Vapaus, August 19, 1952

              Vi
jQsgan cf nmi£sb Canadiass. Es-i^
miOiea mnr, 0,1017. AttOumzed
69'Sficond <dafi8 uafl' by 'tbo Post
ftfOeo Departanent, Ottava. Pub-
.CSbed tbrlce «eeldy: ToesdaySk
SbnrsOayB and Saturdaj» lor Vapaus
gntltetifng Cqmpany Ltd, at 10(^102
I t e St^ Sndbiny. €)iit« Canada.
iUhrestlslns iXatta tvsoa appltaattea.
Translatfoa free of cbaxge. -
TIL&U6HINNAT:
Canadazata; l yk. 9il0 0 Idt, 9.19
Yiidysyalloiasa: 1 8i» 0 Kk. 420
Suomessa: ' 1 «!c. 8£0 6 JUc 4.15
u i
» • » » « Ma
* i
i i i - )
Iiii
lÄiiiSl
H l
ffli
pr
mmm». mlimm
R>V'i?Wri^'i>fcV''.''""'"' •.•-•-•..1- -•••--f .•
i i i
Ohranoiiiti Yhdysvalloin
JSistoxia .opettaa; että kaikkien maiden hallitukset, ^ jotka ovat
^valmistuneet hyökkäys- ja valloitussotiin toisia kansoja vastaan,
"'seksi painaneet omat kansansa mielivaltaisen' poliisikomen-
> Tämä johtuu yksinkertaisesti j^siitä/ ett^ .tavalliset ih-:
huolimatta lainkaan heidän poliittisista tai uskonnollisista
vastustavat joko «vaistomaisesti lai tietoisesti ryöstö-:J^^^^
'muita valloitussotia., ' "
Parhain esimerkki siitä> että sotasuunnitelmat ja' oman kansan
ilrnniilniminf^n'^ kulkevat Msikädessä; saatiin fasismin nöus^^^^^^
puhuttiin "täysin yksimielisistä" kansoista,
kaikista niistä ihmisistä, jotka u s ^ ^
Mussoliini, joku Hitler, joku Horthy, joku
' M ^ e r h e im jne.
Nyt vallitsee samanlainen surkuteltava tilanne Yhdysvalloissa,
niissä ihmisiä vainotaan, syytetään, tuomitaan vankilaan ja karkoi-tettavaksi^
vain sen takia, että he ajattelevat toisin kuin hallitus ja
^porvarfllisen demokratian entisessä vapaimmassa maassa — on ke-liittynyt
tilanne, missä ihmisten täytyy kuiskaten puhua mielipiteis­tään
Jaksamalla varoa sitä, ettei ohranan (DBIrn) miehet tai urkki­jat
;pääse;salavihkaaiAeitä-kuulemaan. Yhdysvaltain kansa on suu­relta
osalta jo mdntfttänyt vapautensa ja niinmuodoint voidaan oikeu-ain
kansa joutui maailmanvalloituksen
ituspiiriensä ensimmäiseksi, uhriksi —• kuten
monta kertaa enncin^
diplomaatit ja kenraalit esiint)M^ät
maailman turuillaäär^pSiriäft.öykkärimäisesti ja lyövät i
Ja nyrkkiä pöytään. He uhkailevat tuleviksi "vihollisiksi" määrit-lelemiään
maita atomipommeilla ja hakteerisodalla sam^l;^ kun "liit-
' tolaisia" uhkaillaan "avustuksen" lopettamisella. ^|utta kotimaassa
ibe pelkäävät kuin kuolemaa sitä, että Yhdysvaltain demokraattinen
kansa korostaa pnensä rauhan ja kansainvälisen yhteistoiminnan
£y^ksi — jänniinpä nyt nähdäänkin, että Pentagonin ja 'Wall Stree-r
iin hyökkäyspolitiikan ensimmäiseksi uhriksi on joutunut ^^^Y^
^ tain kansa.'
Kuinka hullunkurisia tilanteita voi kehittyä maassa, missä tiede­miehiä
ja työläisiä vainotaan heidän poliittisten mielipiteittensä vuok-saastainen
urkkija on nostettu inhimillisten
hjrveiden perikuvaksi — se paljastui äskettäin suurta huomiota saa-
.prof, l^Ujnjcu-en, tapahtymasta., V«h'es-lehtanme.tTäfömies-
\ lEt^^plih^lcirjbillt? tältä tapayuAiäs«a'tdiAiltuäpaIsraltia'n Seuraavaa:
f i. JÄ*!S§? joissa,on ,viimpks|kylwneen.j3Qivpoden »ikanair
iix.)läii^nmiä< si^uraftulYhdv^svältaifv -^Hibni^A iäakpolff^n''(FBf:n) ke*"'
^ttstanpiiksilt^nf*
Mra. LTTU ToIUto Port Arthurista
täyttgä elok; 20 pnä 50 vuotta.
Ales SebxoOmi», Slngltf Alta, far­mari
Ja Vapaus-lebden asiamies Ja
tilaaja lehden «jntyn^stä «asOtM.
täyttää elokuun 22 pnä 70 vuotta^
Mrs. Minnfe joluuoD saavuttaa «lok.
21 pnä 77 vuiDdeu if& Websters .Cor-nersissa,
B. C. ,
Yhdymme BUkulafstenf Ja tuttavien
onnitteluihin.
va*s ta*u k*s ia
J./(HETYS SUOBfEEN
Kysymys: Minkälainen pakkaus
olisi jkäytännöllinen lähettäessä l u o ­meen
vanhoja vaatteita, kuten turk-
Jceja, ;pukuja. palttoja Jne. Qllslkp
kanvassäld^ hyvä ipaldcaukseksi? Mlr
ten on edullisinta lähettää, rahtita­varana
vailcopikatavarana (express).
Ky&ymyksesBä on noin sadan pau-,
nan lähetys, — Tietoa haluava.
