto sotaiset asetarveteh-tailljat ovat poUtilkkojensa suun kai-, keila voimalla (huutaneet, että.VVe-i näjä on syyllinen" siihen kun ihmis-, kunnan pelkäämää atomiasetta ei ole; vieläkään Julistettu.pannaan. V Mutta (jouduttuaan ihmiskunnan: yleisen mielipiteen painostuksella ajetuksi nurkkaukseen, missä oli lopulta sanottava atomiaseiden-Ja bak-teQ'isodankäynnin kieltämisen suhteen, joko "ei" tai '*yllä", niin Wash-ingtonlsta iJuUstettiln viikon lopulla korkean- omakätisesti, että Yhdys-; vallat "ei suostu atomiaseiden Ja faak-; teerisodan '^Mumaijulistuks^en", elleivät Jotkut muut tee sitä Ja tätä. Toisinsanoen, Washington myönsi, ettei atomiaseiden kieltämistä olekaan Jaxruttaneet venäläiset, vaan amerikkalaiset sotasankarit. Jotka haluavat kuulemma /'itsepuolustuk-. sen, nimissä" valmistaa atomiaseita ja kasvattaa taudinpasilleilla /.saastutettuja käxpäsiä» hämhäkkejä Ja' muita mönkiäisiä. .Tämä sittenkin, vaikka venäläiset — ja ikalldd Johtavat maat paitsi Y h dysvallat —.OVAT JO AiLLBKIR-JOnrTAINEET VIUODEN 1925 G E - NIBVAIN :. SOPHMUKSEN, MINlbt MUKAAN- IIE SITOUTUVAT S H - HBN, ETTOVÄT KÄYTÄ BAKTBE-RITASEITA SODAiSSA -TCOSXA KANE J A VASTTAIAiN. . Jänkkl-imjperiallsmlsta , on tnllnt sellainen "meidän elintapamme"' itr seoikentetta pnolnstaja, että se v^t-taa- klntaalla;Jhmfahnnnan «nemmls-tön toivomnksUn. pitäa. "itseolkeaie-na" valmistaa. slvUUväen tahoa vi&- ten snnnnlteltnja. Joukkotuhoaseita, Järjestää ukvjifeto- Ja lentotnUasemia jrmpäri tnä&IUäaa ia.: komennella "aa-tettaytaan": ^ ]^nln taionjosslt torppa-reitaan. Ja V Jondottnaaif kiinni. teosta, otta>vPahlmman kylätappelljan asenteen JnUs^en — tällainen atomi- Ja bakteerfsotasaakari minä olen, mntta koettakaapas, ^os voitte minulle mitään! • ' tt* * * Samanlain^ tilanne Arallitsee Korean : välhf^j^ttanepvotteluissa. K u kaan ei^i^^^epälle sitä, etteikö kysymyksessä-^ j ole * Jänkiklkenraallen jamitus; Vaikka asiallisesti ..jiiuhium välirauhaneuvottelijat ovat ratkaisseet kaikki muut kysymykset, paitsi sotavankien valhtamisaslan, mm taistelut jatkuvat yhä, samalla kun amerikkalaiset kenraalit ovat uhanneet ilmapommituksellaan havittaa kaikki Pohjois-Korean kaupungit. Tämä siltäkin huolimatta vaikka tiedetään <ja tunnustetaan, että i l mapommituksella el Korean sotaa voiteta. Mutta kuten sanottu, välirauha-neuvottelijat ovat sopineet demar-kaatiorajasta. He ovat..sopineet siitä, miten valirauhasoplmusta (kontrolloidaan ja'valvotaan; Ainoana iMil-mafcysymyksena on se. palautetaanko kaikki Sotavangit molemmilta puolin, vai rikotaanko/ tässäkin asiassa kansamvälislä lakeja 'Ja ' säädöksiä siten, että amerikkalaiset palauttaisivat vain osan sotavangeista. . (Kuten muistetaan, jänkit >se]£aan-tuivat Korean sisäisiin asioihin selittämällä, että" he suorittavat siellä Y K : n lipun suojassa "poliisitoimm-taa". Mutta minkälaista poliisitoimintaa — lain ja järjestyksen valvontaa — on se. kun kj^Itäydjrtään sotavankien vaihtamisesta: kansainvälistej^ lakien määräämällä tavalla? Tolsin sanoen: Knn Trnman lähetti amerikkalaisia sotilaita Koreaan, niin hän selitti, että niiden tehtävänä on po-lllsltoindnta T - ./Oiyökkääjän lyöminen takaism: - 38:nnen .'leveyspiirin Abitta nyt pitkitetään vSlIraiilia^ neuvotteluja Ja Jatketaan tuiU peetonta verenvuodatusta s"> ' kun Tnunanin - kenraalit elyit; lua päästää pohjoiskorealaisi» heidän liittolaisiaan takaisin 38ut leveyspiirin yli. iKaiken tämän perusteella on po käsittää se miksi esimeitotoi P:n Saskatchewanin jaoston "• T. Douglas esitti COF:n sa puoluekokouksessa vi että Korean välirauhaneuvottelnt .tettaislin pois amerikkalaisten "raaUen käsistä, jotka eivät tlkään vährauhaa halua, ja taisUn kaikkia Korean asioihin^ kaantunelta malta edustavien li->hmisten tehtäväksi. Yksi asia on kuitenkin selvä; rikkalaiset kenraalit eivät niitä sen paremmin naista neuvotteluista kuin kään Korean.kansaa vastaan.- rempi' olisi heiUe Itselleenkin humattäkaan nyt ihmiskunnan, ' eduista — että "luopuisivat ta" aikanaan ja jättäisivät korealaisille, ojtka siinä maa^, vat länikulsestl asuneet Ja iO^^. kieltämätön otteus Itse Päät»*. tä. miten he omaa maataan " sevat. Jos kuitenkin on nihi, etu kien sotaiset kenraalit eivät kuunnella Järjen ääntä, nito a mta tai myaiemmto muodosH»^ lanne, missä tae yksinään o»»* keassa" Ja koko muu maailm» iässä". —• Känsäkoura.
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, August 19, 1952 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1952-08-19 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus520819 |
Description
Title | 1952-08-19-02 |
OCR text |
Vi
jQsgan cf nmi£sb Canadiass. Es-i^
miOiea mnr, 0,1017. AttOumzed
69'Sficond |
Tags
Comments
Post a Comment for 1952-08-19-02