' Vastaus: (Halvin lähetystapa on
rahtitavarana lähettäminen. Suosit­telisimme
vaatteiden pakkaamista
puulatikkoon., vaikka luja kanvas-pakkauskin
saattaisi ehkä olla. riit-tänrä,
riippuen siitä miten lujaa kan-vas
on 'Ja miten hyvin se oznmellaan
kiinni. Jos lähetätte: rahtitavarana
niin olisi lähetys lähetettävä ensin
o/soitteella: Prelght Department, Swe­dish
American lime, 1258 Pbilliipps
Square, iMontijeal, Josta lähetys pan­naan
menemään edelleen Suomeen.
Teidän olisi luonnollisestikin ihnoi-tettava
mainitulla osoitteella lähe-tyksestanne
koskevista yksityiskoh-<
dista. Vielä pareanpi 'olisi, että kir­joittaisitte
asiasta etukäteen, saadak­senne
tarkemmat ohjeet.
Mitä muut sanovat
"mes voi kantaa vaikka minkä­laisen
taakan. Jos se. on Jonicuoinuun
harteilla.". Niin sanotaan vanhassa
slaavilaisessa sanaparressa ia sa­maan
tapaan; meni CCP:n kansalli­nen
edustaja^oiu Toront<)S8Sb elo­kuun
6-^ finä. < ,
; ' Oltiin 'kovin, huolissaan ihmiskun­nan
kärsimj^ksistä. mutta ^iom tuli
kysymykseen'ikäytännöni%t i:tolmen-plteet,
Joita nytkinen maajlman
kriisi' vaatii, niin- iQ^yta^äisyysl^pousi
ylemmäksL ' ^ - ; .j-s
HlerkiUe pantavaa viime vuosien
aittana on oUut omantunnon^
Kirj. Leslie Morris
panin Jälleen ' aseistautuminen oli
.irhdysvaltain - politiikalle ' keskeisin
kysymys.- XHe aiQröskin. myönsivät,
että Britannia on nyjorisin- siinä ase­m
a s i , ettei ae ole.mtiuta Jkuln midya
valtaa ; sotilaallinen jtukikohtana
iksi>:poliisiIaitdkäeksi,^ Värhiaätlkin ölttin' '^Ilä(ett^|ä nähdä;
tämä ildtos siviilioikeuksien/^puolusta jana'V<>veniattlm^^
;iri%(äii^^Ai^!k!^ii)^Kihe^^^^ "'5 "|!:;"',|.'" ; '
l^i'»ijlv£Mut|sittapa«l^^ '.iiiOiimfften .paljastaa syyn»!niiksi FTBI
!'es||n(yä j'uuri niiden^ oikeuksien"'«puoltajana",
O Hjostorsei^lmlftnä^laän'*dH'syste^ i • i . ^ i "'
,|QWÖ1 'l^^impr^ii juttu) ori'JpkljästaH|^t/;kuyti^ piit.
n-
' a a n a r r a v / u u a - T C i n i n c i i < ^ uiiiaiiui liaUIlUKbeif^fJUIllllKan' ja- eaeSOlia-^
musten -Icanssa. Tottdii'ah on sfe,.;etfä use?ta*H/Mt'e;^ft\^Kin,pn'^^^
.i;;j|iiestynyt, «teoksi»' seltäisial,ajoissa >kumoämattomi]la> faktoillaja asia
'"paiJereilla on paljastetUl PBlin yhäti kasvava rooli ja valta koko
kansamme ajattelun sekä toiminnan kontrolloimiseksi. Ja Judith
Coplomn oikeusjuttu paljasti millaisia keinoja -PBlrn agentit käyt­tävät,
kuinka liettävän pitkälle — tai pikemminkin syvälle — he
<• V - ^ a t vajopneet.
r'- Totta kylläkin se, että seikkaperäisemmät tiedot siitä, kumka
y, suuria summia n,k. Central Intelligence Agensyn sallitaan käyttää
ilman mitään julkista tilintekoa, ovat herättäneet joitakin amerikka»
salaisen poliisijärjestelmän uhkaavan vaaran. 'Mut-
• • ta tarvittiin jokin tällainen Owen Lattimoren afääri ennenkuin laa-
-'jemmissa kansalaispiireissä todella herättiin näkemään, että tämä sa­lainen
poliisijärjestelmä ei enää ole mikään tulevien päivien uhkaava
vaara; vaan että se on jo olemassa, ja että sen inhoittavimpia menet-
• 'tel3rtapoja kokeillaan IdiytäfiÄossä.
• r r • Owen Lattimore, huomattu yliopiston professori, huomatun John
• Hopkins yliopiston palveluksessa, on epäilemättä aikakautemme yksi
eniten vainottu amerikkalainen. Jo varhain v. 1950 senaattori Joe
; McCarthy leimasi hänet Neuvostoliiton "johtavaksi agentiksi" Yh-
• dysvalloissa, jokaf^yytös johti Tydings-komitean maratoonimaiseen
: kuulusteluun, joka? Topulta kumosi syytöksen perättömäksi. Sitten
senaattori M c ^ Pat McCarran aloitti
i vielä pitemmän kuulustelumaratoonin, mutta hänkään ei saanut Mc-
Carthyn tekemiä syytöksiä tarttumaan. Kaiken aikaa sensatiomaiset
lehtiotsikot julistivat joko miehen syyllisyyttä tai syyttömyyttä.
" Lopulta noitajahtaajat saivat FBln avukseen ja se sekaantui
asiaan vieläkin sensatiomaisemmalla syytöksellä, että professori aikoo
matkustella ulkomailla tarkoituksenaan salainen matka "rautaver-
Jlion'* taakse. Mistäkö tieto oli saatu? Eräs suomalaissyntyinei) mat­kailutoimiston
agentti oli humalapäissään kertonut professorin matka-
- aikeesta, ja humalapäisen puheet oli otettu täydestä.
Sanomalehdissä pidettiin yllä "roomalaista juhlapäivää" profes­sori
Lattimoren kustannuksella aina siihen saakka/kunnes koko sen-satiojuttu
luhistui omaan mahdottomuuteensa.' Nyf/;;yasta koko narri-pelin
seuraukset: alkavat punottaa korvia korkeiss£f virkapaikoisisa
^ashingtgnissa, oikeusdepartmentissa ja vieläpä 'valtiodepartemen-tissakin.
Ja tämä korvienpunotus joka kiihtyi kun Lattimorelle oli
^esitettävä julkinen anteeksipyyntökin, oli korvattava syntipukilla,
jpksika PBI teki itsensä rientämällä esiin Lattimoren oikeuksien, hä­nen
siviilioikeuksien "puolustajana".
Rodiokommentaattori Elmer iÖavis, jbta ei suinkaan ^v4)ida edes
epäilläkään vasemmistolaiseksi, summasi koko fiaskon sattuvasti, kun
hän sanoi: "Jos se on tapahtunut iLattimorelle, se voi tapahtua teille."
Hän tarkoitti sanoa, että jos kerran niinkin huomattu henkilö kum
professori Lattimore on joutunut salaisen poliisijärjestelmän uhriksi-niin
kuka hyvänsä meistä voi aivan samalla tavalla-jöutua sen uh­riksi.
TAIVAS VABJELKOON
SUT4 "PAHUUDESTA"
Vieläpä saarnoissaankin (Canter-
'burvn tuomiorovasti noiden pyhien
'sein/en siäUä ' (Canterburyn iuomio-kiykosf
») hänen canoispan on'lijom'-
iiiUnistinen v^^ ' aiii sanoo
'löeitsyl''Marian olVee^ "intoliimölBestl
'Vähempiosaisteii, asian puolella"; Ja
'että Mooses öll''lältönjohtaja ItSevaU
.t.aStaV ^ihperfa^lst^stä'hallitsijaa j/a^i
taan." —'The'American,' Waterbury,
minen Joissakin CCF:n Johtomlehis-sä,
Jotka ovat osoittaneet, osittaista
huolestumista kylmän sodan';feehit-tymisestä.
KaUckehi tärkeintä pn, et-t&
puolueen j'äsenet ja kannattajat
osoittavat tyytymättämyyttävja ke­hittyvät
mllitanttisiksi aseistuskilpai-liin
ja sodan uhan edessä. Tämä t u ­li
esille edustajakokoulcsen päätös­lauselmissa;
joissa vaaditaan rauhaa
Koreassa, atomipommin kieltoa, a-selstuksen
lopettamista Ja Saksan ja^
Japanin jälleen aseistussnunnitel-mien
peruutUimista.
Kokonaisuudessa COPm kansalli­nen
edustajakokous osoitti rauhan
voimien antautusxUsta, voimien "Jot­ka
olivat Ontarion, Saskatchewanin
Ja £|ritish<:k>lV2nbian maakuntaedu^-
taJakokouksLssa taistelleet. Coldvel-
Ito Ja Lewisin oikeistosuuntaas; vas­taan.
Vaikka he kritiseerasivat joi­tain
yksityiskohtia Coldwemn (poli­tiikassa,
niin silti he hyväk^ivat
sen yleiseksi suunnaksi. Niin kauan
kun rauhan voimat OGP :ssä elvat
nouse vastustamaan Ja kumoamaan
Coldwellln politiikkaa niin kauan ne
jäävät k^ttymättomaksl yolmaksl.
T . C . Douglas oli ottanut hyvän kan­nan
useimmissa kysymyksissä eten­kin
kritiseeratessaan Koreaan hyök­käystä
ja |Saskatchewanin OCF:n
maakuntaedustajakokouksen päätös­lauselmat
olivat kaikille edistysmie­lisille
canadalalsllle .mleltaylentaviä.
Mutta kansallisessa edustajakoko­uksessa
Coldwell Ja Lewis Isännöivät.
Rlvijäsenistö' ei ollut läsnä. Vaikka
Conn.
KEHITVSVfitE^EE
SITTENKm^ E*EteNPXtN V
Kymmenen vuoita stäneen tut-
'^Htyitai!'irfälte^n liäivoatolUton
«^uOfhilttti [ bio|o|^sk oti isaanut >at-
Wlsi^|4^' päketll^dGt «y^
'i^fi|^fi)(öly]csen. ^;JEIä^ saanut^
tr n l^»it^>Wdäan luiytt^ eläM>r,
vertä^ 5äi^^e*iue« t)pelastäml-,
seksi. " '
Canadalalnen suuri lääkäri, (Nor­man
Bethune, Oli ensimmäinen joka
käytti varastoitua ihmisverta laajassa
mittakaa-vassa. Hän alottl "veri­pankkien"
perustamisen, etta verta
on aina saatavana loukkaantuneiden
ihmisten pelastamiseksi. Aina silta
lähtien ovat monen maan lääkärit
etsineet käytännöllistä substituuttia
Ihmisverelle.
Useimmat asiantuntijat selittivät,
ettei elämten verta voida mitenkään
käyttää. Mutta tiedemies N. G . Be-llnkl
on keksinyt ke:non, miten voi­daan
lehmän .1/erta muuttaa siten, et­tä
sitä voidaan antaa Ihmisille; Tätä
veren uutta substituuttia voidaan hei-posti
saada suuret, mittakaavassa.
S;ta voidaan antaa menetetyn ihmis-;
veren tilalle. Siinä on myös ainetta
mikä suuresti kUhoittaa ihmisen
Viralliset päätöslauselmat' osoittivat
tyytyikättämyyttä-varsinkin Ai&opo-litiikakä
ikalklsta päiVän 'kriitälisis-tä-
kysyinykfeistä, kulien (kysymyksissä
Säksa^fet,^^Jailatlista.' Koreasta,- jal^
lefenaseiätuksestÄ; ' 'aianipommi^ta-baktöerisödasta
Ja ^Canadan respj^-<
slen antajmisesta polkuhmnoiUävYl^'
dysvällollle,' niin silti oikelstositpi
David Lewis t y h j l l ^ *m|ll!
helllaan tyydytti COTm'i/
Euroopan rannikolla.) > Times-^ideh
Baldvini t m i t s ^ iähellä Yhdysval^
tain sotilaspiiriä; /iHän on sen Julkir
suusmies. .Bä^ teki hyiln selväksi,
että^^^ko IkasnpanJav^Neuvosto
ja kansojen it^näi^sliiUoeitä vas-taaajoko
seisoo tai Jaiatuu,rlippueh
siitä onko . olemassa. ' S ^ ^
alaista saksalaista armeijaa.
Tatö M . J . Coldvell jkannattl par-;
lamentissa Ja sen ibyyäk;^! ^kansalli­nen
edustajakokous.
ESITTIVÄT M D ^ ^
Kaikesta .huolimatta ei 'TO
noa. ettei; edustajakokouksessa ollut;
hyviä, puolia — tai ainakin edusta­jat
esittivät mieUpiteitään useim­mista
tärkeistä Jcysymyksistä. Doug­las
vaati, että; USAin militaristit
poistetaan Korean rauhan neuvotte-,
luista Ja heidän ^tilaljeen -asetetaan
siviilihenkilöi asiaa koskävista mais­ta.
Hän' kehoitti Kiinan iKansantasa-vallan
viipymättämään 'tunnustami­seen
Ja sen: byväk^miseettjjääeneksi
YK:n. Oli paljon puhetta Joka
osoittaa Canadan kansan huolestu­mista
— Yhdysvaltain yllasemasta
Canadan asioissa ja sen vastustami­sesta.
Vain parlamenttiedustaja Clarie
Gillis kaimistelematta toi esUle CC-P:
n oikeistojohdon mielipiteet ktm
han sanoi, että taistelu Canadan
itsenäisyyden puolesta Ylidysvaltain
diktatuuria vastaan on "täydellisesti
mielikuvituksellista
mitään-.
Asiallisesti CGP ei .vastustanut nel­jän
^puolueen; ^htenä^yjtiä Ottawan
ulkopolitiikassa. J a tämän antautu­misen
ai^tcditi M . J . , Coldwell va-i
Iittiin ykshnfelisteti uudelleen kan­salliseksi
iohlajaksi. ' , .
: £1 puhuttu sanaakaan /työläisten
Ja kansan ybtenäl^rydestä. Saskat-..
chewanin;p^tdslauseImaehdntuB O-CP:
n xaidianukoinitean -J&lestänii-sestä.
m i ^ olisi avannut ovet 3^-
teistoiminnalle rauhan puolesta,; hy­lättiin
CX^m huippujohdon taholta.
jiSoImetoist^ aajatöslaxiselmaehdo-tusto,^
JoIstayksf^C:stä, Joissa vas­tustettiin
.jNATO:njsuunnitelmaa Jäl­leen
i aseistaa^ Saksa, lyhdistettiin y h ­teen,
: Jossa edelleen ;^ ^kannatetaan
PohJoisTAtlanthi liittoa. Jtfutta. ijäse-nlstön
tyylymättöms^den ihämäämi-seksi
siinä sanotaan, että '-'OCP t u -
leö työskent^emään : Y K : n lujitta-xnlseksi,
että 'tulevaisuudessa alueel­listen
sopimusten tajnret^ poistu­maan".
:-«M* dUpt^^Jluuri'lainkaan kesikö
)lua'>;Gars(Ban {Bill H-^':8ta^ Ja kiih-;
tyvistä hjr^Kckäyksistä siviilioikeuksia,
ammattiliittojen oUceuksla, väihem-mlstöiumsahlsuuksla
ja rauhanliiket-
:tä vastaan. Vasemmistolaisten. olls'l
pitänyt vaat^ selvää ^kannanottoa
Bill H-8:n taantumuksellisia ikohtia
vastaan* "jolika avaavat tien lasisti-maisiUe
-hyökkäyksille Canadan kan­saa
vastaani'"
'Hyvhi tunnettuja Coldlwellin poli­tiikan
vastustajia kutens^ll Temple
Ja Ben Sperice Torontosta el kuultu
lainkaan edustajakokouksessa. Omi-
ICiHOiTUS HAiSILLi
'i Iiii .1 II ,1| <
Ensi joulukuai^' 5 pnä avataan Wieiussä
Imildden ihaaOihan, kahsojen-)*aul^
li^aist^ ,,lDem.okra^ttlse)B: ,niaaU- ^mahdojl^jtayj etjtä, , ^ i k ^ g j j kansö
r, juanliiton to|m(^{ipaiieY^ • l^qniltea
• .lOnantapu^ maaftmn>k^lbiue^ n ^
slUe :$eaiaa;ifan Jpl^s^uk^:-/ •:
, (Jpu^ukjiun 5 pnft OflS?: aval»an.Wie-.
n^ssa ^ansojen, ,rap^][ik9ng^es^.;
tulee: kokoamaan yhteen . kidkWv he
Joiden hartain jtoiv^mus on« et|ä|vä-laisia
varsinkin kritiseeratessaan Ca ­va
nuori altl, «harmaatukkainen alil;'
nadan' habituksen alistumista ! S l i -
dyisvällollle. Muutkin OCP:n Johto­miehet'käyttivät
sainka nlefaett^lyä, den,elamasl ' kynnyksellä, spisoVa^^
SUtÄ huolimatta Jotkut päätöslausel- nuori tyttö, typlätenainen, joka iluot
maehdotukset. vaikka komitea niitä työlläsi -maasi hyvinvointia, taloii-'
muodoin s:tä voidaan käyttää lääk­keenäkin
vissinlaisissa taudeissa.
News-Pacts, Canadlan-Sovlet Prlendi
shlp Societyn lehti.
muutti, toivat selvästi .esille Jäse­nistön
eroavat mielilteet. Mutta lori-tiikki
ei kehittynyt. Se oU Joko Uian
heikkoa nostattamaan taistelua tai
se tapettlm kulissien takana.
Tätä todistaa yksi omituinen seik­ka.
Kansallisen johtaijan M . J . Cold-wellin
raportti hyväksyttiin yksimie­lisesti.
IRajportlssaan han sanoi seu­raavasti:
.
"Äsken parlamentille ehdotettiin
Pohjois-Atlantin liiton protokollan
hyväksymistä, joka käytännössä mer­kitsee
Atlantin sopimuksen velyolli-suxikslen
ulottamista käsittäi^än
myöskin Länsi-Saksan.: Annoimme
kannatuksemone talle ehdotukselle
vain sen jälkeen kun ulkoasiain m i ­nisteri
antoi vakuutuksensa, ettei eh­dotus
tule voimaan elka sita oteta
verta valmistavia orgaaneja, ja mm-L käytäntöön ennenkuin tUanne Eu-
3.44 prosentin
säästöbondeja
Ottawa. —/Rahammisteriö Ilmoitti
torstaina, että hallitus asettaa lokak.
14 pnämyytäväksi säästöbondeja,
jotka'lankeavat maksettaviksi 10 vuo­den
Ja 9 kuukauden jälkeen ja joista
niitä pidetään mainitun ajan. lUusl
sarja muodostaa kuudennen säästö-bondien
sarjan. Vihne vuonna liik-k^
eUe lasketut bondlt antoivat 3.21
prosentin koron sihiä tapauksessa, et­tä
ostaja piti ne viimeiseen päivään
saakka. Uusia bondeja ei myydä ke­nellekään
muuta kuin enlntäSn v i i -
Columbia-joen
kalastajat ovat
lakkoutuneet
Astorla. — Viime viikon alussa lak-koutulvat
Columbia-joen Icalastajat
ja asettivat lakkovahdit kaimuttimo-
Jen edustoille. Kaloja kuljettavat
kuorma-ajurit ovat kieltäytyneet
kuljettamasta kaloja lakon aikana.
; liakkoäänestyla^ la­kon
puolesta 2y3 äänistä. Union sih-
. teeri Robert Hlcks sanoi, että unio on
aina valn^is neuvottelemaan karmu-i
tusyhtlölden .kanssa .uusien hintojen:
määräämiseksi. Hänen arvionsa mu-i
.kaan noin 800 verkkokalastajaa osal­listuu
lakkoon. : :
Ennen lakkoa kannuttimot maksoi-^
vat esim. lohesta 27^i senttiä pau­nalta,
mutta ilmoittivat alentavansa
hinnan 25 senttiin. Kalastajat puoles­taan
vaativat 28 senttiä. Satamatyö-
<S> Iäisten unio on ihnoittanut tukevan­sa
kalastajain lakkoa.
Zatopek-veturi
Eralyi. -
jkuzmfaksi
Zatopekin kolmoisvoiton
olympialaisissa. ovat
Tlf^ekkoslovakian rautatieläiset päät­täneet
antaa mestarijuoksijan nimen
.yggtmakaennetarte'veturille.-
roopassa tulee - .paljon selvemmäksi
kun mitä se on tänä palvana."
Suoraan sanoen tämä merkitsee
etta COP on .hyvaltsynyt Saksan Jäl­leen
aseistamisen. Pearsonin puhe
."käytäntöön ottamisesta", Euroopan
tdanteen ^'selvittämisestä" Ja hänen
muut vakuutuksensa ovat tyhjää sa-naheimaa.
KANNATTAVAT ATI.ANTIN
SOPIMUSTA
CCF:n kansalimen «dustajakokous,
mukaan luettuna Saskatchewanhi
päammisteri Douglas,#vahvlsti Ja hy­väksyi
parlamenttiryhmän menette­lyn
Saksan aseistukseen nähden.: Se
oli edustajakokoukselle ratkaiseva
seikka. Muista asioista käyty kau­nis
sanahelinä — toiveikasta kim se
on — ei ole minkään arvoista niin
kauan Icuin CCF kannattaa Pohjois-
AtlanUn sotilasliittoa ja Saksan Jäl­leen
aseistamista; Yhdysvaltain alai­sena.
Britannian työväenpuolue sisäisen-taistelun
Jälkeen äänesti parlamen­tissa
samaa ehdotusta vastaan.
Ranska ei ole sitä vielä hyväk^myt.
Usetaunat maat JoUca kuuluvat A t -
lantm liittoon eivät «Ie sitä hyväk­syneet.
Mutta Mike Pearson haluaa
näyttää esimerkkiä muUle länsimaille
Ja kiirehti ehdotuksen parlamentille
ennen- muita maita Ja M . j . cold-'
well avuliaasti tuki häntä.
SAKSAN JÄLLEEN ASEISTAMINEN
Juuri hiljattahi Hanson Baldwln^
Ne(W York Timesin soUlasasioitten
tuntija Ja Hector McNell, Brltaxinlan
työväen(puoIueesta, pääsivät yksimie­lisyyteen
siltä, että Saksan <ja Jä­määsi
poikaisnainen. Joka kylvät viljaa,
peltojen kultaa, opettja ja kirjailija,
jonka elämäntyönä on vaalia ihmi­syyttä
ihmisessä, lääkäri ja, sairaan­hoitaja,
jotka suojelette elämää ja
terveyttä, tiedemies ja taiteilija, te,
joiden tehtävänä on rikastuttaa: i h ­misen
elamaa hyvlnvomnilla ja kau­neudella:
Oli teidän ihonvariime, uskonnolli­nen
ja poliittinen vakaumukseime
mikä tahansa, oUttepa syntyneet mis­sä
maassa tahansa oiettuja rikas tai
köyhä, kansojen rauhankongressi on
myös teidän kongressinne, silla sota
uhkaa ..tuhota elämänne, toiveenne,
henkilöt. Joita rakastatte ja Jotka r a ­kastavat
teitä.
Ette voi pysyä välinpitämättömänä
tämän vaaran edessä! Teidän täsrtyy
ymmärtää, ettekä saa koskaan sitä
unohtaa, etta sodan estäminen^ on
vtf^a^n pjlasf,^, f})^ aktien edää
iaLijiupha^lrtcsf. „. I
Kansojen rauhankongressissa ;tu-
:levat, naiset ja, mfeliel' *ilmaiseras{an
'^lÄa'a?Äm'lii " tuffr^^ÄolnlSan
• Ä l s e m m i ' / r Ä n t ^ f c y n ^ j J 0-
femmaa%'»A''ralihä"I^Vte4&
' ^ - « / ^ f i f f^Äe^Voi 'iäk^a. M J18-
en
'joka olet-monesti eJSmdsi' aikana''Wf^ja''pWiMaä*'teidän fii^enni{ja
saanut kokea sodan kauhean j u l m u i i : ' i ' ^ " l " " " f i i ' i ' - ^ ' - " ' ' -
tuisesti puolueen unionistit eivät pu­huneet
mitään. KeskiluokkaJ^teet l u ­jittivat
kontrolliasemansa. ColdwelI
ei Johda yhtenäistä puoluetta. Mutta
jos .eivät -rauhaa voimat nouse tais-
.dakxPza Johtoa, niin «hoidat paine-taaij,
älasjjja he tulevat a^vuttomiksLf
. K ) AAUHA^-yOIMAT
,OCF:n oikeistosiipi vastustaa-här-;:
:ikäpäisestL; v :kansoJen: %: yhtenai^ttä
iraubani;^ja. .demokratian;r puolesta!
ColdwelUn Johdon alla COF menee
väärään suuntaan pMen.kiiimi'Mike;
Pearsonin !^ takin helmasta ja:, hänoi
.'JMade in USA." '3iommunismi'%väs'f'
täisestä "ristiretfci"-xi]kopolitiikastaan
;mikä on vastoin ^^kailä£ien.kansoT:
jen: etuja. Jotka pyrkivät ihpitamaan
omia asioitaan omalla tavallaan jil-'
man .'Ulkolalsia onaaräyksla.
Siis el muuta perspektiiviä paitsi
täydellistä sekaantumista Jankkien
sotalelrim. Juuri siksi pitää vastus-1
taa nousevia,kansojen lUkkeita.rau-;
han 'ja kansallisen -itsenäisyyden:
puolesta. Jiuuri siksi cqp täydelli-j;
sesti.kannattaa verhottua .siirtomaa-^
kansojen riistoa. Joka tunnetaan -f'Co-'
•lomfao Pian" nimellä, mutta ei lain­kaan
taistelua ainoan . talouspolitii-;
kan puolesta. Joka estäisi Canadan
talouden perikatoon menoa — maa­ilman
laajuista kauppaa. Tämä mer­kitsee
kaupan käyntiä maailman so­sialistisen
osan kanssa ja rilppuvai-suussuhtelden
'Poistamista Yhdysval­tojen
kanssa. , •:
^Edistysmieliset canadalaiset. jotka
haluavat nähdä muutpksia 'kansalli­sessa
politiikassa Ja jotka käsittä­vät
yhä enemmän, etta sellainen
muutos voi tapahtua ainoastaan rau­han
Ja itsenäisyyden voimien kokoo­muksen
kautta, naJcevät CCF:n kan­sallisen
edustajakokouksen olleen
voiton Coldiwellln olkeistojohdolle.
Mutta samalla jkerralla on selvästi
havaittavissa 'Jäsenten nouseva tyy-tymattömj^
s tahan polltllfcliaan.
Vasemmistolaiset elvat nousseet
taistelemaan,- H e . eivät ^ nousekaan
taistelemaan Cpldrarellln Johjtqa - vas­taan.
Jos ei kaikkialla::tehda.£nemr.
män tjgta^ kesltustelun _herattami-seksi
uudesta kansallisesta politii­kasta
ja poisteta OCP:n -kieltäyty­mistä
toimia yhteisesti LP^In:^?^^
laajan keskustelun synnyttämiseksi,
Ailkä-^dfe^" tyÖvaeriliiSJkcfeil Uoi-"^
m l ^ a n j ^ n : ^ ]iidee.^U^i^ima^n!^l£^-
tymJstä' sotapolitiikasta "rauhanpoli­tiikkaan.';
f) -1 -il f lll< Jti^ 1
Tässä keskusteluss&"KälHcei»"i:p&f-.
hain ase on LPPm ^uusI^|'ohJ|¥hifä;
luonnos. Keskustelun''edisiamiseksi
kaikkien edlstysmiöli^^ti-limlij^-^an-i
taa kopion iLPPth öhJelmastaLCCEK
puolueen jäsenille ja. 1 ^ siltä kes-
Inbtäiia-heidMi- kanssia^^ ' ' • ~
Renki lahti ulos täyttäaiMn h .
iyä. Kun han palasi issyi w
Oliko ^ tehnyt k ä ^ n ^ j ^
— JKyUä, .sanoi ,ffeakL ÄnMT*
Ikäiselle kaaUnkeran ja ripustto
auurlmman vesipumpun varteen. • • •
RAVINTOLASSA
— Tuokaa soppaa, mutta tällää
taa ilman hiuksia.'
— Mtoun pitäisi myöskia «atf
soppaa.
— Ilman hiuksia valko...
Miten Äican ryödj
ikobnaisen valta-kmmn
BC:äa
Vancouver Sun-lehden kirjoutsi
Evoy W. Brown on selittänyt miu
yhdysvaltalainen Alummum Co <
Canada (Alcan) sai oikeudet valta
vim luonnonrikikauksiin Kitimati
i S e u d u l l a iBC :n. maakunnassa, ktii
naiseen valtakuntaan, jolion sijoiö
taan noin 550 miljoonan dolki
pääomat noin 1.600,000 hevosrolaa
kehittämistä Ja noin 500,000 tonni!
alumimltuotannon kehittämistä TB ^
ten.
Tämän Tyynenmeren luoteisranm
kon valtakunnan Alcanin isasiin sii
minen tehtiin : helpoksi .kun BCä
lalnlaatljakunta hyväksyi teollisuu­den
kehittämislain maalisk. 24 pBi
1949.. Seuraavassa tammikuussa
can allekirjoitti asiaa koskevan st^tf
muksen maakunnan kanssa. Sasi\m
antoi Alcanllle yksinoikeuden aluea
ikuiseen kehittämiseen. RakennÄ
den todetaan jatkuvan vuoteen 136
saajiika ja voidaan mi ta jatkaa mie
livaltaasesti millom ja miten tahaa
sa. Nimellisestä maksusta saa 'Alea:
omakseenmyoskm valtavat metsi
Ja: mineraallrikkaudet.
Alcan on yhtiö, jonka kontrolk
eräs Yhdysvaltam rikkaimmista ra
hamiesperheistä — Mellonln Deäi
•KiUenfil«^r
•• Levittäkää'''lalo^a'"|^&^^^ tle€pM»*w«**>w*mw4tutm^iinwjttm^ni»
kansojen rauhankongtesslfsta!
Keskustellcaa m^uiken naisten kans­sa,
olivatpa heidän: mielipiteensä ja
vakaumuksensa mitkä tahansa, : ja
pohtikaa yh\iessä ratkaisuja, Jotka
teidän valtuutettunne sitten välittä­vät
kongressille!
Selvittäkää' väsymättä perheUlen-ne.
ystävillenne, naapiureillenne, etta
sodan estäminen on mahdollista Ja
välttämätöntä] -•
Korean so(a^on lopetettava!
•Asevarusteluja on supistettava!
Atomh. jaibjncteeriaseet seka Jouk­kotuhoaseet
kiellettävä!
Saksan ja Japanin henkiinherännyt
militarismi! ^ E B pysäytettävä! '
Rauhansopimus o'n allekirjoitetta­va!
Liittäkäämme naisina tahtomme
satojenmiljopnien muiden Uimisten
tahtoon, niin -että siitä -tulee raidian-puolustuksen
murtumaton voUna.
RAUHA VgiTTASA!
% Realtpalkka on
laskenut sanovat
kunnallistyöläiset
Terävästi arvostellen elinkustan-nushidekslä
toimituskirjöltuksessa.
iOntarlon slvlilltyöläisten järjestön
äänenkaimattaja. vaatii elhikustan-nusindeksin
täydellistä tutkimista,
Union: tllastotutkijan raportin mu­kaan
V. 1945 $2,727 vuosipalkalla säa-^
tlln saman summan edestä tavaroita
ja palvelusta. Vuonna 1951 sama h.ertr
kilö. jos han olisi saanut kaikki nor­maaliset
palkankorotukset kuuden
vuoden ajalla, saisi $3,900. mUtta sil­ta
huolimatta hänen ostokykynsä \ on
vähentynyt $2.52S Johtuen dollarin
arvon alenemisesta. , - J f fi
Toimltuskh-joituksessa vaaditaan
sai omakseen satoja neliomaileja'U
sittävan alueen, jossa sanotaan jole
van mm.: noin 7,000 miljoonaa lal
•lisaay puutavaraa, mil?a kykenee TI
l:Ustamaan?400 tomun paperi-tai osa
massät^htyau '125' 'vuod^ii 'ajaks.'
. (Mutta mikä on'^äik^ein täriein
t^. 't^;:jyösto" Jcäsitt^' taydelUa
cUkeudetrt maakunnan. tFikkaisiin; TI
yiVoimiini' Kän ne kehitetaan saJ
daan/j]h^estä ainoasta voimalaitot
se^ta^^^^pmap voimaa kuin aft
saadaan kolco maakunnan nylqnsisS
voimalaitoksista. • Sellaiset yeslvolna
määrät on lahjoitettu yhdjsvalta]
lafiille rahamiehille sen sijaan,>etll
ne - olisi - kehitetty - maakunnan; m
mesta yleiseksi hyödyksi. Kaiieii ilj
saksi on maakunta luopunut oäm
destaan pakoittaa Alcan myjnääl
voimaa mulUe yhtiöille ja maalnm[
nan asukkaille.
1
xriltta^
miseei
telija
t^tet
toön I
flinkie
gihtee
O
> suoma
PeoF
derstoc
jaeJs. veis)
itsensä
Thej
crles,
write:C
jneik
•vards,
m leU
paaäta.
tää ki
. kirjaim
Gesti
mlm tl
Teon
.deUiste
iloiatist
yms.) !
Seuraai
sanan i
To V
outti) I
He li
än otor
nen vie
Cry (
Isoitetas
tarjota
jne.:
To cr
jata.
To C l
:ftsla sil
JapanUaiset saavat
lentää USA:n
Tokio. — Taalla on allekirjoiteö
sopimus, jonka mukaan japanllala
saavat suorittaa lentoja YhdysvaIW
hin. Sopimuksen ovat allekirjoiöB
neet Yhdysvaltain lähettiläs ja b
pan: n ulkoministeri.
todellista arviota huomioimalla ses
raavien kustannuksien nousut toto
den mukaisen elinkustannus,
laatimisessa: vuokrat, puhelin,
kö. kaasu, vesi ja muut yleiset
velukset, kunnaUiset verot ja tul^
verot.
Eriskiunallisia vinkeitä
Setä Samin sotaisten kemtiallen
ja politiikkojen vinkeitä on tolstoaan
valkea seurata.
Yhtenä : päivänä ne ovat sitä ja
toisena .vallan toista.
Ottakaamme esimerkiksi vaikka se
atomiaseiden pannajuttu.
'Wall. Streetto sotaiset asetarveteh-tailljat
ovat poUtilkkojensa suun kai-,
keila voimalla (huutaneet, että.VVe-i
näjä on syyllinen" siihen kun ihmis-,
kunnan pelkäämää atomiasetta ei ole;
vieläkään Julistettu.pannaan. V
Mutta (jouduttuaan ihmiskunnan:
yleisen mielipiteen painostuksella
ajetuksi nurkkaukseen, missä oli lo­pulta
sanottava atomiaseiden-Ja bak-teQ'isodankäynnin
kieltämisen suh­teen,
joko "ei" tai '*yllä", niin Wash-ingtonlsta
iJuUstettiln viikon lopulla
korkean- omakätisesti, että Yhdys-;
vallat "ei suostu atomiaseiden Ja faak-;
teerisodan '^Mumaijulistuks^en", el­leivät
Jotkut muut tee sitä Ja tätä.
Toisinsanoen, Washington myön­si,
ettei atomiaseiden kieltämistä ole­kaan
Jaxruttaneet venäläiset, vaan
amerikkalaiset sotasankarit. Jotka
haluavat kuulemma /'itsepuolustuk-.
sen, nimissä" valmistaa atomiaseita
ja kasvattaa taudinpasilleilla /.saas­tutettuja
käxpäsiä» hämhäkkejä Ja'
muita mönkiäisiä.
.Tämä sittenkin, vaikka venäläiset
— ja ikalldd Johtavat maat paitsi Y h ­dysvallat
—.OVAT JO AiLLBKIR-JOnrTAINEET
VIUODEN 1925 G E -
NIBVAIN :. SOPHMUKSEN, MINlbt
MUKAAN- IIE SITOUTUVAT S H -
HBN, ETTOVÄT KÄYTÄ BAKTBE-RITASEITA
SODAiSSA -TCOSXA KAN­E
J A VASTTAIAiN.
. Jänkkl-imjperiallsmlsta , on tnllnt
sellainen "meidän elintapamme"' itr
seoikentetta pnolnstaja, että se v^t-taa-
klntaalla;Jhmfahnnnan «nemmls-tön
toivomnksUn. pitäa. "itseolkeaie-na"
valmistaa. slvUUväen tahoa vi&-
ten snnnnlteltnja. Joukkotuhoaseita,
Järjestää ukvjifeto- Ja lentotnUasemia
jrmpäri tnä&IUäaa ia.: komennella "aa-tettaytaan":
^ ]^nln taionjosslt torppa-reitaan.
Ja V Jondottnaaif kiinni. te­osta,
otta>vPahlmman kylätappelljan
asenteen JnUs^en — tällainen ato­mi-
Ja bakteerfsotasaakari minä olen,
mntta koettakaapas, ^os voitte mi­nulle
mitään!
• ' tt* * *
Samanlain^ tilanne Arallitsee Ko­rean
: välhf^j^ttanepvotteluissa. K u ­kaan
ei^i^^^epälle sitä, etteikö ky­symyksessä-^
j ole * Jänkiklkenraallen
jamitus; Vaikka asiallisesti ..jiiuhium
välirauhaneuvottelijat ovat ratkais­seet
kaikki muut kysymykset, paitsi
sotavankien valhtamisaslan, mm
taistelut jatkuvat yhä, samalla kun
amerikkalaiset kenraalit ovat uhan­neet
ilmapommituksellaan havittaa
kaikki Pohjois-Korean kaupungit.
Tämä siltäkin huolimatta vaikka
tiedetään <ja tunnustetaan, että i l ­mapommituksella
el Korean sotaa
voiteta.
Mutta kuten sanottu, välirauha-neuvottelijat
ovat sopineet demar-kaatiorajasta.
He ovat..sopineet sii­tä,
miten valirauhasoplmusta (kont­rolloidaan
ja'valvotaan; Ainoana iMil-mafcysymyksena
on se. palautetaanko
kaikki Sotavangit molemmilta puo­lin,
vai rikotaanko/ tässäkin asiassa
kansamvälislä lakeja 'Ja ' säädöksiä
siten, että amerikkalaiset palauttai­sivat
vain osan sotavangeista.
. (Kuten muistetaan, jänkit >se]£aan-tuivat
Korean sisäisiin asioihin se­littämällä,
että" he suorittavat siellä
Y K : n lipun suojassa "poliisitoimm-taa".
Mutta minkälaista poliisitoimintaa
— lain ja järjestyksen valvontaa —
on se. kun kj^Itäydjrtään sotavan­kien
vaihtamisesta: kansainvälistej^
lakien määräämällä tavalla?
Tolsin sanoen:
Knn Trnman lähetti amerikkalai­sia
sotilaita Koreaan, niin hän se­litti,
että niiden tehtävänä on po-lllsltoindnta
T - ./Oiyökkääjän lyömi­nen
takaism: - 38:nnen .'leveyspiirin
Abitta nyt pitkitetään vSlIraiilia^
neuvotteluja Ja Jatketaan tuiU
peetonta verenvuodatusta s"> '
kun Tnunanin - kenraalit elyit;
lua päästää pohjoiskorealaisi»
heidän liittolaisiaan takaisin 38ut
leveyspiirin yli.
iKaiken tämän perusteella on
po käsittää se miksi esimeitotoi
P:n Saskatchewanin jaoston "•
T. Douglas esitti COF:n
sa puoluekokouksessa vi
että Korean välirauhaneuvottelnt
.tettaislin pois amerikkalaisten
"raaUen käsistä, jotka eivät
tlkään vährauhaa halua, ja
taisUn kaikkia Korean asioihin^
kaantunelta malta edustavien
li->hmisten tehtäväksi.
Yksi asia on kuitenkin selvä;
rikkalaiset kenraalit eivät
niitä sen paremmin naista
neuvotteluista kuin
kään Korean.kansaa vastaan.-
rempi' olisi heiUe Itselleenkin
humattäkaan nyt ihmiskunnan, '
eduista — että "luopuisivat
ta" aikanaan ja jättäisivät
korealaisille, ojtka siinä maa^,
vat länikulsestl asuneet Ja iO^^.
kieltämätön otteus Itse Päät»*.
tä. miten he omaa maataan "
sevat.
Jos kuitenkin on nihi, etu
kien sotaiset kenraalit eivät
kuunnella Järjen ääntä, nito a
mta tai myaiemmto muodosH»^
lanne, missä tae yksinään o»»*
keassa" Ja koko muu maailm»
iässä". —• Känsäkoura.